Enska 3/2022

3 /2022

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 39. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Mikko Savelainen, Laura Kouri, Senni Puustinen

Toimitussihteeri: Tuula Lukic´

Juttuideat ja ilmoitukset: viestinta@etkl.fi

Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 €

Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi

Taitto: Inari Savola / Noon Kollektiivi

Kannen kuva: Juha Humalajoki / Vastavalo

Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska

Ilmestymisaikataulu: 4/2022 aineisto 18.10., ilmestyy 18.11.

Järjestöissä ammattilaiset, vapaaehtoiset, vertaiset ja kokemusasian tuntijat toimivat rinnan, mutta erilaisissa rooleissa. Vapaaehtoistoiminta on vastavuoroista: kun antaa, saa myös itse. Siksi toiminnalla on ve tovoimaa. Jo vuosia sitten arvioitiin, että sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminta vastaa vähintään 21 000 henkilötyövuotta. Vertaistoimijoita sotejärjestöissä on neljännesmiljoona. Yksi vapaaehtoistoimintaan satsattu euro tuo kuusi takaisin. Jo nämä luvut kertovat toiminnan suuresta tärkeydestä.

ihmisten asioihin sitoutumisen pitkäjänteisyys muuttuu. Tarvitaan uusia tekemisen paikkoja, jotta ihmisille tulee mahdollisuus tulla mukaan juuri itselleen sopivasti. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä kokemusasiantunti juus on järjestöjen ydinaluetta. Myös julkisissa palveluissa on otettu heidän osaamistaan käyttöön. Kokemusasiantuntijuus näkyy mielenkiintoisesti myös osassa hyvinvointialueiden strategioita.

ensi- ja turvakotien liitossa ja jäsenyhdistyksissä kokemusasiantuntijat ovat vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä ja vaikuttamisessa. Esi merkiksi vaativiin erotilanteisiin on käynnistetty Turvassa-hankkeessa ke hittäjävanhempien ryhmä, jonka asiantuntemus kanavoituu koulutuksiin. Vieraat vanhemmat -verkkovertaisryhmässä vertaisohjaajat ohjaavat ja kehit tävät ryhmätoimintamallia yhdessä työntekijöiden kanssa. Keskusjärjestössä on työskennellyt useita kokemusasiantuntijoita Paikka auki -rahoituksella. Heidän osaamisensa on ollut arvokas voimavara. Apua saaneet ihmiset ovat vaikuttamistapaamisissamme ja viestinnässämme mukana, toimivat some lähettiläinä ja osallistuvat jäsenlehti Enskan sisällön tuottamiseen. Vapaa ehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden osaamisessa on vielä paljon käyttämä töntä potentiaalia. Tarjotaan rohkeasti uusia mukaan tulemisen paikkoja ja opitaan yhdessä uutta!

Hyvää ja turvallista syksyä!

Riitta Särkelä YTT, sosiaalineuvos pääsihteeri Ensi- ja turvakotien liitto ry

Vapaaehtoiset, vertaiset ja kokemusasiantuntijat – suuri voima ja potentiaali

Teksti Tuula Luki´c

Vertaisuuden taika

Turun ensikodissa vertaistoimintaa on lähdetty kehittämään entistäkin kiinteämmäksi osaksi kuntoutusta. Jaettu kokemus vahvistaa tunnetta ymmärretyksi tulemisesta.

Inhimillinen tarve jakaa ko kemuksia samankaltaisessa elä mäntilanteessa olevien kesken on tullut yhä vahvemmin näky väksi myös ammattiauttajien työssä vertaistoiminnan kautta. Vertaisuus toteutuukin Ensi- ja turvakotien liiton monissa avopalveluissa, kun ohjattu ja ryhmätapaamisia on muun muassa odottaville perheille, vauvaperheille, eroprosessissa oleville ja väkivaltaa kokeneille.

Näiden lisäksi vertaistukea saa en si- ja turvakodeissa, joissa vertaisuus on läsnä koko ajan ja ryhmätoimin ta saa erilaisia ulottuvuuksia kuin avopalveluissa. Turun ensikodissa vertaistoimintaa on myös lähdetty uudella tavalla kehittämään osaksi kuntoutusta.

Vertaisuudessa yhteinen jaettu kokemus vahvistaa tunnetta ymmär retyksi tulemista, mutta edellytyksenä on kyky kertoa kokemastaan ja kyky kuunnella muita. Ensikotiin ohjau tuvilla nämä eivät ole itsestäänsel

Viereisellä sivulla: Vertaistuella vahvistetaan myös äidin ymmärrystä hänen omasta mer kityksestään tulevalle lapselle.

vyyksiä, sillä heillä on usein taustalla traumaattisia kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisessa.

– He ovat pääsääntöisesti tulleet ohitetuiksi, joten uskallus jakaa kokemuksia on heidän kohdallaan huomattavasti haasteellisempaa kuin vaikkapa baby blues- tai muissa avopalveluryhmissä olevilla, kertoo

malla vertaisiaan, toisia, jotka ovat kamppailleet tai yhä kamppailevat samanlaisten asioiden parissa.

– Juuri se on ensikodin helmi. Huomaat, ettet ole yksin kokemuk sesi kanssa vaan tuolla toisella onkin aikalailla samanlainen tarina. Puhutte ikään kuin samaa kieltä. Et ole outo eikä kokemuksesi ole häpeällinen, Kronlund kuvailee.

Ensikodin asiakkaina saattaa sa manaikaisesti olla sekä hyvin nuoria että jo yli kolmekymppisiä ensisyn nyttäjiä. Vertaisuuden rikkaus on sii näkin, että ensikodissa on myös isiä. Se mikä näitä vanhempia mahdolli sen traumaattisen historian lisäksi yhdistää, on vaikeus asettua vanhem muuteen.

Turun ensi- ja turvakoti ry:n ensiko tipalveluiden lähijohtaja sekä baby blues –hankkeen projektipäällikkö Maria Kronlund.

Ensikodin helmi

Ensikodin yhteisökuntoutuksessa harjoitellaan päivittäin sitä, mitä on kuulua ryhmään ja tulla nähdyksi omana itsenään. Asiakas kohtaa sa

– Me ammattilaiset voimme ym märtää ja auttaa, mutta emme kos kaan pääse siihen samaan jaettuun kokemukseen, mikä ensikotiin tule villa on siitä, että he ylipäänsä ovat tulleet sinne, että heidän kohdallaan on arvioitu, että he tarvitsevat tukea vanhemmuuteen, Kronlund toteaa.

Vain vastaavaa kokenut voi samas tua toisen tilanteeseen tasa-arvoisena ja juuri siinä on vertaisuuden taika.

”Et ole yksin kokemuksesi kanssa.”

VERTAISVANHEMPANA TOIMIMINEN

KUNTOUTUKSESTA IRROTTAUTUMINEN

Vasemmalla: Ensikodissa voimaantuminen vahvistuu kerros kerrokselta. Asiakas saa jo tutustumiskäynnillään käsityksen, että hä nen omalla toiminnallaan on merkitys ja että hän voi kuntoutuksen jälkeen toimia vertaisvanhempana.

Vertainen herättää luottamuksen

KUNTOUTUKSEN SISÄISTÄMINEN

Maria Kronlundilla on 20 vuoden kokemus laitostyöstä ja hoidollisesta vauvatyöstä. Tämän vuoden alussa valmistui hänen YAMK-opinnäyte työnsä Voimaannuttavan vertaistoi minnan kehittäminen Turun ensikodis sa. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli luoda systemaattinen vertaistuen malli Turun ensikodin vanhemmille.

KUNTOUTUKSEEN KIINNITTYMINEN

KUNTOUTUKSEEN TUTUSTUMINEN

Taustalla oli jo pitkään kypsynyt ajatus saada kokemusasiantuntijat tiiviimmin mukaan toimintaan. Vai kuttimena oli myös se tosiasia, että asiakkaita on ollut vaikea motivoida jättämään oma kotinsa ja tulemaan ensikotiin, laitokseen, jossa muut kertovat, mitä kuuluu tehdä ja mi ten vauvan kanssa ollaan. Luottamus toisiin ihmisiin on näillä henkilöillä hyvin hauraalla pohjalla.

– Ajattelen, että tätä työtä ei enää voi tehdä ainoastaan ammattijoh dannaisesti vaan me tarvitsemme vertaisasiantuntijoita, heitä, jotka ovat jo käyneet kuntouksen läpi. Ver taisen tarinalla on iso merkitys, kun ensikotiin saapuneet saavat kuulla, mikä vaikuttavuus ja hyöty kuntou tuksesta on ollut. Se herättää asiak kaassa luottamusta ja uskoa siihen, että häntä halutaan oikeasti auttaa, Kronlund sanoo.

Eteisestä eteenpäin Vertaisen merkitys tuli selkeästi sanoitetuksi Kronlundin opinnäy tetyössä juuri asiakkaiden haastat telujen kautta. Nyt vertaistoiminta on Turun ensikodissa rakennettu asiakasprosessiin vahvasti mukaan. Prosessi on havainnollistettu taloon,

”Vertaisasiantuntijat ovat kumppaneitamme.”

jossa kuntoutusajan merkittävin tila on eteinen.

– Kuntoutuksen alussa asiakas tar vitsee hoidollisen tuen lisäksi mielen omalle kuntoutustarinalle. Jos mieltä ei ole, ei häpeästä pääse irti. Vertainen tulee tueksi häpeän lieventämiseen. Jo se, että vertainen saapuu paikalle vapaaehtoisesti juuri häntä varten, on kokemuksena voimaannuttava. Samalla vahvistetaan äidin ymmär rystä hänen omasta merkityksestään tulevalle lapselle.

Vertaistukea tarvitaan erityisesti alkuvaiheen kotiutumisessa, mutta myös ensikodista lähdettäessä. Irtau tuminen ei ole helppoa, kun on viet tänyt pitkän ajanjakson jatkuvassa hoidollisessa ympäristössä, jossa on saanut luotua kenties ensimmäiset terveet ja turvalliset ihmissuhteet. Ha lu käpertyä omaan kotiin saattaa estää esimerkiksi lapsen kanssa leikkipuis toon lähtemisen. Vertaistukihenkilö helpottaa yksinäisyyden tunteita ja rohkaisee eteenpäin.

Vertaisista pidettävä huolta

Vertaisasiantuntijuuden hyödyntä misessä on omat haasteensa ja se voi helposti jäädä ammattiohjaajilta muiden työtehtävien ja kiireiden jal koihin.

– Olemme ehkä niin suojelevia asiakkaitamme kohtaan, ettemme ole uskaltaneet ajatella heitä kump paneinamme työssä. Ja totta on, että vertainen ei voi ottaa toisesta vastuu ta, jos on itse vielä haavoittuvainen, Kronlund painottaa.

Myös opinnäytetyön haastateltavat olivat oivaltaneet, että vertaisena alkaa helposti hoitaa toista ja omat asiat jää vät taka-alalle. Kuntoutuksen päätty misestä on siksi oltava vähintään puo li vuotta. Oman tarinan kertominen on vertaisellekin sen jälkeen antoisaa, vaikka siinäkin on riskinsä.

– Vertaisasiantuntija ei ehkä pää se irti eikä erota omaansa autettavan

tarinasta. Häntä ei missään tapauk sessa saa jättää yksin näiden asioi den kanssa. Meidän ammattilaisten velvollisuus on pitää erityisen hyvää huolta myös vertaisista ja selventää, että tämä on vain yksi elämänjakso eikä se tarkoita sitoutumista loppu elämäksi.

Turussa vertaistuen kehittäminen on edennyt siten, että tällä hetkellä lähes jokainen ensikodista lähtevä jää tavalla tai toisella yhdistyksen toimintaan. Ensimmäinen tavoitteel lisesti asiakkaiden kanssa yhteistyös

sä syntynyt vertaisryhmä käynnistyy näillä näkymin loppuvuodesta tai ensi vuoden puolella.

Maria Kronlund toivoo, että tämä asiakasprosessi on tullut jäädäkseen.

– Toivon, että myös muissa ensiko deissa saataisiin kokea samaa vertai suuden taikaa. Tämä helpottaa meidän ammattilaisten työtä ja antaa ymmär rystä ihan eri näkökulmasta. Asiakkaat ovat kumppaneitamme, ja olemme myös etuoikeutettuja, kun saamme olla mukana näissä tarinoissa.

Vauvapysäkiltä eväitä stressin hallintaan

vauvaa odottavien ja vauvaperheiden arjessa on hetkiä, joissa kuormitus voi tuntua ylivoimaiselta. Väsymys ja huolet haastavat jokaisen kykyä sietää ja hallita stressiä, mutta stressi on myös normaali reaktio, jota tarvitaan muutoksissa selviämiseen ja uusien taitojen oppimiseen.

Ensi- ja turvakotien liiton Vauvapysäkiltä saa eväitä stressaavi en tilanteiden varalle. Voit osallistua ryhmätapaamisiin tai käydä katselemassa ja kuuntelemassa liiton video- ja podcast-sarjaa, joka käsittelee stressiä vauvaperheen näkökulmasta.

Vauvapysäkki-ryhmässä valmistaudutaan vauvan syntymään ja jaetaan kokemuksia samassa elämänvaiheessa olevien kesken. Ryhmässä keskustellaan vanhemmuuteen liittyvistä teemoista ja harjoitellaan tietoisuustaitoja. Ne ovat taitoja, jotka auttavat kes kittymään meneillään olevaan hetkeen hyväksyvästi sekä tukevat vanhemman ja vauvan hyvinvointia. Tietoisuustaitoja harjoittele malla on mahdollista oppia stressin hallintaa sekä myötätuntoista ja joustavaa suhtautumista itseen ja toisiin.

Liiton kotisivuilta löydät tietoa paikkakunnista, joissa Vauva pysäkki-ryhmiä kokoontuu, sekä linkit videoihin ja podcasteihin.

Ensijaturvakotienliitto.fi/vauvaperhe/vauva-aika-perheessa/ vauvapysakki/

Vertaisuutta ryhmässä

Vertaisryhmissä syntyy pitkälle kantavia tukiverkostoja ja ystävyyksiä, mikä vahvistaa myös ohjaajan kokemusta työn merkittävyydestä.

Teksti Tuula Luki´c

Baby blues -työntekijä Sari Luomi Kymenlaakson en si- ja turvakotiyhdistyksestä kohtaa työssään odottavia ja vauvaperheitä laajasti eri puolilta maakuntaa. Vertaisuuden hän kokee palkitsevana myös työntekijän näkö kulmasta katsoen.

– Ilo tulee kohtaamisista ja ryhmä läisten kokemasta merkityksellisyy destä, kun asioita voi yhdessä jakaa. Minulla on ammattilaisena ohjaajan rooli, mutta rinnallani voisi toki olla omasta vaikeasta elämäntilanteestaan jo toipunut ja voimaantunut vertainen.

Ryhmätapaamisissa ohjaajan käsis sä on punainen lanka, teema, joka ryh mäläisiä yhdistää ja koskettaa ja josta keskustelu viriää. Vertaisuuden taika nousee ryhmästä itsestään ja tuntees ta, ettei ole yksin asiansa kanssa.

Tartutaan tarpeisiin

Ryhmiä muodostettaessa kuunnel laan kentältä kantautuvia tarpeita.

– On tärkeää, että kuulemme toi veita ja tiedostamme, että työhömme kuuluu myös ryhmätoiminnan järjes täminen. Voi olla, että asiakas hyötyy vertaisten kohtaamisesta enemmän kuin työskentelystä pelkästään am mattilaisen kanssa – mikä sekin voi olla tarpeellista eli ne eivät sulje pois toisiaan.

Kymenlaaksossa toimintaa koordi noi perhekeskus, jossa ovat mukana niin järjestöt, seurakunta kuin kau punkien ja kuntien toimijat.

– Pystymme järjestämään mitta vaakin ryhmätoimintaa maakunnan eri alueilla, eikä se olisi mitenkään mahdollista ilman hyvää yhteistyötä.

Yli 10 vuotta järjestötoiminnassa mukana ollut Sari Luomi tähdentää, että tehokkaan koordinoinnin etuna on joustava ja nopea mahdollisuus tarttua tarpeisiin ja että laajassa ver kostossa tarpeet löytävät yhteisen reitin. Kymenlaaksossa on näin voi tu toteuttaa vertaisryhmiä esimer kiksi kaksosvauvaperheille ja yhden vanhemman perheille sekä isä-vauvatapaamisia.

Elämänmuutoksen äärellä Vertaisryhmä mahdollistaa kosketus pinnan toisiin samassa elämäntilan teessa oleviin, kunhan vain rohkais tuu mukaan tapaamisiin. Vertaiset keskustelevat monenlaisista haasteis ta ryhmän teeman mukaisesti.

– Vauvaperheissä elämänmuutos voi hämmentää. Ensimmäinen lapsi voi käynnistää identiteettikriisin ja se vaikuttaa myös parisuhteeseen. Syn nytyksen jälkeinen masennus, alaku lo ja yksinäisyys puhuttavat sekä ihan fyysinen jaksaminen ja uni.

Vauvojen uniasiat ovatkin mata lankynnyksen aihe, josta jokaisella vanhemmalla on jokin kokemus ja josta keskustelu etenee luontevasti. Ryhmän alkuvirittelyssä Sari Luomi käyttää toisiaan apuna musiikkia.

– Olen myös saanut luvan käyttää entisen asiakkaan kirjoittamia runoja.

Ne ovat todella koskettavia. Vertaisuus toteutuu tätäkin kautta, sillä vaikka kir joittaja ei ole paikalla, hän on käynyt samoja asioita aikanaan läpi.

Kantavat ihmissuhteet

Varsinaisten ryhmätapaamisten li säksi Sari Luomi nostaa esiin niiden jälkeen tapahtuvat kohtaamiset. On tärkeää kannustaa ryhmäläisiä kes kinäisiin tapaamisiin ja tehdä lop puvaiheessa jatkosuunnitelma, jotta vertaisuus kantaisi, vaikkei ryhmän ohjausta enää ole.

– Kokemukseni on, että vertaisuus kantaa hämmästyttävän hyvin, ja se on oikeastaan tämän työn suurimpia iloja. Ryhmissä on syntynyt tärkeitä tukiverkostoja ja ystävyyksiä – on pyydetty puolin ja toisin kummeiksi, juhlittu yhdessä häitä ja lasten syn tymäpäiviä.

Hän huomauttaa, että aikuisiällä ystävyyssuhteiden syntyminen ei ole enää niin itsestään selvää ja voi olla vaikea löytää kantavia ihmissuhteita. On hienoa, että vertaisryhmä voi tar jota väylän ystävyyteen.

– Toivoisin rohkeutta tuoreille vanhemmille ja vauvaa odottaville perheille osallistua erilaisiin ryhmä toimintoihin omalla alueellaan, koska siinä elämäntilanteessa yleensä kaik ki muutkin vanhemmat ovat avoimia kohtaamaan samassa tilanteessa ole via perheitä ja suhteiden luominen on helpompaa yhteisten kosketuspinto jen äärellä.

”Uniasiat yhdistävät vauvaperheitä.”

Vapaaehtoiset ovat liiton sydän

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä löytyy monenlaisia vapaaehtoistehtäviä. Tervetuloa mukaan!

Lastenhoitaja, vapaaehtoinen doula, mieskaveri, chat-päivys täjä ja tukihenkilö. Esimerkik si tällaisissa vapaaehtoistehtä vissä voi toimia Ensi- ja turvakotien liitossa.

– Viime vuonna meillä toimi va paaehtoisena lähes 1 900 ihmistä eri puolilla Suomea. Eniten on erilaisia tukihenkilöitä, ja vertaisuus onkin meillä monen vapaaehtoistehtävän keskiössä. Esimerkiksi eron itse läpi

käynyt voi tarjota vertaistukea toiselle eron kokeneelle, Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Emmi Hela sanoo. Suosittua on myös toimia lasten hoitajana. Lastenhoitajat mahdollis tavat vanhempien osallistumisen toi mintaan ja tarjoavat samalla lapselle turvallisen leikkihetken.

– Lastenhoitajat mahdollistavat vanhemmille vertaistukeen osallistu mista ja rauhoittumista, kun lapsille on muuta turvallista tekemistä siksi

aikaa. On tosi tärkeää, että lapsille on kivoja vapaaehtoisia! Vapaaehtoiset voivat tuoda iloa lapselle ja vastata lapsen tarpeisiin leikkiä ja tehdä kivo ja asioita, joihin vanhemmilla ei vält tämättä ole siinä hetkessä jaksamista.

Auttaa voi jopa kotisohvalta

Vapaaehtoisuuteen tarvitaan vain kiinnostusta Ensi- ja turvakotien lii

Teksti Senni Puustinen

Viereisellä sivulla: Vapaaehtoiset voivat tuo da iloa lapselle ja vastata lapsen tarpeisiin leikkiä.

ton teemoihin ja halua auttaa. Kaikki ovat tervetulleita mukaan.

– Vapaaehtoisena voi toimia taval lisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Eri tehtäviin on omat koulutuksensa ja erilainen sitoutumisen taso. Kaikille löytyy omanlainen tehtävä, joka sopii sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Tukihenkilöksi täytyy pystyä sitou tumaan pitemmäksi aikaa, mutta esimerkiksi paikallisen yhdistyksen tapahtumissa voi auttaa silloin kun itselle sopii, Emmi Hela kertoo.

Vapaaehtoisena voi toimia jopa kotisohvalta käsin esimerkiksi some lähettiläänä. Somelähettiläät toimivat sosiaalisessa mediassa ja levittävät tie toa avusta ja tuesta perheille.

Somelähettiläs Marica Thorénia vapaaehtoisuuteen motivoivat oma kohtaiset kokemukset.

– Turvakoti ja sen upea henkilö kunta auttoivat aikoinaan omaa per hettäni merkittävästi, ja haluan olla osaltani kertomassa tästä avusta sekä madaltamassa kynnystä hakeutua avun piiriin. Somelähettiläänä pää sen myös ottamaan kantaa ja vaikut tamaan, Thorén kertoo.

– Auttamisesta tulee valtavan hyvä mieli. Tiedän saamastani yhteyden otosta, että somelähettiläsjulkaisuilla ni on ollut konkreettista apua: tuttava on osannut ohjata niiden perusteella ystävänsä hakemaan apua turvakodis ta. Tällä sohvanpohja-aktivismilla ja tiedottamisella todellakin on vaiku tusta ihmisten elämään!

Vapaaehtoisuudella on merkitystä

Vapaaehtoisten merkitys yhdistysten arjessa on suuri. Vertaistuki on olen nainen osa sitä työtä, mitä Ensi- ja turvakotien liitossa tehdään perhei den hyväksi.

– Paljon apua ja tukea jäisi saamatta ja tietoa jakamatta ilman vapaaehtoi sia. Kansalaisjärjestön ytimessä on vapaaehtoisuus. Vapaaehtoiset ovat todella tärkeitä myös siinä, miten toi minta kehittyy ja tulee uutta innostus ta, Hela kertoo.

– Suurin osa liiton vapaaehtoisista on sellaisia, joita meidän teemamme

ovat koskettaneet joko lähipiirin kaut ta tai henkilökohtaisesti lähipiirissä. Esimerkiksi erotukihenkilönä toimi minen on merkityksellistä ja erover taisuutta on kehitetty pitkään. Se, että voi saada ammattilaisen tuen rinnalle vertaisen tukea, on usein tosi vaikut tavaa ja toivoa tuovaa. Se on meillä kantava teema.

Vapaaehtoisilla on rajat, mutta myös vapaus toimia, kun taustalla ovat yhdistys ja sen työntekijöiden ammattitaito.

Vanhempi on väsynyt, sinä leikit lapsen kans sa, että hän voi hengähtää. Tulevaa äitiä pelottaa synnytys, sinä kuuntelet ja kuljet vierellä. Van hemman pitää päästä asioille, sinä otat vauvan syliin ja hän nukahtaa siihen tyytyväisenä. Lapsi kaipaa miestä kaverikseen ja sinä tulet jakamaan arkeasi hänen kanssaan. Jos olet eron läpikäynyt isä tai äiti, voit tarjota vertais tukea Ero lapsiperheessä -tilaisuuksissa, Erovertaiskahviloissa tai toimia erotukihenkilönä. Somelähettiläät toimivat sosiaalisessa mediassa ja levittävät tietoa avusta ja tuesta perheille.

Vapaaehtoisena saat iloa, merkityksellisen vapaaehtoistehtä vän, vaikutusmahdollisuuksia ja mukavan porukan, johon kuulua ja jossa toimia.

Meillä vapaaehtoisena ei tarvitse valmiiksi osata kaikkea. Halu auttaa, positiivinen asenne ja iloinen mieli vievät pitkälle. Vapaa ehtoisena toimimiseen saat meiltä koulutusta ja tukea. Toki jos sinulla on osaamista, jota haluaisit hyödyntää vapaaehtoistyössä (kirjoittaminen, valokuvaus, remonttitaidot, ryhmien ohjaami nen), otamme ehdotuksia mielellämme vastaan.

Katso yhdistysten vapaaehtoisten ajatuksia videolta ja tutustu jäsenyhdistysten vapaaehtoistoimintaan: ensijaturvakotienliitto.fi

Haluatko olla mukana toimimassa turvallisen lapsuuden ja elämän puolesta?

Älä puhu meistä ilman meitä

Vaikuttamista ja viestintää on jo vuosia tehty yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Jokaiselle pyritään löytämään sopivin tapa saada äänensä kuuluviin.

”Kakka haisi ja vauvat parkuivat Eduskunta talossa lähetystöjen vastaanottosalissa, kun Ensi- ja turvakotien liitto toi kolme päihdeäitiä vauvoineen ta paamaan kansanedustajia”, kirjoitti Helsingin Sanomat näyttävästi 10. päivänä maaliskuuta 2010.

– Kyllähän siinä oli mennä aamu puuro väärään kurkkuun, sanoo liiton viestintäpäällikkö Mikko Savelainen

Liitto oli edellisenä päivänä järjes tänyt yhdessä Turun ensi- ja turva kotiyhdistyksen Pidä kiinni -ensiko dista apua saaneiden äitien ja heitä auttaneiden asiantuntijoiden kanssa vaikuttamistilaisuuden eduskunnas sa. Paikalla oli kolme äitiä vauvoi neen kertomassa, miten Pidä kiinni -kuntoutus on auttanut irti vaikeasta päihdekierteestä ja antanut uuden alun vauvan kanssa. Samalla kerrot tiin vakavasta ongelmasta: päihteitä käyttävien äitien kuntoutus uhkaa jäädä vaille rahoitusta.

– Ei siellä vauvat parkuneet tai kak ka haissut. Ylpeät äidit loistivat sulois ten vauvojensa kanssa, kansanedusta jat ihastelivat ja kuuntelivat. Tilaisuus oli erittäin vaikuttava. Harmitti tietys ti äitien puolesta lehtijutussa näkyvä ennakkoluuloisuus. Joudumme edel leenkin todistelemaan, että vaikeasta

kin tilanteesta voi selvitä. Päihteistä voi päästä irti ja kyetä huolehtimaan vauvasta tai lähisuhdeväkivallasta sel viytyminen voi olla eteenpäin työntä vä voima, Savelainen sanoo.

Liitto on kerännyt systemaattises ti kokemusasiantuntijoiden selviyty miskertomuksia. Niitä on julkaistu kertojien luvalla liiton julkaisuissa ja verkkosivuilla.

– Olemme halunneet olla muka na murtamassa puhumattomuuden

tus aamuisin. Pajunen pelkäsi. Hän eli parisuhteessa, johon ei olisi koskaan uskonut ajautuvansa…”

myyttiä. Tässä on myös jollakin tasolla onnistuttu. Vaikuttamistoimintaa ja viestintää on käytännössä jo vuosia tehty yhdessä kokemusasiantuntijoi den kanssa. Yritämme löytää jokai selle omimman tavan saada äänensä kuuluviin, Savelainen sanoo.

Sofia sai äänensä kuuluviin ”Toivottavasti tänään kaikki menee hyvin eikä tule riitaa. Tämä oli pit kään Sofia Pajusen ensimmäinen aja

Näin aloittaa Ylen toimittaja juttun sa. Liitto on kaksi päivää aikaisemmin kertonut medialle nuorille tehdyn verkkokyselyn tuloksista. Väkivalta näyttäytyy kyselyn tuloksissa vakavana ja haavoittavana. Neljännes vastaajista kertoo tulleensa raiskatuksi seuruste lusuhteessa. Toimittaja haluaa haasta tella väkivaltatyön kehittämispäällikkö Tiina Muukkosen lisäksi väkivaltaa kokenutta naista. Pajunen valikoituu kokemusasiantuntijaksi, koska hän on käynyt liiton kokemusasiantun tijakoulutuksen ja ollut mukana jo muutamassa muussakin vastaavassa haastattelussa. Kokemusasiantuntijan äänen esille saaminen on tärkeää, sillä emme halua puhua toisten kokemuk sista ilman asianomaisia. Kokemuksis ta osaavat parhaiten kertoa he, jotka ovat itse kokeneet.

Kokemuksen kautta asiantuntijaksi

Sofia Pajunen (28) oli ensimmäistä kertaa median edessä muutama päi vä liiton koulutuskeskus Sopukassa järjestetyn kokemusasiantuntijakou lutuksen jälkeen. Tilanne olisi ollut median kohtaamiseen valmistautu

”Puramme puhumattomuuden myyttiä.”

mattomalle painajaismainen. Iso, liiton järjestämä mediainfo, paikalla uutistoimituksen tv-kamerat ja kym menisen toimittajaa.

– Tuohon yksi koulutus ei pysty valmistamaan ketään. Tärkeintä on olla oman tarinansa kanssa sinut ja varma siitä, että haluaa jakaa sen kaikkien kanssa. Minua auttoi se, että väkivaltakokemuksistani oli jo useita vuosia. Olin kertonut asiasta luke mattomia kertoja ja käsitellyt asiaa myös psykoterapiassa sekä Porin en si- ja turvakoti ry:n ja Tanssiterapia Piuman järjestämässä tanssiterapias sa, Pajunen sanoo.

elämänpolkua. Kertominen on autta nut minua eteenpäin.

Pajunen rohkaisee kaikkia muita kin pohtimaan, voisiko kokemusasi antuntijuus auttaa elämässä eteen päin.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että hommaa tehdään oma hyvinvointi edellä. Siksi on tärkeää, että vaikeat asiat on hyvin käsitelty ammattilaisen

kanssa. Yhdistys ja sen kokemusasi antuntijakoulutus on turvallinen as kel eteenpäin.

Pajunen sanoo, että kokemusasi antuntijuus on antanut paljon, mutta yksi unelma on vielä toteuttamatta.

– Haluaisin sanoittaa paremmin kokemani ja siitä selviämisen ja kir joittaa kokemuksistani esimerkiksi kirjan.

– Halusin kertoa oman tarinani, koska se oli itselleni se, mitä olisin halunnut kuulla aikoinaan. Olisin kai vannut jotakin konkreettista henkilöä, joka on kokenut samaa. Silloin ei oli si tuntunut niin totaalisesti siltä, että olen kokemani kanssa yksin.

Pajunen on ollut useasti mukana liiton järjestämässä vaikuttamistoi minnassa ja viestinnässä. Hän on ollut äänessä podcast-haastattelussa, esiintynyt vapaaehtoistoiminnasta kertovassa videossa, tv:ssä ja antanut useita haastatteluja. Hän on antanut lähisuhdeväkivallalle kasvonsa ja ää nensä.

– Haluan esimerkilläni auttaa nii tä, jotka ovat väkivaltaisessa suhtees sa. Itselle oman tarinani kertominen on ollut merkki siitä, että olen hyväk synyt asiat osaksi omaa historiaani ja

Miten valmistaudun kertomaan kokemuksistani?

1Mieti, oletko varmasti valmis. Pohdi, mitä seuraa, kun tarina si on julkisesti nähtävillä. Vaikuttaako se lapsiesi tai jonkun muun läheisesi elämään? Keskustele heidän kanssaan ensin, sillä kerran kerrottua ei saa helposti muutettua tai poistettua. Tee asiat itsesi vuoksi, älä muiden tai missään tapauksessa kostaaksesi. Päätä, haluatko esiintyä anonyymisti vai tunnistettavasti. Älä muu ta päätöstäsi painostuksen alla tai ilman perusteellista harkintaa.

2Käsittele, sanoita ja rajaa. Kerro ensin itselle, sitten muille.  Mieti kenelle olet kertomassa tarinaasi ja mitä juuri hänen pitäisi kokemuksestasi kuulla. Haluatko vaikuttaa päätöksen tekoon vai auttaa samassa tilanteessa olevia? Muodosta kokemuk sestasi tarina ja harjoittele sen kertomista eri yleisöille, aloita pie nestä. Älä kerro kaikkea, mutta pysy totuudessa.

3Tutustu oikeuksiisi. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arka luonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostu muksella. Jos mahdollista, lue ennen julkaisua sinua koske vat osuudet. Katso: Tyylikirja - Journalistin ohjeet - Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet.

4Älä hätiköi. Tarinasi ei vanhene, joten sinulla on aikaa toi mia harkitusti. Ainakin aluksi on hyvä, jos olet saanut tukea esimerkiksi yhdistyksestä ja käynyt yhdistyksen järjestämän kokemusasiantuntijakoulutuksen.

”Kokemusasiantuntijakoulutus on turvallinen askel eteenpäin.”

Testamenttilahjoittamisen suosio on kasvussa

Kiinnostus testamentteja kohtaan on noussut. Noin joka kymmenes suomalainen on kiinnostunut testamenttilahjoituksen jättämisestä.

13. syyskuuta vietetään kansainvälistä Testamenttilahjoitta misen päivää. Testamenttilahjoituksena hyväntekeväisyyteen voi jättää viimeisessä tahdossaan joko koko omaisuutensa tai sen osan, vaikka pienenkin.

Ensi- ja turvakotien liitossa testamenttivaroin on vuosien varrella tuet tu tärkeitä hankkeita, muun muassa yksinhuoltajaäitien mahdollisuutta opiskeluun eri puolilla Suomea.

– Ilman testamenttilahjoituksia toimintamme ei olisi ollut mahdollista nykyisessä laajuudessaan, kertoo varainhankintapäällikkö Aura Yliselä .

Yleishyödyllisenä järjestönä emme joudu maksamaan perintöveroa, vaan voimme käyttää koko lahjoituksen työhömme lähisuhdeväkivaltaa vastaan sekä vaikeuksissa olevien vauvojen ja lapsiperheiden hyväksi.

Liitto on muiden järjestöjen mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, jonka kautta voi saada neuvontaa lakimieheltä: hyvatestamentti.fi . Lisäksi liitto järjestää lokakuussa testamentti-illan Teams-yhteydellä. Iltaan osal listuminen on maksutonta eikä sido osallistujia mihinkään.

Tervetuloa

Ensi- ja turvakotien testamentti-iltaan klo 17–18.30 Teams-yhteydellä

Luennoijat: Varatuomari Piia Jeremejeff sekä Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Tilaisuudessa varatuomari Piia Jeremejeff kertoo perintöasioista ja testamenttaamisesta sekä muista elämän tärkeistä asiakirjoista, ku ten edunvalvontavaltuutuksesta.

Voit lähettää kysymyksiä lakimiehelle etukäteen, ja myös illan päät teeksi voit esittää kysymyksiä yleisellä tasolla luennoitsijoille. Ilmoittautuminen, lisätiedot ja kysymysten lähettäminen 21.10. men nessä aura.ylisela@etkl.fi, p. 050 476 58 22. Voit myös lähettää kysy myksesi ilmoittautumislomakkeen lisätietokentässä.

Ilmoittaudu pe 21.10. mennessä: https://ensijaturvakotienliitto.fi/ tapahtumat/elamasi-tarkeimmat-asiakirjat-testamentti-ilta/ Ilmoittautu neille lähetetään linkki tilaisuuteen maanantaina 24.10. Iltaan mahtuu 50 ilmoittautunutta.

Muovilusikkalapset: ”Lasisen lapsuuden pitkät varjot” Lyhyet

Tanja Railon esikoiste os Muovilusikkalapset (Basam Books, 2022) kertoo 45-vuotiaan, elämässään ulkoisesti hyvin pärjäävän Kirsin tarinan. Yhden viikon aikana elämän silo teltu ulkokuori mure nee ja kulissit romahtavat. Teos valottaa koskettavalla tavalla sitä, kuinka pitkän varjon lasinen ja väkivaltaa sisältänyt lapsuus jättää ihmisen elämään. Kir si suorittaa koulua, opintoja ja työelä mää, vaikka kokee olevansa ”…nokkelien kanssa hidas, kauniiden seurassa ruma ja iloisten joukossa painava kuin kivi.”

Teos kuvaa hienosti sitä, kuinka lap suudessa vähemmän saanut muovilu sikkalapsi kokee vahvaa ulkopuolisuutta katsoessaan kultalusikka suussa synty neitä ikätovereitaan. Kirsi osallistuu me dia-alan työpaikkansa keskusteluihin ja kommentoi kollegoidensa elämää kitke rän humoristisella tavalla – mutta aina ulkopuolisena. Arki sujuu, mutta henki nen taakka näkyy ja tuntuu myös fyysi sinä oireina. Vaikeimmalla hetkellä Kirsi makaa eteisen lattialla ja kokee kuinka hänen päällään ”…makasivat kaikki pet tymykset, lupaavat ja menetetyt katseet, kaikki saavutetut tavoitteet ja epäonniset toiveet.”

Sivistyneesti syrjäytyneen Kirsin tari na ei ole autofiktiota, mutta Railo on ker tonut kirjoittamisen olevan hänelle yksi tapa käsitellä omia elämänkokemuksi aan, sillä hän on itse kasvanut väkival taisessa alkoholistiperheessä. Vaikka takautumien ja nykyhetken vuoropuhe lulle perustuva, koukuttava teos on osin rankkaa luettavaa, on Kirsin piinaviikos sa myös valoisia sävyjä. Apua löytyy, kun sitä uskaltaa ottaa vastaan.

Saara Koikkalainen

”Täällä uskaltaa kertoa asioistaan tulematta tuomituksi”

Verkkovertaisryhmä antaa lapsistaan vieraannutetuille vanhemmille tukea ja toivoa.

Teksti Vesa Keinonen

Vieraannuttaminen on il miö, jossa toinen vanhem pi toiminnallaan saa aikaan sen, että lapsi tai lapset torjuvat toisen vanhemman, eivätkä halua tavata tai olla tämän kanssa te kemisissä.

Ennen eroa lapsen ja vieraannu tetun vanhemman suhde on ollut läheinen ja turvallinen. Mitä pidem pään vieraannuttava vanhempi jatkaa vahingollisia puheita ja toimintaa, sitä kielteisemmäksi lasten asenne toista vanhempaa kohtaan muuttuu.

Ensi- ja turvakotien liiton Turvas sa-hankkeessa on huomattu, että lap sistaan vieraantuneet vanhemmat jää vät usein ilman tukea ja apua. Omista kokemuksista puhuminenkin voi olla vaikeaa.

– Viranomaisten kanssa he miel sivät joutuvansa puolustamaan ase maansa vanhempana. Tuttavien kans sa he taas saattoivat kokea häpeää ja epäonnistumista, kertoo Viola – väki vallasta vapaaksi ry:n hanketyöntekijä Emmi Heikkinen .

Turvallinen ympäristö

Turvassa-hanke käynnisti keväällä 2021 Vieraat vanhemmat -verkko

vertaisryhmän antamaan vanhem mille turvallisen ympäristön jakaa kokemuksia. Hanketta on toteutettu yhdessä Turun ensi- ja turvakotiyhdis tyksen ja Viola ry:n kanssa.

– Vertaisryhmiä on järjestetty Teamsissa kaksi ja kolmas on tulossa. Anonymiteettiin perustuvat kuuden hengen ryhmät ovat kokoontuneet kerran viikossa. Mukana on sekä isiä että äitejä, Heikkinen sanoo.

Jokainen tapaaminen alkaa am mattilaisten vetämällä pohjustuksella. Se voi käsitellä esimerkiksi vieraan nuttamista tai lakiasioita.

– Tämän jälkeen keskustellaan. Iltaan kuuluvat myös harjoitteet tai sitten niitä annetaan ryhmäläisille kotona pohdittavaksi.

Osallistujille painotetaan, että omista asioista voi puhua juuri sen verran kuin luontevalta tuntuu.

Luottamus syntyi nopeasti

Etelä-Suomessa asuva Pekka on me nettänyt pitkittyneen eroriidan aikana yhteyden lapsiinsa.

– Se on ollut kuin shokkitila, jolle en aluksi osannut tehdä oikein mi tään. Kaipasin myös kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa tätä asiaa.

Pekka huomasi sitten sosiaalisessa mediassa mainoksen Vieraat vanhem mat -ryhmästä ja päätti ilmoittautua mukaan.

– Aluksi minua jännitti, mutta no peasti tuli sellainen tunne, että täällä uskaltaa kertoa asioistaan tulematta tuomituksi. Osaavat vetäjät nopeut tivat luottamuksen syntymistä sekä varmistivat sen, että kaikki pääsivät ääneen.

Pekka arvioi, että hän on saanut tapaamisista enemmän kuin odotti kaan. Toisessa vertaisryhmässä hän toimi myös vertaisohjaajana.

– Varsinainen vieraantumisasia ei ole ratkennut, vaan tilanne jatkuu yhä. Mutta ryhmästä olen saanut pal jon henkistä hyvää. En tunne olevani enää yksin ikävien asioiden kanssa.

Emmi Heikkisen mukaan ei ole mahdotonta, etteikö vastaavanlainen ryhmä voisi toimia livenäkin.

– Toki etenkin pienemmillä paik kakunnilla pitää miettiä sitä, uskalle taanko ryhmään tulla. Omasta lapsesta vieraantumiseen ja vieraannuttami seen liittyy kuitenkin häpeän tun netta, mikä on täysin tarpeetonta.

Pekan nimi on muutettu.

Nuoret kehittävät ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä

Kehittäjäryhmien tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta turvallisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Teksti Senni Puustinen

Nuoret väkivaltaa vastaan -hankkeessa vahvistetaan nuorten tietoutta turvalli sista ihmissuhteista, lähi suhdeväkivallasta, sukupuoliroolien liittymisestä ilmiöön sekä avun saan nin mahdollisuuksista. Hanke kestää vuosien 2022–23 ajan ja sen aikana jalkaudutaan someen, kouluihin ja tapahtumiin yhdessä nuorten kans sa. Toimintaa kehitetään yhdessä 16–29 -vuotiaiden kehittäjänuorten kanssa alueellisesti ja verkkoryh mässä.

Sosiaalisessa mediassa hankkeen pääkanavana toimii TikTok, jossa jul kaistaan nuorille suunnattuja sisältöjä väkivallasta ja turvallisuudesta ihmis suhteissa. Hankkeen aikana toteute taan myös erilaisia somekampanjoita, joista ensimmäinen oli kesällä.

– Ihana seurustelu -kampanja muistutti, että seurustelun kuuluu olla ennen kaikkea ihanaa. Monelle nuorel le voi olla epäselvää, millainen käytös seurustelusuhteessa on hyväksyttävää ja esimerkiksi mustasukkaista käytös tä saatetaan pitää rakkautena. Meillä aikuisilla on vastuu siitä, että nuoret oppivat, millaista turvallinen ja ihana seurustelu on, sanoo Nuoret väkivaltaa

vastaan -hankkeen projektipäällikkö Ilona Mäki

Seurusteluväkivalta on yksi niis tä teemoista, josta tietoa pyritään levittämään hankkeen aikana. Seu rusteluväkivaltaa on mahdollista ehkäistä puhumalla nuorten kanssa tunteista, tarpeista ja hyväksyttävästä käytöksestä.

Kehittäjäryhmiin mahtuu vielä mukaan

Toimintaa kehitetään yhdessä seitse män alueellisen yhdistyksen kanssa. Nuoret kutsutaan mukaan kehittämi seen ja vapaaehtoistoimintaan niin alueellisesti kuin valtakunnalliseen Väkivallattomat Discord-ryhmään verkossa.

Kehittäjäryhmät koostuvat 16–29 -vuotiaista nuorista, jotka haluavat toimia turvallisemman yhteiskunnan puolesta. Ensimmäiset alueelliset ke hittäjäryhmät ovat käynnistyneet syys kuun alussa. Verkkoryhmä käynnistyy pikkuhiljaa syksyn aikana ja siihen etsitään lisää nuoria ympäri Suomen.

Kehittäjäryhmiin rekrytoidaan mu kaan nuoria, joilla saattaa itsellään olla kokemusta väkivallasta tai muu

motivaatio toimia väkivaltaa vastaan. Nuorten ideoiden pohjalta tehdään alueellisia tapahtumia, TikTokkeja ja sisältöjä muille nuorille.

– Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä meillä on uusia tapoja to teuttaa nuorilähtöistä ennaltaehkäi sevää väkivaltatyötä ja ennen kaikkea toivomme, että nuorten osallisuus turvallisen yhteiskunnan rakenta misessa on vahvistunut, Ilona Mäki kertoo.

Hankkeessa ovat mukana EteläKarjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvako tiyhdistys ry, Kokkolan ensi- ja turvako ti ry, Kymenlaakson Ensi- ja turvako tiyhdistys ry, Lahden ensi- ja turvakoti ry, Paasikiven Nuorisokylän Säätiö ja Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Seuraa Nuoret väkivaltaa vastaan -hanketta TikTokissa: www.tiktok.com/@vakivallaton

Viereisellä sivulla: Hankkeen aikana jalkau dutaan kouluihin ja tapahtumiin yhdessä nuorten kanssa.

Sisällöt syntyvät nuorten ideoista.

Jäsenyhteisöt toimivat

Kaapatut Lapset ry Olemme avanneet varainhankin takampanjan Lähi-itään kaapatun Amirin palauttamiseksi Suomeen. Pitkän oikeustaistelun jälkeen hä nen äitinsä on saanut itselleen lap sen yksinhuoltajuuden kaappaus maassa.

Nyt hän tarvitsee apuasi voidak seen maksaa oikeudenkäyntikulut ja saadakseen Amirin takaisin kotiin.

Koti ja koulu odottavat jo Ami ria. Auta siis hänen paluutaan!

Tili: FI41 1369 3000 1092 12, Saa ja: Kaapatut Lapset ry, Viesti: Amir. Pienkeräystunnus: RA/2022/1017 on voimassa 7.10.2022 asti koko Suomessa lukuun ottamatta Ah venanmaata.

kaapatutlapset.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry

Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan voi maa voi helposti lähestyä ainakin kol mesta näkövinkkelistä. Vapaaehtoisen, yhdistyksessä toimivan ammattilaisen sekä asiakkaan. Nämä näkövinkkelit piirtävät esiin suoranaisen vapaaeh toistyön voimakentän.

Voimaa vapaaehtoiselle itselleen tu lee vastineeksi annetusta ajasta ja avus ta. Vapaaehtoisemme kertovat saaneen sa itselleen merkityksellisyyden tunnet ta, sisältöä arkeen, arvostuksen ja hyö dyllisyyden kokemuksia, auttamisen iloa, ainutlaatuisia hetkiä ja yhteisön, johon kuulua.

Kanta-Hämeen perhetyö ry Vapaaehtoiset doulat olivat esillä Hämeenlinnan perhevalmennus messuilla toukokuussa. Uusia va paaehtoisia kaivataan lisää, sillä doulaa toivovia perheitä on Kan ta-Hämeessä paljon.

khperhetyo.fi

• •

Voimaa yhdistyksen auttamistyöhön ammattilaisten rinnalle. Kohdattujen ihmisten määrä moninkertaistuu va paaehtoisten avulla. Vertaisuuden koke mukset ja niiden eheyttävä voima nou sevat esille jatkuvasti asiakaspalautteis sa. Ja ihmiseltä ihmiselle toteutettava toiminta on arvokasta jo sinänsä.

Voimaa asiakkaalle. Avunsaanti luo toivoa, auttaa jaksamaan arjessa ja par haimmillaan voimaannuttaa asiakasta omassa elämässään. Siinäpä se. Kaiken tekemisen ja toiminnan perimmäinen syy. Autetaan lapsia ja perheitä hanka lissa elämäntilanteissa ja edistetään hy

Porin ensi- ja turvakoti ry Meillä mummoillaan pikkuisten kanssa! Porin yhdistyksellä pyörii ti, to ja pe päiväryhmä, johon äidit tai isät tulevat alle 2-vuotiaittensa kanssa. Mummo tai pappa, tule si näkin mukaan klo 12–14.30, valinta si mukaan esim. kerran viikossa tai kuussa. Olet tärkeä isovanhemman malli! Lisätietoa p. 040 530 4814/ Seija.

porinensijaturvakoti.fi

• •

vää arkea. Turvataan omalta osaltamme kaikkein heikoimmassa asemassa ole vien oikeuksia.

Onpa mahtava tuo tuommoinen vapaaehtoistyön voimakenttä! Sen toi minta ei kuitenkaan ole itsestään selvää tai helppoa. Toimiakseen se edellyttää tahtoa, tekoja ja inhimillisyyttä. Näitä tarvitaan työkalupakkiin erityisesti va paaehtoistyön koordinaattoreille, noille uutterille voimakentänhoitajille. Lisätie toja Mirja Minkkinen, ohjaaja, kansalais toiminta.

• • •

Kuopionensikoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry Harley Davidson club Finland, Chapter 3 yhdessä Lions Club Lahden kanssa mahdollisti vapaaehtoisvoimin asiakasperheille elämyksen, kun motoristit aje luttivat lapsia upeilla pyörillä ja autoilla. Vapaaehtoistyö voi olla monenlaista ja monen muotoista. Kaikki työ on arvokasta ja pienellä panoksella on mah dollista luoda suuria elämyksiä erityisesti perheen pienemmille.

lahdenensijaturvakoti.fi

• •

Lyömätön Linja Espoossa ry Erilainen vapaaehtois- sekä vertaistuki toiminta herättää keskustelua tasaisin väliajoin meillä Linjoilla lähisuhdeväki vallan tekijöiden kanssa tehtävän työn tiimoilta. Viimeksi kuluneella viikolla pohdimme aihetta yhdessä pitkän lin jan vapaaehtoisen kokemusasiantunti jamme kanssa. Miten voisimme par haiten hyödyntää loistavia vapaaehtoi siamme? Minkälaista tukea asiakkaam me voisivat saada vertaisilta, tukea, jota emme työntekijöinä pysty tarjoamaan? Vapaaehtoistoimintaan suunnattu Ka verin Linja -toimintamme vertaiskoulu tus on ensimmäisen kerran järjestetty vuonna 2013, ja siitä lähtien olemme pyrkineet löytämään vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Perinteises ti olemme pystyneet hyödyntämään vapaaehtoisia kokemusasiantuntijoi tamme erilaisissa tilaisuuksissa sekä vertaistukiryhmien ohjaajina. Olemme aikaisemmin kokeilleet myös mm. tuki

henkilötoimintaa, jossa asiakkaamme sai Kaverin Linja -toiminnastamme ver taistukihenkilön.

Kuluvan vuoden kesällä kokeilimme uudenlaista vertaistukitoiminnan tapaa, jossa yksi kokemusasiantuntijoistamme liittyi mukaan työntekijän ja asiakkaan väliseen tapaamiseen asiakkaan luvalla. Ideana oli tarjota asiakkaillemme kerta luontoinen mahdollisuus keskustella ja pohtia asioita yhdessä työntekijän sekä vertaisen kanssa. Tällä tavoin pystym me myös pitämään huolta siitä, että vapaaehtoisemme ei kuormitu liikaa. Asiakkailta saatujen suullisten palaut teiden perusteella kokeilu oli erittäin onnistunut.

Toivotamme Linjoilta mukavaa syk syä kaikille ammattilaisille sekä erityi sesti rautaisille vapaaehtois- sekä ver taistukitoimintaan osallistuville!

• •

lyomatonlinja.fi

Pienperheyhdistys ry Lapset, nuoret ja mieskaverit eri puolilta Suomea pääsivät melo maan, suppailemaan, uimaan ja sir kustelemaan vuotuisilla Mieskaveri päivillä Helsingissä. Juhlaillallisella nautittiin monipuolisesta ohjelmas ta 30-vuotiaan Mieskaveritoiminnan kunniaksi ja kuultiin mieskaverikon kareiden kokemuksia pitkistä kave risuhteista. pienperhe.fi

• • •

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Saimme keväällä kansalaistoimintaan vahvistukseksi koordinaattorin 50-pro senttisella työajalla. Kokoonnuimme työryhmässä suunnitellen mm. vapaa ehtoisten rekryä, muistamisia sekä yhtei siä käytäntöjä. Ennen kesälomia valmis tui iloksemme myös uusia mieskavereita ja doulia.

tetuko.fi

• •

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Toukolassa henkilökun ta on tänä vuonna ottanut haltuun Suojassa -haastattelua. Menetel män avulla arvioidaan lapsen riskija suojatekijöitä, kun perheessä on ollut lähisuhdeväkivaltaa. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsen arki jatkuu mahdollisimman normaalina turva kodissakin ja siinä on myös leikin riemua.

paakaupunginturvakoti.fi

• •

Mikä oli sinun mielestäsi paras juttu tässä lehdessä?

Vertaisuus

Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan!

Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute.

Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle.

Jätä palautteesi 11.10.2022 mennessä Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan. Kiitos jo etukäteen!

Ystävällisesti

Seuraavan lehden teemana on SOTE & hyvinvointialueet.

Lehti ilmestyy 18.11.

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Yhdistyksemme oli lauantaina 20.8.2022 viettämässä Imatrapäivää omalla esittelypisteellä. Väkeä oli helteisessä säässä mu kavasti liikkeellä. Päivän teeman ”Matkailua Imatralla 250 vuotta” mukaisesti vapaaehtoisemme oli vat tehneet myyntiin junasukkia ja kaupungin läpi virtaavan kalaisan Vuoksen innoittamana päiväryh män ohjaajamme järjestivät lap sille ongintaa, johon tuli pieniä asiakkaita välillä jonoksi asti.

vkletu.fi •

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry Äimä ry:n vapaaehtoiset kokoontuivat Helsingin ytimessä elokuun viimeisenä viikonloppuna. Suunnitteluviikonlopun mottona oli ”Katse kohti tulevaa”. Osal listujia oli pääkaupunkiseudun lisäksi Kajaanista, Oulusta, Porista, Turusta, Vaasasta ja Seinäjoelta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Tanja Laitila Äimä ry:stä kokee, että monenlaisten vertaisäitien osallistuminen tulevan suunnitteluun tuottaa rikkaampaa sisältöä. Siksi oli kin ilahduttavaa, että joukossa oli aivan

Vantaan turvakoti ry Hyvinvointialueille siirryttäessä mo nitoimijaisen yhteistyön merkitys kasvaa. Vantaan turvakoti ry:n avo palveluiden työntekijät ovat tehneet yhteistyötä muiden järjestöjen ja Vantaan kaupungin työntekijöiden kanssa vuodesta 2020. Eron ensi apupisteellä työparina viikoittain on esimerkiksi kaupungin eroauttami sen ohjaaja. Yhteistyö voi tuntua myös siltä, että olisi toinenkin tiimi, jonka kanssa pohtia ja kehittää työ tään. Kuvassa vasemmalta Minna Raitanen Vantaan kaupungilta sekä Maija Ikonen, Vantaan turvakoti ry:n väkivaltatyön asiantuntija.

vantaanturvakoti.fi • •

tuoreita vapaaehtoisia vertaistukiäitejä kokeneiden lisäksi. Haluamme antaa jokaiselle vapaaehtoiselle mahdollisuu den osallistua omalla äänellään ja ko kemuksellaan vertaistukityön kehittämi seen. Pitkän etäilyn jälkeen oli arvokasta, että vapaaehtoiset saivat kohdata toisen sa aidosti kasvotusten. Yhdessä kokoon tuminen ja kohtaaminen antoi voimaa kaikille haastavaan vertaistukityöhön.

aima.fi

• • •

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi

Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 044 743 9972 khperhetyo.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 276 6280 • lyomatonlinja.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oetk.fi

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 040 187 8312 pienperhe.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 050 309 9313 • tetuko.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 050 4690050 •suvantory.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Rovaniemi

Puheenjohtaja Tarja Filatov Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Turku Kokkola Pietarsaari Oulu Raahe

Kuopio Iisalmi Outokumpu Kauhajoki Vaasa Pori

Jyväskylä Lahti Tampere

Helsinki Vantaa Hämeenlinna Espoo

Mikkeli Varkaus

Lappeenranta Imatra Kotka Kerava

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi