meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 13. - 16.2.2017
Virkkunen: CETA tuo kasvua Eurooppaan EU-parlamentti hyväksyi Kanadan vapaakauppasopimuksen CETA:n. Se on sekä taloudellisesti että poliittisesti merkittävä sopimus. Kanada on Euroopalle tärkeä strateginen kumppani, joka jakaa myös laajasti yhteiset arvot Euroopan kanssa. ”USA:n käpertyessä Trumpin johdolla sisäänpäin, Euroopan unionin kannattaa nyt ottaa kansainvälisessä kaupassa entistä vahvempi rooli. Protektionismin nostaessa päätään kiinnostus Eurooppaa kohtaan on kasvanut. Tämä momentum meidän kannattaa hyödyntää”, Henna Virkkunen sanoo. CETA poistaa heti voimaan tullessaan eurooppalaisilta yrityksiltä 400 miljoonan euron edestä tullimaksuja. Päällekkäisiä testausvaatimuksia poistetaan ja markkinoillepääsyä vapautetaan. Myös Kanadan julkiset hankinnat avataan eurooppalaisille yrityksille. Samoin työvoiman liikkuvuutta lisätään ammattipätevyyksien tunnistamismenettelyllä. CETA helpottaa erityisesti pk-yritysten vientimahdollisuuksia ja kasvattaa EU:n
vientiä Kanadaan arviolta 20 prosenttia. Virkkunen muistuttaa, että jokainen lisämiljardi vientiä tarkoittaa Eurooppaan keskimäärin 15 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan kun Trump kaavailee rakentavansa
muurin, EU ja Meksiko päättivät jo vauhdittaa keskinäisiä kauppaneuvotteluitaan. EU neuvottelee parhaillaan myös mm. Japanin ja Indonesian kanssa.
”EU:n budjetti on kovien muutospaineiden alla. Brexit, siirtolaiskriisi ja uudet turvallisuusuhat pakottavat EU-parlamentin, jäsenmaat ja komission miettimään EU:n tuloja ja menoja uudelleen. Samalla on herätty miettimään, mitä EU todella haluaa saada aikaan”, sanoo Petri Sarvamaa. Eurobarometri-kyselyn mukaan suurin osa eurooppalaisista toivoo EU:n panostavan enemmän turvallisuuteen. ”Eurooppalaiset
haluavat ennen kaikkea vakautta. Se on tärkeää Brexitin ja Trumpin aiheuttaman epävarmuuden keskellä”, Sarvamaa painottaa. ”EU:n pitäisi tehdä paljon enemmän vakauden eteen panostamalla lisää yhteistyöhön sekä ulkoisen että sisäisen turvallisuuden saralla.” Sarvamaa uskoo jäsenvaltioiden olevan pian valmiita tiiviimpään yhteistyöhön. ”Nyt alkaa EU:n uusi yhteen hitsautumisen aikakausi.”
Sarvamaa on mukana neuvottelemassa EU:n budjetin käyttöä koskevien sääntöjen uudistamisesta talousarvion valvontavaliokunnassa. Hänellä on myös useita muuttoliikkeen hallintaan ja rajaturvallisuuteen liittyviä neuvotteluvastuita budjettivaliokunnassa ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa.
”Ilmastonmuutoksen torjunnassa olennaista on se, miten nopeasti siihen reagoimme”, painottaa Sirpa Pietikäinen. ”Ilmaston lämpeneminen on itseään ruokkiva kehä ja mitä enemmän aikaa kuluu, sen kalliimmaksi ja vaikeammaksi sen torjunta tulee.” EU:n päästökauppajärjestelmä on maailman kattavin päästökattoihin ja päästökauppaan perustuva järjestelmä, joka kattaa yli 11 000 voimalaitosta ja teollisuuslaitosta. Päästöjen vähentämisen lisäksi järjestelmällä tulee voida lisätä uusiutuvaa energiaa,
säästää energiaa ja tukea sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Komissio esitti heinäkuussa 2015 ehdotuksen unionin päästökauppadirektiivin tarkistamisesta, jotta saavutettaisiin unionin tavoite vähentää 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään kaikilla talouden aloilla vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Parlamentti hyväksyi tällä viikolla esityksen, jonka mukaan päästöjen enimmäistaso alenee vuosittain 2,2 prosenttia. Pietikäinen olisi odottanut parlamentilta
pitemmälle menevää päätöstä. ”Tämä tarkoittaa, että seuraavalla vähennyskaudella vähennysten täytyy olla entistä kunnianhimoisempia. Käytännössä, meidän tulisi päästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan jo vuonna 2030. Kunnianhimontasoa pitää nostaa niin energiatehokkuuden kuin uusiutuvan energiatuotantokapasiteetin ja liikenteen hiilivapaaksi saattamisen puolella. Lisäksi rakennusten rakennuskannan uudistamisessa tulisi mennä mieluummin kohti plus- kuin passiivienergiataloja.”
Kanadan pääministeri Justin Trudeau Euroopan parlamentissa torstaina
Sarvamaa: EU:n integraatio tiivistyy
Pietikäinen vaatii kunnianhimoisempia päästövähennyksiä
3 + 1 pohdintaa EU:n uudistumisesta Parlamentti hyväksyi kolme EU:n tulevaan kehitykseen liittyvää mietintöä. Euroalueen budjettikapasiteettia koskevassa mietinnössä hahmotellaan välineitä, joilla euroalue olisi vahvempi vastaamaan ulkoisiin shokkeihin. Niihin kuuluu mm. euroryhmän puheenjohtajan ja talous- ja raha-asioista vastaavan komissaarin tehtävien yhdistäminen sekä euroryhmän jäsenmaiden budjettirahoituksesta ja Euroopan vakausmekanismista yhdessä koostuva budjettikapasiteetti. Lissabonin sopimuksen antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä koskeva mietintö esittää, että neuvostossa pitäisi siirtyä käyttämään enemmistöpäätöksentekoa aina kun se perussopimuksen mukaan on mahdollista. Neuvostosta halutaan muodostaa myös aito toinen kamari, jossa sen eri kokoonpanot olisivat parlamentin valiokuntia vastaavia valmistelevia elimiä. Kolmannessa mietinnössä hahmotellaan perussopimusmuutoksia. Näissä muun muassa komission kokoonpanoa supistettaisiin voimakkaasti, luotaisiin euroalueelle oma valtiovarainministerin tehtävä, keskitettäisiin parlamentin istunnot yhteen paikkaan ja annettaisiin kaikille eurooppalaisille mahdollisuus äänestää suoraan kärkiehdokasta komission puheenjohtajaksi. EPP-ryhmä hyväksyi täysistuntoviikolla myös oman Euroopan tulevaisuutta koskevan ohjelmapaperinsa. Siinä tuetaan muun muassa vahvasti EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. Viime aikoina kiistellyt kauppasopimukset ryhmä haluaisi keskittää EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, jolloin yksi jäsenmaa tai pahimmillaan sen osa ei voisi estää sopimuksen hyväksymistä. Paperissa suljetaan yksiselitteisesti pois Turkin EU-jäsenyyden mahdollisuus.
Kokoomusmepit lähettivät sydämelliset ystävänpäivän terveiset Strasbourgista kaikille seuraajilleen!
Euroopan parlamentin päätöksiä Terrorismin torjunta tehostuu Pariisin terrori-iskujen jälkeen EPP-ryhmä asetti 10 tavoitetta terrorismin torjunnan tehostamiseksi. EU-parlamentti hyväksyi nyt uuden lainsäädännön, jolla kuusi näistä tavoitteista saadaan vietyä eteenpäin. Lakiin liittyy mm. tiukempi valvonta EU:n ulkorajoilla sekä tiukempi seula ulkomailla terrorismiin liittyvissä aikeissa matkustaneiden EU-kansalaisten kiinnisaamiseksi. Se antaa paremmat mahdollisuudet puuttua terrorismin suunnitteluun, rekrytointiin, rahoitukseen ja koulutukseen. Lain avulla annetaan myös paremmat edellytykset terrorismin uhrien auttamiseen ja hoitoon.
Robotiikka ja tekoäly – vastuukysymykset puntarissa
Euroopan parlamentti pyytää komissiota antamaan ehdotuksen lainsäädännöksi, joka koskee robotiikan ja tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön seuraavien 10–15 vuoden aikana liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Robo-
tiikkaa ja tekoälyä koskevassa mietinnössä parlamentti haluaa selvittää muun muassa asiaan liittyviä vastuukysymyksiä. Se myös pyytää komissiota harkitsemaan Euroopan robotiikka- ja tekoälyviraston nimeämistä. Biologisten torjunta-aineiden käyttö helpommaksi
Matalan riskin biologiset torjunta-aineet voisivat korvata tavanomaiset torjuntaaineet, joiden epäillään vahingoittavan ympäristöä sekä ihmisten ja eläinten terveyttä. Nämä riskit ovat olleet yhä enemmän julkisessa keskustelussa. Mepit ihmettelevätkin, miksi jotkut jäsenvaltiot epäröivät tai kieltäytyvät hyväksymästä niitä. Päätöslauselmassaan he haluavat EU:n komissiolta ehdotusta sääntöjen tarkistamiseksi niin, että hyväksymisprosessia voidaan nopeuttaa. Nyt vain seitsemän torjunta-ainetta, jotka luokitellaan ”matalariskisiksi” vaihtoehdoiksi, on hyväksytty käytettäväksi unionissa. Mepit kehottavat komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä vuoden 2018 loppuun men-
nessä, jotta vähäriskisten torjunta-aineiden arviointia, hyväksymistä ja rekisteröintiä voidaan nopeuttaa.
Väärinkäytösten paljastajille parempaa suojaa
Euroopan komission tulisi tehdä välittömästi ehdotus tehokkaaksi ja kattavaksi Euroopan ilmiantajien (whistleblowers) suojeluohjelmaksi, kehottaa parlamentin päätöslauselma. Mepit pahoittelevat, että komissio ei toistaiseksi ole onnistunut antamaan lainsäädäntöehdotuksia vähimmäissuojan antamiseksi ilmiantajille, jotka suojaavat EU:n talousarviota petoksilta. Ohjelman tulisi sisältää ilmiantajien suojamekanismeja yrityksille, julkisyhteisöille ja voittoa tavoittelemattomille organisaatioille. Mepit kannattavat myös riippumattoman EUelimen perustamista, jolla olisi toimistoja EU: n jäsenvaltioissa, ja joka auttaisi ilmiantajia käyttämään oikeita kanavia paljastamaan tietoja mahdollisista väärinkäytöksistä, jotka vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin.
Lisää uutisia Euroopan parlamentista: www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room
Julkaisija: EPP-ryhmän lehdistöosasto Euroopan parlamentissa Pete Pakarinen ja Taina Mertalo Bureau ASP 4 H 247, Rue Wiertz 60, BE-1047 Bruxelles email: taina.mertalo@ep.europa.eu / pete.pakarinen@ep.europa.eu Kuvat: EPP-ryhmä, Facebook: EPP-ryhmä (FI), Twitter: Kokoomusmepit