meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 23. - 26.10.2017
Virkkunen: Nuoret Suomen prioriteetiksi Pitkittyneen talouskriisin seurauksena nuorten ikäluokkien työttömyys on kasvanut muita nopeammin ja jäänyt korkealle tasolle. Edelleen työttömänä on lähes neljä miljoonaa alle 25-vuotiasta. Henna Virkkusen mukaan kyse on koko Euroopan kasvusta ja tulevaisuuden kilpailukyvystä. Hänen mielestään Suomen tuleekin nostaa nuoret, nuorten työllistyminen, osaaminen ja koulutus oman EU-puheenjohtajakautensa prioriteeteiksi. ”Koulutus on Suomelle luonteva painopiste, sillä Suomi on yksi koulutuksen kärkimaista, jonka esimerkki ja koulutuspoliittiset linjaukset kiinnostavat maailmanlaajuisesti.” ”Vaikka jokainen EU-maa vastaa itse omasta koulutusjärjestelmästään, EU-tasolla ratkottavana on suuria yhteisiä haasteita. Tämän
hetken ongelmia ovat mm. työvoiman ikääntyminen, ammattitaidon puutteet, teknologian kehitys ja globaali kilpailu. Puheenjohtajamaa Viro pyrkii parhaillaan edistämään erityisesti koulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyttä.” Parlamentti hyväksyi tiistaina nuorisotakuun tehokkuutta koskevan mietinnön. EU:ssa otettiin vuonna 2013 käyttöön Suomessa jo aiemmin käynnistetty nuorisotakuu. Se edellyttää kaikkien jäsenmaiden varmistavan, että kaikki alle 25- tai 30-vuotiaat nuoret saavat täydennyskoulutusta, oppisopimuspaikan, työtarjouksen tai harjoittelupaikan neljässä kuukaudessa. Nuorisotyöllisyysaloitteella puolestaan tuetaan nuoria, jotka eivät yleensä saa työttömyys- tai koulutustukia.
EU-budjetti: Sarvamaa esittää projektia Venäjän valeuutisten torjumiseksi Parlamentti hyväksyi kantansa vuoden 2018 EU-budjettiin ja samalla Petri Sarvamaan ja Siegfried Mureșanin (RO) esittämän 1,1 miljoonan euron projektin informaatiohyökkäysten torjumiseksi. Aloitteen tavoitteena on kouluttaa EU-edustustojen väki tarkkailemaan ja tiedottamaan harhaan johtavista disinformaatiokampanjoista. ”Venäjän propagandan torjuminen on EU:lle tärkeää, mutta rahaa siihen ei ole budjetista löytynyt”, Sarvamaa huomauttaa. Projekti lisäisi kykyä tunnistaa valeuutisia EU:n itäisten naapurien kuten Ukrainan, Moldovan, Georgian ja Länsi-Balkanin lisäksi EU-maissa esimerkiksi vaalien alla. EU:lla on näissä tehtävissä tällä hetkellä 10 ihmistä ja
200 000 euroa. ”Se ei riitä, kun vastassa on erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja.” Aloitteessa ovat lisäksi mukana mepit Michael Gahler (DE), Eduard Kukan (SK) ja Inese Vaidere (LV). Parlamentti haluaa varata myös EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän vahvistamiseen 800 000 euroa. Komissio on esittänyt EU:n budjettiin 2018 yhteensä 160,6 miljardia euroa sitoumuksina ja 145,4 miljardia maksuina. Neuvoston vastaava esitys on 158.9 mrd/144,4 mrd. Parlamentti ehdottaa 162.6 miljardia sitoumuksia ja 146.7 miljardia maksuja. Neuvosto ei hyväksy parlamentin budjettilisäyksiä. Kolmeviikkoinen sovittelumenettely toimielinten kesken alkaa 20. marraskuuta.
Glyfosaatti: Pietikäinen korostaa tieteen avoimuutta Parlamentti hyväksyi tiistaina ympäristövaliokunnan esittämän vastalauseen torjuntaaineissa käytetyn glyfosaatin jatkoluvan myöntämiselle. Parlamentti esitti, että käyttö tulisi lopettaa vaiheittain vuoteen 2022 mennessä, kotitalouksissa käyttökielto olisi aloitettava välittömästi ja riskiarvioinneissa käytettyjen tutkimusten olisi oltava julkisia. Glyfosaatin käytössä huolta herättävät sen epäillyt terveys- ja ympäristöhaitat. Sen on esitetty olevan karsinogeeni eli syöpää aiheuttava ja mahdollisesti myös hormonihäiritsijä. Sirpa Pietikäinen korostaa, että päätösten taustalla toimivien tutkimusten tulee olla julkisia, itsenäisiä ja vertaisarvioituja. ”Näin voidaan edesauttaa ja nopeuttaa glyfosaatin tieteellisen
tutkimuksen edistymistä ja ymmärrystä sen terveys- ja ympäristöhaitoista.” Pietikäisen mukaan ongelmaksi muodostuivat komission päätöksen taustana käytetyt Euroopan elintarvikeviraston (EFSA) tutkimukset, jotka eivät täyttäneet kriteereitä tieteen avoimuudesta ja vertaisarvioitavuudesta. Uudelleen arvioinnissa pohjana EFSA on käyttänyt Monsanton rahoittamaa tutkimusta, joka ei ole julkinen. Parlamentin vastalause ei ole sitova. Kysymys glyfosaatin jatkoluvasta on komission ja jäsenmaiden käsissä. Keskiviikkona myyntiluvan jatkosta päättävä EU-maiden komitea ei päässyt yksimielisyyteen, vaan lykkäsi päätöksen kahden viikon päähän.
Euroopan parlamentin päätöksiä voitaisiin vastata rajavalvontaa, terrorismia ja kyberturvallisuutta koskeviin haasteisiin.
Saharov-palkinto Venezuelan oppositiolle Parlamentin puheenjohtajakokous valitsi tämän vuoden Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon saajaksi Venezuelan demokraattisen opposition, EPP- ja ALDE-ryhmien ehdotuksen mukaan. Saharov-palkinnon saavat presidentti Julio Borgesin edustama kansallinen edustajakokous sekä kaikki Foro Penal -järjestön luettelemat poliittiset vangit. EPP-ryhmä arvostaa heidän taisteluaan demokratian, kansalaisvapauksien ja oikeusvaltion puolesta Venezuelassa, jossa vuoden 2017 alusta alkaen yli 130 opposition edustajaa on murhattu ja yli 500 mielivaltaisesti vangittu. Lisää joustoa rahoituskehyksiin Parlamentti haluaisi nostaa EU:n monivuotisiin rahoituskehyksiin asetettua määrärahakattoa ja lisätä budjetoinnin joustavuutta. Nykyisin EU:n monivuotinen budjetti ei saa ylittää yhtä prosenttia jäsenmaiden BKT:sta, mutta Brexitin, maahanmuuton ja muiden uusien rahoituspaineiden vuoksi tuleva katto pitäisi asettaa 1,23 prosenttiin, todetaan parlamentin päätöslauselmassa. Nykyisen jäsenmaista tulevan rahoituksen rinnalle parlamentti haluaisi kehittää omien varojen järjestelmää siten, että nykyistä suurempi osa budjetista kerättäisiin korkean tason työryhmän esittämien ehdotusten mukaan. Ryhmän esittämiin ajatuksiin kuuluu muun muassa hiilidioksidivero. Komission on tarkoitus antaa esityksensä vuoden 2020 jälkeisestä rahoituskehyskaudesta ensi keväänä. EU-huippukokous: Brexit, maahanmuutto, EMU EU:n jäsenmaiden johtajat tapasivat Brysselissä 19.-20.10. pääpuheenaiheina Brexit, maahanmuutto ja EMU:n tulevaisuus. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin mukaan EMU:n kehittämistä koskevassa keskustelussa nousevat edelleen esille jäsenvaltioiden eturistiriidat, mutta ratkaisuja ja konkreettisia tuloksia pyritään löytämään kesäkuuhun mennessä. EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber kommentoi neuvoston keskustelua maahanmuutosta painottaen, että Turkin kanssa on pyrittävä selkeyttämään kumppanuutta, mutta maan täysjäsenyyteen ei voida pyrkiä. Weber korosti, että yhteisellä puolustusunionilla
Väärinkäytösten paljastajille suojelua Parlamentti vaatii, että yritysten ja julkisten elinten väärinkäytösten paljastajia tulee suojella jatkossa entistä tehokkaammin. Jäsenvaltioiden ja EU-toimielinten on toimittava yhdessä suojellakseen tietolähteiden luottamuksellisuutta silloin kun yrityksen tai julkisen elimen voidaan epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin, kuten korruptioon, eturistiriitoihin tai veronkiertoon. Mepit vaativat korkeatasoista suojelua todistajille kaikilla yksityisen ja julkisen sektorin aloilla EU:ssa, viitaten erityisesti viimeaikaiseen murhatun maltalaistoimittaja Daphne Caruana Galizian tapaukseen.
Daphne Caruanan järkyttävä murha Parlamentti keskusteli komission ja neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa tiedotusvälineiden vapauden heikkenemisestä Maltalla, mikä kärjistyi maltalaisen tutkivan toimittajan Daphne Caruana Galizian murhaan viime viikolla. EPP-ryhmän varapuheenjohtaja Esteban González Pons sanoi: ”Daphne Caruanan menetys on paljon traagisempi kuin vain epämiellyttäviä totuuksia paljastavan toimittajan murha. Se on suora uhka kaikille niille, jotka omistavat elämänsä vapaalle ja itsenäiselle journalismille. Se on hyökkäys ilmaisunvapautta vastaan. EU:n on myös kiireesti varmistettava oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Maltalla.” EU:lle yhteinen rajanylitystietojärjestelmä EP päätti yhteisen rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta, jolla pyritään parantamaan ulkorajojen valvontaa ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa. Vuoteen 2020 mennessä voimaan tuleva järjestelmä tulee sähköisesti rekisteröimään Schengen-alueella vierailevien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöajat sekä oleskelun keston. Mietinnön esittelijä Agustín Díaz de Mera (EPP) nosti esiin, että järjestelmän avulla pystytään jatkossa hallitsemaan maa-
hanmuuttovirtoja, tehostamaan EU:n viranomaisten työskentelyä rajavalvonnan parissa sekä ehkäisemään jäsenvaltioihin kohdistuvaa terrorismia. Järjestelmä luodaan asianmukaisesti kansalaisten henkilöoikeuksia ja EU:n tietosuojasääntelyä noudattaen. Uusiutuvalle energialle tiukemmat tavoitteet Parlamentin ympäristövaliokunta ENVI ehdottaa EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden nostamista vuoteen 2030 mennessä täpärästi hyväksytyssä (32 puolesta, 29 vastaan, 4 tyhjää) lausunnossaan, jossa edelleen kiristetään komission ehdotusta. Sen mukaan EU:n olisi pyrittävä saamaan 35 % energiankulutuksestaan uusiutuvista energialähteistä (kuten aurinko tai tuuli) vuoteen 2030 mennessä. Se vaatii myös kansallisesti sitovia tavoitteita sekä haluaa poistaa palmuöljyn ja elintarvikeperäisten biopolttoaineiden käytön vähitellen. ENVI asetti myös biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassan kestävyyskriteerit, jotta minimoidaan riski käyttää kestämätöntä metsän biomassaa ”uusiutuvana energialähteenä” (ja joka voisi hyötyä tukijärjestelmistä). Teollisuusvaliokunta (ITRE), jolla on esityksessä pääasiallinen toimivalta, äänestää asiasta 28.11. Kohtuutta lentoyhtiöiden hintakilpailuun Viime vuosina tietyt lentoyhtiöt ovat myyneet lippujaan kalliimmalla niille asiakkaille, jotka varaavat lentonsa hintavertailusivustojen eivätkä lentoyhtiön oman varausjärjestelmän kautta. Tämä vääristää kilpailua ja vaikeuttavaa kuluttajan vertailumahdollisuuksia. Mepit esittivät tästä huolensa komissiolle suullisella kysymyksellä, ja myös EPP-ryhmä vaatii läpinäkyvyyttä lentoyhtiöiden toimintaan. Lentotietojen protektionismi on vakava uhka terveille markkinoille. Myös Henna Virkkunen otti kantaa keskusteluun ja toi esiin digitalisaation tuomat muutokset kilpailussa. ”On tärkeää, että me varmistamme reilun kilpailuympäristön kaikille toimijoille.” Parlamentissa seksuaalista häirintää? Seksuaalinen häirintä EU-instituutioissa nousi puheeksi viime viikonloppuna, kun asiasta kirjoitettiin muun muassa Politicossa. Asia on otettu vakavasti myös käytäväpuheissa ja kahvipöydissä ja siitä puhuttiin myös täysistunnossa. Kahvipöytäraatien johtopäätös on, että parlamentissa ei ole seksuaalista häirintää ainakaan enempää kuin muissa vastaavankokoisissa instituutiossa. Mitään Hollywood-ilmiötä täällä ei ole havaittu. Vähemmän vakavasti on sen sijaan suhtauduttu lukuisiin sähköposteihin, joissa monet parlamentin jäsenet ovat ilmaisseet tukensa asian tarkemmalle selvittämiselle. Ne kun ovat tulvineet kaikkien työntekijöiden sähköposteihin ja on tulkittu lähinnä sähköpostihäirinnäksi.
Julkaisija: EPP-ryhmän lehdistöosasto Euroopan parlamentissa Pete Pakarinen, Taina Mertalo ja harjoittelija Essi Ervasti Bureau ASP 4 H 247, Rue Wiertz 60, BE-1047 Bruxelles email: taina.mertalo@ep.europa.eu / pete.pakarinen@ep.europa.eu Kuvat: EPP-ryhmä, Facebook: EPP-ryhmä (FI), Twitter: Kokoomusmepit