EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI
3/ 2 0 2 1
Tarja Filatov:
Järjestöille pysyvämpi rahoitus
Kaltoinkohtelun kier teen voi katkaista
Riitta Weijola / Vastavalo
8 Anne Saarinen / Vastavalo
4 16 Tiuku Pennola
Sisältö Loppu kaltoinkohtelun kierteelle 4 LKK-ohjauksesta tukea turvalliseen perhearkeen ”On varauduttava sosiaalisen laman 8 pitkään varjoon”
Haastattelussa Tarja Filatov
Avulla on merkitystä 10 Kokemuksia päättäjäkiertueelta ”Toivottomia tapauksia ei ole” 12 Pidä kiinni -hoitojärjestelmästä hyviä tuloksia
®
15 Yhteisökuntoutus rakennetaan yhdessä
Avopalveluyksikkö Jannikan arkea
Kolumni 16 Miltä tuntuu pyytää apua? 17 Jäsenyhteisöt toimivat 22 Verkossa 23 Yhteystiedot
Tiuku Pennola
Pä äk ir jo it us
3/2021 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 39. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Mikko Savelainen, Laura Kouri Toimitussihteeri: Tuula Lukić Juttuideat ja ilmoitukset: viestinta@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / Noon Kollektiivi Painopaikka: PunaMusta Oy Kannen kuva: Reijo Nenonen Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 3/2021 aineisto 23.8., ilmestyy 23.9. 4/2021 aineisto 18.10., ilmestyy 18.11.
Autonomisia järjestöjä tarvitaan uuden rakentamisessa
E
lämme isojen muutosten aikaa. Sote-uudistuksen lakipaketti on hyväksytty. Lopultakin on siirrytty vuosikymmenten valmistelujen jälkeen toteuttamiseen. Tehtävää on paljon tiukassa aikataulussa. Tammikuussa 2022 valitaan hyvinvointialueiden valtuustot. Niillä on keskeinen rooli hyvinvointialueen strategisissa linjauksissa. Vuoden 2023 alussa uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuisina tahoina tavoitteena yhdenvertaiset palvelut. On tärkeää, että hyvinvointialueita valmisteltaessa järjestöt otetaan mukaan alusta lähtien. Järjestöjen osaaminen ja tarjoama apu pitää saada osaksi jokaista hyvinvointialuestrategiaa ja yhteistyölle pysyvät rakenteet. Järjestöille kohtalonkysymys on, miten niiden tuleva rahoitus ratkaistaan. Mediassa käy kova mylläkkä, jossa kyseenalaistetaan Veikkauksen monopoliasema ja vaaditaan pelihaittojen ehkäisyä. Pelihaittojen ehkäisyn tärkeydestä me järjestöt olemme ehdottomasti samaa mieltä. Ratkaisevaa on rahapelipolitiikan vahva valtiovallan ohjaus ja ohjausjärjestelmän selkeys. Sitä järjestöt ovat pyytäneet jo 2016 lähtien. Nyt on sen aika. Lisenssijärjestelmäkään ei ole ongelmaton. Tarvitaan analyyttistä yhteistä keskustelua rahapelimonopolin ja lisenssijärjestelmän eduista ja riskeistä. Jo noin 40 % nettipelaamisesta tapahtuu kansainvälisten yhtiöiden pelisivustoilla. Miten siellä pystytään ehkäisemään pelihaittoja? Asiaan liittyy paljon erilaisia intressejä, joista on syytä avoimesti puhua. Esimerkiksi Ruotsissa heti lisenssijärjestelmään siirryttyä mainonnan kasvu oli valtava. Mikä vaikutus sillä on pelihaitoille? Järjestöt joutuvat joka tapauksessa sopeutumaan väheneviin resursseihin. Nykyjärjestelmä on tukenut järjestöjen autonomiaa ja mahdollisuutta puolustaa heikoilla olevien oikeuksia, tarjota osallisuutta ja vertaisuutta sekä apua ihmisten lähellä. Näissä olemme korvaamattomia. Budjettirahoitukseen siirtyminen toisi järjestöjen toimintaan vahvan poliittisen ohjauksen. Demokraattisen yhteiskunnan yhtä kivijalkaa, autonomista kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjä sen osana, on syytä puolustaa. Euroopassa on vakavia signaaleja järjestöjen joutumisesta ahtaalle silloin, kun järjestöjen näkemykset ovat ristiriidassa poliittista valtaa pitävien näkemysten kanssa. Se ei saa olla Suomen tulevaisuus. Hyvää ratkaisujen yhdessä rakentamisen syksyä! Riitta Särkelä
pääsihteeri
Teksti Niina Remsu
Loppu lapsen kaltoinkohtelulle Moni vanhempi turvautuu henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan arkisissa kasvatustilanteissa, aivan kuten heidän omat vanhempansa aikoinaan. Kaltoinkohtelukierteen katkaisemiseen kannattaa hakea apua, sillä tuesta hyötyy koko perhe.
O
len saanut selkääni lapsena, neljän lapsen äiti Malla toteaa. Muistiin on piirtynyt kuva vain yhdestä kerrasta, kun hän oli 8-vuotias. Silloin vyönsolki oli jättänyt sinertäviä pisteitä pakaroihin. Malla oli huomannut jäljet vasta liikuntatunnin jälkeen suihkussa. – Häpesin kamalasti. Siitä on yli kolmekymmentä vuotta, ja silti vieläkin se häpeä nousee palana kurkkuun. Lapsen fyysinen kurittaminen oli varsin yleistä Mallan lapsuudessa neljä vuosikymmentä sitten. Myös asenteet kuritusta kohtaan olivat tuolloin myönteisemmät kuin nykyään. Lähes puolet suomalaisista piti lapsen fyysistä kurittamista ainakin poikkeustapauksissa hyväksyttävänä vuonna 1981. Asenteet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Alle viidennes suomalaisista hyväksyi lapsen fyysisen kurittamisen kasvatuksellisena keinona
4
”Yritin olla, että kaikki on hyvin, vaikkei ollut.”
vuonna 2017. Tuorein raportti kuritusväkivallasta julkaistaan syksyllä 2021. Toivottavasti saamme lukea tuloksia, jotka osoittavat suomalaisten omaksuneen väkivallattoman kasvatusasenteen lapsiaan kohtaan.
Kokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle – Olin päättänyt jo ennen kuin edes odotin lasta, etten koskaan lyö tai huuda lapsilleni. Mutta ei se mennyt niin. Esikoinen oli 2-vuotias, kun ensimmäisen kerran nappasin käsi2021
varresta kiinni ja puristin, jotta lapsi lopettaisi ilakointinsa ja saisin hänelle yöpuvun päälle. Vaatteiden vaihto ei ollut mikään hellä hetki. Raivopäissäni riuhdoin vaatteita pois ja toisia päälle. Minä huusin ja lapsi itki. Sama kuvio toistui toisenkin lapsen kanssa, Malla kertoo. Suurin osa lapsiaan kaltoinkohtelevista vanhemmista on itse kokenut lähisuhdeväkivaltaa lapsuudessaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kaltoinkohtelun kokemukset siirtyvät vähintään kolmanteen sukupolveen asti, ehkä pidemmällekin. Useimmille vanhemmille lapsen saaminen on elämän merkittävin tapahtuma. Vanhemmat haluavat tarjota turvaa, rakkautta ja hyvät kasvuedellytykset pienokaiselleen. He uskovat hyvään tulevaisuuteen Viereisellä sivulla: LKK-ohjauksessa lapsetkin voivat kertoa luottamuksellisesti kokemuksistaan.
Riitta Weijola / Vastavalo
2021
5
Riitta Weijola / Vastavalo
eikä väkivaltainen kasvatus kuulu suunnitelmiin. Perheen kulttuuri ja arvot vaikuttavat vanhemmuuteen ja kasvatusmenetelmiin. Tutkimukset eivät kuitenkaan osoita, että jokin tietty etninen tai kulttuurinen ryhmä harjoittaisi fyysistä kuritusta muita todennäköisemmin. Kun arjen haasteissa vanhempi ensi kertaa turvautuu lapsensa fyysiseen kurittamiseen, hän ei tunne teostaan ylpeyttä tai iloa.
LKK-ohjaus auttaa, kun omat keinot eivät riitä – Yritin olla, että kaikki on hyvin, vaikkei ollut. Ajattelin, että jätän miehen lisäksi lapsetkin, kun en jaksa aina taistella niiden kanssa. Jälkeenpäin tunsin syyllisyyttä jättöajatuksista. Meillä kävi perhetyöntekijä, kun kaksoset syntyivät ja lastensuojelu tuli 6
Yhteisissä hetkissä vahvistetaan vuorovaikutusta. siinä vaiheessa mukaan. Kaksoset olivat ehkä 3-vuotiaita, kun tajusin, että niiden kanssa haluan toisenlaista. Ei enää huutamista ja sellaista. Ei enää kenenkään läpsimistä, mun tai lasten hillitöntä raivoa, Malla muistelee. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjosivat väkivaltatyön avopalveluissa tukea yli 4300 aikuiselle ja lähes 600 lapselle vuonna 2020. Ensi- ja turvakotien liitto tuo perinteisten väkivaltatyön tukimuotojen rinnalle uuden koko perheelle tarkoitetun 2021
palvelumuodon, LKK-ohjauksen. Ohjausmalli perustuu amerikkalaiseen CPC-CBT-menetelmään ja tunnetaan Ruotsissa nimellä KIBB-model. LKKohjaukseen osallistuvissa perheissä vanhemmat ovat joko riskissä käyttää tai ovat jo käyttäneet henkistä tai fyysistä väkivaltaa lapsiaan kohtaan. LKK-ohjauksen tarkoituksena on lisätä lasten ja myös vanhempien hyvinvointia. Tavoitteena on perheen käyttäytymis- ja vuorovaikutusmallien muuttuminen siten, että vanhemman lapseen kohdistama väkivalta loppuu ja turvallinen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä lisääntyy.
Turvallista perhearkea voi harjoitella ja oppia – Tää oli kuin lottovoitto. Me puhuttiin lasten kanssa perhekerhosta,
Viereisellä sivulla: Vanhemmat oppivat katsomaan asioita enemmän lapsen näkökulmasta.
mutta olihan se enemmän. Osaan nyt katsoa asioita enemmän lapsen näkökulmasta, kun aloin prosessoimaan näitä asioita ja miettimään. Saatiin ihmisiä, joihin voi luottaa, joille lapsetkin voi kertoa kokemuksistaan. Meille tuli omia sääntöjä. Jos pinna meinaa nyt mennä enkä itse sitä huomaa, niin lapset voi huomauttaa, että äiti hei, laskepa kymmeneen. Ollaan lähennytty aika paljon ja jutellaan enemmän, Malla sanoo. LKK-ohjauksessa koko perheen hyvinvointi kohentuu. Suomessa saatujen kokemusten ja kansainvälisten tutkimustulosten mukaan väkivalta on joko loppunut kokonaan tai vähentynyt ohjauksen avulla. Vanhempien oppimat turvalliset kasvatuskeinot ovat nähtävissä perheen arjessa vielä puoli vuotta LKK-ohjauksen päättymisen jälkeen. Ohjauksen myötä perheiden arki on muuttunut rauhallisemmaksi, riitely on vähentynyt ja keskustelu lisääntynyt. Mikä merkittävintä, lasten oirehtiminen on vähentynyt, kun vanhemmat ovat omaksuneet uusia kasvatuskeinoja kurittamisen tilalle. Lasten käsitys itsestä ja vanhemmista on muuttunut myönteisemmäksi ja ahdistus ja vihaisuus ovat vähentyneet. Lapset kertovat, että heidän luottamuksensa vanhempiin on ohjauksen avulla lisääntynyt. Vanhemmissa tapahtuneen muutoksen ovat havainneet myös lapset: Kotona on mennyt paremmin. Äitikin on oppinut taitoja.
LKK-ohjaus auttaa koko perhettä • LKK-ohjaus perustuu amerikkalaiseen CPC-CBT-menetelmään. Se tukee lapsen kaltoinkohtelun katkaisemista perheissä, joissa vanhemmat käyttävät väkivaltaa kasvatuskeinona. • LKK-ohjaus etenee prosessina neljän vaiheen läpi: tiedot, taidot, turvallisuus ja selventäminen. • Ohjaukseen sisältyy 16–20 tapaamista. Jokaisella tapaamiskerralla on vanhempien oma ja lasten oma sessio sekä lopuksi koko perheen yhteinen hetki. • Vanhempien tapaamisessa käsitellään mm. väkivaltaa ja sen vaikutusta lapseen, vanhemmuuden taitoja, perheen turvasuunnitelmaa sekä vastuunottoa omasta käyttäytymisestä ja sen vaikutuksesta lapseen. • Lasten tapaamisessa käsitellään mm. väkivallan vaikutusta lapseen, tunteita, vihanhallintaa, turvasuunnitelmaa sekä lapsen kokemuksia. • Perheen yhteisessä hetkessä pelataan, leikitään tai tehdään muuta sellaista, jossa perheen turvallinen vuorovaikutus vahvistuu ja perhe saa onnistumisen kokemuksia. • Ohjausta antavat LKK-koulutuksen saaneet ammattilaiset. ETKL vastaa koulutuksen järjestämisestä. • Lisätietoja: Niina Remsu niina.remsu@etkl.fi , Merja Kortelainen merja.kortelainen@violary.fi.
Uudet kasvatuskeinot ovat vähentäneet lasten oirehtimista.
Malla on kuvitteellinen henkilö, jonka tarina on rakennettu Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä eri puolilla Suomea LKK-ohjaukseen osallistuneiden vanhempien nimettömänä kootuista kommenteista. 2021
7
Teksti Vesa Keinonen Kuva Tiuku Pennola
Tarja Filatov:
”On varauduttava sosiaalisen laman pitkään varjoon” Uusi puheenjohtaja toivoo sote-alan järjestöille pysyvämpiä rahoituksen rakenteita.
E
nsi- ja turvakotien liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin huhtikuussa 2021 pitkään kansanedustajana ja aikaisemmin myös työministerinä toiminut hämeenlinnalainen Tarja Filatov. – Suostuin puheenjohtajaksi, kun se ajallisesti oli minulle nyt mahdollista. Olen aina arvostanut tämän liiton toimintaa. Se on puuttunut tärkeisiin asioihin ja kehittynyt nykyaikaiseksi toimijaksi. Puheenjohtaja tuntee entuudestaan Ensi- ja turvakotien liiton varsin hyvin. Hän on päässyt jo tapaamaan sen henkilöstöäkin tiimeittäin Teamsissa. – Minähän olen poliitikkotaustainen. Näen roolini siinä, että voin auttaa lobbaamaan niitä hyviä asioita, joita liitto tekee ja ajaa. Näin saadaan turvattua rahoitus, ja sitä myöten myös toiminta.
8
”Liitto on kehittynyt nykyaikaiseksi toimijaksi.” Filatov toivoo, että sote-alan järjestöille saataisiin pysyvämmät rahoituksen rakenteet. – Niin paljon osaavien ihmisten työaikaa menee nyt rahan hakemiseen. Se kaikki aika on pois substanssista.
Korona nosti järjestöjen merkitystä Uusi puheenjohtaja on vaikuttunut siitä, miten tarmokkaasti ja ketterästi liitto jäsenyhdistyksineen on vastan2021
nut koronapandemian haasteeseen. Avun tarve onkin ollut suuri. Pelkästään viime vuonna Ensi- ja turvakotien liitosta sai apua lähes 24 000 ihmistä. Se on yli 6500 enemmän kuin edellisenä vuonna. – Nyt poikkeusaikana on otettu tekniset välineet hienosti haltuun ja pystytty auttamaan. Kriisin alussahan kävi niin, että neuvolat ja monet muut julkiset palvelut menivät kiinni. Silloin järjestöjen merkitys korostui entisestään, Filatov sanoo. Koronan isot vaikutukset ovat toki vasta edessäpäin. Niitä voi jo nyt alustavasti arvioida esimerkiksi THL:n tuottaman datan pohjalta. – Vanhempien voimavarat ovat ohuemmat kuin aikaisemmin, ja toisaalta lasten ongelmat voivat olla syvempiä kuin ennen. Ei ole ollut lähikoulua ja harrastustoimintakin on ollut tauolla.
Vasemmalla: Tarja Filatov on vaikuttunut siitä, miten ketterästi liitto on vastannut koronapandemian haasteeseen.
1990-luvun laman kokemusten perusteella Tarja Filatovilla on yksi suuri huoli. Miten onnistuu moneen lapsiperheeseenkin kovaa iskeneen koronan jälkihoito? – Yleensä käy niin, että talouden alkaessa parantua ajatellaan, että nyt se lama on ohi ja kaikki on hyvin. Sosiaalisen laman varjo on kuitenkin kaikkein pisin. Talouden kohetessakin on muistettava, että lapsista ja haavoittuvista ryhmistä huolehtiminen on paras investointi tulevaisuuteen.
Miten löytää vaikeasti tavoitettavat? Tarja Filatov nostaa esille myös yhden kehittämiskohteen. Hän haluaisi saada Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten palveluiden piiriin entistä enemmän myös niitä ihmisiä, joita on vaikea tavoittaa. – On paljon heitä, jotka eivät osaa vaatia palveluita vaan pikemminkin vetäytyvät niistä. On iso haaste tavoittaa tämä joukko. Siinä varmaan vaaditaan jonkinlaista etsivää työtä. Kansanedustajan työ on hyvin intensiivistä ja oravanpyörästä on välillä päästävä irti. Tarja Filatov rentoutuu parhaiten puutarhatyön, pyöräilyn ja ystävien tapaamisen merkeissä. – Minulla on tapana kuvata ison puutarhamme kukkia ja pidän myös puutarhablogia. Kulttuurikin on Filatoville tärkeää, erityisesti teatteri ja lukeminen. Hänellä saattaa olla menossa kolmekin kirjaa samaan aikaan. – Pöydälläni on dekkari, asiapitoisempi kirja ja sitten joku niin sanottu laadukkaampi romaani. Pidän erityisesti sellaisista, joissa on erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten tarinoita. Se auttaa ymmärtämään paremmin maailmaa ja sen erilaisuutta. 2021
9
Avulla on merkitystä Vauvatyön päättäjäkiertueella kokemuksen äänelle annetaan arvoa. Teksti Tuula Lukić
I
lmassa väreilee aavistus jännitystä, kun Perhetalo Haikarassa valmistaudutaan suoraan lähetykseen. Toisaalla näyttöpäätteillään kolmisenkymmentä osallistujaa seuraa Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen päättäjäkiertueen webinaaria. Susannaa on pyydetty mukaan kertomaan omista kokemuksistaan ja Baby blues -vauvaperhetyön kautta saamastaan avusta. Rasmus-vauvan kanssa on etukäteen käyty tutustumassa haastattelupaikkaan ja kysymykset käyty läpi palveluesimies Hanna Kivilahden kanssa. Tilanne on nuorelle äidille uusi, ja vähän ennen h-hetkeä ehtii mielessä käväistä epäilys. Meneeköhän kaikki hyvin? Mutta kun web-kamera käynnistyy, välittyy katsojille luontevasti etenevä keskustelutuokio. Susannan sanoissa kuuluu kokemusasiantuntijan aito inhimillinen ääni.
Konkreettisia tuloksia Kymenlaaksossa kuulijoina on pääosin Kotkan kaupungin ja Kymsoten vastuuhenkilöitä ja työntekijöitä. Heille tarjotaan monipuolisesti tietoa vauvatyön alueellisista tuloksista ja vaikutuksista. Baby blues on yksi Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen palveluista. Käytännössä se on keskustelutukea ja vauva-arkeen liittyvää neuvontaa. Täältä Susannakin haki apua uupumukseen, joka oli seura10
usta huonosti nukutuista öistä vauvan herätessä tunnin välein. Yhdistyksestä Susanna sai tuekseen Sari Luomin, jonka kannustamana aloitettiin uniohjaus. Susannan saamat käytännön niksit valoivat luottamusta äitiyteen. – Nyt Rasmus nukkuu öisin 12 tuntia putkeen ja jaksan olla aivan eri tavalla hänelle läsnä. Arki on muuttunut oleellisesti. Väsymyksen väistyttyä on parisuhteellekin jäänyt enemmän aikaa.
Palvelut täydentävät toisiaan Rasmus on yksi Kymenlaaksossa vuonna 2020 syntyneestä 1001 vauvasta, joista yli 30 prosenttia on ollut yhdistyksen avun piirissä, suurin osa matalan kynnyksen palveluissa. Päättäjäkiertueen kuulijakunnasta esitettiin Susannalle kysymys, olisiko hän kaivannut vielä jotain muutakin apua, mutta Baby blues oli ollut hänelle juuri sopiva siihen hetkeen. Toisaalta Susanna oli ensin miettinyt, voiko hän ottaa yhteyttä ja oliko palvelu tarkoitettu hänelle, oliko hän tarpeeksi suurissa vaikeuksissa. Juuri tällaista vuorovaikutusta päättäjäkiertueella tavoitellaan - kysymyksiä ja vastauksia ja palautetta palveluiden kehittämiseksi yhteistyössä. – Meidän tulee viestittää entistä selkeämmin, että palveluihin kannattaa tukeutua jo varhaisessa vaiheessa. On myös hienoa kuulla kokemusasian2021
tuntijalta, että matalan kynnyksen apu voi olla ihan riittävää. Järjestön ja lakisääteiset kunnan palvelut täydentävät näin toisiaan, Hanna Kivilahti toteaa.
Kannattaa puhua ja hakea apua Heti webinaarin jälkeen Susannaa odotti Ylen haastattelu, joka julkaistiin valtakunnallisesti verkkojuttuna ja radiossa. Hanna Kivilahti vaikuttui Susannan rohkeudesta tuoda oma tarinansa esiin. – En ollut ajatellut olevani rohkea, mutta ymmärsin, kun Yle:n kommenttipalstoille tuli vähän kovempia kannanottoja. Äidin väsähtäminen olikin aihe, joka herätti joissain ihmisissä suuttumusta, Susanna kertoo. Enimmäkseen tuli kiitosta siitä, että puhuu tärkeästä asiasta omana itsenään. Samanlaista kokemuksen ääntä Susanna olisi itsekin kaivannut silloin, kun ongelmat alkoivat painaa mieltä matalaksi. – En ollutkaan se pullantuoksuinen kotiäiti, joka jaksaa päivät pitkät siivota ja olla vauvan kanssa, Susanna miettii. Kokemusasiantuntijana hän ei pelkää leimautumista. – Sain apua ja asiat ovat nyt hyvin. Tiedän olevani paljon parempi äiti pojalle, kun saan levätä. Näistä pitäisi puhua vielä enemmän, sillä samat asiat koskettavat niin monia äitejä.
Susannan ja Rasmuksen kotialbumi
Vauvatyön päättäjäkiertue Kunnat ja kuntayhtymät ovat järjestölähtöiselle auttamistyölle elintärkeitä - ne ovat osa apua saavien perheiden tarinaa. Tuen ja yhteistyön jatkuvuus korostuu etenkin nyt, kun koronaepidemia on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista. Ensi- ja turvakotien liitto haluaa välittää viestiä työn hyvistä tuloksista ja vaikutuksista suoraan päättäjille. Se järjestää tänä vuonna jäsenyhdistystensä kanssa viisi vauvatyön päättäjätapaamista, joista Oulu (28.4.) ja Kymenlaakso (9.6.) on jo toteutettu. Seuraavina vuorossa ovat Jyväskylä, Tampere ja Turku. Vauvatyön päättäjäkiertue tarjoaa keskusteluareenan vuorovaikutuksen syventämiseksi yhteiskumppaneiden kanssa. Kiertueet toteutetaan verkkotapaamisina. Paikalla on yhdistyksen johtoa, auttamisen asiantuntijoita, apua saaneita perheitä tai vanhempia sekä Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä ja liiton vauvatyön asiantuntijoita.
Yllä: Susanna ja Rasmus osallistuivat Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen päättäjäkiertueeseen.
”Sain apua ja asiat ovat nyt hyvin.” 2021
11
”Toivottomia tapauksia ei ole” Vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen kehittäjä Maarit Andersson on tehnyt yli 20 vuotta työtä, jotta päihteitä käyttävien odottavien äitien ja vauvaperheiden vapaaehtoisen ja intensiivisen hoidon suuri arvo tulisi ymmärretyksi. Teksti Riku Siivonen
P
äihdeongelmaisten odottavien äitien kuntoutuksen onnistumiseen liittyy kolme olennaista seikkaa. Niistä ensimmäinen on ulkopuolisen helppo ymmärtää. Toisen ymmärtäminen on ulkopuoliselle merkittävän vaikeaa. Jos taas ymmärtää kaksi ensimmäistä, kolmatta ei voi mitenkään käsittää. Ensimmäinen seikka on se, että päihteitä käyttävä äiti herättää voimakkaita tunteita. “Juoppo ja narkomaani”, ajattelee moni sinänsä suvaitsevainen ja hyvää tarkoittava ihminen, jopa palvelujärjestelmän työntekijä. “Ansaitseeko tuo edes hoitoa?” Toinen seikka koskee hoitoa itseään. Pelkkä alkoholin tai huumeiden käytön loppuminen ei välttämättä vielä riitä varsinkaan vauvan kehityksen turvaamiseksi. Pitää vahvistaa myös päihderiippuvaisen äidin usein alhaista mentalisaatiokykyä eli äiti ei kykene tavoittamaan, mitä toisen ihmisen käyttäytymisen taustalla on. Pidä kiinni® -hoitomallin avulla tuota muutosta pystytään tekemään. Malli on tapa estää ylisukupolvista huono-osaisuutta ja pelastaa monen vauvan elämä. Tästä tullaankin kolmanteen seikkaan. – Työllemme ei ole vieläkään pysyvää valtion budjettirahoitusta, vaikka kaikki poliitikot ovat sitä mieltä, että
12
sellainen tarvittaisiin ehdottomasti, sanoo kehittämispäällikkö Maarit Andersson.
Vaihtoehto pakkohoidolle Andersson on ollut mukana kehittämässä päihteitä käyttävien äitien hoitoa 1990-luvun lopulta lähtien. Hän oli ollut Lohjan A-klinikan johtajana 10 vuotta, kunnes näki ilmoituksen
Päihdekuntoutusta ei voi irrottaa vauvaperheen arjesta. Ensi- ja turvakotien liiton työpaikasta. Päihteitä käyttävien äitien asia nousi pian myös valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Muu yhteiskunta ei osannut reagoida muuten kuin vaatimalla pakkohoitoa. Maarit Andersson on saanut yli kahden vuosikymmenen aikana esittää moneen kertaan samat vastakysymykset: Jos päihdeongelmasta joutuu pakkohoitoon, kuka kertoisi ongelmastaan? Kun raskaus on usein pit2021
källä ennen kuin se huomataan, miten seulonta voitaisiin muka hoitaa ja tapaukset löytää? Entä missä päihdeäidit hoidettaisiin pakolla? Vankilassako, joka on täynnä huumeita? Ja mistä rahat pakkohoitoon löytyvät, kun ne eivät näytä löytyvän edes vapaaehtoisen hoidon turvaamiseen? Pakkohoidon sijaan olennaista oli löytää keino auttaa vapaaehtoisesti ja tuloksellisesti. – Me havaitsimme silloin alussa, että on yhä enemmän äitejä, joilla on vakavia päihdeongelmia ja joille perinteinen ensikoti ei riitä. Tarvittaisiin tiukempia rakenteita. Pian havaittiin myös, että päihdekuntoutusta ei pysty irrottamaan vauvaperheen arjesta. Tämän perusoivalluksen pohjalle on syntynyt Pidä kiinni -hoitojärjestelmä. Siinä päihdeongelmaiset äidit muodostavat yhdessä työntekijöiden kanssa kuntouttavan yhteisön. Arjen tilanteiden kautta ja avulla rakennetaan ensinnäkin luottamusta. – Moni asiakas on tullut hoitoon päihdemaailmasta, jossa luottaminen ei kannata, Maarit Andersson sanoo.
Viereisellä sivulla: Kuntoutus mahdollistaa äidin elämänmuutoksen ja vauvalle turvalliset olosuhteet.
Jarmo Määttä / Vastavalo
Kehittämistyön yksi iso tulos on ollut sanojen saaminen reflektiiviselle työotteelle, jolla tuetaan sekä varhaista vuorovaikutusta että päihteistä kuntoutumista. – Päihdeongelmaiset ovat tottuneet helpottamaan ja säätelemään omia olojaan ja tunteitaan päihteillä. Silloin on haastavaa auttaa vauvaa tunteiden säätelyssä. Hoidossa vanhempia autetaan tunnistamaan omia tunteitaan ja vauvan tunteita sekä pohtimaan käyttäytymisen takana olevia tunteita. Käytännössä työntekijä auttaa vauvan vanhempaa ymmärtämään, mitä vauvan ja vanhemman välillä tapahtuu, ja sanoittamaan vauvan viestejä. Mitä vauva ehkä juuri nyt itkee? Miksi äiti reagoi niin kuin reagoi? – Juuri tällaisissa tilanteissa mentalisaatiokyky kehittyy. Äiti alkaa miettiä, miten hänen tekonsa vaikuttavat vauvaan, ja alkaa samalla saada vauvasta myös iloa. Työntekijät eivät voi yhteisöhoidossa olla asiakkaiden yläpuolella tai vetäytyä täysin työntekijäroolin taakse. – Se on tunnetyötä, joka on sen voima ja samalla haaste. On työntekijöitä, joille se on liian raskasta. Vastapainona meillä on taas paljon erittäin sitoutuneita työntekijöitä. Niin työntekijälle kuin äidille on unohtumaton hetki, kun vauvan ja äidin välinen yhteys syntyy, katseet kohtaavat, vauva näkee ilon äitinsä silmissä ja hymyilee.
Kuntoutujasta vaikuttajaksi Paitsi että äidit ovat osa omaa hoitoaan, nykyään he vaikuttavat myös muuhun yhteiskuntaan. He olivat muutama vuosi sitten esimerkiksi oma-aloitteisesti puhumassa eduskunnassa ongelmistaan ja hoitojärjestelmän perusrahoituksen puutteesta päättäjille. Monien ajattelu on muut14
Tiuku Pennola
Tunteiden tunnistusta
Vasemmalla: Maarit Andersson toteaa yhteisöhoidon olevan tunnetyötä, joka on sen voima ja samalla haaste.
toisi yhteiskunnalle myös runsaasti säästöjä. – Nämä ovat nuoria äitejä, valtaosa kuntoutuisi työelämään, Andersson sanoo.
Moralisointi ei auta ketään Pidä kiinni -hoitojärjestelmä ®
• Auttaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä. • Kuntouttaa vuodessa noin 240 perhettä. • Riittävän pitkässä kuntoutuksessa olevista ⅔ kuntoutuu vauvansa huoltajaksi. • Hoitojärjestelmään kuuluu seitsemän päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja yhdeksän avopalveluyksikköä.
tunut: myös päihdeongelmaisella on oikeus antaa äänensä julkiseen keskusteluun. Kaikki eivät sitä tietenkään tee. Luottamuksen rakentaminen ja toimintamallien muuttuminen on hidasta. Tätä ei kunnissa vieläkään täysin ymmärretä. Kunnissa saatetaan ajatella hoitoa tietyn pituisena ja kysyä, pitäisikö puolen vuoden paketti suunnata raskausaikaan vai vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. –- Niinhän se ei toimi. Kun päihderiippuvuus on kehittynyt vuosien saatossa, ei siitä kuntoutuminen ja äidiksi kasvaminen tapahdu nopeasti. Intensiivinen alkuvaiheen hoito 2021
Maarit Andersson on kollegoineen kehittänyt Pidä kiinni -hoitomallia koko sen olemassaolon ajan. Työ on ollut monilla tavoin edelläkäyvää: päihteitä käyttävien äitien nimetön nettiryhmä perustettiin jo kauan ennen nykyisiä chattipalveluja. Kehittämiseen työkaluja on antanut jatkuvasti tehty akateeminen tutkimus – yhteistyötä on tehty niin suomalaisten kuin yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. Anderssonin mieleen on jäänyt tutkimus, jossa arvioitiin, miten varhainen vuorovaikutus vauvan ja äidin välillä toimii. Arvioitsijat eivät tienneet, kuka oli tavallinen ja kuka hoidossa ollut päihdeongelmainen äiti. He eivät pystyneet erottamaan näitä kahta ryhmää. – Se todisti, että kaikilla pitää olla oikeus hoitoon. Vaikka asiakkaan tilanne näyttäisi tosi huonolta, ei kuntoutuksen tulosta voi tietää etukäteen. Ei ole olemassa toivottomia tapauksia. Andersson sanoo, että on ymmärrettävää, että päihteitä käyttävä äiti herättää tunteita, ja sille tulee olla lupa. Ne tunteet pitää kuitenkin käsitellä muualla, esimerkiksi työnohjauksessa, eikä asiakkaiden kanssa. – Moralisointi ei auta ketään, Maarit Andersson sanoo ennen kuin vetäytyy tanssi- ja ehkä soittoharrastuksenkin pariin eläkkeelle.
Yhteisökuntoutus rakennetaan yhdessä Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on osoittautunut toimivaksi Lahden ja Kouvolan yksiköissä. Kävimme katsomassa, mitä Lahden ensi- ja turvakoti ry:n avopalveluyksikkö Jannikan arkeen kuuluu. Teksti Riku Siivonen
M
eidän asiakkaamme ovat vanhempia, joiden on vaikea mennä vanhempi-lapsikerhoihin. Täällä on turvallinen ympäristö, jossa voi harjoitella vuorovaikutusta ja sosiaalisia tilanteita – perustaitoja, joita yhteiskunnassa eläminen vaatii, sanoo vastaava sosiaalityöntekijä Kaisa Piikki. Ensi- ja turvakotien liiton koulutuksissa työntekijät alussa huomasivat, että jokainen yksikkö toimii samoilla periaatteilla, mutta kuitenkin omalla tavallaan. Jannikan toimintakulttuuri piti siis luoda. Se tarkoitti hyvin käytännöllisiäkin asioita: kuinka monta yhteisöpäivää pitäisi viikossa olla, jotta vanhemmat jaksavat tulla säännöllisesti paikalle, ja toisaalta, mikä on riittävä aika, että yhteisö syntyy ja vertaistuki mahdollistuu. Jannikassa päädyttiin kolmeen päivään viikossa. Paikalla pitää olla puoli kymmenen, aamupala on tarjolla kello yhdeksän alkaen. Viikko-ohjelmaan kuuluu
mm. Hoivaa ja leiki -ryhmä perheiden kanssa, vuorovaikutuksen harjoittelua ja keskusteluja yhteisön sekä omatyöntekijän kanssa. Yksikkö tarjoaa lounaan ja iltapäiväkahvit. Välillä lähdetään ulos. Vanhemmat tiedostavat, että se on lapselle tärkeää, mutta se voi monelle olla vaikeaa.
Uuden identiteetin rakentaminen on kamppailua. Ennen kaikkea jutellaan paljon: päihteistä ja päihteettömyydestä, mielihaluista, lapsen hoitamisesta, arjen asioista. Kuntoutujat neuvovat toisiaan esimerkiksi Kelan kanssa asioimisessa. Se saa monet huomaamaan, että heillä on annettavaa toisille. – Alkuvaiheessa joku pidemmällä oleva kuntoutuja tulee ker-
2021
tomaan omista kokemuksistaan. Kun rinnalla on esimerkki, joka on päässyt eteenpäin, se vahvistaa vanhempien uskoa omaan kuntoutumiseen, kun itsellä voi olla toivoton olo, Kaisa Piikki toteaa. Tasavertaisuus vanhempana ja päihdekuntoutujana mahdollistaa sen, että ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön. Jatkossa tavoitteena on ottaa asiakkaita mukaan koulutuspäiviin. – Kun asiakas kertoo kuntoutuskokemuksestaan, se on aina tehokkaampaa kuin että työntekijä kertoo. Jannikassa asiakkaat ovat ensisijaisesti vanhempia – ihmisiä, eivät päihdeongelmaisia. Kaikilla on mahdollisuus muutokseen. – Näemme hauraita ihmiskohtaloita, monella on raskaita kokemuksia. Uuden identiteetin rakentaminen on aikamoista kamppailua, on paljon ristiriitaisia tunteita, Kaisa Piikki kuvaa. Mutta esiin nousee aina lapsi. Lapsen vuoksi he haluavat yrittää. Moni alkaa vahvistua ja kantaa vastuuta omasta elämästään.
15
Kolu mn i
Miltä tuntuu pyytää apua
O
Tapaaminen jännitti aluksi ihan hirveän paljon - lastensuojelusta on Suomessa tehty hirviö ja muiden kokemukset olivat olleet kamalia. Mietinkin silloin, että miten kenelläkään ei ole hyvää sanottavaa lastensuojelusta vai eikö hyviä kokemuksia jaeta. Tapaaminen sujui hyvin ja työntekijät olivat todella mukavia ja rauhallisia. Uskalsin kertoa suhteemme ongelmakohdista ja peloistani tulevaisuuden suhteen.
16
tua, kun kaikki hankaluudet tuntuivat niin pahalta. Eron jälkeinen ensikotijakso vastasyntyneen vauvani kanssa toi minulle varmuutta vanhempana ja ihmisenä. Huomasin aikuistuvani nopeasti ja opin ottamaan vastuuta itsestäni ja vauvastani.
Anne Saarinen / Vastavalo
lin elänyt vajaan vuoden huonossa parisuhteessa. Odotin esikoistani. Parisuhteen riidat saivat minut erittäin ahdistuneeksi ja tiesin, että aion erota. Minulla oli ollut yläasteella vaikea masennusjakso ja sen aikana opin, että jos en pyydä apua enkä puhu tunteistani, kukaan ei pysty minua auttamaan. Siksi uskalsin pyytää neuvolasta apua tilanteeseeni raskausaikana. Avun pyytäminen oli toisaalta vaikeaa, kun jouduin myöntämään itselleni, että suhde ei todellakaan ole minulle ja vauvalle hyväksi. Ja taas toisaalta se oli helppoa, koska vastassa oli omasta mielestäni maailman ihanin terveydenhoitaja, joka tuntui välittävän asiakkaistaan aidosti. Saimme yhdessä terveydenhoitajan kanssa tehtyä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen. Pari viikkoa myöhemmin lastensuojelusta soitettiin ja he halusivat tavata kotonamme.
Huomasin aikuistuvani nopeasti. Aiemmin vaikeuksista selviytyminen oli hankalaa. Syynä saattoi olla nuori ikäni enkä ollut kypsynyt tarpeeksi. Lisäksi raskaushormonien myötä kaikki vaikeudet tuntuivat sata kertaa suuremmilta kuin ne todellisuudessa olivat, ne ihan pienimmätkin vastoinkäymiset. Raskausaikana olikin hankalaa tunnistaa, onko kyseessä oikeasti iso asia, josta oli niin sanotusti oikeuskin suuttua tai loukkaan-
2021
Avun saaminen tuntui erittäin hyvältä huonon parisuhteen jälkeen. Oli äärimmäisen helpottavaa kuulla, että minä olen avun arvoinen ja minulla ja vauvallani on oikeus onneen. Se nosti itsetuntoani. Avun hakemisessa yllätti se, että apua sai niin helposti ja nopeasti, kun uskalsi vaan sitä pyytää. Yllätyin myös siitä, että mielikuvani kolkosta laitosmaisesta ensikodista haihtui heti, kun astuin ovista sisään. Ohjaajat kohtasivat minut äitinä ja vanhempana, eivät potilaana tai mielisairaana. Viiden kuukauden pituinen ensikotijakso oli onnistunut ja pääsimme muuttamaan vauvan kanssa meidän omaan vuokra-asuntoon. Tapasimme lastensuojelun kanssa vielä muutamia kertoja, jonka jälkeen he lopettivat asiakkuutemme lastensuojelussa. Nykyään olen kahden lapsen äiti ja hyvin onnellinen elämästäni.
Suvi
kokemusasiantuntija
Jä se ny ht ei sö t
Jäsenyhteisöt toimivat
Kanta-Hämeen perhetyö ry
moitetaan mukaan valituille sähköpostitse. Kokemustoimijat voivat olla mukana erilaisissa koulutuksissa, keskusteluissa, työryhmissä, työpajoissa, kehittämisessä ja suunnittelussa. He voivat pitää lyhyitä puheenvuoroja, alustuksia ja toimia esimerkiksi ryhmissä ohjaajana työntekijän työparina. Lisätietoa: anne.backman@ ksetu.fi p. 050 4522 580, heidi.arkivuo@ ksetu.fi p. 050 3822 330.
Yhdistyksen avopalveluiden kevät oli asiakastyön rinnalla uudistusten ja palvelumuotoilun aikaa: uusia palveluita kehitettiin, olemassa olevia profiloitiin ja pilotoitiin. Yksi uusista perhetyön palveluista oli vanhemmuusryhmätoiminta vankiloihin. Ensimmäinen ryhmä suunniteltiin ja järjestettiin Hämeenlinnan vankilan ja vankien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Ryhmä sisälsi: etukäteishaastattelut, 6 ryhmäkertaa ja henkilökohtaisen seurantatapaamisen. Syksylle on sovittu uusi ryhmä alkavaksi, joten pilotti kantoi hedelmää. ”Mielestäni ryhmässä käytiin tärkeitä asioita läpi. On ollut ainakin itselle tästä apua ja olen saanut tietoa, että miten tästä jatkan lapseni kanssa. Suosittelen tällaista ryhmää kaikille vangeille, joilla on lapsi.” Tilaa yhdistyksen uutiskirje ja kuulet näistä mielenkiintoisista ja ajankohtaisista asioista ensimmäisten joukossa. Uutiskirjeen pääset tilaamaan yhdistyksen nettisivujen kautta.
ksetu.fi •
khperhetyo.fi •
Kaapatut Lapset ry Hallitus ja työntekijät suunnittelivat tätä ja tulevaa vuotta Tuusulassa. Ensin nautimme brunssin, suunnittelimme tulevaa ja lopuksi hallitus piti kokouksen. Pohdimme mm. alustoja verkkovertaisuuteen ja nuorten toimintaan. Valmistelemme tulevia tapahtumia ja koulutuksia normaalisti ja katsomme koronatilanteen tuomat rajoitukset lähempänä tapahtumia. Yhdistyksen syyskokous pidetään 10.10. vertaisten ja vapaaehtoisten koulutusviikonlopun päätteeksi. Jäsenemme saavat kutsut pääasiassa sähköpostilla. kaapatutlapset.fi •
•
•
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Kiinnostaisiko sinua lähteä mukaan Keski-Suomen ensi- ja turvakodin kokemustoimijaksi? Järjestämme kokemustoimijoiden peruskoulutuksen syksyllä 2021. Koulutuksen laajuus on noin 45 h, josta itsenäistä työskentelyä 20 h (ennakko- ja välitehtävät) ja loput lähiopiskelua. Lähiopiskelu tapahtuu Liitukujalla muutamana arki-iltana ja kolmena lauantaipäivänä. Kaikki kokemustoimijoiksi haluavat haastatellaan ennakkoon. Haastattelut toteutetaan elo- ja syyskuun aikana. Tarkempi aikataulu ja koulutuksen sisältö il-
•
2021
•
17
Jä se ny ht ei sö t Yhdistyksen syyskokous järjestetään tiistaina 12.10.2021 klo 18 Perhetalo Haikarassa Kotkassa. Tervetuloa kaikki jäsenet mukaan vaikuttamaan vuoden 2022 suunnitelmiin! kymenlaaksonensijaturvakoti.fi •
•
Lyömätön Linja Espoossa ry
Pääkaupungin turvakoti ry Vuodesta 2017 toimineelle Turvakoti Toukolalle etsitään parhaillaan uusia tiloja Helsingistä. Syynä tälle on mm. nykyiseen kiinteistöön lähivuosina tehtävä suuri remontti. Kuvan betoninen leijona on turvakodin asiakkaan tekemä. Lahjoituksena saatu kissaeläin vartioi sisäänkäyntiä toistaiseksi tutulla paikalla. paakaupunginturvakoti.fi •
•
•
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Vietämme yhdistyksen 75-toimintavuotta! Koronan vuoksi emme ole suurempia juhlia voineet järjestää, mutta mikä tärkeintä, olemme pandemiasta huolimatta saaneet auttaa kymenlaaksolaisia lapsiperheitä samalla vahvuudella ja innolla kuin aiemmin. Luovuutta turvallisten kohtaamisten järjestämiseen on tarvittu, mutta sitä meidän työntekijöillämme on tunnetusti yllin kyllin. Ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana asiakkaita oli yhdistyksen avun piirissä lähes 500 ja heistä lapsia noin 200. Juhlavuoden aikana meillä on käynnistynyt myös aivan uudenlaisia auttamismuotoja. Eläinavusteinen työskentely Nellivapaaehtoiskoiran ja avopalveluohjaaja Hannelen toimesta on tullut tutuksi Tenavatuvassa sekä viimeisimpänä 18
uusperheille suunnatussa ulkotapahtumassa. Eroauttamista on fokusoitu uudelleen ja EroPolku tarjoaa keskusteluapua erotilanteessa oleville vanhemmille. Lähi-Tapiola Vellamon lahjoitus mahdollistaa syksystä alkaen sen, että pääsemme kehittämään lähisuhdeväkivaltatyötä yhdessä nuorten kanssa enemmän heidän tarpeisiinsa vastaavaksi. Lisäksi tutut toimintamuodot Päiväryhmä Untuva, Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki, Pidä kiinni -avopalveluyksikkö Nuppu, Baby blues -työ, vapaaehtoisdoulatoiminta sekä vertaisryhmät lapsille ja aikuisille jatkavat toimintaa aktiivisesti. Palvelutuotannon puolella, Alvari-perhetyössä ja Tapaamispaikka Esikossa, eletään kilpailutuksen jälkimainingeissa ja etsitään uusia tapoja ratkaista eteen tulevia haasteita. 2021
Väkivaltatyö väkivallan tekijöiden kanssa jatkuu kesän vaihtuessa syksyyn. Koronan jatkumisen myötä myös palveluiden saavutettavuuteen ja palvelumuotoon on kuluneen kevään aikana kiinnitetty erityistä huomiota. Palveluiden uudistuminen ja kehittämisen tarve on tullut ilmeiseksi kuluneen vuoden aikana. Asiakaskuntaan on tullut erityisen paljon maahanmuuttajataustaisia asiakkaita verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vertaistukiryhmien rinnalla on järjestetty myös henkisen väkivallan kokijoille kohdennettua ryhmätoimintaa. Väkivallan kokijoille järjestettyä vertaistukiryhmää tullaan jatkamaan myös syksyn aikana osana yhdistyksen toimintaa. Turvakoti Pellaksen kanssa on toteutettu yhteistyötä Miehen Tuokion muodossa, jolloin Lyömätön Linja Espoossa ry:n työntekijä saapuu turvakodille kertomaan yhdistyksen toiminnasta. Espoon Omatilan kanssa on tehty yhteistyötä laajentaen työntekijöiden tietämystä niin väkivallan tekijöiden kuin väkivallan kokijoiden kanssa tehtävästä työstä. Espoon Perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa tehtävää yhteistyötä on tarkoitus tiivistää kuluvan syksyn aikana. lyomatonlinja.fi •
•
•
Lahden ensi- ja turvakoti ry Uusinta uutta on tänä syksynä käynnistynyt Aggredi -toiminta. Päijät-Hämeeseen juurrutetaan muualla maassamme tuttu työmuoto, jossa autetaan kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneitä ihmisiä tarjoamalla mahdollisuus käsitellä väkivallasta aiheutuneita ongelmia puolueettomalla maaperällä.
Jä se ny ht ei sö t
Porin ensi- ja turvakoti ry
Oulun ensi-ja turvakoti Kesän jälkeinen arki palaa jälleen rutiineihinsa. Syksy tuo mukanaan sekä uutta että vanhaa. Yhdistyksemme kaikki vauvatyöntekijät pätevöityvät loppuvuoden aikana Hoivaa ja Leiki -mentalisaatiopohjaiseen interventioon, jota tullaan hyödyntämään vahvasti asiakastyössä. Osa avopalveluista on ollut asiakkaiden tukena ja apuna läpi kesän. Haastavista ajoista huolimatta katsomme luottavaisin mielin kohti tulevaa! •
oulunensijaturvakoti.fi •
•
Vauvaperhetyön, perheväkivalta- ja turvallisuustyön sekä lapsiperheiden avopalveluiden osaamisalueilla meillä on Ensikodin ja Turvakodin rinnalla keskusteluapua, ryhmämuotoista tukea ja vertaisuuteen perustuvaa tukea tarjolla avopalveluna kahdeksassa eri työmuodossa. Marraskuussa järjestettävä valtakunnallinen Vauvafoorumi on 75 v juhlavuotemme hieno kohokohta. Iso kiitos yhdistyksen menestyksestä kuuluu osaaville työntekijöille, jotka ovat ihmisiä kohdanneet ja auttaneet sekä antaneet panoksensa työmme kehittämiseen. lahdenensijaturvakoti.fi •
•
Lapin ensi- ja turvakoti ry ESR:n rahoittama Minä, tunteet ja taidot -hanke tarjoaa yli 16-vuotiaille lappilaisille uudenlaisia, ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä syyskuusta 2021 lähtien. Ryhmätoiminta on maksutonta, matalan kynnyksen palvelua, ja se toteutetaan etäyhteyksin Teams-sovelluksella koko Lapin maakunnan alueelle. Tarvittaessa osallisia autetaan laitteiden ja sovellusten käyttöön liittyvissä asioissa. Vertaistukiryhmästä osallinen saa tukea vaikeilta tuntuviin elämänvaiheisiin sekä keinoja ja menetelmiä toimia arjessa omaa hyvinvointia ylläpitäen ja sitä vahvistaen. Ryhmätoiminnas2021
Erovertaiskahvilatoiminta käynnistyi Porissa keväällä ja sai heti hyvän vastaanoton. Kahvilatoimintaa organisoivat väkivaltatyön avopalvelutyöntekijät, ja kahvilan toteuttamisesta vastaavat koulutetut, itsekin eron kokeneet vapaaehtoiset. Kahvilan asiakkaiden palautteiden mukaan kahviloissa vapaaehtoiset ovat saaneet luotua hyvän, luottamuksellisen ilmapiirin ja osallistumisesta on saanut vertaistukea sekä toivoa erosta selviämiseen. Konsepti tarjoaa hyvät mahdollisuudet laajentaa toimintaa myös maakuntiin - näin matalan kynnyksen eropalveluita voidaan tarjota yhä useammille avun tarvitsijoille. porinensijaturvakoti.fi •
•
sa mukana olevan Suomen ART- yhdistyksen asiantuntijan kanssa opitaan toiminnallisin menetelmin tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan sekä rakentavaan vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. Halutessaan osalliset voivat jatkossa toimia vertaistoimijoina ryhmätoiminnassa. Lisätietoa nettisivuiltamme www.mietunnen.fi. lapinensijaturvakoti.fi 19
Jä se ny ht ei sö t Tampereen ensi- ja turvakoti ry
Raahen ensi- ja turvakoti ry Yhdistyksemme uusi toiminnanjohtaja/sosiaalityöntekijä Anne Rautio esittäytyy: Aloitin Raahen ensi- ja turvakodissa 1.5.2021. Työ on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tiesin, että ensi- ja turvakodissa tehtävä työ on haastavaa ja monin tavoin vaihtelevaa, rikasta ja toisinaan myös niin fyysisesti kuin psyykkisesti raskasta työtä. Onnekseni varsin pian sain huomata, että henkilökunta koostuu rautaisista ammattilaisista ja kaikki ovat auliisti tukeneet minua työssäni. Kuvassa olen leikkaamassa täytekakkua, jonka parissa herkuttelimme koko henkilökunnan voimin aloittaessani työt Raahen ensi- ja turvakodilla. Työ ja elämä on niin kuin maistamaton täytekakku - koskaan ei voi tietää, miltä se maistuu, ennen kuin sitä maistaa. Kiitokset vielä Raahen ensi- ja turvakodin henkilökunnalle, johtokunnalle, jäsenille sekä kaikille teille ensi- ja turvakodeille ja liitolle lämpimästä vastaanotosta ja tuesta, joita näin noviisina tähän työhön olen teiltä saanut. Tästä on hyvä jatkaa. PS: Kakku oli todella herkullista. raahenensijaturvakoti.fi •
20
•
Yhteistyö Sorin Sirkuksen kanssa alkoi Perhepäivällä. Sirkuksen tiloihin saapui perheitä kolmelta perhetuvalta: Hervantatuvalta, Annantuvalta ja Linnainmaatuvalta yhteensä noin 50 henkeä. He pääsivät ryhmissä kiertämään kolmessa toimintapisteessä: temppuradalla, testaamaan erilaisia jongleerausvälineitä sekä työpajaan, jossa tehtiin ryhmien ikätasoon sopivia sirkustemppuja. Riemunkiljahdukset raikuivat, kun isot ja pienet sirkustähdet kokivat onnistumisen iloa ja oppivat uusia taitoja. Kahviossa oli tarjolla mehua, keksejä ja kahvia. Syksyllä yhteistyö jatkuu Mieskaveritoiminnan kanssa ja perhetuvilla ohjataan sirkustyöpajoja. Yhteistyöprojektin tarkoituksena on helpottaa vauva- ja lapsiperheasiakkaiden vuorovaikutusta, sosiaalista kanssakäymistä̈, luottamuksen rakentamista, turvallisen kiintymyssuhteen ja vuorovaikutuksen rakentamista sekä̈ antaa yhteisiä̈ ilon kokemuksia sosiaalisen sirkuksen metodilla toteutettavien taidetyöpajojen kautta. Sirkustoiminta antaa tukea varhaisen vuorovaikutuksen haasteisiin ja edesauttaa perheiden vertaisverkostojen syntymistä̈. Uusien menetelmien myötä̈ osallistujia rohkaistaan jatkossakin taide- ja liikuntapalveluiden pariin. Yhteistyö toteutetaan Pirkanmaan kulttuurirahaston tuella. tetuko.fi •
Ryhmässä on syntynyt hyviä ja ajankohtaisia keskusteluja vanhemmuudesta, lapsen kasvusta ja kehityksestä, päihteettömyydestä, yksinäisyydestä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Koska mukana ovat myös Olivian työntekijät, voidaan ryhmän kautta jakaa perheille kuntoutukseen liittyviä tehtäviä ja materiaalia sekä lapsiperheille sopivia vinkkejä. Monet asiakkaat ovat kokeneet ryhmän vähentäneen yksinäisyyttä ja helpottaneen toisiin tutustumista. Asiakkaat tapaavat toisiaan lisäksi viikoittain kuntoutukseen kuuluvissa yhteisökokouksissa ja lapsi-vanhempi-ryhmissä. •
tuentu.fi •
•
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hanke on julkaissut ikääntyneiden parissa tehtävään väkivaltatyöhön välineeksi Turvaa rahasi -oppaan ja sen liitteenä henkilökohtaisesti täytettävän Turvasuunnitelman. Ammattilaisten työkaluksi on kehitetty taloudellisen kaltoinkohtelun tunnistamisessa auttava ”Sinulle, joka kohtaat työssäsi ikääntyneitä” -materiaali. Välineet löydät www.mummonmarkanvartijat.fi/ materiaaleja suvantory.fi •
•
•
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
•
Turun ensi- ja turvakoti ry Korona pakotti kehittämään uusia keinoja vertaistuen ylläpitämiseen Turun ensi- ja turvakoti ry:n avopalveluyksikkö Oliviassa, kun mm. yhteisön yhteiset ruokailuhetket peruttiin keväällä 2020. Oliviassa perustettiin asiakkaiden ja ohjaajien yhteinen WhatsApp-ryhmä ylläpitämään vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ryhmässä asiakkaat ovat voineet jakaa toisilleen arkeaan ja ajatuksiaan päivästä ja kellonajasta riippumatta. 2021
Kehitämme syksyn aikana julkaistavaa verkkokurssia raskauden aikaisista tai synnytyksen jälkeisistä mielialan vaihteluista kärsiville äideille tai vanhemmille. Itseopiskelukurssin tarkoituksena on tarjota helposti saatavilla olevaa tietoa sekä oloa helpottavia vinkkejä ja harjoituksia. Kurssi toimii lisätukena ammattiavun rinnalla, mutta ei korvaa sitä. Kurssi toteutetaan osana Äidille apua -hanketta. aima.fi •
•
•
Jä se ny ht ei sö t
Helsingin ensikoti ry Vuonna 1942 valmistui Helsingin Vallilaan Suomen ensimmäinen ensikoti. Vuonna 1936 perustetun ensikotiyhdistyksen toimijat osoittivat sitkeyttä ja Helsingin kaupunki edisti talon valmistumista. Muutamia vuosikymmeniä tämän jälkeen viereiselle tontille rakentui talo, jossa asui entisiä asiakkaita ja henkilökuntaa. Viimeisimpänä talossa on ollut vuokralaisia ja yksityinen päiväkoti. Jo vuosia sitten Helsingin ensikodin vastuunkantajat olivat tunnistaneet toimitilojen uudistamisen tarpeen. Kuntien kilpailuttamisen kriteereissä asiakashuoneiden varusteluun kiinnitetään lisääntyvää huomiota. Lisäksi erillään olevien yksikköjen osaamisen hyödyntäminen kaikkien asiakasyhteisöjen tueksi sisälsi mahdollisuuksia, mikäli toimitila tätä tukisi. Ensikoti oli luopumassa Ensi-Kodin tien toimipisteestä ja pohti muuttamista vuokramallilla esimerkiksi Malmille, jonne olisi saatavissa hyvät asiakastilat
Suomen ensimmäisen ensikodin tarina jatkuu. ja yksikköjen välinen yhteistyö tiiviimmäksi. Silti päättäjiä ja valmistelijoita kaihersi ajatus Ensikodin hienon tarinan päättymisestä toimintaympäristössä, jossa ensikotitoiminta oli syntynyt ja jota arvostettiin monissa verkostoissa. Vielä päätettiin virittää luovuus ja tuoreet näkökulmat. Ensikodin uusi toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila ja hänen edeltäjänsä Kikka Manninen laittoivat kartat uudelleen työpöydälle, kun he Tuomaksen aloitettua jakoivat yhteisen työhuoneen muutaman kuukauden ajan. Syntyi idea, jossa yhdistyivät vanhan päätalon perusteellinen saneeraus ja uusien toimitilojen saaminen Perhetalon paikalle yhdistykselle 2021
Yllä: Uuteen Ensikotiin on tavoitteena päästä vuonna 2023.
investointivapaalla vuokramallilla. Konseptille tukensa viestittivät niin Helsingin kaupunki kuin muutkin rahoittajat, ja Ara myönsi viereiselle talolle purkuluvan. Kumppaniksi hankkeeseen löytyi Hoivatilat. Yhdistyksen vastuunkantajat puntaroivat ja päättivät asioista yksimielisesti. Miinan taulu on siirtymässä remontin aikaiseen varastoon. Vallilan yksikköjen väistötilat ovat valmistumassa Vantaalle, jossa kaupunki on toivottanut ensikodin palvelut lämpimästi tervetulleiksi, ehkä pysyvämminkin. Rakentamisen on määrä alkaa loppuvuodesta. Uuteen Ensikotiin on tavoitteena päästä takaisin vuonna 2023. Ensikodin tarina jatkuu Ensi-Kodin tiellä – samalla luovuudella, laadulla ja sinnikkyydellä kuin lähes vuosisata sitten. helsinginensikoti.fi •
•
• 21
Mik ä oli si nu n miel estäsi paras juttu tässä lehdessä? M ik si?
Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan! Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan. Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle. Jätä palautteesi 15. 10. 2021 mennessä. Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan. Kiitos jo etukäteen! Ystävällisesti Enska-lehden toimitus
Voittoarpa SUOSI NUMMELAA! Lehdestä 2/21 palautetta antaneiden kesken arvottu lahjakortti meni Ristolle Nummelaan. Paljon onnea! Lukijoiden suosikki oli erittäin tasaisessa äänestyksessä Äitiyden ilo löytyi lopulta -juttu, joka kertoo, kuinka Elina sai pienen vauvansa kanssa apua päiväryhmästä ja pääsi uuteen alkuun. Toimitusta ilahdutti, että jokainen lehden juttu oli saanut kannatusta!
22
Riitta Weijola / Vastavalo
Koulutussarja sateenkaarevien perheja läheissuhteiden tukemiseksi Ensi- ja turvakotien liitto toteuttaa yhteistyössä Sateenkaariperheet ry:n Perhesuhdekeskuksen kanssa 4-osaisen koulutussarjan, joka on tarkoitettu kaikille liiton eri työmuotojen ammattilaisille. Kevään 2022 aikana toteutuva koulutussarja antaa valmiuksia sekä tietoa siitä, miten tukea ja huomioida sateenkaarevien perheiden arkeen liittyvissä erityiskysymyksiä. Sateenkaarevilla perhe- ja läheissuhteilla tarkoitetaan suhteita, joissa yksi tai useampi osapuolista kuuluu sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön: moninaisia sateenkaariperheitä, vanhemmuussuhteita, pari- ja monisuhteita sekä sateenkaari-ihmisten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä suhteita. Jäsenyhdistyksen työntekijä voi osallistua valitsemiinsa koulutuspäiviin oman koulutustarpeen mukaisesti. Jokaiseen koulutukseen on oma ilmoittautuminen. Koulutukseen osallistuminen on maksutonta. Kaikki koulutukset toteutetaan etäyhteydellä TEAMS.
Perusosio: Sateenkaari-ihmisten perh
30.11.2021 klo 8.45–12.
Syventävä osa 1. Vanhemmuus sate
esuhteet ja niiden tukeminen
enkaariperheissä 27.1.2022
klo 8.45–11 keskustelemaan odotusajasKoulutuksessa keskitytään erityisesti uudesta ja vanhemmuuden ta, vauva-ajasta, sosiaalisesta vanhemm viä kysymyksiä. Tarkastelemme rooleista. Sivuamme myös eroon liitty nvointia ja näkökulmaa. myös sateenkaariperheiden lasten hyvi tilanteet sateenkaarevissa Syventävä osa 2. Kriisit ja uhkaavat 8.45–11 perhe- ja läheissuhteissa 17.2.2022 klo sateenkaarevissa perheissä Syventävä osa 3. Lapset ja nuoret 15.3.2022 klo 8.45–11 lisät Lisätietoja: ilmottautuminen ja .fi liitto otien ensijaturvak
2021
ietoja
Yh te ys ti ed ot
Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi
Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi
Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi
Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 044 743 9972 khperhetyo.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi
Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help
Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi
Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi
Rovaniemi
Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi
Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi
Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi
Oulu Raahe
Kokkola
Iisalmi
Pietarsaari Vaasa
Kuopio
Kauhajoki
Jyväskylä Varkaus Mikkeli
Tampere Pori
Imatra Hämeenlinna Lahti
Turku Espoo
Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tarja Filatov Pääsihteeri Riitta Särkelä
Outokumpu
Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi
BM9 1
Koronaepidemian rasitus on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista. Kolmannes vanhemmista kertoo olevansa uupunut.* Perheiden avuntarve näkyy myös Ensija turvakotien liiton auttamispalveluissa: apua haetaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Haluatko olla mukana tuottamassa iloa ja turvaa lapsiperheiden arkeen? Auta meitä auttamaan.
www.tuetoimintaamme.fi
*) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus 2020.
