en si - ja tu rv ak ot ie n li it on jä se nl eh ti
2015 no 5 ´
Turvapaikanhakijaperheitä 4 halutaan auttaa 8 Tuoreen äidin
saattaa yllättää yksinäisyys
pä äk ir jo it us
Musiikkitalossa
Juhlittiin 24.9.
12 Kuva: Nina Dodd
liiton 70-vuotisjuhlia
Perhetuvat
Auttavat jaksamaan arjessa
14
Myös lapset pitää saada näkyviksi turvapaikanhakuprosessissa.
4
sisältö: 4
8
10
33. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Tuoreen äidin saattaa yllättää yksinäisyys Niin ihania kuin vauvat ovatkin, ei heistä ole vanhempiensa ystäviksi.
Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Vesa Keinonen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko Savelainen ja Katariina Suomu
Minun työviikkoni Sara Lammi; Kiireistä mutta mukavaa!
12
Ensi ja turvakotien liitto 70-vuotta
Liitto vietti juhliaan iloisissa tunnelmissa.
Ilmoitukset: Outi Hieta
14
Perhetuvat auttavat jaksamaan arjessa
1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4 sivua 280 e
Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi Ilmoitushinnat:
Tampereen Linnainmaan tuiki tavallisesta kerrostalosta löytyy monille perheille merkittävä paikka.
16
Kahvitauko
Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy
Sari haikarainen haluaa kehittyä johtajana.
Painopaikka: Lönnberg Oy
17
Kolumni
Kannen kuva: Tiuku Pennola
18 21 22
8
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti
Tänä syksynä Suomeen on tullut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.
Leea Heinonen työskentelee päiväryhmä Pikku-Miinassa.
Turvapaikanhakijaperheitä halutaan auttaa
N o 5 ’2015
Isoisotätini Miina Sillanpää.
Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Tilaushinta: 25 e / vuosi
www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/
Jäsenyhdistykset Lyhyesti Kirjanmerkki
Tarinoita vaikuttamisesta – periksi ei anneta – ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana, laura puro
23
Yhteystiedot
ilmestymisaikataulu: 1/16 vk 7 2/16 vk 15 3/16 vk 23 4/16 vk 38 5/16 vk 47
Lapset asetettava etusijalle Kulunut syksy on herättänyt monet meistä miettimään, mihin suuntaan tätä maata ollaan kehittämässä. Hallitus antoi lokakuun lopulla asetuksen ja esityksen päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisesta sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta 20 tuntiin. Osa lapsista tulee olemaan päiväkodeissa kohtuuttoman suurissa ryhmissä, mikä heikentää päivähoidon laatua. Samaan aikaan suunnitelmissa on päivähoidon sekä koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukset, sekä esiopetuksen toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Säästötoimien kohdentamisella lapsiin ja nuoriin voi olla arvaamattomia vaikutuksia. Julkisten palveluiden heikentymisestä kärsivät ennen kaikkea ne lapset, jotka näitä palveluja kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Jos yhteisiä palveluita heikennetään ja niiden maksutasoa nostetaan, se rapauttaa myös keski- ja hyvätuloisten luottamusta järjestelmään. On vaarana, että pikkuhiljaa näiden rinnalle kehittyy yksityisten palvelujen järjestelmä, joka eriyttää lapset lopullisesti. Toinen ajankohtainen asia on päihdeäitien Pidä kiinni -hoitojärjestelmä, jonka rahoitus on vaakalaudalla. Hoitojärjestelmässä on kehitetty kuntoutusmalli, jossa keskitytään vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutussuhteen ja arjen tukemiseen sekä päihdekuntoutukseen. Malli on osoittautunut tehokkaaksi, ja sillä on pystytty ehkäisemään tarvetta lasten huostaanotoille. Vuodesta 2010 lähtien eduskunta ja Raha-automaattiyhdistys ovat varmistaneet hoitojärjestelmän rahoituksen aina vuodeksi kerrallaan. Olen toiminut tänä syksynä eduskunnassa sen puolesta, että eduskuntaryhmien välillä saataisiin yhdessä sovittua rahoitus hoitojärjestelmän turvaamiseksi myös ensi vuodeksi. Olisi tärkeää, että sote-uudistuksen toteuttamisen yhteydessä tämän tapaisten erityispalveluiden organisoinnista huolehdittaisiin valtakunnallisesti. Ensi- ja turvakotien liiton osaamiselle olisi tässä varmasti kysyntää. Liitto on myös toiminut sen puolesta, että turvakotiverkosto saataisiin mahdollisimman laajaksi ja kattavaksi. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on asetettava, että rahoitusta lisätään. Näin varmistetaan se että turvakotipalvelut ovat kaikkialla saatavissa.
Tuula Haatainen Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja
VATU-hanke on järjestänyt syksyn aikana auttamishaluisille koulutusta.
Turvapaikanhakijaperheitä
halutaan auttaa Tänä syksynä Suomeen on tullut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Heidän joukossaan on myös runsaasti lapsiperheitä. Ensi- ja turvakotien liitolla on merkittävä rooli näiden ihmisten tukemisessa. TEKSTI: Vesa Keinonen KUVAT: Vesa Keinonen ja Tiuku Pennola
L
iiton Vauvaperhe turvapaikanhakijana (VATU) –projekti on vuodesta 2012 saakka kehittänyt vastaanottokeskuksiin (VOK) yksilö- ja ryhmätyömuotoja. Samalla niihin on juurrutettu lapsiperhetoimintaa. Viime kuukausien aikana hankkeen toimintaympäristö on muuttunut dramaattisesti. Vastaanottokeskusten kapasiteetti on täyttynyt, ja monia uusiakin on pitänyt perustaa. – Meidän projektillemmekin on nyt avautunut paljon uudenlaista tehtävää. Tärkeää on esimerkiksi löytää vapaaehtoisia auttamaan maahan tulevia perheitä, sanoo VATU-hankkeen projektipäällikkö Anna Mikkonen. Helsingin alueen turvapaikanhakijaperheitä on sijoitettu muun muassa Laajasalon perheyksikköön. Sinne on ohjautunut vapaaehtoisauttajia myös Ensi- ja turvakotien liiton kautta. Yhteistyössä 4
ovat mukana lisäksi Roihuvuoren seurakunta, Helsingin kaupunki sekä Suomen Punainen Risti. Myös auttamistavat ovat muuttumassa. Facebook alkaa nykyisin olla tässäkin asiassa merkittävä väline. – Monet ovat perustaneet sinne erilaisia auttamisryhmiä. Niissä voidaan välittää tietoa turvapaikanhakijoiden tarpeista ja pyrkiä vastaamaan niihin. Ihmisten hätä on koskettanut voimakkaasti. Anna Mikkonen suorastaan hämmästelee ihmisten auttamishalukkuutta. – Odotimme Ensi- ja turvakotien liiton Facebook-sivulla olleen ilmoituksen perusteella pariakymmentä vapaaehtoista, mutta heitä ilmoittautuikin yli 200! Kyllä tässä voidaan puhua jo ilmiöstä.
Intoa ja ideoita riittää VATU-hanke on järjestänyt syksyn aikana auttamishaluisille koulutusta. Ensin pidettiin isommalle joukolle tapaaminen, 2015
ja siitä on edelleen jakauduttu pienempiin koulutusryhmiin. – Fokusoitumistakin tapahtuu. Meidän projektimme pariin ohjautuvat ne, joita kiinnostaa toimia nimenomaan lapsiperheiden kanssa. Anna Mikkonen näkee selkeän enemmistön vapaaehtoiskandidaateista olevan liikkeellä realistisin ajatuksin. – Työkokemuksen tai opintojen kautta monella on paljon osaamista ja hyviä ideoita. Joku esimerkiksi haluaisi opettaa perheille suomea. Joku toinen taas viedä heitä vaikkapa liikuntatapahtumaan. Tarvetta on hyvin monenlaisille auttajille. Esimerkiksi senioreille on tarjolla erityistehtäviä. – Useilla Suomeen tulijoilla katkeavat siteet isovanhempiin. Paikallinen vanhempi ihminen voisikin toimia heille eräänlaisena varamummona – tai –pappana. Muutama käytännön asiakin vapaaehtoistyössä kannattaa pitää mielessä. – Vastaanottokeskuksissa on niin val2015
5
Vapaaehtoiset kuuntelivat tarkkaavaisesti VATU-hankkeen asiantuntijoita.
tava kiire että heitä ei kannata kuormittaa yksittäisillä kyselyillä. Toistuvat vapaaehtoisten järjestämät tapahtumat on havaittu parhaimmiksi. – Ne tuovat jatkuvuutta turvapaikanhakijoiden elämään ja VOK:ien henkilökunnan työrytmiin, Mikkonen sanoo. Yhteistyötä jo ollut Projektipäällikön mukaan viime vuosina VATU-hankkeessa tehty pohjatyö on suureksi avuksi hektisessä nykytilanteessa. – Olemme muun muassa toteuttaneet eri paikkakunnilla aluekoulutuskiertueen. Koulutusten avulla on saatu luotua toimivaa yhteistyötä liittomme jäsenyhdistysten ja vastaanottokeskusten välillä. – Nyt VOK:eissa tiedetään, että he voivat konsultoida yhdistystemme asiantuntijoita tietyissä asioissa. Samoin ensi- ja turvakotien tarjoamat erilaiset palvelut tunnetaan. Projektipäällikkö Anna Mikkonen muistuttaa siitä että kiireenkin keskellä VATU-projektin kannattaa keskittyä tässä asiassa ydinosaamiseensa. – Se liittyy vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukemiseen sekä vanhemmuuden vahvistamiseen. Esimerkiksi trauma-asiantuntijoita emme ole.
Toiminnalliset menetelmät avuksi VATU-hankkeen projektityöntekijä Tiuku Pennola on ollut toteuttamassa vastaan6
Älä turhaudu –
Myös lapset tulee huomioida turvapaikanhakijoina.
ottokeskuksissa viikoittaisia perhekahviloita sekä vetänyt niissä erilaisia ryhmiä. –Olemme saaneet toiminnastamme hyvää palautetta. VOK:eissa ei ole aikaisemmin ollutkaan täysin vastaavaa perheiden pitkäaikaista ja järjestelmällistä tukemista. Pennolan mukaan vertaistuen periaate toimii tämänkin asiakasryhmän kanssa mainiosti. – Kerron heille että olen äiti, enkä minäkään tiedä kaikkea. Nyt meillä on hyvä mahdollisuus oppia asioita yhdessä. Oli kyseessä sitten lapsen pukeminen tai hänen hampaidensa hoito. Yhteisen kielen puuttuminenkaan ei ole este. Silloin otetaan tarvittaessa avuksi toiminnallisia menetelmiä. – Olemme esimerkiksi suunnitelleet toimintalaatikon, jonka avulla voidaan käydä monia asioita läpi. Laatikko sisältää muun muassa erilaisia leluja ja askarteluvälineitä yksinkertaisia leikkejä varten. Myös monet netistä löytyvät lapsen hoitoa neuvovat kuvat ja videot voivat olla käyttökelpoisia. – Niitä löytyy esimerkiksi hakusanoilla ”vauvan ravistelu” ja ”vauvan ruoka”.
Lapset saatava näkyviksi Tiuku Pennola painottaa sitä että lapset voivat usein jäädä varjoon turvapaikanhakuprosessissa. 2015
vaan auta!
VATU-projektin järjestämään vapaaehtoisten koulutusiltaan saapui noin 15 osallistujaa. He kuulivat käytännön vinkkejä siitä millaisia tehtäviä on tarjolla, ja mitä auttajan – Muutenkin niin voi käydä, mutta tällaisissa ruuhkatilanteissa on olemassa erityinen vaara. Turvapaikanhakeminenhan on hyvin aikuiskeskeistä byrokratiaa. Pennolan mukaan maahamme tulevien perheiden avuntarpeet eivät pääty siihen kun oleskelulupa on saatu. – Kannustan vapaaehtoisia jatkamaan heidän tukemistaan myös tämän jälkeen. Kaikkien osalta kotoutuminen ei aina suju ongelmitta. Jäädään ilman työtä tai ystäviä. Tiuku Pennola uskoo Ensi- ja turvakotien liitolla olevan selkeä paikkansa myös tällä kentällä. – Haaveilen siitä, että turvapaikanhakijat löytäisivät jatkossa liittomme erilaiset palvelut. Uskon heidän olevan ennemmin tai myöhemmin osa palvelukenttäämme. Meidän pitäisikin jo nyt valmistautua siihen.
on hyvä huomioida. Lauri Mäkelä haluaa antaa panoksensa turvapaikanhakijaperheiden hyväksi kyllästyttyään pinnalle nousseeseen maahanmuuttokriittisyyteen. – Aluksi meinasin ruveta rähisemään Facebookissa, mutta sitten päätinkin alkaa mieluummin tehdä vapaaehtoistyötä. Toinen taustalla vaikuttava tekijä on se että Mäkelällä on parhaillaan ylimääräistä aikaa. Vajaa yksivuotiaan lapsen isä jäi lokakuun alussa vanhempainvapaalle. -Onkin mukava saada vaihtelua arjen rutiineihin. Lauri Mäkelä odottaa löytävänsä mielekkäitä auttamistehtäviä esimerkiksi leikkipuistoista. – Voisimme leikkiä siellä jonkun turvapaikanhakijaperheen kanssa. Tai sitten vaikka lähteä yhdessä retkelle.
Mäkelä muistuttaa siitä, että vapaaehtoisauttajalla ei tarvitse olla ihmeellisiä erityistaitoja. – Ei minullakaan sellaisia ole. Kyllä toisia voi auttaa, jos on vähänkin sosiaalinen.
Parempi tehdä kuin rypeä Jenni Kitin ajoi vapaaehtoiskoulutukseen yleinen avuttomuuden tunne maailman kuohuvasta tilanteesta. – Kun seuraa mediaa, niin joskus tuntuu siltä että elämme täysin epätoivoisia aikoja. Mutta ei olo ainakaan parane siitä että rypee epätoivossa. Parempi on tehdä jotakin konkreettista asioiden eteen. Yhden lapsen äitinä Kitille oli luontevaa valita lapsiperheet auttamisensa kohteeksi. 2015
– Matkoilla olen huomannut sen, että lapset - ja heistä puhuminen - on aivan perustavanlaatuinen ihmisiä yhdistävä asia. Jenni Kitti on ammatiltaan näyttelijä. Hän toivoo siitä olevan apua myös turvapaikanhakijaperheiden auttamisessa. – En kuitenkaan halua heti rynnätä pitämään mitään teatterityöpajaa. Mieluummin ensin tunnustelen tilannetta. Jatkossa toki olisi mukavaa, jos voisin hyödyntää osaamistani. Kitin mukaan VATU-projektin yhteistyökumppaneineen vapaaehtoisille järjestämä koulutus on ollut laadukasta. – Olen saanut niistä tilaisuuksista paljon uutta tietoa.
7
Äitien nimet on muutettu.
Tuoreen äidin saattaa yllättää yksinäisyys
Niin ihania kuin vauvat ovatkin, ei heistä ole vanhempiensa ystäviksi. Kumppanit tai omat vanhemmatkaan eivät pelkästään riitä, jos heistä ei ole vertaistukijoiksi.
Aura: Kipeitäkin asioita uskaltaa ottaa esille
Teksti: Mia Hemming Kuva: Laura Vesa
Ryhmään mukaan voi tulla jo raskausaikana. Toimintaan voi osallistua neljä kertaa eli niin kauan, kunnes lapsi on kaksivuotias, toteaa Merja Siltala.
8
T
ampereen Ensi- ja turvakoti ry:n ohjaaja Leea Heinonen tietää, että yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen puute ovat yleisimpiä syitä hakeutua vertaistukiryhmään. – Muita syitä ovat esimerkiksi uupuminen vauvan hoitoon tai akuutti elämän kriisi. Heinonen työskentelee päiväryhmä Pikku-Miinassa. Se on tarkoitettu tiivistä tukea tarvitseville äideille ja alle kaksivuotiaille lapsille. Ryhmässä äidit tutustuvat muihin tuen tarpeessa oleviin äiteihin. – Pikku-Miina kokoontuu kolme kertaa viikossa lähes kokopäiväisenä, mikä mahdollistaa luottamuksen nopean syntymisen. Jakaessaan toisilleen asioita äitien taakka usein kevenee. Ja he myös huomaavat, että samojen ongelmien kanssa kamppailee moni muukin äiti. 2015
Riikka: Antaessaan saa ”Neuvolapsykologi ehdotti minulle tätä ryhmää, jotta saisin vertaistukea todella vaikeassa elämäntilanteessani. Tulin ryhmään mukaan keväällä kolmen kuukauden ikäisen vauvani kanssa. Ja pääsimme ryhmään taas syksylläkin. Olen yksinhuoltaja, mutta lapsen isä osallistuu elämäämme. Hänen alkoholisminsa estää täysipainoisen vanhemmuuden. Olen erakoitunut entisistä ystävistäni, sillä meillä ei ole enää samoja kiinnostuksen kohteita. Sukuni asuu toisella paikkakunnalla, mutta äitini käy minua usein katsomassa. Hän on suureksi avuksi ja tukee minua horjumatta. Ryhmässä saa ja voi antaa neuvoja, auttaa ja tulla autetuksi. Keskustelen aikuisten kanssa aikuisten asioista. Netissäkin juttelen muiden kanssa, mutta henkilökohtaiset tapaamiset ovat eri asia.”
Heinosen mukaan yksinäisyys saattaa olla alkanut jo ennen vauvaa esimerkiksi uudelle paikkakunnalle muuton myötä. Tai synnytyksen jälkeisessä masennuksessa ei jakseta poistua kotoaan mihinkään tai soittaa kenellekään. Yksinäisyyttä voidaan tuntea myös parisuhteessa: kumppani saattaa esimerkiksi vetäytyä omiin harrastuksiinsa työpäivän jälkeen. Koetaan, että toinen on kyllä saman katon alla, mutta ei ole läsnä. – Joskus äitimme ovat parisuhteessa ja joskus he ovat yksinhuoltajia. Myös parisuhdetta kohentaa, mikäli yksinäisyyttä kokeva vanhempi löytää vertaistukea. Ryhmä tukee äitien voimaantumista ja arjessa selviämistä, mikä kantaa eteenpäin. – Hyvien kokemusten myötä nuoret äidit innostuvat usein suunnittelemaan omaa elämäänsä: opiskelua tai työelämään siirtymistä.
”Löysin ryhmän etsiessäni vertaistukipaikkoja. Koin itseni yksinäiseksi. Mieheni on reissuhommissa, ainoa ystäväni asuu muualla, ja kavereillani ei ole lapsia. Meidän vanhempamme asuvat tällä samalla paikkakunnalla, ja he ovat meitä paljon auttaneetkin. Masennuin synnytyksen jälkeen. Ajattelin, etten mistä tahansa kohtaamispaikasta löydä tunteitani ymmärtäviä vanhempia. Täällä puhumme vaikeistakin asioista, ja koska ryhmä on suljettu, luotimme pian toisiimme. Sosiaalisessa mediassa olen jakanut kokemuksiani, mutta se ei riitä. Kaipaan vuorovaikutusta myös kasvotusten. Vähän minua pelottaa ryhmän loppuminen. Jäänkö sitten ilman vertaistukea? Ehkä ryhmässä kuitenkin vielä jaetaan tietoa muista vertaistukipaikoista ennen kuin hajaannumme.”
Hanna: Ryhmä on minulle henkireikä ”Ystävistäni ne, joilla on lapsia, ovat töissä. Opiskelukavereitani on valmistuttuaan muuttanut muualle, ja vielä opiskelevilla ei ole lapsia. Ystäväni ovat kyllä minua auttaneet, mutta kiire ja elämäntilanteiden
Leea Heinonen (kuvassa) ja Merja Siltala ovat ohjaajina viiden äidin ja viiden vauvan PikkuMiina -ryhmässä.
erilaisuus on hankaloittanut tapaamisia. Olisin tarvinnut jo vaikean raskauteni aikana tukea esimerkiksi joltakulta vanhemmalta naiselta, mutta jäin yksin. Äitini ei vaikeuksiani pystynyt kohtaamaan, ja minulla ei ole siskoa. Lastensuojelun kautta minulle ehdotettiin Pikku-Miina -ryhmää. Olin niin uupunut, kun tulin tänne. En millään jaksanut olla kotona vauvan kanssa. Olen saanut tulla tänne myös ilman lastani, mitä olen tarvinnutkin. Nyt kun tilanteemme on taas todella hankala, tämä ryhmä on minulle henkireikä.” 2015
9
Ty öv iik ko ni
Kiireistä mutta Vaasan Ensi- ja turvakodin Yhdessä mutta erikseen – erohankkeen suunnittelijalla Sara Lammilla oli vauhdikas viikko. Se piti sisällään niin ryhmiä kuin yritysvierailujakin. Paappa ja lapset.
teksti ja kuvat: Sara Lammi
Projektikoordinaattori Maijun kanssa Wärtsilän jokavuotisilla työhyvinvointiteemapäivillä.
Torstai 8.10.
Tiistai 6.10 08.15–09.15 Iltapäivän Kivakerhon valmistelua / sähköpostin tsekkausta 09.40–12.00 Wärtsilä Cityn työhyvinvointiteemapäivä 12.30–13.30 Verkostolounas Wärtsilä Runsorin työpaikkaruokalassa 13.30–15.00 Wärtsilä Runsorin työhyvinvointiteemapäivä 15.00–16.30 Kivakerhon kokoontuminen
Maanantain työpäivän saldo: hanke-esitteitä kolmella kielellä, Vaasan eropalveluesitteitä, Vanhemman neuvo- ja taikuri -ryhmäesitteitä.
10
kiukkukohtauksia, mutta aamu oli leppoinen ja mukava. Pyrin aloittamaan työpäiväni sähköpostin lukemisella, niin myös tänään. Ryhmiin liittyen on tullut yhteydenottopyyntöjä, hienoa että ne herättävät kiinnostusta! Lounaan jälkeen jatkoimme Maijun kanssa Wärtsilän hyvinvointiteemapäiville. Kaiken kaikkiaan mukavat ja antoisat päivät. Mielenkiintoista jalkautua yritysmaailmaan, luoda uusia kontakteja ja tehdä työtämme näkyvämmäksi.
Maanantai 5.10.
Tiistai 6.10.
Rentouttavan ja kivan viikonlopun jälkeen herätys klo 6.40 tuntui liian aikaiselta niin minusta kuin molemmista pojistani. Puoli kahdeksalta kolmevuotias jaksoi herätä ja joka-aamuiseen tapaansa nosti päätään ja sanoi ”sä oot mamma ihana”. Ihanaa on myös se että on työpaikka, jossa ei pidä olla joka aamu klo 8.00. Tämän päivän agenda työpaikalla on päivittää Apua eroon – portaalia, viimeistellä mainoksia hankkeesta ja ryhmistämme sekä Vaasan eropalveluista. Olemme saaneet projektikoordinaattori Maiju Sahan kanssa sovittua aikataulut kevään 2016 Vanhemman neuvo -ryhmään ja kahdelle taikuriryhmälle. Niitä aletaan pikkuhiljaa markkinoimaan. Päivä on sisältänyt käännöstöitä, tulostamista ja taittamista. Olemme myös suunnitelleet seuraavaa päivää ja koko viikkoa. Päiväkodin jälkeen viisivuotiaani kaipaili kaveria kylään. Ilta menikin nopeasti ja iloisesti hyvässä seurassa.
Viime viikon Vanhemman neuvo -koulutuksesta saimme tuliaisina eroperheille muokatut Toivon sinun -kortit, kiitos sosiaalityöntekijä Päivi Laivuorelle! Helpotin laminointifetissiäni valmistelemalla kortit iltapäivän lapsiryhmän käyttöön. Tein vielä viimeiset ompelukset jättinoppiin ja nyt myös ne ovat lapsiryhmän käytettävissä. Päivä jatkuu Wärtsilä Finland Oy:n hyvinvointiteemapäivässä yhdessä Maijun kanssa. Päivän teemana on ”Pidä huolta itsestäsi - tasapaino työn ja muun elämän välillä”.
2015
Olimme kaksi tuntia Wärtsilä Cityn liikuntasalissa, jonka jälkeen siirryimme Wärtsilän Runsorin yksikköön lounastamaan yhdessä muiden päivään osallistuvien kanssa. Mukava lounastauko, jossa pääsi hyvin tutustumaan mm. Wärtsilän työpaikkapappiin, kriisikeskuksen työntekijöihin ja Vaasan MLL:n toimintaan. Mietimme yhteistyökuvioita Wärtsilän HR managerin kanssa. Lounaan jälkeen jatkoimme eroauttamisen tutuksi tekemistä yhdessä yrityksen työpaikkaravintoloista. Iltapäivä jatkuu erohankkeen tiloissa lapsiryhmän merkeissä. Avokin lapsi- ja nuorisotyöntekijä Heli oli jo aloitellut lasten kanssa voimavarakilpien viimeistelyä. Pojat saivat kilpensä valmiiksi, syötiin vähän välipalaa, mietittiin hyvää itsessämme ja lopuksi pelattiin Toivon sinun -korteilla. Terve omanarvontunne on tutkitusti lasta suojaava tekijä. Olemmekin ryhmässä keskittyneet paljon siihen, että näkisimme hyvän itsessämme ja toisissamme.
Keskiviikko 7.10. Lapseni ovat melko tarkkoja siitä mitä haluavat pukea päälleen. Heillä molemmilla on lempivaatteensa, jotka ei aina miellytä äidin silmää. Tänään päiväkodin valokuvauspäivänä olin kuitenkin tehnyt poikkeuksen ja valinnut vaatteet valmiiksi. Voisi kuvitella että tästä tulisi Työpöytä joka joidenkin mielestä kaipaa järjestämistä.
Mikähän siinä onkin että niinä aamuina kun ei tarvita herätyskelloa, lapset heräävät aikaisemmin kuin koskaan? Illan Vanhemman neuvo -ryhmän vuoksi aloitan työt tänään vasta klo 10. Koska työpäiväni kestää iltakahdeksaan saakka, saavat pojat viettää paapan kanssa laatuaikaa kotona. Ohjaamme Maijun ja Helin kanssa Vanhemman neuvo -ryhmää, jossa tänään käsitellään lapsen tunteita ja tarpeita vanhempien erotessa. Ihanat ja arvokkaat vapaaehtoisemme mahdollistavat sen, että voimme tarjota ryhmään osallistuvien lapsille lastenhoidon ja iltapalan. Olemme jakaneet illan siten, että kaksi on ohjausvastuussa ja yhdellä on ”puurovuoro”. Hänen hallussaan ovat tarjoilut sekä lastenhoitajien ja lasten vastaanottaminen. Kävimme päivällä läpi illan kulkua ja askartelin valmiiksi huoneentaulut. Yksi ryhmäläinen ilmoitti, ettei pääse osallistumaan. Lähetin hänelle kotitehtävän sähköpostilla. Työpöytäni saattaa jonkun mielestä näyttää kaoottiselta, tänään otin aikaa järjestääkseni sen. Sinänsä jollain tavalla vähän turhaa työtä, sillä pianhan se näyttää taas samalta… Illan Vanhemman neuvo -ryhmän aihe oli rankka ja herätti paljon tunteita ja ajatuksia. Kotiin tullessani paappa oli ehtinyt tarjota pojille iltapalan, ja sain kävellä suoraan lukemaan iltasatua. 2015
Tässä olen yhdessä kolmevuotiaani kanssa.
Perjantai 9.10. Ensimmäinen Avokki-palaveri uuden toiminnanjohtajamme Mikan kanssa. Käytiin yhdessä läpi ensi- ja turvakotimme avopalvelupisteen syksyn tulevia tapahtumia ja käytäntöjä. Lähtihän tässäkin palaverissa jutut taas huumorin puolelle ja naurua ei voinut välttää. Olin varannut kalenteriini aikaa Sofialle. Mutta koska emme Vanhemman neuvo -ryhmän jälkeen jaksaneet jäädä purkamaan iltaa, pidimme Maijun ja Helin kanssa nyt tunnin purkupalaverin. Perjantaipäivän katkaisi kivasti ystävältä saatu puolen tunnin lahjakortti kauneushoitolaan. Päätettiin Maijun ja miestyöntekijä Petrin kanssa viikkomme Pohjanmaan kriisikeskuksen avajaisiin. Työviikko on ollut kiireinen ja kiva. Saan olla onnellinen siitä, että minulla on ihania ja tärkeitä ihmisiä elämässäni. Ja kivat työkaverit, jotka tekevät arjesta mielekkään.
Avokkipalaverin jälkitunnelmissa Maiju ja miestyöntekijä Petri.
11
Maljoja nostamassa Hannele Sirrola, Katariina Suomu sekä
Sinikka Hurskainen ja Helena Niemi.
Kirsi-Maria Manninen.
Liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen skoolasi varapuheenjohtaja Tuula Väätäisen kanssa.
Turun yhdistyksen Markku Lehtinen oli saanut seurakseen
Ritva Karinsalo tervehtimässä pientä juhlavierasta.
Katariina Heikkisen, Leena Marila-Penttisen, Tarja Heinon, Sari Laaksosen ja Raija Panttilan.
Ensi- ja turvakotien liitto juhli 24.9. Musiikkitalossa 70-vuotista
Juhlassa jaettiin liiton kultaiset kunniamerkit viidelle ansioituneelle henkilölle.
toimintaansa. Liiton henkilöstö oli tehnyt suuren työn päivän
KUVAT: Laura Mendelin
valmistelussa.
Pia Hytönen, Marianne Heikkilä ja Lea Sairanen.
Philomela-kuoron Suden aika -teos puhutteli juhlaväkeä.
2015
Markku Lehtinen ja sosiaalineuvos Aira Heinänen.
Pääsihteeri Riitta Särkelä onnittelemassa puheenjohtaja Maire Halosta Raahesta. 2015
Perhetuvat Tampereella
vuonna 2014 (yhteensä kaikki kolme tupaa)
• Aikuisten käyntejä 6370 • Lasten käyntejä 7676 • Eri kävijäperheitä 469 • Ohjelmallisia toimintakertoja 588 • Toimintapäiviä 687
Perhetuvat auttavat jaksamaan arjessa
Tampereen Linnainmaan tuiki tavallisesta kerrostalosta löytyy monille perheille merkittävä paikka. Linnainmaatuvaksi nimetty Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n perhetupa tarjoaa mahdollisuuden hengähtää hetkeksi. Teksti ja kuvat: Vesa Keinonen
M
aanantaisena iltapäivänä Linnainmaatuvan ovikello soi taajaan. Paikalle saapuu monenlaisia äitejä lapsineen. Alkamassa on jokaviikkoinen Tuttipiiri. – Se on tarkoitettu vauvaikäisille ja heidän vanhemmilleen. Muina päivinä meillä on sitten hiukan erilaista ohjelmaa jaoteltuna lasten iän mukaan, sanoo tuvan vastaava ohjaaja Aino MäkiHepokangas. Perhetupien ideana on tarjota pienten lasten perheille paikka, jossa saada tukea toisiltaan ja myös ammattilaisilta. Keskustelut voivat käsitellä kasvatus- ja perheasioita – tai elämää yleisemminkin. 14
– Toimintamme tukee vanhemmuutta sekä lasten kasvua ja kehitystä. Autamme ihmisiä jaksamaan arjessa.
MAHDOLLISUUS MYÖS DOULAAN Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:llä on kolme perhetupaa. Linnainmaan lisäksi ne toimivat Hervannassa ja Annalassa. Tupien perustoiminta on suunnilleen samanlaista, vaikka pieniä erojakin on. Kaikilla perhetuvilla on arkipäivinä myös mahdollisuus valmistaa kotiruokaa. – Me hankimme ruoka-aineet. Ruokailijat sitten maksavat ruuasta pienen maksun oman maksukykynsä mukaan, Mäki-Hepokangas kertoo. Myös maanantaisin ja perjantaisin 2015
saatavilla oleva lastenhoitopalvelu on tullut suosituksi. – Pystymme antamaan väsyneille äideille mahdollisuuden levätä tai hoitaa omia asioitaan. Yksi perhetupien tarjoama mahdollisuus on doula eli synnytystukihenkilö. – Doulan voivat saada avukseen kaikki äidit, jotka kokevat tarvitsevansa tukea. Asiaan ei vaikuta se, onko isä mukana synnytyksessä vai ei.
Ei käymispakkoa Väki löytää tiensä perhetuville eri reittejä. Ohjaavia tahoja ovat muun muassa Tampereen kaupungin perhetyö, neuvolat ja sosiaalitoimi. – Joku on saattanut lukea tuvastam-
Tuemme vanhemmuutta sekä lasten kasvua ja kehitystä. Tavoitamme edullisin kustannuksin monia perheitä, toteaa Aino Mäki-Hepokangas.
me lehdestä tai netistä. Ja monelle tieto meistä on välittynyt ystävän kertomana. Vastaava ohjaaja korostaa sitä, että perhetuvat ovat asiakkaille vapaaehtoisia. Niihin ei tulla lähetteillä tai maksusitoutumuksilla. – Ja mikäli ei meillä käytyään tunne tätä tarvitsevansa, niin ei ole mitään pakkoa tulla uudestaan. Aino Mäki-Hepokangas toivoo, että perhetupia olisi joka puolella maata. – Näillä tavoitetaan edullisin kustannuksin paljon perheitä. Teemme juuri sellaista ennaltaehkäisevää toimintaa, joka osaltaan vähentää korjaavan työn tarvetta.
Aikuiskontakteja ja lastenhoitoa Saara Oksman oli saapunut Tuttipiiriin hyvissä ajoin Anna-tyttönsä kanssa. Pian kolmevuotias Edit ei tällä kertaa ollut mukana. Tänään tapaamisen teemana oli vauvahieronta.
– Tulimme Linnainmaatuvalle ensimmäistä kertaa jo silloin kun Edit oli pieni. Silloin minulla oli kuitenkin enemmän mammakavereita muualtakin. Nyt heitä on vähemmän, kun moni on palannut töihin. Saankin täältä aikuiskontakteja, nainen kertoo. Yksinhuoltajana Oksman arvostaa sitä, että Linnainmaatuvalla on mahdollisuus lastenhoitopalveluun.
Sosiaalisia verkostoja syntyy Hiukan eksoottisempaa väriä Linnainmaatuvalle toi syksyisenä maanantaina Luz Violeta Syvänen. Nainen on muuttanut muutamia vuosia sitten Perusta Suomeen. Perhetupa tarjoaa Syväselle ja hänen kaksosilleen mainion paikan leikkiin ja muiden perheiden tapaamiseen. Yhdeksänkuiset Miina ja Juho touhusivatkin innolla toisten lasten joukossa.
– Voin joskus jättää Annan tänne hoi-
– Tämä on todella hyvä paikka, jonne
toon, ja pääsen sitten isomman tytön
on helppo tulla. Asummekin sopivasti
kanssa vaikka jumpalle.
tässä aika lähellä.
Kahden lapsen äidistä sekin on hyvä
Muualta maahamme tulleilla ei vält-
asia, että kaikki perhetuvan palvelut ovat
tämättä ole kovinkaan vahvoja sosiaali-
ilmaisia.
sia verkostoja.
– Muskarit ja muut vastaavat toimin-
– Olen iloinen siitä että voin tavata
nat ovat maksullisia, ja ne keskittyvät
Linnainmaatuvalla muita äitejä. Kerran
yleensä aina yhteen asiaan. Täällä taas
täällä oli yksi espanjankielinenkin. Saim-
on monipuolista ohjelmaa, josta voi va-
me sillä kerralla puhua omaa äidinkiel-
lita itseä ja lapsia eniten kiinnostavat.
tämme, Syvänen sanoo.
Eikä tarvitse harmitella sitäkään, jos joku kerta jää välistä. 2015
15
kahvitauko kolumni
Sari haluaa kehittyä johtajana toiminnanjohtajalla on yhdistyksessä iso vastuu. mistä sinä
Lasten Kengissä ry:n toiminnanjohtaja Sari Haikarainen saapui Savon sydämestä Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajien työkokoukseen. Ennen kokousta joimme kahvit ja kävimme läpi heidän yhdistyksensä kuulumisia. tekstI ja kuva: Vesa Keinonen
sari, millä mielellä näin lokakuisena torstaiaamuna? – Kiitos, oikein virkistyneellä. Lomailimme viime viikolla Kroatiassa. Se on todella kaunis maa. Lämpöä oli 25 astetta, ja Välimeren vesikin vielä mukavan lämmintä. mitä olet hakemassa tästä työkokouksesta? – Tänään puhutaan muun muassa johtajuudesta ja sen tukemisesta. Odotan aiheelta paljon. Toiminnanjohtajana olet usein aika yksin. Asia vielä korostuu meidän kaltaisessamme pienessä yhdistyksessä. 16
saat tarvittaessa tukea? – Hallituksemme on osaava ja aktiivinen. Puheenjohtajalta saan aina halutessani hyviä neuvoja. Joitakin asioita pystyn jakamaan myös muiden työntekijöidemme kanssa. Vastuu toki säilyy aina minulla. – Yhdistyksemme saa erittäin hyvää tukea myös Ensi- ja turvakotien liitolta. Siihen kuuluminen on meille todella merkittävää. Paikalliset yhteistyökumppanimme arvostavat suuresti sitä että taustallamme on arvostettu valtakunnallinen toimija. olet ollut lasten kengissä ry:n toiminnanjohtaja runsaan vuoden. mitä teit sitä ennen? – Olen työskennellyt mm. toimitusjohtajana lastenkodissa. Sen jälkeen olin koulukuraattorina. Yhdistyspuoli on ollut tähän saakka minulle hiukan tuntemattomampaa. Tämä vaikuttaa oikein dynaamiselta tavalta toimia. yhdistyksenne toimii juvalla, leppävirralla, rantasalmella ja varkaudessa. mitä asioita teillä on nyt meneillään? – Alvari-perhetyö on ollut koko yhdistyksemme toiminta-ajan tärkein toimintamuotomme. Se on meillä todettu erittäin hyväksi työmuodoksi. 2015
Miina Sillanpää
Pystymme Alvarin avulla pureutumaan perheiden vaikeisiinkin ongelmiin. – Nyt teemme paljon työtä alakouluikäisten kanssa. Opetamme heitä tunnistamaan tunteitaan ja käsittelemään niitä. Toimimme tässä yhteistyössä paikallisten seurakuntien sekä kuntien varhaiskasvatuksen kanssa.
M
iina Sillanpää (18661952) oli mummoni täti. Hän oli mittava sekä ulkoiselta olemukseltaan että hengeltään. Julkisuudessa iso koko ja suora ryhti korostivat hänen luontaista johtajuuttaan. Köyhän, monilapsisen torpan tytär Wilhelmiina meni 12-vuotiaana töihin tehtaaseen ja pääsi kuusi vuotta myöhemmin kotiapulaiseksi. Näitä töitä 15 vuotta tehty-
Miksi ihmeessä pienille koululaisille pitää opettaa tunnetaitoja? – Maaseutu ei valitettavasti ole kiusaamisesta vapaata aluetta. Pienillä kyläkouluillakin kamppaillaan paljon kiusaamistapausten kanssa. Niissä se voi olla jopa isoja kouluja rankempaakin. Oppilaita on vähän, ja kaikki tuntevat toisensa. Isoilla paikkakunnilla ihmiset voivat eristäytyä toisista. onko maaseudulla sosiaalisuus vielä voimissaan? – Kyllä sukulaiset siellä tavallisesti pitävät yhteyttä toisiinsa. Lapsiperheille on suuri apu siitä, että isovanhemmat voivat asua naapurissa. Yhteisöllisyyttä on maalla laajemminkin; naapureistakin pidetään usein huolta. Kiitos sari kahviseurasta! oliko muuten lomakohteessasi kroatiassa parempaa vai huonompaa kahvia kuin suomessa? Minun täytyy tunnustaa etten Kroatiassa juonut kahvia lainkaan. En pidä ulkomaalaisesta vahvasta kahvista, joten reissussa join vain teetä.
Kuva: Kenen ottama kuva?
Olenkin pohtinut sitä, että voisimme lisätä yhteistyötä Ensi- ja turvakotien liiton muiden jäsenyhdistysten kanssa.
Isoisotätini ään Miina-tädistä tuli vuonna 1901 Helsingin palvelijataryhdistyksen puheenjohtaja. Hän ryhtyi rohkeasti ajamaan parannuksia palvelijattarien rankkoihin työoloihin. Vastaansa isoisotätini sai kiukkuista kirjoittelua, pilapiirroksia ja pilkkalauluja. Häntä pidettiin kotien pyhyyden ja rauhan rikkojana. Martta Salmela-Järvinen kirjoittaakin kirjassaan, että ”Jos suomalaiset viikkolehdet olisivat vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä julistaneet kilpailukyselyn siitä, kuka on Suomen vihatuin ihminen, vastaus olisi melko varmasti ollut: ”Miina Sillanpää”. Miina ei hätkähtänyt tästä tunnekuohuisesta kritiikistä. Hän vastasi siihen asiallisesti, täsmentäen syitään ja tavoitteitaan. Samalla esiäidistäni tuli tunnettu. Miina-täti oli osoittanut, että hänellä oli tahtoa, uskoa ja uskallusta. Niin vuonna 1907 alkoikin peräti 38 valtiopäivät kestänyt ura kansanedustajana. Se huipentui hänen nimitykseensä ministeriksi vuonna 1926, ensimmäisenä naisena Suomessa. Miina Sillanpää puolusti sitkeästi vähäosaisia ja syrjittyjä. Hän oli myös valmis kantamaan vastuuta. Oiva esimerkki siitä
on ensikotien verkosto. Suomen itsenäistymisen ja kansalaissodan jälkeen Miinatädistä kehittyi työväenliikkeen naisten johtohahmo, yhteistyökykyinen sillanrakentaja ja hyvinvointivaltion esitaistelija. Vuonna 1949 talousneuvos Miina Sillanpäälle ojennettiin ensimmäisenä naisena Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinto yhteiskunnan ja erityisesti naisten aseman parantamiseksi suoritetusta menestyksekkäästä elämäntyöstä. Miina-tädiltä kysyttiin, miltä hänestä tuntui, kun hän kuuli palkinnosta. Hän vastasi: ”Minä itkin.” Ja jatkoi: ”Enhän minä olisi mitään ilman järjestöjä”. Jo varhain Miina Sillanpää julisti, että ”jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.” Tähän hän pyrki kaikessa toiminnassaan. Nykyisin nämä oikeudet on kirjattu muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen ja Suomen perustuslakiin. Tänään pakolaisten tulviessa Eurooppaan, joutuvat maat testiin. Pitävätkö ne kiinni sitoumuksistaan ja takaavat pakolaisille ihmisarvoisen kohtelun?
Kirsti Rissanen Miina Sillanpään Seuran puheenjohtaja
2015
17
HELSINGIN ENSIKOTI RY Juhlavuoden tapahtumia valmistellaan Helsingin ensikoti ry:n ylimääräinen kokous sääntömuutoksen hyväksymiseksi on pidetty vähän ennen tämän Enskan ilmestymistä. Jäsenkirjeessä kerrotaan, hyväksyttiinkö uudet säännöt. Oulunkylän ensikodin 25-vuotisjuhlaa vietettiin 19.11. seminaarilla Äitiys on mahdollisuus. Seminaariin osallistui pitkälti toistasataa ammattilaista, yhteistyökumppania ja yhdistyksen ystävää. Kiitos kaikille mukana olleille! Kokeilemme uusia toimintamuotoja: 23.11. kokoontui ensimmäistä kertaa Odotusten kahvila, avoin kohtaamispaikka kaikille pääkaupunkiseudun vauvaa odottaville perheille. Paikalla oli myös yhdistyksen työntekijöitä ja vapaaehtoisia synnytystukihenkilöitä. Odotusten kahvilan jatkoista kerromme yhdistyksen jäsenkirjeessä, kotisivuillamme ja Facebookissa. Kotisivuillamme on alettu julkaista yhdistyksen tapahtumakalenteria, josta voi katsoa erilaisten kokousten ja muiden tapahtumien ajankohdan. Vuoden viimeinen kirpputori pidetään 10.12. klo 16-18 Perhetalon kellarissa, (Helsingin ensikodin sisäpiha, Ensi-Kodin tie 4). Yhdistys täyttää 80 vuotta ensi vuonna. Valmistelemme parhaillaan juhlavuoden tapahtumia. Juhlatapahtumiin liittyvät ehdotukset sekä ensikotiin tai Miina Sillanpäähän liittyvät muistot, kirjeet tai muu aineisto on tervetullutta! Toivotan Enskan lukijoille tunnelmallista joulua ja hyvää vuotta 2016! Kikka Manninen toiminnanjohtaja
KAAPATUT LAPSET RY Vertaisuutta tuettu Tänä vuonna teemamme on ollut vertaisuuden vahvana pitäminen ja tukeminen. Olemmekin vuoden aikana huomioineet vertaistukijoita ryhmätyöohjauksella ja koulutuksella. Lokakuussa järjestimme yhteisen koulutuksen uusille
18
vertaistukijoille sekä ”konkareille”. Koulutus oli antoisa, ja pitkään vertaistukijana toimineet vapaaehtoiset saivat parikseen uuden vertaistukijan. Vuoden 2016 teemamme tulee olemaan: tukeminen kokijasta toimijaksi. Tulevia tapahtumia: joulukuu ja vuodenvaihde ovat hiljaista aikaa lomien takia. Pyrimme kuitenkin järjestämään avoimia keskustelutilaisuuksia ja pulinakerhoja. Otamme myös vastaan ehdotuksia hyviksi aiheiksi! Tiedotamme tapahtumistamme nettisivuillamme sekä postituslistallamme. Voit seurata kuulumisiamme myös Facebookin ja Twitterin kautta. Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi 044 262 6662 Järjestösihteeri Vilma Näveri vilma.naveri@kaapatutlapset.fi 045 855 3055
KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RY Rahoituspäätöksiä jännitetään Syksyn vaihtuessa talveen alkavat kaikissa toiminnoissamme asiakasmäärät kasvaa. Lapset vierailevat Poukamassa tapaamassa vanhempiaan ja läheisiään, Alvarit käyvät perheissä ja vankilan perheosastolla aletaan hiljalleen valmistautua jouluun. Vuosikokouksemme pidettiin 23.11. ja 4.12. on perinteinen joulupuuromme. Vuosi 2015 on meillä ollut vahvaa kehittämisen aikaa ja nyt jännitämme rahoituspäätöksiä ensi vuodelle. Pian saamme jo tietää mitkä suunnitelmistamme toteutuvat, ja mitä hiotaan vielä paremmiksi. Tälle vuodelle ehtii tulla vielä sen verran muutosta, että Poukamalle tulee lisätilaa. Saamme toimistoille tilaa samasta kiinteistöstä ja Poukaman asiakkaat saavat alakertamme tiloja käyttöönsä. Rekrytoimme syksyllä myös uusia vapaaehtoisia. Koulutamme neuvokahviloihin vetäjiä ja haemme vankilan perhe-
2015
osastolle uusia lastenhoitajia. Lue lisää: www.khperhetyo.fi Sini Stolt toiminnanjohtaja
KOKKOLAN ENSI- JA TURVAKOTI RY Pidä kiinni –yksikkömme kymmenvuotias Vietimme vuosi sitten yhdistyksemme 15-vuotissynttäreitä erittäin juhlavasti. Tänä vuonna juhlan aiheena on päihdeäitien hoitojärjestelmään kuuluvien yksiköidemme kymmenen vuoden iän saavuttaminen. Vuodet ovat sisältäneet monta vauvaa, monta äitiä ja monta isää. On myös ollut monta naurua ja monta itkua, monta toiveikasta aamua ja väsynyttä iltaa. Uusia alkuja ja vanhan loppumista, yhteisön voimaa, mutta myös tuskaa. Elämän täytteisiä vuosia, mahdollisuuksien vuosia. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tehdä tätä työtä täällä Keski-Pohjanmaalla - kiitos RAY:n ja valtion avustusmäärärahojen. Ensi- ja turvakotien liitto on antanut meille merkittävän tukensa ja siitä lämmin kiitos. Myös oma henkilökuntamme on vuosien varrella tehnyt valtavan kehittämistyön sen eteen, että työn sisältö vastaisi tarpeita. Pidä kiinni -yksiköiden lisäksi vuosi on ollut merkittävä myös turvakotitoiminnan osalta. Turvakotimme jatkaa valtion rahoituksen turvin neljällä perhepaikalla. Tämän lisäksi pystymme tarjoamaan myös ensikoti- ja perhetuen paikkoja ympärivuorokautisessa yksikössä. Työtä on paljon, ja ajatuksemme ovat olleet koko vuoden ajan tiiviisti työn ja johtajuuden kehittämisessä. Saamamme TEKES-rahoitus on mahdollistanut paljon kehittämistä, ja se jatkuu edelleen. Rahoituksen avulla toivomme pysyvämme merkittävänä yhteistyökumppanina sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Marita Loukiainen toiminnanjohtaja
KYMENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY Eroauttamiseen panostetaan Kymenlaaksossa on jo pitkään odotettu uusia eroauttamisen muotoja. Tähän tarpeeseen yhdistys käynnisti yhdessä Neuvokeskuksen kanssa Eroneuvo-menetelmäkoulutuksen. Avopalveluohjaaja Hannele Mäkelän, Jussi-työntekijä Jukka Mörskyn sekä Etelä-Karjalan yhdistyksen työntekijöiden lisäksi siihen on osallistunut yhteistyökumppaneitamme Kouvolasta ja Haminasta. Eroneuvotoiminnassa tärkeässä roolissa ovat vapaaehtoiset vertaistukiohjaajat, joiden koulutus on parhaillaan käynnissä. Järjestämme Eroneuvotilaisuuksia sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Eroneuvo on jo pidetty Kouvolassa, ja seuraava toteutetaan Kotkassa ensi vuoden puolella. Asiakasperheiden isien entistä suunnitelmallisempi huomiointi on tuottanut tulosta. Isien kannustamana aloitettiin vapaaehtoisten ohjaama toiminnallinen kerho 1–5 vuotiaille lapsille ja heidän isilleen. Kerho on kokoontunut lauantai-aamupäivisin joka toinen viikko joko Perhetyönkeskus Esikossa, puistoissa tai erilaisissa liikuntapaikoissa. Joulun lähestyessä odotamme, että RAY toteuttaisi toiveemme, ja saisimme rahoituksen isätyöntekijän palkkaamiseen. Siihen olisi tarvetta enemmän kuin koskaan. Eroneuvosta, isätyöstä sekä muustakin yhdistyksen toiminnasta löydät lisää tietoa www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi tai seuraamalla yhdistystä Facebookissa. Aina voit myös soittaa toimistolle p. 044 744 0330. Jaana Vaittinen toiminnanjohtaja
LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY Lapsilähtöistä erotyötä kehitetään Vuosi lähenee loppuaan. Monenlaista muutosta ja muutakin mukavaa on tähänkin vuoteen mahtunut. Viimeisimpä-
nä koko työyhteisömme matka Tampereelle tutustumaan sisaryhdistyksemme toimintaan ja vaihtamaan kokemuksia. Kiitoksia vaan sinne Manseen, kovasti saimme ideoita ja mietittävää omaa toimintaamme ajatellen! Hienoa on huomata, että vapaaehtoisten panos on meillä kaiken aikaa lisääntymään päin. Vielä tässä loppuvuonnakin on useampi kansalaisia tavoittava tapahtuma, joihin on mahdollista tulla toteuttamaan asioita. Tervetuloa mukaan, lisätietoa löydät nettisivuiltamme. Eroperheen kahden kodin lapset -projekti on hienolla tavalla tehnyt ja kehittänyt lapsilähtöistä erotyötä. Projektivaiheen loppumetreillä julkaistaan työkirja ”Lillin ja Mikin uusi polku – tehtäväkirja lapselle vanhempien erotessa”, jonka avulla lapsi voi työntekijän tai muun läheisen aikuisen kanssa käsitellä omaa erokokemustaan. Eroauttamisen tärkeys on tullut projektin myötä selkeästi esille, ja Eroperheille tueksi -toiminnan jatkumiseen on haettukin RAY:n rahoitusta. Kiitokset kaikille kanssamme yhdessä työtä tehneille monille eri tahoille. Kiitokset toimintaamme eri tavoin tukeneille. Kiitokset teille, jotka olette antaneet aikaanne, osaamistanne ja kokemuksianne yhteiseen työhömme. Ja kiitokset koko meidän joukkueellemme! Hyvää Joulunaikaa! Jukka Ihalainen toiminnanjohtaja
jä se ny hd is ty ks et
Väkivallan katkaisu –ohjelman lisäksi Miehen Linja on kehittänyt ja toteuttanut kotouttavaa ja väkivaltaa ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa sellaisille maahan muuttaneille miehille, jotka ovat vielä kotoutumisprosessinsa alkuvaiheessa. Kehitetty Dusti® -malli on tarkoitettu kulttuurisesti homogeenisille miesryhmille. Syksyllä 2014 aloitettiin Dusti® -malliin perustuva kotouttava ja väkivaltaa ennaltaehkäisevä toiminta, joka on tarkoitettu eri kulttuureista tuleville nuorille naisille ja miehille. Tavoitteena on tutustua eri kansallisuuksien kulttuurisiin piirteisiin sekä poistaa eriarvoisuuden ilmiöitä, joita on havaittu Miehen Linjan yksilö- ja ryhmätoiminnoissa. Ryhmätoiminta on sukupuolesta riippumatonta. Näin on syntynyt Bahar –ryhmätoiminnan kokeilu. Bahar tarkoittaa kevättä arabian kielellä. Tähänastisten kokemusten perusteella toimintaan osallistujat ovat kyseenalaistaneet vahvasti patriar-
LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RY ”Kevät” on jo tullut meille! Miehen Linja on toiminut jo kymmenen vuotta osana yhdistyksemme toimintaa. Palvelu on tarkoitettu maahan muuttaneille miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa perheessään tai lähisuhteissaan. Miehen Linja tarjoaa tällä hetkellä asiakkailleen kulttuurisensitiivisen Väkivallan katkaisu –ohjelman sekä kotouttavaa ja väkivaltaa ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa.
2015
kaalisen kulttuurimallin peilaamalla sitä suomalaisen kulttuurin vaatimuksiin. Myös sukupuolten vuoropuhelu ryhmässä on erittäin toimivaa, aktiivista ja asenteisiin vaikuttavaa. Näin ”kevään” tuoksua on meillä ilmassa jo talven aikana. Kostas Tassopoulos Vastaava väkivaltatyön asiantuntija
jatkuu seuraavalle aukeamalle...
19
OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RY Nuorten turvapaikanhakijoiden tukiyksikkö aloitti Käynnistimme marraskuussa Haukiputaan lomakoti Onnelassa alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön. Onnelassa asuu määräaikaisesti enimmillään 40 nuorta. Heille opetetaan suomea, järjestetään työtoimintaa ja tutustutetaan meikäläiseen kulttuuriin ja tapoihin. Nuoret osallistuvat opiskelun lomassa lähiympäristönsä talkootöihin. Kielen oppiminen ja tutustuminen suomalaisiin riittävät palkkioksi. Lisäbonuksena otamme vastaan myös käytettyjä vaatteita - erityisesti talvivaatteita - urheiluvälineitä, polkupyöriä ja pelejä, koska nuorille järjestetään toimintaa myös yhdistysten ja urheiluseurojen kautta. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukena Onnelassa toimii asiantunteva ja kokenut henkilöstö. Oulun Enskan vanhoista työntekijöistä yksikön johtajana aloittaa Jani Kaisto, sosiaalityöntekijänä Merja Järveläinen, terveydenhoitajana Aila Riikonen ja toimisto-taloussihteerinä Sonja Jaskari. Lisäksi on palkattu kymmenen uutta ohjaajaa ja kaksi tukipalveluiden työntekijää. Nuorille kerätään parhaillaan tukihenkilöitä. Edustajatoiminnasta saa pienen korvauksen. Asiasta kiinnostuneet voivat antaa tietonsa merja.jarvelainen@oetk.fi Sosiaalityöntekijä Järveläinen hakee edustajille käräjäoikeuden vahvistuksen. Tukiasumisyksikön naapureille järjestettiin kahvihetki ja mukaan vapaaehtoiseksi ilmoittautui joukko haukiputaalaisia yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä. Keskusteltiin myös huolista, mutta yhteinen käsitys oli, että tutustumalla toisiimme pääsemme hyvin eteenpäin. Naapurit lupasivat nuorille talkootöitäkin. Timo Peltovuori toiminnanjohtaja
TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI RY Historiikki julkaistaan Yhdistyksemme 70-vuotisjuhlavuosi on loppusuoralla. Tammikuussa julkaistaan 20
Matti Wacklinin kirjoittama historiikki ja sen jälkeen lähdetään kohti seuraavaa seitsemää vuosikymmentä. Historiikin tekeminen on ollut rikastuttavaa myös meille itsellemme. On ollut fantastista huomata, miten upeaa ja tärkeää työtä Tampereen ensi- ja turvakoti ry on tehnyt. Leimaavaa on myös työn edelläkävijyys; monien palveluiden osalta olemme olleet ladun avaajia umpihangessa. Yhdistys joutui keväällä ajamaan ensikodin toiminnan alas, mutta onneksi nyt lupa-asiat ovat kunnossa ja ensikoti on jälleen avannut ovensa. Ensikodin hetkellinenkin lopettaminen tuntui meistä aivan hirveältä. Onneksi luotimme siihen, että kyseessä on vain väliaikainen ratkaisu. Turvakodilla on kiireitä ja uusia käytäntöjä vielä opetellaan uuden lain myötä. Suurin huoli on kuitenkin yksintyöskentely, mistä pitäisi päästä näin vaativassa työssä eroon. Työskentely yksin on riski niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Se ei myöskään takaa hyvää laatua, mistä me olemme tunnettuja. Monia muutoksia on vuosiin mahtunut, ja näyttää siltä, että niitä tulee jatkossakin. Henkilökuntamme on kuitenkin sopeutunut haasteisiin, ja meillä on halu tehdä työmme hyvin ja laadukkaasti. Lähdemme luottavaisin ja levollisin mielin kohti tulevia vuosia! Maria Länsiö toiminnanjohtaja
TURUN ENSI- JA TURVAKOTI RY Vapaaehtoiskoulutus vetää väkeä Uusien vapaaehtoisten koulutukseen loka-marraskuussa osallistui huikeat 19 osallistujaa. Saamme siis loppuvuodesta monta uutta toimijaa, joita kiinnostaa erityisesti lastenhoito, tukihenkilötoiminta ja tapahtumien järjestäminen. Noin puolet heistä on sosiaali- tai terveysalan opiskelijoita. Koulutus huipentuu Kotitoimikunnan to 10.12. klo 17 järjestämään asiakkaiden puurojuhlaan, jonka ohjelmasta vastaavat vapaaehtoiset. Doula-toimintaan tarvitaan uusia vapaaehtoisia, perehdytystä on tarjolla alkuvuodesta. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä doula@tuentu.fi. Jo toimivien vapaaehtoisten 2015
(doulat, tukihenkilöt ja Kotitoimikunta) pikkujoulua vietetään 8.12. klo 18.00. Yhdistyksen syyskokous pidettiin 21.10. Hallitukseen valittiin Kirsi Siira Jutta Valkaman tilalle, Kotitoimikunnassa ei vaihdoksia. Tiedotamme yhdistyksen ajankohtaisista asioista jäsenkirjeellä ainakin kahdesti vuodessa. Muina aikoina kannattaa vierailla www-sivuillamme www.tuentu.fi, joiden etusivulla on vaihtuvia ajankohtaisia uutisia. Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. olimme mukana Lastensuojelun järjestömessuilla perhetalo Heidekenillä sekä ICDP-tietoiskulla että toiminnan esittelyllä. Tammikuussa vaativan vauvatyön väki vahvistettuna kriisi- ja väkivaltatyön osaajilla lähtee opintomatkalle Jyväskylään. Siellä tutustutaan Emma ja Elias-hankkeen Erityisesti Isä - projektiin. Hyvää joulunalusaikaa! Eija Järviö Vaativan vauvatyön palvelupäällikkö
TURVALLISEN VANHUUDEN PUOLESTA – SUVANTO RY Koulutusmateriaalia omaishoitajille Suvanto ry:n koordinoima, EU:n rahoittama Combating Elder Abuse Grundtvig –oppimiskumppanuushanke päättyi syyskuun lopussa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa tavoista ehkäistä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua sekä lähisuhdeväkivaltaa kansallisilla ja Euroopan tasoilla. Hankkeessa on myös jaettu ja kehitetty innovatiivista koulutusmateriaalia. Yhdistyksemme hankekumppaneita olivat järjestöt Anziani e Non Solo Italiasta, Age Action Irlannista sekä Habilitas-aikuiskoulutuskeskus Romaniasta. Vuosina 2013–2015 toimineen hankkeen lopputuotoksena syntyi ikääntyneisiin kohdistuvaan kaltoinkohteluun ja lähisuhdeväkivaltaan perehdyttävä koulutusmateriaalipaketti. Sosiodraaman menetelmiä hyödyntävä kouluttajan käsikirja sekä siihen liittyvät materiaalit pohjautuvat teoreettisesti sukupolvien välisen ymmärryksen ja empatian käsitteeseen (’generational intelligence’, Simon Biggs).
Keskiössä on ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ymmärtäminen ikäsyrjinnän ilmiön kautta. Materiaalin pohjalta järjestettävissä olevien työpajojen kohderyhmänä ovat erityisesti omaishoitajat, mutta materiaali on sovellettavissa myös vapaaehtoisille sekä ikääntyneille ja heidän perheilleen. Koulutusmateriaali tullaan kääntämään suomeksi ensi vuoden puolella. Englanninkielinen versio on ladattavissa ilmaiseksi hankkeen nettisivuilta osoitteesta www.combatingelderabuse.eu Henriikka Laurola hankekoordinaattori
ÄIMÄ RY Entistä monipuolisempaa toimintaa Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry on laajentanut toimintaansa. Aiemmin loimme ryhmächattien rinnalle henkilökohtaiset chatit. Ne ovat luotettava ver-
TURVASSA SUOMESSA? Vauvaperhe turvapaikanhakijana –projektin Turvassa Suomessa? -kampanja nostaa turvapaikanhakijalapset keskiöön Todelliset Supersankarit –valokuvanäyttelyllä. Sen voi tilata Ensi- ja turvakotien liitosta vierailulle muualle Suomeen. Osana kampanjaa järjestettiin Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. tapahtuma, jossa oli ohjelmaa mm. päiväkodin ja vastaanottokeskuksen lapsille. Voit käydä lukemassa turvapaikanhakijaperheiden tarinoita ja ratkaisuehdotuksia heidän tilanteisiinsa Turvassa Suomessa? -kampanjan sivustolla. Sieltä löydät myös koskettavia kuvia näistä lapsista. www.turvassasuomessa.fi
taistuen väylä niille, joille vaikkapa ryhmä ei ole omin vaihtoehto. Vertaistukipuhelimemme palvelee äitien lisäksi yhä useammin myös isiä ja muita läheisiä. Nyt näiden rinnalle tulevat aluetukihenkilöt ohjaamaan äitiä avun luo, tai vaikka istahtamaan kahville tukea tarvitsevan äidin kanssa. Tukea vapaaehtoisilta auttajiltamme on siis entistä paremmin saatavilla, äidille tai tarvitsijalle luontaisella tavalla. Voi kirjoittaa tai puhua, yksin tai ryhmässä. Apua löytyy. Nyt toivomme päärahoittajaltamme RAY:lta joululahjaksi myönteistä päätöstä toiminnan laajentamiseksi ja vapaaehtoistemme tueksi. On ollut uskomatonta, miten moni itse saman läpikäynyt äiti haluaa tulla mukaan auttajien riviin. Samalla jännitämme tukitoimintaa monipuolistavien hankkeiden rahoituspäätöksiä. Näiden hankkeiden avulla voisimme auttaa entistä useampia. Rahoituspäätöksistä huolimatta työm-
Riemukaarikiertue vahvisti lapsen osallisuutta Ensi- ja turvakotien liiton Kannusta minut vahvaksi – hanke sekä Pesäpuu ry järjestivät syksyllä Lahdessa ja Oulussa Riemukaarikiertueen. Kyseessä on iloinen tapa ottaa lapset ja heidän vanhempansa mukaan yhteiseen kehittämiseen irrottautuen perinteisestä työntekijä-asiakas asetelmasta. Samalla lapsen ääni ja kokemus tehdään näkyväksi. Lahdessa ja Oulussa työskenneltiin Riemukaarikiertueen aikana kahtena päivänä. Esille nousivat muun muassa hyvän kohtaamisen merkitys sekä leikin tärkeys.
2015
jä se ny hd is ty ks et
me etenee, joskin hitaammin. Olemme mm saaneet täysin vapaaehtoistyönä käännetyn tietopaketin synnytysmasennuksesta somaliksi ja se löytyy verkkosivuiltamme. Moni muu kieli odottaa vielä hetkeään. Näin joulun lähestyessä ÄIMÄ ry haluaa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan, tukijoitaan ja ennen kaikkea upeita vapaaehtoisiamme! Olette puhdasta kultaa, kiitos jokaiselle auttajalle ja ideanikkarille! Tästä joukosta löytyy osaamista ja aikaa oman kiireenkin keskellä. PS. ÄIMÄ-villasukat löydät: www. aima.fi Laura Piirainen toiminnanjohtaja
ly hy es ti
Imetysrauhakampanjassa panostettiin positiivisuuteen Lokakuussa toteutettu kaksikielinen Imetysrauha-kampanja nosti positiivisella tavalla esiin imetystä ja imetyskulttuuria. Samalla korostettiin myös imetyksen monimuotoisuutta; mukana oli hyvin erityyppisiä perheitä. Kampanjan toteutti Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin Imetys ilman stressiä –projekti yhdessä seuraavien tahojen kanssa: Suomen Kätilöliitto, Imetyksen tuki ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Metropolia AMK, Novia AMK ja HUS. Imetysrauha-kampanjan materiaalit löytyvät osoitteesta: www.imetysrauha.fi
21
yh te ys ti ed ot Laura Puro
Periksi ei anneta
jäsenyhdistykset
liitto Ensi- ja turvakotien vaikuttajana
1
Ihan täysi tonttu! Tuula Korolainen (toim.) – Virpi Penna (kuv.) Lasten Keskus 2015, 40 s.
Tapiiri ja hunaja – sillä aikaa kotona Julia Vuori, Lasten Keskus 2015, 26 s.
Periksi ei anneta – ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana Laura Puro, Ensi- ja turvakotien liitto 2015, 113 s.
Joulukalenteri runoista ja kuvista
Miten ihminen korjataan?
Tarinoita vaikuttamisesta
Ihan täysi tonttu! on runoista ja kuvista tehty joulukalenteri. Loppusoinnut tekevät runoista mukaansatempaavia loruja, joita tekee mieli lukea uudestaan. Kuvat ovat lämminhenkisiä, ja niistä voi myös etsiä siellä olevan joulukalenterin luukun numeron.
Kirja kertoo kahden pehmolelun ystävyydestä. Mukana seikkailee myös kylpymustekala. Ystävykset miettivät yhdessä, miten voisivat piristää sairaalasta palaavaa Leia-tyttöä. Entä voisiko ihmisen korjata kuten pehmolelun, neulalla ja langalla?
Periksi ei anneta on Ensi- ja turvakotien liiton juhlavuoden julkaisu. Kirja tuli painosta ulos syyskuussa 2015 juuri sopivasti ennen liiton 70-vuotisjuhlia. Laura Puron kokoama teos lähestyy liiton 25 viime vuoden aikana tekemää vaikuttamis-
Runot avaavat herkullisia mahdollisuuksia kes-
Kolmevuotias Eino-poikani ihastui kirjaan
työtä viiden teeman kautta. Oman osuutensa
kustella sanoista ja sanonnoista, jotka eivät ehkä
saman tien. Pehmolelut keksivät mitä haus-
saavat niin Lapsen aika –projekti, Pidä kiinni
ole lapsille vielä tuttuja. Niitä ovat esimerkiksi kiu-
kempia keinoja Leian piristämiseksi ja näi-
–hoitojärjestelmä, Miesten kriisikeskus sekä
lu, ahkio, nukkua pommiin ja pilkkiminen. Lisäksi
tä sivuja Eino tutki kiinnostuneena. Tarinan
kokemusasiantuntijuuden nousu.
runoissa käsitellään mukavassa paketissa ujoutta,
mielenkiintoisin hahmo oli selvästikin pu-
Mielenkiintoinen on kertomus Alvari-per-
rehellisyyttä, kateutta, jakamisen taitoa ja maail-
nainen kylpymustekala. Kirjan syvällisempi
hetyön synnystä ja alasajosta useimmilla
man kuulumista kaikille.
teema jää pienelle lukijalle vielä epäselväksi,
paikkakunnilla. Kirjoittaja ei kaunistele asioi-
mutta värikkäät hahmot ja humoristiset teks-
ta, vaan tuo hyvin realistisesti esille kehittä-
tit upposivat myös häneen.
mistoiminnan karikoitakin. Paraskaan vaikut-
Kirjassa on monia oivaltavia tarinoita, joista jää hyvä mieli. Osa taas on hämmentävämpiä, ehkä vaikeitakin ymmärtää. Muutaman päivän
Kirja on toteutettu yhteistyössä syöpäsai-
kohdalla runot ovat sekä suomeksi että ruotsiksi.
raiden lasten vanhempien perustaman Sylva
Sari Laaksonen
ry:n kanssa.
Periksi ei anneta –teoksen taitto on selkeä
Kaisa Komsi
ja kuvavalinnat onnistuneita. Napakka kirja
tamistyö ei aina tehoa, mikäli toimintakenttä muuttuu radikaalisti.
on informatiivinen ja virkistäväkin lukuelä-
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Sysipolku 4 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 06 831 9518 www.kokkolanensijaturvakoti.fi
mys. Vesa Keinonen
Lennokas – satuja, jotka saivat siivet
Toimittanut: Sirpa Kivilaakso, Riitta Kiiveri ja Anna-Reetta Sipilä, kuvitus: Karoliina Pertamo Lasten Keskus ja Kirjapaja, 2015, 63 s. 22
Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikotiry.net
Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi
Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi
Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Pohjois-Karjalan ensikoti ry Sänkinotkontie 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 www.pohjoiskarjalanensikoti.fi
Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi
Tämä kirja on täynnä tarinoita lentämiseen liittyen. Sadut ovat Finnairin henkilökunnan ja matkustajien tuottamia. Lentävät eläimet, pilvet, lentokoneet ja muut seikkailevat ympäri maailmaa parin aukeaman mittaisissa saduissa. Ne ovat lapsille ja pikkukoululaisille sopivan mittaisia. Monet sadut perustuvat turvalliseen toistoon, mutta tarjoavat kuitenkin jonkun pienen uudenkin näkökulman. Tekstejä tukee värikäs ja vahva kuvitus. Kirjan sivuilla oli myös pikkulaatikoita, joihin 2015
oli koottu lasten hauskoja kommentteja lentämiseen liittyen. Osalle niistä lapset nauroivat maha kippurassa, ja heti piti etsiä seuraava laatikko teksteineen. Osa taas aukesi vain vanhemman avustuksella. Lennokas on perusturvallinen satukirja, joka tarjoaa pojille ja tytöille innostumisen aihetta. Kirjan myynnistä osa ohjataan Uuden Lastensairaalan tukemiseen.
Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi
Anu Sauliala
ensi- ja turvakotien liitto Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
•
Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi
Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com
Lennokasta
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Hämeentie 15 B, 64 00500 Helsinki p. 09 726 2422 www.suvantory.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs. 00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi
Neuvokeskus (12/2015 lähtien) Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.) neuvokeskus.fi apuaeroon.fi Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi
2015
Lahjoitustilit Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815
23
BM9 1
Auta meitä auttamaan! Ensi- ja turvakotien
liitto
Joulu vä y h e l apsel
L
Kaikki lapset eivät odota joulua, sillä heille
Turo (6v.) toivoo, että tämä joulu olisi mukava.
joulu on ahdistava ja turvaton. Meidän tehtävämme on tänäkin vuonna huolehtia, että mahdollisimman moni suomalainen lapsi uskaltaa iloita joulusta. Vuosittain apumme tavoittaa yli 4 000 lasta perheineen. Minkälaisen joulun sinä haluaisit lahjoittaa heille?
ensijaturvakotienliitto.fi/tue toimintaamme Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200
Lahjoitustilit: 24
IBAN
2015
Rahankeräyslupa: POL-2014-13815