meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 23. - 26.10.2017
Virkkunen: Nuoret Suomen prioriteetiksi Pitkittyneen talouskriisin seurauksena nuorten ikäluokkien työttömyys on kasvanut muita nopeammin ja jäänyt korkealle tasolle. Edelleen työttömänä on lähes neljä miljoonaa alle 25-vuotiasta. Henna Virkkusen mukaan kyse on koko Euroopan kasvusta ja tulevaisuuden kilpailukyvystä. Hänen mielestään Suomen tuleekin nostaa nuoret, nuorten työllistyminen, osaaminen ja koulutus oman EU-puheenjohtajakautensa prioriteeteiksi. ”Koulutus on Suomelle luonteva painopiste, sillä Suomi on yksi koulutuksen kärkimaista, jonka esimerkki ja koulutuspoliittiset linjaukset kiinnostavat maailmanlaajuisesti.” ”Vaikka jokainen EU-maa vastaa itse omasta koulutusjärjestelmästään, EU-tasolla ratkottavana on suuria yhteisiä haasteita. Tämän
hetken ongelmia ovat mm. työvoiman ikääntyminen, ammattitaidon puutteet, teknologian kehitys ja globaali kilpailu. Puheenjohtajamaa Viro pyrkii parhaillaan edistämään erityisesti koulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyttä.” Parlamentti hyväksyi tiistaina nuorisotakuun tehokkuutta koskevan mietinnön. EU:ssa otettiin vuonna 2013 käyttöön Suomessa jo aiemmin käynnistetty nuorisotakuu. Se edellyttää kaikkien jäsenmaiden varmistavan, että kaikki alle 25- tai 30-vuotiaat nuoret saavat täydennyskoulutusta, oppisopimuspaikan, työtarjouksen tai harjoittelupaikan neljässä kuukaudessa. Nuorisotyöllisyysaloitteella puolestaan tuetaan nuoria, jotka eivät yleensä saa työttömyys- tai koulutustukia.
EU-budjetti: Sarvamaa esittää projektia Venäjän valeuutisten torjumiseksi Parlamentti hyväksyi kantansa vuoden 2018 EU-budjettiin ja samalla Petri Sarvamaan ja Siegfried Mureșanin (RO) esittämän 1,1 miljoonan euron projektin informaatiohyökkäysten torjumiseksi. Aloitteen tavoitteena on kouluttaa EU-edustustojen väki tarkkailemaan ja tiedottamaan harhaan johtavista disinformaatiokampanjoista. ”Venäjän propagandan torjuminen on EU:lle tärkeää, mutta rahaa siihen ei ole budjetista löytynyt”, Sarvamaa huomauttaa. Projekti lisäisi kykyä tunnistaa valeuutisia EU:n itäisten naapurien kuten Ukrainan, Moldovan, Georgian ja Länsi-Balkanin lisäksi EU-maissa esimerkiksi vaalien alla. EU:lla on näissä tehtävissä tällä hetkellä 10 ihmistä ja
200 000 euroa. ”Se ei riitä, kun vastassa on erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja.” Aloitteessa ovat lisäksi mukana mepit Michael Gahler (DE), Eduard Kukan (SK) ja Inese Vaidere (LV). Parlamentti haluaa varata myös EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän vahvistamiseen 800 000 euroa. Komissio on esittänyt EU:n budjettiin 2018 yhteensä 160,6 miljardia euroa sitoumuksina ja 145,4 miljardia maksuina. Neuvoston vastaava esitys on 158.9 mrd/144,4 mrd. Parlamentti ehdottaa 162.6 miljardia sitoumuksia ja 146.7 miljardia maksuja. Neuvosto ei hyväksy parlamentin budjettilisäyksiä. Kolmeviikkoinen sovittelumenettely toimielinten kesken alkaa 20. marraskuuta.
Glyfosaatti: Pietikäinen korostaa tieteen avoimuutta Parlamentti hyväksyi tiistaina ympäristövaliokunnan esittämän vastalauseen torjuntaaineissa käytetyn glyfosaatin jatkoluvan myöntämiselle. Parlamentti esitti, että käyttö tulisi lopettaa vaiheittain vuoteen 2022 mennessä, kotitalouksissa käyttökielto olisi aloitettava välittömästi ja riskiarvioinneissa käytettyjen tutkimusten olisi oltava julkisia. Glyfosaatin käytössä huolta herättävät sen epäillyt terveys- ja ympäristöhaitat. Sen on esitetty olevan karsinogeeni eli syöpää aiheuttava ja mahdollisesti myös hormonihäiritsijä. Sirpa Pietikäinen korostaa, että päätösten taustalla toimivien tutkimusten tulee olla julkisia, itsenäisiä ja vertaisarvioituja. ”Näin voidaan edesauttaa ja nopeuttaa glyfosaatin tieteellisen
tutkimuksen edistymistä ja ymmärrystä sen terveys- ja ympäristöhaitoista.” Pietikäisen mukaan ongelmaksi muodostuivat komission päätöksen taustana käytetyt Euroopan elintarvikeviraston (EFSA) tutkimukset, jotka eivät täyttäneet kriteereitä tieteen avoimuudesta ja vertaisarvioitavuudesta. Uudelleen arvioinnissa pohjana EFSA on käyttänyt Monsanton rahoittamaa tutkimusta, joka ei ole julkinen. Parlamentin vastalause ei ole sitova. Kysymys glyfosaatin jatkoluvasta on komission ja jäsenmaiden käsissä. Keskiviikkona myyntiluvan jatkosta päättävä EU-maiden komitea ei päässyt yksimielisyyteen, vaan lykkäsi päätöksen kahden viikon päähän.