meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 6. - 9.6.2016
Pietikäinen eläinsuojeluryhmän johtoon Sirpa Pietikäinen valittiin torstaina Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointia ajavan Animal Welfare Intergroup -ryhmän puheenjohtajaksi. Ryhmä kokoaa meppejä eri poliittisilta laidoilta edistämään eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä ja valvomaan sen toimeenpanoa. ”Tällä hetkellä kaikkein tärkeintä on luoda komissiolle painetta luoda uusi eläinten hyvinvointistrategia, jota parlamentti vaati jo viime marraskuussa. Pietikäisen mukaan EU-lainsäädäntö eläinten hyvinvoinnista on edelleen hajanaista ja kehittymätöntä. Lainsäädännön piiriin kuuluvat esimerkiksi eläinkuljetukset, sikojen hyvinvointi, eläinkokeet tai kananmunien tuotantotavan merkintä. Sitovan lainsäädännön ulkopuolella puolestaan ovat esimerkiksi lemmikit ja maitokarja.
”Seuraavien vuosien työlistalla ovat erityisesti kaikkia eläinlajeja koskevan hyvinvointilainsäädännön hyväksyminen, tuotantoeläinten olojen parantaminen, lemmikkieläinten eurooppalainen rekisteröintisäännös sekä EU:n panos uhanalaisilla villieläimillä käytävän kaupan kitkemiseen. Lisäksi maatalouspolitiikan välitarkastelussa on ajettava kannustimia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi”, Pietikäinen listaa tärkeitä hankkeita. Pietikäisen ansiot eläinten oikeuksien ajajana on tunnustettu parlamentissa aiemminkin. Hänet valittiin viime vuonna parlamentin äänestyksessä vuoden mepiksi eläinten hyvinvointi -sarjassa.
Sarvamaa puolustaa suomalaisen energiantuotannon kilpailukykyä Petri Sarvamaa on esittänyt komissiolle kirjallisen kysymyksen ilmanlaadun parantamisvaatimuksista suurille polttolaitoksille. Teollisuuspäästödirektiivin puitteissa suurten polttolaitosten päästöarvoja tiukennetaan kahdeksan vuoden välein. Mekanismi on osa EU:n ilmanlaatupolitiikkaa. ”Komissio ei ole selvittänyt nyt ehdotettujen tiukennusten vaikutuksia. Tämä on komission omienkin periaatteiden vastaista”, Sarvamaa moittii. Sarvamaan mukaan komissio ei ole valmistelussaan huomioinut puun ja turpeen erikoispiirteitä. Suomessa ehdotuksen on
arvioitu aiheuttavan biomassaa ja turvetta polttaville laitoksille 431 miljoonan euron kustannukset ja 30 miljoonan euron vuotuiset käyttökulut. EU:n laajuisia kokonaiskuluja ei tiedetä. ”Ehdotetut tiukennukset aiheuttaisivat suhteettoman suuria kustannuksia laitoksille saavutettuihin hyötyihin verrattuna. Päästöarvot eivät aina edes perustu olemassa olevaan teknologiaan.” Sarvamaa
Virkkunen: Investointiohjelma tavoitevauhdissa Vuosi sitten käynnistyneestä EU:n investointiohjelmasta käytiin tällä viikolla Strasbourgissa ensimmäinen väliarvio. Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) avulla on tarkoitus käynnistää vähintään 315 miljardin euron lisäinvestoinnit Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Investointiohjelman väliarvion mepeille esitteli ohjelmasta vastaava komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. ”Investointirahasto on tavoitevauhdissa, sillä ensimmäisen toimintavuoden aikana sen avulla on saatu liikkeille jo 100 miljardin euron investoinnit. Investointirahasto toimii jo 26 EU-maassa ja kaikkiaan yli 140 000 pienen ja keskisuuren yrityksen odotetaan hyötyvän rahastosta. Tulokset ovat olleet jopa yllättävänkin hyviä. Tämä on tärkeää, sillä koko Eurooppaa vaivaa edelleen investointien vähäisyys”, Henna Virkkunen sanoo. ”Myös suomalaisyritysten olisi rohkeasti tartuttava eurooppalaisiin rahoitusmahdollisuuksiin investointiensa vauhdittamiseksi. Suomen talous kaipaa kipeästi investointeja kasvun piristysruiskeeksi ja yritystemme kilpailukyvyn edistämiseksi. Suomessa yksityisen sektorin investoinnit ovat vähentyneet jopa 30 prosenttia vuoden 2007 tasosta ja tuo suunta olisi nyt saatava käännettyä. Suomi on huolestuttavasti jäämässä kilpailijamaiden vauhdista muun muassa investoinneissa digitalisaatioon, automaatioon ja robotiikkaan. Suomessa ESIR:n tarjoamiin lainoitusmahdollisuuksiin on herätty muuta Eurooppaa hitaammin. Maantieteellisiä ja alakohtaisia kiintiöitä ei rahastossa ole, joten odottamaan ei kannata jäädä.” ihmettelee, miksi komissio ei ole jo tehnyt vaikutusten arviointia. Sarvamaan kysymyksen allekirjoittivat myös Christofer Fjellner (EPP, Ruotsi), Liisa Jaakonsaari (S&D, Suomi), Hannu Takkula (ALDE, Suomi), Fredrick Federley (ALDE, Ruotsi), Krišjānis Kariņš (EPP, Latvia) ja Urmas Paet (ALDE, Viro). ”Yritän hakea yhteisvoimaa turverikkaiden jäsenvaltioiden edustajista, jotta saisimme maiden erityispiirteet kuuluviin EU:n yhteisessä päätöksenteossa”, Sarvamaa sanoo.