meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 12. - 15.6.2017
Virkkunen haluaa lisää vauhtia EU:n alustatalouden markkinoille Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina Henna Virkkusen valmisteleman verkkoalustamietinnön. Virkkunen kertoo, että verkkoalustamietintöä valmisteltaessa kuumin kysymys oli välittäjien vastuu laittomasta sisällöstä. Verkkoalustojen kehitys on ollut huimaa. Alustat tarjoavat uuden markkinapaikan tavaroille, palveluille ja digitaalisille sisällöille sekä tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hyödyntämällä verkon jakelukanavia myös pk-yritykset ja start-upit voivat päästä globaaleille markkinoille ilman suuria investointeja digitaaliseen infraan ja markkinointiin. Virkkunen harmittelee, että EU:n osuus verkkoalustojen markkina-arvosta on valitettavan alhainen. ”Eurooppalaiset ovat hyviä sovelluskehittäjinä, mutta yritystoiminnan kasvattaminen takkuaa. Meidän
onkin nyt vahvistettava eurooppalaisten alustojen mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä globaalisti. Sisämarkkinoilta on poistettava tekniset ja oikeudelliset esteet, jotta yrittäjät ja kuluttajat voivat hyödyntää täysimittaisesti digitaalisia kanavia”, Virkkunen linjaa. Sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi ja nykyinen EU:n välittäjien rajoitettua vastuuta koskeva järjestelmä toimivat hyvin silloin, kun kyse on tavarakaupasta. Uudet ilmiöt, kuten vihapuhe ja valeuutiset, joiden laillisuuden tai laittomuuden määritteleminen on vaikeaa jopa oikeuslaitoksille, ovat kuitenkin tuoneet uusia haasteita alustoille ja niiden sääntelylle. Komissio on luvannut valmistella ohjeistuksen välittäjien vastuusta vuoden 2017 loppuun mennessä.
Pietikäinen: Millainen tulevaisuus EMU:lle? EU-parlamentti otti kantaa yhteisen valuuttaja rahaliiton tiivistymiseen komission toukokuussa julkaistun keskustelupaperin pohjalta. Sirpa Pietikäisen mielestä erityisesti Ranskan presidentinvaalien jälkeen on nähtävissä selkeitä merkkejä siitä, että rahaliiton tiivistämisessä alkaa uusi vaihe nopeastikin. ”Saksa ja Ranska ovat veturipari, jonka johdolla uudistukset käynnistetään. Nyt on oikea hetki pohtia myös Suomessa, mitä yhteistyöltä toivomme ja tuemmeko uudistuksia vai emme.” Pietikäisen mukaan on selvää, että uudistuksiin lähdetään pikemminkin ’halukkaiden ryhmissä’, eikä koko unionin voimin. ”Tämä on realiteettien sanelemaa. Monet erilaiset intressit, sisäpolitiikan vaikeudet sekä poliittiset
suhdanteet estävät valtioita tekemästä tarvittavia päätöksiä yksimielisesti. Vaihtoehdoiksi jäävät joko ratkaisujen tekemättä jättäminen ja toiminnan halvaantuminen, tai sitten ne, jotka kykenevät päättämään ja sopimaan, etenevät yhdessä. Tällöin muut seuraavat perässä silloin kun se niille sopii.” Pietikäinen korostaa, että eritahtisuus ei ole EU:n historiassa mikään kummallisuus; päinvastoin, yhteistyö on aina ollut vaiheittaista ja eritahtista. Maiden välistä yhteistyötä tehdään erilaisina yhdistelminä EU-alueen ja euroalueen lisäksi Schengen-alueena, Euroopan rahoitusvakausvälineenä, tulliunionina, Euroopan talousalueena sekä Euroopan neuvostona. Myös EFTA- vapaakauppasopimus kokonaisuu-
tena on yksi keskeisistä yhteistyön muodoista. ”EPP-ryhmässäkin on pohdittava, miten vauhditamme kehitystä ja saamme aikaiseksi parhaan mahdollisen kokonaisuuden”, Pietikäinen kehottaa.
Sarvamaa: Suomalaiset siankasvattajat malliksi muulle Euroopalle Petri Sarvamaa ehdottaa elintarviketurvallisuudesta vastaavalle komissaarille Vytenis Andriukaitikselle sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksia koskevan direktiivin uudistamista. ”Suomalaiset tuottajat osaavat hommansa. Suomessa siat kasvavat tyypillisesti hyvissä oloissa eivätkä ne stressaannu ja pure toistensa saparoita poikki. Muualla Euroopassa ongelma ratkaistaan usein brutaalilla ja kivuliaalla saparon typistämisellä tuotanto-olojen parantamisen sijaan. Saparollisten sikojen kasvattaminen parantaa tuotannon laatua ja
kestävyyttä vähentämällä mm. infektioriskiä ja antibioottien käyttöä.” ”Tällä hetkellä Euroopassa on sekä useita erilaisia sikojen kasvatuskäytäntöjä että saparojen typistämisen ehkäisemiseen tarkoitettuja kannustinjärjestelmiä. Se luo epäreiluja kilpailutilanteita ja ongelmia myös sisämarkkinoille”, Sarvamaa huomauttaa.
Euroopan komissio yrittää ehkäistä saparoiden typistämistä edistämällä parhaiden toimintatapojen leviämistä. Sarvamaan mukaan se ei vielä riitä, vaan eläinten terveyteen liittyvät parhaat toimintatavat on harmonisoitava. Sarvamaan kirjeen allekirjoitti hänen lisäkseen 35 muuta europarlamentaarikkoa useasta eri maasta, jotka edustavat laajasti eri poliittisia ryhmiä. Sarvamaa on Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointia edistävän laajennetun työryhmän jäsen.