meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 11. - 14.3.2019
Virkkunen: Euroopan unionin kiristettävä ilmastotavoitteitaan Henna Virkkunen pitää EU:n ilmasto- ja energiapoliittisia päätöksiä kuluneen vaalikauden suurimpana saavutuksena. ”EU on sitoutunut vähentämään päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nyt päätetyillä toimilla tuo tavoite tullaan komission arvion mukaan saavuttamaan, ja ehkä jopa ylittämäänkin.” Virkkusen mukaan se ei kuitenkaan riitä. ”Jos ilmaston lämpenemistä halutaan hillitä 1,5 asteeseen, vauhtia on kiristettävä. Parlamentti esitti jo syksyllä, että EU:n on tiukennettava
vuoden 2030 tavoitteensa 55 prosenttiin. EU:n on otettava ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalin johtajan rooli. Kukaan muu ei sitä tee.” ”Teollisuuden uudistaminen ympäristöfiksuksi tukee myös EU:n kilpailukykyä. On mahdollista sekä vähentää päästöjä, että kasvattaa taloutta yhtä aikaa. Suomalaisille yrityksille ja innovaatioille tämä tarjoaa aikamoisia kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia”, Virkkunen muistuttaa. Kuluneella kaudella EU on päättänyt mittavista laeista, joilla lisätään energiatehokkuutta,
tehostetaan energiamarkkinaa ja nostetaan uusiutuvan energian osuutta. Autonvalmistajille on asetettu entistä tiukemmat päästörajat ja kiertotaloutta on vauhditettu uudella jätedirektiivillä. Virkkunen vaatii, että seuraavaksi EU:n on tartuttava tekstiiliteollisuuteen, sillä maailman tekstiiliteollisuus saastuttaa saman verran kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. ”Kertakäyttökulttuuriin, luonnonvarojen tuhlaukseen ja surkeisiin työoloihin perustuva tekstiiliteollisuus on kestämättömällä pohjalla.”
Sarvamaa: Oikeusvaltioperiaatteen puolesta taisteltava Petri Sarvamaa vaatii jäsenmaita vastaamaan viivyttelemättä oikeusvaltioperiaatteen horjumiseen Euroopassa. EU-parlamentti lähetti 6.3. virallisen kirjeen EU-puheenjohtajamaa Romanialle ja pyysi nopeuttamaan EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävän budjettilakiesityksen käsittelyä. ”Oikeusvaltioperiaatteen käynnissä oleva kyseenalaistaminen, demokratian heikentäminen ja luottamuksen rapautuminen uhkaavat koko
Euroopan tulevaisuutta. Nyt on yksinkertaisesti toimittava, kannettava lainsäätäjille annettu vastuu vakaudesta ja taisteltava oikeusvaltioperiaatteen puolesta”, painottaa Sarvamaa, joka on lakiesityksessä parlamentin pääneuvottelija. Sarvamaan mukaan esimerkkejä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta on jo useissa EU-maissa. ”Parlamentti hyväksyi mandaattimme komission ja jäsenmaiden kanssa käytäviä kolmikantaneuvotteluita varten tammikuussa. Käsittelyn
olisi voinut kuvitella etenevän järkevää vauhtia myös toisella puolella ja yhteisen kompromissin haun jo alkaneen”, kommentoi Sarvamaa. Komissio antoi lyhyen kahdeksan artiklaa sisältävän esityksen viime vuoden toukokuussa. ”Onneksi Suomi on sitoutunut laittamaan oikeusvaltioperiaatteen etusijalle heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Silloin viimeistään voimme viedä tämän kunnialla loppuun”, Sarvamaa toivoo.
Pietikäinen haluaa finanssialan johtopaikoille lisää naisia Euroopan parlamentti on toistuvasti ottanut kantaa siihen, että talous- ja finanssialan johtopaikoilla ei ole riittävästi naisia. Torstaina se hyväksyi päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä henkilöitä talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin. ”Tilanne luvataan aina korjata - seuraavalla kerralla”, toteaa Sirpa Pietikäinen, ”mutta muutosta ei kuitenkaan tapahdu”. Johtavissa asemissa on pääasiassa miehiä. Naisia on vain
6.3 % toimitusjohtajista, 30 % yrittäjistä ja 6% riskipääomarahoittajista. ”Kysymys ei ole siitä, etteikö meillä olisi naisia, jotka ovat päteviä ja johtavia kansantalouden ja taloustieteen osaajia. Kyse ei ole myöskään siitä, ettei meillä ole naisia sekä julkisen että yksityisen finanssipuolen ja finanssivalvonnan johtavissa tehtävissä”, Pietikäinen huomauttaa. ”Kysymys on siitä, nähdäänkö tämä pätevyys, asetetaanko naisia ehdolle ja tuodaanko nimitys- ja valintaprosesseihin vaihtoehtoja,
jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa. Silloin ei ole kysymys vain tasa-arvosta, vaikka se on tärkeä peruspilari. Kysymys on laadusta. Edessämme on valinta: jätämmekö puolen kansakunnan voimavarat ja lahjat käyttämättä päätöksenteossa?” Pietikäinen ihmettelee. Pietikäisen mukaan tasa-arvon saavuttamiseksi tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. ”Jatkossa on siirryttävä siihen, että sekä naista että miestä tulee aina esittää silloin, kun tehdään nimityksiä talous- ja finanssialan johtopaikoille.”
Euroopan parlamentin päätöksiä Epäreilut kauppatavat kuriin
EPP-ryhmä on ajanut esitystä, jolla puututaan elintarvikealan epäreiluihin kauppatapoihin. Tiistaina parlamentin hyväksymät yhteiset EU-säännöt antoivatkin näin aihetta iloon. Uudet säännöt suojaavat viljelijöitä ja muita elintarvikealan toimijoita isojen ostajien mielivallalta. Säännöt kieltävät mm. toimitettujen tuotteiden maksamisen myöhässä, myöhässä tehdyt tilausten peruutukset sekä tapaukset, joissa ostaja kieltäytyy allekirjoittamasta kirjallista sopimusta tavarantoimittajan kanssa. Säännöt kieltävät myös ostajia uhkaamasta tavarantoimittajia kostotoimilla, kuten tuotteiden poistamisella valikoimasta tai maksujen viivästyttämisellä. Uudet säännöt suojaavat pieniä ja keskisuuria tavarantoimittajia, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 350 miljoonaa. Kattavin turva on pienimmillä tuottajilla.
Venäjä ei enää EU:n ’strateginen kumppani’
Mepit toteavat päätöslauselmassaan, että EU voi asettaa uusia pakotteita Venäjälle, mikäli maa jatkaa kansainvälisen oikeuden rikkomista. EU:n ja Venäjän välille on syntynyt vuoden 2015 jälkeen uusia jännitteitä, joita ovat aiheuttaneet mm. Venäjän toimet Syyriassa, Libyassa ja Keski-Afrikan tasavallassa sekä aggressiiviset toimet Ukrainassa. Kremlin tuki EU:n vastaisille puolueille ja äärioikeistoa edustaville liikkeille sekä Venäjän pyrkimys vaikuttaa vaaleihin on huolestuttavaa, samoin kuin maan ihmisoikeusrikkomukset. EU:n on oltava valmis asettamaan Venäjälle uusia, erityisesti henkilöihin kohdistuvia pakotteita. Esittelijä Sandra Kalniete (EPP, Latvia) sanoi: ”Mukavan ja diplomaattisen kielenkäytön aika on ohi. Niin kauan kuin Venäjä jatkaa miehittämistä Ukrainassa sekä hyökkäyksiään Euroopan maita vastaan, ovat mahdollisuudet yhteistyölle Venäjän kanssa hyvin rajoitetut.” EPP: jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa jäihin Turkin tilanne ei ole EU:n näkökulmasta parantunut viime vuosina. Erdoganin hallitus käyttää omaksi edukseen moneen kertaan uusittua poikkeustilaa, minkä seurauksen ihmisoikeustilanne heikkenee jatkuvasti. Jo aikaisempina vuosina Turkin EU-tukia on jäädytetty ja siirretty reserviin maan kurjan ihmisoikeustilanteen takia. EPP-ryhmä esitti Turkin EU-jäsenyysneuvotteluiden virallista keskeyttämistä, mikä ei kuitenkaanmennyt läpi parlamentin äänestyksessä.
Vihamielinen propaganda torjuttava Mepit hyväksyivät päätöslauselman, jossa he tuomitsivat jyrkästi Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean yhä vihamielisemmät pyrkimykset heikentää EU:n perustavia arvoja sekä itäisen kumppanuuden maiden itsemääräämisoikeutta. Kolmansien osapuolten tulisi myös pysyä poissa vaaleihin ja kansanäänestyksiin liittyvästä viestinnästä. Mepit kehottavat komissiota ja jäsenmaita kehittämään vankat lainsäädäntöpuitteet hybridiuhkien torjumiseen sekä EU:n tasolla että kansainvälisesti.
Kyberturvallisuus ja Kiinan teknologiauhka Mepit hyväksyivät EU:n tuotteille ja palveluille suunnatun kyberturvallisuussertifikaattijärjestelmän joka takaa, että EU-maissa myydyt tuotteet, prosessit ja palvelut vastaavat kyberturvallisuusstandardeja. Päätöslauselmassaan EP vaatii myös EU:ta puuttumaan kiinalaiseen teknologiaan liittyviin turvallisuusuhkiin. Mepit ilmaisivat huolensa viime aikoina esitetyistä väitteistä, joiden mukaan 5G-laitteissa olisi sisäänrakennettuja takaportteja, joiden kautta kiinalaisilla teknologiatuottajilla ja viranomaisilla olisi luvaton pääsy henkilötietoihin ja yksityiseen dataan EU:ssa. Mepit vaativat komissiolta ja jäsenmailta ohjeistuksia kyberuhkien ja haavoittuvuuksien torjumiseen 5G-laitteita hankkiessa.
Lisää tukea maahanmuuton hallintaan EP hyväksyi kolme mietintöä, joilla oikeus- ja sisäasioita koskevien rahastojen (2021-2027) määrärahoja lisätään. * Turvapaikkarahasto kehittäisi yhteistä turvapaikkajärjestelmää kokonaisvaltaisesti, myös EU-rajojen ulkopuolella. Rahastolla tuettaisiin laillista maahanmuuttoa EU:hun ja palautuksia kolmansiin maihin. Rahoitus olisi nykyiseen verrattuna 2,6-kertainen. * Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahasto tukee yhtenäistä rajavalvontaa ulkorajoilla ja yhteistä viisumipolitiikkaa, pyrkien ehkäisemään luvatonta siirtolaisuutta. Rahoitus viisinkertaistuisi ja siitä 60 % allokoitaisiin jäsenmaille, ja loppu jäisi komission määrittelemiin ohjelmiin.
Sisäisen turvallisuuden rahaston tarkoitus on parantaa tietojenvaihtoa kansallisten ja unionin viranomaisten välillä, edistää yhteisiä rajat ylittäviä operaatioita ja vahvistaa valmiuksia rikoksentorjuntaan. Ehdotus tuplaisi nykyisen vastaavan instrumentin rahoituksen. Uusi viisumitietojärjestelmä EP hyväksyi viisumitietojärjestelmän, joka mahdollistaa Schengen-maiden yhteistyön viisumitietojen vaihtamisessa ja yhdistää ulkorajavartioiden jäsenmaiden edustustoihin ympäri maailman. Ehdotuksessa parannettaisiin järjestelmän kykyä turvata ulkorajat paikkaamalla tietoaukkoja ja tietojenkäsittelyä sekä parantamalla yhteistyötä mm. Europolin kanssa. Uusi rikosrekisteritietojärjestelmä ECRIS on sähköinen järjestelmä, jossa vaihdetaan tietoja EU:n tuomioistuimissa tiettyä henkilöä vastaan annetuista rikostuomioista. Tarkoituksena on pystyä vaihtamaan rikoksista tuomittujen kolmansien maiden kansalaisten tunnistamiseen tarvittavia tietoja yhtä sujuvasti kuin EU-kansalaisista. Tarve nopeammalle tietojenvaihdolle on ilmennyt esimerkiksi terroriiskujen yhteydessä.
Lisää uutisia Euroopan parlamentista: www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room Julkaisija: EPP-ryhmän media- ja viestintäosasto Euroopan parlamentissa Pete Pakarinen ja Taina Mertalo email: taina.mertalo@ep.europa.eu / pete.pakarinen@ep.europa.eu Facebook: EPP-ryhmä (FI), Twitter: Kokoomusmepit Kuvat: EPP-ryhmä