Enska 5/2016

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2016 NO 5 ´

Kehittäjäryhmä muuttaa työtä 14

Auttaako ensikoti? ”Sepiä” unettaa mukavasti

4

11 14 Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry.

7

Sisältö 4 7

Ensikoteja tarvitaan Nuoresta äidiksi. Inka ja Sepi.

50 uutta jäsentä Kokkolan yhdistykseen

”Olen kuullut yhdistyksen toiminnasta pelkkää hyvää.”

10

KAHVITAUKO

11 12

Joustoa eron jälkeen.

Sari Masalin-Miettinen.

Lyhyet Minun työviikkoni ”Tänään tehdään tulevaisuutta.”

Arja Kilpeläinen.

14

Kehittäjäryhmä: miten aloittaa ja ketä kutsua?

Väkivallasta selvinneet haluavat helpottaa avun saamista

17 18 22 23

Hyvää joulua!

JÄSENYHDISTYKSET Kirjanmerkki Kirjoja joulusta ja työruumiista.

YHTEYSTIEDOT

Nina Dodd

N O 5 ’2016 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 34. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,

ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Katariina Suomu Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitukset: Outi Hieta Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Tilaushinta: 25 € / vuosi Taitto ja ulkoasu: Inari Savola / NOON Kannen kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen / Studio Ihmepeili www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/ jasenlehti-enska/ ilmestymisaikataulu: 1/2017 viikolla 8 2/2017 viikolla 18 3/2017 viikolla 38 4/2017 viikolla 47

PÄ ÄK IR JO IT US

Pidetään kaikista lapsista huolta

T

ässä lehdessä puhutaan ensikotityöstä ja sen vaikuttavuudesta.

Ensikodeista on tehty tutkimus, jonka otsikko Elämäni paras päätös kertoo pähkinänkuoressa, miten merkittävä aika ensikodissa on ollut sinne tulleille äideille ja vauvoille. Työntekijöiden vankka ammattitaito, periksi antamaton äitien ja vauvojen rinnalla kulkeminen sekä tulisieluinen puolustaminen eri tilanteissa ovat oleellisia hyvien ja pysyvien muutosten kannalta. Kyse on myös siitä, että jokaista äitiä ja vauvaa, ja entistä useammin myös isää, kohdellaan arvostavasti ja kunnioittavasti. Ensikotitoiminnan peruseetos on, että aina on mahdollisuus uuteen alkuun.

Sinikka Kuosmasen tutkimus kertoo, että perheet ovat saaneet avun ja päässeet elämään kiinni ensikodin avulla. Tässä oleellisia ovat riittävän pitkät kuntoutumisjaksot. Vuosia kasautuneet, usein ylisukupolviset ongelmat eivät ratkea lyhyillä ja nopeilla interventioilla. Tämä myös kuntapäättäjien pitäisi ymmärtää. Ensikotijaksojen pituudessa säästäminen on lyhytnäköistä säästämistä. Itse asiassa on kyse siitä, että äideille ja vauvoille annetaan hetkeksi mahdollisuus ja sitten se viedään pois. Liian lyhyiden kuntoutumisjaksojen raskas seuraus hyvin todennäköisesti on vauvan huostaanotto, mikä maksaa todella paljon.

Sote-uudistukselle lapsiperheiden palvelujen toimivuus ja ehyiden palvelukokonaisuuksien rakentuminen on iso haaste. Epäilen, että julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoite ja monimutkainen palvelurakenne eivät sitä mahdollista. Jos hallitus toimii vastuullisesti, se ottaa vakavasti annetut lausunnot ja arvioi linjauksiaan uudelleen. Kyse on kansallisesta poliittisesta valinnasta. Järjestöjen asema on viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut merkittävästi, kuten väitöskirjassani totean. Viisasta on ottaa järjestöt voimavaraksi tulevaisuudessakin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut toteuttavat ihmisten perusoikeuksia, ne eivät ole kauppatavaraa. Lasten oikeudet ovat yleismaailmallisia ja jakamattomia.

Niiden toteutumista ei saa uhrata eri puolueiden poliittisille intresseille.

Muistutan, että tämä koskee myös sodan keskeltä turvaa hakevia lapsia ja heidän perheitään. Näilläkin lapsilla on oikeus omiin vanhempiinsa.

Rauhaisaa joulunodotusta!

Riitta Särkelä pääsihteeri

Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Ensikoteja tarvitaan Ensikoti voi muuttaa vauvaperheen elämän. Yksinäiset, mielenterveyden ongelmista ja päihteistä kärsivät äidit kuntoutuvat hoitamaan vauvaansa.

Kun äidit ja isät pääsevät yli häpeän tunteista, kuntoutuminen on nopeaa.

A

pua saaneet vanhemmat kertovat ensikodissa olon mullistaneen elämänsä.

Ensikotiin tullessaan äidit ja isä ovat olleet ”heikossa kunnossa”.

Vauvan kanssa kaksin olo on tuntunut ylivoimaiselta.

Vuotta tai paria myöhemmin vanhemmat elävät yhdessä lapsensa kanssa joko tuettuina tai itsenäisesti.

Huostaanottoja ei ole tarvittu. Ensikotijakso antoi aikaa levätä, oppia arkisia asioita, opetella hoitamaan vauvaa ja alkaa luottaa omaan vanhemmuuteen.

Tämä selviää ensikotien työn vaikutuksesta tehdystä Elämäni paras päätös -tutkimuksesta, joka julkaistaan ensi vuoden alussa.

Sinikka Kuosmanen haastatteli tutkimusta varten 17 äitiä ja 3 isää. He olivat olleet ensikodissa eripituisia aikoja kuudesta viikosta reiluun vuoteen.

Samaan aineistoon kuuluvat myös 20 ensikodin työntekijän haastattelut.

Myös ”toivottomille” Haastateltujen perheiden vauvat olivat vanhempiensa mielestä olleet hyvin itkuisia.

Vanhemmilla oli omalta lapsuus4

Parasta ovat muut nuoret äidit.

ajaltaan ja aikuisiältä kokemuksia vakavasta kaltoinkohtelusta. He olivat käyttäneet päihteitä ja joutuneet väkivallan kohteeksi. Vauvan tulo aktivoi mielialan vaihteluita, masennusta ja psykoosia. Lastensuojelu mietti, selviävätkö vanhemmat lapsen kanssa.

– Juuri heitä varten ensikoti on olemassa. He ovat pieni joukko, jonka auttaminen ei ole helppoa, sanoo Sinikka Kuosmanen.

– Siinä ensikodilla on ehdottomasti paikkansa.

Vanhemmat on voitu monissa eri palveluissa leimata niin sanotusti toivottomiksi tapauksiksi. Itse he eivät ehkä ole tunteneet onnistuvansa juuri missään. Siksi se, että heissä vanhempina nähdään hyvää ja heitä kohdellaan arvostavasti, tuo tulosta.

Ensikodissa opitaan selviytymään arjesta ja rakennetaan verkostot, ettei 2016

perhe jää aivan yksin, kun ensikotiaika loppuu, kuvaa Kuosmanen.

Se päivärytmi Tutkimusta viimeistelevän Sinikka Kuosmasen mielestä ensikotien työssä ei ole tarvetta suurille uudistuksille. On vain vahvistettava sitä, mitä on ennenkin tehty.

– Kun vanhemmat alkavat nähdä ympärilleen, autetaan heitä lapsen kanssa olemisessa.

Vanhemman voimien karttumisessa auttaa lepo ja säännöllisen päivärytmin opettelu. Kun vanhempi rauhoittuu, hän jaksaa huomata vauvan.

Lepäämistä helpottaa, jos ensikodissa on toisia samassa tilanteessa.

– Jos asiakas on ainoa, hänellä on tunne, että vain hän on ongelmainen, kertoo Sinikka Kuosmanen.

Tähän on reagoitu esimerkiksi Kokkolassa, jossa on yksi ensikotipaikka.

– Entiset asiakkaat käyvät ”päivähoidossa” säännöllisen epäsäännöllisesti.

Viereisellä sivulla: "Sepi"-vauva asuu äitinsä Inkan kanssa nyt Keski-Suomen ensikodissa.

2016

5

Ensin lepo, sitten päivärytmi.

Työstä pitää kertoa Kun asiakasmäärät ovat pieniä, ensikodeille on haaste pitää yhteistyö lastensuojelun kanssa sujuvana.

– Pienten kuntien lastensuojelussa ei ehkä joka vuosikaan tule eteen perhettä, joka hyötyisi ensikodin avusta, miettii Kuosmanen.

Tämän vuoden toukokuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana ensikodeissa oli yhteensä vajaat 130 perhettä. Äideistä 4 oli alaikäisiä. Kaikkiaan perheitä oli ensikodissa viidennes enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Neuvolat ja lastensuojelun työntekijät usein myös välittävät perheille ensimmäisen mielikuvan ensikodista. Sen olisi hyvä olla todenmukainen.

Päätöstä ensikotiin tulosta sävyttää yleensä tunne epäonnistumisesta.

Paikan päällä vanhemmat yllättää ”kodin henki”.

– Jo tulohaastatteluun pitäisi saada mukaan joku, joka jo on ensikodissa ja joka osaa puhua ”epäonnistumisen ja häpeän tunteistakin” sanoilla, joilla tulija sen ymmärtää, painottaa Sinikka Kuosmanen Kun vanhemmat alkavat ajatella, että ensikoti pystyy tarjoamaan heille sitä, mitä he tarvitsevat, kuntoutuminen on nopeaa. Haastatellut äidit ja isät arvioivat vuosi tai kaksi kotiutumisen jälkeen voivansa hyvin tai erittäin hyvin ja perheen arjen olevan vakaata.

OIkealla: Inkan suurin toive on, että vauvalla olisi kaikki hyvin.

6

2016

Nuoresta äidiksi Vuosittain ensikodissa arkea opettelee myös muutama hyvin nuori äiti.

Inka saa tukea vauva-arjen ensimmäisiin hetkiin Keski-Suomen ensikodissa.

E

nsikodin eteiseen kantautuu hellyttäviä vauvanääniä.

Peremmältä löytyy myös 15-vuotias Inka juttelemassa toisen nuoren äidin kanssa. Molemmilla on pienet vauvat sylissään.

Inka syöttää pullosta omaa vauvaansa, jota kutsuu enimmäkseen lempinimellä Sepi. Varsinaista nimeä kaksikuisella pojalla ei vielä ole, ristiäiset ovat vasta tulossa.

– Sillä on monta nimeä, jolla on kutsuttu. Muut alkoivat kutsua Sepoksi, kun tällä on tällaiset hiukset, sanoo Inka ja hipaisee vauvan hentoja haivenia.

Sepi syö maitoa tyytyväisesti tuhisten. Välillä Inka pyyhkii rätillä suupielestä valuneet nesteet pois.

Avopalvelusta ensikotiin Inkan piti muuttaa ensikotiin jo odotusaikana, mutta koska vauva syntyi odotettua aiemmin, vauva oli aluksi pari viikkoa sairaalassa, jossa Inka kävi hoitamassa häntä ensikodista käsin.

– Kun olin raskaana, kävin Ainossa (avopalveluyksikkö), ja sieltä ehdotettiin, että tämä voisi olla hyvä paikka.

Päätös tulla oli aika helppo.

Maitopullo tyhjenee ja Inka nostaa Sepin olkapäälleen ja taputtelee pientä selkää. Otteet ovat varmat ja levolliset. Hyvät kanto-otteet neuvottiin jo sairaalassa. Inkan mielestä ainakaan vielä vauva-arjessa ei ole ollut mitään yllättävää tai ylivoimaisen vaikeaa.

– Mulla on pikkusisko ja pikkuveli, joita olen hoitanut pienempänä. Varsinkin pikkuveljeä.

Sepin kynnet ovat miniatyyriset, mutta edes niiden leikkaaminen ei ole tuottanut vaikeuksia.

– Ajattelin, että se olisi ollut paljon vaikeampaa, mutta hyvin Sepi pysyi paikoillaan.

Apua saa Inka röyhtäyttää Sepin ja siirtää hänet syliinsä, kyynärvarttaan vasten. Inka on aina pitänyt vauvoja söpöinä. Sepin silmät alkavat lupsua ja suupielissä häivähtää hymy. Miltä se tuoreesta äidistä tuntuu?

– Kivalta, sanoo Inka hymyillen vauvalle.

Enimmäkseen Sepi vielä nukkuu, varsinkin nyt, kun on vähän kipeänä.

– Yleensä se herää parin kolmen tunnin välein, mutta nyt on nukkunut melkein koko päivän. Äitinsä sylissä uinaileva Sepi vaikuttaa rauhalliselta ja tyytyväiseltä vauvalta.

– Ei se kyllä kovin useasti itke, vain kun vaihdan vaippoja tai sillä on nälkä.

Ensikodissa Inka on viihtynyt hyvin. Ohjelmaan kuuluu yhteispalavereja, joissa koko ensikodin väki on mukana ja joissa suunnitellaan yhdessä tulevaa viikkoa. Sitten on tiistaisin musiikkiterapiaa, vauvavartti torstaisin ja vanhempainryhmä ja vauvamuskari perjantaiaamuisin.

– Olen saanut sellaista apua, mitä olen pyytänyt, esimerkiksi kylvetykseen. Ollaan käyty läpi myös vuorovaikutusjuttuja.

2016

Inka kertoo oppineensa ohjaajilta muun muassa sen, että vauvaa kannattaa pitää myös vatsallaan, jolloin vauva voi harjoitella päänsä kohottamista.

Toiset äidit Täällä on selvää, että jokainen äiti hoitaa lastaan melko itsenäisesti. Tarpeen tullen autetaan, jos äiti vaikka kaipaa huilihetkeä. Ohjaajia on tukena päivin öin.

Ehkä parasta apua vauva-arjen keskellä ovat Inkan mielestä olleet ensikodin muut nuoret äidit, heidän kanssaan oleminen ja puhuminen, vauvojen hoitaminen yhdessä.

– Heiltä voi aina kysyä neuvoa, jos ei itse tiedä.

Inkan huoneessa on vauvansänky ja kasa vauvanvaatteitta korissa, jossa lukee ”likapyykki”. Ikkunasta avautuu näkymä puistoon ja Jyväsjärvelle.

Hyllyllä on kaksi pientä taulua, joista toisessa on kaksi pientä jalkaa ja toisessa pikkuruinen käsi: äidin ja vauvan yhteisen askartelutuokion aikana syntyneet taideteokset.

Inka ei vielä tiedä, kuinka kauan aikoo viipyä ensikodilla. Se päätös syntyy yhdessä oman sosiaalityöntekijän kanssa.

Tulevaisuudelta Inka toivoo eniten yhtä: – Että tällä olisi kaikki hyvin, hän sanoo ja katsoo Sepiä hellästi.

Tuija Siljamäki

7

Teksti: Emmi Hela Kuvat: Kokkolan ensi- ja turvakoti ry

50 uutta jäsentä Kokkolan yhdistykseen – Haluamme olla järjestö, josta ihmiset ovat ylpeitä ja johon on ilo kuulua, sanoo toiminnanjohtaja Marita Loukiainen.

K

okkolan ensi- ja turvakoti ry järjesti elokuussa viikon kestäneen jäsenhankintakampanjan.

Yhdistyksen työntekijöistä koottu kampanjatiimi, lähialueen yritykset ja yhdistyksen vapaaehtoiset tempaisivat saadakseen yhdistykselle näkyvyyttä ja lisää ihmisiä mukaan toimintaan.

Some-näkyvyyteen panostettiin suunnitelmallisesti jo ennen kampanjan alkua, ja etenkin kampanjan aikana. Käyttöön otettiin #turvanapolulla-hashtag kertomaan yhdistyksen jäsenyydesta. Julkisuuden henkilöitäkin lähti mukaan, muun muassa Putous-sarjassa esiintynyt Essi Hellén, joka on myös näytellyt Kokkolan kaupunginteatterissa.

Ystävän vinkistä Kampanjaviikko alkoi lehdistötilaisuudella, sitten tiimi oli tavattavissa viikon jokaisena päivänä eri puolilla Kokkolaa: kahvilassa, torilla ja marketeissa. Mukana tiimillä oli yhdistyksen flaijereita, kangaskasseja, ilmapalloja ja rutkasti iloista mieltä.

Kokkolalaiset jäivät mielellään keskustelemaan yhdistyksen asioista.

8

– Elämä ei mene välttämättä aina niin kuin sen on kuvitellut. Itsellänikin voi olla vielä edessä tilanne, jolloin tarvitsen ensi- ja turvakodin apua ja tukea. Juuri tämän syyn takia koin liittymiseni itselleni tärkeäksi ja järkeväksi.

Lauantaina tapahtuma

”Olen kuullut pelkkää hyvää.”

Jäseneksi liittyvät saivat kampanjakassin, Enska-lehden viisi kertaa vuodessa ja mahdollisuuden osallistua yhdistyksen kevät- ja syyskokoukseen.

Yhdistys sai paljon näkyvyyttä ja 50 uutta jäsentä.

– Liityin jäseneksi ystäväni ehdotuksesta. Olen kuullut yhdistyksen toiminnasta pelkkää hyvää, sanoo Sini Paasila .

2016

Viikko huipentui koko perheen tapahtumaan lauantaina Kokkolan kävelykeskustassa. Salibandyseura Nibacos piti laukaisututkaa, vapaaehtoiset muotoilivat ilmapalloeläimiä ja puhalluttivat saippuakuplia. Tarjolla oli makkaraa, mehua ja ilmapalloja.

Yhteistyöllä ja lahjoituksilla saatiin paljon aikaan. Paikalliset yritykset lähtivät hyvin mukaan eikä yhteistyötä tarvinnut juuri perustella, kysyminen riitti. Yritykset tahtoivat olla tukemassa paikallista auttamistyötä.

Musiikkiesitysten välissä haastateltiin toiminnanjohtaja Marita Loukiaista, yksikönjohtaja Jessica Sundströmiä ja yhdistyksen vapaaehtoista Pirkko Kålaa . Yleisön oli mahdollista keskustella yhdistyksen työntekijöiden kanssa ja liittyä jäseneksi sekä vapaaehtoiseksi.

Vasemmalla: Kampanjatiimi oli tavattavissa eri puolilla kaupunkia.

Vasemmalla, alla: Sini Paasila liittyi jäseneksi ja osallistui Instagramissa yhdistyksen #turvanapolulla-kampanjaan.

Tulevaisuus kiinni tunnettuudesta Yhdistys sai kampanjan avulla paljon näkyvyyttä. Paikallislehdissä oli juttuja ja hyvää palautetta tuli monesta suunnasta.

Idea kampanjaan syntyi yhdistyksen osallistuessa Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimaan ja TEKESin rahoittamaan Kytkin-hankkeeseen.

Syntyi oivallus, että yhdistysten tulevaisuus on kiinni tunnettuudesta; on osattava kertoa ymmärrettävästi eri kohderyhmille yhdistyksen tekemästä työstä ja siitä, miten yhdistys voi lisätä ihmisten hyvinvointia.

– Jäsenten tuella meillä on mahdollisuus levittää tietoa ja mahdollistaa osallisuutta yhteisiin asioihin.

Yhdessä saamme aikaan enemmän, Marita Loukiainen sanoo.

– Haluamme olla vaikuttava, kantaaottava ja vuosi vuodelta enemmän ihmisten tietoisuudessa oleva lastensuojelujärjestö.

Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia osallistua vertaisena, vapaaehtoisen ja jäsenenä. Vastapainoksi jäsenet kutsutaan myös virkistysiltoihin.

Joulukuussa heidät toivotetaan paikallislehden välityksellä tervetulleiksi puurojuhlaan.

> Katso Instagram: #turvanapolulla > Facebook: Kokkolan ensi- ja turvakoti ry > kokkolanensijaturvakoti.fi Keväällä 2017 Ensi- ja turva­ kotien liiton jäsenyhdistyksille on tulossa jäsen­kysely.

2016

9

K A H V ITAUKO

Joustoa eron jälkeen – Ajattelin, että kun erotaan, niin riidat loppuvat, sanoo Sari Masalin-Miettinen.

Teksti ja kuva: Essi Lehtinen

I

han niin elämä ei mennyt, mutta riidat voitiin lopettaa ratkaisemattakin ja tyytyä siihen, että ollaan eri mieltä, kertoo Sari Masalin-Miettinen nyt, kun avioerosta on jo vuosia.

Lasten hoitaminen on vaatinut vanhemmilta opettelua: miten sovitellaan niin, että lapsilla olisi asiat hyvin. Varsinkin eron jälkeen vanhemmat todennäköisesti toimivat lasten kanssa eri tavoin.

– Säännöt ovat todennäköisesti erilaiset eri kodeissa. Molemmat ovat itsensä näköisiä vanhempia.

– Se on sitten niin, en kritisoi toisen kodin sääntöjä, sanoo MasalinMiettinen.

Sari Masalin-Miettinen löysi Eroneuvo-illat ja Neuvokahvilat pari vuotta eronsa jälkeen. Niiden antama tieto ja vertaistuki olisivat olleet tarpeen jo pahimman järkytyksen keskellä, mutta silloin avun hakeminen tuntui ylivoimaiselta. Sari kouluttautui Eroneuvo-vapaaehtoiseksi.

– Koulutuksessa löytyi ”yhteistyövanhemmuus” nimeksi kaikelle sille, mitä yritimme lasten hyväksi tehdä.

Joustaa.

– Sain hyvät eväät sille, että voin toimia toisten tukena. Olisin itse aikanani tarvinnut sitä, että olisin puhunut ääneen ajatukseni ja kuullut, miltä se kuulostaa.

Vapaaehtoinen kuuntelija.

Nyt Sari Masalin-Miettinen lähtee vapaaehtoiseksi kuuntelijaksi Neuvokahvilaan tai Eroneuvo-iltaan siksi, että näkee omaa eroaan kipuilevan kasvoista usein illan päätteeksi, että olo on vähän keventynyt tai uusia ajatuksia syntynyt.

> Neuvokahvila pääkaupunkiseudulla vielä ennen joulua 14.12. klo

17.30−19.30 Vallilassa, Ensi-Kodin Tie 4 (Helsingin Ensikodin alakerta) ja muualla Suomessa.

> Ryhmä-chat eroa miettiville tai eroaville vanhemmille 1.12. klo 18−19.30.

10

2016

LY H Y E T IMETYS ILMAN STRESSIÄ -HANKE PALKITTIIN

Imetys ilman stressiä -hanke palkittiin ainutlaatuisesta panoksesta imettämistä tukevien yhteistyön kehittämiseksi. Imetyksen edistämisen palkinnon myönsi Imetyksen tuki ry, joka kiitti hanketta myös Imetysrauha-kampanjasta, joka tuo esiin imettämisen monimuotoisuutta.

Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin yhteisessä hankkeessa työskentelevät projektisuunnittelija Jaana Wikgren ja projektipäällikkö Malin von Koskull.

–

HUOM! Pohjois-Karjala n Ensikoti ry on vaihtanut nimeä. Yhdistys on 10.10. alkaen SOTE-uud s Perhistu eidenp aikka ry. järjes5tö5jo % uhka vai ma hdo llisu us? hdo

” Va s ta: merk ikuttaa toim it täväs ti inta a n”

Uudistus on mahdollisuus 20 % JÄR JESTÖT ARVIOIV AT, ET TÄ…

39 % järjestöjen asema hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä vahvistuu

38 %

+ yhden luukun palvelut lisääntyvät + erikoissairaanhoitoa paremmin tarjolla + järjestöjen osaamista hyödynnetään paremmin + palvelutarjonta tasapuolistuu

valinnanvapaus parantaa yhdenvertaisuutta

Näiden asioiden uskotaan onnistuvan JÄR JESTÖJO HTO terveyspalveluiden laatu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus

www.imetysrauha.fi Oikealla: Jaana Wikgren (vas.) ja Malin von Koskull ottavat palkinnon vastaan.

uudistuksessa hyvin PAIKALL ISYHDIS T YKSET

41 %

terveyspalveluiden laatu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio

37 % 35 %

32 % 30 %

terveyspalveluiden asiakaslähtöisyys

28 %

Uudistus on uhka 39 %

KOSMETOLOGIT TUKEVAT

Suomen Kosmetologien Yhdistys (SKY) tukee Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa. Suunnitelmissa on muun muassa kynsien lakkausta, minikasvohoitoja, kestovärjäyksiä, tuotelahjoituksia ja neuvontaa jäsenyhdistyksistä apua hakeville.

SKY haluaa näyttää. että kauneudessa on voimaa. Järjestöön kuuluu 3800 kosmetologia, kosmetiikkaneuvojaa ja maahantuojaa.

RAY:N AVUSTUSOSASTOSTA STEA 1.1.

Järjestöbarometri Järjestöjen tulevaisuus on julkaistu. Sen mukaan järjestöt pitävät sote-uudistusta uhkana.

Katso myös www.jarjestobarometri.fi

31 % kuntien avustukset heikkenevät

25 % toimitilat kallistuvat

- palvelut etääntyvät ihmisistä - päätöksenteko etääntyy ihmisistä - palvelumaksut kasvavat - yhdenvertaisuus heikkenee

Näiden asioiden pelätään onnistuvan JÄR JESTÖJO HTO sosiaalipalveluiden asiakaslähtöisyys terveyspalveluiden asiakaslähtöisyys sosiaalipalveluiden yhdenvertainen saatavuus

huonosti

PAIKALL ISYHDIS T YKSET

31 % 24 % 24 %

sosiaalipalveluiden asiakaslähtöisyys

40 %

terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus sosiaalipalveluiden yhdenvertainen saatavuus

39 % 41 %

ENSIMMÄISET MIESKAVERIT LAHDESSA

Mieskaveritoiminta alkoi rytinällä Lahdessa. Lehti-ilmoitus sai miehet liikkeelle vapaaehtoisiksi kavereiksi yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille.

Nyt voi ilmoittautua jo kolmannelle Lahden ensi- ja turvakoti ry:n mieskaverikurssille. Soita: p. 044 5000 604.. www.mieskaverit.fi/lahdessa/ https://www.facebook.com/Mieskaverit/

Anna-Maria Sipponen.

Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyvät ensi vuoden alusta uudeksi rahapeliyhtiöksi, jonka nimeksi tulee Veikkaus.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia käsittelee jatkossa sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettava Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

RAY tukee -merkkiä käytetään toistaiseksi.

MITÄ JÄRJESTÖT AJATTELEVAT SOTE-UUDISTUKSESTA?

JÄR JESTÖT ARVIOIV AT, ET TÄ…

2016

11

MI NU N TY ÖV IIK KO NI

”Tänään tehdään tulevaisuutta” Arja Kilpeläinen aloitti vajaa vuosi sitten Lapin ensi- ja turvakodin ensimmäisenä palvelupäällikkönä. Työ aktiivisessa yhdistyksessä haastaa ja kiehtoo.

Teksti: Arja Kilpeläinen Kuvat: Arja Kilpeläinen & Essi Lehtinen

Maanantai 24.10.

Aamukahvilla huomaan miettiväni jo viikkoa. Kalenteri on samaan aikaan sekä täysi että väljä. Tulossa on pitkä päivä.

Osaamisen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat päivän teemoja. Pohdimme ensikodin vastaavan ohjaajan Katariina Silvennoisen kanssa tulevaa vuotta ja ohjaajien työn tukemista organisaation ja rakenteiden näkökulmasta. Tänään on myös sosiaalityön opiskelija Emma Päättösen pitkän käytännön jakson ensimmäinen päivä. Kolmisin mietimme Emman tavoitteita ja niiden suhteutumista ensikodin arkeen.

Työpäivä jatkuu iltaan. Olen mukana haastattelemassa Pidä kiinni -hoitojärjestelmään kuuluvan ensikoti Talvikin ohjaajan paikkaa hakeneita.

Hakijoiden vahva osaaminen ja itsensä kehittäminen näkyvät jo papereissa. Vaikuttaa siltä, että olemme positiivisen ongelman edessä: niin monta hyvää hakijaa, eikä kaikkia voi pestata.

Yllä: Arja Kilpeläinen.

Vasemmalla: Kohta Kemijärven kunnantalolla.

12

2016

Tiistai 25.10.

Piipahdan yksiköissä kuulostelemassa tilanteet. Osaavat työntekijät turvaavat asiakkaiden arkea ja ylläpitävät inhimillisyyttä ja toivoa asiakkaiden vaikeissakin elämäntilanteissa.

Arjen työn näkeminen omin silmin on äärettömän tärkeää ja palkitsevaa myös palvelupäällikön tehtävässä, vaikka en olekaan yksiköitten arjessa päivittäin mukana.

Yksi olennainen tehtäväni on toimintamme markkinointi, yhteistyö ja hyvien suhteiden ylläpito kuntien kanssa. Tänään suuntaan kollegani Kaija Salmirinteen kanssa Kemijärvelle. Tilaisuudet ovat paljon enemmän kuin pelkkää markkinointia. Kerromme yhdistyksemme toiminnoista ja kuntien toimijat kertovat meille toiveitaan ja tarpeitaan.

Kuntavierailut tarjoavat tilaa reflektoida työtämme automatkoilla. Nautin ajamisesta. Lapin pitkät välimatkat pakottavat keskittymään ajamiseen, muuta et voi tehdä. Maisemat vilahtelevat ja inspiroivat meitä suunnittelemaan tulevaa. Kemijärven reissulla tuli ajettua 190 kilometriä; lyhyt matka meidän selkosilla.

Päivä jatkuu iltaan haastattelujen merkeissä. Ja kuten maanantaina epäilin, haastattelijoiden suurin vai-

Keskiviikko 25.10.

8.15 10.00 11.30 12.00 13.00 14.00 15.00

Ensikodin toimintasuunnitelmaa.

Tovi Johannan kanssa.

Lounas Sähköpostit yms.

Tovi Paulan kanssa Yksikön henkilöstötiimiin mukaan Kirjoita!

keus on valita niin monesta hyvästä hakijasta. Raastavan ihana positiivinen ongelma.

Keskiviikko 25.10.

Yksikköjen lähiesimiesten kanssa työskentely on avainasia. Kokousten keskiviikko alkaa jo aamusta, kun mietimme Katariinan kanssa ensikodin toimintasuunnitelmaa ja täsmennämme ensi vuoden painopisteitä.

Siitä siirryn sujuvasti pohtimaan turvakodin tulevia asioita vastaavan sosiaalityöntekijän Johanna Karjalaisen kanssa. Raahen yhdistyksen vierailu 12.11. vaikuttaa myös turvakodin lauantairutiineihin. Suunnittelu jatkuu iltapäivällä vielä Avopalveluyksikkö Tuulian vastaavan sosiaalityöntekijän Paula Isokankaan kanssa.

Iltapäivällä yhdistys pohtii pääsihteeri Riitta Särkelän kanssa kunnallisvaalivaikuttamista. Yhdistyksen tunnettuus rakentuu työstä, tarinoista ja mielikuvista. Keväällä on olennaista luoda ehdokkaille yhteistyöhön houkuttavia mielikuvia. Jokainen meistä voi vaikuttaa ihmisenä ihmiselle, lähellä toista. Illalla sataa ensilumi, ihanaa.

Perjantai 28.10.

Voiko työviikko päättyä juhlavammin kuin pääsihteerin väitökseen? Päivä palauttaa oman, keväällä olleen väitöstilaisuuteni elävästi mieleen.

Herkistyneenä kuuntelen Särkelän tutkimustuloksia. Minähän olenkin hiukan kaivannut tätä! Tutkiva työote, työn arviointi, kirjoittaminen; se on tapani jäsentää ja selventää asioita.

Yllä: Toiminnanjohtaja Pirjo Kairakari (vas.), hallituksen jäsen Kaarina Raudaskoski, Paula Lauhamaa ja Arja Kilpeläinen.

Huolimatta pitkistä työpäivistä koen olevani etuoikeutettu, kun olen osa innostunutta ja osaavaa henkilöstöä. Työpäivät poikkeavat aina suunnitellusta, mutta se on työni suola.

Tarpeisiin vastaamista, tulevan suunnittelua, ennakoimista muuttuvassa yhteiskunnassa. Samalla työntekijöiden tukemista, työn organisointia ja arkirutiinien pyörittämistä. Hatunnosto sille!

Katso millä mielin Arja jäi viikonlopun viettoon: https://youtu.be/0u6cUSw4SVc Alla: Arja ja Johanna suunnittelemassa.

Torstai 27.10.

Sama teema jatkuu. Talvikin lähiesimiehen Paula Lauhamaan kanssa katsomme yhdessä Talvikin loppuvuoden ja ensi vuoden suunnitelmia.

Asiakasmäärät ovat vakiintuneet.

Talvikki on tänä vuonna ollut lähes koko ajan täynnä. Pestaamme myös sairaanhoitajan, Päivi Välimaan, loppuvuodeksi. Hän voi keskittyä Talvikissa lääkehoitoon ja sen vaateisiin.

2016

13

VÄKIVALTATYÖ

MUUTTUU

Kehittäjäryhmä: miten aloittaa ja ketä kutsua?

Itse väkivallasta selvinneet tuntevat palveluiden epäkohdat ja haluavat usein vaikuttaa niihin. Kun kokemusasiantuntijat, viranomaiset ja järjestöt pääsevät keskustelemaan yhdessä, työ kehittyy.

Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

M

ikkelissä Viola – väkivallasta vapaaksi ry:ssä on jo muutaman vuoden ajan kutsuttu kokemusasiantuntijoita mukaan kehittämään palveluita. Kehittäjäryhmiksi kutsutuissa tapaamisissa puhutaan paljon vuorovaikutuksesta työntekijöiden ja asiakkaiden välillä ja toisaalta siitä, miten avun saamista voisi helpottaa.

Ryhmien idea ei ole etsiä syyllisiä huonoille kokemuksille, vaan oppia niistä. Arkiset kokemukset nostavat esiin konkreettisia epäkohtia. Ryhmät voivat teemasta riippuen olla avoimia tai suljettuja.

– Varmistamme, että kaikilla on turvallinen olo, sanoo toimintaa kehittävä Birgitta Huisman-Laine .

Mitä oikeasti tapahtuu Kehittäjäryhmiin osallistuva Sara, 21, joutui muutama vuosi sitten seurustelusuhteessaan väkivallan ja vainon kohteeksi. Kun ryhmässä puhuttiin turvallisuudesta, puheeksi tuli muun muassa poliisilaitoksella asioiminen.

14

Syyllisiä ei etsitä.

Saran kokemus poliisista ei ollut kovin hyvä. Hän on tyytyväinen, että sai tilaisuuden kertoa kokemastaan suoraan ihmiselle, joka todennäköisesti pystyy tekemään asialle jotain.

– Kun menin pyytämään lähestymiskieltoa, minulle sanottiin, ettei poliisi pysty sitä myöntämään. Sehän ei ole totta.

– Poliisi olisi voinut myöntää väliaikaisen lähestymiskiellon.

Poliisi oli myös sanonut, ettei Sara poliisin mielestä ole hengenvaarassa.

Sara kertoo kysyneensä suoraan, onko poliisilla vain niin vähän resursseja, etteivät he pysty auttamaan. Lähestymiskiellon Sara haki oikeuden kautta.

Kenen kanssa Uusia ja erilaisia näkökulmia väkivaltatyöhön tuo, kun ryhmän kutsuu 2016

Viereisellä sivulla: Ryhmä päätti kutsua mukaan väkivallan tekijän.

koolle toisen järjestön tai viranomaisen kanssa. Osallistujiakin on usein silloin enemmän.

Violassa on haluttu keskusteluun mukaan ne, jotka edustavat väkivallan suhteen erityisen haavoittuvia ryhmiä. Yhteistyötä on tehty muistisairaita auttavan Muisti ry:n, Monikulttuurisuuskeskus Mimosan, poliisin sosiaalityöntekijän ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. Uutta tietoa on saatu myös siitä, miten vammaiset saavat väkivaltaan apua. Ryhmässä huomattiin, että vammansa vuoksi kuljetuspalvelua tarvitsevien on vaikea päästä tapaamaan väkivaltatyötä tekeviä ilman, että mahdollinen väkivallan tekijä kotona sitä huomaa.

Tärkeää on käyttää aikaa keskus­ teluun.

– Alustus on hyvä pitää lyhyenä ja esitellä vain joitain teemoja, kertoo Huisman-Laine ja jatkaa.

– Työntekijän kannattaa luopua ennalta tietämisestä ja seurata, mihin keskustelussa tartutaan.

Miten aloittaa kehittäjäryhmä?

• kutsu kokoon lähisuhdeväkivallan kokemusasiantuntijoita, viranomaisia ja järjestöjä • huolehdi kaikkien turvallisuudesta • pidä kynnys matalana: tapaamisiin saa tulla kerran tai joka kerta • keskustelu alkuun parilla kysymyksellä • kahvia ja teetä tarjolle • tuotettu materiaali kaikkien käyttöön.

Lisää ryhmän perustamisesta Birgitta Huisman-Laine, Saumuri-hanke 2014−2016: Jaettu asiantuntijuus kehittäjäryhmätoiminnassa. Kokemustiedon ja asiantuntijatiedon hyödyntäminen lähisuhdeväkivaltatyössä.

2016

15

Miltä oman tarinan kertominen tuntuu?

Sara ja Jaana ovat molemmat ol-

Yllä: Birgitta Huisman-Laine ja Liisa Haapea Mikkelin alueen Rikosuhripäivystyksestä kutsuivat koolle vakavan väkivallan kehittäjäryhmän.

Ryhmä päättää, miten toimii Kehittäjäryhmä ei ole terapeuttinen ryhmä. Monenlaisissa ryhmissä käynyt Jaana, 40, kannustaa muitakin etsiytymään pois uhrin roolista.

Jaanan isä oli alkoholisti ja lapsuudessa pelko ja viha hallitsivat kotia.

Selviytyminen siitä ja aikuisiän vastoinkäymisistä saavat Jaanan ajattelemaan, että asioihin voi vaikuttaa.

– Kehittäjäryhmässä mietitään keinoja ja välineitä auttamiseen.

Tänä syksynä kokoontuva vakavan väkivallan kehittäjäryhmä päätti jatkaa vielä, koska yksi kokemusasiantuntija toivoo, että aiheesta puhuttai16

siin myös väkivallan tekijän kanssa.

Ryhmää vetävät Birgitta HuismanLaine ja Mikkelin alueen Rikosuhripäivystyksen Liisa Haapea pyytävät mukaan tekijän, mutta hallitusti.

– Varmistamme, ettei paikalla ole keskenään tuttuja väkivallan tekijöitä ja uhreja.

Työntekijän tehtäväksi ryhmässä jää puhutun kokoaminen niin, että keskustelua voidaan jatkaa seuraavalla kerralla. Turvallisuuden tunteesta puhuttu on luettavissa Violan sivuilla nyt .

2016

leet kertomassa omaa tarinaansa ja kokemuksiaan palveluista myös Mikkelin seudun terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetuissa Avainhenkilö-koulutuksissa. Niihin osallistuu 10−15 henkeä kerrallaan. Molemmat pitävät kokemuksia hyvin myönteisinä.

– Päällimmäinen fiilis on, että tykkään siitä. Se voi kuulostaa hullulta, mutta minusta on hienoa, että siitä voi olla jotain hyötyä, että olen kokenut hirveitä, kertoo Sara.

– Tunnen onnistuvani, kun pystyn auttamaan.

Jaanallakaan ei ole tunnetta, että hän olisi kertonut liikaa.

– Olen nykyään niin toiveikas, että voin kertoa avoimesti, mistä olen selvinnyt.

Omista kokemuksista puhuminen voi olla avuksi myös niiden käsittelyssä. Sara muistaa erityisesti ensimmäisen ryhmän, jolle puhui. Ryhmässä oli pelkästään miehiä ja Sara ajatteli tilanteen voivan olevan hänelle vaikea. Yllätys oli ryhmän miesten voimakas myötätunto, joka oli Saralle suorastaan korjaava kokemus. Hän tajusi, että oli olemassa myös miehiä, joiden mielestä hänen entisen seurustelukumppaninsa toiminta oli väärin, miehiä, joihin voisi luottaa.

”Niityllä lunta, hiljaiset kadut.

Taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus.

Muistojen virta, lapsuuden sadut.

Sanoma joulun on uusi mahdollisuus.” tta!

Hyvää Joulua & Iloista Uut ta Vuo

Toivoo Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen

2016

17

JÄ SE NY HD IS TY KS ET

Jäsenyhdistyksissä tapahtuu KAAPATUT LAPSET RY

Uusi järjestösihteeri Uusi järjestösihteerimme , TM Päivi Marin on aloittanut työt yhdistyksessä 17.11.

Tietoa toiminnastamme on sivuilla www.kaapatutlapset.fi ja Facebookissa.

Meidät tavoittaa myös Toivon Talolta, Malmin Kauppatie 26, 4.krs, 00700 Helsinki.

Tarja Räisänen

ja pikkulapsiperheiden vanhemmille mahdollisuuden jakaa ajatuksia ja kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmä kokoontuu vielä tämän vuoden puolella: tekee yhdessä ruokaa, ulkoilee ja puuhaa porukalla jouluisia juttuja. Kahtena lauantaina on myös lastenhoito ja toimintaa lapsille, jolloin vanhemmat saavat omaa aikaa.

Toiminta on osallistujille maksutonta.

Kokoontuminen on 13.12. klo 17−19.30 avopalveluyksikkö Ainossa.

toiminnanjohtaja Eija Paloheimo KESKI-SUOMEN ENSIJA TURVAKOTI RY

Olkkari toimii Kulunut vuosi on ollut yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuosi. Olemme juhlistaneet sitä muun muassa Vaativan vauvatyön seminaarilla ja järjestämällä tämän vuoden Väkivaltafoorumin. Yhdistystä juhlittiin myös 28.10. pidetyssä tilaisuudessa, jossa juhlapuhujana oli kansanedustaja Susanna Huovinen. Jyväskylän kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen. Tilaisuudessa oli runsaasti yhteistyökumppaneita ja muita yhdistyksen ystäviä, nykyisiä ja entisiä työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Illan päätteeksi hallitus ja henkilökunta illastivat yhdessä.

Aloitimme ”Yhden vanhemman perheiden tuki” -toiminnan RAY-rahoituksen turvin. Kysyimme yksin arkea pyörittäviltä vanhemmilta, millaista toimintaa ja tukea he arkeensa kaipaisivat. Kävi ilmi, että toiminnan toivotaan olevan säännöllistä, helposti saatavilla olevaa ja sisältävän yhdessä tekemistä. Toiveena oli, että toimintaan voisi osallistua yhdessä lasten kanssa.

Olkkari-toiminta alkoi syksyllä. Se antaa yksin arkea pyörittäville vauva18

sa, joka pidettiin 6.10. Kouvola-talolla.

Kunniaksemme voin mainita, että Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä ja Kotkan kaupunki nimesivät yhdistyksen vuoden 2016 kotkalaisiksi isovanhemmiksi.

Perinteitä ei unohdeta: Oskarin päivän puurot keitetään Esikossa (Opistokatu 8A) torstaina 1.12.2016 kello 10–13 ja puurolle ovat kaikki tervetulleita. Lisäksi Kouvolassa Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin uudessa osoitteessa (Keskikatu 3, 3. kerros) vietetään avointen ovien päivää keskiviikkona 30.11.2016 kello 12–15. Tervetuloa!

toiminnanjohtaja Tiina Palviainen KYMENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY

Maailma muuttuu, niin mekin Ensimmäiset viikot yhdistyksen toiminnanjohtajana ovat olleet mielenkiintoisia ja yllättäviä. Ymmärrykseni kansalaistoiminnan mahdollisuuksista yhteisöllisyyden ja meidän kaikkien hyvinvoinnin vahvistajana on saanut ihan uuden ulottuvuuden. Yhdistyksessä työskentelee mahtava joukko ammattilaisia ja vapaaehtoisia, jotka tekevät työtä lasten ja perheiden parhaaksi suurella sydämellä.

Some, Twitter, Instagram ja FB ovat tärkeä osa tämän päivän lasten vanhempien arkea. Me haluamme olla siellä, missä perheet, joten olemme startanneet viestinnän tehokampanjan.

Upeat vapaaehtoiset, ict:n ja tiedottamisen osaajat Sami ja Tarja ovat tulleet tueksemme tähän urakkaan. Suunnitelmat ja toteutukset etenevät pikku hiljaa, mutta jo nyt kotisivumme ovat uusiutuneet – www.kletu.fi.

Yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuotta on vietetty leikkipäivässä, osallistumalla Meripäivä paraatiin ja juhlaseminaaris2016

toiminnanjohtaja

LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY

Ensi vuoden sopimukset tehty Kirjoitan tätä, kun koko Etelä-Suomi odottelee jännityksellä talven ensimmäistä lumimyräkkää. Tuliko talvi ja jos, niin millä voimalla? Kulunutta vuotta on osaltaan leimannut samanlainen odottelu ja valmistautuminen suureen muutokseen epävarmuuden keskellä.

Monenlaisia onnistumisia toki myös koimme ja vietimme 70-vuotisjuhlavuotta.

Perustyö eri työmuodoissa on sujunut hyvin. Maahamme tulleiden pakolaisten avuksi ja tueksi saimme käynnistettyä ryhmätoimintaa vastaanottokeskuksiin. Ensimmäiset Mieskaverit on kurssitettu Päijät-Hämeessä, toinenkin kurssi on jo päättymässä. Ensimmäiset pikkukaverit ovat jo saaneet itselleen kaverin. Pienperheyhdistykselle vielä iso kiitos avusta toiminnan käynnistämisessä. KMV-hankkeen myötä toimijoiden tietoisuus puuttua ja vähentää lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa on vah-

JÄ SE NY HD IS TY KS ET vistunut. Kesän kynnyksellä saimme vieraaksemme Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen väkeä. Vaihdoimme kokemuksia ja vietimme hauskan päivän.

Tulevalle vuodelle olemme tehneet vielä kuntatoimijoiden kanssa vahvaan kumppanuuteen perustuvia sopimuksia palveluiden tuottamisesta ja yhteistyöstä. RAY:lle lähetimme historialliset viimeiset avustushakemukset.

Olemme olleet juhlavuoden aikana mukana monessa tapahtumassa. Huipennuksena Lapsen oikeuksien päivänä, joulupukin laskeutuessa helikopterillaan Lahden torille, torin täyttää lapsille jakamamme ilmapallot. Palloissa on värikäs yhteinen logomme ja teksti: Oikeus turvalliseen perhe-elämään!

Jukka Ihalainen

toiminnanjohtaja

LAPIN ENSI- JA TURVAKOTI RY

Teknologia käytössä, tärkeintä silti sisältö Lapin laajassa maakunnassa teknologia voi tuoda palveluja lähelle ihmisten arkea. Teknologiavälitteisten palvelujen kehittäminen on ollut toimintamme ytimessä vuosia. Ensi vuoden suunnitelmissa on vahvistaa edelleen verkkovälitteisiä toimintoja.

Avopalveluyksikkö Tuulian etsivää työtä vahvistetaan menemällä sinne, missä suuri osa asiakkaistakin on: internettiin. Suunnitelmissa on jalkautua entistä vahvemmin Lappiin. Verkkovälitteisesti tai perinteisesti; ei väliä. Tärkeintä on toiminnan sisältö.

Asiakasverkostoissa ja viranomaisten kanssa työskentelyssä videoneuvottelujen määrä on kasvussa. Vähitellen, tekniikan toimivuuden varmistuessa palavereissa voidaan keskittyä asiaan, ei teknisten ongelmien selätykseen. Silti videovälitteinen osallistuminen tuottaa aina yhden pluskierteen järjestäjälle. Tavoitteenamme on arkistaa teknologiavälitteisyyttä osaksi työtämme. Eri yksi-

köissämme videoneuvottelujen arkistaminen on hyvässä vauhdissa. Tästä on hyvä jatkaa.

Matalan kynnyksen palveluissa saadut hyvät toimintakokemukset vahvistavat luottamusta teknologiavälitteiseen toimintaan. Onnistuneet yksilö- ja ryhmäohjaukset sekä vauvaperheiden vanhemmilta saadut kiitokset ohjauksen tarjoamisesta arkiympäristöön ovat paras kiitos. Ajattelepa itse, että ohjaus tulee suoraan kotiin tai oman kunnan kokoustilaan sen sijaan, että perhe matkustaisi satoja kilometrejä tapaamiseen. Voiko palvelu olla tämän enempää lähipalvelua?

Jouluviikko ratkaisee paljon ensi vuoden toimintaamme. Toivottavasti pääsemme vakauttamaan toimintamme siten, ettei joulupukkia tarvitse odotella toivoen parasta, vaan voimme luottaa arvokkaan työn näkyvän rahoittajille asti.

vista rakenteista, aktiivisesta hallitusväestä ja ammattitaitoisesta ja upeasta henkilökunnasta. Kiitän toimintojemme rahoittajia, laajaa yhteistyöverkostoa ja asiakkaitamme. Luomme yhdessä toimivat olosuhteet ja mahdollisuudet asiakkaidemme osallisuudelle ja vertaistuelle.

Tulevalta vuodelta toivon jatkoa tälle myönteiselle kehitykselle. Meidän on pidettävä edelleen hyvää huolta perustehtävästämme ja tehtävä aktiivista vaikuttamistyötä myös työmme näkyvyyden edistämiseksi. Toivon edelleen jäsenmäärien kasvua ja asiakkaiden aktiivista osallisuutta yhdistyksen erilaisiin toimintoihin. Jatketaan siis hyvinvoivaa elämää Lyömättömällä Linjalla.

Jari Hautamäki

toiminnanjohtaja

Arja Kilpeläinen

PÄÄKAUPUNGIN TURVAKOTI RY

palvelupäällikkö

Asiantunteva ja elinvoimainen Kuluvan vuoden viimeisiä viikkoja elettäessä voi jälleen todeta, että yhdistys toimintamuotoineen on vuoden aikana kohdannut monenlaisia muutosvaateita paineineen. Yhtä toimintamuotoa lopetettaessa kehitettiin toista, syvennettiin kolmatta, pyrittiin laajentumaan ja aloittamaan vielä jotain uutta. Olemassa olevien yksiköiden toimintaa on toteutettu laadukkaasti ja olemme jälleen voineet palvella ja auttaa satoja lapsia ja aikuisia, joiden elämässä on tai on ollut perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa.

Jännitys ei lopu vuoden viimeisilläkään viikoilla. Yhdistys on mukana uusien turvakotipalveluntuottajien haussa hakien Helsinkiin uutta 7-paikkaista turvakotia nykyisen 11-paikkaisen lisäksi.

On selvää, että aikeissa onnistuminen olisi yksi vuoden merkittävimmistä asioista. Ja ansioista.

Pääkaupungin turvakoti ry haluaa olla elinvoimainen, alansa asiantuntijaksi tunnustettu monimuotoinen toimija.

Sen ovat kuluvanakin vuotena mahdollistaneet osaava ja sitoutunut hallitus,

LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RY

Hyvinvoivaa elämää Vuoden 2016 aikana olemme aikaansaaneet yhdistyksessä monia hyviä asioita, joista voimme olla tyytyväisiä ja ylpeitä. Englanninkielinen Väkivallan katkaisu -ohjelmamme toimii hyvin, nuorille isille suunnattu Isi tuli! -vertaisryhmä ja vapaaehtoisista miehistä koostuva Kaverin Linja ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhdistyksen palveluissa. Monet maahan muuttaneita miehiä kotouttavat ryhmät ovat vuoden aikana osoittaneet tarpeellisuutensa.

Perinteinen, jo vuodesta 1993 toiminut Väkivallan katkaisu -ohjelma on saanut nimen Lyömätön tie ja tavaramerkin tällä nimellä. Ohjelman keskeinen osa on miesten vertaistukea hyödyntävä Veturi-vertaisryhmä, joka on puksutellut ryhmänohjaajien ja miesten saattelemana jo vuosien ajan.

Toiminnanjohtajana voin iloita työmme kirkkaasta perustehtävästä, toimi2016

19

JÄ SE NY HD IS TY KS ET asiantunteva ja kehittävä henkilöstö, yhdistyksen palveluita käyttävät asiakkaat sekä erilaiset tahot, jotka ovat erilaisin tavoin tukeneet yhdistyksen toimintaa.

Toivotan teille kaikille kiitosteni kera levollista joulunalusaikaa ja vallatonta tulevaa vuotta.

Karola Grönlund

toiminnanjohtaja

RAAHEN ENSI- JA TURVAKOTI

Avopalveluissa tekemisen meininki Raahessa tarjotaan ensi- ja turvakotitoiminnan ohella avopalveluita lapsille ja aikuisille. Kesän ja syksyn aikana lapsiryhmät ovat kokoontuneet kahdesti viikossa. Olemme askarrelleet, tutkineet syksyn värejä ja laittaneet syksyn purkkiin. Lapset ovat saaneet uusia kokemuksia ryhmässäolosta ja me ryhmän aikuiset olemme taas monta kokemusta rikkaampia.

Ryhmät pyörivät jatkossakin tuoden vanhemmille omaa aikaa. Samaan on pyritty myös Tenavatupatoiminnalla, joka tarjoaa tilapäistä lastenhoitoapua perheille. Vapaaehtoiset ovat olleet suurena apuna näissä toiminnoissa, kuten myös turvakodilla. He ovat tuoneet vaihtelua asiakkaiden arkeen.

Mies- ja naistyössä olemme saaneet olla pariskuntien vierellä kulkijoina ja eteenpäin tukijoina. Parisuhteen palikoita on pyöritelty ja monenlaisia tuntemuksia käsitelty. Tämän toiminnan tarve on kasvanut ja tulee olemaan jatkossakin tärkeä toimintamuoto.

Marraskuussa järjestämme yhteistyötahojemme kanssa Lastenpäivätapahtuman, jossa tarjoamme kutsumillemme perheille teatteriesityksen ja ruokailun. Olemme myös Naistenmessuilla kertomassa toiminnastamme ja vierailemme työntekijöiden, johtokunnan ja vapaaehtoisten joukolla Rovaniemellä Lapin ensi- ja turvakodilla.

Petra Niilekselä

ohjaaja 20

TURVALLISEN VANHUUDEN PUOLESTA – SUVANTO RY

Suvanto-ryhmä Täysii-seminaarissa Täysii-seminaarin perustaja Andy Hopi lahjoitti Suvannon vertaistukiryhmäläisille vapaaliput Tampereella pidettävään seminaariin. Mukaan lähti sekä Helsingin että Vantaan ryhmistä kymmenen ihmistä.

Täysii-seminaari järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Sen tarkoituksena on olla koko kansan tapahtuma, jossa osallistujat saavat uusia oivalluksia ja inspiraatiota erilaisten puhujien henkilökohtaisten tarinoiden kautta. Tänä vuonna aiheena oli muutos. Puhujina olivat mm. Maaret Kallio, Jetro Rostedt ja Manuela Bosco. Aihe sopi hyvin ryhmäläisillemme. He jaksoivat kuunnella hievahtamatta yhteensä kuuden tunnin puheenvuorot. Punainen lanka puheissa oli rohkeus uskaltaa elää omaa elämäänsä ja tehdä omanlaisiaan valintoja muiden mielipiteistä huolimatta. Tunnelma oli mukavan myönteinen ja solahdimme vanhimpina osallistujina luontevasti muiden mukaan. Ryhmän seniorit ”räppäsivät” villisti musiikin tahtiin.

Takaisin Helsinkiin matkasi tyytyväisiä ryhmäläisiä. Puhetta riitti koko matkan ajaksi. Yksi rouvista totesi, että vaikka hänen elämässään on paljon pahoja asioita ja vaikeuksia, hän on varma, että Suvanto-ryhmä kannattelee häntä ja hän tulee selviämään niistä. Parempaa palautetta työstään tuskin voi saada.

Suvanto-ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Tavoitteena on auttaa vanhuksia selviämään kokemastaan väkivallasta. Heidän kanssaan työskennellään myös ryhmätapaamisten ulkopuolella.

Päivi Helakallio

vanhempi suunnittelija

VIOLA – VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY

Miesten asema isien asialla VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n Miesten asema on viime vuosien aika2016

na kehittänyt neuvoloiden isätyötä Mikkelin seudun ja Juvan alueella. Nykyään malli on jo vakiintunut. Se sai alkunsa terveydenhoitajien halusta ottaa isät paremmin huomioon neuvoloissa. Neuvolan väki on eturintamassa sen suhteen, mitä tarvitaan, yhteistyö heidän kanssaan on ollut tiivistä.

Neuvoloissa järjestetään vanhemmille omia iltoja, joissa keskitytään isyyteen ja jonne pyritään saamaan eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia isiä.

Illoissa keskustellaan erilaisista isyyteen liittyvistä asioista ja tunteista, niin negatiivisista kuin positiivisistakin. Mikkelissä iltoja on ollut noin viisi kertaa vuodessa ja Juvalla noin kolme kertaa vuodessa. Tapaaminen kestää yleensä 1,5 tuntia. Ryhmistä saa myös tärkeitä vertaisuuden kokemuksia ja vertaistukea; monet isät voivat kokea olevansa yksin tai jotenkin ulkopuolisia.

Miesten asema on muutenkin isien asialla: isänpäiväviikolla Miesten asema ja Erityisesti Isä -hanke järjestivät yhdessä jo perinteeksi muodostuneen isyysmatinean, joka on tarkoitettu niin isille, isiä tai tulevia isiä työssään kohtaaville kuin muutenkin aiheesta kiinnostuneille. Matinea oli Erityisesti Isä -hankkeen päätöstilaisuus, siellä kuultiin ja keskusteltiin isyyden eri puolista sekä isyydestä erilaisissa tilanteissa.

Salla Hiltunen

järjestöassistentti

VUOKSENLAAKSON ENSIJA TURVAKOTI RY

Yökylät jatkuvat Vuosi toi toimintaamme ison muutoksen suurimman yhteistyöorganisaation vaihduttua Imatran kaupungista EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoteksi. Yhdistyksemme tapaamispaikkatoiminta jatkui ennallaan, mutta lasten yökylätoiminta jäi tauolle. Eksoten kanssa on sovittu toiminnan jatkumisesta nyt marraskuussa. Avopalveluissa aloitimme alkusyksystä yhdessä imatralai-

JÄ SE NY HD IS TY KS ET sen monikulttuurisuuskeskus Kipinän kanssa eroauttamistoiminnan matalan kynnyksen palveluna. Lisäksi on suunniteltu, että avopalveluohjaajamme osallistuu ensi vuodesta lähtien Nettiturvakodin päivystystoimintaan.

Päiväryhmä Liekun kevään sekä syksyn ryhmät ovat olleet täynnä. Liekun aiemmille asiakasperheille tarkoitetuilla kuukausittaisilla leikkipuistotreffeillä on käynyt vaihtelevasti perheitä. Liekun ohjaaja ja avopalveluohjaaja aloittavat ensi vuonna lasten avoimen päiväkotitoiminnan, jota on tarkoitus järjestää noin kerran kuukaudessa.

Yhdistyksen johtokunta vieraili lokakuussa yhdessä Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen hallituksen kanssa Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksessä. Matkan innoittamana johtokuntamme ottaa ensi vuoden painopisteeksi vapaaehtoistoiminnan kehittämisen yhdistyksessä. Tavoite on saada enemmän näkyvyyttä ja tunnettuutta toiminta-alueellamme ja ideoida uudenlaista vapaaehtoistoimintaa.

ammattilaisen kanssa. Mummola- ja Yökylätoimintoja täydentää Lauantaikummila. Kesällä oli viikko Kesäkummilaa koululaisille. Joka toinen viikko kokoontuu Iisalmen srk:n kanssa yhteistyössä pidettävä Yhden vanhemman perheryhmä.

Myös varhaista eroauttamista tarjoamme yhteistyössä Iisalmen srk:n ja Ylä-Savon Soten kanssa. Eroneuvo-iltojen rinnalle tuli tänä syksynä Neuvokahvila ja lasten eroryhmä.

Yhdistyksemme on osa Iisalmen Perheentalo-yhteistyötä. Yhdessä PeLan ja MLL:n kanssa rekrytoimme ja koulutamme vapaaehtoisia. Tietoa toiminnastamme on Perheentalon netti- ja Facebook-sivuilla. Virkistysilloissa syksyn aikana lauletaan, uidaan ja keilataan.

Vapaaehtoisten joulujuhlaa vietetään Perhekeskus Onni ja Ilonassa to 8.12. klo 17−20. Joulupuuro tarjotaan jäsenille ja yhteistyökumppaneille Perhetupa Väkkärässä to 15.12. klo 14−16.

titoiminta. Uusia toimijoita on saatu koulutettua mukaan, henkilökohtaisia chatteja pitää usea vertaistukija ja uusia ryhmiä on alkanut. Toiminta on vahvistunut ja kehittynyt kaikin puolin.

Suurin kiitos tästä kuuluu vapaaehtoisillemme. Heidän voimillaan ÄIMÄ ry pystyy nyt tarjoamaan apua entistä monipuolisemmin, eri tavoin ja eri puolilla Suomea. On vertaistukiryhmiä, tukiäitejä, valtakunnallinen neuvova vertaistukipuhelin, ryhmä- ja henkilökohtaisia vertaistukichatteja sekä erilaisia tapahtumia.

Tulevalle vuodelle meillä on vielä enemmän suunnitelmia. Yhteistyön kautta haemme lisävoimia ja tapoja tavoittaa useampia perheitä. Usko tulevaisuuteen on vahva. Meitä tarvitaan.

Laura Piirainen

toiminnanjohtaja

Taina Sidoroff

puheenjohtaja Mallu Koskinen

toiminnanjohtaja ÄIDIT IRTI SYNNYTYS­ MASENNUKSESTA ÄIMÄ RY YLÄ-SAVON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY

Väkkärässä tapahtuu Toimitilamme nimi Perhetupa Väkkärä kuvaa hyvin yhdistyksemme toimintaa: monta uutta asiaa on pyörähtänyt iloisesti käyntiin. Väkkärä sisustettiin vauvaperheitä ajatellen. Saimme yrityskummeja, joiden tuki kohdentuu suoraan perheille.

Vuosikokouksessa valitsimme hallitukseen kuusi uutta jäsentä, joista kaksi on kaupunginvaltuutettuja. Perustehtävä pysyy mielessä, kun jäsenten kuudesta vauvasta/taaperosta aina joku osallistuu kokoukseen. Lapsiperheillehän tässä palveluja tuotetaan.

Uudessa Päiväryhmä Pampulassa neljä vauvaperhettä opettelee kolmena päivänä viikossa elämäntaitoja kahden

Yhä monipuolisempaa tukea tarjolla ÄIMÄ ry haluaa kiittää kaikkia tukijoitaan, tekijöitään, toiminnassa pyörähtäneitä tai asiaamme esille tuoneita kuluneesta vuodesta. Vuosi on ollut vauhdikas ja paljon on saatu aikaan.

Hienoimpia saavutuksia on ollut rahoituksen järjestyminen niin, että vertaistukijoiden ja tiedotuksen tueksi saatiin palkattua vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattori huhtikuusta alkaen. Tämä on ollut elintärkeä osa niin auttamistyötä tekevien vapaaehtoisten tukena kuin kaikesta toiminnastamme tiedottamisen kannalta. ÄIMÄ ry:ssä vertaisäidit tekevät upeaa ja monipuolista auttamistyötä, nyt pystymme kertomaan siitä entistä paremmin.

Ja kerrottavaa meillä riittää, kuluneena vuotena mm käynnistyi tukiäi2016

21

KI RJ AN ME RK KI

Tilaa kirja!

Järjestöt julkisen kumppanista markkinoiden puristukseen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen muutos sosiaalipalvelujen tuottajana vuosina 1990–2010 on ilmestynyt. Riitta Särkelän väitöstutkimus analysoi poliittisia päätöksiä ja valintoja, joiden seurauksena järjestöt ovat joutuneet viime vuosina ahtaalle palvelujen tuottajina. Tutkimus avaa, miten järjestöt, RAY ja eri ministeriöt ovat reagoineet muutokseen eri vaiheissa.

Tilaa kirja tästä: https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/materiaalit/#julkaisut Hinta 30 euroa, yli 10 kpl tilauksissa 27 euroa / kpl. Postikulut lisätään hintaan.

Ruumiit työelämässä Minkälaisia vaatimuksia ruumiisiimme kohdistuu työelämässä, palvelutaloudessa, jonka pelisäännöt ovat toisenlaiset kuin työelämän säännöt aiemmin?

Kirja avaa kiehtovia näkökulmia. Sen tutkimukseen perustuvat monipuoliset artikkelit käsittelevät ruumiillisuutta ja ruumiiden välisyyttä tieto- ja tiimityössä sekä niiden johtamista. Kirja jäsentää ilmiöitä, joita työelämässä havaitsemme, mutta emme osaa sanoittaa.

Mitä tapahtui Nokian johtamisen rakenteissa ja tuotekehitystiimeissä, kun yhtiön alamäki alkoi? Tai miten rekrytointikonsultit rajaavat uhkakuvia, jotka liittyvät kulttuurisesti jaettuihin käsityksiin ihanteellisesta ja häpeällisestä työruumiista?

tellään flunssan ja muiden tartuntatautien lisäksi sellaisia sairauksia, jotka kulkevat monen lapsen mukana koko elämän.

Kirjan rohkaiseva tyyli hauskoine kuvineen ja runoineen innostaa lukemaan. Kirja sopii monenikäiselle lukijalle: pienempien kanssa voi keskittyä kuviin ja runoihin, kun taas isompia voi kiinnostaa kuulla tarkemmin eri sairauksista. Mukana seikkailee myös nallekarhu, jonka hauskat kommentit naurattavat pientä lukijaa.

Ruumiillisuus ja työelämä.

Työruumis jälkiteollisessa taloudessa

Tonttu Toljanteri on seikkaillut Ylen lastenohjelmien joulukalenterissa niin, että kaikki varmasti tuntevat hänet. Tontulle sattuu kommelluksia tuon tuosta, mutta tarkoitus on hyvä.

Hahmo on pysynyt samana kirjassa, jossa on 24 tarinaa, yksi joulukalenterin jokaista luukkua kohden. Sirkku Linnean kuvitus on lempeä. Tarina nappaa yllättäväkin hyvin mukaansa alakouluikäisen. Sanailu ja nasevat kommentit kiinnostavat.

Jaana Parviainen, Taina Kinnunen & Ilmari Kortelainen (toim.)

2016, Vastapaino, 254 s.

Lapsen lääkärikirja Lääkärissä käynti on kaikille tuttua, mutta varsinkin lasta se voi jännittää. Pienen kulkijan sairauskirja on lapsille suunnattu tietokirja erilaisista sairauksista. Sen avulla vanhempi ja lapsi voivat yhdessä käydä läpi, mitä lääkärissä tapahtuu ja miksi sinne pitää mennä. Kirjassa käsi-

Pienen Kulkijan Sairauskirja

Stiina Kiiveri, kuvat Stiina Kiiveri ja Mio Määttä 2016, Pieni Karhu, 96 s.

Viehko joulutarina

Tonttu Toljanteri ja joulupukin salainen tehtävä

Annukka Kiuru ja Sirkku Linnea 2016, Minerva, 161 s.

Palstan kokosivat: Kaisa Komsi, Essi Lehtinen & Leena Marila-Penttinen

YH TE YS TI ED OT

JÄSENYHDISTYKSET Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi

Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Taipaleentie 3 B 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Perheidenpaikka ry Sänkinotkonkatu 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 www.perheidenpaikka.fi

Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190

Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 06 831 9518 www.kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikotiry.net

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

•

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs 00260 Helsinki Käynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs. p. 09 726 2422 www.suvantory.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs.

00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi

Neuvokeskus Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.) neuvokeskus.fi apuaeroon.fi Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi

Lahjoitustilit Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815

BM9 1

Auta perhe uuteen alkuun!

Kuva: Shutterstock / Vitalinka

u t unnelm L ahjoita joul

a a!

Osa apua tarvitsevista perheistä aloittaa

Levitä joulumieltä! Tue ensi- ja

myös taloudellisesti alusta. Vuosittain autamme 4000 lasta aivan vauvoista kouluikäisiin.

Usein jo pelkästään se, että joku välittää, voi auttaa vaikeimman vaiheen yli.

Tule mukaan auttamaan!

turvakotien sekä monimuotoisten avopalveluit­temme työtä.

Tue toimintaamme https://ensijaturvakotienliitto.fi/ tule-mukaan/tue-toimintaamme/