meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 14. - 17.1.2019
Virkkunen toivoo Britanniaan uutta kansanäänestystä Brexitistä Britannian EU-ero sai taas uusia mutkia matkaan, kun brittiparlamentti tyrmäsi tiistai-iltana pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman erosopimuksen äänin 432-202. ”Täystyrmäys sopimukselle on selkeä osoitus siitä, että brittiparlamentti ei tue erosopimusta. Toisaalta se ei näytä myöskään tukevan eroa ilman sopimusta. Mayn keinot hallitun eron
turvaamiseksi alkavat olla vähissä”, Henna Virkkunen toteaa. ”Erosopimus olisi kattanut Euroopan parlamentin kolme päätavoitetta: Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeudet, sopimus Britannian maksuvelvoitteista EU:lle, ja PohjoisIrlannin kovan rajan välttäminen”, Virkkunen summaa. Sopimuksen tärkein anti olisi ollut vuoden 2020 loppuun jatkunut siirtymäaika, jonka
aikana Britannia noudattaisi EU:n lakeja ja maksaisi jäsenmaksut, mutta ei osallistuisi päätöksentekoon. Siirtymäaika olisi ollut tarpeen, jotta ihmiset ja yritykset olisivat voineet jatkaa turvallisin mielin toimintaansa lopullisten sopimusten solmimiseen saakka. ”Alustavien päälinjojen mukaan Britannia haluaisi olla mukana lähes kaikissa toiminnoissa myös jatkossa. On selvää, ettei Britannia voi EU:n ulkopuolella saada parempaa sopimusta kuin jäsenenä.” Virkkunen toivoo, että Britannian sekava tilanne voisi johtaa vielä uuteen kansanäänestykseen. ”Se olisi reilua. Nyt kansalaisilla on parempi käsitys siitä mitä ero oikeasti tarkoittaa. Vuoden 2016 kansanäänestys perustui pääosin puutteelliselle ja väärälle tiedolle, sekä täysin katteettomille lupauksille, joita brittihallitus ei pysty lunastamaan. Britannian ero on suuri tragedia ja osoittaa mitä voi tapahtua, kun populismi pääsee liian pitkälle. Erityisen ikävää tämä on nuorille, jotka olisivat halunneet pysyä unionissa.”
Sarvamaa: EU-tuet pois yhteisiä sääntöjä rikkovilta jäsenmailta Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina selvin luvuin (397-158, 69 tyhjää) oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n tukirahat yhdistävän lainsäädäntöesityksen, jossa Petri Sarvamaa toimi esittelijänä. Sen mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella.
”EU-budjetti on veronmaksajien rahaa ja sen käytölle on oltava tiukat ehdot. Tavallisten lakia kunnioittavien suomalaisten pussista ei pidä tukea oikeusvaltion ja demokratian keskeisiä periaatteita härskisti rikkovia jäsenmaita”, Sarvamaa perustelee. Sarvamaan mukaan on selvää, että yhteisistä säännöistä piittaamattomuuteen ja jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen useissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa olisi pitänyt
puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. ”Jäsenvaltiot kuluttavat ja hallinnoivat isoa osaa EU-budjetista, mutta lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei yksinkertaisesti voida luottaa. Lisäksi se on altis esimerkiksi korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle”, Sarvamaa sanoo. Uuden budjettilain avulla tilanteeseen voitaisiin puuttua tehokkaammin ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.
Pietikäinen: Lisää resursseja perusoikeuksien puolustamiseen ”EU:n on lisättävä resursseja kansalais- ja perusoikeuksien turvaamiselle,” vaatii Sirpa Pietikäinen. ”Perusoikeuksien ja arvojen ohjelma tarjoaa tälle hyvät puitteet ja sen resursseja on lisättävä”, sanoo Pietikäinen, joka on ohjelman esittelijä naisten oikeuksien valiokunnassa. ”Erityisen tärkeää on pysäyttää naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn tukien leikkaukset.” Pietikäinen muistuttaa, että EU:n perusoikeuskirjan mukaan unionin perustana ovat ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuullisuuden jakamattomat ja yleismaailmalliset arvot. ”Ihmisoikeudet ja
perusoikeudet kuuluvat jokaiselle ja kaikkialla. Perusoikeuksia kunnioitetaan jäsenmaissa kuitenkin valikoidusti. Eräät EU:n jäsenmaat ovat viime vuosina yhä julkeammin hyökänneet perusoikeuksia vastaan. Tiettyjä perusoikeuksia taas rikotaan räikeästi useammassa EU:n jäsenmaassa.” Pietikäinen on harmissaan siitä, että naisten oikeudet ovat kohdanneet erityistä vastustusta joissain EU-maissa viimeisen parin vuoden aikana. ”Huolestuttavaa on muun muassa pyrkimys heikentää naisten jo saavutettuja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia. EU:n ja kaikkien jäsenmaiden tulisi kiireellisesti ratifioida Euroopan neuvoston Istanbulin sopimus, joka on kattavin naisin kohdistuvaa väkivaltaa
ja perheväkivaltaa torjuva kansainvälinen sopimus,” vaatii Pietikäinen. Suomessa on Euroopan keskiarvoa huonompi tilanne naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Suomessa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin EU:n keskiarvo. 46 prosentille uhreista (vrt. 33 % EU-maiden keskiarvo) väkivallasta on ollut terveydellisiä seurauksia. Suomessa naisiin kohdistuva väkivallan vuosittaisten yhteiskunnallisten kustannuksien on arvioitu olevan yli kaksi miljardia euroa. ”Työtä perusoikeuksien puolustamiseksi tarvitaan paitsi muissa maissa, myös meillä Suomessa,” Pietikäinen toteaa.