meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 4. - 7.7.2016
Sarvamaa: Vapaa liikkuvuus vaatii vahvat ulkorajat Petri Sarvamaa pitää EU-parlamentin päätöstä Euroopan raja- ja rannikkovartioston perustamisesta hyvänä. ”Frontexiin pohjautuva virasto on hyvä suomalaisten kannalta, sillä se tehostaa EU:n ulkorajojen valvontaa ja lisää turvallisuutta. Vapaan liikkuvuuden ja Schengenin sopimuksen myötä on jo aikakin, että ulkorajoista huolehditaan pahan paikan tullen yhdessä.” Ehdotuksen tarkoituksena on antaa parempaa tukea jäsenvaltiolle, jonka ulkorajoilla on suhteetonta painetta maahanmuuton, terrorismin tai muun syyn takia. Tätä varten perustetaan 1500 rajavartijan reagointiryhmä ja kalustoreservi, jotka voidaan tilanteen sattuessa lähettää nopeasti paikan päälle. Pyyntö voi tulla apua tarvitsevalta jäsenvaltiolta, mutta myös EU-maat yhdessä voivat tehdä päätöksen tuen lähettämisestä. ”Jos jokin maa ei suostu noudattamaan päätöstä ja vaarantaa Schengenin toimin-
nan, niin viimeisenä keinona muut voivat palauttaa väliaikaiset sisärajatarkastukset sen rajoilla. Vastuusta ei siis pääse luistamaan, mutta sitä ei myöskään tarvitse kantaa yksin.” Sarvamaa olisi ollut valmis
jopa sulkemaan jäsenmaan väliaikaisesti Schengen-alueen ulkopuolelle. ”Toimii tämä näinkin. Pääasia on, että homma hoituu myös paineen alla ja että olemme seuraavan kriisin tullessa paremmin varautuneita.”
Päivittäin tietoverkoissa liikkuu 150 000 virusta ja haittaohjelmaa. Niiden aiheuttamien häiriöiden ja hyökkäysten arvioidaan aiheuttavan vuosittain yli 300 miljardin euron vahingon. Direktiivillä halutaan varmistaa, että keskeisiä palveluja tarjoavilla toimijoilla on riittävä tietoturva ja varautuminen kyberhyökkäyksiin. Se koskee energia-, liikenne-, pankki- ja terveysalaa sekä digitaalisen infrastruktuurin palveluja ja vedenjakelua. ”Tällä hetkellä EU-maiden tietoturvavalmiudet vaihtelevat erittäin paljon. EU voi
olla vain yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Kun pyrimme rakentamaan yhä tiiviimpiä digitaalisia sisämarkkinoita, yhteinen sääntely ja standardit ovat alalla tarpeen”, Henna Virkkunen toteaa. ”Jokainen jäsenmaa määrittelee itse, mitkä yritykset täyttävät keskeisten palvelujen tarjoajan kriteerit. Myös digitaalisten palveluiden tarjoajien, kuten verkkokauppojen, hakukoneiden ja pilvipalveluiden on varmistettava käyttämänsä infrastruktuurin turvallisuus. Kaikkein pienimpiä yrityksiä velvoite ei koske”, Virkkunen sanoo. Virkkunen on tyytyväinen myös EUkomission tällä viikolla lanseeraamaan isoon kyberturvallisuuden kehittämis- ja investointiohjelmaan. EU suuntaa ky-
berturvallisuuteen 450 miljoonaa euroa Horizon2020-ohjelmasta ja pyrkii saamaan yhdessä markkinatoimijoiden kanssa alalle 1,8 miljardin investoinnit. ”Kyberalalle on syntynyt paljon pk-yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi salaukseen tai viruksentorjuntaan. Niillä on isot kasvumahdollisuudet, mutta kasvurahoituksen saatavuus on usein ongelma. Tähän haetaan nyt vauhtia EU:n investointiohjelmalla”, Virkkunen kertoo.
”Yksi EU:n perustajista, Jean Monnet sanoi aikanaan, että EU:sta on tehtävä ihmisten, ei valtioiden, liitto. Euroopan unionin onkin oltava kansalaisten hyvinvointia varten aivan kuten valtion ja kunnankin”, muistuttaa Sirpa Pietikäinen Brexit-keskustelun jälkimainingeissa. ”Kansalaisten oikeudet ansaitsevat vapaaehtoisuuden sijasta saman lain turvan kuin vaikkapa maatalouden tuet. Kysymys on
periaatteellinen, mutta myös koko yhteisön tulevaisuuden kohtalon kysymys”, Pietikäinen painottaa. ”Ihmiset ovat vailla eurooppalaista suojaa, kun julkisia talouksia sopeutetaan taikka silloin kun hallitus mielivaltaisesti kaventaa joidenkin ihmisryhmien oikeuksia, olipa kysymys sitten toimittajien vapauksista tai vanhuksien oikeuksista kuntoutuspalveluihin. ” Pietikäinen toteaakin, että kun EU:lla
ei ole keinoja puuttua romanien kadulle heittämiseen tietyissä jäsenmaissa, näkyy se meidän kaduillamme kerjäläisinä. ”Ikäihmisten köyhyys ja syrjäytyminen, heidän ja vammaisten puutteet oikeuksissa palvelujen saamiseen, työttömät nuoret ilman tukea ja tulevaisuutta ovat esimerkkejä siitä, miten ihmiset jäävät heitteille ja heidän oikeuksiaan valintaan, taloudelliseen turvaan ja palveluihin poljetaan.”
Virkkunen: Kyberuhkiin varauduttava EU-parlamentti hyväksyi kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen verkkoturvallisuutta ja tietoturvaa koskevan ns. NISdirektiivin.
Pietikäinen: Kansalaiset tarvitsevat EU:n suojaa