H alu auttaa kannustaa vapaaehtoiseksi

Halu auttaa kannustaa vapaaehtoiseksi

Liitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on päivittäisessä toiminnassaan mukana satoja vapaaehtoisia. Heitä motivoi ennen kaikkea pyyteetön halu auttaa muita. Osalle on erityisen tärkeää päästä vaikuttamaan lapsiperheiden asemaan yhteiskunnassa.

Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten vapaaehtoisten määrä lähestyy tällä hetkellä kahta tuhatta ja erilaisia vapaaehtoistehtäviä on tarjolla kymmeniä.

Eniten vapaaehtoisia on erilaisina tukihenkilöinä. He toimivat esimerkiksi vapaaehtoisdoulina, lastenhoita

Teksti Emmi Hela ja Aki Siltaniemi

jina, vertaistukihenkilöinä, kokemusasiantuntijoina, puhelinpäivystäjinä ja luottamushenkilöinä. Vapaaehtoiset järjestävät myös tapahtumia.

Syksyllä 2019 tehdyn vapaaehtoiskyselyn tulosten perusteella vapaaehtoisten kenttä uudistuu ja vaihtuu voimakkaasti, vaikka mukana on myös pidempään toimintaan sitoutuneita. Valtaosa vapaaehtoisista on mukana 3–5 vuotta. Vapaaehtoisista yli kolmannes on ollut mukana vähintään viisi vuotta ja yli viisi prosenttia vähintään kymmenen vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta tarvitaan jatkuvasti, samoin keinoja sitouttaa ihmisiä toimintaan pidemmäksi aikaa.

Vaikuttamista ja uuden oppimista

Liiton kyselyn perusteella keskeisin vapaaehtoistoiminnan motiivi on yksinkertaisesti halu auttaa muita. Myös tutkimuksista tiedetään, että vapaaehtoistyön taustalla on pyyteetöntä halua auttaa sekä muita motiiveja. Ensi- ja turvakotien liiton vapaaehtoistoiminta koetaan arvojen mukaiseksi ja toimintaa pidetään antoisana. Melko tärkeäksi nousee myös se, että toiminnassa voi kokea itsensä tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Myös uuden oppiminen innostaa.

Osalle vapaaehtoisista myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeää: yhdistyksen hallituksessa toimiminen antaa mahdollisuuksia vaikuttaa konkreettisesti alueen lapsiperheiden asemaan. Luottamustoimissa on yli 300 vapaaehtoista.

Liiton vapaaehtoisten yksi erityispiirre on se, että melko iso osa vapaaehtoisista, noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista, on itse saanut apua ja haluaa siksi itse auttaa muita.

Sopeutumista kriisiin ja tulevaisuuden näkymiä

Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi monia asioita on siirretty verkkoon myös vapaaehtoistoiminnassa. Yhdistykset ovat järjestäneet vapaaehtoisille verkkotapaamisia ja -koulutuksia. Myös Ensi- ja turvakotien liitto on tarjonnut Vapaaehtoistoimintaa etänä -koulutusta yhdistysten vapaaehtoisille ja työntekijöille. Koulutuksessa on käyty läpi erilaisia verkkoalustoja, tietoturvaa ja tekemisvinkkejä verkossa.

Oulun yhdistyksen kanssa liitto järjesti yhdistyksen uusille vapaaehtoisille peruskoulutuksen verkossa. Osa vapaaehtoisista, esimerkiksi Äimän vertaistukihenkilöt ja vapaaehtoisdoulat ovat jatkaneet tukisuhteita puhelimen tai etäyhteyksien avulla.

Vapaaehtoistoiminnan eri sisältöihin osallistuminen.

Mihin toimintaan osallistut vapaaehtoisena?

Lastenhoito Doulatoiminta Tapahtumien järjestäminen Vertaistukihenkilötoiminta Mieskaveritoiminta Luottamushenkilötehtävä Puhelinpäivystys Vertaisryhmäohjaaja Muu Kokemusasiantuntijuus Muu tukihenkilötoiminta Kummi-, mummi- tai vaaritoiminta Erotukihenkilötoiminta Vaikuttamistyö Varainhankinta Myyjäiset, kirpputori Muu verkkovapaaehtoinen Eroneuvovapaaehtoinen Käytännön apu (remontti, atk jne) Somelähettilästoiminta Retkien/leirien ohjaaja Muu ryhmäohjaus Yökylävapaaehtoinen Isältä isälle -tukihenkilötoiminta

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %

Kansalaistoiminnan uusi tuleminen

Yhdistyksiä ja liittoa ei olisi ilman aktiivisia kansalaisia ja vapaaehtoisia, jotka perustivat yhdistyksiä eri puolille Suomea 1930-luvulta alkaen. Vapaaehtoisten rooli käytännön toiminnassa oli aluksi huomattava, ammatillisen työn osuus kasvoi vähitellen tultaessa 1980-luvulle ja siitä eteenpäin.

Ammatillistumisen myötä osassa yhdistyksiä vapaaehtoistoiminta hiipui ja jäi taka-alalle. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeessa (2011–2015) kansalaistoiminnan rakenteet ja osaaminen vahvistuivat. Vapaaehtoisten määrä yhdistyksissä alkoi kasvaa ja toiminnasta tuli monipuolisempaa.

Etävälineet ja uudet toimintatavat ovat tulleet jäädäkseen, vaikka osaa tapaamisista kasvokkain on mahdotonta korvata täysin verkkovälitteisellä toiminnalla. Moni asia on kuitenkin mahdollinen myös etänä.

Liiton tarjoamassa tuessa ja palveluissa järjestölähtöisyys on vahvuus, mahdollisuus ja kilpailuetu verrattuna yrityksiin ja julkiseen sektoriin. Kansalaistoiminnalla, vapaaehtoisten toiminnalla ja vertaistuella voidaan tarjota avun tarpeessa oleville paljon enemmän kuin pelkkää palvelua. Ammatillisen työn ja kansalaisjärjestötoiminnan yhdistelmä tuottaa apua tarvitseville kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia.

Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijana ja järjestöpäällikkönä Ensi- ja turvakotien liitossa.