meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 16. - 19.4.2018
EmmanuelMacronpuhuuEuroopanparlamentin täysistunnossa
Sarvamaa: EU:n on tiivistyttävä Yhteiskuvan ottaminen nauratti kokoomusmeppejä tiistaina
Emmanuel Macron puhui Euroopan tulevaisuudesta Pietikäinen: Kiistatta valtiomies Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui tiistaiaamuna EU-parlamentin täysistunnossa Euroopan tulevaisuudesta. Sirpa Pietikäisen mukaan Macronin puhe oli raikas tuulahdus. ”Puheellaan Macron vakuutti olevansa valtiomies, joille olisi enemmänkin tilausta. Vaikken kaikista hänen ehdottamistaan aloitteistaan olekaan samaa mieltä, seuraan mielenkiinnolla mitkä niistä ovat poliittisesti läpivietävissä”, Pietikäinen totesi. Macron peräänkuulutti Euroopan johtajuutta, yhdessä YK:n kanssa, globaalissa kriisinhallinnassa niin ilmastonmuutoksen torjumisessa kuin rauhanrakentamisessa. Hän kävi läpi maailmaa ja Eurooppaa koskettavia ajankohtaisia haasteita kuten autoritarismin nousu, digitalisaatio ja ennennäkemätön ympäristömuutos.
Demokratiaa hän kutsui sekä vahvaksi että samaan aikaan hauraaksi järjestelmäksi, joka kaipaa jatkuvaa puolustusta. ”Vastaus yksinvaltaisuudelle ei ole autoritaarinen demokratia, vaan demokratian auktoriteetti,” hän totesi. Tehokkaamman ympäristöpolitiikan aloitteista hän mainitsi hiiliveron. Mitä tulee EU:n talous ja rahaliittoon, Macron peräänkuulutti suurempaa kunnianhimon tasoa, pankkiunionin loppuun saattamista, sekä jäsenmaissa kansallisella tasolla tehtäviä uudistuksia. Macron otti kantaa Euroopassa tapahtuvaan jakaantumiseen sanomalla: ”Toivon, että voimme edetä pohjoisen ja etelän, idän ja lännen, pienten ja suurten maiden eroavaisuuksia sekä jäsenmaiden takaiskuja pidemmälle”.
Petri Sarvamaa piti keskustelua Macronin kanssa merkittävänä. ”Macronin voitto viime keväänä antoi toivoa Euroopalle. Se, miten hän nyt saa talous- ja maahanmuuttopolitiikan uudistukset ajettua läpi Ranskassa, vaikuttaa presidentin integraatiomyönteisen linjan painoarvoon EU:ssa.” ”EU tarvitsee vahvaa poliittista johtajuutta sekä rohkeaa näkemystä oikeasta suunnasta. Muuten Brexitin, lisääntyvän maahanmuuton, terrorismin ja kyberturvallisuusuhkien suosta on vaikea päästä kuiville”, sanoo Sarvamaa. Sarvamaa muistuttaa, että Macronkin on osoittanut olevansa valmis jopa kasvattamaan EU:n budjettia ja lisäämään yhteistyötä. ”Digitalisaatioon, innovaatioihin ja turvallisuuteen pitää panostaa enemmän. Samalla on pidettävä huolta myös Euroopan sisäisestä yhtenäisyydestä. Ennen seuraavia eurovaaleja on ehdottomasti päästävä sopuun EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Vahva Macron voisi helpottaa rahoitusneuvotteluita jäsenmaiden välillä. ”Kaikkien on kuitenkin kannettava kortensa kekoon. Ranskan avoimesti EU-myönteinen asenne toivottavasti herättelee tarvittavaa poliittista tahtoa myös muissa jäsenmaissa”, Sarvamaa toivoo.
Virkkunen: Työ metsien puolesta jatkuu Henna Virkkunen kehuu metsien hiilinieluja koskevassa LULUCF-asetuksessa saavutettua lopputulosta, jonka parlamentti hyväksyi tiistaina. ”Olen tyytyväinen neuvottelutulokseen. Komission alkuperäinen esitys laskentaperiaatteista oli epäreilu Suomea kohtaan, joka on huolehtinut metsien kestävästä käytöstä ja jolla on varaa myös kasvattaa sitä.”
Vuonna 2016 Suomen metsien kestävästä kasvusta käytettiin 87 %. Suomalaiset metsät kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä hakataan. Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä EU:n metsät sitovat vuosittain yhteensä 10,9 prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. ”EU:n pyrkimys siirtyä laajasti raaka-aineiden kestävään käyttöön ja kiertotalouteen tarjoaa Suomelle puupohjaiselle biotaloudelle
isoja mahdollisuuksia. Suomessa kehitettyjä puupohjaisia materiaaleja käytetään jo muun muassa kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, funktionaalisissa elintarvikkeissa, muoveissa, kosmetiikassa, älypakkauksissa ja bioöljyssä. ” ”Puulla voidaan korvata fossiilisia raakaaineita ja muoveja. Suomalaisten kannattaa olla nyt aktiivisesti mukana EU-tason tutkimus- ja kehitysohjelmissa”, summaa Virkkunen.
Euroopan parlamentin päätöksiä Jätepaketti: Kiertotalous muuttaa jätteen raaka-aineeksi Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona lopullisen neuvottelutuloksen ns. jätepaketista, johon sisältyy neljä mietintöä ja kuusi direktiiviä. Paketti on tärkeä osa suurempaa kiertotalouden kokonaisuutta, ja se tähtää jätteen parempaan kierrätykseen ja käyttöön EU:ssa sekä kaatopaikoista eroon pääsemiseen. Pitkän ajan tavoite on siirtyminen kertakäyttökulttuurista tuotteiden kestävään valmistukseen ja käyttöön, jolloin jätteestä tulee uusien tuotteiden arvokasta raaka-ainetta. Jätepaketissa säädetään uusista jätehuollon tavoitteista jäsenmaille – mm. yhteiskuntajätteen kierrätystavoite on 55 % vuoteen 2025 mennessä. Jäsenmaiden on järjestettävä erillinen keräys tekstiileille, vaarallisille jätteille ja biojätteille. Pakkausmateriaaleista on kierrätettävä 65 % ja eri materiaaleille tulee omat tavoitteensa. Kaatopaikkajätteelle tulee 10 prosentin raja, mutta vuoden 2030 jälkeen kierrätettävää jätettä ei saa enää viedä kaatopaikoille. Eri tavoitteille on omat määräaikansa, ja eräät jäsenmaat ovat saaneet helpotusta niihin. Vastuuvapaudet: viivästyneet maksut saivat moitteita Parlamentti äänesti keskiviikkona kaikkiaan 53 vastuuvapausraportista. Vuotuisessa menettelyssä arvioidaan EU-instituutioiden varainkäyttöä. Tärkeimmästä mietinnöstä eli komission vuoden 2016 varainkäytön arvioinnista vastannut EPP-meppi Joachim Zeller moitti komissiota ja jäsenmaita muun muassa monien maksatusten viivästymisestä. Hän vaati mietinnössään rahoitussyklin ja poliittisten tavoitteiden yhdistämistä sekä parempaa huomiota asetettujen päämäärien saavuttamiseen. Uudet rahoitussäännöt eurooppalaisille puolueille Parlamentti hyväksyi tiistaina uudet säännöt, joilla varmistetaan eurooppalaisten poliittisten puolueiden ja säätiöiden julkinen rahoitus. Tiukemmat säännöt määräävät mm. julkisten varojen käyttämisestä ja väärinkäytettyjen varojen takaisinperimisestä. Tästedes vain kansalliset puolueet, ei yksityishenkilöt, voivat muodostaa eurooppalaisen poliittisen puolueen, joka voi saada rahoitusta. Eurooppalaiset osapuolet poistetaan, jos ne antavat vääriä tietoja. Euroopan parlamentti pystyy myös paremmin saamaan takaisin aiheettomasti maksettuja varoja, ja petoksesta syyllistyneet henkilöt joutuvat maksamaan ne takaisin. Euroopan syyttäjänvirastoa pyydetään tutkimaan väitettyjä väärinkäytöksiä tulevaisuudessa.
Strasbourgiin saapui varhainen kesä, ja tällä viikolla nautitiin jopa 26 asteen hellelukemista - tosin enimmäkseen työ- ja kokoushuoneista käsin. Älykkäät ja energiatehokkaammat rakennukset Mepit asettivat EU:lle tavoitteen lähes nollaenergiarakennuksista 2050-luvun puoliväliin saakka. Neuvoston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti esityksellä lisätään uusien ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta, otetaan käyttöön sähkönlatausinfrastruktuuri ja luodaan kansalliset remontointistrategiat ja älymittarit. Päivitetty lainsäädäntö edellyttää, että jäsenvaltiot kehittävät kansallisia pitkän aikavälin strategioita, joilla tuetaan julkisten ja yksityisten rakennusten kustannussäästöjä. Tarkoituksena on vähentää rakennusten päästöjä EU:ssa 85 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Komission uusittava nimityssääntöjään Komission pääsihteerinimityksestä seuranneelle kuohunnalle pantiin parlamentin osalta piste, kun täysistunto äänesti asiaa koskevasta päätöslauselmatekstistä. Parlamentti moitti Martin Selmayrin nimitystä, mutta totesi ettei sillä ole laillista perustetta vaatia sen purkamista ja että instituutioilla on autonominen asema. Komissiota kuitenkin kehotettiin uudistamaan nimityksiä koskevia sääntöjään niin että läpinäkyvyys ja hakijoiden tasavertaisuus turvataan.
Uudet säännöt luomuruuan tukemiseksi Mepit hyväksyivät uudet, yhtenäiset säännöt luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuotannosta, valvonnasta ja merkinnöistä EU:ssa. Tämä helpottaa pienviljelijöiden siirtymistä luomutuotantoon ja kasvattaa kokonaistuotantoa EU:ssa. Säännöt tuovat mukanaan tiukat, riskiperusteiset tarkastukset tuotantoketjun kaikissa vaiheissa ja uudet säännöt epäpuhtauksille. Kaikkien tuontituotteiden on noudatettava EU-standardeja. Sirpa Pietikäinen harmittelee, että poikkeusluvan (Suomi, Ruotsi ja Tanska vuoteen 2030 saakka) jälkeen luomutuotteiden viljely kasvatusalustoilla ei enää ole mahdollista EU:ssa. Hänen mukaansa eläinten oikeuksia ei myöskään otetaan riittävästi huomioon uusissa säännöissä.
Lisää uutisia Euroopan parlamentista: www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room Julkaisija: EPP-ryhmän media- ja viestintäosasto Euroopan parlamentissa Pete Pakarinen ja Taina Mertalo email: taina.mertalo@ep.europa.eu / pete.pakarinen@ep.europa.eu Facebook: EPP-ryhmä (FI), Twitter: Kokoomusmepit Kuvat: EPP-ryhmä