Teksti Niina Remsu
Loppu lapsen kaltoinkohtelulle Moni vanhempi turvautuu henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan arkisissa kasvatustilanteissa, aivan kuten heidän omat vanhempansa aikoinaan. Kaltoinkohtelukierteen katkaisemiseen kannattaa hakea apua, sillä tuesta hyötyy koko perhe.
O
len saanut selkääni lapsena, neljän lapsen äiti Malla toteaa. Muistiin on piirtynyt kuva vain yhdestä kerrasta, kun hän oli 8-vuotias. Silloin vyönsolki oli jättänyt sinertäviä pisteitä pakaroihin. Malla oli huomannut jäljet vasta liikuntatunnin jälkeen suihkussa. – Häpesin kamalasti. Siitä on yli kolmekymmentä vuotta, ja silti vieläkin se häpeä nousee palana kurkkuun. Lapsen fyysinen kurittaminen oli varsin yleistä Mallan lapsuudessa neljä vuosikymmentä sitten. Myös asenteet kuritusta kohtaan olivat tuolloin myönteisemmät kuin nykyään. Lähes puolet suomalaisista piti lapsen fyysistä kurittamista ainakin poikkeustapauksissa hyväksyttävänä vuonna 1981. Asenteet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Alle viidennes suomalaisista hyväksyi lapsen fyysisen kurittamisen kasvatuksellisena keinona
4
”Yritin olla, että kaikki on hyvin, vaikkei ollut.”
vuonna 2017. Tuorein raportti kuritusväkivallasta julkaistaan syksyllä 2021. Toivottavasti saamme lukea tuloksia, jotka osoittavat suomalaisten omaksuneen väkivallattoman kasvatusasenteen lapsiaan kohtaan.
Kokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle – Olin päättänyt jo ennen kuin edes odotin lasta, etten koskaan lyö tai huuda lapsilleni. Mutta ei se mennyt niin. Esikoinen oli 2-vuotias, kun ensimmäisen kerran nappasin käsi2021
varresta kiinni ja puristin, jotta lapsi lopettaisi ilakointinsa ja saisin hänelle yöpuvun päälle. Vaatteiden vaihto ei ollut mikään hellä hetki. Raivopäissäni riuhdoin vaatteita pois ja toisia päälle. Minä huusin ja lapsi itki. Sama kuvio toistui toisenkin lapsen kanssa, Malla kertoo. Suurin osa lapsiaan kaltoinkohtelevista vanhemmista on itse kokenut lähisuhdeväkivaltaa lapsuudessaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kaltoinkohtelun kokemukset siirtyvät vähintään kolmanteen sukupolveen asti, ehkä pidemmällekin. Useimmille vanhemmille lapsen saaminen on elämän merkittävin tapahtuma. Vanhemmat haluavat tarjota turvaa, rakkautta ja hyvät kasvuedellytykset pienokaiselleen. He uskovat hyvään tulevaisuuteen Viereisellä sivulla: LKK-ohjauksessa lapsetkin voivat kertoa luottamuksellisesti kokemuksistaan.