Susanna Kekkonen
s turvallinen lapsuu tehdään tänään
Tiuku Pennola
Liiton palveluista vuonna 2017 sai apua 12 203, joista lapsia 4 544.
Ensi- ja turvakotien liitto Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelun kansalaisjärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä. 30 jäsenyhdistystämme eri puolilla Suomea tarjoavat perheiden tarvitsemaa ammatillista apua ja vapaaehtoisten tukea. Yhdistykset ylläpitävät 9 ensikotia, 6 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja 13 turvakotia. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Lappeenranta, 1996 Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kauhajoki, 2003 Helsingin ensikoti ry, Helsinki, 1936 Kaapatut Lapset ry, Helsinki, 1997 Kanta-Hämeen perhetyö ry, Hämeenlinna, 1997 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Jyväskylä, 1946 Kokkolan ensi- ja turvakoti ry, Kokkola, 1999 Kuopion Ensikotiyhdistys ry, Kuopio, 1946 Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kotka, 1946 Kvinnohusförening i Jacobstadsnejden rf, Pietarsaari, 1996 Lahden ensi- ja turvakoti ry, Lahti, 1946 Lapin ensi- ja turvakoti ry, Rovaniemi, 1953 Lapsen Kengissä ry, Joroinen, 1996 Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry, 2007 Lyömätön Linja Espoossa ry, Espoo, 1979 Oulun ensi- ja turvakoti ry, Oulu, 1945
Pienperheyhdistys ry, Helsinki, 1968 Perheidenpaikka ry, Outokumpu, 1959 Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Pori, 1945 Pääkaupungin Turvakoti ry, Helsinki, 1978 Raahen ensi- ja turvakoti ry, Raahe, 1987 Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampere, 1945 Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Helsinki, 1990 Turun ensi- ja turvakoti ry, Turku, 1945 Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra och skyddshem ry, Vaasa, 1947 Vantaan Turvakoti – Vanda Skyddshem ry, Vantaa, 1978 VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry, Mikkeli, 1999 Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry, Imatra, 1948 Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Iisalmi, 1998 Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry, Vantaa, 1998
Autamme perheitä vaikeuksissa Vuonna 2017
3 152 miestä sai apua. Miesten osuus kaikissa palveluissamme on kasvanut.
Vauva-aika ja vanhemmuus ENSIKODISSA perhe saa tiivistä, ympärivuorokautista tukea, kun perheessä on vaikeuksia vanhemmuudessa tai arjen hallinnassa, uupumusta, masennusta tai mielenterveysongelmia.
>> 9 ensikodissa 303 äitiä ja 245 lasta PÄIVÄRYHMÄSSÄ tuetaan lapsiperheen arkea, löydetään vanhemmuuden taitoja ja vahvistetaan voimavaroja.
>> 10 paikkakunnalla, tavoitti 92 perhettä, joissa lapsia 96
BABY BLUES -TYÖNTEKIJÄ auttaa kun vauva ei nuku tai vanhemman alavireisyys ja väsymys jatkuu.
>> Auttoi 269 perhettä UNICHATIN avoin, nimetön ryhmäkeskustelu auttoi perheitä vauvan uneen ja huonosti nukuttuihin öihin liittyvissä kysymyksissä.
>> 19 ryhmächattiin osallistui 125 keskustelijaa ALVARI-PERHETYÖSSÄ tuki tuodaan asiakkaiden kotiin.
>> Tavoitti 270 aikuista ja 298 lasta
Väkivallattomuus
TURVAKOTI on turvapaikka väkivaltaa kokeneille, kun kotiin jääminen on väkivallan, uhkailun ja tai pelon takia mahdotonta tai vaarallista.
VÄKIVALTATYÖN AVOPALVELUT auttavat väkivaltaa kokeneita lapsia ja aikuisia tarvittaessa pitkäkestoisestikin. Apua saavat myös väkivaltaa käyttäneet.
>> 13 turvakodissa 1 349 aikuista, joista naisia 1 268. Turvakodeissa autettiin 1 250 lasta.
>> asiakkaita 3 381, joista aikuisia 2 902 ja lapsia 479
>> 43 % viettää turvakodilla alle viikon. 64 % asiakkaista tulee turvakotiin ensimmäistä kertaa, joka viides hakee apua toista kertaa. 74 % kertoo, että päihteet liittyivät väkivaltatilanteeseen usein tai hyvin usein.
Avopalveluista apua sai 872 enemmän kuin 2016 NETTITURVAKOTI tarjoaa tietoa, keskusteluapua ja vertaistukea väkivallan kaikille osapuolille.
>> n. 4 000 kuukausittaista kävijää >> Väkivalta teemaisia chat-keskusteluja oli 400
”Järjestönä uskallamme tarttua epäkohtiin ja tarjota ratkaisuja. Nostamme keskusteluun vaiettuja, vaikeita teemoja kuten perheväkivalta, lasten kaltoinkohtelu tai odottavien äitien päihteiden käyttö.”
Päihteet odotusja vauva-aikana
Shutterstock/Denys Yelmanov
PIDÄ KIINNI ® -HOITOJÄRJESTELMÄ auttaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvoja uuteen alkuun päihdeongelmiin erikoistuneissa ensikodeissa sekä avopalveluissa.
>> Ensikotikuntoutus 72 äitiä, 22 isää ja 69 lasta, avopalvelut-kuntoutus 118 äitiä, 55 isää ja 108 lasta. Matalan kynnyksen ryhmätoimintaa toteutui 64 kertaa ja äitien nimetön nettiryhmä tavoitti 24 äitiä.
”Turvakodille voi oikeasti mennä” Vanhempien ero
Noora odotti lasta, kun miehen alkoholin käyttö alkoi reippaasti lisääntyä. Väärä seura vei mukanaan. Pari oli tuntenut muutaman vuoden, eikä Noora ollut koskaan pelännyt miestään, kun tämä oli selvä. Syksyisenä sunnuntaina, kun Niko-vauva oli muutaman kuukauden ikäinen, mies sitten kävi humalapäissään Nooraan käsiksi. Tilanne olisi voinut mennä vielä pahemmaksi, mutta onneksi isommat lapset olivat viereisessä huoneessa ja soittivat poliisin. Seuraavana päivänä mies pääsi putkasta ja tuli taas oven taakse. Vain Noora ja vauva olivat kotona. Mies rikkoi ikkunat ja potki ovea niin, että siitä alkoivat lähteä karmit irti. – Siinä kohtaa me sitten tultiin poliisien kanssa turvakotiin. Noora ja lapset viipyivät turvakodissa kolme viikkoa. Noora toivoo, etteivät lapset ole kovin vahingoittuneita, kun tilanne kärjistyi väkivallaksi vain kerran. Vanhemmat lapset käsittelivät tapahtunutta turvakodissa lapsityöntekijän kanssa, askartelivat ja purkivat ajatuksia. Turvakodissa on rauhallinen tila, jossa lapset voivat jutella työntekijän kanssa. – Minä kävin oman työntekijäni kanssa läpi sitä, mitä väkivalta on, ja keskustelin tapahtuneesta. Nyt mietin, miten voi olla, etten tajunnut, että mies kiristi minua lapsen ja huoltajuuden kautta. Vaikka turvakodissa oli hyvä olla, pelko piti Nooraa otteessaan, eikä hän pystynyt nukkumaan eikä rentoutumaan. Ratkaisu löytyi lopulta siitä, että mies lähti hoitoon ja Noora ja lapset pystyivät palaamaan kotiin. – Muille väkivaltaa kokeville haluaisin sanoa, että turvakodille saa mennä koska vain ja siellä oleminen on ilmaista. – Oikeasti voi hakea apua jo ennen kuin mitään vakavaa sattuu. Eikä tarvitse miettiä, onko se, mitä meillä tapahtuu, tarpeeksi vakavaa.
VANHEMMUUTTA ERON JÄLKEEN tuetaan yhdistyksissä monin tavoin.
>> Eroneuvo-tilaisuuksia järjestettiin 65 ja Vertaiskahviloita 56 kertaa. >> Pitkäkestoisempiin Vanhemman neuvo -ryhmiin osallistui 88 vanhempaa. >> Yhdistysten 16 tapaamispaikassa toteutui 2 940 valvottua tapaamista, 3 386 tuettua tapaamista ja 1 144 valvottua vaihtoa. >> Lisäksi toteutettiin lastenryhmiä sekä aikuisten yksilö- ja paritapaamisia.
Vapaaehtoistoiminta VAPAAEHTOISET ovat korvaamaton apu mm. lastenhoitajina, doulina, arjen apuna, mieskavereina, erovertaisina. Vapaaehtoinen voi olla itse vaikean elämäntilanteen läpi käynyt vertainen tai muuten auttamisesta kiinnostunut.
Shutterstock/ Slonme
>> Vapaaehtoisena toimi 1 631 ihmistä, jotka antoivat aikaansa 44 350 tuntia.
Lue Nooran ja Nikon tarina kokonaan: ensijaturvakotienliitto.fi ➜ Apua sinulle
Liitto kehittää ja vaikuttaa
”Ensi- ja turvakotien liitto on vaikeissa tilanteissa elävien lasten ja perheiden ääni ja edunvalvoja. Asetumme perheiden rinnalle ja tartumme epäkohtiin.”
Liiton erityisiä osaamisalueita ovat vaativa vauvatyö, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, päihteitä käyttävien odottavien äitien ja vauvaperheiden kuntoutus, eroavien lapsiperheiden auttaminen sekä miestyö. Liitto vaikuttaa lapsen edun toteutumiseksi. Liitto kehittää työtä luovasti, ketterästi ja rohkeasti yhdessä apua tarvitsevien kanssa. Keskusjärjestö myös tukee yhdistysten kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa.
Shutterstock/Goodmoments
Juuri nyt meneillään >> Apua väkivaltaan saa entistä paremmin Lapsia autetaan avopalveluissa ja kuusi uutta turvakotia on perustettu vuosina 2017–2018. >> Lapsen huolto- ja tapaamislainsäädäntö uudistuu Lapsen mielipide täytyy tulla kuulluksi. >> Jäsenyys on kannanotto Vahva jäsenpohja antaa kansalaisjärjestölle selkärangan ja kutsuu mukaan vaikuttamaan. Jäsenyyttä kehitetään. >> Matalan kynnyksen apua lisätään Apu viedään sinne missä ihmiset toimivat verkossa ja arjen ympäristöissä.
Lapsiperheet tarvitsevat nopeaa ja riittävää apua myös maakuntauudistuksen jälkeen Kuntapäättäjien mielestä ongelmia ehkäisevään työhön ei ole investoitu tarpeeksi. Tämä korostuu erityisesti isommissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa (Taloustutkimus 2017). Kunnissa suhtaudutaan sosiaali- ja terveysjärjestöihin myönteisesti. Niitä pidetään tärkeinä kumppaneina ja niiden tarjoamia palveluita ja tukea tärkeinä lapsille ja lapsiperheille. Järjestöt tuottavat monia erityisosaamista tarvittavia palveluja, joita kunnat eivät halua tai voi tuottaa itse. Esimerkiksi vakavissa vaikeuksissa olevia vauvaperheitä auttavat ensikodit sekä päihteitä käyttävien odottavien äitien ja vauvaperheiden hoitoon erikoistuneet Pidä kiinni -ensikodit ovat yksinomaan järjestöjen ylläpitämiä. Perheitä voidaan auttaa erittäin tehokkaasti ja vaikutukset ovat pysyviä, mutta vain jos apua saa ajoissa ja hoitojakso on riittävän pitkä. Hoitojakson pituutta ei saisi määritellä kunnan kukkaro, vaan äidin ja vauvan tarpeet. Kuntapäättäjät arvioivat sote- ja maakuntauudistuksen myötä järjestöjen merkityksen selkeästi vähenevän ja yritysten merkityksen kasvavan. Haluamme vaikuttaa siihen, että järjestöjen tuottama matalan kynnyksen apu säilyy ja perheet saavat tarvitsemaansa apua nopeasti ja riittävästi myös maakuntauudistuksen jälkeen.
Hankkeet kehittävät uusia tapoja auttaa Luodaan työkaluja yhdistysten auttamistyön vaikutusten arviointiin Vaikuttavuus esiin -hanke 2018–2020 Pysäytetään väkivallan periytyminen sukupolvelta toiselle Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu -hanke 2017–2020 Luodaan uusia polkuja naisten asumisen turvaamiseksi NEA-hanke – Naiserityisyys asunnottomuustyössä 2018–2020 Kehitetään uusia digitaalisia välineitä lasten turvallisuuden lisäämiseksi Digitaalisten välineiden kehittäminen lasten turvaksi 2018–2019 Pitkäaikaisvankien vanhemmuuden tukeminen vapautuessa Vanhempi vankilan portilla 2017–2019 Tukea väkivaltaa kohdanneille ja väkivaltatietoa naisille arjen ympäristöissä Jalkautuva naistyö 2015–2018 Turvapaikkaa hakevien lapsiperheiden hyvinvointi ja perheiden tukemisen työmuodot vastaanottokeskuksissa Lapsiperhe turvapaikanhakijana 2012–2017
Uutta luettavaa 2017
Liitto Keskusjärjestön palveluksessa oli vuoden 2017 lopussa 41 työntekijää. Keskusjärjestön rahoituksen perustana ovat STEAn myöntämät avustukset Veikkauksen tuotoista ja Lasten Päivän Säätiöltä saatu lahjoitus.
Liiton tuotot 2017
Perusteos eron jälkeisestä vainosta: tilanteista ja prosesseista, joissa parisuhteessa koettu väkivalta ei päätykään eroon.
Käsikirjaan on koottu ideoita väkivaltatyöhön naisten arjen ympäristöissä. Sopii käyttöön kunnissa, järjestöissä ja kaikkialle missä tarvitaan ajatuksia lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen.
Kirja kertoo pakolaisuuden vaikutuksesta perheeseen. Se avaa turvapaikkaa hakevan perheen ja lasten vastaanottoa ja arkea Suomessa ja antaa vinkkejä, miten kohdata ja tukea heitä.
● ● ● ● ● ●
Jäsenlehti Enska ilmestyy neljästi vuodessa paperisena ja verkkoartikkeleina.
STEAn avustukset ................. 74 % Lasten Päivän Säätiö ............. 13 % Koulutuskeskus Sopukka ........ 7 % Varainhankinta ........................ 3 % Muut tuotot ............................. 2 % Muut avustukset ..................... 1 %
Liiton kulut 2017
● ● ● ● ●
Verkossa runsaasti tietoa väkivallasta selviytymisestä, vanhemmuudesta, päihteiden käytöstä odotus- ja vauva-aikana sekä erosta lapsiperheessä.
ensijaturvakotienliitto.fi nettiturvakoti.fi vauvaitkee.fi kasvatakannustaen.fi apuaeroon.fi intoaisatyohon.fi
Kehittämistoiminta ............... 58 % Hallinto.................................. 18 % Sopukka ................................. 10 % Vaikuttamistoiminta................ 8 % Kansalaisjärjestötoiminta ....... 6 %
ensijaturvakotienliitto ensi_turvakodit ensi_turvakodit Ensi- ja turvakotien liitto
ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO ASEMAMIEHENKATU 4 A 00520 HELSINKI