meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 2. - 5.7.2018
Oikeusvaltioperiaate EU-tukien ehdoksi? - Sarvamaa pääneuvottelijaksi Petri Sarvamaa on valittu parlamentin pääneuvottelijaksi oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevassa EU-lainsäädäntöehdotuksessa. Komissio esitti toukokuussa, että jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin jatkossa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen puutteiden perusteella. ”Yhteiset, jaetut arvot ovat EU:n perusta ja niiden rikkomisesta on oltava tuntuvia seurauksia”, Sarvamaa korostaa ja kertoo kannattavansa komission esitystä. ”Oikeusvaltio perustuu demokraattisesti säädettyihin ja valvottuihin lakeihin. Vakaus, ennakoitavuus ja tasapuolisuus ovat tärkeitä paitsi tavallisille ihmisille, myös taloudelle. Muuten toimintaympäristö muuttuu pidemmän päälle mahdottomaksi yrityksille, innovaatioille ja investoinneille.” ”Unkari ja Puola ovat osoittaneet, että räikeissä tapauksissa tarvitaan järeämpiä keinoja puuttua jäsenmaiden sisäiseen tilanteeseen. Tämä toimisi myös ennaltaehkäisevästi”, Sarva-
maa kommentoi. Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti. Uuden ehdotuksen perusteella toimintamekanismin laukaiseminen olisi helpompaa. Jäsenvaltion EU-rahoitus voisi katketa suoraan komission esityksestä, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei sitä vastustaisi.
Virkkunen maahanmuutosta: EU:n yhteistä vastausta odotetaan yhä Yhteisen EU-linjan puuttuminen turvapaikkapolitiikassa on hiertänyt pahasti jäsenmaiden välejä.
Taina Mertalo
Vaikka Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt huomattavasti, etulinjan maat kuten Italia ovat edelleenkin kovan tulijapaineen alla. Maailmalla tilanne ei ole rauhoittunut; viime vuonna kotinsa joutui jättämään ennätysmäärä ihmisiä. YK:n arvion mukaan heitä on maailmalla jo yli 68 miljoonaa. Henna Virkkusen mukaan on selvää, että näin suureen ja merkittävään globaaliin ongelmaan EU:n on vastattava yhteisesti. ”On hyvä, että EU-maat pääsivät viime viikolla jonkinlaiseen välisopuun muuttoliikkeen hallinnasta. Huippukokous kykeni kuitenkin sopimaan oikeastaan vain niistä asioista, jotka ovat EU:n ulkopuolella. Jäsenmaat päättivät tukea enemmän lähialueita ja Afrikkaa, vahvistaa ulkorajavalvontaa ja perustaa turvapaikanhakijoille maihinnousukeskuksia”, summaa Virkkunen. Virkkunen muistuttaa, että EU-maita eniten hiertävä kysymys eli EU-maiden yhteinen vastuunkanto turvapaikanhakijoista Euroopan sisällä ja kanta Dublin-asetuksen uudistamiseen jäi edelleen auki. ”Komissio teki näistä uudistusehdotukset jo kaksi vuotta sitten. EU-parlamentti on ne käsitellyt ja odottaa jäsenmaita neuvottelupöytään. Yhteistä linjaa päämiehet eivät kuitenkaan vieläkään saaneet aikaan, vaan aihe lykättiin taas eteenpäin lokakuulle”, hän harmittelee.
Kokoomusmepit kesäkuussa Turussa oikeusministeri Antti Häkkäsen kanssa.
Pietikäinen Kreikan sopeutusohjelmasta: EU:n yhteinen talouspolitiikka toimii Kuluneella viikolla Euroopan parlamentti keskusteli Kreikalle myönnetyn kolmannen ja viimeisen taloudellisen tukiohjelman päättämisestä. Ohjelman on määrä päättyä 20. elokuuta, sillä sijoittajien luottamus Kreikan talouteen on vahvistunut riittävästi, jotta maa voi irtautua ulkoisesta avusta yksityisille markkinoille. Ohjelman loputtua Kreikka on sitoutunut jatkamaan
sovittua uudistuksia, joiden avulla talous jatkaa kestävämmällä pohjalla. Sirpa Pietikäisen mukaan tukiohjelman saattaminen loppuun on osoitus EU:n yhteisten talouspolitiikan toimivuudesta. ”Tehtyjen ratkaisujen ansiosta Kreikan lähtö eurosta saatiin vältettyä. Euromaille sopeutusohjelma on tarkoittanut hätälainoituksen myöntämistä,
mutta palauttanut euroalueen vakauden, ja siten pitkällä tähtäimellä vähentänyt veronmaksajille aiheutuneita kustannuksia. Tästä EU:lle voisi antaa kiitosta”, Pietikäinen toteaa. ”Jatkossa eurooppalaisen valuuttarahaston kehittäminen vakausmekanismin pohjalta toisi tarvittavaa ennakoitavuutta ja ripeyttä puuttua kriisitilanteisiin”, Pietikäinen lisää.