Enska 4/2018

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

4 / 2018

utta 4000 u nsi e jäsentä a! n vuon

Synnytysmasennukseen saa apua

Vapaaehtoinen luo uskoa elämän järjestymiseen turvakodin jälkeen

8 Paula Myöhänen

14

Essi Lehtinen

Raisa Kyllikki Ranta

11

Elinaa kiinnosti

Sisältö 4 7 8

10 11 12 14

Kanta-Hämeen perhetyö ry:n va paaehtoinen, vankilan perheo sastolla lapsia hoitava Elina lu ki jo edeltä Enskan 4/18.

Synnytysmasennukseen saa apua

”Turvakodista ar keen tukihenkilö n kanssa juttu koska aihe on kiinnosti, meille hämeenl innalaisille vars kohtainen juur in ajani saamamme tu rvakodin vuoksi mukava lukea, . Oli myös että on löytynyt hyvä tapa auttaa turvakodin asiakkaita vapa aehtoisvoimin .”

Vertaistuki tekee ihmeitä

Palveluissa ei välttämättä vieläkään tunnisteta synnytysmasennusta Uusi jäsenyhteisö haluaa kehittyä Paasikiven Nuorisokylän Säätiöllä on pitkät perinteet

s. 14

TEEtauko Emmi Hela kutsuu mukaan jäsenkampanjaan

Minun työviikkoni

17 22

Anne Backman tekee tilaa vertaistuelle

Turvakodista arkeen tukihenkilön kanssa

23

Lyhyet

Arkisetkin asiat voivat tuntua ylivoimaisilta

Jäsenyhdistykset toimivat Kirjanmerkki Opuksia lasten asumisesta ja asunnottomien auttamisesta

Yhteystiedot

Tiuku Pennola

Pä äk ir jo it us

4/2018 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 36. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren, Katariina Suomu ja Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: Tiuku Pennola Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska ilmestymisaikataulu: 1/2019, aineisto 18.1., ilmestyy viikolla 8 2/2019, aineisto 29.3., ilmestyy viikolla 19 3/2019, aineisto 16.8., ilmestyy viikolla 38 4/2019, aineisto 18.10., ilmestyy viikolla 47

Hyvää tahtoa tarvitaan

J

ouluajan lähestyessä monissa lapsiperheissä surraan, miten saada rahat riittämään lasten jouluiloon. Lapsiperheköyhyys koskettaa 110 000 lasta. Ilmiö ei ole uusi. Päinvastoin se näyttää muodostuvan pysyväksi ja hiljaisesti hyväksytyksi asiaksi.

Niin ei pidä olla. Köyhyydellä on pitkät vaikutukset lapsen elämään.

Lapsuudenaikainen köyhyys on sitä vakavampaa, mitä nuorempi lapsi on ja mitä pitempään köyhyys jatkuu. Vauvaikäisille, 0–2-vuotiaille, riskit ovat vakavimmat. Vauvaperheen köyhyys näkyy nuorena isoina vaikeuksina, peruskoulun jälkeisen koulutuksen puuttumisena, mielenterveysongelmina, teiniraskauksina ja rikoksina. Uutta Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoon perustuvan tutkimuksen tuloksissa on, että perheen talousvaikeuksilla on näin vahva yhteys kaikkein nuorimpien lasten haavoittuvuuteen. Sen ei pitäisi yllättää, sillä odotus- ja vauva-aika on aivotutkimuksen mukaan erittäin tärkeä lapsen myöhemmälle kehitykselle.

On vakava virhe, ettei vauvaperheisiin investoida riittävästi. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan sosiaaliturvauudistus, joka käytännössä nostaa perheitä köyhyydestä. Kohtuuhintainen asuminen mukaan lukien asuntolainojen korkovähennykset ovat lapsiperheille oleellisia.

Korkojen vähennysoikeuden jatkuva pienentäminen kurittaa juuri heitä. Joustava, perheiden tarpeisiin vastaava ja kunnolla resursoitu perhevapaauudistus vahvistaa vanhemmuutta, isän mahdollisuuksia rakentaa suhdetta lapseensa ja äitien työmarkkina-asemaa.

Päättäjät ovat huolissaan syntyvyyden alhaisuudesta. Viisaalla, pitkäjänteisellä perhepolitiikalla tilannetta voidaan korjata. Edellä todetut keinot ovat siinä hyvä alku ja viestivät, että halutaan rakentaa lapsiystävällistä Suomea ja nostaa lapset keskiöön.

Ensi- ja turvakotien liitto muistaa tänäkin vuonna satoja lapsiperheitä lahjoitusvaroilla hankituin lahjakortein. Kiitämme kaikkia lahjoittajiamme lämpimästi! Teidän tuellanne voimme tuottaa jouluiloa niillekin lapsille, joiden perheissä rahat ovat tiukalla.

Rauhaisaa joulua ja kiitos hyvästä yhteistyön vuodesta 2018!

Köyhyys koskettaa 110 000 lasta.

Riitta Särkelä

pääsihteeri

Teksti Vesa Keinonen Kuvat Tiuku Pennola & Vesa Keinonen

Synnytysmasennukseen saa apua Riika Laaksosen äitiys on ollut monivivahteinen kokonaisuus.

Hän on kokenut keskenmenon ja raskauden aikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen. Riika sai onnekseen ongelmiinsa apua.

M

inulla on ollut nuoruudesta saakka taipumusta masennukseen. Tunnistan asian itsessäni, Hämeenlinnassa asuva kolmen lapsen äiti kertoo.

Laaksosten kaikki lapset ovat syntyneet lapsettomuushoidoilla. Ensimmäistä tehtiin neljä vuotta.

– Hormonihoidot olivat fyysisesti ja psyykkisesti rankkoja. Masennus puski pintaan. Pohdin myös, miten kestäisin pettymyksen, jos en silläkään kertaa tulisi raskaaksi.

Raskaus kuitenkin alkoi ja Riika oli tietysti onnellinen.

– Raskausaika ei kuitenkaan ollut rentoa odottamista, koska mielessä pyöri paljon pelkoja. Oli monenlaisia kipuja, jotka pitivät valppaana koko ajan.

Rajat tulivat vastaan Kun syntynyt lapsi tuotiin ensimmäistä kertaa Riikan syliin, hän panikoi.

– Kaikki raskausajan tunteet olivat vielä päällä, ja siinä se vauva nyt oli.

Koin, etten ole tilanteeseen vielä val4

mis ja tunsin siitä huonoa omaatuntoa. Nielin kuitenkin tunteeni ja yritin kovasti esittää onnellista.

Kotiin päästyä ongelmat vauvan kanssa jatkuivat. Riika oli itkuinen, eikä imetyskään tahtonut onnistua.

Hän keskusteli psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja sai kevyen mielialalääkityksen.

Toisen lapsen odotus oli rankka prosessi. Se päättyi lopulta keskenmenoon.

– Puskin tahdonvoimalla eteenpäin. Minulla on vahva pärjäämisen tarve, Laaksonen pohtii.

Keskenmenon aiheuttamia fyysisiä ongelmia hoidettiin kolme kuukautta.

Sen jälkeen tuli psyykkinen romahdus.

Onneksi Riika onnistui saamaan lääkäriajan jo parin päivän päähän.

– Kävin keskustelemassa tapahtuneesta useamman kerran. Sain myös masennuslääkkeet, joiden avulla pääsin taas toimintakuntoon.

– Vauvan kanssa oli muutenkin helpompaa, koska jo tiesin, mitä on tulossa.

Riikan neljännestä raskaudesta syntyi kolmas lapsi, perheen ensimmäinen poika. Raskausaika oli hyvin vaikea.

– Masennuslääkkeeni ei sopinut raskauden loppuvaiheeseen ja jätin sen ehkä liian nopeasti pois. Masennus ryöpsähti voimakkaana esiin.

Vuosien aikana kasautuneita tunteita nousi pintaan ja se heijastui koko perheeseen.

Kokemuksista viisastuneena Laaksonen tajusi nyt turvautua ajoissa ammattiapuun.

– Puhuin voinnistani neuvolassa ja aloitin keskustelut perheterapeutin kanssa. Siitä olikin paljon hyötyä.

Sain äitiyteen monenlaisia uusia näkökulmia.

Terapeutin ohjeiden mukaan Riika aloitti jo synnytyssairaalassa sopivan lääkityksen.

Masennus tuli viiveellä

Viereisellä sivulla: Tiuku Pennola kuvasi Riikan voimauttavan valokuvauksen päivässä Tuuloksessa. Riika halusi tulla kuvatuksi autiotalossa.

Seuraava raskaus sujui selvästi paremmin.

2018

”Lapsen saaminen on niin iso asia, --- ettei se voi tapahtua ilman minkäänlaisia sivuvaikutuksia.”

2018

5

”Synnytysvalmennuksessa ei puhuta riittävästi synnyttävän äidin tunnemaailman muutoksista.”

– Sillä saatiin mieli tasapainoon ja perheemme arki rullaamaan.

Äimä-ryhmä on äideille tärkeä Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry tuli Riikan elämään mukaan nuorimman lapsen syntymän jälkeen.

– Kuulin, että paikkakuntani vertaistukiryhmän ohjaaja oli jäämässä tehtävästään pois ja hän etsi jatkajaa.

Sain yhdistyksestä ja vertaistukiryhmistä paljon positiivista tietoa. Oma vointinikin oli tuolloin jo hyvä ja aloitin ryhmän vetäjänä.

Laaksosen mukaan Äimän vertaistukiryhmät toimivat hyvin joustavasti.

Ilmapiiri on luottamuksellinen.

– Pyrimme aina huomioimaan osallistujien kulloisetkin tarpeet. Välillä ryhmässä on pääosin toiminnallisia harjoituksia ja välillä taas enemmän vapaata keskustelua.

Riika on huomannut, että puhuminen samoja asioita kokeneiden kanssa auttaa äitejä.

6

– Usein huomaa, että aran oloisena paikalle tullut lähtee pois aivan toisenlaisena. Vertaistuki ei tietenkään korvaa ammattilaisten antamaa terapiaa, mutta kyllä se voimaannuttaa.

Tukiäiti käytettävissä Vertaistukiryhmien lisäksi Äimä ry tarjoaa myös monenlaisia muita palveluita. Synnytysmasennuksesta voi kysyä luottamuksellisesti esimerkiksi chatissä tai yhdistyksen puhelinpalvelussa.

Tukiäititoiminnassa äiti puolestaan pääsee kohtaamaan kasvotusten koulutetun tukiäidin.

– Tämä sopii erityisesti sellaisille, jotka eivät halua puhua asioistaan ryhmässä toisten kuullen, Laaksonen kertoo.

Vertaistukiryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Äimä ry järjestää eri paikkakunnilla myös suljettuja ryhmiä, joihin on ennakkoilmoittautuminen.

– Haaveilen, että sellainen voisi joskus toimia myös meillä Hämeenlinnassa.

2018

Avun hakeminen ei ole häpeä Laaksonen kannustaa kaikkia synnytysmasennuksen kokeneita hakemaan epäröimättä apua. Monelle äidille Äimän eri palvelut voivat olla hyvä vaihtoehto.

– Apuun kannattaa todellakin tarttua. Kun hoidat omaa mieltäsi ja hyvinvointiasi, tuet samalla myös perhettäsi.

Riika Laaksonen painottaa, että avun hakemisessa ei ole mitään hävettävää.

– Uskon, että jokaisella äidillä on jossakin vaiheessa samanlaisia tuntemuksia kuin minulla on ollut. Vauva-arki ei ole pelkkää iloa ja onnea, vaan negatiivisetkin tunteet kuuluvat asiaan. Tunteet myllertävät laidasta laitaan ja se on aivan normaalia.

– Lapsen saaminen on niin iso asia elämässä, että eihän se voi tapahtua ilman minkäänlaisia sivuvaikutuksia, hämeenlinnalainen miettii.

Palveluissa ei välttämättä vieläkään tunnisteta synnytysmasennusta

Ä

idit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n puheenjohtaja Marianna Peren mielestä yhdistyksen vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys.

– Äiti pääsee kiinni palveluihimme matalalla kynnyksellä ja ilman masennusdiagnoosia. Hän voi esimerkiksi soittaa tukipuhelimeen, chattailla tai mennä vertaistukiryhmään.

Peren mukaan yhdistyksen vapaaehtoiset tietävät hyvin, mistä synnytysmasennuksessa on kyse. He ovat itsekin sairastaneet sitä ja toipuneet.

– Auttajamme ovat käyneet vapaaehtoistyön koulutuksen. Jokaisen pitää myös sitoutua järjestämäämme työnohjaukseen. Äimän vuosien mittainen työ on tuottanut tulosta. Marianna Perekin on huomannut muutoksen vähitellen etenevän.

– Vuonna 2009 tulin äidiksi ensimmäistä kertaa. Siihen aikaan ei synnytysmasennuksesta juurikaan puhuttu. Tänä vuonna meille syntyi taas vauva, ja nyt neuvolassa oli asiasta paljonkin tietoa saatavilla.

Koulutuksessa kunnolla esiin Sote-palvelujärjestelmä sen sijaan ei vieläkään oikein tunnista synnytyksen jälkeistä masennusta. Samoin

alan ammattilaisten koulutuksessa on paljonkin kehittämistä.

– Tulevien kätilöiden ja neuvolaterveydenhoitajien koulutuksesta on karsittu. Synnytysmasennus käsitellään opetusohjelmassa vain lyhyesti, kertoo Äimä ry:n toiminnanjohtaja Laura Piirainen.

Tilanteeseen vaikuttaa myös se, että terveydenhuollon palvelut on viritetty tiukalle.

– Neuvolatyön käsikirjassa on ohjeet siitä, että äideiltä pitäisi kysyä masennuksesta. Todellisuus on hyvin toisenlainen. Työntekijöillä on kova kiire ja he eivät aina oikein uskalla ot-

2018

taa asiaa puheeksi. Seuraava äiti kun odottaa jo käytävässä.

Piirainen odottaa paljon Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalta (LAPE). Ajatuksena on perustaa perhekeskuksia, joissa olisi saatavilla julkisen sektorin ja järjestöjen palveluita.

– Jos neuvolan työntekijä huomaisi, että äidillä saattaa olla masennus, hän voisi varata saman tien lääkäriajan. Äitiä ei myöskään tarvitsisi ohjata yksin kotiin, vaan perhekeskuksesta löytyisi heti osaavia vapaaehtoisia häntä tukemaan.

Vesa Keinonen

7

Teksti Essi Lehtinen Kuvat Raisa Kyllikki Ranta

Uusi jäsenyhteisö haluaa kehittyä Ensi- ja turvakotien liitto sai toukokuussa uuden jäsenen, kun liittohallitus hyväksyi Paasikiven Nuorisokylän Säätiön liiton 31. jäsenyhteisöksi. Keravalla toimivalla säätiöllä on pitkät perinteet lasten ja perheiden auttamisessa.

S

äätiön johtaja Anne Arkko sanoo Nuorisokylän hakevan yhteisöä, jossa muutkin tekevät työtä perheiden kanssa.

– Haluamme vaihtaa ajatuksia työstä ja kehittää työtä yhdessä.

– Toivomme saavamme lasten ääntä kuuluville ja ettemme olisi yksin sitä tekemässä.

Yhteiskunta muuttuu ja perheiden auttaminen markkinaehtoistuu.

Arkko painottaa, että Paasikiven Nuorisokylän Säätiö haluaa selvitä jatkossakin. Säätiö on luopunut osasta lastenkotipaikoistaan ja on valinnut auttaa koko perhettä.

– Muutokset toimintaympäristössä tapahtuvat nyt nopeasti. Pudotuspeli on meneillään. Haluamme jatkaa perheiden auttamista tässä historiallisessa miljöössä.

Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton säätiö toimii presidentti Vasemmalla: Perheohjaajat Elina Tarnanen, Lari Laasjärvi ja Petra Huuhtanen työskentelevät Päivölässä.

8

2018

Vasemmalla: Anne Arkko presidentti Paasikiven entisellä kotiovella. Paasikivi asui Jukolassa perheensä kanssa.

– Psykiatriaan on jonot ja tukiperheitä on vähän, kuvaa Laasjärvi.

– Myös perheiden taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet. Pikavippejä ja osamaksuja saa kuka vain.

Laasjärvi uskoo silti aina lähtökohtaisesti muutokseen.

– Olisin varmaan viimeinen ihminen sanomaan, että huostaanotto on hyvä juttu. Ajattelen, että ihmiset ansaitsevat uusia mahdollisuuksia.

Lyömätön Linja laajenee

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö • 5 paikkaa perhekuntoutuksessa • 7 paikkaa lastenkodissa alle 18-vuotiaille • 7 hoitopaikkaa viikonlopuiksi vaikeahoitoisille lapsille • perhekuntoutusta kotiin, tuettuja ja valvottuja tapaamisia • 1 väkivaltatyön avoyksikkö Keravan keskustassa • 28 vakituista työntekijää • 3 hehtaarin puutarhatontti Keravalla Porvoontiellä • palveluita Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kunnille • Lastensuojelun Keskusliiton jäsen.

• www.paasikivennk.fi

J.K. Paasikiven entisen kotitilan mailla. Nuorisokylän historia alkaa vuodesta 1940, jolloin sotaorpoja varten perustettiin lastenkoti Puistolaan.

Keravalle Paasikiven tilalle lastenkoti muutti 1954.

Monenlaista kuntoutusta perheille Päivölän puutalossa on eteisessä pieniä kenkiä ja takkeja. Lastenvaunuja on tuotu sateelta suojaan. Perhekuntoutusosastolla on tilaa viidelle perheelle. Nyt perheitä on paikalla kolme, kun osa on juuri kotiutunut.

Avun tarve on kuitenkin niin suuri, että paikat täyttyvät pian.

Useimmat asiakkaat Päivölään tulevat Uudeltamaalta, jotkut kauempaakin. Perhekuntoutuksessa ollaan usein kahdesta neljään kuukautta. Jos mahdollista, perheitä tuetaan jakson jälkeen kotona, jotta arjen rakenteet säilyvät.

Perheohjaaja Lari Laasjärvi on työskennellyt Paasikiven Nuorisokylässä kymmenisen vuotta, ensin lastenkodissa ja nyt perhekuntoutuksessa. Laasjärvi pitää perheiden ja lasten ongelmia entistä vakavampina.

Päihdeongelmat ovat lisääntyneet ja huumeita on enemmän. Psykiatrisen tuen tarve on suurempi kuin aiemmin, mutta tukea perheille on entistä hankalampi saada verkostosta.

2018

Paasikiven Nuorisokylä työskentelee nykyään myös väkivaltaa tehneiden ja kokeneiden kanssa. Lyömätön Linja Keravalla -työtä kehitetään tiiviissä yhteistyössä Lyömätön Linja Espoossa -yhdistyksen kanssa.

Espoon Lyömätön tie -väkivallan katkaisuohjelmaa sovelletaan STEAn tuella Keravalla.

– Erona on, että me autamme myös kokijoita ja lapsia. Lähtökohta on siis laajempi kuin Espoossa, kertoo projektipäällikkö Jouni Sirkiä.

– Koko perheen kanssa työskentely on osoittautunut hyväksi näin, kun laajennamme palvelua uudelle alueelle.

Kolmisen vuotta toimineessa hankkeessa on asiakkaita vuosittain noin 100, väkivallan kokijoita jonkin verran enemmän kuin tekijöitä. Tapaamisia heidän kanssaan on keskimäärin viisi.

– Rahoituksenkin vuoksi työskentelemme erittäin ratkaisukeskeisesti ja katsomme tietenkin tulevaan ja mietimme, mitä apua voi saada jatkossa, sanoo Jouni Sirkiä.

Jos hanke saa sille haetun vakituisemman rahoituksen, toiminta laajenee Keravan ympäristössä ja jatkuu nimellä Lyömätön Linja KeskiUudellamaalla.

9

O K A H V IT A U K

E TA U K O , EI KUN TE

Jäsenkamppis tulee!

Kansalaistoiminnan asiantuntija Emmi Hela valmistelee yhdessä keskusjärjestön ja yhdistysten väen kanssa ensi vuodeksi jäsenhankintakampanjaa. Nyt yhdistetään voimat, jotta saadaan yhdistyksille puolestapuhujia.

Teksti Essi Lehtinen Kuva Laura Kouri

Emmi, mitä on tekeillä?

– Tekeillä on yhteinen, valtakunnallinen kampanja uusien jäsenten saamiseksi liiton jäsenyhdistyksiin.

Kampanjaa tehdään yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Haluamme lisää kannattajia ja tukijoita tärkeälle työllemme.

Yllä: Uskallan väittää, että on ihan valtava määrä ihmisiä, jotka haluaisivat välittää meidän viestiä, sanoo Emmi Hela.

Miksi jäsenkampanja tarvitaan?

– Sitä tarvitaan, koska yhdistysten jäsenmäärät ovat hienoisessa laskussa, eivätkä yhdistykset voi toimia ilman jäseniä.

– Jäseniä houkutellaan sellaisella ehkä uudenlaisella ajatuksella, että kerrotaan yhdistysten työstä ja palveluista ja pyydetään ihmisiä tulemaan mukaan kannattamaan ja tukemaan yhdistystä.

Mikä kampanjan tavoite on?

– Tavoite on vaatimattomasti tuplata meidän jäsenmäärä. Jäseniä on nyt 4000.

– Sisällöllisesti tavoite on, että yhdistys olisi tunnettu paikkakunnalla, jossa se toimii, että sillä olisi puolestapuhujia ja että avun hakeminen sieltä olisi entistä helpompaa, kun se tunnetaan.

Mitä kampanja tarkoittaa paikallisesti yhdistyksissä?

– Jotkut ovat jo pitäneetkin jäsenyyttä esillä, nyt useimmat ovat lähdössä tähän innokkaasti mukaan.

10

2018

– Tulossa on yhteistä materiaalia ja lisää yhteistä koulutusta ja ideointia, jotta olemme kaikki valmiita syksyllä.

Jo kerättyjä hyviä kokemuksia jaetaan.

Mihin kampanjassa haastat nykyisiä jäseniä?

– Olisi mahtavaa, jos rekrytoisitte vaikka lähipiiristä muutaman uuden jäsenen. Jos se on jo tehty, tietoa jäseneksi liittymisestä voisi levittää esimerkiksi somessa.

– Voit myös ottaa omaan yhdistykseesi yhteyttä ja kysyä, miten voit olla mukana.

Koska alkaa tapahtua?

– Vuoden alussa aloitetaan pohjatyöt yhdistysten kanssa ja syksyllä järjestetään kaksi kampanjaviikkoa. Koko vuoden asiaa kyllä pidetään esillä eri yhteyksissä.

Millaisena juot kahvisi? Maitoa?

Sokeria?

– En juo kahvia ollenkaan. Juon yleensä vihreää teetä hunajalla.

– En ole koskaan aloittanut kahvin juontia ja ajattelen, että jos aloittaisin sen, jäisin luultavasti kahvikoukkuun, virnistää Emmi.

MinnaLahtinen

Tiuku Pennola

Ly hy et

Somen valloitus Vauvan päivänä Liiton somelähettiläät kaappasivat Vauvan päivän kunniaksi liiton Instagram-tilin. Tili täyttyi ihanista, koskettavista hetkistä. Lotta Paakkunainen muistutti, että isot sisarukset tykkäävät myös vauvantuoksusta, vaikka kaipaavat omaakin huomiota. Minna Lahtinen toivotti hyvää vauvanpäivää luonnonläheisellä imetyskuvalla.

Tiuku Pennola

Kanta-Hämeen perhetyö ensimmäisenä Kanta-arkistoon Kanta-Hämeen perhetyö ry siirsi asiakastekstinsä sosiaalihuollon asiakastietoarkistoon lokakuun lopussa. Se oli ensimmäinen yksityinen toimija, joka otti käyttöön Kanta-nimellä tunnetun arkiston.

– Tämä on meillä ollut monen ihmisen yhteistyön tulos.

Kehittämistyö on olut mielenkiintoista. Menemme innolla kohti seuraavaa steppiä, sanoo toiminnanjohtaja Sini Stolt.

Arkiston käyttö on edellytys yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyölle.

Essi Lehtinen

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry

Vauvafoorumi lähetti terveisiä. Osallistujat lähettivät Tampereella järjestetystä Vauvafoorumista terveisiä kotipaikkakuntiensa neuvoloihin, päättäjille ja synnytyssairaaloihin. Terveiset koottiin valopuuhun ja toimitettiin foorumin jälkeen perille.

Ensi- ja turvakotien liiton Imatralla toimiva jäsenyhdistys on vaihtanut nimeään. Uusi nimi Vuoksenlaakson vammaisja perhetyö ry rekisteröitiin marraskuun alussa. Vanha nimi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry aiheutti sekaannusta, kun se ohjasi asiakkaita hakemaan apua väkivaltaan. Turvakoti lopetti yhdistyksessä vuonna 2015.

Yhdistyksessä toimii nyt päiväryhmiä ja avoin päiväkoti, se auttaa eroavia perheitä ja pitää yllä kehitysvammaisten aikuisten palvelukotia.

2018

11

M in un t yö vi ik koni

Tekee tilaa vertaistuelle Anne Backman järjestää vertaistuelle mahdollisuuksia Keski-Suomen ensi- ja turvakodissa. Apua saavat niin yhden vanhemman perheet kuin ne, joissa vauva ei nuku. Perjantaisin Anne saa postiinsa uusimmat kuvat ensi- ja turvakodin uudisrakennuksen noususta Kuokkalaan.

Teksti ja kuvat lukuun ottamatta Dronekuvaa: Anne Backman

Maanantai

Minä ite eli Anne.

Yllä: Lasten syksyisiä askarteluja.

12

Viikkohuili-ryhmä on tänään. Se on tarkoitettu yhden vanhemman perheille, jossa on alle 3-vuotiaita lapsia.

Me kokoonnumme parillisten viikkojen maanantaisin kello 10–13 avopalveluyksikkö Ainon tiloissa. Ryhmä on toiminut nyt vuoden verran.

Ryhmässä käy 2–6 äitiä lapsineen. Äideillä on ensin mahdollisuus keskustella rauhassa aikuisten kesken, sitten syödään yhdessä keittolounas.

Lounaan jälkeen on yhteistä puuhaa ja lopuksi satuhierontaa tai muskaria, fiiliksen mukaan.

Suunnitelmat muuttuvat ja improvisoin pikaisesti yhteiseksi tekemiseksi ovikranssiaskartelua, siihen löytyy tarvikkeet kaapin perältä. Etenkin äidit innostuvat ja lupaan, että jatkamme seuraavalla kerralla. Mukana on lukiolainen Venla , joka on tutustumassa meidän järjestömme avopalveluihin. Venlasta on iso apu ryhmän aikana, ehkäpä hän tulee meille vapaaehtoiseksi. Hän esittää koulutehtäväänsä varten varsin kiperiä kysymyksiä työstäni. Toivon, että osaan vastata ja hän saa jonkinlaisen käsityksen ohjaajan työstä täällä.

Jään miettimään, kuinka monipuolista tämä työ on ja miten päivän ai2018

kana mennään tunnelmista toisiin. Iltapäivällä käyn vielä valmistelemassa tiistain Olkkari-ryhmää Mäki-Matin perhepuistossa ja vaihdan kuulumisia puiston työntekijöiden kanssa. Siellä on päivän aikana ollut kävijöitä yli 300. Wau!

Tiistai

Työpari lomailee ja tänään illalla on vuorossa Olkkari. Yhden vanhemman perheille tarkoitetut vertaistuelliset Olkkari-tapaamiset ovat kerran kuussa tiistaisin kello 17–19.30. Yleensä kokoonnumme omissa tiloissamme, mutta tänään ollaan perhepuistossa retkellä; ulkoillaan, grillataan ja vietetään aikaa yhdessä.

Ryhmissä on mukana vapaaehtoisia apukäsinä. Ilman heitä emme pystyisi tarjoamaan vanhemmille hetken hengähdystä. Lapset nauttivat saadessaan vapaaehtoisten jakamatonta huomiota. Porukka on kokoontunut kahden vuoden ajan, vähän on ollut vaihtuvuutta. Perheet kertovat, että he odottavat näitä Olkkari-tapaamisia.

Mukana on 6 perhettä, mukaan tuli myös yksi uusi äiti tyttärensä kanssa.

M in un t yö vi ik koni

Oikealla: Kauko-ohjattavalla Drone-kameralla otettu kuva meidän uudesta ensi- ja turvakodista. Pääsemme tutustumaan rakennuksille vielä tämän vuoden puolella.

Oikealla, alla: Esitteitä järjestölähtöisen avopalvelun työmuodoista.

Vertaistuen merkitys näkyy hyvin. On huikeaa seurata, kuinka nopeasti ryhmässä syntyy luottamus ja ymmärrys, ihan kuin kävijät olisivat tunteneet toisensa jo ennestään. Ihan parasta on, kun kuulee vanhemmilta, että he ovat ystävystyneet keskenään ja pitävät yhteyttä myös tapaamisten ulkopuolella.

Torstai

Kansalaistoiminnan tiimin valmistelua. Tiimissä on vähintään yksi työntekijä jokaisesta työmuodosta.

Porukan tehtäviä ovat muun muassa vapaaehtoisten rekrytointi, erilaisissa tapahtumissa esilläolo ja tapahtumien, kuten syystalkoiden, Leikkipäivän ja puutarhajuhlien, järjestäminen.

Lyömme tiimissä lukkoon ensi vuoden toimintasuunnitelman. On muuten mahtava, tekevä, innostava ja innostuva porukka.

Illaksi menemme Teresan kanssa Uni-iltaan Laukaaseen, siellä on mukana 2 isää, 4 äitiä ja kaksi lasta.

Keskustelemme vauvojen ja pikkulas-

ten uniasioista, päivärytmeistä ja vanhempien jaksamisesta. On mukavaa, hyvää keskustelua. Isät kertovat, että tulivat mukaan omasta tahdostaan, ei vaimon pakottamana. Kotiin ajellessa toteamme Teresan kanssa, että tällaisia tilaisuuksia on hauska toteuttaa ja niistä saa itsekin aina tosi paljon.

Perjantai

Työnohjaus aamulla yhdessä perhetyöntekijöiden kanssa. Mukavaa on käydä välillä enskallakin. Uuden talon rakentaminen ja kaikkien työmuoto-

Keskiviikko

työparin kanssa alta palanneen m lo i er av al up tekoa Klo 8 aam suunnitelman oden toiminta vu si en

00 0.

1 tsut postiin tilaisuuden ku is 11.30 lounas äm itt ki , lle si dottamista paaehtoi unnittelua ja tie su 13.00 viestiä va n lla si ty is rk eiden kanssa oisten vi ttelyä työkaver pö 14.00 vapaaeht hö a st lli ira vi ja epäv 15.00 päiväkah 15.30 kotiin.

2018

jen siirtyminen sinne puhututtaa. Sitä odotetaan innolla. Saan aina perjantaisin työmaalta kuvat, jotka laitan meidän Facebook-sivulle.

Tuotantoinsinöörin mukaan tällä viikolla ykkösaiheena on ollut rakennuksen sääsuojat, talo on kuulemma kokonaan hupun alla ensi viikolla.

Piharakennuksen pohjatyö on aloitettu ja sisälläkin tapahtuu. Menenkin kotiin rakennustyömaan kautta ja käyn katsomassa, miten hommat siellä etenevät.

13

14

2018

Turvakodista arkeen tukihenkilön kanssa Turvakodista lähtevä ihminen voi olla niin ahdistunut ja monien arjen vaikeuksien keskellä, että selviäminen tuntuu ylivoimaiselta.

Mikkelissä vapaaehtoiset ovat ensimmäisinä kuukausina läsnä ja luovat uskoa asioiden järjestymiseen. teksti Essi Lehtinen, kuvat Paula Myöhänen

M

oni turvakodista lähtevä toivoo, että joku toinen ihminen olisi arjessa läsnä. Varsinkin silloin, jos päätös lopettaa väkivaltainen parisuhde on tehty ja edessä on muutto uuteen kotiin.

– Ihmiset toivovat yksinkertaisesti, että olisi joku, jolle puhua, kun siltä tuntuu, kuvaa Viivi Lehtinen , joka vastaa Arki!-hankkeesta Mikkelissä Viola – väkivallasta vapaaksi ry:ssä.

– Väkivaltaisessa suhteessa oleminen on saattanut katkoa yhteydet muihin ihmisiin, hän jatkaa.

Arki!-hanke saikin alkunsa eri puolilta tulevista viesteistä, jotka kertoivat väkivaltaa kokeneiden ihmisten tarvitsevan tukea turvakodin jälkeen. Yhteydet viranomaisiin ja avopalveluiden tuki eivät riitä poistamaan kaaoksen ja yksinäisyyden kokemusta. Se, millaista apua ihmiset tarvitsevat, täsmentyi, kun Viivi Lehtinen haastatteli Mikkelin turvakodin entisiä asi-

akkaita. Ihmiset kertoivat tunteneensa lähtiessään edelleen ahdistusta ja paniikkioireitakin. Heidän saattoi olla vaikea syödä tai nukkua.

Viivi Lehtinen rekrytoi Viola ry:n toiminnanjohtajan Sirkku Mehtolan ja Mikkelin kriisikeskuksen johtajan Helena Pohjanvirran kanssa vapaaehtoisia kokeilemaan tukihenkilötoimintaa turvakodin jälkeen. Naiset etsivät vapaaehtoisia niin sanotusti puskaradiolla, koska mukaan haluttiin kokeneita, jo kriisityötä tehneitä vapaaehtoisia. Heitä löytyi kuusi.

Tukea arjen alkuun Tukihenkilöiden tavoite on auttaa ihmiset turvakodista kotiutumisen yli.

Viereisellä sivulla: Anjelika Pajarinen auttaa turvakodista lähtevää hyvin arkisissa asioissa.

Oikealla: Vaikuttaa siltä, että turvakotijaksot ovat nyt liian lyhyitä ja keskittyvät kriisityön sijaan ainakin osin liikaa ratkomaan esimerkiksi asuntoasioita, sanoo hankevastaava Viivi Lehtinen.

2018

Apu voi olla aluksi intensiivistä, mutta sen on tarkoitus kestää melko lyhyen aikaa, kolmesta kuuteen kuukautta.

– Siinä ajassa ihmisten elämässä tapahtuu jo aika isoja muutoksia, Viivi Lehtinen kuvaa.

Vapaaehtoiset ovat huomanneet, että ihmisiä jännittää tavata entinen puoliso ensimmäistä kertaa, tai se, miten entisen yhteisen kodin tavaroita jaetaan. Huolta aiheuttavat avioeroon, huoltajuuteen ja ositukseen liittyvät asiat. Jotakuta mietityttää edelleen oma turvallisuus.

– Olemme voineet miettiä ohjeita turvallisuuden lisäämiseksi ja ohjanneet esimerkiksi yksityiseen turvapalveluun tai vainottuja auttavaan Varjotukikeskukseen, Lehtinen jatkaa.

– Vapaaehtoisia emme missään tapauksessa kehota vaarantamaan omaa turvallisuuttaan. En voi suositella heille esimerkiksi mukaan menemistä tavaroita hakemaan. Tilanteen mukaan mietitään turvallista ratkaisua.

Eniten turvakodista kotiutuvien mielessä on kuitenkin arkinen jaksaminen ja tunnekuorman läpikäyminen. Tukihenkilö tukee jo olemassaolollaan ja sillä, että osoittaa toisen ihmisen tuen arvoiseksi.

– Ihmiset alkavat ihan silmin nähden voida paremmin; nukkua parem15

min, tutustua uuteen ympäristöön ja alkaa rohkaistua ottamaan kontaktia muihinkin ihmisiin, sanoo Lehtinen.

Hanke on pilotti ja siksi toimintaa seurataan tarkasti. Viivi Lehtinen on yhteydessä tukihenkilöihin viikoittain. Vapaaehtoiset tarvitsevat työnohjauksellista purkupaikkaa jaksaakseen.

– Tukeminen on myös aika rankkaa, eikä se voi jatkua kovin pitkään.

Vasemmalla: Nykyään ajattelen, että maailma pelastetaan asia kerrallaan, sanoo Anjelika Pajarinen.

Inhimillistä ja järkevää Anjelika Pajarinen tuki kesällä äitiä, joka lähti turvakodista vauvan ja isomman lapsen kanssa. Anjelika oli juuri sopiva tuki perheelle, sillä muun osaamisensa lisäksi hän puhuu venäjää.

– Kävimme turvakodilla Viivin kanssa tapaamassa äitiä. Aloitin selittämällä, mitä minä tukihenkilönä teen ja mihin valtuuteni päättyvät.

Nopeasti selvisi, ettei venäjä ole äidin oma kieli, vaikka hän puhuikin sitä sujuvasti.

– Ehkä siitä johtui, että aluksi oli vaikea saada selville, mitä hän itse toivoi tilanteessa tapahtuvan. Ymmärsin, että olennaisin, mitä voin tarjota, on jutella hänen kanssaan.

– Olin se, joka on kriisissä läsnä ja puhuu siitä, mitä tapahtuu, kun kriisi aikanaan ratkeaa. Niistä mielikuvista ihminen pystyy hakemaan jonkinlaista toivoa ja valoa.

Anjelika Pajarinen on aiemmassa työssään tuonut useitakin asiakkaitaan Viola – väkivallasta vapaaksi ry:een. Suomalainen auttamisjärjestelmä toimi äidin kohdalla Pajarisen mielestä hyvin. Poliisit veivät äidin ja lapset turvakotiin. Sosiaaliohjaajat ja tulkit hoitivat käynnit viranomaisia tapaamassa hienosti.

Anjelika lähti perheen mukaan, kun ex-puoliso yllättäen otti äitiin yhteyttä ja toi äidin ja lasten tavaroita sovittuun, julkiseen paikkaan. Tilanteen turvallisuutta varmistettiin monin tavoin, mutta silti siihen liittyi väkival16

lan riski, joka vieläkin saa Anjelikan puheen nopeutumaan.

Huumoripitoinen haaste tukihenkilölle oli, kun perheen vauvalta loppuivat vaipat. Perhe sai vaippoja maksusitoumuksella lähikaupasta, mutta sieltä vaipat olivat loppu.

– Se olikin tilanne! Olen itse kasvattanut lapseni entisessä Neuvostoliitossa, eikä minulla ole mitään käsitystä kertakäyttövaipoista tai vauvojen hoitovoiteista.

– Seisoin sitten marketin vaippahyllyllä ihmettelemässä, nauraa Anjelika.

Anjelika on valmis ottamaan uuden tuettavan, kun tarvetta on. Vaikka hanke päättyy, vapaaehtoiset ovat jatkamassa toimintaansa.

– Tunnen, että tukihenkilönä teen jotain inhimillistä ja järkevää. Ihmiset selviävät kyllä vaikeista tilanteista yksinkin, mutta he selviytyvät paremmin, jos saavat tukea.

Hankkeen jälkeen Arki!-hankkeessa on tukihenkilöiden tarjoamisen lisäksi aloitettu ryhmä turvakodista kotiutuville, perustettu Etelä-Savon alueen kriisi- ja väkivaltatyön verkosto ja tehty opasta turvakodista kotiin lähteville. Mukana ovat Viola ry:n ja Kriisikeskuksen lisäksi Rikosuhripäivystys, ESSOTE:n perhe2018

palvelut, Mikkelin turvakoti ja sosiaalija kriisipäivystys.

Hankkeen rahoittaa oikeusministeriö ja sen ohjausryhmässä on muun muassa turvakotien rahoituksesta vastaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja. Valtion rahoitus turvakotien kriisijaksoille on tuonut avun useamman ihmisen ulottuville, mutta osin myös muuttanut avun luonnetta.

Tukihenkilöiden tarve korostuu nyt.

– Ihmisten avun tarve turvakodista kotiutuessa on varmasti tunnistettu aiemminkin. Yhdistykset ovat pystyneet pienimuotoisesti tarjoamaan siinä apuaan ja ohjaajat ovat huolehtineet omista asiakkaistaan, kuvaa Sirkku Mehtola.

– Kun rakenne on nyt toinen, ohjaajien ei ole niin yksinkertaista huolehtia asiasta.

Hanke päättyy vuoden lopussa.

Viola ry:ssä työtä on tarkoitus jatkaa tavalla tai toisella avopalveluiden yhteydessä.

Mehtola toivoo kovasti toiminnan laajenevan ympäri Suomea.

– Uskomme, että vapaaehtoisia löytyy myös muualta. Tässä voisi kansallinen hanke olla tarpeen. Niillä paikkakunnilla, joissa turvakotia ei ole, tukihenkilöiksi voisi kouluttaa kriisikeskusten vapaaehtoisia.

Arki! Turvakodin jälkeisen toimintakyvyn kehittäminen -hanke tuottaa joulukuussa ilmestyvän oppaan turvakodista kotiutuville. ”Turvakodin jälkeen. Ohjeita turvalliseen kotiutumiseen” julkaistaan verkossa www.violary.fi Lue jutun laajempi versio Enskan verkkolehdestä www.ensijaturvakotienliitto.fi/enska

Jä se ny hd ist yk se t

Jäsenyhdistykset toimivat Pääkaupungin turvakoti ry

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kaupungin talo vallattu! Olimme 600 nuoren kanssa valtaamassa Kotkan kaupungintaloa 18.10.

Nuorten kanssa keskusteltiin lähisuhdeväkivallasta ja 219 nuorta suoritti päivän aikana Rakkausmaisteri-tutkinnon.

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Perhetalo Haikarassa (Metsontie 39B, Kotka) tarjoillaan perinteistä Oskarin-päivän puuroa perjantaina 30.11.2018. Tervetuloa! kymenlaaksonensijaturvakoti.fi •

Haagassa ja Toukolassa haetaan hyvää yhdessäoloa Pääkaupungin turvakoti ry:n Turvakodit Haaga ja Toukola ovat suurimman osan vuotta täynnä. Käyttöaste on korkea, ja myös asiakkaiden vaihtuvuus suurta.

Tämä vaikuttaa niin työntekijöihin kuin asiakkaisiinkin.

Turvakodin arjessa asiakkaat ja ohjaajat tekevät yhdessä työtä asiakkaan tilanteen hyväksi. Turvakotiin tullessa ongelmat voivat tuntua asiakkaan mielestä liian isoilta ratkaistaviksi. Ohjaajien tehtävänä on antaa tilaa kokemusten läpikäymiselle, auttaa asiakasta näkemään eteenpäin ja ylläpitää toivoa.

Tärkeää on myös huolehtia siitä, ettei työntekijän kiireen tunne tartu asiakkai-

siin eikä ohjaa liian äkkinäisiin ratkaisuihin. Turvakotiin tulo on iso askel, ja sen jälkeen on hyvä rauhoittua miettimään omia toiveita ja tarpeita.

Hyvään yhdessäoloon ei turvakodissa tarvita välttämättä isoja asioita tai hienoja puitteita. Arjen kohtaamiset, arvostava vuorovaikutus ja turvallinen ilmapiiri ovat tärkeitä kaikille. Vaikeiden asioiden parissa työskentelyn vastapainoksi voidaan vaikka kokoontua yhdessä herkuttelemaan, neulomaan ja kuuntelemaan musiikkia. Merkityksellisiä hetkiä mahdollistavat muun muassa lahjoituksina saadut sukkalangat, lastenhoitajiksi tulevat vapaaehtoiset sekä asiakkaiden ja ohjaajien innostus. paakaupunginturvakoti.fi •

•

Huolena väkivalta kotona?

Ota ensimmäinen askel.

Hae apua.

YKSILÖKESKUSTELU • RYHMÄT OIMINTA

VERKOSTOYHTEISTYÖ • CHAT-PA LVELU

www.kuopionensikoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Kehitämme väkivaltaa kokeneille suunnattua avopalvelua. Toiminnassa on mukana joukko väkivallasta selvinneitä naisia, jotka tuovat kehittämistyön tueksi oman asiantuntijuutensa. Asiakastyö on jo alkanut. Tervetuloa tammikuussa avoimiin oviin tapaamaan meitä ja kuulemaan lisää!

2018

17

Jä se ny hd ist yk se t

Keski-Suomen ensija turvakoti ry Vauva- ja perhetyön väki kokoontui viettämään kehittämispäivää asiakkaan osallisuuden äärelle.

Osallisuus on työssämme nykyisin jo vahvasti läsnä, mutta aina on kehittämisen varaa. Ihan istumiseksi päivä ei mennyt, sillä yhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Huovinen veti pienen taukojumpan. Samalla kehuttiin Unelmien työpäivän kunniaksi työkaveri kannustavilla kiitoksilla.

Kumppanuus vahvistui neuvonpidossa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtavien työntekijöiden kanssa. Puhe oli ensikodin ja tapaamispaikan palveluiden käytöstä ensi vuonna. Innostava, työn sisältöjä tarkasteleva keskustelu sivusi myös muuta yhteistyötä.

Emma Huttu

Lyömätön Linja Espoossa ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry Otimme käyttöön täysin uuden auttamismuodon. Voit chattailla nettisivujemme kautta työntekijämme kanssa anonyymisti arkipäivisin. Laajennamme apua myös ilta-aikaan vapaaehtoisten kouluttauduttua tehtävään. Katso aima.fi

18

Lahden ensi- ja turvakoti ry

Vertaisryhmistä tukea väkivallattomaan elämään Yhdistyksessä on ensi kertaa tilanne, jossa jokainen arki-ilta on varattu vertaisryhmätoiminnoille. Isät kokoontuvat pohtimaan perhe-elämäänsä Isi Tuli! -ryhmässä. Väkivallan katkaisuryhmä Veturi pyörii tuttuun tapaan. Henkistä väkivaltaa kokeneille naisille on tarjolla yksityisten lahjoitusvarojen mahdollistamaa vertaistukea. Kotoutumista tukevaa Dustiryhmää toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kanssa, ja se on tänä syksynä suunnattu afgaanimiehille.

Ryhmätoimintojen uusin tulokas on lokakuussa ensi kertaa käynnistynyt Lyömätön Tie - Väkivallan katkaisuohjelman jatkoryhmä. Tarve ryhmälle nousi asiakkaiden kokemuksista: Veturi-ryhmä oli koettu hyvin tärkeäksi väkivallatonta

2018

elämää tukevaksi työmuodoksi. Jotkut asiakkaat kokivat kuitenkin olonsa ryhmän jälkeen epävarmaksi siitä, onko heillä tarvittavat valmiudet jatkaa väkivallatonta elämää ”omin avuin”, ilman ryhmän tukea.

Jatkoryhmässä on kokeiltu meille uusia rakenteita. Muista ryhmistä poiketen ryhmää ohjaa ammattilaisen rinnalla yhdistyksemme kouluttama vapaaehtoinen vertaisohjaaja. Lisäksi ryhmä on niin sanottu päähenkilöryhmä: kukin ryhmäläinen tuottaa vuorollaan ryhmäkeskustelun aiheet omasta elämäntilanteestaan käsin. Ryhmän vaikuttavuuden arvioinnin aika on myöhemmin, mutta ensimmäisten kirjallisten palautteiden perusteella jatkoryhmä on koettu hyvin merkitykselliseksi.

lyomatonlinja.fi •

•

Jä se ny hd ist yk se t

Laura Kukkonen

Seija Aalto

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Perheidenpaikka ry Tuu mukkaan! -hanke kehittää videovälitteisiä menetelmiä, joiden avulla perheet voivat osallistua ryhmätoimintaan ja saada itselleen isovanhempi-ikäisen vapaaehtoisen jakamaan arkeaan. Hanke toimii Outokummussa, Heinävedellä, Liperissä ja Polvijärvellä. Elina Honkaselkä ja Minna Karttunen Perheidenpaikasta, keskellä Petri Kokko Välke ry:stä.

Perheidenpaikka ry Tuu mukkaan -hanke ja uudet toimitilat Perheidenpaikka on aloittanut syksyn toiminnat uusissa tiloissa. Saimme yhteistyössä Outokummun kaupungin lapsi- ja perhepalveluiden kanssa hyvät tilat lapsiperheiden kokoontumisille Koulukatu 7:stä. Olemme kirjaston alakerrassa, Outokummun kohtaamispaikassa. Tilat ovat yhdistykselle maksuttomat. Perheet ovat löytäneet uudet tilat hyvin ja kävijöitä on ryhmissämme runsaasti.

Hallinnon vuokratilat järjestyivät Outokummun Yritystalosta, Kuvernöörinkatu 1. Tiloissa työskentelee toiminnanjohtaja, toimistosihteeri, hankevastaava, hanketyöntekijä ja avopalveluohjaaja.

Yhdistyksemme sai kolmevuotisen Tuu mukkaan! -hankkeen STEA:n rahoittamasta Arvokas – eriarvoisuuden vähentäminen avustusohjelmasta. Han-

ketta haettiin yhdessä Mielenterveysyhdistys Välkkeen kanssa.

Teimme kesässä Siu Soten kanssa sopimuksen alueen tapaamispaikkatoiminnasta. Asiakkaista on koko ajan enemmän. Meillä on Joensuussa kolme tapaamispaikkaohjaajaa, tapaamiset ovat keskustassa. Valvotut tapaamiset ovat Utrassa Joensuun turvakodissa.

Tapaamisia järjestetään myös perheiden kotona.

Doula-tukihenkilöitä kysytään yhä enemmän ja aiomme rekrytoida lisää vapaaehtoisia. Doulailtoja pyritään järjestämään jatkossa tiheämmin.

Ahkerassa työn touhussa valmistaudumme juhliin – ensi vuonna toiminnan aloittamisesta Outokummussa tulee kuluneeksi 60 vuotta. Järjestämme lapsiperheille ohjelmaa keväällä juhlan kunniaksi. Virallisemmat juhlat pidetään sitten syksyllä. perheidenpaikka.fi •

Juhlimme yhdistyksessä Halloweenia kaikki yhdessä. Tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa auttoivat opiskelijat, ja siinä huomioitiin pienimmätkin osallistujat.

Tällaiset illanvietot tuovat mukavaa piristystä sekä asiakkaille että työntekijöille!

Oulun ensi- ja turvakoti ry Jalkaudumme kouluille! Turvallisuus ja tunteet -työpajoissa nuoret oppivat turvallisuuteen ja tunteiden hallintaan liittyviä asioita.

Samalla he pääsevät pohtimaan, miten voivat rauhoittaa itseään, kun raivostuttaa. Työpajat ovat osa väkivaltatyön ja eroauttamisen ennalta ehkäisevää työtä

• 2018

19

Jä se ny hd ist yk se t Noora Lindroos

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry ”Tyyne Kettunen” hauskutti eduskunnassa järjestetyssä vaikuttamispäivässä. Tyyne joutui kurkottamaan kohti sote-alueen ulkolaidalla olevia palveluja.

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Vaikuttamispäivä eduskunnassa Järjestimme eduskunnassa vaikuttamispäivän. Kansanedustajille ja muulle henkilöstölle suunnattu non stop -tilaisuus pidettiin lähetystöjen vastaanottotilassa. Jaoimme tietoa ikääntyneiden oikeuksista sekä ikääntyneiden kaltoinkohtelun torjunnasta. Mukana oli myös "Tyyne Kettunen" vetämässä sote-jumppaa.

Saman päivänä järjestettiin miniseminaari eduskunnan Kansalaisinfossa. Se vetikin salin aivan ääriä myöden täyteen. Mukana oli loistavia puhujia, kuten Harriet Finne-Soveri sekä SirkkaLiisa Kivelä. Tilaisuudessa oli myös kansanedustajien paneeli ja Merja Larivaara musisoi sekä kertoi Oulun teatterilla ikääntyneiden parissa tehdystä työstä. suvantory.fi •

20

•

Viola – väkivallasta vapaaksi ry Miesten asema juhlisti Miesten viikkoa otsikolla Perkeleen kaunis mies. Samaa nimeä kantava valokuvanäyttely Mikkelin rautatieasemalla kiteytti viikon teeman: erilaiset miehet tarinoineen tulivat kuulluiksi ja nähdyiksi sellaisina kuin ovat.

Viola – väkivallasta vapaaksi ry Miesten viikkoa juhlittiin Vuonna 2006 perustettu Miesten asema toimii Savilahdenkadulla osana Viola ry:n toimintaa. Miehet ja heidän läheisensä ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat ja millaisessa elämän solmukohdassa tahansa, ilman lähetettä ja diagnoosia. ”Laske ennakkoluulojen kahleet, niin saatat yllättyä.”

Yksinäisyys on monen miehen ensisijainen haaste, ja kapea kuva itsestä miehenä kaventaa myös elinpiiriä entisestään. Miesten asemalla asioivat eri-ikäiset, eri elämäntilanteissa olevat ihmiset, ja parhaimmillaan yhteiset tapahtumat ja ryhmät antavat mahdollisuuden omien kokemusten jakamiselle ja vertaisuudelle.

Vaikka huoli miesten syrjäytymisestä on todellinen, Miesten viikon tarkoitus ei ollut halata miehiä ehjäksi, vaan lisätä tietoisuutta mieserityisestä työstä ja

2018

tuoda esiin miesten omaa toimijuutta.

Toive ja tavoite on miehen kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka tuottaa hyvinvointia myös kanssaihmisille. ”Katsokaa tähtiä, muistakaa pysähtyä.”

Miesten viikolla miehet olivat osallisena ja keskiössä heitä koskevassa keskustelussa, yhdessä muiden sukupuolten kanssa. Miesten mietteisiin pureuduttiin niin nuotion äärellä, ammattilaisten aamiaisella kuin taiteenkin keinoin, mahtuupa mukaan myös yksi All Female Panel. Avointa vuoropuhelua kehoon, mieleen ja ihmissuhteisiin liittyen käytiin Mikkelin teatterilla, jossa keskusteluun johdatteli mentori, rakkauden samurai Teemu Syrjälä. Sitaatit ovat aseman kävijöiden ajatuksia.

miestenasema.fi • violary.fi •

•

Jä se ny hd ist yk se t

Kirsi Koivistoinen

Chatit vastaavat www.ensijaturvakotienliitto.fi > chat

Apua väkivaltaan, eroon, vauvan uneen ja päihteitä käyttäville raskaus- ja vauva-aikana

Nettiturvakoti tukee väkivallan tunnistamisessa nettiturvakoti.f i

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Vauvatyöntekijät jalkautuivat Iisalmen kaduille Vauvan päivän kunniaksi, kuvassa Sanna Kokkoniemi (vas.) ja Piia Savolainen. Perheet saivat kuvauttaa vauvansa ja vaikka koko perheensä Polaroid-kameralla. Kotiin vietäväksi vauvat saivat kuvien lisäksi vielä vapaaehtoistemme neulomia söpöjä villasukkia.

Ihania kohtaamisia!

Ensi- ja turvakotien liitto ensi_turvakodit @Ensi_turvakodit ensijaturvakotienliitto.fi

Turun ensi ja turvakoti ry Työ jalkautuu uusille alueille Perhelinjan kyydissä Yhdistyksen syyskokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2019 terveystieteiden tohtori Mari Lahden, joka on toiminut varapuheenjohtajana vuodesta 2015. Hänet valittiin huhtikuussa 2018 Ensi- ja turvakotien liittohallituksen jäseneksi vuosille 2018–2020. Lahti pitää tärkeänä järjestökentän roolin vahvistamista sote-uudistuksessa, jotta järjestöjen tekemä työ hyvinvoinnin edistämiseksi ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi voidaan turvata jatkossakin.

Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n yhteistyöhanke Järjestöt on the Road alkoi keväällä. Perhelinjan nimellä kulkevan bussin kyydissä on kulkenut yhdistyksen työntekijöitä lähisuhdeväkivaltatyö Pilarista ja Pidä kiinni -avopalveluyksikkö Olivian etsivän ja

matalankynnyksen työstä. Hyviä kokemuksia yhteistyöstä paikallisten toimijoiden kanssa on jo saatu Laitilasta ja Kemiönsaarelta. Syksyn aikana työ on alkamassa Uudessakaupungissa ja Turun kaupungin lähiöistä Maariassa ja Jäkärlässä.

Turun seudun eroauttajien verkosto on syksyn aikana järjestänyt yhteistyössä Kauppakeskus Skanssin ja yhteispalvelupiste Monitorin kanssa Puhutaan erosta -iltoja. Kuudessa illassa on tarjottu tietoa eroa harkitseville tai eronneille vanhemmille lapselle turvallisen eron ja vanhemmuuden tueksi.

Yhdistys tarjoaa jäsenilleen joulukahvit keskiviikkona 12.12. klo 18 Luolavuorentie 7b ruokasalissa. tuentu.fi •

Lue lisää Enskaa verkossa:

Erityislapsen äiti kuormittuu ja isä etääntyy –▸ ensijaturvakotienliitto.fi/ enska

•

2018

21

KIRJANMERKKI

Lapset kertovat asumisesta monessa paikassa

Asunto ensin -ajattelu on nyt mahdollinen

Kirja antaa puheenvuoron lapsille, joilla on kokemusta vuoroviikkoasumisesta, lastensuojelun asiakkuudesta tai muutosta vieraaseen maahan.

Lapsi voi asua samanaikaisesti kahdessa tai useammassa paikassa tai peräkkäin eri paikoissa.

Lasten kokemuksia erilaisista asumismuodoista on tutkittu vähän, vaikka asumisella on vaikutuksia aina aikuisikään asti. Teos avaakin mielenkiintoisia näköaloja lasten omiin kokemuksiin ja siihen, mitä erilaiset asumisen muodot tarkoittavat lapselle.

Yömajasta omaan asuntoon -teos kertoo suomalaisen asunnottomien auttamisen historian. Sen kirjoittanut Peter Fredriksson on pitkän linjan asiantuntija asunnottomuustyössä. Kirja kuvaa, miten järjestelmän muutos tapahtui ja uudet ratkaisut syntyivät.

Asunnottomien auttamiseen havahduttiin parikymmentä vuotta sotien jälkeen. Julkinen valta, suurimmat kaupungit ja järjestöt eri puolilla ovat vaikuttaneet siihen, että suomalainen asunto ensin -malli on syntynyt.

Monen kodin lapset.

Lapsen monipaikkainen asuminen ja sosiaalityö Hannele Forsberg & Aino Ritala-Koskinen (toim.)

Yömajasta omaan asuntoon.

Suomalaisen asunnottomuuspolitiikan murros Peter Fredriksson (toim.)

Gaudeamus, 2018, 222 s.

Into Kustannus, 2018, 230 s.

Ajattelevien maailmankansalaisten lehti

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

4 nroa

20€

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

22

2018

Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 010 423 7500 ksetu.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Oulu Raahe

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • kvinnojouren.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Juva • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 • yhdistyslovery.com

Rovaniemi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Vaasa

Kuopio Kauhajoki

Pori

Outokumpu

Jyväskylä Varkaus Mikkeli

Tampere Hämeenlinna Lahti Kerava

Turku Espoo

Lappeenranta

Vantaa Helsinki

Imatra

Kotka

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

2018

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi

23

BM9 1

Iloa ja turvaa lasten jouluun!

Haluatko olla mukana tuottamassa iloa ja turvaa lasten jouluun ja arkeen?

H

ä, että mahuolehdimme tänäkin vuonna siit i uskaltaa laps n dollisimman moni suomalaine tavoittaa e mm iloita joulusta ja sen jälkeen. Apu si. yli 4000 lasta perheineen joka vuo me jatkaa voim , eänä tärk elua suoj n Kun sinä pidät laste sa oloissa elävien lasten työtämme vaikeissa ja turvattomis an ehkäisemiseksi. ja perheiden puolesta. Perheväkivall

Auta meitä aut tamaan!

Lahjoita tekstiviestillä: ILOALAPSELLE10E numeroon 16155 niin lahjoitat 10 euroa tai ILOALAPSELLE20E numeroon 16155 niin lahjoitat 20 euroa Ensi- ja turvakotien liiton työlle. www.tuetoimintaamme.fi

Voit tehdä lahjoituksen myös verkkopankissa tai tilisiirrolla Ensi- ja turvakotien liiton lahjoitustileille: Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200

•

Rahankeräyslupa: RA/2017/371