Kahvitauko

Äiti, joka haluaa auttaa muita lapsiperheitä

Enska tapasi kahvitauolla kahden lapsen äidin Rebekka Rissasen, joka haluaa auttaa muita lapsia ja vanhempia. Rebekka on vapaaehtoisena lastenhoitajana Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla. Hän kokee, että vapaaehtoistyöllä hän pystyy tuomaan iloa muille, mutta myös itse oppimaan uusia asioita.

Teksti Emilia Rodriguez

Hei, kuka olet ja mistä tulet?

– Olen 26-vuotias Rebekka Jyväskylästä. Minulla on 2- ja 4-vuotiaat lapset ja olen ollut viimeiset vuodet kotona heidän kanssaan. Sitä ennen työskentelin tarjoilijana. Aloitin Keski-Suomen ensi- ja turvakodin vapaaehtoisena vuonna 2019 ja olen ollut yhdistyksen vapaaehtoisena reilun vuoden. Olen työskennellyt vapaaehtoisena lastenhoitajana yhdistyksen eri toimipisteissä.

Vapaaehtoisena hoidan lasta sillä aikaa, kun hänen vanhempansa on esimerkiksi hoitamassa asioitaan tai osallistuu vanhempien ryhmätoimintaan. Teen lapsen kanssa normaaleja asioita, leikin ja olen hänen seuranaan.

Mikä sai sinut hakeutumaan vapaaehtoiseksi?

– Ennen vapaaehtoiseksi ilmoittautumista, olin jo kymmenen vuoden ajan haaveillut, että haluaisin tehdä jotain vapaaehtoistyötä. Kun lapseni olivat hieman kasvaneet, ajattelin, että nyt olisi hyvä tilaisuus myös vapaaehtoisuudelle. Olin kuullut hyvää ensi- ja turvakodeista. Omalla perheelläni on hyvät tukiverkostot, mutta kaikilla lapsiperheillä niitä ei ole. Haluan auttaa muita, jotka tarvitsevat apua lastenhoidossa.

Mikä sinua innostaa vapaaehtoistyössä?

– Erityisen paljon minua innostaa se, kun olen nähnyt ensikodissa asuvan lapsen kasvavan kuukausien aikana ja tiedän, että olen saanut tuoda hänen elämäänsä jotain hyvää. Lapsilta saa myös välittömän palautteen. On ihana nähdä heidän kasvoilleen leviävä ilo, kun he saavat leikkikaverin.

Myös se innostaa, että ilmapiiri vapaaehtoistyöpaikoissa on todella ihana. Vaikka me vapaaehtoiset emme saa palkkaa, olemme yhdenvertaisia kaikkiin muihin nähden. Sekä työntekijät että vanhemmat arvostavat meitä.

Sen lisäksi, että saan auttaa muita, vapaaehtoistyöstä saamani kokemukset ovat tärkeitä myös minulle. Olen oppinut lisää äitiydestä ja uusia tapoja toimia lasten kanssa, mikä heijastuu positiivisesti omassa kodissani. Vapaaehtoistöiden kautta olen oppinut arvostamaan omaa arkeani entistä enemmän.

Vapaaehtoistyöt ovat herättäneet kiinnostukseni sosiaalialaan, ja mi

Rebekka Rissanen kertoo odottavansa aina seuraavaa kertaa, kun pääsee hoitamaan lapsia. nulla on herännyt palo sitä kohtaan. Olen sanonut miehelleni, että riippumatta siitä, mitä töitä teen ammatikseni tulevaisuudessa, olen varmaan koko loppuelämäni vapaaehtoisena lastenhoitajana.

Millaisena juot kahvisi? Maitoa? Kauramaitoa?

– Juon kahvini aina liian vahvana. Laitan siihen tavallista maitoa.