meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 24. - 27.10.2016
Virkkunen: Kauppapolitiikka koetuksella Kauppapolitiikka nousi EU-politiikan viikon kuumimmaksi puheenaiheeksi, kun belgialainen Vallonian aluehallinto esti EU:n Kanadan välisen kauppasopimus CETA:n hyväksymisen. Ratkaisua pattitilanteeseen haettiin koko viikko, ja se löytyi vasta torstaina puoliltapäivin. Tällä välin torstaille suunniteltu allekirjoitustilaisuus Kanadan pääministeri Trudeaun kanssa Brysselissä jouduttiin kuitenkin peruuttamaan. ”Vallonian sosialistijohtaja halusi ottaa kaiken irti suuresta hetkestään politiikan keskipisteessä”, arvioi Henna Virkkunen. ”Surkuhupaisan tilanteesta tekee se, että
Vallonian osuus koko EU:n ja Kanadan välisestä kaupasta on mitätön 0,45 prosenttia. Silti se pyrki jumittamaan muidenkin kaupankäyntiä.” ”Belgiaa lukuun ottamatta kaikki muut EU-maat olivat valmiita viime viikolla allekirjoittamaan kauppasopimuksen, josta neuvottelut aloitettiin jo vuonna 2009. Maailman alueista voi arvioida, että nimenomaan Kanada on toimintatavoiltaan ja arvoiltaan
kaikkein lähimpänä EU:ta. Ellei EU voi tehdä kauppaa Kanadan kanssa, kenen kanssa sitten?” pohti Virkkunen. ”Taloudellisesti kansainvälisellä kaupalla on Euroopalle iso merkitys. Jokainen lisämiljardi vientiä merkitsee EU:lle keskimäärin 14 000 työpaikkaa. Juuri viisi vuotta täyttänyt EU:n ja Etelä-Korean kauppasopimus on tuonut merkittävät hyödyt molemmille osapuolille. Parhaillaan neuvotteluja käydään myös Japanin ja USA:n kanssa. CETA:n jumittuminen loppumetreillä pakottaa nyt pohtimaan EU:n kauppasopimusten käsittelytapaa jatkossa.”
Sarvamaa EU-budjetista: Jäsenmaiden asenteissa parantamisen varaa Petri Sarvamaan mukaan EU:n jäsenmaiden kanta EU:n vuoden 2017 budjettiin ei vastaa todellisia tarpeita. Neuvosto haluaisi leikata 1,3 miljardia euroa sitoumus- ja 1,1 miljardia maksumäärärahoja. ”Siirtolaiskriisi, heikko talouskasvu ja arvaamaton turvallisuustilanne vaativat konkreettisia toimia. Jäsenmaat haluavat kuitenkin höylätä ensi vuoden budjettia tasaisesti kaikkialta vailla minkäänlaista käsitystä painopisteistä. Se on huolestuttavaa.” Sarvamaan mielestä työpaikkojen ja kasvun luomiseen pitää ehdottomasti panostaa. Näitä ei saada aikaan ilman tutkimus- ja kehitystyön rahoittamista. Siirtolaiskriisin hoitoon ja ennen kaikkea ratkaisuun on panostettava. Lisäksi puolustuksesta
huolehtiminen on nykytilanteessa yhä tärkeämpää. Sarvamaan mukaan EU:n varoja ei voida suoraan käyttää puolustukseen, mutta nyt ehdotettu 25 miljoonaa euroa yhteiseen puolustustutkimukseen on hyvä alku, varsinkin kun finanssikriisi koko ajan kurittaa kansallisia puolustusbudjetteja. Komissio ehdotti kesäkuun lopussa EU:n ensi vuoden budjetiksi 157,7 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 134,9 miljardia euroa maksumäärärahoina. Euroopan parlamentin esityksessä maksusitoumusten loppusumma on 4,1 miljardia euroa korkeampi kuin komission antamassa esityksessä.
Syksyistä kauneutta Strasbourgin Petite Francessa.
Pietikäinen: Työkaluja perusoikeuksien turvaamiseksi Tarvitsemme työkaluja, joilla EU voi tarkastella demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin jäsenmaissaan kohdistuvia vakavia uhkia tai niiden riskiä, korostaa Sirpa Pietikäinen. Tarkoitus on varmistaa, että jäsenmaat noudattavat sitoumuksiaan perusoikeuksiin. Parlamentin tällä viikolla hyväksymä mietintö demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta on askel tällaisen järjestelmän perustamiseksi.
Työkaluiksi on ehdotettu esimerkiksi rahastoa oikeusavun antamiseksi oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät kansallisten hallitusten tai unionin toimielinten tekemiin demokratian, oikeusvaltion tai perusoikeuksien loukkauksiin. Perusoikeuksien toteutumista jäsenmaissa seurattaisiin jatkuvasti. Pyrkimyksenä on puuttua ongelmakohtiin ehkäisevästi. Pietikäisen mukaan perusoikeusasiakirjan sitovuus ja syrjintäkielto on ulotettava kaikille elämän osa-alueille hyväksymällä yhdenvertaisuusdirektiivi. ”Syrjintäkiellon
on koskettava myös ikää tai vammaisuutta. On kaikkien etujen mukaista pystyä varmistamaan, että jäsenmaat kunnioittavat yhteisiä arvoja ja perusoikeuksia.” ”On huolestuttavaa, että perusoikeuksia on kyseenalaistettu eri tavoin eri jäsenmaissa. Puolassa on keskusteltu aborttilainsäädännöstä, Unkarissa kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöönotosta. Seksuaalivähemmistöt ja maahanmuuttajat kärsivät useammassakin maassa systemaattisesta syrjinnästä”, muistuttaa Pietikäinen.
Weber: EU-huippukokoukselta heikko vastaus Venäjälle ”Eurooppa-neuvosto antoi heikon vastauksen presidentti Putinin pommituksille Aleppossa”, arvosteli EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber huippukokouksen tuloksia koskeneessa täysistuntokeskustelussa. ”Neuvostolla olisi käytössään useita mahdollisuuksia, joilla lisätä painetta Venäjän hallitusta kohtaan. Ainoa kieli, jota Putin ymmärtää, on voiman kieli. Odotan lisää voimaa Eurooppa-neuvostolta”, totesi Weber. ”Eurooppa tarvitsee yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä ja johtajuutta”, Weber painotti. ”EU ei ole epäonnistunut. Jälleen kerran kansallinen itsekkyys estää kunnollisten ratkaisujen löytymisen. Komissio on antanut erittäin hyvät ehdotukset esimerkiksi CETA:n, kaupan suojamekanismien ja maahanmuuton osalta. EU-parlamentti kykenee löytämään enemmistön ehdotusten tueksi. EU.n jäsenvaltiot sen sijaan rakentavat blokkeja eivätkä osaa lopettaa keskinäistä kinastelua”, Weber piiskasi.
EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber lehdistötilaisuudessa Strasbourgissa.
Euroopan parlamentin puheita ja päätöksiä
Jäsenvaltioiden tehtävä osuutensa taloustilanteen parantamiseksi Keskustelussa talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta (European Semester) ja erityisesti vuoden 2016 painopisteiden täytäntöönpanosta esiin nousivat huolet investointien määrästä ja jäsenmaiden kyvystä panna toimeen tarvittavia uudistuksia. Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis painotti omassa puheenvuorossaan investointien, vastuullisen finanssipolitiikan ja rakennemuutosten tarvetta. Parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta maakohtaiset erot ovat edelleen suuria. EPP-ryhmälle tärkeää on vastuullisen budjettipolitiikan lisäksi erityisesti rakennemuutokset ja niiden toteuttaminen. Niiden tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden kilpailukykyä ja luoda puitteet kestävälle talouskasvulle ja työllisyystilanteen parantamiselle.
Toimittajien asema Turkissa yhä vakava Parlamentti tuomitsi laajasti toimittajien sananvapauden rajoittamisen Turkissa. Komission ulkoasioita debatissa edustanut komissaari Corina Crețu totesi komission seuraavan tarkasti tilannetta Turkissa ja ilmaisi huolensa lehdistön ja toimittajien asemasta. Hän nosti esiin epäonnistuneen vallankumousyrityksen jälkeen säädetyn terrorismin vastaisen lain, jonka varjolla Turkissa on surutta rajoitettu lehdistönvapautta. Lokakuussa 2016 maassa oli pidätettynä vähintään 130 media-alan työntekijää, eikä useimpia vastaan ole toistaiseksi nostettu syytteitä. Mikäli Turkki haluaa jatkaa viisumivapausneuvotteluitaan EU:n kanssa, asia on nostettava pöydälle. EPP-ryhmän Renate Sommerin mukaan olemme joutuneet todistamaan todellista toimittajien vainoa, eikä Turkissa tällä hetkellä voida edes puhua vapaasta lehdistöstä.
Ryhmä kokoomuksen työntekijöitä vieraili Strasbourgissa alkuviikolla tutustumassa Euroopan parlamentin ja muiden eurooppalaisten instituutioiden toimintaan.
Transrasvojen käyttöä rajoitettava Parlamentti kehottaa komissiota esittämään rajoituksia transrasvojen käytölle teollisesti käsitellyissä ruuissa. Transrasvojen liiallinen käyttö aiheuttaa terveysongelmia, sillä ne tukkivat verisuonia ja lisäävät sydäntautien riskiä. Komission arvion mukaan vain kolmasosa kuluttajista EU:ssa tietää transrasvahapoista, joten nykyiset pakkausmerkinnät eivät riitä. Parlamentti kehottaakin komissiota asettamaan mahdollisimman nopeasti, mieluiten kahden vuoden kuluessa, rajaarvon teollisille transrasvahapoille kaikissa elintarvikkeissa. Monissa EU-maissa on jo otettu käyttöön kansallinen raja (esim. Tanskassa 2 %) öljyjen ja rasvojen transrasvoille. Saharov-palkinto Irakin yazidi-naisille Euroopan parlamentin puheenjohtajakokous päätti torstaina antaa vuoden 2016 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon kahdelle Irakin yazidille, Nadia Murad Basseelle ja Lamiya Aji Basharille. Nadia on 21-vuotias
yazidi-yhteisön puolestapuhuja, joka kidnapattiin ISIS-sotilaiden seksiorjaksi. Lamiya on 18-vuotias yazidi, jonka perhe siepattiin ja isä ja veljet tapettiin Kochon massamurhassa. Hän joutui siskoineen ISIS-sotilaiden seksiorjaksi, ja sieltä paetessaan maamiinan runtelemaksi. Nyt hän toimii myös aktiivisesti yazidi-vähemmistön oikeuksien puolesta.
Nadia Murad Bassee ja Lamiya Aji Bashar
Julkaisija: EPP-ryhmän lehdistöosasto Euroopan parlamentissa Pete Pakarinen, Taina Mertalo ja harjoittelija Tommi Pyykkö Bureau ASP 4 H 247, Rue Wiertz 60, BE-1047 Bruxelles email: taina.mertalo@ep.europa.eu tai pete.pakarinen@ep.europa.eu Kuvat: EPP-ryhmä, Facebook: EPP-ryhmä (FI), Twitter: Kokoomusmepit