meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 24. - 27.10.2016
Virkkunen: Kauppapolitiikka koetuksella Kauppapolitiikka nousi EU-politiikan viikon kuumimmaksi puheenaiheeksi, kun belgialainen Vallonian aluehallinto esti EU:n Kanadan välisen kauppasopimus CETA:n hyväksymisen. Ratkaisua pattitilanteeseen haettiin koko viikko, ja se löytyi vasta torstaina puoliltapäivin. Tällä välin torstaille suunniteltu allekirjoitustilaisuus Kanadan pääministeri Trudeaun kanssa Brysselissä jouduttiin kuitenkin peruuttamaan. ”Vallonian sosialistijohtaja halusi ottaa kaiken irti suuresta hetkestään politiikan keskipisteessä”, arvioi Henna Virkkunen. ”Surkuhupaisan tilanteesta tekee se, että
Vallonian osuus koko EU:n ja Kanadan välisestä kaupasta on mitätön 0,45 prosenttia. Silti se pyrki jumittamaan muidenkin kaupankäyntiä.” ”Belgiaa lukuun ottamatta kaikki muut EU-maat olivat valmiita viime viikolla allekirjoittamaan kauppasopimuksen, josta neuvottelut aloitettiin jo vuonna 2009. Maailman alueista voi arvioida, että nimenomaan Kanada on toimintatavoiltaan ja arvoiltaan
kaikkein lähimpänä EU:ta. Ellei EU voi tehdä kauppaa Kanadan kanssa, kenen kanssa sitten?” pohti Virkkunen. ”Taloudellisesti kansainvälisellä kaupalla on Euroopalle iso merkitys. Jokainen lisämiljardi vientiä merkitsee EU:lle keskimäärin 14 000 työpaikkaa. Juuri viisi vuotta täyttänyt EU:n ja Etelä-Korean kauppasopimus on tuonut merkittävät hyödyt molemmille osapuolille. Parhaillaan neuvotteluja käydään myös Japanin ja USA:n kanssa. CETA:n jumittuminen loppumetreillä pakottaa nyt pohtimaan EU:n kauppasopimusten käsittelytapaa jatkossa.”
Sarvamaa EU-budjetista: Jäsenmaiden asenteissa parantamisen varaa Petri Sarvamaan mukaan EU:n jäsenmaiden kanta EU:n vuoden 2017 budjettiin ei vastaa todellisia tarpeita. Neuvosto haluaisi leikata 1,3 miljardia euroa sitoumus- ja 1,1 miljardia maksumäärärahoja. ”Siirtolaiskriisi, heikko talouskasvu ja arvaamaton turvallisuustilanne vaativat konkreettisia toimia. Jäsenmaat haluavat kuitenkin höylätä ensi vuoden budjettia tasaisesti kaikkialta vailla minkäänlaista käsitystä painopisteistä. Se on huolestuttavaa.” Sarvamaan mielestä työpaikkojen ja kasvun luomiseen pitää ehdottomasti panostaa. Näitä ei saada aikaan ilman tutkimus- ja kehitystyön rahoittamista. Siirtolaiskriisin hoitoon ja ennen kaikkea ratkaisuun on panostettava. Lisäksi puolustuksesta
huolehtiminen on nykytilanteessa yhä tärkeämpää. Sarvamaan mukaan EU:n varoja ei voida suoraan käyttää puolustukseen, mutta nyt ehdotettu 25 miljoonaa euroa yhteiseen puolustustutkimukseen on hyvä alku, varsinkin kun finanssikriisi koko ajan kurittaa kansallisia puolustusbudjetteja. Komissio ehdotti kesäkuun lopussa EU:n ensi vuoden budjetiksi 157,7 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 134,9 miljardia euroa maksumäärärahoina. Euroopan parlamentin esityksessä maksusitoumusten loppusumma on 4,1 miljardia euroa korkeampi kuin komission antamassa esityksessä.
Syksyistä kauneutta Strasbourgin Petite Francessa.
Pietikäinen: Työkaluja perusoikeuksien turvaamiseksi Tarvitsemme työkaluja, joilla EU voi tarkastella demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin jäsenmaissaan kohdistuvia vakavia uhkia tai niiden riskiä, korostaa Sirpa Pietikäinen. Tarkoitus on varmistaa, että jäsenmaat noudattavat sitoumuksiaan perusoikeuksiin. Parlamentin tällä viikolla hyväksymä mietintö demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta on askel tällaisen järjestelmän perustamiseksi.
Työkaluiksi on ehdotettu esimerkiksi rahastoa oikeusavun antamiseksi oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät kansallisten hallitusten tai unionin toimielinten tekemiin demokratian, oikeusvaltion tai perusoikeuksien loukkauksiin. Perusoikeuksien toteutumista jäsenmaissa seurattaisiin jatkuvasti. Pyrkimyksenä on puuttua ongelmakohtiin ehkäisevästi. Pietikäisen mukaan perusoikeusasiakirjan sitovuus ja syrjintäkielto on ulotettava kaikille elämän osa-alueille hyväksymällä yhdenvertaisuusdirektiivi. ”Syrjintäkiellon
on koskettava myös ikää tai vammaisuutta. On kaikkien etujen mukaista pystyä varmistamaan, että jäsenmaat kunnioittavat yhteisiä arvoja ja perusoikeuksia.” ”On huolestuttavaa, että perusoikeuksia on kyseenalaistettu eri tavoin eri jäsenmaissa. Puolassa on keskusteltu aborttilainsäädännöstä, Unkarissa kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöönotosta. Seksuaalivähemmistöt ja maahanmuuttajat kärsivät useammassakin maassa systemaattisesta syrjinnästä”, muistuttaa Pietikäinen.