EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI
4/ 2 0 1 9
Väkivaltatyötä 40 vuotta
Selviytyminen on mahdollista
26
25
Petteri Kivimäki
Eeva-Liisa Pennanen
Niina Stolt
10
Sisältö ”SINÄ SELVIÄT KYLLÄ” 4 Väkivallasta selviytyminen on mahdollista TRAUMAN VAIKUTUKSET 8 HUOMIOITAVA AUTTAMISTYÖSSÄ
Tarvitaan turvallinen ihmissuhde
1 0 KAHVITAUKO Mirkku Merimaa juhlavuoden
Kok emusasiantuntijaa kiinnost i
VIOLA – väkiva
llasta vapaaksi ry:n kokemusas iantuntija luki Enskan 4/ 19 jo edeltä kä sin. ”Minulle osui ja upposi tarin a Sinä selviät ky väkivalta on m llä. Henkinen yös erittäin teho ka s tapa tuhota to Sitä varmasti ha isen minuus. rjoittavat myös naiset. Olen m jälkeisen arjen yös turvakodin tukihenkilö ja si eltä tarinat ovat En koskaan lakk tuttuja. aa hämmästele mästä, kuinka p ihminen voi ja aljon ksaa kestää ja että kukaan ympärillä ei tied ä mitään.”
s. 4
valokuvanäyttelyn kumppani
1 1 LYHYET
VAI HÄPEÄÄ? 2 0 KUNNIAA Miehen kunnia on naisen harteilla
40 VUOTTA 1 2 VÄKIVALTATYÖTÄ Näkymätön on tullut näkyväksi
2 2 KOLUMNI Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa
AUTETAAN ELÄMÄÄN TURVALLISESTI 16 MIEHIÄ 2 3 JÄSENYHDISTYKSET ITSENSÄ JA LÄHEISTENSÄ KANSSA TOIMIVAT Jussi-työn hedelmiä 27 YHTEYSTIEDOT MINUN TYÖPÄIVÄNI 1 8 Kurkistus lapsen maailmaan
Tiuu Pennola
Pä äk ir jo it us
4/2019 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 37. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Tuula Lukic, Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: mikko.savelainen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: ”Sinä selviät kyllä” Ihana Elämys Oy Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 1/2020, aineisto 17.1.2020, ilmestyy viikolla 8.
Elämä ilman väkivaltaa jokaisen perusoikeus
E
nsi- ja turvakotien liitto on tehnyt perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä 40 vuotta yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Tänä aikana on perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa saanut kauttamme apua 109859 ihmistä, joista suurin osa naisia ja lapsia. Moni asia on muuttunut 40 vuodessa. Näkymättömästä ongelmasta on tullut näkyvä. Väkivaltaa kokeneet tulevat rohkeasti esiin omilla selviytymiskokemuksillaan. He ovat kumppaneinamme toiminnan kehittämisessä ja vaikuttamisessa. Lainsäädäntö on kehittynyt, ja avun saaminen akuutissa kriisissä on parantunut turvakotien rahoitusvastuun siirryttyä valtiolle 2015. Sen sijaan väkivallasta toipumista tukevia avopalveluita on liian vähän. Väkivallan kohteeksi ja sitä todistamaan joutuminen ovat traumoja, joissa tarvitaan pitkäjänteistä tukea. Varsinkin lasten oikeudesta apuun on huolehdittava nykyistä merkittävästi paremmin. Sosiaalihuoltolain mukaan perheväkivalta on avun saamisen peruste. Kunnissa tähän tarpeeseen vastataan riittämättömästi. Vetoan sosiaali- ja terveysministeriöön, että uusien sosiaali- ja terveyskeskusten valmistelussa yhdeksi sisällöksi jo suunniteltujen lisäksi nostetaan perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Se varmistaisi ongelmaan tarttumisen peruspalvelussa matalalla kynnyksellä. Myös järjestöt voisivat siten tulla osaamisellaan mukaan uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvän ihmisoikeussopimuksen, Istanbulin sopimuksen, viesti on selkeä: väkivalta läheisissä ihmissuhteissa on perusoikeuksien loukkaus. Jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa. Sopimus velvoittaa sen hyväksyneitä maita huolehtimaan, että väkivallan kohteeksi joutuneet saavat apua ja väkivallan tekijät joutuvat edesvastuuseen. Se velvoittaa myös julkisen vallan yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Nuo sitoumukset on Suomessa lunastettava. Lämmin kiitos kaikille luottamushenkilöille ja työntekijöille, jotka olette liitossamme rohkeasti tehneet lähisuhdeväkivallan vastaista työtä ja mahdollistaneet avun saamista! Olemme peräänantamattomasti puolustaneet naisten ja lasten oikeutta elää turvassa ilman väkivaltaa! Työ jatkuu ja visionamme on ”Jokainen on turvassa.” Riitta Särkelä
pääsihteeri
Teksti Tuula Lukic Kuvat Mirkku Merimaa ja Niina Stolt / Ihana Elämys
”Sinä selviät kyllä” Väkivallasta selviytyminen on mahdollista, mutta mikä on se voima, joka saa hakeutumaan avun piiriin ja mikä lopulta on avuksi?
S
elviytymistarinoilla on usein yksi yhteinen alku, hiljaisuuden rikkominen. Ensi- ja turvakotien liiton kysely ”Miten sinä selvisit?” paljastaa kuitenkin myös surullisen puolen. On yhä monia, jotka eivät kerro väkivallasta kenellekään. Kati, yksi liiton kokemusasiantuntijoista, kiteyttää hiljaisuuden syyksi häpeän. Hän on käynyt läpi pitkän toipumisprosessin ja myöntää olleensa kauan, vuosia, yksi niistä monista, jotka eivät kerro. – Olin ollut perheessä aina se, joka pärjäsi. Kyllä Kati hoitaa. Kiltti ja kiva viimeiseen asti, hän luonnehtii. Viimeiseen asti hän yritti saada myös avioliittonsa toimimaan, vaikka puoliso löi ja manipuloi. Tuntui mahdottomalta tunnustaa, ettei pärjää.
Miten sinä selvisit? • Kysely on ollut Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivuilla maaliskuusta alkaen ja osallistua voi vuoden loppuun asti. • Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, mutta kyselyn kautta on mahdollista myös pyytää apua. • Kyselyyn on vastannut reilu 640 henkilöä, joista 95 % on naisia. • Vastaajista väkivaltaa kokeneita on noin 82 % ja väkivaltaa kokeneita sekä käyttäneitä noin 17 %. www.ensijaturvakotienliitto.fi/ kysely_miten_sina_selvisit_ vakivallasta/
Kenelle kerroit? Kun hiljaisuuden muuri murtuu, kuuntelevana korvana on useimmiten ystävä tai läheinen sukulainen. Ensija turvakotien liiton kyselystä vastaava asiantuntija Johanna Matikka toteaa, että arjen läheiset ihmissuhteet koetaan myös toipumisessa ensisijaisiksi. 4
Sen sijaan iso osa väkivaltaa kokeneista ei kyselyn mukaan ole kertonut asiasta poliisille tai sosiaaliviranomaiselle. Yksi selittävä tekijä tälle on, että väkivaltakokemuksesta on jo kauan. – Kyselyymme vastanneissa on eriikäisiä aikuisia. Henkilö saattaa nyt 2019
olla keski-ikäinen tai vanhempi ja kokenut väkivaltaa lapsuudessa, jolloin lainsäädäntökin oli erilainen eikä apua ollut saatavissa samalla tavoin kuin nyt, Matikka arvioi. On myös vaikea sanoittaa asiaa, jota ei ymmärrä, kuten eräs vastaaja kertoo: ”Koin lapsena henkistä väkivaltaa ja näin väkivallan tekoja. Lapsena en kertonut kenellekään, aikuisena vasta ymmärsin kokeneeni väkivaltaa.” Poliisille kerrotaan todennäköisimmin tilanteessa, jossa väkivalta on jo hyvin vakavaa. Huolestuttavana Matikka pitää sitä, että väkivaltaa kokeneet eivät kerro sellaisille viranomaistahoille, joille heidän matalan kynnyksen näkökulmasta odottaisi kertovan. – Arjen toimijoille, kuten opettajille, kuraattoreille ja terveydenhoitajille, joilla olisi parhaimmat mahdollisuudet puuttua väkivaltaan varhaisessa vaiheessa ja ohjata uhri palveluiden piiriin, kerrotaan harvoin ensimmäisten joukossa. Ja jos peilaamme tätä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimpaan kouluViereisellä sivulla: Juhlavuoden valokuvanäyttelyn kuvissa selviytymisen sanat on kirjoitettu iholle.
2019
5
Yllä: Hauras, mutta murtumaton.
terveyskyselyyn, jossa lapset ja nuoret raportoivat myös väkivaltakokemuksista, niin tulokset matalan kynnyksen avusta eivät ole kovin lohdullisia. Kati ei ollut tehnyt poliisille yhtäkään rikosilmoitusta, ennen kuin päätyi rajun väkivallan seurauksena sairaalaan eikä kenellekään jäänyt enää epäselväksi, mistä oli kyse. Silti hän vastasi myöntävästi, kun sekä sairaalapsykiatri että poliisi kysyivät, oliko kyseessä ensimmäinen kerta. – Vasta turvakodissa hanskani tippuivat. Vihdoin myönsin jollekulle, että olin ollut uhri jo pitkään. Siitä alkoi toipuminen.
Mikä sai hakemaan apua? Omassa kodissa ei ollut tilaa hengittää. Piti tarkkailla puolison eleitä, miellyttää, ettei toinen vahingossakaan provosoidu. Ahdistus sai Katin hakeutumaan terapiaan, kun avioliittoa oli kestänyt 12 vuotta. Tuolloin 6
Kyselyn tuloksia: Kenelle kerroit?
• Läheiselle ystävälle
56 %
Mikä sai hakemaan apua?
• Huoli omasta terveydestä ja jaksamisesta
45 % Mistä sait apua?
• Terapia
33 % Mikä tuki toipumistasi?
• Ystävät
51 % 2019
hän ei vielä kertonut väkivallasta, mutta alkoi miettiä avioeroa. – Oli meillä ollut hyviäkin hetkiä ja saimme kolme lasta, mutta koin, etten ollut onnellinen. Ajattelin, että kun lähden ja saamme yhteishuoltajuuden, niin kaikki järjestyy. Kaikki menikin päälaelleen. Alkoi vaino, seuraaminen, tarkkailu. Tapahtumien vyöry kulminoitui parkkihalliin, jossa mies hakkasi Katin tajuttomaksi ja jätti kaulalle kuristusjäljet. Pelko kuolemasta on ollut monelle väkivaltaa kokeneelle sysäys avun hakemiselle. Ensi- ja turvakotien liiton kyselyn perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että motivaatio avun hakemiseen herää hitaan prosessin kautta. – Motivaatio muutokseen näyttää syntyvän sisäisesti, vakavasta huolesta ja pelosta käsin, Johanna Matikka pohtii. Merkittävin yksittäinen tekijä avun piiriin hakeutumisessa on huoli omasta terveydestä ja jaksamisesta. Seuraavaksi tärkein on huoli lapsista. Kolmantena on koetun ymmärtäminen
Tarinoita väkivallasta selviytymisestä valokuvin
V
äkivaltatyön 40-vuotistaivalta juhlitaan teemalla väkivallasta voi selviytyä. Juhlavuoden kunniaksi Ihana Elämys Oy lahjoitti Ensi- ja turvakotien liitolle 12 kokemusasiantuntijan kuvaamisen. Valokuvat ovat esillä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden sivutapahtumassa Stop the Backlash – Stop Domestic Violence! marraskuussa sekä joulukuussa vielä vahvistamattomassa julkisessa tilassa. Tyylikkäissä mustavalkoisissa kuvissa asia, joka on tukenut itse kutakin selviytyjää, on kirjoitettu iholle.
Yhteisöllinen kokemus
väkivallaksi ja vääräksi. Vastauksissa eri tekijät limittyvät. ”En edes ymmärtänyt kunnolla minulle tehtävän väärin, mutta apua sain oikeasti vasta, kun hain kolmannelta sektorilta ja ymmärrettyäni, että kohta kuolen tai sitten oma vintti pimenee ja kaikki kokemukset purkautuvat niin, että tapan tekijän itse.”
tuettuna taloudellisesti mahdollista. Vastauksissa toivotaan, että apu olisi aina ilmaista, Johanna Matikka kertoo. – Apua on saatu pääasiassa järjestöjen tuottamista palveluista, kuten turvakodeista ja vertaistukiryhmistä. Järjestöt voisivat vielä enemmän kehittää toipumista tukevia palveluita voimavarakeskeisesti siten, että turvan kokemus kantaa arjessa, hän jatkaa. Matikka myös huomauttaa, että väkivallan pitkäaikaiset vaikutukset on nostettava esiin yhä voimakkaammin. – Väkivalta voi vaikuttaa hyvinvointiin vielä vuosikymmeniä kokemuksen jälkeen. Se on huomattava riskitekijä somaattisen ja psyykkisen sairastavuuden taustalla, ja tiedämme tutkimuksista, että väkivalta siirtyy ylisukupolvisesti.
Mistä sait apua? Kati päätyi sairaalaan ja sai sitä kautta pääsyn turvakotiin. – Turvakodin apu on ollut merkityksellisin. Se toi sekä henkistä että fyysistä turvaa, kun olin todella peloissani. Tiesin, että saatoin aina tarvittaessa kääntyä henkilökunnan puoleen, he pitivät minusta huolta. Liiton kyselyssä 20 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ole saanut apua. He ovat ehkä kertoneet jollekulle, mutta jääneet silti selviytymään omin voimin. – Monet ovat hakeutuneet terapiaan, mutta kaikille se ei ole edes Kela-
Marjo kuuli valokuvanäyttelystä keväällä liiton kokemusasiantuntijakoulutuksessa ja liittyi kuvattavien joukkoon. Kynnystä madalsi koulutuksen aikana syntynyt oivallus oman selviytymistarinan merkityksestä, kun kokemukset löysivät kosketuspintaa muiden tarinoissa. – Silloin myös hoksasin, että selviytymistarinani alku ja loppu olikin jo tatuoituna ihollani, Marjo kertoo. Huoli lapsista sai hänet aikanaan hakemaan apua, ja vyyhti lähti pur-
Voiko tästä ihan oikeasti selvitä? Kati avioitui myöhemmin uudestaan, mutta menneisyyden painolasti alkoi viedä kohti umpikujaa. 2019
kautumaan ensimmäisestä puhelinsoitosta kasvatus- ja perheneuvolaan. Selviytymisen kannalta Marjolle on ollut merkityksellistä ymmärtää, että väkivallan tekijä ei osannut käsitellä omia tekojaan eikä toimia muulla tavoin kuin väkivaltaa käyttäen. Kuvauksissa Marjo teki itsensä näkyväksi. Hän kuvailee kokemusta hyvin yhteisölliseksi, ryhmässä oli luottamuksellinen ilmapiiri. Kyse oli tavallaan myös itsensä voittamisesta.
– Sain fyysisiä oireita ja masennuin, kun en ollut käsitellyt asiaa. Pahimpina hetkinä ajattelin, että miksen voinut vain kuolla, jos eläminen on näin kamalaa. Lapset pitivät minut elämässä kiinni, oli taisteltava, Kati kuvailee. Hän hakeutui jälleen terapiaan. – Kysyin, miten tästä voi ikinä selvitä. Terapeuttini vakuutti, että sinä selviät kyllä, kun asia on ensin pureksittu. Kokemus asettuu palaseksi omaa elämänhistoriaasi eikä se enää ole asia, jota kavahdat. Katin elämässä alkoi uusi vaihe. Avioliitto pelastui, harrastukset tulivat takaisin ja hän perusti oman yrityksen. Nyt hän on valmis auttamaan muita. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan julkaisua odottavan kirjan ja hakeutunut rikosuhripäivystyksen koulutukseen. – Olen mukana liiton juhlavuoden valokuvanäyttelyssä. Se on loppusi laus sille, että oikeasti selvisin, katsokaa.
7
Vastavalo / MargarethaLindholm
Trauman vaikutukset huomioitava auttamistyössä Lähisuhteessa koettu väkivalta on usein traumatisoiva kokemus. Väkivallan kokija tarvitsee apua päästäkseen irti väkivaltaisesta suhteesta ja kokemuksen aiheuttamasta stressistä. Auttajien ketjun jokaisella lenkillä tulisi olla ymmärrys siitä, miten kohdata järkyttävä tapahtuma. Teksti Tiina Muukkonen
8
2019
L
apsuudenajan haitalliset kokemukset ja niihin liittyvä tutkimus (ACE) nostavat erilaisen kaltoinkohtelun, laiminlyönnin, henkisen ja fyysisen väkivallan tunnistamisen tärkeyden esiin. Mitä useampia haitallisia kokemuksia lapsuudessa on kokenut, sitä isompi taakka kannettavana ja suurempi riski aikuisiän fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin. Kymmenestä haitallisesta kokemuksesta kuusi liittyy väkivaltaan. Neljä tai enemmän haitallista kokemusta lisää sairastumisriskiä myöhemmin huomattavasti. Vaikka ACE-tutkimuksessa keskitytään lapsuuden haitallisiin kokemuksiin, ovat samantyyppiset tapahtumat ja kokemukset traumaattisia myös aikuisena koettuina. Ammattilaisten tuhannen taalan kysymys on puheeksi ottaminen, tunnistaminen ja sen jälkeen oikeanlainen auttaminen. Lähtökohta on ymmärtää, että lähes kaikilla ihmisillä on haitallisia kokemuksia ja että nuo kokemukset voivat olla traumatisoivia. Kaikki perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat miettiä suhdetta väkivallan tunnistamiseen. Huomaanko kysyä haitallisista kokemuksista juuri nyt? Tulenko kysyneeksi väkivallasta suoraan? Kun saan kyllä vastauksen, ymmärränhän, että väkivallan kokemus vaikuttaa toimintakykyyn ja minäkuvaan sekä koettuun turvallisuuteen? On kohtuutonta vaatia väkivallan kokeneelta aktiivista oman tilanteen hoitamista ja korkeaa toimintakykyä ylläpitää omaa ja kenties lapsen turvallisuutta. Juuri siihen väkivaltaa kokenut tarvitsee apua. Hän tarvitsee apua selvitäkseen ja saadakseen elämänsä turvalliseksi – niin lapsi kuin aikuinen.
Stressi vaikuttaa auttamissuhteeseen Traumainformoitu työote ei ole interventio tai menetelmä, vaan se on
Haitalliset kokemukset (Felliti & al 1998): • Emotionaalinen hyväksikäyttö (abuse) • Fyysinen hyväksikäyttö • Seksuaalinen hyväksikäyttö • Fyysinen heitteillejättö (neglect) • Emotionaalinen heitteillejättö • Päihteiden väärinkäyttö kodissa • Psyykkinen sairaus kotona • Äiti hoitanut väkivaltaisesti • Ero • Kriminaali käytös
Selviytyminen tapahtuu kannattelevissa suhteissa.
Vuonna 2018 liiton ylläpitämistä 17 turvakodista sai apua 1746 aikuista ja 1601 lasta. Väkivaltatyön avopalveluissa apua sai 3110 henkilöä, joista lapsia oli 328. Kokonaisuutta täydentää valtakunnallisesti palveleva verkkoauttaminen ja tietoa väkivallasta kokoava Nettiturvakoti ja sen nimetön, arkipäivisin auki oleva chat-palvelu. Viime vuonna chatista haki apua 252 henkilöä.
2019
lähestymistapa, jossa ymmärretään stressin vaikutus auttamissuhteeseen. Kun ihmisellä on väkivallan aiheuttama kohonnut stressitaso, kognitiivisen ajattelun vaikeutta tai erityisen korkea tai matala vireystila, on nämä otettava kohtaamisessa huomioon. On turha vedota järkeen ja operoida sen tasolla, jos mieli on taistele, pakene tai jähmety -tilassa. Traumainformoitu työ tarkoittaa sitä, että ymmärrämme trauman vaikutukset ihmisen kokemukseen ja toimintaan. Stressihormonien pitkään vaivaamat aivot ovat selviytymistilassa, keho on virittynyt tai lamaantunut ja kyky oppia ja vaalia tätä hetkeä ovat vaarantuneet. Mitä siis tarvitaan selviytymisen tukemiseen? Traumasta selviytymiseen ei välttämättä tarvita terapiaa, vaan turvallinen suhde toiseen ihmiseen ja yhteisöön. Meillä kaikilla on ACE-pisteitä tai läheisiä, joilla on. Selviytyminen tapahtuu kannattelevissa suhteissa, yhteydessä toisiin. Me kaikki voimme olla turvallisia toisia, kun olemme itse saaneet kokemuksen turvasta. Ainakin apua tarjoavien tulisi olla. ACE-kokemuksista, traumainformoidusta työotteesta ja sen suhdeperustaisuudesta sekä näiden vaikutuksista auttamistyöhön on puhuttava äänekkäämmin. Tarvitaan puhetta ja tekoja siitä, miten ne huomioidaan, kun sotea rakennetaan, kun mietitään, miten palvelut järjestetään ja miten niitä kehitetään, miten organisaatioita ja strategioita johdetaan ja muokataan ja kun mietitään, miten lapsia ja perheitä kohdataan. Meidän on ajateltava auttamisen lähtökohdat uudelleen. Väkivaltaa kokeneet tarvitsevat turvallisia suhteita ja yhteyksiä toisiin, ja meidän tehtävänämme on auttaa luomaan niitä. Kirjoittaja työskentelee Ensi- ja turvakotien liitossa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön kehittämispäällikkönä. 9
K A H V IT A U K
O
Läsnäoloa ja menneisyyden työstämistä Valokuvaaja Mirkku Merimaa tunnetaan yhtiökumppaninsa ja ystävänsä Niina Stoltin kanssa perustamistaan Ihana Nainen -elämyskuvauksista ja #älämahdumuottiin-kuvausprojektista. Itsekin lähisuhdeväkivallasta selviytyneenä hän oli luonteva kumppani juhlavuoden valokuvanäyttelylle. Mistä valokuvanäyttely sai alkunsa? Idea syntyi, kun Ensi- ja turvakotien liitosta Johanna Matikka mietti yhteistyömme mahdollisuuksia. Olimme tulleet tutuiksi Sisu Not Silence -yhteisön kautta. Tilaisuus tuli liiton väkivaltatyön 40v. juhlavuoden suunnittelun käynnistyessä. Näyttelyn toteutustavaksi valittiin Niina Stoltin idea mustavalkoisesta kuvasarjasta, jossa on jokin selviytyjälle tärkeä teksti kirjoitettuna ihoon. Niina myös kuvasi yli puolet kuvista. Yhden on kuvannut kollegamme Sari Muhonen.
Niina Stolt
Mitä näyttelyn toteuttaminen merkitsi sinulle? Se avasi uuden väylän työstää taustaani liittyvää häpeää ja näyttää itselleni, että voin olla selviytymisestäni ylpeä. Olen syntynyt 1969 ja asunut lapsuuteni aika eristyksissä maatilalla pienellä paikkakunnalla aikana, jolloin viranomaistoiminta oli kokemukseni mukaan perheväkivallan osalta puutteellista. Siksi pidän 1979 alkanutta Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyötä isona askeleena avuntarjoamisen suhteen.
10
2019
Projektin kautta työstin katkeruutta, joka on noussut siitä, etteivät viranomaistahot puuttuneet minun ja sisareni tilanteeseen, vaikka vierailivat kodissamme perheväkivaltaan liittyvissä hälytystehtävissä. Mikä oli kuvaushetkissä tärkeintä? Nähdyksi tuleminen juuri sellaisena kuin on sekä kuvaajan lempeä, empaattinen läsnäolo ovat tällaisissa kuvauksissa olennaisia seikkoja, ja ne toteutuivat hienosti, kiitos Niinan. Kuvaushetkien lisäksi oli upea työstää omaa elämäntarinaa selviytymistä korostavaan, julkaistavaan muotoon ja tiivistää se muutamaan sanaan. Mitä kuvat kertovat? Pelkistetysti siitä, että väkivallasta voi selvitä. Jotta yhä useampi uskaltaisi katkaista väkivaltakierteen, täytyy olla myös rohkeita, aitoja esimerkkejä. Millaisena juot kahvisi? Maitoa? Kauramaitoa? Juon molempia, sekä maitoa että kauramaitoa kahvilla. Nykyään tosin juon mieluummin teetä, sillä kahvin kofeiinipitoisuus on hermostolleni useimmiten liikaa.
Stop the backlash – Stop domestic violence 26.–27.11. Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat vakavia ongelmia Euroopan unionissa. Stop the backlash -konferenssissa arvioidaan ajankohtaista tilannetta, Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa jäsenmaissa ja EU:ssa sekä pohditaan keinoja perheja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Ensimmäinen päivä keskittyy väkivallan uhriksi joutuneiden ja toinen lasten näkökulmaan. Tilaisuus on kutsuseminaari EU:n ja jäsenmaiden päättäjille, eurooppalaisille ja kansallisille järjestöille. Seminaarin järjestää Ensi- ja turvakotien liitto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Women Against Violence Europe osana Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii tapahtuman suojelijana. www.ensijaturvakotienliitto.fi/stopthebacklash
Kaksi sovellusta lasten turvaksi
Rosa Liksom ja Like Kustannus lahjoittavat kirjoja turvakoteihin
Kaksi kotia -mobiilisovellus yhdistää eronneita vanhempia ja heidän lapsiaan. Sovellus sisältää työkaluja yhteistyön edistämiseen ja lapsen asioiden hoitamiseen. Kalenteri lapsen arjen suunnitteluun, chat-keskusteluun vanhempien ja lasten tai vain vanhempien kesken. Lisäksi tietoa ja tukea eron jälkeiseen elämään ja lapsen aseman huomioimiseen. Turvakamu kulkee lapsen rinnalla ja lisää turvallisuutta silloin, kun lapsi on kohdannut väkivaltaa. Mobiilisovellus tarjoaa tietoa, läsnäoloa ja turvaa omassa kännykässä. Turvakamu antaa myös ammattilaiselle työkalun auttaa. Kalenteri sopii lapsen tapaamisten, tehtävien ja päivittäisten tunnelmien tallentamiseen ja chatissa lapsi voi keskustella Turvakamun tai väkivaltatyön ammattilaisen kanssa.
Kirjailija Rosa Liksom ja Like Kustannus lahjoittavat kirjoja turvakodista lähteville. Väkivaltatyön 40-vuotisjuhlaan sopivasti turvakotien asiakkaille jaetaan joulukuussa 250 Liksomin Everstinna-romaania. Teos kuvaa parisuhdeväkivaltaa, mutta myös luonnon elvyttävää vaikutusta sekä naisellista elämänvoimaa. Lahjoittamisen idea oli alunperin itsekin turvakodista apua saaneen naisen. Ensi- ja turvakotien liitto kiittää lämpimästi lahjoituksesta!
Sovelluskaupoissa marraskuussa 2019.
KIRJANMERKKI
Lapsi päättää saako koskea Pipunan ikioma napa auttaa vanhempia ja ammattilaisia opettamaan lapsille turvataitoja ja sanomaan EI sitä vaativissa tilanteissa. Selkotekstisessä kirjassa käsitellään perusasioita toisen koskettamisesta, omasta kehosta ja rajojen asettamisesta. Kesäkerhossa Pipuna tutustuu uusiin kavereihin, joista jokainen on erilainen. Yksi on ujo, toinen kova lukemaan, kolmas on luonteeltaan villimpi ja neljäs avulias ja iloinen. Joku tykkää halailusta ja toinen haluaa tutustua kavereihin ensin rauhassa. Kirja antaa tilaa erilaisil-
le ihmisille ja korostaa, että kaikkien yksityisyyttä on tärkeää kunnioittaa. Kirja sisältää myös lyhyen aikuisille suunnatun tieto-osion, josta saa hyviä vinkkejä kehonosien, omien rajojen ja kehotuntemusten myönteiseen käsittelemiseen. Jos näistä teemoista puhuminen lasten kanssa mietityttää, kannattaa tarttua tähän kirjaan. Pipunan ikioma napa – Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan!
Raisa Cacciatore ja Susanne Ingman-Friberg, kuvitus Osmo Penna Lasten Keskus, 2019, 40 s.
Teksti Riitta Särkelä
Työtä perhe- ja lähisuhdeväkivallan lopettamiseksi 40 vuotta Ensi- ja turvakotien liitto on jäsenyhteisöineen tehnyt työtä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi, kohteeksi joutuneiden, sen keskellä elävien lasten ja tekijöiden auttamiseksi 40 vuotta. Näkymätön on tullut näkyväksi, julkiseksi, ja väkivalta ihmisoikeuskysymykseksi.
P
erhe- ja lähisuhdeväkivalta nousi esiin naisasialiikkeen myötä, ja ensimmäinen turvakoti perustettiin feministisistä lähtökohdista Lontooseen 1971. Suomessa väkivalta perheissä oli näkymätön ongelma. Se herätti huomion, kun ensikoteihin pyrki äitejä lasten kanssa turvaan. Kokemukset eri puolilta Suomea osoittautuivat samankaltaisiksi, kun ensikotien johtajat keskustelivat ilmiöstä 1976. Liiton toiminnanjohtaja Aira Heinänen oli turvakoti-idean äiti. Turvakotikokeilu käynnistyi 1979 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Kokeilussa oli neljä paikkakuntaa: Helsinki, Turku, Oulu ja Kotka. Turvakoti oli tarkoitettu kriisiajan tueksi väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Kansainvälisistä esikuvistaan poiketen osoitteet olivat julkisia. Hen-
12
kilökunnalla tuli olla sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Lähtökohdat olivat hyvin erilaisia verrattuna muihin maihin, joissa lähdettiin ja lähdetään edelleen feministiseltä pohjalta naisten auttamisesta. Suomessa turvakodeilla oli lastensuojelullinen tavoite, kokijan, lasten ja tekijän auttaminen.
Keskusjärjestö koordinoi yhdistysten väkivaltatyön kehittämistä, koulutti henkilöstöä ja laati niiden kanssa väkivaltatyön laatukriteerit. Ne tulivat pohjaksi valtakunnallisille väkivaltatyön laatukriteereille. Väkivaltatyön prosessikoulutuksilla työntekijät erikoistuivat väkivaltatyöhön.
Turvakodeille tarvetta alusta alkaen
Turvakotien lasku ja nousu
Kielteisistä asenteista huolimatta kahden ensimmäisen vuoden aikana turvakodeista haki apua 1 192 henkilöä. Väkivalta oli luonteeltaan useammin henkistä kuin fyysistä. (Leskinen & al. 1982.) Kokeilun jälkeen jäsenyhdistykset perustivat turvakoteja eri puolille Suomea. Myös muutamat muut järjestöt ja kunnat aktivoituivat asiassa. 2019
Turvakotien käyttöaste vaihteli paljon. Riski niiden valmiuden ylläpidosta jäi yhdistyksille. Se merkitsi 2000-luvulla muutamien turvakotien lopettamista. Väkivalta ei ollut näiltä paikkakunnilta loppunut, mutta avun saaminen vaikeutui. Ratkaiseva parannus tuli 2015. Suomi oli ratifioinut naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvän ihmisoikeussopimuksen, Istanbulin
Suomessa turvakodeilla oli lastensuojelullinen tavoite, kokijan, lasten ja tekijän auttaminen.
13
Vastavalo / Mikko Paartola
2019
sopimuksen. Valtio otti vastuun turvakotitoiminnan rahoituksesta, ja palvelusta tuli ilmaista. Turvakotitoiminnan koordinaatio siirtyi turvakotilain myötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Vuoden 2019 alussa turvakoteja oli Suomessa 28 ja niissä perhepaikkoja 202. Kansainvälisen, väestöpohjaan suhteutetun arvion mukaan perhepaikkojen tarve on 500. Hallitukset ovat lisänneet toiminnan rahoitusta 2015 jälkeen vuosittain 2–4 miljoonalla eurolla, mutta lisää tarvitaan.
viytyäkseen väkivallasta. Suomalaiseen käsitteistöön selviytyjä ei oikein ole vakiintunut eikä sille ole löytynyt luontevaa vastinetta.
Vanhukset väkivallan kohteena ja kotihälytykset Vanhukset perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteena nousivat 1980-luvulla keskusteluun. Liitto käynnisti Vanhukset perheväkivallan kohteena -projektin (1985–1987). Vuonna 1990
Ilmiön laajuudesta Ilmiön yleisyydestä saadaan tietoa mm. uhritutkimuksista. Tieto on ollut puutteellista ja hajanaista. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä selvittäneessä tutkimuksessa (Heiskanen & Piispa 1998) 18-74-vuotiaista parisuhteessa olevista naisista 22 prosenttia oli joutunut nykyisen avio- tai avopuolisonsa väkivallan, uhkailun tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi parisuhteen aikana. Vuoden 2006 tutkimuksessa (Piispa & al.) tilanne väkivallan yleisyyden suhteen oli ennallaan, mutta seksuaalinen väkivalta oli ajateltua yleisempää. Euroopan unionin perusoikeusviraston 28 jäsenvaltiota koskevan tutkimuksen mukaan Suomessa 18-74 ikävuoden välillä 30 prosenttia naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Luku on Euroopan toiseksi suurin. (Violence against women 2014). Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Kyse on siis erittäin laajasta ja vakavasta ongelmasta. Suomessa on käytetty käsitteitä väkivaltaa kokenut ja uhri. Uhri kuvaa olosuhteita ja prosessia, jonka väkivallantekijän harjoittama väkivalta aiheuttaa. Se kuvaa myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan rikosluonnetta. Uhrit ovat myös selviytyjiä. He joutuvat käyttämään monia keinoja sel14
Tarvitaan mahdollisuuksia kokemuksen käsittelyyn ja toipumiseen. perustettiin oma yhdistys, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, keskittymään erityisesti tähän. Poliisi puuttuu kotihälytyksissä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Ensija turvakotien liitto käynnisti 1986 poliisin ja sosiaalityöntekijöiden yhteistoimintakokeilun jäsenyhdistystensä kanssa Oulussa, Imatralla, Tampereella ja Helsingissä. Nykyisin useilla paikkakunnilla kunnan palkkalistoilla oleva sosiaalityöntekijä toimii työparina poliisin kanssa kotihälytyksissä.
Lasten auttamisen välttämättömyys Perhe- ja lähisuhdeväkivallan keskellä elävien lasten jääminen liian vähälle 2019
tuelle nousi esiin jo 1982 (Leskinen 1982). Lasten kanssa tehtävä työ oli liitossa vahvan kehittämisen kohteena 1990-luvulla. Erityisesti Pääkaupungin turvakotiyhdistys, Oulun ensi- ja turvakotiyhdistys ja Viola - väkivallasta vapaaksi ry ovat yhdessä keskusjärjestön kanssa panostaneet lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön. Tämä on näyttäytynyt monissa hankkeissa, kuten Lapsen aika (1997–2003), Turvaverkko (2011–2013) ja Kannusta minut vahvaksi (2014–2017). Pääkaupungin turvakotiyhdistyksessä on ollut hankkeista alkaen lapsityöntekijä ja avo- ja asumispalveluyksikössä vuodesta 2004 alkaen. Erillinen lasten ja nuorten avopalvelu alkoi 2013. (Heiskanen 2019.) Uusi vaihe väkivallalle altistuneiden lasten auttamiseksi alkoi 2019, kun keskusjärjestöön saatiin lapsityön osaaja, joka keskittyi yhdistysten kanssa juuri tämän alueen kehittämiseen. Väkivallan keskellä elämisen traumalla on pitkät, jopa elämän mittaiset vaikutukset. Siksi lasten auttaminen on tärkeää.
Apua myös tekijöille Jo turvakotitoiminnan alussa ymmärrettiin, että myös väkivallan tekijöitä on autettava. Se on välttämätöntä väkivallan kierteen katkaisun kannalta. Tähän alettiin kehittää 1994 väkivallan tekijöiden kanssa tehtävää ns. Jussi-työtä yksilö-, pari- ja ryhmämuotoisena. (Ihalainen & al. 2000.) Lyömätön linja Espoossa aloitti työn väkivallan tekijöiden kanssa jo 1993. Yhdistys liittyi liiton verkostoon 2005. Liitto käynnisti Vaiettu naiseus -projektin (2004–2009). Siinä nostettiin esiin naiset väkivallan käyttäjinä. Hanke herätti laajaa keskustelua ja myös vastustusta. Liiton toimitusjohtaja Marita Ruohonen on maininnut
Vastavalo / Arvi Tyni
Vaiettu naiseus –projektin yhtenä esimerkkinä liitosta tabujen rikkojana.
Monikulttuuristen perheiden auttaminen Väkivalta maahanmuuttajien keskuudessa nousi tutkimuksen kohteeksi liitossa 1999. Se ei ole maahanmuuttajanaisten erityisongelma. Siitä selviytymisen edellytykset ovat heillä suomalaisia kanssasisariaan heikommat, koska muita sosiaalisia suhteita voi olla vähän tai niistä eletään eristettynä. (Andrew ja Hartikainen 1999.) Pääkaupungin turvakoti ry ja sittemmin myös Monika-Naiset liitto ry on erikoistunut juuri monikulttuuriseen auttamiseen väkivaltatilanteissa.
Vainon varjot ja uudet auttamisen tavat Väkivalta jatkuu puolessa parisuhteista eron jälkeen. VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:ssä kiinnostuttiin näistä tilanteista 2000-luvun alussa. VIOLAn toiminnanjohtajan Sirkku Mehtolan ja kokemusasiantuntijoiden suunnittelema Varjo-hanke käynnistyi. Varjohankkeessa analysoitiin Violan, Oulun ensi- ja turvakotiyhdistyksen ja Lapin yliopiston yhteistyönä vainotilanteita ja kehitettiin niihin apua. (Laitinen & al. 2017.) Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen tarvitaan mahdollisuuksia kokemuksen käsittelyyn ja toipumiseen. Avopalvelujen kehittäminen käynnistyi liitossa Rahaautomaattiyhdistyksen tuella. Syntyi myös yhdistyksiä, jotka tekevät lähisuhdeväkivaltatyötä ilman turvakotia. Monipuolinen avopalvelu yksilö- ja ryhmämuotoisena väkivallan kokijoiden, lasten ja tekijöiden auttamiseksi on laajentunut 22 yhdistykseen. Keskusjärjestö tukee ja koordinoi tätä työtä. Verkossa tapahtuva auttaminen
on tullut erittäin tärkeäksi. Nettiturvakoti, josta löytyy tietoa perhe-ja lähisuhdeväkivallasta ja avun saamisesta käynnistyi 2001. Nettiturvakodin yhteydessä oleva chat-palvelu on toiminut vuodesta 2011. Chatit toteutetaan keskusjärjestön ja yhdistysten yhteistyönä. Siten chat on auki joka arkipäivä.
Iso osa väkivallasta jää piiloon Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvän osaamisen puute ja puheeksi ottamisen kynnys julkisissa palveluissa on korkea. Tämä on noussut esiin useissa tutkimuksissa esim. Auli Ojurin väitöskirjassa (Ojuri 2004) ja Turvakoti työnä -tutkimuksessa (Ojuri & Laitinen 2015). VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n Saumuri-hankkeessa (2014–2016) on kehitetty Etelä-Savoon lähisuhdeväkivaltatyön verkostomainen osaamisrakenne. Sen muodostavat väkivaltatyöhön koulutetut osaajat terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta, varhaiskasvatuksesta ja järjestöistä. Väkivaltatyö määriteltiin kuntiin nimetyn yhdyshenkilön tehtäväkuvaan. Toiminta jatkuu yhdistyksen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattorin työnä. Vastaavia toimintamalleja tarvitaan myös muualla Suomessa. Edelleen iso osa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta jää piiloon, sitä hävetään ja apua ei uskalleta hakea. Liitto on jalkautunut 2000-luvulla festivaaleille ja muille areenoille. Kouluissa on tehty työtä seurusteluväkivaltaa vastaan. Kumppanina työssä on ollut hiphop-artisti Dilemma. Jalkautuvan työn -hankkeessa (2015–2017) kehitettiin jalkautuvaa ja etsivää työtä yhdessä Porin ja Etelä-Pohjanmaan yhdistysten kanssa. Siinä toimittiin naisten arjen ympäristöissä ja lähestyttiin teemaa taiteen keinoin mm. tanssin ja Tarinakengät-näyttelyn avulla. 2019
Kokemusasiantuntijat tärkeitä Kokemusasiantuntijat ovat keskusjärjestössä ja kaikissa yhdistyksissä aktiivisesti vaikuttamassa päättäjiin ja mediaan. Vuosittaiseen alan asiantuntijoita kokoavaan Väkivaltafoorumiin väkivaltaa kokeneet nuoret tuovat viestinsä. Kokemusasiantuntijoiden rooli on vahvistunut, mutta siinä tarvitaan edelleen kehittämistä. Ensi- ja turvakotien liitossa perheja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn kehittämiseen on liittynyt aina tutkimus. Erityisesti Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa on tehty hyvää yhteistyötä. Liiton kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkasta Nordiska Kvinnor mot våld -verkoston, Women against violence Europe WAVE:n, Work with perpetrators -verkoston sekä lasten kanssa tehtävän väkivaltatyön pohjoismaisen verkoston NFBO:n kanssa. 15
”Kiitos, elämäni paras teko, että tulin hakemaan apua.” Jussi-työn asiakaskommentti. Kuvan henkilöt eivät ole Jussi-työn asiakkaita.
2019
Vastavalo / Soili Jussila
16
Miehiä autetaan elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa Jussi-työ on pystynyt tarjoamaan apua ja tukea miehille ja siten myös perheille työskentelyssä kohti väkivallatonta yhteiseloa. Teksti Veli-Matti Toikka
O
sattomuus ja turvattomuuden kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa johtavat helposti traumoihin ja haitallisiin käyttäytymismalleihin, joiden tunnistamiseen ja korjaamiseen vaaditaan usein ihmisikä. Tyypillisesti tekijä tuntee valtavaa syyllisyyttä ja häpeää, mikä estää avun hakemisen ja aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä. Jo ensimmäisten turvakotien lähtökohtana oli auttaa koko perhettä, naisia, lapsia ja miehiä. Pääsääntöisesti turvakotien palveluja käyttivät naiset ja lapset, mutta miesten kanssa työskentely aloitettiin eri tavoin, esimerkiksi kriisipalvelun ja akuutin väkivaltatilanteen selvittelyn keinoin. Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty väkivallan tekijöiden kanssa tehtävää työtä ensin Jussi-työn kokeiluna ja myöhemmin vakinaisena työmuotona. Jussi-työn hankkeella lähdettiin rohkeasti kehittämään miehille suunnattua matalan kynnyksen auttamistyötä. Toiminta käynnistyi syyskuussa 1994 neljässä kaupungissa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana projektina liiton jäsenyhdistysten turvakotien yhteydessä. Toiminnan kehittämiseen lähtivät
aluksi mukaan jäsenyhdistykset Helsingistä, Lahdesta, Turusta ja Vantaalta. Samoihin aikoihin alkoi Espoossa Lyömättömän linjan työskentely väkivaltaa käyttäneiden miesten kanssa. Työn monipuolisista sisällöistä on kehittynyt muun muassa Lyömätön tie -Väkivallan katkaisuohjelma®.
Väkivalta väheni merkittävästi Jussi-työn yhtenä perusajatuksena oli, että autetaan miehiä elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa. Matalan kynnyksen periaatteilla tähdättiin väkivallan vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn ennen kuin fyysistä väkivaltaa oli tapahtunut. Nimenä Jussi-työ® tarkoitti sitä, että se on miehille suunnattu työmuoto, jota miehet toteuttivat. Nykyään Jussityöntekijöinä on myös naisia ja naiset voivat hakea apua Jussi-työstä. Vuonna 2010 tehty arviointitutkimus osoitti, että apua hakevat hyötyivät Jussi-työstä. Vastauksissa korostui erityisesti väkivallan vähentymisvaikutus. Tutkimukseen haastateltujen mukaan (N 131) kolmanneksella väkivalta oli vähentynyt merkittävästi tai loppunut kokonaan. Arviointitut2019
kimuksen aikaan Jussi-työstä sai apua 600 miestä vuodessa.
Palkittua apua Kolmivuotisen projektivaiheen jälkeen Jussi-työ laajeni ja synnytti erilaisia auttamisen malleja sekä alueellisia väkivaltatyön kehittämisprojekteja, jotka ovat viimeisen 25 vuoden aikana mukautuneet paikallisiin tarpeisiin. Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ voitti vuonna 2013 ensimmäisen kansallisen rikoksentorjuntakilpailun, jonka teemana oli lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen. Jussi-työ® ja Lyömätön tie -Väkivallan katkaisuohjelma® on osin otettu käyttöön useimmissa jäsenyhdistystemme avopalveluissa. Jo kolmatta vuosikymmentä jatkuneella Jussi-työn taipaleella työhönsä sitoutuneet työntekijät ovat antaneet taitonsa ja osaamisensa työmuodon käyttöön. Tällä on ollut ratkaiseva merkitys tähän päivään ja jäsenyhdistystemme tarjoamien avopalveluiden sisällöille. Apua on tarjolla väkivallan kaikille osapuolille. Kirjoittaja työskentelee Ensi- ja turvakotien liitossa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijana. 17
M in un t yöpä iv än i
Kurkistus lapsen maailmaan Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n ohjaaja Katri Pahkala auttaa kriisin kokeneita lapsia kertomaan kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Tiistaina hän pohtii, miten tulisi toimia, jotta jokainen perheenjäsen voi kokea, että lapsen kokemuksella ja ajatuksella on merkitystä. Teksti ja kuvat Katri Pahkala
T
Yllä: Katri toimii ohjaajana kriisi- ja väkivaltatyönyksikkö Väkevässä.
18
yöpäiväni kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevässä alkaa työyhteisön yhteisellä hetkellä, jossa aamukahvien lomassa katsomme päivän tapahtumat. Työyhteisöömme kuuluu lisäkseni Satu Isorinne, Susanna Lindholm sekä Jatta Silván. On päiviä, jolloin näemme toisiamme vain vilahdukselta, joten on hyvä, kun aamulla pystyy hahmottamaan päivää yhdessä ja voimme jakaa ajatuksia yhteisistä asiakasperheistä. Aamupäivällä suunnittelen paikallisen koulukuraattorin kanssa loppusyksystä alkavaa ryhmää kahdeksasluokkalaisille tytöille. Ryhmän teemoina ovat turvallisuus, omat rajat, itsetunto ja minäkuva. Näitä on tarkoitus työstää erilaisten tehtävien sekä toiminnallisten menetelmien avulla. Lounaan jälkeen laitan työhuoneeni valmiiksi lapsiasiakkaan tapaamista varten, esille työvälineet sekä pientä tarjottavaa. Kuulumisten jälkeen siirrymme tunnetyöskentelyyn. Teemme lapsen kanssa tunnesydämen ja samalla mietimme keinoja eri
2019
tunnetiloista selviytymiseen. Lopuksi lapsi miettii omia vahvuuksiaan mm. korttien avulla. Päivän viimeinen kohtaaminen on asiakasperheen tapaaminen työparini kanssa. Juttelen perheen kahden nuoren kanssa erikseen ja lopussa olemme kaikki yhdessä. Aiheina ovat
Jokaisella lapsella on vahvuuksia.
turvallinen tunteiden ilmaiseminen, luottamuksen rakentaminen lasten ja vanhempien välille sekä vastuun ottaminen omasta toiminnasta. Päivän aikana havahdun jälleen siihen, kuinka lapset ja nuoret osaavat taitavasti sanallistaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Heiltä tulee viisaita ehdotuksia siihen, mikä auttaa ja miten toimia. Meidän aikuisten tulisi vain
M in un t yöpä iv än i
Yoann Siloine / Unsplash
Katrin vinkit LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELYYN:
1. Ilo ja leikk i – Toim innall
isuus tukee työskentelyn leikkisyyttä, joka auttaa lasta asioid en käsittelyssä. Lasten kan ssa ilo on usein helpostikin läsnä , mutta välillä on aikuis en tehtävä luoda iloa vaikean asian keskel le. 2. Pelisä ännöt ja lu ot tamus – Lapsen kan ssa on hyvä käydä läpi työskentelyn kulku, sää nnöt ja tavoitteet. Lisäks i vanhemman antama suullinen lupa puhumiseen on tärkeä työ skentelyn kannalta ja auttaa luotta muksen rakentumisessa . Lapselle on myös hyvä kertoa, mitä tietoja työntekijä välittä ä vanhemmille ja mitä ei. 3. Lä snäolo ja kiinn ostus – Osoita, että ole t siinä hetkessä juuri lasta varten ja kuule, mi tä lapsi sanoo. Pienetki n hetket ja kohtaamiset voivat olla me rkityksellisiä lapselle, ja tär keintä onkin olla läsnä omana itsenään . 4. Ole val mis muutok siin ja ole luova – Lap sen vireystila vaikuttaa tapaamisen kulku un, joten on hyvä olla val mis vaihtamaan suunnitelmia len nossa. 5. Uskallus aikuisen a puhua asioista ja tapah tuneesta. Anna lapselle mahdollisuus puhu a kokemuksistaan, kunn ioittaen myös hänen päätöstään olla jak amatta asioita. Työsken tel yssä on tärkeää nostaa esille, että tapahtuneet eivät ole lap sen syy tä. Lisäksi on hyvä muistaa, että lap si on muutakin kuin tap ahtunut. 6. Turvallisuus – Ty öskentelyn keskiössä on lapsen turvallisuuden tunteen vahvistam inen ja turvallisena aik uisena oleminen. Turvasuunnitelma on hy vä käydä läpi jokaisen lap sen kanssa. 7. Vahvuudet ja voima varat –Jokaisella lapsel la on vahvuuksia ja voimavaroja. Näiden vah vistaminen, uusien löy täminen sekä ihmissuhteiden tukem inen ovat osa työskente lyä . Ne tukevat osaltaan lapsen selviytym istä ja identiteetin muod ostumista.
2019
Yllä: Työvälineet, kuten kortit, sadut ja värikynät, kulkevat kätevästi mukana myös toimipisteen ulkopuolella toteutuviin tapaamisiin.
kysyä ja pysähtyä kuuntelemaan. Lisäksi huomaan, kuinka lapset ja aikuiset hyötyvät saadessaan tietoa tilanteesta ja oppiessaan tunnistamaan kehon reaktioita eri tilanteissa. Näin he pystyvät itse hahmottamaan ja tiedostamaan mitä tapahtuu. Työhöni kuuluu myös lapsen näkökulman esillä pitäminen aikuisille.
19
Kunniaa vai häpeää?
20
2019
Kunniaan liittyvä väkivalta on yksi lähi- ja perheväkivallan muoto. Kunniakulttuuri liittyy olennaisesti patriarkaalisiin yhteisöihin – perheen kunnia on naisen harteilla. Teksti ja kuva Tiuku Pennola
K
unniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jolla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen, suvun tai yhteisön kunnia tai maine. Käytänteet vaihtelevat eri kulttuureissa, maissa, yhteisöissä ja myös perheissä. Tekoja voidaan selittää ja perustella islaminuskolla, mutta ilmiö ei rajoitu islamiin. Myös kristinuskossa on toimittu kautta aikojen tavoin, joiden voidaan katsovan olevan kunniaan liittyvää väkivaltaa. Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolittunutta väkivaltaa, joka koskettaa erityisesti tyttöjä ja nuoria naisia, joiden seksuaalisuutta ja siveyteen liittyvää käyttäytymistä on haluttu rajata tai kontrolloida. Väkivalta kohdistuu myös poikiin sekä miehiin, joista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ovat erityisen haavoittuvissa asemissa. Kunniailmiö ja siihen liittyvä väkivalta ei ole vain miesten ylläpitämää – myös naiset ylläpitävät tätä perinnettä ja siirtävät sukupolvelta toiselle.
Tapahtuu myös lähellä Kunniaan liittyvä väkivalta ilmenee usein rajoittamisena, uhkailuna, kiristämisenä, painostamisena, eristämisenä tai kontrollointina. Esimerkiksi perheen tyttö ei saa tavata ystäviään kirjastossa, hän ei saa osallistua luokkaretkeen, hänen ei sallita kulkevan ulkona poikien kanssa tai hänen pukeutumisestaan päätetään. Joskus käytetään myös fyysistä väkivaltaa, ja ääritapauksissa on voinut tapahtua murha tai uhri on painostettu tekemään itsemurha. Avioliittoon pakottaminen ja su-
kuelinten silpominen liitetään usein kunniaan liittyvän väkivallan muodoiksi, ja onkin tärkeää, että myös näistä saadaan lisää tietoa. Kunniaan liittyvä väkivalta ei ole jossain kaukana tapahtuvaa, vaan sitä ilmenee myös Suomessa. Se ei kosketa vain muualta tänne muuttaneita, vaan myös esimerkiksi romanikulttuurissa ja erilaisissa uskontovähemmistöissä on paljon häpeään ja kontrolliin liittyviä elementtejä. Ei tarvitse mennä kovin kauas Suomen historiassakaan, kun kunniakä-
Myös Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa kohdataan henkilöitä, jotka ovat joutuneet kunniaan liittyvän väkivallan uhreiksi henkisesti tai fyysisesti. Turvakotiin voidaan tulla kunniaan liittyvän väkivallan takia, joskus se ilmenee vasta turvakodissa. Kunniaan liittyvissä asioissa on tärkeää, että pidetään erityisen hyvä huoli asiakkaan turvallisuudesta. Painostaminen liian nopeaan avioeroon, rikosilmoituksen tekemiseen tai muihin toimenpiteisiin voi lisätä väkivallan riskiä.
Rohkeasti vuoropuheluun
Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolittunutta.
sitykset olivat osa kaikkien naisten elämää. Esimerkiksi perheen tyttären avioton raskaus oli iso häpeä perheelle ja tyttö saatettiin lähettää sukulaisten luo piiloon vauvan syntymään asti.
Turvallisuudesta huolehdittava Kunniaan liittyvä väkivalta on yksi lähi- ja perheväkivallan muoto. Sen erityispiirre on, että väkivaltaan liittyy usein koko perhe tai suku, jopa yhteisö. Kunniassa on kyse miesten kunniasta, jota naiset kantavat. Naisilla ei ole omaa kunniaa, mutta he voivat tärvellä miesten kunnian, ja se halutaan estää. Siksi tekoja ei myöskään salata tai hävetä. 2019
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tekevät tiivistä yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa, jotka ovat toimineet kunniateemojen parissa pitkään, esimerkiksi Loisto Setlementin Sopu-työ. Näillä on laaja-alaista osaamista kohdata väkivallan tekijät sovittelevasti, materiaalia niin asiakkaille kuin ammattilaisille sekä chatpalvelu eri kielillä. Myös Didarin, Ihmisoikeusliiton sekä Fenix Helsingin osaamista käytetään hyödyksi. Kunniakysymyksissä yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten, kuten lastensuojelun kanssa. On tärkeää, että uskallamme puhua suoraan ja avoimesti kunniaan liittyvästä väkivallasta ilman, että pelkäämme loukkaavamme ja leimautuvamme rasisteiksi. Kunnioittavalla asenteella voimme luoda luottamuksellisen suhteen kaikkiin osapuoliin ja päästä muutoksia mahdollistavaan vuoropuheluun. Koko artikkeli on luettavissa verkossa www.etkl.fi 21
Kolu mn i
Väkivalta hiipii nuorten seurustelusuhteisiin
S
Selvitys ja keskustelut nuorten kanssa tekevät näkyväksi seurusteluväkivallan raakuuden ja moninaisuuden. Lähes kaikkien verkkokyselyyn vastanneiden mukaan seurustelusuhteessa koettu väkivalta on aiheuttanut ahdistuneisuutta, syyllisyyttä ja pelkoa. Vastaajista 10 prosenttia ei ole kertonut kokemuksistaan kenellekään, suurin osa (74 %) on kertonut ystävälle. Selvitys julkaistaan kokonai-
22
suudessaan 9.12. Ensi- ja turvakotien liiton kotisivuilla. Nuorten kanssa on uskallettava puhua väkivallasta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tekevät ehkäisevää väkivaltatyötä nuorten parissa muun muassa kouluvierailuilla. Näiden kohtaamisten lisäksi hyvä tapa tavoittaa nuoria on esimerkiksi Nettiturvakodin kahdenkeskinen chat, jonka kautta nuori voi jakaa kokemuksiaan tai kysyä mieltä painavista asioista nimettömästi ja helposti. Valitettavan usein nuori kertoo chatissa kumppanin vähättelevästä käytöksestä tai painostamisesta seksiin. Asioista, joiden ei pitäisi olla osa nuorten seurustelusuhteita, tai kenenkään suhteita. Keskusteluissa selkeäksi viestiksi on noussut tiedon merkitys. Mistä voi tietää, että kaikki ei ole kunnossa, jos kukaan ei ole kertonut tai näyttänyt, millaista tasavertaisen seurustelun pitäisi olla? Nuoret tarvitsevat tietoa väkivallasta ja siitä, mikä on oikein ja sallittua kunnioittavassa suhteessa. Tärkeää on myös, että nuorilta kysytään heidän kokemuksistaan ja ollaan valmiita kuulemaan vaikeistakin asioista. Ollaan aikuisina läsnä ja kuunnellaan. Tuulia Kovanen
Kirjoittaja työskentelee Ensi- ja turvakotien liitossa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijana
2019
Tiuku PEnnola
eurusteluväkivalta on ilmiö, jota on tutkittu Suomessa vielä vähän. Keskustelut nuorten kanssa tai kurkistus nuorten suosimille keskustelupalstoille tekevät kuitenkin ilmiön todelliseksi. Seurustelusuhteissa koettu väkivalta nousee säännöllisesti esille myös Nettiturvakodin chatissa ja muissa nuorille suunnatuissa chatpalveluissa. Näistä havainnoista nousi esille tarve ilmiön kartoittamiseen ja Ensi- ja turvakotien liitto päätti tarttua haasteeseen. Seurusteluväkivaltailmiötä, avun hakemista ja selviytymistä kartoittavaan verkkokyselyyn vastasi kesällä 2019 kolmen kuukauden aikana 290 nuorta. Lisäksi nuoria tavoitettiin nuorten kehittäjäkahviloissa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa sekä nuorten väkivaltafoorumissa Sipoossa. Kaikissa keskustelun teemat liittyivät seurusteluväkivaltaan ja turvalliseen seurusteluun.
Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, mikä on sallittua kunnioittavassa suhteessa.
Jä se ny ht ei sö t
Pirjo Pehkonen
Sini Stolt
Jäsenyhteisöt toimivat
Kanta-Hämeen perhetyö ry. Meillä oli väkivaltatyön laadun auditointi 14.11. Olemme pystyneet auttamaan väkivaltatyössä koko perhettä syksyn ajan. Kriisityöntekijä Hilla Härkösen luo on löytänyt 3–14-vuotiaita lapsia ja nuoria. Toivomme jatkoa lapsityölle myös ensi vuonna. Jäsen, tule moikkaamaan meitä joulupuurolle 13.12. klo 11–13, ilmoittaudu 1.12. mennessä jaana.sallinen@khperhetyo.fi khperhetyo.fi •
Helsingin ensikoti ry. Kutsuimme Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Uudenmaan sosiaalityöntekijöitä kiitoksen äärelle. Yhdistys kiitti kuntien vastuunkantajia. Aamun avasi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Ensikodin yksiköt ja lastenpsykiatri kertoivat vauvaperhetyön ajankohtaisimmasta. helsinginensikoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry. Ensikoti Pihlan pitkäaikainen johtaja Pirkko Taskinen jää eläkkeelle. Saimme yhteiskuvaan kaikki Pihlassa johtajana toimineet. Oikealla Marketta Kolari, keskellä lokakuussa aloittanut Kaisa Keinänen ja vasemmalla Pirkko. Kiitos Pirkko upeasta työstäsi!
Kuopion Ensikotiyhdistys ry Väkivaltatyö tulee tutuksi Aloitimme vuosi sitten Veikkauksen varoilla rahoitetun hankkeen väkivaltatyön avopalvelun avaamiseksi ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolien palvelupolkujen mallintamiseksi. Toiminta on vähitellen tullut tutuksi, ja tukea tarvitsevat ovat löytäneet palvelun. Työntekijät ovat kouluttautuneet Trappan-malliin, jonka avulla autetaan perheväkivaltaa kokeneita lapsia. Trappan koostuu työntekijän ja lapsen välisistä kahdenkeskisistä keskusteluista, joiden tavoite on auttaa lasta sanoittamaan ja ymmärtämään tapahtunutta. Lapselle annetaan tilaa kertoa kokemuksistaan ja tuetaan häntä jäsentämään niitä. 2019
Syksyn aikana pidettiin ensimmäinen suljettu ryhmä väkivaltaa kokeneille. Ryhmän toimintaa jatketaan. Toimimme aktiivisesti yhteistyöverkostoissa kehittäjinä ja kouluttajina. 25.11. on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Tuolloin Suomessa kampanjoidaan ”Valoa, ei väkivaltaa” -nimellä. Olemme mukana kampanjassa. Tarkempia tietoja löytyy seuraamalla meidän somea. kuopionensikoti.fi •
23
Jä se ny ht ei sö t
Oulun ensi- ja turvakoti ry. Väkivaltatyötä Oulussa 40 vuotta! Hieno juhlaseminaari 3.10. Tärkeän tiedon lisäksi saimme oikean kulttuurikylvyn. Riitta Lehtosen ja kokemusasiantuntijoiden tekemistä savinaamioista kasattu pop up -näyttely "Rakkauteen kadonneet" otti vakuuttavasti vastaan heti aamulla Pohton pihalla. oulunensijaturvakoti.fi •
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry.
•
Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin työntekijät ovat kohdanneet syksyn aikana reilusti yli tuhat nuorta tai nuorta aikuista, kun he ovat jalkautuneet oppilaitoksiin, vallanneet kaupungintalon ja viettäneet Asunnottomien yötä torilla. Muutaman kuukauden aikana olemme myös saaneet 17 uutta jäsentä mukaan toimintaan ja tukemaan perheiden kanssa tehtävää työtä. Tervetuloa, jokainen vanha ja uusi jäsen, Oskarin-päivän puurolle maanantaina 2.12. klo 11–13 Perhetalo Haikaraan (Metsontie 39B, Kotka). Puurolla tavataan!
Lapin ensi- ja turvakoti ry. Lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalvelun sekä Lapin turvakodin ammatillisesti ohjattu avoin vertaisryhmä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille antaa tietoa ja keinoja väkivallasta selviytymiseen, nyt myös etäyhteydellä kaikkiin Lapin kuntiin. lapinensijaturvakoti.fi •
•
•
kymenlaaksonensijaturvakoti.fi •
Turun ensi- ja turvakoti ry. Turvassa -hankkeen seminaari 11.10. tavoitti streamauksen avulla upeasti lähes 200 kuulijaa ympäri Suomea. Samassa yhteydessä hanke keräsi arvokasta tietoa asiantuntijoilta haastavista ero- ja huoltoriidoista. Saadun palautteen perusteella päivä oli varsin onnistunut! tuentu.fi •
•
•
Perheidenpaikka ry. 60-vuotisjuhlissa Outokummussa on ollut erilaisia tapahtumia ja toimintaa lapsiperheille; reissu Linnanmäelle, perinnepäivä ja makkaranpaistoa luonnossa. Lasten suursuosikit Maltti ja Valtti viihdyttivät menestyksekkäästi juhlissa mukana olleita 350 lasta.
Perheidenpaikka ry Toimintaa Outokummussa 60 vuotta! Syksy on yhdistyksessämme aloitettu juhlimalla pyöreitä kymppejä – kuusi vuosikymmentä ja eikä suotta. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö myönsi yhdistykselle määrärahan, jonka turvin juhlat järjestettiin. Juhlavieraat tulivat paikalle runsaslukuisina. Puheenvuoroissa kiiteltiin yhdistyksen toimintaa koko toimintakauden varrelta. Se on koonnut äitejä ja lapsia yhteen sukupolvesta toiseen tukien, neuvoen ja rohkaisten. Perustajajäsenten haastatteluita alkuvuosista katsottiin videolta yleisön kanssa menneitä muistellen. Tuu mukkaan -hankkeemme on alkuvaikeuksien jälkeen hyvässä vauhdissa. Innostuneita perheitä, ukkeja ja mummeja on tullut mukaan. Yhteistyö ja yhdistyksen työn tärkeys on syventynyt koko Siun Soten Läntisellä alueella. Ryhmät ja yöhoito toimivat Outokummussa ja Liperissä. Yhdistyksen matka jatkuu. perheidenpaikka.fi •
24
2019
•
Eeva-Liisa Pennanen.
Jä se ny ht ei sö t
Pienperheyhdistys ry.
Lapsen Kengissä ry. Varkauteen avattiin Perheentalo keskelle kaupunkia. ”Onpa ihanat ja valoisat tilat! Ja niin hyvällä paikalla, ihan keskellä kaupunkia”, ihastelivat vieraat. Lapsenkengissä ry:n hallinnoimassa ja ylläpitämässä Perheentalossa on avaruutta lasten juosta, telmiä ja leikkiä. Syyskuisiin avajaisiin vyöryi sisään 300 kiinnostunutta kävijää. Johanna ja Eelis (1,5 v) Karttunen sekä Onni (4 v), Katja ja Väinö (6 viikkoa) Pylkkänen nauttivat Perheentalon yhteisöllisestä hengestä ja uskovat hengailevansa siellä jatkossakin. ensijaturvakotienliitto.fi/lapsenkengissa •
•
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry. Otimme syksyllä varaslähdön ja siirryimme jo uuteen strategiakauteen. Elokuussa sitä käsiteltiin yhdessä vapaaehtoisten, hallituksen ja työntekijöiden kanssa. Nettisivuja uudistettiin ja selkokielinen esite valmistui. Opiskelijat ovat auttaneet meitä nettikampanjoinnissa ja uusi taidepainotteinen Äimän Käkenä on julkaistu. Kannattaa tutustua! aima.fi •
•
Tänä vuonna olemme järjestäneet yhden vanhemman perheille 12 leiriä eri paikkakunnilla ja koululaisille 3 päiväleiriä. Minullakin on kerrottavaa – Harrastuksesta sisältöä ja iloa lapsen elämään -hanke on vienyt perheitä leirille kolmasti ja joulun välipäivinä mennään leirille vielä kerran. Mukaan hankkeeseen mahtuu uusia yhden vanhemman perheitä, joissa lapsi on ilman harrastusta. Vilkas leirivuosi huipentuu marraskuussa vanhempien toivomaan tarinateatteriviikonloppuun, jossa 7–15-vuotiaat lapset pääsevät tarinateatteri- ja lastensuojeluammattilaisten kanssa käsittelemään isän poissaoloon liittyviä tunteitaan. Viikonloppu pidetään kurssikeskus Sopukassa Sipoossa ja siihen osallistuu 13 perhettä, joissa lapsen isä ei osallistu lapsen elämään tai tapaa lasta. Mukaan hakeneita perheitä oli yli 20. pienperhe.fi •
•
•
•
2019
25
Jä se ny ht ei sö t
Pääkaupungin turvakoti ry. Keskiviikkoisin turvakoti Pellaksessa Espoossa vietetään yhteisöiltaa. Silloin turvakodin asiakkaiden kanssa tehdään jotain mukavaa yhdessä. Viimeksi askarreltiin unelmien tulevaisuutta. Aikaisemmissa on esimerkiksi käyty ulkoilemassa, rentouduttu, tehty kasvonaamioita ruokakaapin aineksista ja leivottu yhdessä. paakaupunginturvakoti.fi •
•
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry.
suvantory.fi •
•
Keski-Suomen ensi- ja turvakodin uusi toimitalo vihittiin virallisesti käyttöön, kun pääministeri Antti Rinne leikkasi nauhan juhlapäivänä 21.10.
”O
n äärettömän suuri kunnia saada olla mukana avajaisjuhlassanne. Työnne on mittaamattoman arvokasta suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Teette työtä ihmisten arjessa, tuette heitä, jotka tarvitsevat apua, ja puhutte heidän puolestaan, joiden ääni ei tule kuuluviin”, Rinne sanoi valtioneuvoston tervehdyksessään. Lähisuhdeväkivalta on Rinteen mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion pahimpia vitsauksia. ”Hallituksen tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, joten teemme kaikkemme, jotta hyvinvoivan ja tasa-arvoisen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarina jatkuu.” Yhdistys muutti uuteen toimitaloon syyskuussa. Kaikki Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnot kolmesta eri osoitteesta pääsivät saman katon alle Kuokkalan Liitukujalle. Samalla päättyi vuosikymmenten työ Suuruspäässä, Peltoniemen tilalla, jossa yhdistyksen toiminta alkoi yli 70 vuotta sitten. ksetu.fi •
•
• Petteri Kivimäki
Mummonmarkan vartijat -hanke on saanut mukavan vastaanoton ja se on koettu tärkeäksi. Hankkeen työpajoissa on työstetty eläkeläisten ja ikääntyneiden kanssa materiaalia ikääntyneiden taloudellisen kaltoinkohtelun torjunnasta ensi vuonna alkavalle koulutuskiertueelle.
Jyväskylän uusi ensija turvakoti käyttöön
•
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Pitkään toivotuista uusista ja isommista toimitiloista tuli totta, kun Perhetupa Väkkärä pääsi muuttamaan lokakuussa Savonkatu 13:een. Ihanissa, avarissa tiloissa mahtuu nyt taapertamaan isompikin joukko pikkujalkoja tai aikuisia kokoontumaan isojen keskusteluaiheiden äärelle. Kiitos remontissa ja muutossa mukana ahertajille. Kunhan viimeisetkin tavarat ovat paikkansa löytäneet, kutsumme teidät Avoimiin Oviin tutustumaan tiloihimme.
Yllä: Pääministeri Antti Rinne leikkasi uuden toimitalon nauhan avajaisissa. Apuna yhdistyksen puheenjohtaja Merja Närhi (vas.) ja varapuheenjohtaja Aila Kruus.
ylasavonensijaturvakoti.fi •
26
2019
Yh te ys ti ed ot
Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi
Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi
Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi
Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 010 423 7500 ksetu.fi
Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi
Oulu
Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • kvinnojouren.fi
Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi
Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi
Rovaniemi
Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi
Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi
Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi
Raahe
Kokkola
Iisalmi
Pietarsaari Vaasa
Kuopio
Kauhajoki
Outokumpu
Jyväskylä Varkaus Mikkeli
Tampere Pori
Imatra Hämeenlinna Lahti
Turku Espoo
Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry p. 040 725 6229 • aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä
Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
2019
Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi
27
BM9 1
Etsitkö välinettä turvallisuudesta puhumiseen? Turva10 auttaa keskustelun aloittami sessa. Ensi- ja turvakotienliitto tarjoaa Tur va10perehdytyksiä sosiaali- , terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille.
Turva10 eri-ikäisille Vauva- & taaperoikäiset • Leikki- ja kouluikäiset • Nuoret
Tilaa 3 tunnin Turva10-perehdytys Sisältö:
• Turva10-välineet ja käytännön harjoitukset • lapsen ja nuoren toimijuus ja osallisuus • työskentely lapsen ja nuoren kanssa • perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä.
Kysy lisää: Kene Truve • kene.truve@etkl.fi • p. 050 401 8018