meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 2. - 5.10.2017
Sarvamaa: EU:n budjettia vahvistettava Brexitin jälkeen Petri Sarvamaan mielestä Brexit on tilaisuus uudistaa Euroopan unionia. ”Toiminnan tehostamisen ja turhan karsimisen lisäksi nyt tarvitaan poliittista kunnianhimoa. EU:ta pitää uskaltaa vahvistaa”, Sarvamaa kommentoi. Rahoitus on yksi isoimmista ongelmista sekä EU:n tulevaisuutta että IsoBritannian eroa koskevissa neuvotteluissa. ”Parlamentin kanta on, että brittien pitää jatkossakin maksaa ne laskut, joihin se on laillisesti sitoutunut”, Sarvamaa sanoo. ”Suurin kysymys kuitenkin on, mitä me teemme Brexitin budjettiin jättämän aukon kanssa.” Samaan aikaan Iso-Britannian eroneuvotteluiden kanssa komissio valmistelee ehdotusta
vuoden 2020 jälkeiseksi EU:n rahoituskehykseksi. Sarvamaa on vastuussa rahoituskehystä käsittelevästä talousarvion valvontavaliokunnan (CONT) lausunnosta, joka esitellään valiokunnassa 11.10. Sarvamaan mukaan EU:lta voi odottaa vaikuttavaa toimintaa vain, jos sillä on riittävät voimavarat. ”Yksi iso maksaja on lähdössä ja samalla EU:n pitäisi panostaa enemmän turvallisuuteen. Ainoa realistinen ratkaisu on EU:n budjetin vahvistaminen ja sen rakenteen uudistaminen”, Sarvamaa sanoo. Euroopan parlamentti keskusteli Brexit-neuvottelujen etenemisestä tiistaiaamuna komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja EU:n pääneuvottelijan Michel Barnier’n kanssa.
Virkkunen: Konkretiaa pöytään, Britannia! ”Viides Brexit-neuvottelukierros on edessä kahden viikon kuluttua, mutta vielä ei ole kunnolla edistytty edes kolmessa pääaiheessa: EU-kansalaisten oikeuksissa, Britannian EU-maksuissa ja Irlannin rajakysymyksessä,” harmittelee Henna Virkkunen. ”Britannian tulevasta EU-suhteesta ei voida neuvotella ennen kuin erosopimus on selvä. Aika kuluu, mutta keskeisiä brittipoliitikkoja näyttävät kiinnostavan enemmän konservatiivipuolueen sisäiset kähinät kuin kansalaisten etu. Nyt tarvitaan jo konkretiaa pöytään”, vaatii EPPryhmän Brexit-työryhmään kuuluva Virkkunen. EU-parlamentti katsoi tiistaina hyväksymässään päätöslauselmassa, että Theresa Mayn Firenzen linjapuheen on muututtava nyt varsin nopeasti konkreettiseksi ehdotuksiksi, jotta neuvottelut oikeasti etenisivät. Muutoin lokakuun Eurooppa-neuvoston olisi lykättävä
omaa arvioitaan neuvottelujen edistymisestä. Parlamentin kannan mukaan mahdollinen siirtymäaika tarkoittaisi kaikkien EU-säännösten täydellistä soveltamista. ”Siirtymäaika voi toteutua vain, jos unionin säännöstön soveltamista jatketaan kaikilta osin, mikä tarkoittaa tuomioistuimen toimivallan lisäksi neljän vapauden, eli kansalaisten, pääoman, palveluiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden soveltamista”, Virkkunen summaa. ”On selvää, ettei Britannia voi saada EU:n ulkopuolella parempaa sopimusta kuin sillä on EU:n jäsenenä. Tämä tekee prosessista tietenkin vaikean.”
Pietikäinen: Katalonian konflikti ratkaistava rauhanomaisin keinoin Espanjan valtiota uhkaavat poliittiset vaikeudet syvenivät sunnuntaina, kun yritys estää Katalonian laiton kansanäänestys johti yhteenottoihin, joissa loukkaantui satoja itsenäisyyshaluisia äänestäjiä sekä poliiseja. Vaikka Euroopan komissiolla ei ole toimivaltaa puuttua jäsenmaiden sisäisiin asioihin, EU:lta odotettiin reaktiota kriisin kärjistyttyä. Euroopan parlamentti ottikin asian käsiteltäväkseen keskiviikon istunnossa. Sirpa Pietikäinen korostaa, että oikeusvaltion tulee toimia kansalaisten suojana ja kansalaisten täytyy voida luottaa
poliisiin ja muihin viranomaisiin. ”Poliisin voimankäyttö ei ole hyväksyttävää, ellei kyseessä ole väkivaltainen kriisi. Espanjan poliisin voimankäyttö Kataloniassa oli liioiteltua ja tuomittavaa.” Pietikäisen mielestä Katalonian kansanäänestys ja sen tulos olisi voitu sivuuttaa rauhanomaisesti, vedoten sen laittomuuteen ja ilman väkivaltaista äänestyksen estämistä. ”Valitettavasti sunnuntain tapahtumat ovat jälleen yksi esimerkki epäonnistuneesta rauhanprosessista.” Pietikäinen vetoaakin tilanteen ratkaisemiseen rauhanomaisen vuoropuhelun avulla, ilman voimakeinoja.
Euroopan parlamentin päätöksiä Eurooppa-neuvoston pääaiheena maahanmuutto
EP keskusteli tulevan EU:n huippukokouksen agendasta. Polttavimmat aiheet huippukokousta valmistelevassa keskustelussa olivat digitaaliset sisämarkkinat, yhteinen rajavalvonta sekä turvapaikka-, pakolais- ja siirtolaiskysymykset. EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber näytti vihreää valoa yhteisen rajavalvonnan vahvistamiselle sekä osoitti tukensa komission esitykselle 50,000 ihmisen pakolaiskiintiöstä. ”Turvapaikka on perusoikeus, eikä sitä tule kyseenalaistaa”, Weber huomautti, mutta muistutti rikollisuuden torjunnan olevan myös unionin keskeinen tehtävä. EU:n jäsenmaiden johtajat tapaavat Brysselissä 19.–20.10.
Venezuelan oppositio ehdolla Saharov-palkinnon saajaksi
EP tukee ihmisoikeuksia myöntämällä vuosittain mielipiteenvapauden Saharovpalkinnon. EPP- ja ALDE-ryhmät yhdessä esittävät tämän vuotisen palkinnon saajaksi Venezuelan oppositiota, joka on pitkään ja määrätietoisesti taistellut demokratian toteutumisen puolesta Venezuelassa. Muita ehdokkaita ovat Pakistanissa jumalanpilkasta kuolemaantuomittu Asia Bibi, guatemalalainen ihmisoikeusaktivisti Aura Lolita Chavez Ixcaquic, turkkilaisen vasemmistopuolue HDP:n yhteispuheenjohtajat Selahattin Demirtas ja Figen Yuksekdag, ruotsalais-eritrealainen kirjailija ja poliittinen vanki Dawit Isaak sekä burundilainen ihmisoikeusaktivisti Pierre Claver Mbonimpa.
Euroopalle syyttäjävirasto
EP hyväksyi Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) perustamisen. EPPO vastaa EU:n talousarvioon kohdistuvien rikosten, kuten EU-rakennerahastojen väärinkäytösten tai laaja-alaisten, rajat ylittävien alv-petosten tutkinnasta, syytteeseenpanosta ja oikeuden eteen tuomisesta. EPPO mahdollistaa koordinoidun poliisitutkinnan, nopean tiedonvaihdon, nopean omaisuuden jäädyttämisen ja takavarikoinnin sekä epäiltyjen pidättämisen yli rajojen. Se toimii läheisessä yhteistyössä EU:n rikosoikeusvirasto Eurojustin ja petostentorjuntavirasto OLAFin kanssa.
Tiukempia kriteerejä hormonihäiritsijöille
Mepit torppasivat komission ehdotuksen hormonihäiritsijöiden tunnistamisen kriteereistä. Ehdotus olisi vapauttanut tietyt torjuntaaineissa käytettävät kemikaalit luokittelusta hormonihäiritsijöiksi. EP vastustaa sellaisten aineiden vapauttamista myyntiin, joilla on todennäköinen hormonitoimintaa häiritsevä vaikutus. Parlamentin mukaan komissio on ylittänyt toimivaltansa ehdottamalla vapautusta aineille, jotka ovat tosiasiallisesti suunniteltu hyökkäämään tuholaisten elimistön hormonitoimintaa vastaan. Parlamentin veto-päätöksen vuoksi komission on nyt laadittava uusi ehdotus. UNEP/WHO:n raportti kutsuu hormonihäiritsijöitä maailmanlaajuiseksi uhaksi.
Lapsiavioliitto on väkivaltaa
Kehitysmaissa joka kolmas tyttö on naimisissa ennen 18. syntymäpäiväänsä. Lapsi- ja pakkoavioliitto on vakava ihmisoikeusrikkomus, jonka Istanbulin yleissopimus on luokitellut erääksi naisiin kohdistuvan väkivallan muodoksi. EP hyväksyi päätöslauselman, joka kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan yhdennettyjä oikeudellisia standardeja lapsiavioliittojen käsittelemiseen. Mepit peräänkuuluttivat nollatoleranssia lapsiavioliitoille ja edellyttävät kriminalisoitavaksi myös tapaukset, joissa lapsi houkutellaan ulkomaille avioliittoon pakottamista varten.
COP23-ilmastokokous: EU:n nostettava ilmastotavoitteitaan
EP vaatii seuraavaa YK:n ilmastokokousta (COP23, 06-17/11, Bonn) koskevassa päätöslauselmassaan EU:lle vuoteen 2018 mennessä.”2050 nollapäästöstrategiaa”. Se vaatii konkreettisia EU:n ja kansainvälisiä sitoumuksia, jotta ilmastonmuutosta vähentävät investoinnit saavat lisää rahoituslähteitä. Parlamentti suhtautuu myönteisesti päästökauppajärjestelmien kehittämiseen maailmanlaajuisesti, sillä 18 niistä toimii neljällä mantereella. Euroopan parlamentissa on parhaillaan käsittelyssä kolme Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseen tähtäävää lainsäädäntöehdotusta.
Yhteistyötä kyberrikollisuutta vastaan
Kyberrikollisuus on tänä päivänä yhä mutkikkaampaa ja laajempaa, ja se liittyy usein myös muille rikollisuuden alueille. EP hyväksyi kyberrikollisuuden torjuntaa koskevan mietinnön, jolla pyritään tehostamaan oikeudellista yhteistyötä jäsenmaiden välillä. Mepit painottavat myös, että kansalaisia tulisi tiedottaa enemmän kyberrikollisuuden riskeistä: jopa 80 % eurooppalaisista yrityksistä on kokenut ainakin yhden kyberturvallisuuspoikkeaman, mutta usein nämä hyökkäykset jäävät tunnistamatta tai raportoimatta.
Ryanair ja matkustajien oikeudet
Mepit kysyvät komissiolta, miten EU voi parhaiten varmistaa matkustajien oikeudet tilanteessa, jossa lentoyhtiö (tässä tapauksessa Ryanair) peruu yhä useampia lentoja, ja syynä on lentoyhtiön oma virhe. Mepit keskustelivat liikenneasioista vastaavan komissaari Violeta Bulcin ja Viron puheenjohtajuuskauden edustajan kanssa siitä, miten parhaiten varmistaa matkustajien oikeudet tilanteessa, jossa lentojen peruutusten takia tuhansien matkustajien matkasuunnitelmat ovat epäonnistuneet.
Lisää uutisia Euroopan parlamentista: www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room
Julkaisija: EPP-ryhmän lehdistöosasto Euroopan parlamentissa Pete Pakarinen, Taina Mertalo ja harjoittelija Essi Ervasti Bureau ASP 4 H 247, Rue Wiertz 60, BE-1047 Bruxelles email: taina.mertalo@ep.europa.eu / pete.pakarinen@ep.europa.eu Kuvat: EPP-ryhmä, Facebook: EPP-ryhmä (FI), Twitter: Kokoomusmepit