meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 12. - 15.11.2018
Kokoomusmepit EPP-kongressissa Helsingissä viime viikolla
Sarvamaa: Siviilikriisinhallinta parantaa turvallisuutta myös Suomessa Petri Sarvamaan mielestä EU:n kannattaisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän siviilikriisinhallintaan. Sarvamaa esitti EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen (MFF) siviilikriisinhallinnan parempaa huomioimista. ”EU:n seuraavasta pitkän aikavälin budjetista pitäisi rahoittaa paitsi siviilikriisinhallintaoperaatioita, niin myös niihin liittyvää kansallisten viranomaisten, kuten poliisin ja rajavartijoiden valmiuksien kehittämistä”, vaatii Sarvamaa.
Sarvamaa peräänkuuluttiaasiviilikriisinhallinnan merkitystä Euroopan sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa ja muuttovirtojen hallinnassa pitkällä aikavälillä. ”EU:n ulkopuoliset tapahtumat ja kehitys vaikuttavat suoraan turvallisuuteemme. Niihin kannattaa vastata yhdessä. Meidän on rakennettava rauhaa ja kestäviä yhteiskuntia. Muuten Eurooppaan suuntautuvia muuttovirtoja ei ole toivoakaan saada hallintaan eikä
edes kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä voida palauttaa järkevästi”, Sarvamaa korostaa. EU-parlamentti hyväksyi kantansa EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. ”Sopu rahoituskehyksestä on saatava viimeistään ensi keväänä. Se on korvaamaton mahdollisuus hyväksyä yhteinen näkemys Euroopan tulevaisuudesta, minkä toivoisin olevan tärkeää myös jäsenmaille”, kommentoi Sarvamaa.
Virkkunen: Ilmastonmuutosta on torjuttava nyt Parlamentti hyväksyi tiistaina energia- ja ilmastopaketin 2030, jolla vastataan Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin. Tavoitteena on lisätä EU:n energiatehokkuutta 32,5 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuus 32 prosenttiin 2030 mennessä. Molemmissa parlamentti tiukensi komission alkuperäistä esitystä. Joulukuun Katowicin COP24-ilmastokokoukseen valmistautuva EU-parlamentti linjasi lokakuussa, että EU:n on kiristettävä
omaa päästövähennystavoitettaan 55 prosenttiin vuonna 2030. ”Tänä syksynä julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti osoitti, että ripeitä toimia tarvitaan. Tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia, mutta kuitenkin realistisia. Ilmastonmuutosta on torjuttava nyt”, Henna Virkkunen korostaa. ”Useat laskelmat osoittavat, että mitä kauemmas toimia lykätään, sitä kalliimmaksi sen tuhot koituvat.”
”Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa EU:lla on johtava rooli. EU:n osuus on kuitenkin alle 10% maailman päästöistä. On saatava muut isot päästöjen aiheuttajat, erityisesti Kiina, mukaan sitoumuksiin”, Virkkunen vaatii. ”EU tulee saavuttamaan jo aiemmin asettamansa 2020-tavoitteet. Päästöjä on vähennetty 23 % samana aikana, kun BKT on kasvanut 53 %. Kestävä kasvu on siis mahdollista. Asioita on vain tehtävä uudella, fiksummalla tavalla.”
Pietikäinen: Omaishoitajat tarvitsevat eurooppalaisen ohjelman ”Laadukkaat hoitopalvelut ja EU:n laajuinen ohjelma hoitotyöntekijöiden tueksi ovat edellytys hoidettavien henkilöiden omanarvontunnolle ja hyvinvoinnille. Näitä toimia tarvitaan myös naisten tasa-arvon takaamiseksi”, sanoo Sirpa Pietikäinen. EU-parlamentti hyväksyi torstaina Pietikäisen esittelemän päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa edistävistä hoitopalveluista EU:ssa. Siinä vaaditaan omaishoitajaohjelman lisäksi
etenkin kotihoidon ja yhteisöpohjaisten palveluiden kehittämistä ja parempia työoloja hoivatyöalalla työskenteleville. Noin 80 % kaikesta EU:ssa tehdystä hoivatyöstä on omaisten hoitamista, jonka tekijöistä 75 % on naisia. Pietikäisen mielestä tarvitsemme Euroopan omaishoitajaohjelman, jolla asetetaan EU-tason tavoitteet. Sen perusteella jäsenmaiden olisi laadittava kansallisen tason omaishoitajaohjelmat.
Omaishoitajat tarvitsevat myös tukipalveluita, joilla tuetaan kotona pärjäämistä ja vältetään uupumista. Myös omaishoitajien kuntoa on seurattava ja hoidettava tarpeen mukaan. Pietikäisen mielestä EU:n omaishoitajaohjelman luominen sopisi hyvin Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi. Ohjelmaa on vaatinut myös omaishoitajien oikeuksia EU-parlamentissa ajava ryhmä, jonka varapuheenjohtajana Pietikäinen toimii.
Manfred Weber on EPP:n ”Spitzenkandidat” EPP kokoontui puoluekokoukseen ja EPP-ryhmän opintopäiville viime viikolla, 7. - 8.11. Helsingin Messukeskuksessa. Paikalla oli jopa 2500 osallistujaa, joista noin 730 äänivaltaista kokousedustajaa ja noin 450 median edustajaa. EPP-ryhmän saksalainen puheenjohtaja Manfred Weber valittiin EPP:n kärkiehdokkaaksi (ns. Spitzenkandidat) EU-komission johtoon 492 äänellä. Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb oli vastaehdokkaana ja teki näkyvän, positiivisen kampanjan kongressia edeltävillä viikoilla. Stubb kertoi olevansa tyytyväinen kampanjaansa, vaikka lopputulos jättikin toivomisen varaa. Hänen mukaansa sillä oli merkitystä, että suomalainen, maltillinen kokoomuslainen oli mukana kisassa ja sai paljon ääniä. Hänen mielestään se vei EPP:n linjaa oikealta kohti keskustaa. Kongressi toi 100-vuotista taivaltaan juhlivalle Kokoomukselle suurta arvostusta eurooppalaisen puolueensa parissa ja paikallisia järjesteyjä kehuttiin laajalti.
Euroopan parlamentin päätöksiä Merkel: EU-armeija takaisi kestävän rauhan Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui tiistaina täysistunnossa Euroopan tulevaisuudesta. Merkel nosti Euroopan keskeisemmiksi haasteiksi pakolaiskriisin ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisen, ilmastonmuutoksen hillitsemisen sekä Euroopan talouden kasvattamisen. Eniten suosionosoituksia – ja vastalauseita – hän keräsi painottaessaan eurooppalaisen armeijan tarvetta, joka toimiessaan Naton rinnalla ”lujittaisi jäsenmaiden ulkopoliittista yhteistyötä ja takaisi kestävän rauhan Eurooppaan”. Nykyisen maailmanpolitiikan arvaamattomuus edellyttää, että EU ottaa ohjat omiin käsiinsä turvallisuus- ja ulkopolitiikassa. Merkel muistutti myös Euroopan lähihistoriasta löytyvän esimerkkejä siitä, millaisiin kauheuksiin maiden välisen yhteistyön ja kunnioituksen puute voi johtaa. Oikeusvaltio heikoilla Romaniassa EP pitää päätöslauselmassaan erittäin huolestuttavina Romanian tiedotusvälineiden vapauteen kohdistuvia poliittisia rajoituksia sekä oikeusvaltion heikentymistä. EPP-meppi Roberta Metsola vetoaa maata hallitsevaan sosialidemokraattiseen puolueeseen, jotta se ryhtyisi selkeisiin toimiin palauttaakseen uskon maan oikeusjärjestelmään. Romaniassa kansalaiset ovat protestoineet joukkomielenosoituksissa muun muassa korruptionvastaisen lainsäädännön lievennyksiä. Mitä jäsenmaat haluavat budjetilta? Jäsenmaiden on aika kertoa, mitä ne haluavat EU:n seuraavalta monivuotiselta rahoituskaudelta, sanoo EPP-ryhmän budjettikoordinaattori José Manuel Fernandez. Neuvoston on päätettävä oma kantansa, jotta kehyksistä päästään neuvottelemaan. Parlamentti hyväksyi tällä viikolla oman kantansa vuosien 2021-2027
rahoituskehyksiä koskeviin neuvotteluihin. Sen mukaan neuvosto katsoo vain liiaksi yhden prosentin bkt-osuutta. Parlamentin mukaan EU:n menojen tulisi olla enintään 1,3 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta. Mepit: EU-vaalien läpinäkyvyys taattava EP pohti lisätoimia, joilla rajoitettaisiin ulkomaisten toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia EU-vaaleissa. Se piti suurimpina uhkina hyökkäyksiä sosiaalisen median kanaviin, datavuotoja ja Venäjän propagandaa. Oikeuskomissaari Věra Jourová kertoi Eurobarometrin osoittavan, että 73% EU-kansalaisista on huolissaan netissä tapahtuvasta epäsuorasta vaikuttamisesta. EPP-ryhmän varapuheenjohtaja Esther de Lange painotti, että vaalien alla EU:n on suojeltava kampanjoiden läpinäkyvyyttä ja edistettävä tietoisuutta vaalipropagandasta. Useat mepit peräänkuuluttivat myös tarvetta tiiviimmälle yhteistyölle valeuutisten torjumiseksi sekä kansalaisia koskevan datan suojelemiseksi.
hinnoille. 15. toukokuuta 2019 alkaen puhelut EU-maiden välillä saavat maksaa korkeintaan 19 senttiä minuutilta ja sms-tekstiviestit 6 senttiä. Laissa kehotetaan myös nopeuttamaan siirtymistä 5G-verkkoon ja vaaditaan kaikkia jäsenmaita luomaan sms-hälytysjärjestelmän, jolla varoitetaan lähistöllä olevia katastrofitilanteissa. EU-vaalit 2019: Näin EU toimii hyväksesi EU:n hyödyt eivät ole aina selviä sen kansalaisille. Siksi EP:n tutkimuspalvelu on laatinut ”Näin EU toimii hyväkseni”-nettisivun. Tarkoituksena on tuoda EU lähemmäs äänestäjiä, erityisesti ensi vuoden vaaleja silmällä pitäen, ja tarjota selkeitä yleiskielisiä vastauksia. Sivusto on jaettu kolmeen osioon: ”Alueellani” (tietoa EU:n 1400 eri alueelta), ”Elämässäni” (perhe, terveydenhuolto, harrastukset) sekä ”Fokuksessa”, joka sisältää pidempiä selvityksiä mm. EU:n tulevaisuuden näkymistä. https://what-europe-does-for-me.eu/
Korkeammat päästörajat rekoille EP äänesti keskiviikkona korkeampia hiilidioksidipäästörajoja uusille rekoille ja muille raskaille ajoneuvoille. Parlamentti haluaa leikata päästöjä 35 prosentilla, kun komission alkuperäinen esitys oli 30 % vuoteen 2030 mennessä. Parlamentin ehdotukseen sisältyy myös välitavoite 20 % vuoteen 2025 mennessä. Tuottajien on myös varmistettava, että tietty minimimäärä tuotannosta on matala- ja nollapäästöisiä kulkuneuvoja (5% vuoteen 2025 ja 20% vuoteen 2030 mennessä). Tämä on ensimmäinen kerta, kun raskaiden kulkuneuvojen päästöjä rajoitetaan. Halvemmat puhelut EU-maiden välillä Parlamentti äänesti uudesta televiestintälaista, jolla asetettiin rajat EU:n sisäisten puhelujen
Lisää uutisia Euroopan parlamentista: www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room
LUX-elokuvapalkinto Islantiin Islantilais-ranskalais-ukrainalainen yhteistuotanto Nainen sotajalalla voitti EU-parlamentin LUX-elokuvapalkinnon.
Julkaisija: EPP-ryhmän media- ja viestintäosasto Euroopan parlamentissa Pete Pakarinen, Taina Mertalo ja Essi Ervasti email: taina.mertalo@ep.europa.eu / pete.pakarinen@ep.europa.eu Facebook: EPP-ryhmä (FI), Twitter: Kokoomusmepit Kuvat: EPP-ryhmä