Enska 4/2016

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2016 NO 4 ´

Hyviä kärkiä kuntavaaleihin 14

Sanna Stellan kasvattaa 4 huumorilla

Yellow film

4

14

Laura Oja

Essi Lehtinen

12

Sisältö 4

7

Kasvatuspuntari nauratti & pisti miettimään

14

Pienperheiden puolesta isolla porukalla

Kuuden järjestön yhteistyö.

Rakentava valitus on hyvä alku

”Tunnista ja puutu” tärkeä viesti edelleen

17 18 22 23

Muistokirjoitus

Kannusta minut vahvaksi Lahdessa, Oulussa ja Turussa.

10

KAHVITAUKO

11 12

Chat rohkaisee väsyneitä äitejä.

Leena Honkavaara.

Lyhyet Minun työviikkoni Somettaja tuli taloon. Laura Kouri.

Volker Wallmeroth 1970–2016.

JÄSENYHDISTYKSET Kirjanmerkki Kirjauutuuksia tiukasti asiasta.

YHTEYSTIEDOT

Ninaa ja Nooraa kiinnosti

PÄ ÄK IR JO IT US

Helsingin ensikodin vauvaperheiden avopalveluissa harjoitteluaan tekevät Nina Karjalainen ja Noora RouvinenLagerström lukivat Enskan jo edeltä käsin: ”Eniten kiinnosti Chat rohkaisee väsyneitä äitejä. On aina innostavaa kuulla uusista matalan kynnyksen tukimahdollisuuksista, ja aihekin on mitä tärkein.” s. 10

N O 4 ’2016 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 34. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,

ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Katariina Suomu Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi Ilmoitukset: Outi Hieta Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Tilaushinta: 25 € / vuosi Taitto ja ulkoasu: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Laura Oja / NOON www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/ jasenlehti-enska/ ilmestymisaikataulu: 4/2016 viikolla 38 5/2016 viikolla 47

Varhainen tuki säästää ihmisiä ja kustannuksia

E

nglanninkielisissä maissa tunnetaan hyvin sanonta: ”A stitch in time saves nine.” Vapaasti käännettynä sillä kuvataan sitä, miten ajoissa tehty korjaus säästää isommalta vahingolta.

Sama logiikka pätee varsin moneen asiaan yhteiskunnassa. On helpompi parantaa haava kuin haavasta seuraava tulehdus. Pieni vesivahinko korjataan nopeammin kuin laaja homevaurio.

Valitettavasti saman logiikan ei aina ymmärretä pätevän perheiden väsymykseen ja ihan tavallisiin arkisiin ongelmiin. Lapsiperheiden varhainen tuki ja ongelmien ennaltaehkäisy vähentävät kaikkein voimakkaimmin lastensuojelun tarvetta.

On tärkeää ymmärtää, miten kattavasta ja laajasta tuen tarpeesta on kysymys. Nuorten harrastusten ja vanhempien tukeminen osana arkea ehkäisee syrjäytymistä ja vaikuttaa vahvasti tulevaisuuden suuntaan. Kun kaksosvauvojen äiti saa kodinhoitoapua, hän ei totaalisesti uuvu.

Ennaltaehkäisevän työn hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä sosiaalialalla ja perhepolitiikassa. On myös todettu, että ajoissa saatu apu monesti maksaa itsensä takaisin. Esimerkiksi ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen alle 20-vuotiaille on säästänyt Rauman kaupungille noin 100 000 euroa vuodessa, kun aborttiluvut ovat laskeneet rajusti. Todellisia voittajia ovat kuitenkin aina ihmiset – Rauman tapauksessa ne nuoret naiset, joiden ei ole tarvinnut käydä läpi raskaudenkeskeytystä.

Ensi- ja turvakotien liiton paikalliset yhdistykset tekevät mittavaa työtä vauvaperheiden tukena ja organisoidessaan vertaisapua. Yksinäisten äitien ensikotitoiminta on kehittynyt moderniksi tavaksi löytää myönteistä, varhaista tukea arjen ongelmiin.

Järjestömme tuottamat turvakotipalvelut katkaisevat väkivallan kierteen perheessä ja auttavat näkemään ulospääsyn. On järkyttävää, että 2000 apua hakenutta jouduttiin viime vuonna käännyttämään pois turvakodeistamme rahoituksen puutteen vuoksi.

Liitto esittää hallitukselle 4 miljoonan euron lisäystä turvakotitoimintaan.

Tämä on väkivallan aiheuttamien tuhoisien vaurioiden ennaltaehkäisyä konkreettisimmillaan. Yksi ommel ajoissa säästää yhdeksän.

Tuula Haatainen puheenjohtaja

Teksti Essi Lehtinen Kuvat Laura Oja

Kasvatuspuntari nauratti & pisti miettimään Huumori. Sillä pystyy paljoon myös kasvattamisessa. Näin ajattelevat huippusuosittua Siskonpeti-sarjaa televisiossa tekevät Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen, Krisse Salminen ja Sanna Stellan.

H

uumorill a on viime viikkoina hierottu aikuisten noloja kasvattajakokemuksia. Siskonpedin tekijät tulivat osin vapaaehtoistöinä mukaan Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimaan, järjestöjen yhteiseen Kasvatuspuntari-kampanjaan. Kampanjaviikolla Siskonpedin tekemiä

Yli miljoona katselukertaa somessa.

spotteja katsottiin somessa yli miljoona kertaa. Myös Yle näytti videoita yhteiskunnallisilla mainospaikoillaan.

Huumori on helpottanut keskustelun aloittamista siitä, miten ”minä en tänäkään aamuna ollut läsnä lapsilleni” ja miten kännykän tarkistaminen ”ihan vain vähän” on tapana niin monella.

Siskonpedin ohjaaja Anna Dahlman pitää kasvattamisesta puhumista todella tärkeänä, myös henkilökohtaisesti. − Olemme mielellämme kampanjassa mukana, että sille saadaan näkyvyyttä.

Nauru löytyy Huumorin ammattilaiset yrittävät joskus myös laukaista kinkkisiä kasvatustilanteita pelleilemällä.

– Poikani oli joskus taas saamassa ihan kauhean kiukku- ja itkukohtauksen. Minä kokeilin alkaa pelleillä ja Yellow Film.

Vasemmalla: Eroavat vanhemmat auttajan sohvalla Lapset pelinappuloina?

-sketsissä.

4

2016

höpötellä. Pojan itku tyrehtyi ja hän sanoi: ”Mami sä löysit naurun minusta”, kertoo Sanna Stellan. Sylissä mukana kulkee kolmesta lapsesta nuorin, nelikuinen Fria .

Krisse Salmisen mies Jarkko Luoma taas saa pisteitä siitä, että on lasten mielestä se perheen oikeasti hauska.

– Mun tyttären mielestä on tosi kummallista, että sen kaverit ajattelee, että meidän äiti on jotenkin hauska, virnistelee Krisse Salminen.

Oikeasti hauska meillä on kuulemma iskä. Terveisiä vaan Jarkolle!

– Niin, Jarkolle pisteet! hihkuvat Sanna Stellan, Pirjo Heikkilä ja Niina Lahtinen.

Niin minäkin olisin tehnyt Aina ei silti mene putkeen.

–Miten voi olla niin samanlaisia ko-

kemuksia, puhahtaa Niina Lahtinen.

Krisse Salminen oli ollut kävelyllä tyttärensä kanssa ja kuunnellut vähän hajanaisesti tytön juttelua. Kun tyttö oli havainnut sen, hän oli sanonut, ettei kerrokaan loppuun.

– Ihan niin kuin minäkin olisin tehnyt, jos vaikka mieheni ei kuuntelisi minua, kun kerron, mitä päivällä on tapahtunut, sanoo Krisse Salminen.

Niina Lahtinen taas oli jäänyt suustaan kiinni aikuisen tutun kanssa.

– Tapasin pitkästä aikaa Katajan Jannen, kun olimme viemässä toista tyttöäni harrastukseen. Innostuimme oikein puhumaan ja kävelimme eteenpäin. Esikoinen oli mukana ja kulki siinä meidän kanssa.

– Kun Janne lähti, esikoinen jatkoi kovaa vauhtia matkaa katsomatta minuun.

– Juoksin perään ja kysyin, mikä on. Hän sanoi, että te jätitte minut 2016

Yllä: Niina Lahtinen, Pirjo Heikkilä, Sanna Stellan sylissään Fria ja Krisse Salminen.

täysin huomiotta, ettekä kuunnelleet, kun yritin kertoa jotain. Olin jopa kääntänyt hänelle selän!

– Se oli anteeksipyynnön paikka, summaavat äidit.

Lapsi ei voi tietää, koska vapaapäivä tulee Tutkimuksen mukaan noin puolet pienistä lapsista kohtaa omassa kodissaan jonkinlaista kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä*. Äidit taas selittävät omaa käytöstään väsymisellä. Kiireen *Noora Ellonen: Kurin alaiset: lasten ja vanhempien välisten ristiriitojen ratkaiseminen perheissä. Poliisiammattikorkeakoulu (2012)

5

Vasemmalla: – Uskon, että vähentämällä lapsuusajan kaltoinkohtelua ja väkivaltaa, teemme maailmasta paremman paikan.

Niillä on yhteys ääri-ilmiöihin ja rasismiin, sanoo Kannusta minut vahvaksi -hankkeen Johanna Matikka.

ja väsymisen vaikutus on tuttu Siskonpedin naisillekin.

– On aika hyvin sanottu, että lapselle ei voi koko ajan sanoa ”odota ihan pikku hetki”. Välillä voi käydä niin, että johonkin työpostiin on oikeasti vastattava, mutta silti, miettii Niina Lahtinen.

Vapaapäivinä meneekin sitten pal-

”Tarkoitus oli herättää keskustelua kasvatuksesta.”

Kuuden järjestön yhteistyö

E

nsi- ja turvakotien liiton koordinoimassa kampanjassa mukana olivat

myös Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Unicef, Vanhempainliitto, Väestöliitto ja Emma ja Elias -ohjelma.

– Tarkoitus oli saada ihmiset miettimään, miten haluaisivat kasvattaa lastaan. Arjessa kun saattaa huomata, että toimii toisin kuin on ajatellut, sanoo Kannusta minut vahvaksi -hankkeen projektipäällikkö Satu Keisala.

Omassa kodissa lapseen kohdistuvaa väkivaltaa perustellaan usein sillä, että sen tarkoitus on kasvattaa lasta. Väkivaltaa ei ole vain lyöminen tai töniminen, vaan myös lapsen uhkailu, haukkuminen ja jatkuva huutaminen tai symbolinen aggressio, kuten tavaroiden paiskominen. Ne pelottavat lasta ja saavat lapsen elimistössä aikaan saman reaktion kuin fyysinen väkivalta.

Väestöliiton psykologi Suvi Laru painottaa, että kannustavammassa kasvatuksessa on kyse asenteen muutoksesta.

– Se on taito, jota voi opiskella. Tärkeintä on, että lapselle tulee kokemus, että aikuinen edes yrittää ymmärtää.

Kampanja oli osa Ensi- ja turvakotien liiton Kannusta minut vahvaksi -hanketta, jota rahoittaa RAY:n Emma&Elias -ohjelma.

6

2016

jon paremmin. Silloin ehtii kuunnella sen koulussa tapahtuneen jutun loppuun ja oikein asettua siihen.

– Lapsille tämä on sinänsä epäreilua, että heillä ei ole kalenteria eikä kelloa ja heidän pitää aina vain sopeutua tilanteeseen. He eivät voi tietää, milloin vapaata on tulossa, miettii Krisse Salminen.

Aiheet mistä vain Siskonpeti-tiimi kehittelee sketsien aiheet yhdessä. Naiset olivat ajatelleet, että voivat tehdä huumoria mistä vain.

Lapsiin kohdistuvassa väkivallasta ei pystytty. Pelokkaan lapsen ajatteleminen ei naurattanut.

Hauskuus syntyy naisten mukaan siitä, että aiheessa on jotain sellaista yhteistä, jonka kaikki tunnistavat. Inspiraatiota löytyy ympärille katsoessa koko ajan. Aiheita on jo jemmassa odottamassa kolmatta tuotantokautta.

– Olen jo kirjoittanutkin jotain valmiiksi, sanoo Pirjo Heikkilä.

Hanna-Kaisa Hämäläinen

”Tunnista ja puutu” tärkeä viesti edelleen Kannusta minut vahvaksi -hanke on kehittänyt kasvatukselliseen väkivaltaan ja laiminlyöntiin puuttumisen keinoja liiton yhdistyksissä Lahdessa, Oulussa ja Turussa. Edelleen tuki vaikean asian näkemiseen on tarpeen sekä yhdistyksissä että esimerkiksi neuvoloissa.

L

ahden ensi- ja turvakoti ry on hankkeessa keskittynyt vaikuttamaan ammattilaisiin ja ammattilaisten verkostoihin, joiden kautta ihmiset saavat tarvitessaan apua. Päijät-Hämeen alueella toimii muun muassa turvallisuusverkosto, jonka kautta materiaali ja kuulumiset ovat kulkeneet niin kuntiin, seurakuntiin, järjestöihin kuin poliisille.

Verkostokoordinaattori Heli Lehtinen pitää tärkeänä, että sama tieto kulkee sekä Lahteen että sen lähikuntiin ja että esimerkiksi lasten turvallisuudesta järjestettyihin seminaareihin on kutsuttu eri hallintokuntien väki:

Selkeä käsitys kasvatuksellisesta väkivallasta helpottaa puuttumista. varhaiskasvatus, sivistystoimi, lastensuojelu, neuvolat, seurakunta, poliisi.

Myös yksityisten päiväkotien ja perhekotien työntekijät on kutsuttu.

– Kun on yhteisesti kuultu ja puhuttu joku asia, se on helpompi ottaa huomioon, kun toimitaan moniam2016

matillisesti vaikka samoissa työryhmissä, sanoo Lehtinen.

Nelikenttä selkiyttää ilmiötä Heli Lehtinen on tavannut myös neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajia ja lastensuojelun perhetyöntekijöitä.

– He ovat hyvä kohderyhmä siksi, että tavoittavat suoraan lapsia ja perheitä ja tekevät ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä.

Parin vuoden aikana Heli Lehtiselle on syntynyt käsitys, että koulutukset ja tapaamiset ovat tuoneet 7

Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa

Fyysinen

Väkivalta (tekeminen)

Laiminlyönti (tekemättä jättäminen)

• Lyöminen, läpsiminen • Riepottelu, kovakourainen käsittely • Potkiminen, töniminen • Ravistelu, repiminen • Polttaminen • Tukistaminen, luunapit • Huumaaminen, tarpeeton lääkitseminen • jne.

Emotionaalinen

Kuvaa lapsen ja lapselle läheisen aikuisen välisiä tapahtumia / tilanteita

• Väkivallalla uhkaaminen / symbolinen aggressio • Näkymättömäksi tekeminen • Verbaalinen loukkaaminen • Nöyryyttäminen ja halveksinta • Pelottelu esimerkiksi hylkäämisellä tai satuttamisella • Eristäminen • Korruptio • Tunkeilevuus Psykologinen • jne. kontrolli

• Lapsen asianmukaisen hoidon, huolenpidon, ravinnon, hygienian tai vaatetuksen laiminlyönti • Lapsen turvaamisen ja suojelun laiminlyönti • Lapsen asiallisten asuinolosuhteiden laiminlyönti • Lapsen terveyden- ja sairaanhoidon laiminlyönti • Lapsen koulutuksen laiminlyönti • Lapsen valvonnan ja ohjauksen sekä ikätasoisten virikkeiden laiminlyönti

Kuvaa lapsen ja lapselle läheisen aikuisen välistä suhdetta ja vuorovaikutusta

• Vanhemman suhtautuminen ja asenne lapseen on kielteinen, vihamielinen tai torjuva • Vanhempi on välinpitämätön lapsen tarpeita kohtaan • Vanhempi ei ole tunnetasolla lapsen saatavilla tai ei vastaa lapsen tunteisiin sensitiivisesti • Vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä on lapsen ikään nähden epäsopivaa • Vanhempi ei pysty tunnistamaan lapsen yksilöllisiä rajoja • Vanhempi ei tue lapsen myönteisten sosiaalisten taitojen kehittymistä

nittänyt ammattilaisten huomion. He voivat vedota siihen asioita käsitellessään.

Yllä: Kasvatuksellista väkivaltaa kuvaava nelikenttä selventää, millaisesta ilmiöstä on kyse. Aiheesta lisää on marraskuussa ilmestyvässä virtuaalikirjassa Väkivalta ja laiminlyönti. Tunnista ja puutu.

Työntekijöiden kautta asiakkaille

Oikealla: Lahden kaupunki jakaa nyt perheille kannustavan kasvtuksen materiaalin lapsen 1,5-vuotisneuvolassa.

rakennetta ammattilaisille lasten laiminlyönnin ja kaltoinkohtelun käsittelyyn. Tärkeä näkökulma on kirkastunut.

– Uuttahan tämä ei oikeastaan saa olla kenellekään ammattilaiselle, sanoo Lehtinen.

8

Nelikenttä, joka kuvaa, mikä on hoidon laiminlyöntiä ja mikä kaltoinkohtelua, on seminaareissa kiin2016

Turussa koko ensi- ja turvakotiyhdistyksen väki on otettu mukaan hankkeen kulkuun. Kannustava kasvatus ja lapsen nostaminen keskiöön linkittyvät siellä monelle työntekijälle ennestään tuttuun ICDP (International Child Development Programme) -työotteeseen.

Työntekijöitä puhe lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja kannus-

tamisesta on auttanut taas asettamaan asioita oikeaan järjestykseen.

– Kun vanhemmat ovat hyvin tarvitsevia, se helposti vie huomion.

Lapsi saattaa unohtua vanhempien mielestä, sanoo yhdistyksen vaativan vauvatyön palvelupäällikkö Eija Järviö.

– Nyt tuomme vanhempien kanssa toimiessa esiin, miltähän lapsesta mahtaa tuntua.

Yhdistyksen Pidä kiinni -ensikoti Pinjassa kokoontuu vanhempien ICDP-ryhmä säännöllisesti ja lapsen kannustavaa kohtelua opetellaan pitkäjänteisesti. Turvakodissa väkivalta on läsnä jatkuvasti ja myös siellä kannustamisen ajatus on mukana, vaikka perheet viipyvät yleensä aika lyhyen aikaa.

Ensikodissa asuva kohta kaksivuotiaan tytön äiti sanoo, että on saanut apua aina sitä kysyessään ja että häntä on myös neuvottu rakentavalla tavalla.

– Olen saanut opastusta esimerkiksi siihen, millaista tekemistä voin keksiä lapsen kanssa, äiti kertoo.

– Nykyään käymme joka päivä ulkona. Ennen ulos lähteminen oli vähän vaikeaa, jatkaa hän.

Turussa neuvoloille järjestetään isoja koulutustilaisuuksia, joista viimeinen on marraskuun lopussa.

Itsensä tunteminen auttaa Oulun ensi- ja turvakoti ry:ssä on paneuduttu siihen, miten vanhemmat voivat muuttaa käytöstään, kun ovat jo kohdelleet lasta väkivaltaisesti.

– Meillä oli asiakkaina vanhempia, joilla ei ollut mallia toisin toimimisesta. Lähdimme siitä, mistä vanhempi voi tunnistaa, mitä hänessä itsessään tapahtuu, kun lapsi kiukuttelee, kertoo väkivaltatyötä tekevä Paula Mällinen.

– Itsensä tunteminen on lähtökohta.

Kokemuksista on koottu kannustavan kasvatuksen hoitomalli. Se on konkreettinen väline vanhemmille ja työväline ammattilaisille.

Oulussa hanke on kouluttanut paitsi oman yhdistyksen väen, myös noin 700 päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ammattikasvattajaa siitä, miten aikuinen voi toimia, kun havaitsee lapsessa väkivallan merkkejä. Kaksi päiväkotia on osallistunut kiinteään koulutusprosessiin aiheesta.

– Varhaiskasvatus on ottanut meidät hyvin vastaan, mistä olen tosi iloinen, sanoo Paula Mällinen.

HUOM! • Lapsen salaisuus. Miten työntekijä toimii, kun lapsi kertoo salaisuuden (esim. perheväkivalta, kaltoinkohtelu)? -seminaari Turussa ma 28.11.16 klo 12−16 Turun AMK:lla (Ruiskatu 8). Luennoitsijana lastenpsykiatri Janna Rantala.

• Kannusta minut vahvaksi -päätösseminaari Lahdessa torstaina 3.11. klo 12−15.30 Wanhalla Walimolla (Vesijärvenkatu 25).

Puhujina lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja LT, sosiaalipediatri Sarimari Tupola. Ilmoittautuminen www.ensijaturvakotienliitto.fi • Oulussa seminaari alueen varhaiskasvatuksen työntekijöille joulukuussa.

Seminaarit ovat maksuttomia.

Essi Lehtinen

M

iina Sillanpään 150-vuotisjuhlien kunniaksi on syyskuussa ilmestynyt Aura Korppi-Tommolan kirja Miina Sillanpää. Edelläkävijä.

Sillanpää (1866–1952) oli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja. Hän perusti Helsingin ensikodin ja toimi Ensi Kotien Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana.

Helppolukuinen teos tarkastelee naisten oikeuksien toteutumista ja lastensuojelun kehittymistä Miina Sillanpään aikana ja sen jälkeen. Nykyään samat ongelmat ovat globaaleja, ja niihin puututaan hämmästyttävässä määrin samoin äänenpainoin kuin Miina Sillanpää yli sata vuotta sitten.

>

Enskan lukijat saavat kirjan 10 % alennuksella Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkokaupasta (www.finlit.fi/ kirjat) ja kirjakauppa Tiedekirjasta (Snellmaninkatu 13, Helsinki).

Käytä kassalla koodia SILLANPAA2016.

Alennus on voimassa 31.12.2016 asti.

Kirjan kustantajat ovat Miina Sillanpään Säätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

2016

9

K A H V ITAUKO

Chat rohkaisee väsyneitä äitejä Vauva-ajan väsymisestä ja masennuksesta selvinneet äidit auttavat nyt toisia äitejä chattaamalla verkossa.

Teksti ja kuva: Essi Lehtinen

Uusia vastaajia kouluttaa Leena Honkavaara, joka aloitti keväällä Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattorina. Hän on monille tuttu toimittuaan aiemmin yhdistyksen puheenjohtajana.

Mikä on vastaajien viesti nyt väsymisen ja alakulon kanssa kamppaileville äideille?

Leena Honkavaara, miten usein chatteja väsyneille äideille on?

– Ryhmä-chat on syksyllä kerran kuukaudessa Nettiturvakodin alustalla.

Kahdenkeskisiä chatteja jon tarjolla

Mitä eroa ryhmä-chatillä ja kahdenkeskisellä chatillä on?

– Ryhmässä autettavat äidit alkavat aika nopeasti myös tukea tosiaan.

Osa äideistä on aika positiivisiakin ja hakevat tukea omalle ajatukselleen siitä, että tästä selvitään. Sitten on niitä, jotka ovat todella huonossa kunnossa, eivätkä jaksa kirjoittaa paljon mitään.

> Väsyneiden äitien chatit

ryhmässä ovat torstaisin klo 18−20 22.9. | 13.10. | 24.11.

Chatteja on tulossa lisää.

osoitteessa www.turvakoti.net Kahdenkeskiset chat-ajat voi katsoa osoitteesta turvakoti. net/ajanvaraus

> Vertaisäidin kanssa voi puhua puhelimessa p. 040 746 7424.

Päivystysajat lähiviikoiksi ovat osoitteessa www.aima.fi/ toimintakalenteri

10

sen mukaan, miten chattaavat äidit voivat aikoja tarjota.

Olemme saamassa viisi äitiä lisää vastaajiksi, hyvältä siis näyttää.

Keitä chattiin vastaajat ovat?

– He ovat itse saman kokeneita vertaisäitejä. Heillä on samanlaisia kokemuksia kuin chattiin tulijoilla ja saavat nopeasti kiinni toisen maailmasta.

2016

– He rohkaisevat ja vakuuttavat, että kaikki kääntyy vielä parhain päin. ”Sinä parannut, kun minäkin olen parantunut.”

Onko chat ÄIMÄn ainoa tukimuoto?

– Äidit irti synnytysmasennuksesta tukee chatissa, kahdenkeskisissä tapaamisissa, ryhmissä, puhelimessa ja keskustelupalstoilla. Ihmiset toivovat apua eri tavoin.

Millaisesta kahvista tykkäät?

– Kaikenlaisesta kahvista. Me juodaan täällä Äimän toimistolla kahvia välillä kolme neljä kertaa päivässä (naurua). Keitellään ihan tavallista suodatinkahvia.

LY H Y E T Katja Tähjä.

KARKOTETUT Valokuvaaja Katja Tähjän dokumenta-

ristiset valokuvat Suomesta ja muista Euroopan maista karkotetuista miehistä, naisista ja lapsista ovat esillä HAM Tennispalatsissa 25.9. saakka. Tähjä ja toimittaja Kaisa Viitanen seurasivat ihmisiä uuteen ympäristöön ja tekivät aiheesta kirjan.

Tammikuussa Porissa saa ensi-iltansa karkotuksia käsittelevä dokumentaristinen näytelmä. Helsingissä teos on keväällä. Katso lisää www.karkotetut. com tai Facebookista Karkotetut.

Arvio Karkotetut-kirjasta on sivulla 22.

Oikealla: Kreikasta Turkkiin karkotetut afgaanipojat odottavat uutta Välimeren ylitystä salakuljettajien kyydissä.

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO HELPOSTI

Vuoden 2015 lukuihin perustuva liiton toiminnan esite on ilmestynyt. Esitteitä on lähetetty yhdistyksiin ja se on vapaasti käytettävissä, kun yhdistykset kertovat työstää päättäjille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille.

MISTÄ SOTEN RAHAT TULEVAT

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskevan keskustelun seuraamista voi vähän helpottaa Kelan sivuilla oleva Soten rahapuu.

Rahapuu esittää, miten kustannukset jakautuivat kuntien, Kelan ja asiakkaiden kesken vuonna 2014. Tietoja voi tarkastella kunnan, sairaanhoitopiirin tai menolajin mukaan tai asukaskohtaisesti. sotenrahapuu.fi

USKALLA ELÄÄ ILMESTYI Heidi Holmavuo jul-

kaisi syyskuun alussa kirjan kokemuksistaan henkisesti väkivaltaisessa parisuhteessa. Pelon var­jo -liikkeestä tuttu Holmavuo on tehnyt yhteistyötä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.

Kirja kertoo oman elämän haltuun ottamisesta ja antaa toisille henkistä väkivaltaa kokeneille eväitä selviytyä.

Kirjassa yhdistyvät runot, hyvin henkilökohtaiset tekstit, vinkit ja valokuvat.

Kirjan kustantaja on Fitra.

2016

Lokaku un 1. pä juhlalip ivänä utus M iina Silla on kansala npäälle isvaiku ja ttamise kutsuta lle. Ihm an osall isiä istumaa 1.10.190 n siihen 6 tuliva t voima . väjärjes an valtio tys ja va p ä ialilaki, jo antoiva tk t kansa laisille tä a poliittis ydet et oikeu det.

NESTEEN FACEBOOK- KAMPANJA TUKEE PÄÄKAUPUNGIN TURVAKOTIA

Nesteen kauppiaat antoivat Huoltopotti-kampanjassaan jokaisesta uudesta Facebook-tykkäyksestä 50 senttiä hyväntekeväisyyteen. Tykkäyksiä kertyi yli 20 000.

Rahat jaetaan tasan viidelle hyväntekeväisyyskohteelle, joista yksi on Pääkaupunkiseudun turvakoti oy. Yhdistys on aikeissa käyttää rahat käytännön hankintoihin, kuten liinavaatteisiin ja läksiäislahjoihin.

11

MI NU N TY ÖV IIK KO NI

Somettaja tuli taloon Laura Kouri aloitti toukokuussa työn Ensi- ja turvakotien liiton tiedottajana. Elokuussa hän twiittaa, suunnittelee verkkosivuja ja miettii sanojen voimaa.

Teksti: Laura Kouri kuvat: Laura Kouri & Essi Lehtinen

Maanantai 15.8

Aamu alkaa viikonlopun mainingeissa. Lauantaina Helsingin Sanomat kertoi valtiovarainministeriön esityksestä, jonka mukaan turvakotien rahoitus ensi vuodelle ei riitä turvaamaan paikkoja apua tarvitseville.

Some-viestijänä tartuin hetkeen.

Napsaisin kuvan artikkelista ja sommittelin sopivan neutraalin twiitin

liiton tilille: moni apua tarvitseva käännytetään turvakotien ovilta.

Omalla Twitter-tililläni kyselin, miksi Äänekosken tehtaan liikenneyhteydet kuitenkin paranevat kymmenellä miljoonalla. Sunnuntai-iltaan mennessä molemmat viserrykset olivat kiirineet kauas ja kysymyksiä valtion budjetista sateli. Muistutan itseäni omista sanoistani edellisen viikon Twitter-treeneissä: keskustelua ei pidä pelätä!

Aamun viestinnän tiimipalaverissa saan epävarmuudestani huolimatta taputuksia selkään. Some-vaikuttaminen on tärkeää ja napakastikin saa liitossa asioita sanoa.

Palaverin aihe on dynaaminen kestosuosikkimme, verkkosivu-uudistus.

Uusilla sivuilla erilaisia kohderyhmiä pyritään palvelemaan mahdollisimman sujuvasti. Sisältöä suunnataan vahvemmin apua tarvitseville ja toisaalta ammattilaisille ja päättäjille tulee omat osionsa. Myös Enska viedään verkkoon erillisinä jaettavina artikkeleina.

Tiistai 16.8.

Päivän teema on kannustava kasvatus.

Leijonan osan päivästä vievät Kasvatuspuntari-kampanjasivun sisällöt.

Vasemalla: Uudessa työssä pää tuntuu välillä keskeneräiseltä kuin Pasilan aseman työmaa.

12

2016

Kun kuulin kampanjasta toukokuussa, ihastuin välittömästi. Kampanja puhuttelee tavallista äitiä ja isää arjen kasvatushaasteiden keskellä ja kannustavasta kasvatuksesta saa kiinnostavaa ja koskettavaa aineistoa somekanaviin. Olin päässyt ihan mahtavaan paikkaan töihin!

Kirjoittaessani muistan illan tunteikkaan episodin. Tyttöni pahoitti syvästi mielensä pilkotusta nektariinista.

Iltapalan jälkeinen eväs olisi ehdottomasti pitänyt tarjoilla kokonaisena.

Hedelmän muoto ja äidin kykenemättömyys korjata tilanne kirvoitti eskarilaisesta melkoisen möykän. Lopetin yritykseni lukea iltasatua ja poistuin paikalta. Isoveli harmistui, haukkui hankalan siskonsa ja meni kiukkuisena sänkyyn. Lopputuloksena oli kaksi vihaista lasta ja loukkaantunut toinen aikuinen, joka tuli tapahtumien tuoksinassa myös sätittyä. Kukaan ei ollut ajoissa nukkumassa, nektariini oli syömättä ja kirjat lukematta. Huoh.

Miten saisin kampanjan viesteissä välitettyä lohdullisen sanoman?

Hermo voi palaa, mutta jos vanhemmuudesta katoaa ilo ja kasvatuskeinot loppuvat, apua on tarjolla. Nauran kippurassa Siskonpedin tuottamille kampanja-spoteille, jotka revittelevät riemastuttavasti kasvatusta ja vanhemmuuden haasteita.

Puolen päivän jälkeen MTV3-uutisten toimittaja etsii asiantuntijaa kertomaan, mitä vuosi sitten ratifioitu

Keskiviikko 17.8.

Työskentelemme verkkosivutyöpajassa.

8.15 Kellokortti leimaa sisään. Kääk! Täytyy muistaa julkaista lupaamani Facebook-päivitys avusta eroa harkitseville.

10.15 Verkkosivutyöpaja kokemusasiantuntijoiden ja ulkopuolisen konsultin kanssa. Saamme huippuarvokasta palautetta apua hakevan näkökulmasta.

12.00 Lounas Vedämme viestintätiimin kanssa ajatuksia yhteen.

15.00 Vierailu väkivaltatiimin kokouksessa teemana tulevan vuoden viestintä.

15.50 Pieni ajatus liiton hissipuheelle

Istanbulin sopimus on saanut aikaan. ”Kiitos! Etsin sopivan asiantuntijan ja palaan pian!” vastaan tomerasti ja huudan mielessäni: ”Mikä ihmeen sopimus ja mistä on kyse!?”

Työni liitossa on tosi monipuolista. On jännittävää tehdä töitä mediaa kiinnostavien teemojen parissa.

tämme. Tärkeää on suunnata katse kuulijaan.

Käsittelyssä on liiton hissipuhe, napakka positiivisen mielikuvan herättävä kertomus siitä, mikä liitto on.

Teemaa pohdittiin toukokuussa kehittämispäivässä ja ensi viikolla työstämistä jatketaan yhdessä.

Torstai 18.8.

Perjantai 19.8.

Mietin sanoja ja niiden voimaa. Mikä tarina liiton työstä tulisi kertoa?

Miten sanoittaisin työn, jotta saisin vaikkapa rahoittajan puolelleni tai miten kertoisin palveluista niitä tarvitsevalle perheelle?

Muistutan itselleni, että hyvä tarina synnyttää oivalluksia ja rakentaa merkityksiä. Ei ole yhdentekevää, miten kerromme arvokkaasta työs-

Matalaliitoa. Taistelen Facebookmainonnan ostamisen parissa. Häviän 6−0. Facebook-mainonta on tehokasta ja edullista markkinointia, mutta palvelun ostaminen on aivan käsittämättömän monimutkaista.

2016

Yllä: Uusia näkökulmia. Laura.

Täytyy tarkistaa, löytyisikö Youtubesta sopivaa opastusvideota siihen.

Päivä rientää kohti viikonloppua juoksevien asioiden parissa. Pari juoksevaa kollegaa näen myös käytävällä, maanantain kehittämispäivät napakoittavat aikataulua.

Alla, vasemmalla: Yritämme unohtaa liiankin helposti huulille nousevan iskulauseen Ei käy! Työpaja on Tehyn tiloissa.

Alla: Uudet verkkosivut avataan kuuden viikon päästä. Päätämme ajatella, että lasi on puoliksi täynnä ja sivut puoliksi valmiit. Kaisa ja Essi.

13

Pienperheiden puolesta isolla porukalla Vaikuttaminen lähtee rakentavasta valittamisesta, sanoo Pienperhe­ yhdistyksen kansalaistoiminnan koordinaattori Kaisli Syrjänen. Lauseessa on kaislimaiseen tapaan pientä pilkettä, mutta myös isosti asiaa.

Teksti Mikko Savelainen Kuvat Laura Oja

E

päkohtien esille tuominen isommassa porukassa tuo ulottuvuutta. Jos kaikki muutkin tunnistavat saman ongelman, se ei voi johtua henkilön omista valinnoista, vaan yhteiskunnan rakenteista, Kaisli Syrjänen sanoo.

Rakenteisiin voi ja kannattaa vaikuttaa Pienperheyhdistys järjesti jäsenilleen elokuussa tilaisuuksia, joissa oli mahdollisuus keskustella siitä, mihin asioihin yhdistyksen pitäisi ottaa kantaa ja miten. Ensin liikuteltiin ajatuksia

Vaikuta ja melo -tapahtumissa, joissa keskusteltiin yhden vanhemman perheiden tilanteesta ja melottiin ohjatusti Helsingin rannikolla. Melontaan osallistui nelisenkymmentä aikuista ja lasta.

Palvelut karkaavat Keskusteluissa esiin nousi kaksi teemaa ylitse muiden. Uudistuneen sosiaalihuoltolain kunniakas tavoite parantaa lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta tökkii. Lain mukaan lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu ilman lastensuojelun

asiak­kuutta. Käytännössä apua on vaikea saada.

Toinen tärkeä asia ovat lähipalvelut ja niiden saatavuus myös jatkossa.

Yhden vanhemman perheet eivät voi matkustaa pitkälle karkaavien palvelujen perässä.

– Palvelun siirtyminen pois lähialueelta saattaa merkitä sitä, että vanhempi joutuu ottamaan palkattoman vapaapäivän viedäkseen lapsen vaikka puheterapeutille, Kaisli sanoo.

Hyvä kärki on yhteinen Keskustelua jatkettiin Kulttuurikeskus Sofiassa järjestetyssä viikonlopussa, johon osallistui toistakymmentä yhdistyksen toiminnassa mukana olevaa vaikuttamisen konkaria sekä uusia kykyjä. Erityinen teema olivat vuoden 2017 kuntavaalit. Lapsille oli järjestetty aikuisten keskustelun ajaksi omaa ohjelmaa. Se on merkittävä yksityiskohta, joka parantaa oleellisesti yksinhuoltajien mahdollisuuksia osallistua toimintaan.

– Hyvä vaikuttamisen kärki on sellainen, joka on yhteinen kaikille Vasemmalla: – Erityisen huolissani olen yksinhuoltajien työllisyystilanteesta, sanoo Marjo Myllyniemi (oik). Tiina Karvinen kuuntelee.

14

2016

”Hyvä kärki on yhteinen kaikille yhdistyksen edustamille perheille.”

– Kannattaa vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin, sanoo Kaisli Syrjänen.

Pienperheyhdistyksen vinkit Mitä voi tehdä? Miten voi osallistua?

Lue ja ota selvää yksinhuoltajien tilanteesta. Seuraa yhdistyksen tiedotusta.

1

Käy perhekahviloissa ja muissa yhdistyksen tapaamisissa ja tapahtumissa tapaamassa toisia ja jakamassa ajatuksia yhden vanhemman perheiden tilanteesta: arjesta, työstä, haasteista, lasten kasvatuksesta...

2

Tule yhteisiin tapaamisiin suunnittelemaan vaalitoimintaa ja ajattelemaan yhdessä ja kuuntelemaan toisia. Keskustelusta syntyy usein uusia ideoita, ja on hyvä huomata, että meitä on monta. Tulossa on muun

3

muassa blogikirjoituskurssi ja videokuvaus- ja editointikurssit.

Lähde vaalitilaisuuteen ja kerro, että olet yksinhuoltaja/huolestunut yksinhuoltajien tilanteesta. Kerro oma tarinasi.

Ota ystäviä, naapureita ja tuttavia mukaan. Käytä rohkeasti puheenvuoro, kun tulee yleisökysymysten aika. Jos olet ehdokkaana vaaleissa, käytä hyödyksesi täältä löytyvä tieto ja aja yhden vanhemman perheiden asioita.

4

Kirjoita omista yhden vanhemman perheen kokemuksistasi: palveluihin, ajankäyttöön liittyyvistä, työn ja perheen yhteensovittamisesta... Lähetä

5

ne julkaistavaksi yhdistyksen kotisivulla – voit kirjoittaa nimimerkillä. Jaa tarinasi sosiaalisessa mediassa ja laita linkki näille sivuille. Kirjoita mielipidekirjoitus. Kirjoita blogi ja julkaise se omassa blogissasi tai tarjoa sitä julkaistavaksi Pienperheyhdistyksen blogissa.

Jaa näiden vaalisivujen ajatuksia sosiaalisessa mediassa ja Pienperheyhdistyksen päivityksiä eteenpäin omille ystävillesi.

6

Osallistu Pienperheyhdistyksen vuosikokoukseen (jos et ole vielä jäsen, liity pian!) ja vaikuta yhdistyksen toimintaan.

7

2016

Ota selvää ehdokkaista ja siitä, mitä asioita he ajavat. Ota yhteyttä heihin, kysele!

Lue täältä vinkkejä ehdokkaan valitsemiseen.

8

Tule jäseniltoihin ja muihin tapaamisiin. Tietoja löytyy tapahtumakalenterista.

Yhdessä tulee parempia ideoita kuin yksin ja on paljon mukavampaa.

9

ÄÄNESTÄ ennakkoäänestyspäivinä tai varsinaisena vaalipäivänä!

10

Lähde: http://www.pienperhe.fi/kuntavaalit-2017/

15

Luru Natunen

Yllä: Melontapäivinä uudet ihmiset jatkoivat aina edellisen ryhmän pohtimista teemoista.

yhdistyksen edustamille perheille ja siten koskee myös erittäin laajaa otosta koko väestöstä, Kaisli sanoo.

Marjo Myllyniemi (46) osallistui tapahtumaan, koska haluaa olla mukana vaikuttamassa asioihin yhdessä muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Hänellä on kaksi kouluikäistä lasta ja erityisenä huolenaiheena yksinhuoltajien työllisyystilanne.

–Itselläni on tällä hetkellä töitä, mutta yleisesti ottaen yksinhuoltajien on erittäin vaikea työllistyä. Esimerkiksi vuorotyön tekeminen on vaikeaa, jos lastenhoitopalvelut puuttuvat.

Marjo on ollut mukana Pienperheyhdistyksen vaikuttamistyössä useimmissakin vaaleissa. Hän toivoo, että moni muukin liittyisi joukkoon. Hän pitää tärkeänä, että jokainen löytää itselle sopivimman tavan toimia.

16

Vaikuttaa voi myös kotoa käsin.

2016

– Nykyään ei tarvitse enää lähteä kotoa mihinkään ja silti pystyy tekemään vahvaa vaikuttamista.

Pienilläkin teoilla on merkitystä. Jo pelkästään se, että jakaa yhdistyksen tuottamaa tietoa, auttaa vaikuttamisessa, Marjo sanoo.

MU IS TO KI RJ OI TU S

Pidetty ja arvostettu työtoveri

Volker Wallmeroth 1970−2016

L

yömätön Linja Espoossa ry:n väkivaltatyön asiantuntijana ja myöhemmin Vantaan Turvakoti ry:n Jussi-työntekijänä toiminut Volker Wallmeroth kuoli vaikeaan sairauteen 16.7.2016. Hän oli kuollessaan 45-vuotias.

Lyömätön Linja Espoossa ry:ssä työssä olevat saivat mahdollisuuden tutustua opettaja, Gestallt-terapeutti Volker Wallmerothiin tammikuussa 2011, kun hän aloitti työharjoittelun yhdistyksessä. Hyvin sujuneiden harjoittelujen jälkeen Volker toimi väkivaltatyön asiantuntijana aina helmikuuhun 2014 saakka.

Volkerista välittyi ihmisenä valtava lämpö ja ystävällisyys. Hän oli kannustava, positiivinen ja rehti ja kunnioitti asiakkaita. Volkerilla oli valtava halu perehtyä uusiin asioihin ja oppia. Tämä halu loi puitteet nopealle kehittymiselle. Hän oppi suomen kielen ja sisäisti työtämme käsittämättömän nopeasti. Volker elää edelleen keskusteluissamme.

työn ammattilaisen, joka otti haastavan pestin haltuunsa välittömästi ja ryhtyi kehittämään työtä innokkaasti.

Volker piti esillä eri työmuotoja integroivaa työotetta. Hän verkostoitui ja haki yhteistyökumppaneita parantaakseen asiakkaiden asemaa ja tehdäkseen väkivaltatyötä yleisestikin näkyväksi.

Volker oli erittäin pidetty ja arvostettu työtoveri myös Vantaalla.

Hän oli yhteistyökykyinen ja joustava ja erittäin sitoutunut työhön. Volkerilla oli poikkeuksellisen positiivinen ja kunnioittava suhtautuminen muihin ihmisiin ja siksi niin työtovereiden kuin asiakkaidenkin oli helppo lähestyä häntä.

Omaisten ja työtovereiden lisäksi häntä jäi kaipaamaan laaja ystävä- ja yhteistyöpiiri Suomessa ja ulkomailla.

Volkerin muistoa kunnioittaen Jari Hautamäki Lyömätön Linja Espoossa ry

Vantaan turvakoti ry:ssä Volker aloitti työt maaliskuussa 2014. Saimme joukkoomme valmiin väkivalta-

Kristiina Väänänen Vantaan turvakotiyhdistys

2016

17

JÄ SE NY HD IS TY KS ET

Jäsenyhdistyksissä tapahtuu KAAPATUT LAPSET RY

Auta Alia tapaamaan lastaan Alin lapsi kaapattiin Irakiin kolme vuotta sitten. Kaikki nämä vuodet Ali on pyrkinyt löytämään lapsensa ja tapaamaan hänet. Lapsen asuessa Suomessa Ali vietti hänen kanssaan aikaa viikoittain myös avioeron jälkeen.

Ali on sitä mieltä, että sekä avioero että lapsikaappaus johtuivat äidin ja isän riidoista lapsen kasvatuksessa.

Pitkään Suomessa asuneena hän halusi lapselle täällä normaalina pidetyn päivärytmin säännöllisine ruokailu- ja nukkumisaikoineen. Hän ei myöskään hyväksynyt lapsen kurittamista.

Nyt lapsi on löytynyt ja asianajaja Irakissa on toiveikas. Ali ei yritä saada enää lasta Suomeen itselleen, koska se mullistaisi lapsen elämän taas kerran.

Hän haluaa maksaa elatusmaksua ja lähettää lapsen hyvään kouluun. Ja ennen kaikkea hän haluaa saada tavata lastaan aina silloin, kun pääsee matkustamaan Irakiin.

Ali on sairaslomalla. Hänen pitäisi matkustaa oikeudenkäyntiin tänä syksynä, mutta säästöjä ei enää ole lukuisten Irakin matkojen ja asianajokulujen takia.

Tue Alia ja muita kaapattujen lasten vanhempia: tili: FI41 1369 3000 1092 12, saaja: Kaapatut lapset ry tukirahasto, viite: 123.

Rahankeräyslupa: POL-2015-8736, toimeenpanoaika: 1.12.2015–30.11.2017, koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Tarja Räisänen

toiminnanjohtaja KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RY

Väkivaltaan apua Kevät ja kesä olivat meillä kiivasta rekrytoinnin aikaa. Syksyn tullen työt ja 18

tekijät asettuvat uomiinsa. Elokuussa lopussa aloitti kaksi kriisityöntekijää, Päivi Salmen ja Anssi Puolanne, jotka ovat erikoistuneet kohtaamaan aikuisia, joita lähisuhdeväkivalta koskettaa.

Kokeilu on tämän syksyn ajan Rahaautomaattiyhdistyksen ja Hämeenlinnan kaupungin rahoittamaa ja toivomme kovasti saavamme sille jatkoa ensi vuonna. Tavoitteena on mahdollistaa turvallisempi arki hämeenlinnalaisille.

Perheosastolla aloitti uutena vastaavana Jaana Mäkinen. Syksyllä koulutamme uusia, innokkaita vapaaehtoisia douliksi ja vankilan perheosaston lastenhoitajiksi.

Eronneille tai eroa harkitseville perheille suunnatut illat sekä huostaanoton kokeneiden kahvilat jatkuvat kevään tapaan. Toiminnastamme saat lisätietoa www.khperhetyo.fi Sini Stolt

toiminnanjohtaja

men att ta kontakt på (06) 724 5600 eller info@kvinnojouren.fi.

Vi är glada åt att äntligen ha kommit igång med Träffpunktsverksamheten här i Jakobstad. Från och med vårterminen erbjuder vi övervakade och stödda träffar i vår trivsamma lägenhet mitt i stan.

Tiderna bokas enligt överrenskommelse och vi har ännu rum för flera familjer.

Här i Jakobstad är vi också med och ser till att det går att chatta på svenska på Förbundets chat-jour på måndagar kl 17−19. Alla som på något sätt berörs av våld i familjen är välkomna in för att diskutera på www.turvakoti.net. En stor del av arbetet sköts av våra frivilligarbetare och nya frivilliga är varmt välkomna med!

Sara Mikander

utvecklingskoordinator KYMENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY

Karlsson 70-vuotisjuhlassa KVINNOJOUREN I JAKOBSTAD

Aktiv höst Efter en intressant vår då vi bl.a. i mars firade föreningens 30-års jubileum med besök av författaren Susanna Alakoski och startade upp flera nya verksamhetsformer, ser vi fram emot att fortsätta utveckla vår verksamhet under hösten.

Vi är tacksamma över RAY-stödet som gör att vi kan statsa på stödgrupper för våldsutsatta kvinnor och Trappan-samtal för barn. En ny stödgrupp för kvinnor som utsatts för våld eller hot om våld i sitt förhållande startar i höst. Det kan handla om olika typer av våld, fysiskt, psykiskt, sexuellt eller ekonomiskt och det är ingen skillnad om våldet inträffat nyligen eller för länge sedan. Man behöver inte vara väldigt pratsam utan kan också delta som aktiv lyssnare! Välkom2016

Yhdistys juhlii 70. toimintavuottaan torstaina 6.10. alkaen klo 12.30 Kouvola-talossa. Juhlaseminaarin koulutusosuudessa ”Lapsella on aina toivoa” kuulemme, miten aivotutkimus on apuna lasta suojaavien ja korjaavien tukitoimien kehittämisessä. Puheenvuoron käyttää Turun yliopiston psykiatrian professori Hasse Karlsson. Maksuttomaan seminaariin voit ilmoittautua sähköpostilla arja.moilanen@kletu.fi tai puhelimitse 044 744 0330. Kukkien tai muiden huomionosoitusten sijasta voit halutessasi antaa tukesi toiminnallemme.

Lahjoitustilin tiedot löydät yhdistyksen kotisivuilta www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi. Olet lämpimästi tervetullut juhlavieraaksemme!

Tulin yhdistykseen työhön 18 vuotta sitten. Viimeisen 10 vuoden aikana olen

JÄ SE NY HD IS TY KS ET saanut toiminnanjohtajana tehdä työtä osaavan ja yhteistyökykyisen työyhteisön, aikaan saavien vapaaehtoisten, kannustavien luottamushenkilöiden ja taitavien yhteistyötyökumppaneiden kanssa. Juhlaseminaarin jälkeen siirryn uusien kiinnostavien tehtävien pariin Tampereen yhdistykseen.

Täällä toiminnanjohtajan tehtävät ottaa vastaan KM Tiina Palviainen, joka on maakunnassa tuttu monista yhteistyöverkostoista. Viimeksi hän on toiminut Kotkan kaupungin perhepalveluiden varhaisen tuen palvelupäällikkönä. Toivon yhdistykselle voimaa ja rohkeutta jatkaa toimintaa haavoittuvissa oloissa elävien lasten ja heidän vanhempiensa palvelujen turvaajana ja kehittäjänä. Yhteisistä vuosista iloiten ja kiittäen Jaana Vaittinen

toiminnanjohtaja LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY

Monenlaista tukea arkeen Yhdistyksemme ja paikkakuntamme on saanut olla yksi Kannusta minut vahvaksi -hankkeen pilotti. Tänä syksynä kasvatuskulttuuri ja siihen liittyvä kuritusväkivallan käyttö tuodaan haastavalla ja kannustavalla tavalla kaiken kansan tietoisuuteen. Meillä asia tulee esille oman perustyömme arjessa ihan jokaisena päivänä. Vanhempia tuetaan löytämään iloa ja virikkeitä perheen omanlaisen arjen keskellä.

Perheitä tavoitetaan taas Perheen sunnuntaina 13.11. Launeen kirkossa ja Lasten oikeuksien päivän tapahtumassa 19.11. Lahden torilla. Kasvatukseen liittyvät kysymykset ovat esillä myös Perheväkivaltaseminaarissa 13.10. ja Kannusta minut vahvaksi -hankkeen loppuseminaarissa 3.11.

Syksyn Eroneuvo-illoista, lasten ja vanhempien eroryhmistä ja Vanhemman neuvo -ryhmistä löytyy tarkempaa tietoa kotisivuiltamme. Tukea tarvitessasi lähde rohkeasti mukaan tai kerro avun mahdollisuudesta sitä tarvitsevalle. Ero-

perheille tueksi -toiminta auttaa monin tavoin vanhempia, jotta he voivat eron jälkeen paremmin huomioida lapset ja tehdä heidän hyvinvointinsa ja kasvatuksensa kannalta hyviä ratkaisuja.

Hyvään kasvuun kuuluu myös kaveruus. Mieskaveritoiminta on alkanut täällä Päijät-Hämeessä. Koulutusvaiheen jälkeen ensimmäiset mieskaverit ja pikkukaverit löytävät toisensa. Tästäkin asiasta löydät lisätietoa kotisivuiltamme.

Jukka Ihalainen

me koulutuksen vapaaehtoisena tukihenkilönä toimimisesta kiinnostuneille miehille.

Tavoitteemme on edelleen kehittää itseämme, työyhteisöämme ja katkaisuohjelman sisältöä yhdessä asiakkaiden kanssa. Liittymällä yhdistyksemme jäseneksi voit olla mukana parantamassa perheiden hyvinvointia ja väkivallatonta elämää. Liittyä voit nettisivujemme kautta: lyomatonlinja.fi -> tukijoukot.

Salla Hyvärinen

toiminnanjohtaja

väkivaltatyön asiantuntija

LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RY

OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RY

Koulutus Kainuussa

Keskitymme kannustamiseen ja selviytymiseen

Perustyötämme on lähisuhde- ja perheväkivallan katkaisu ja ehkäisy. Yksilö- ja parisuhdetyön lisäksi työskentelemme vahvasti verkostoiden kanssa, kuten lastensuojelun, kirkon perheneuvonnan, poliisin ja useiden Espoon kaupungin palvelujen kanssa.

Lyömätön tie – Väkivallan katkaisuohjelmaamme kuuluu lisäksi miesten vertaistukiryhmä, jossa keskustellaan ohjatusti mieheydestä, isyydestä, parisuhteesta ja väkivallattomuustaidoista.

Väkivallan katkaisuohjelma on tarjolla suomeksi ja englanniksi. Miehen Linjassa työskentelemme myös tulkkien välityksellä. Kiinnitämme entistä enemmän huomiota lasten ja nuorten tukemiseen yhdessä kaupungin perheneuvoloiden kanssa.

Lähisuhdeväkivaltaa ennalta ehkäisevää työtä teemme erityisesti ohjatuissa vertaistukiryhmissä. Isi tuli! -ryhmän toteutamme yhdessä Espoon kaupungin lastensuojelun ja ensikotien kanssa.

Miehen Linjan kotouttavat ja lähisuhdeväkivaltaa ennalta ehkäisevät miesten ryhmät ohjaamme yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Jatkamme väkivallan katkaisutyön prosessikoulutuksia, nyt meneillään on koulutus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueella.

Opiskelijoiden ja sosiaalialan ammattilaisten koulutusten lisäksi järjestäm2016

Jatkamme yhteistyötä Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa kannustavan kasvatuskulttuurin kehittämisessä. Kannusta minut vahvaksi -hanke on yhdistyksen henkilöstön mukaan muuttanut myös omia työkäytäntöjämme ongelmalähtöisyydestä kannustavampaan suuntaan.

Jatkamme yhteistyössä Traumaterapiakeskus ry:n Vakava traumatisoituminen ja vanhemmuus -projektin kanssa selviytyjävanhempien ryhmätoimintaa.

Ryhmä on lapsuudessaan traumatisoivia kokemuksia kohdanneille äideille tai isille.

Ryhmän painopiste on nykyisten, arjessa näkyvien haasteiden kanssa työskentelyssä. Ryhmässä ei keskustella traumaattisista kokemuksista.

Ryhmään valitaan enintään kahdeksan vanhempaa. Ryhmä kokoontuu 12 kertaa keskiviikkoisin klo 15–16.15 Oulun ensi- ja turvakodilla. Ryhmätapaamisten ajaksi järjestetään lastenhoito.

Ryhmä alkaa syys-lokakuussa, haastattelut ryhmään aloitetaan syyskuussa.

Aiemmin ryhmään osallistuneet kommentoivat sitä näin: ”Ymmärrys lisääntyi varsinkin traumaoireiden osalta; pelko oireita kohtaan on vähentynyt; paniikki vähentynyt: en ole hullu; toivo lisääntynyt: tästä voi selvitä.” Ohjaajia ryhmäläiset pitivät sopivan rentoina.”

19

JÄ SE NY HD IS TY KS ET Lisätietoja: Lea Abazi, p. 040 567 0581, Raija Halme, p. 040 839 5250, Hanne Puurunen, p. 040 764 6032 ja Kirsti Keskitalo, p. 044 702 1122.

musta omiin selviytymismahdollisuuksiin.

Tenna Salmén

ohjaaja Timo Peltovuori

toiminnanjohtaja PIENPERHEYHDISTYS RY

PORIN ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY

Uusin tavoin väkivaltaa vastaan

Lasten tarinateatterileiri 18.–20.11.

entiseen malliin ja syksyn tullen uusia asiakkaita mahtuu mukaan toimintaan.

Kaikille naisille avoin, hyvinvoinnin ja voimavarojen lisäämiseen keskittyvä Naisten kahvila jatkaa toimintaansa kesätauon jälkeen syyskuun lopussa.

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille suunnattu Jalkautuva naistyö -hankkeen ja Tanssiterapia Piuman yhteistyössä toteutettava Voimavaroja liikkeestä -ryhmä aloittaa puolestaan lokakuun alussa.

Uudenlaista tapaa tehdä väkivallan vastaista työtä kokeiltiin yhdistyksessä 16.−17.9. Taidetta väkivaltaa vastaan -tapahtumassa. Työpajojen ja esitysten lisäksi tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua Tarinakengät-näyttelyyn.

Vapaaehtoisia kaivataan mukaan toimintaan. Syksy alkaa 17.10. vapaaehtoisten illalla, jonne toivotamme tervetulleeksi kaikki yhdistyksen vanhat ja uudet vapaaehtoiset sekä vapaaehtoistoiminnastamme kiinnostuneet.

Yhdistys on saanut päiväkodin tiloihin Tarinateatteri pohjautuu improvisaauuden vuokralaisen. Yksityinen Pilke tioon. Siinä luodaan ohjaajan avuspäiväkodit Oy on aloittanut toimintantuksella näyttämölle lasten kertomia hetkiä, tunteita ja tarinoita. Käytössä on erilaisia tekniikoita, joiden avulla improvisaatio tapahtuu. Erotarinoita lapsilta -leireillä on omat ryhmät alle kouluikäisille, koululaisille ja teiniikäisille. Luovia menetelmiä sovelletaan eri-ikäisten kanssa hieman eri tavoin. Vanhemmille on järjestetty omaa toimintaa lasten toimintaryhmien ajaksi. Viikonlopun työskentelyn päätteeksi lapset saavat halutessaan esittää ja kertoa itse valitsemallaan taLapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen arkeen. valla vanhemmilleen, mitä SuPer on mukana kehittämässä varhaiskasvatusta leirillä tehtiin. ja lähihoitajakoulutusta sekä toimii jäsentensä Leirimuotoinen työskenedunvalvojana. Lue lisää aiheesta: tely mahdollistaa työntekiwww.superliitto.fi/varhaiskasvatus jälle sekä lapsen että lapsen vanhemman kohtaamisen ja tukee vuorovaikutuksen synsuperliitto tymistä myös leiriläisten välillä. Perheille on helpompaa saapua viikonlopun mittaiselle leirille, kuin yrittää järjestää arjen kiireen keskellä kuljetusta lapselle viikoittain kokoontuvaan ryhmään.

Erotarinoita lapsilta -leirit tarjoavat lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi ja käsitellä eroon liittyviä tunteita ja tilanteita teatterin ja muiden luovien menetelmien avulla. Näin lapsen kokemat tunteet saavat näkyvän muodon, epävarmuus vähenee ja itsetuntemus lisääntyy. Leirien avulla vahvistetaan sekä lapsen että vanhemman luotta20

sa elokuun alussa. Syksyn alussa päiväkodin tiloissa käynnistyy kattoremontti ja päiväkodin väki on omatoimisesti remontoinut ja kunnostanut päiväkodin sisä- ja ulkotiloja.

Päiväryhmätoiminta alkaa entiseen malliin syyskuun alussa ja toimintaan haetaan parhaillaan perheitä. Valma-yhteisökuntoutuksen asiakaspaikat täyttyivät jo kesällä ja olemme saaneet uusia perheitä mukaan talon arkeen. Lapsityö ja Jussi-työ jatkavat toimintaansa 2016

Maiju Lehtonen

Jalkautuva naistyö-hanke PÄÄKAUPUNGIN TURVAKOTI RY

Koulutusten syksy

Syksy on alkanut vahvasti koulutuksellisena. Henkilökunta osallistuu alansa koulutuksiin, toimintamuodot toteuttavat kehittämisja opintopäiviään ja koko henkilöstölle suunnattu tulevaisuusorientoitunut koulutus- ja oppimisprosessi jatkuu vielä syksyn ajan.

Yhdistyksen hallituksen jäsenten toiveesta heille järjestettiin opintoilta, jossa kouluttajina toimivat yhdistyksen väkivaltatyön asiantuntijat Kristiina Tallbacka aiheenaan ”Häpeä” sekä Seija Kilpinen ja Jorma Uhtakari aiheenaan ”Sukupuolierityisyyden tarve lähisuhdeväkivaltatyössä”. Järjestämme

JÄ SE NY HD IS TY KS ET vastaavia tilaisuuksia hallitukselle jatkossakin.

Henkilökunnan asiantuntijuutta pyritään jakamaan yhdistyksessä myös sisäisesti. Väki kouluttaa toisiaan muun muassa koko henkilöstön Syyskahveilla. Monet opiskelevat omaehtoisesti joko alaansa liittyvissä koulutuskokonaisuuksissa tai muutoin aktiivisesti tietojaan päivittäen. Tsemppiä heille!

Lokakuussa yhdistyksen esimiestyöryhmä lähtee avustusvaroin opintomatkalle Kööpenhaminaan tutustumaan muun muassa sikäläiseen väkivaltatyöhön.

Karola Grönlund

toiminnanjohtaja

jä toimii, kun lapsi kertoo salaisuuden (esim. perheväkivalta, kaltoinkohtelu)?”

Luennoitsijana lastenpsykiatri Janna Rantala.

Yleiset info-tilaisuudet yhdistyksen toiminnasta pidetään ma 3.10., ti 25.10. ja ke 30.11. klo 13–15 osoitteessa Luolavuorentie 7 a. Yhdistyksen syyskokous on ke 19.10. klo 17.30, jäsenet tervetulleita. Muut ajankohtaiset asiat löydät yhdistyksen nettisivuilta www.tuentu.fi.

Eija Järviö

vaativan vauvatyön palvelupäällikkö TURVALLISEN VANHUUDEN PUOLESTA – SUVANTO RY

Syksy Juuri- ja S.T.AGE -hankkeissa TURUN ENSI- JA TURVAKOTI RY

Lapsen salaisuus 28.11.

Yhdistyksen johtoryhmä on saanut vahvistusta: Raimo Nurminen aloitti kriisija väkivaltatyön palvelupäällikkönä 1.8.

Tervetuloa.

Kansalaistoiminnan työryhmä päätti vapaaehtoiskoulutuksen toteuttamisesta syyskaudella. Uudet vapaaehtoistarpeet yksiköissä ajoittuvat pitkälti päiväaikaan. Tästä johtuen yritämme toteuttaa koulutuksen pääsääntöisesti iltapäiväaikaan + mahdollisesti yhtenä lauantaina alkaen viikolla 44. Lisätiedot koulutuksesta: eija.jarvio@tuentu.fi.

Syksyn kansalaistoimintaan kuuluvat myös osallistuminen Järjestömessuille 21.11., kotitoimikunnan asiakkaille tarjoama puurojuhla ja osallistuminen joulumyyjäisiin sekä kaikkien vapaaehtoisten yhteiset joulujuhlat.

Asiakkaiden osallisuutta lisätään systemaattisesti loppuvuonna.

Yhdistys on ollut mukana Kannusta minut vahvasti -hankkeen pilottiryhmässä. Hankkeen aikana on järjestetty koulutusta muun muassa neuvolaväelle ja lisätty kannustavan kasvatuksen käytäntöjä yhdistyksen kaikessa toiminnassa. Hankkeen maksuton loppuseminaari pidetään ma 28.11.16 klo 12−16 Turun AMK:lla (Ruiskatu 8). Seminaarin aihe on ”Lapsen salaisuus. Miten työnteki-

Vuodesta 2013 saakka toimineen Juurihankkeen syksyä värittävät erityisesti 12.10. Oulussa järjestettävä hankkeen II arviointifoorumi ja hankkeessa syntyvän työkirjan suunnittelu ja kirjoitus. Juuressa puhaltavat nyt uudet tuulet henkilöstövaihdoksen myötä. Kolme vuotta kestänyt matkani hankkeen koordinaattorina päättyi elokuun lopussa.

Työtä jatkaa Piia Tiilikallio (TtM, geronomi), jolla on runsaasti kokemusta ja asiantuntijuutta vanhus- ja järjestöalalta. Oma työni Suvantoon jatkuu tuntityöläisenä etänä ulkomailta.

S.T.AGE -hankkeessa riittää myös syksyllä toimintaa. Neljä Suvannon ja Juuri -hankkeen työntekijää viettää viikon hankkeen kouluttajakoulutuksessa Irlannissa oppimassa hankkeessa kehitetyn, sosiodraamaa hyödyntävän koulutusohjelman ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäisyyn hoitolaitoksissa. Loppuvuodesta työntekijät pääsevät pilotoimaan koulutusohjelmaa käytännössä Helsingissä ja Oulussa.

Koulutusohjelma koostuu neljästä työpajasta, joista kolme ensimmäistä on suunnattu erikseen hoitolaitosten johdolle, työntekijöille sekä asukkaille. Neljäs työpaja tuo kaikki kohderyhmät yhteen. Tavoitteena on organisaatiokohtaisen toimintamallin luominen kaltoinkohtelun ehkäisyyn. Koulutus2016

ohjelmaa esitellään kaikille avoimessa S.T.AGE -hankkeen konferenssissa Dublinissa 7.11. Lisätietoa hankkeesta www.combatingelderabuse.eu Henriikka Laurola

hankekoordinaattori VIOLA – VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY

Kieppuvaa ryhmäkasvatusta Kiertävä perhekeskus Kieppi tarjoaa pikkulapsiperheille intensiivistä ja ryhmämuotoista päivätoimintaa, jossa korostuu lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukeminen yksilö- ja ryhmäohjauksen avulla. Kieppi toimii Mikkelissä ja sen lähikunnissa. Kieppi-ryhmä kestää yhdessä kunnassa 2,5 kuukautta, jonka jälkeen keskus kiertää taas toiseen paikkaan. Seuraava Kieppiryhmä aloittaa Kangasniemellä viikolla 35, ja sen jälkeen vuorossa on Ristiina.

Kiepin toiminta pyörii vanhemmuuden ja sen tukemisen ympärillä. Kieppiin osallistuvat vanhemmat ovat usein epävarmoja omasta vanhemmuudestaan, mikä voi näkyä kasvatuksen epäjohdonmukaisuutena. Vanhemmuutta vahvistamalla edistetään myös kasvatusta ja kasvatuksen suuntien löytymistä.

Kieppi-vanhemmat pohtivat, millaisia vanhempia he haluavat olla, ja jokainen määrittää kasvatukselliset tavoitteensa ryhmän toiminnalle.

Ryhmäläisillä saattaa olla keskenään hyvin erilaisia kasvatuskäytäntöjä, ja perheitäkin on todella monenlaisia.

Vanhemmuus ja kasvatus näyttäytyvät eri lailla eri elämäntilanteissa. Kiepissä kunnioitetaan jokaisen tapaa olla vanhempi ja annetaan mahdollisimman paljon positiivista ja kannustavaa palautetta. Muut ryhmäläiset tarjoavat arjen vertaistukea, ja muiden toimintaa seuraamalla voi saada vinkkejä myös omaan elämäänsä. Kiepissä koko ryhmä kasvattaa toinen toistaan.

Salla Hiltunen

järjestöassistentti 21

KI RJ AN ME RK KI

Eurooppaan kelpaamattomat Euroopan rajojen sulkeutuessa ja oleskelulupaehtojen kiristyessä yhä useampi joutuu palaamaan alkuperäiseen lähtömaahan tai matkareitin läpikulkumaahan. Viime vuonna Euroopasta palautettiin 175 220 ja Suomesta noin 3500 ihmistä. Myös monia lapsiperheitä.

Kirjassa on haluttu selvittää, mitä tapahtuu paperittomille. Valtioiden vastuu päättyy, kun poliisi on jättänyt palautettavan henkilön kohdemaan lentokentälle. Kirja on ääni karkotetuille.

14 erilaista koskettavaa tarinaa Katja Tähjän upeilla valokuvilla saa lukijassa aikaan voimakkaita tunteita. Tositarinoiden lisäksi kirjassa on siirtolaistutkijoiden ja suomalaisen saattopoliisin kirjoittamat osiot sekä suomalainen siirtolaisuussanasto.

Karkotetut – mitä heille tapahtuu?

Kaisa Viitanen & Katja Tähjä, Kustantamo S&S, 2016, 176 s..

Kunniaväkivallan ehkäisemiseksi Kunniakäsitykset ja väkivalta on hyödyksi lukijoille, joita kiinnostavat perustiedot kunniaväkivallasta ja siitä, mikä tilanne kunniaväkivallan suhteen on Suomessa.

Selvitystä varten on haastateltu monia eri maista tulevia maahanmuuttajia ja suomalaisia viranomaisia. Haastatteluiden aiheet vaihtelevat, mutta monet niistä käsittelevät jo tuttujakin aiheita, perustietoa.

Selvityksessä kerrotaan myös tavoista ja käytännöistä, joilla Pohjoismaissa ja Iso-Britanniassa on yritetty estää kunniaväkivaltaa. Selvitys painottaa, että työn kehittäminen on valtion vastuulla. Se on ladattavissa sivulta ihmisoikeusliitto.fi

Teosta voi lueskelle myös sieltä täältä oman mielenkiinnon mukaan, kirjan rakenne on kolumnimainen.

Huumorilla kärjistetyt ajatukset naurattavat, kirpaisevat tai jopa suututtavat. Vielä useammin ne auttavat oivaltamaan epäkohtia ja kannustavat elämään täysillä ilman turhia päänsisäisiä sukupuoleen liittyviä rajoitteita.

Kunnia-käsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa

Kelan artikkelikokoelma sisältää napakkaa tietoa lasten ja perheiden asioista. Perhepolitiikkaa, äitien ja isien työnjakoa ja perheiden haasteita käsitellään yleisimmin Kelan omien tilastojen valossa. Artikkelit vastaavat kysymyksiin, joista usein esitetään valistuneita arvauksia, kuten siihen, miten kotihoidon tuen vaihtoehdot vaikuttavat vanhempien työvoiman tarjontaan.

Kirjan nimi viittaa muun ohessa niihin reiluun puoleen miljoonaan perheeseen, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia vuonna 2014.

Saana Hansen, Anni Sams, Maija Jäppinen, Johanna Latvala, Ihmisoikeusliitto, 2016, 168 s.

Pois rajoittavista rooleista Kirjoittajille feminismi merkitsee valinnanvapautta, sitä, ettei sukupuoli määrää tai rajoita ihmisen elämää. Naisille ja miehille tarjottavia erilaisia rooleja käsitellään otsikoilla ystävyys, yhteiskunta, ruumis, työ ja koti.

Myös vakavista aiheista on kirjoitettu kepeästi. Arkikokemukset limittyvät sukupuolen tutkimuksen käsitteisiin.

Anna Mennä. Opas hauskempaan elämään

Rosa Meriläinen ja Saara Särmä, Kustantamo S&S, 2016, 364 s.

Hyvää tietoa päätösten tueksi

Laulu 573 566 perheestä.

Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla

Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste (toim.)

Kela, 2016, 354 s.

Palstan kokosivat: Farzaneh Hatami Landi, Essi Lehtinen, Tiuku Pennola ja Katariina Suomu

YH TE YS TI ED OT

JÄSENYHDISTYKSET Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi

Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Taipaleentie 3 B 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Pohjois-Karjalan ensikoti ry Sänkinotkonkatu 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 www.pohjoiskarjalanensikoti.fi

Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190

Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 06 831 9518 www.kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikotiry.net

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

•

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs 00260 Helsinki Käynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs. p. 09 726 2422 www.suvantory.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs.

00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi

Neuvokeskus Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.) neuvokeskus.fi apuaeroon.fi Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi

Lahjoitustilit Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815

BM9 1

Enska uudella tavalla!

Kädessäsi on tämän vuoden viimeinen paperille painettu Enska.

Enska 5/16 ilmestyy sähköisenä marraskuun loppupuolella (viikolla 47). Saat lehden ilmestymisestä tiedon sähköpostiisi, jos olet liiton postituslistoilla. Jollet, kerro osoitteesi: viestinta@ensijaturvakotienliitto.fi Näköislehteä voi lukea jo nyt www.issuu.com haulla ”Enska” ja Enskan artikkelit alkavat ilmestyä liiton sivuilla ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/enska/

Lue leh destä miten järjest 5 ö voi rah m u u to o i t u k s e n ksess tuleva a varautua an Kokkol & miten an kampan jäsenja suju i!

Tilaa on enemmän. Mistä haluaisit lehdessä lukea? Lähetä juttuidea: viestinta@ensijaturvakotienliitto.fi