Etappi 2.0 - kohti ehompaa Etappia 8 · Puhekuplia Etapista 12 · Uuden puupajan uudet laulut 14 · Aleksanterin Kirkon arkkitehtuuri näyttävästi esillä 16 · Artut akvarellien lumoissa 22
ETAPPILEHTI Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry
1 | 2011
Mikko sählää ke
ntällä - ei liiken
teessä
Et - kohti ehompa appi 2.0 a Etappia Terveyskolmiko n tärkeä työ Uuden Puupaja n uudet laulut Hengitä syvään , keskity hyvään Työllistämisen kokemusta ja osaamista 18 vuoden ajalta
Etappi-lehti 1 | 2011
1
ETAPPI on muuttanut!
ETAPPI
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30, 33540 Tampere 010 231 23 60 etappi@etappi.info
Etapin toimintaa tukemassa:
Julkaisija
Tampereen seudun Työllistymisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30 33540 Tampere 010 231 23 60 www.etappi.info
Päätoimittaja
Kauko Salmivirta kauko.salmivirta@etappi.info
Toimitussihteeri
Jose Ahonen jose.ahonen@etappi.info
Toimittajat
Henriikka Heiskanen
Taitto
Tampereen seudun Työllistymisyhdistys Janne Uotila Etappi ry:n Mediapaja etappi.mediapaja@gmail.com
Kansi Mikko Mannila nojailee etapin autoon Kuva: Merja Heikka
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n tiloissa Kalevassa on aloittanut toimintansa maksuton TERVEYSPISTE, joka on avoin kaikille työttömille. Mikäli haluat pohtia elämäntilannettasi, keskustella terveyteen ja kokonaishyvinvointiin liittyvistä asioista, tai vaikkapa mittauttaa verenpaineesi, olet tervetullut terveyspisteeseen! Voit varata itsellesi ajan tai tulla keskiviikosta perjantaihin klo 9-12 ilman ajanvarausta. Varmistathan kuitenkin ensin puhelimitse, että olemme paikalla.
Terveydenhoitaja Susanna Oksanen puh. 050 3640 236 susanna.oksanen@etappi.info Mielenterveys-, päihde- ja elämänhallinta-asioihin erikoistunut yksilöohjaaja Katja Koskensalo puh. 050 3640 050 katja.koskensalo@etappi.info
TERVETULOA! Sarvijaakonkatu 28 33540 TAMPERE
2
Etappi-lehti 1 | 2011
Pääkirjoitus
Kauko Salmivirta, vastaava toiminnanjohtaja
Sarvijaakonkadun Etappi haastaa Vuolteenkadun Kolmisen vuotta kestäneen ”virtuaalimuuttamisen” jälkeen toteutui konkreettinen päämuutto Vuolteenkadulta 5.5. Kalevan alueelle. Kotiutuessamme vähitellen uuteen sijaintipaikkaamme Sarvijaakonkadulle jatkamme entistä ehompana tekemään sitä perustyötä, mitä yhteistyökumppanit meiltä odottavat, mistä meidät tunnetaan ja mihin saamme yhteiskunnan tukea. Sarvijaakonkadun tilat mahdollistavat hyvin työntekijöidemme poluttamisen eteenpäin koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille. Ruokalamme jatkaa edelleen toimintaansa Vuolteenkadulla. Lisäksi käytämme aktiivisesti Ratinan kuntojumppa- ja kuntosalipalveluja. Muut työpajat kuten myös Etapin terveyspiste ovat löytäneet uuden kotinsa Kalevasta.
Toimitilamuutos on edellyttänyt paljon työtä mutta sijoittuminen hyvien asiakas- ja liikenneyhteyksien sekä kauppakeskittymän varrelle tulee korvaamaan vaivannäön. Haluamme rakentaa toimivaa yhteistyötä Kalevan asukkaiden, yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Syksyn aikana tulemme arvioimaan niitä toimenpiteitä, joilla parhaiten tuomme Kalevassa esille osaamistamme ja vahvuuksiamme. Vältämme viimeiseen asti aiheuttamasta häiriöitä alueen palvelujen tarjonnalle ja kysynnälle. Olemme otettuja jos yritykset ja muut työnantajat lisääntyvässä määrin tekevät meille tiedusteluja koulutuksessamme olevista työntekijöistä. Etapin palveluja käyttäville tiedotettiin mm. autonrenkaiden vaihdon ja polkupyörien kevätkunnostamisen sekä muussa yhteydessä toimitilamuutoksesta. Ensimmäiset Kalevan viikot ovat osoittaneet, että uskolliset asiakkaamme eivät ole hakeneet muualta palveluja. Yritämme niin nopeasti kuin mahdollista käynnistää toimintamme täysipainoisesti. Meille tärkeintä on nyt ja tästä eteenpäin tarjota työntekijöillemme monipuolisia työtehtäviä heidän ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä ohjautumiseksi ammatilliseen jatkokoulutukseen ja avoimille työmarkkinoille. Selkeän viitoituksen avulla vanhat ja uudet asiakkaat löytävät helposti tiensä Sarvijaakonkatu 28 - 30:een, joten tämäkään ei huolta tuota. Uskomme löytävämme hyvin paikkamme alueen sisäisissä verkostoissa. Tulemme syksyn aikana mielellämme
kertomaan esim. Kalevan alueen yrittäjille, mistä meidät löytää ja mitkä ovat meidän toimintamme keskeiset tavoitteet. Laajemmin arvioituna tätä edellyttää myös työ- ja elinkeinoministeriön linjaukset. Ministeriön tavoitteena on rakentaa ja tukea sellaisia ”palveluprosesseja”, mitkä mahdollistavat rakennetyöttömien kohderyhmään kuuluvien sijoittumisen mahdollisimman nopeasti avoimille työmarkkinoille.
Tässä mielessä viime vuoden Etapin Vuolteenkadun tulokset kestävät vertailun. Avoimille työmarkkinoille ohjautui 27 henkilöä, edelleensijoituksia oli 10 kappaletta. Koulutukseen hakeutui 10 henkilöä ja oppisopimuksen aloitti tai hakeutui toiseen projektiin/yhdistykseen yhteensä 8 henkilöä. Sarvijaakonkadun tiloissa pidämme näistä ”tavoitteista” kiinni ja luotamme siihen, että yhteistyökumppanit ohjaavat Etappiin sellaisia henkilöitä, joilla on vielä halua kouluttautua tai palata takaisin avoimille työmarkkinoille. Työpajamme autopaja, atk-/ mediapaja, entisöinti-/puutyöpaja, polkupyöräpaja sekä siivousosasto edustavat sopivassa suhteessa työvoimaa tarvitsevia sekä kehittyviä toimialoja. Toistaiseksi Vuolteenkadulla jatkava ruokalammekin tarvitsee jatkuvasti tekijöitä ja toimiala tarjoaa hyvin työllistymisen mahdollisuuksia. Kun päättäjät vielä konkreettisesti toimivat kirjoitusten ja puheiden lisäksi siihen suuntaan, että osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, niin hyvä tulee. Terveyspisteemme terveydenhoitajat antavat yleistä terveysneuvontaa ja tekevät terveystarkastuksia. Erikseen sovittaessa he jalkautuvat yhteistyökumppanien luokse palvelujen saavutettavuuden edistämiseksi. Keskusteluissa eri tahojen kanssa on kokeiluhanke saanut myönteisen vastaanoton ja tulee todelliseen tarpeeseen.
Työpajat ovat ottaneet jo töitä Sarvijaakonkadulla vastaan ja viimeistään toukokuun lopulla kaikkien valmiudet siihen ovat riittävän hyvät. Yhteistyökumppanien odottamia avajaisia pidetään lomien jälkeen elo-syyskuussa. Jaksamme varmaankin odottaa siihen saakka ja mielellämme esittelemme toimintaamme ja tilojamme jo sitä ennen. � Etappi-lehti 1 | 2011
3
Kolumni
Sini Toikka, seurantavastaava, RAY
Yhdessä enemmän hyvinvointia kuulumisia avustusstrategiakiertueelta
J
ärjestöjen välisen yhteistyön ja vapaaehtoistyön vahvistaminen, tuen vieminen sinne, missä sitä tarvitaan – siinä muutamia poimintoja järjestöjen näkemyksistä ja toiveista Rahaautomaattiyhdistyksen seuraavalle avustusstrategiakaudelle. Raha-automaattiyhdistys julkaisi maaliskuussa uuden avustusstrategiansa vuosille 2012-2015. Edelliseen avustusstrategiaan ei ollut tarpeen tehdä suuria muutoksia, ennemminkin strategiaa päivitettiin. Tuoreessa avustusstrategiassa linjataan, mihin rahoitusta tulevina vuosina suunnataan. Järjestöjen merkitys terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemisessä ja ongelmia kohdanneiden kanssaihmisten auttamisessa ja tukemisessa on edelleen suuri. RAY:n avustusstrategia jakautuu kolmeen päälinjaan. Ensimmäiseen päälinjaan sisältyvät toiminnot, joilla vahvistetaan hyvinvoinnin, normaalin arkielämän, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumista. Toiseen päälinjaan kuuluvat toiminnot, joilla ehkäistään erilaisia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia tai riskejä. Kolmannessa päälinjassa on kyse ihmisten auttamisesta ja tukemisesta tilanteissa, joista selviämisessä tarvitaan erityisesti myös kanssaihmisten apua ja tukea. Maaliskuussa RAY järjesti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kaste-ohjelman kanssa strategiakiertueen, joka pysähtyi kahdeksassa kaupungissa eri puolilla Suomea. Kiertueella esiteltiin avustusstrategiaa ja keskusteltiin työpajoissa muun muassa yhteistyön mahdollisuuksista hyvinvoinnin aikaansaamisessa. RAY halusi kuulla, mitä uusia avauksia ja yhteistyömahdollisuuksia järjestöt näkevät strategian päälinjoissa. Löytyykö uuden avustusstrategian myötä kenties uusia kohderyhmiä, toimintatapoja tai yhteistyökumppaneita? Työpajoissa keskusteltiin vilkkaasti ja ideoitiin mm. hankehautomoja, asiantuntijapankkeja, vapaaehtoistyön vahvistamista 4
Etappi-lehti 1 | 2011
ja osallisuuden uusien muotojen löytämistä. Eniten puhututti kuitenkin yhteistyö sekä siihen liittyvät mahdollisuudet ja haasteet. Järjestöjen välinen yhteistyö sekä kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen nousivat vahvasti esiin työpajoissa käydyissä keskusteluissa. Peräänkuulutettiin hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä, järjestöjen alueellista yhteistyötä ja yhdessä tehtävää vaikuttamistyötä. Yhteistyön edellytyksinä pidettiin selkeitä pelisääntöjä, tiedonjakoa, avoimuutta ja luottamusta toimijoiden kesken. Yhteistyöltä kuntien kanssa järjestöt odottavat paljon. Kuntien toivotaan tarjoavan puitteet järjestötyölle ja entistä aktiivisemmin kutsuvan järjestöjä mukaan kehittämään toimintaa. Kuntien järjestöstrategioille on olemassa selkeä sosiaalinen tilaus, ideoitiinpa yhdessä työpajassa myös järjestölobbarin toimenkuvaa! Uusia avauksia kulttuuri- ja liikuntapuolen toimijoiden kanssa toivottiin – ja tähän avautuukin uuden avustusstrategian ensimmäisessä päälinjassa mahdollisuuksia. Yhteistyön merkitystä korostetaan usein juhlapuheissa, mutta käytännössä yhteistyön esteinä saattaa olla perinteisiä raja-aitoja, joiden ylittäminen ei aina ole yksinkertaista. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kentällä on kuitenkin paljon esimerkkejä toimivista yhteistyökäytännöistä. Etappi on yksi niistä. Kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö toteutuu rahoittajan näkökulmasta Etapissa mallikkaasti. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita terveystorihanke, jossa Etappi, SPR ja Tampereen kaupunki tekevät yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten järjestämiseksi. RAY:n avustusstrategiassa määritellään yhdeksi strategiaa tukevaksi järjestötyön menestystekijäksi yhteistyöhakuisuus. RAY kannustaa järjestöjä ennakkoluulottomaan yhteistyöhön sekä keskenään että kuntien kanssa. Etapista on hyvä ottaa mallia! �
Kolumni
Tommi Eskonen, johtaja, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus
Kaikki töihin
T
yöllisyydenhoito on jälleen uusien haasteiden edessä. Taantuma on kääntynyt nousuun ja työnantajien kiinnostus uusien työntekijöiden palkkaamiseen on virinnyt. Työllisyyden hoidon toimijoiden tehtäväksi ei enää riitä työnhakijoiden työttömyyden katkaisu ja väliaikaisen kiinnekohdan luominen työelämään. Nyt on tilaisuus löytää kestävämpiä ratkaisuja työttömille. Kestävyys yksilön kannalta merkitsee työsuhteen jatkuvuutta ja säädyllistä palkkaa. Kestävälle pohjalle rakentuva työsuhde luo myös parhaan tulevaisuuden turvan. Kestävyys työnantajan kannalta tarkoittaa tuottavaa ja sitoutunutta työvoimaa. Kestävyys yhteiskunnan kannalta tarkoittaa yhteiskunnan maksamien tukien korvautumista työnantajan maksamalla palkalla ja palkasta maksettavilla verotuloilla. Aitojen työpaikkojen myötä kestävyysvaje hupenee. Työn kysynnän elpyminen yhdessä suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen kanssa asettaa työllisyyden hoidon kentän toimintapuitteet koetukselle. Kynnelle kykenevät työttömät on pystyttävä koulimaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään. Tämä on missio, jota yksilöiden työelämätavoitteet, työnantajien työvoimatarpeet sekä julkisen talouden kestävyysvajeen purku työllisyydenhoidolta edellyttävät. Työttömyyden pitkittyessä työllistyminen kuitenkin mutkistuu. Työttömyyden pitkittyminen on usein merkki siitä, ettei suora työllistyminen ole yksilön kanalta todellinen vaihtoehto. Eteneminen avoimille työmarkkinoille ei siis aina ole suoraviivaista. Tällöin tarvitaan työpakkojen rinnalle aidosti työllistymistä tukevia palveluja ja osaamisen kehittämistä vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Työllistymistä tukevien palvelujen perimmäinen tavoite on pidettävä kuitenkin jatkuvasti mielessä ja luotava systemaattisesti kontakteja aitoja työpaikkoja tarjoaviin tahoihin. Tämä tarkoittaa suunnitelmallisen työllistämisnäkökulman kytkemistä kaikkiin työllisyydenhoidon kentällä tarjolla oleviin palveluihin. Asiakkaalla, ohjaavalla taholla ja palvelun tuottajalla on oltava selkeä ja yhtenäinen näkemys siitä, mihin pyritään. Eniten kehitettävää on palvelujen suorissa työllisyysvaikutuksissa. Kuinka varmistetaan työn jatkuvuus esimerkiksi palkkatuetun työn tai muun avoimille työmarkkinoille tähtäävän palvelun jälkeen? Työllisyydenhoidon toimijoiden yhteydet työnantajiin ovat edelleen liian ohuita ja toimintamallit yritysten kanssa tehtävään laajamittaisempaan yhteistyöhön puuttuvat. Myös valmiudet
asiakaslähtöisesti tehtävään yritysyhteistyöhön kaipaavat vahvistusta. On kuitenkin toimijoita, Etappi mukaan lukien, jotka ovat jo tarttuneet rakentavasti työnantajayhteyksien luomiseen. Tämän työn arvo tulee varmasti korostumaan jatkossa. Yritysyhteyksien luonti on työllisyydenhoidon ruisleipää eikä sitä voi jättää toisten hoidettavaksi, vaan se kuuluu kaikille työttömien kanssa toimiville tahoille. Kaikissa elämäntilanteissa työelämäosallisuuden rakentaminen ei ole ajankohtaista. Tällöin toiminnan painopiste on muun osallisuuden vahvistamisessa. Sosiaalisten verkostojen, elämänhallinnan ja arjen askareista suoriutumisen tukemisessa sosiaalisella kuntoutuksella on oma tärkeä roolinsa. Nämä palvelut osaltaan luovat pohjaa työelämäosallisuuteen painottuville palveluille. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tarve on tullut näkyväksi Tampereella muun muassa vaikeasti työllistyvien henkilöiden palveluihin ohjaamisen yhteydessä ja näiden palvelujen kehittäminen onkin nyt ajankohtaista. Työllisyydenhoidon kentällä tarvitaan edelleen työnjaon selkeyttämistä ja asiakasohjauksen kehittämistä. Palveluja alkaa olla tarjolla varsin kattavasti. Ilahduttavasti esimerkiksi työttömien terveystarkastukset ovat tulleet mukaan kuvioihin. Kokonaisvaltainen sektori- ja organisaatiorajat ylittävä kokonaisuus ja näkemys asioiden yhteisestä hoidosta on syntymässä.
Työelämäosallisuuden lisääminen on yhteinen asia. Tämä tulee selväksi sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja kuntaliiton muodostaman asiantuntijaryhmän ehdotuksista heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on mahdollistaa nykyistä paremmin heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallistumista työelämään yksilölliset edellytykset ja rajoitteet huomioiden. Taustalla on ajatus siitä, että vähäinenkin työpanos on arvokas ja työelämäosallisuudella on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta palkkatulon ohella monia muita positiivisia merkityksiä. Kaikkien työpanoksen aktiivinen käyttö ja jokaiselle mahdollisuus työelämäosallisuuteen edellyttävät yhteiskunnalta joissain tapauksissa sitoutumista pysyvään palkkasubventioon tai esimerkiksi osa-aikatyöstä maksettavan palkan rinnalla maksettaviin tulonsiirtoihin. Nähtäväksi jää miltä osin nämä asiat kirjautuvat uuden hallituksen ohjelmaan. � Etappi-lehti 1 | 2011
5
Matti Peltola työllisyysasiain päällikkö Pirkanmaan ELY-keskus
Kolumni
Missä olit kun Granlund teki ilmaveivin ?
T
yökkäreistä on tullut TE-toimistoja ja uusia palvelumalleja viritellään. Malleja etsitään mm. pankkimaailmasta. Valtion tuottavuusohjelma näkyy henkilöstön vähenemisenä. Muutamien vuosien aikana vähenee työhallinnosta noin sata virkailijaa Pirkanmaalla. Lähes kolmasosa henkilöstöstä. Pääosin eläköitymisten ja määräaikaisten vähentyessä. Henkilöresurssien vähetessä tulee kuitenkin riittävät asiakaspalvelut varmistaa kustannustehokkaalla tavalla. Kertoo työ- ja elinkeinoministeriö. Tähän nämä pankkimaailman opit liittyvät. TE-toimistojen uusi palvelumalli merkitsee verkkopalvelujen ja -asioinnin sekä valtakunnallisen puhelinpalvelun osuuden merkittävää kasvattamista ja palvelujen entistä täsmällisempää kohdentamista asiakastarpeen mukaan. Kaikille kaikkea ajattelusta siirrytään eriytyneeseen palveluun. Yleislinjauksena on, että suoraan työmarkkinoille suuntaaville on omia palveluja, osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaaville on omia ja työmarkkinoille kuntoutuville on taas omia palveluja. Työnhakijalle palvelun sisältö ja luonne vaihtelevat. Työnantaja- ja yritysyhteistyö kuuluu kaikille edellä mainituille kolmelle eri segmentille. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen kehit-
6
Etappi-lehti 1 | 2011
täminen tulee esille myös tulevassa hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa tulee näkymään varmaan myös osatyökykyisten osallistuminen työelämään sekä työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut. Näitä asioita pyöritetään jo hallitusohjelman kirjoituspöydillä. Käytännössä näitä toteutetaan jo Etapissa. Työnantaja yhteistyö, avoimille työmarkkinoille sijoittumiset, työnhakijoiden edelleensijoittamiset yrityksiin ovat painopisteenä kolmannella sektorilla tarjottavissa palveluissa. Työhallinto tukee näiden ns. välityömarkkinoiden toimintaa eri hankkeiden avulla. Etappi on ollut työhallinnon yhteistyökumppani jo useita vuosia ja on onnistunut suuntaamaan toimintaansa konkreettisesti avoimille työmarkkinoille. Ns. välityömarkkinoilla eli työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välissä olevien ongelma on, että välityömarkkinoista on tullut liian pysyvä vaihtoehto, ei porras pysyviin töihin. Viime vuonna on Etapin kautta saanut työpaikan avoimilta markkinoilta 27 eri henkilöä. Tänä vuonna sama linja jatkuu. Tulos on hyvä. Matemaattisesti laskien jos kaikki kolmannen sektorin toimijat onnistuisivat yhtä hyvin kuin Etappi, täyttyisi Pirkanmaalla yli 1300 työpaikkaa välityömarkkinoiden kautta. Se olisi jo aikamoinen jytky, melkein kuin Granlundin ilmaveivi. �
Etappi-lehti 1 | 2011
7
- kohti ehompaa Etappia TEKSTI Henriikka Heiskanen KUVAT Etappi Arkistot KUVITUS Jaana Tiitinen
On yrityksiä ja ihmisiä, jotka eivät koskaan muuta paikasta toiseen. Työntekijät tuntevat työpaikkansa jokaisen kolkan kuin omat taskunsa ja talojen asukkaat naapuriensa liikkeet jopa paremmin kuin naapurit itse. Jos sitten firma tai perhe päättääkin muuttaa toiseen paikkaan joko omasta tahdostaan tai olosuhteiden pakosta, tulee helposti vastareaktio: ”Ei, en halua! Se on liian vaivalloista ja pelottavaakin. Haluan, että asiat pysyvät ennallaan.” Muutos onkin aina kuin pieni kuolema, johon sopeutuminen vie oman aikansa. Silti juuri muutos on se välttämätön voima, joka tekee elämästä eläväisen.
M
uutoksen tuuli on ravistellut myös Työllistämisyhdistys Etappi ry:tä, sillä vuodesta 1993 alkaen Vuolteenkadulla toimineen Etapin koko toiminta on siirretty kuluneen kevään aikana uusiin tiloihin Kalevaan Sarvijaakonkadulle. Ainoastaan ruokala jäi Vuolteenkadulle, jossa sen toiminta jatkuu toistaiseksi. Näin isossa muutossa on tarvittu aikalailla organisointikykyä, jotta langat ovat pysyneet käsissä ja homma aikataulussa. Edessä on ollut jättimäinen urakka kun mietitään, kuinka paljon tavaraa Vuolteenkadun kiinteistö on vetänyt sisuksiinsa: tärkeimpinä tietenkin media/atk-, puu-, auto- ja pyöräpajojen laitteistot sekä toimistojen paperiarkistot. Juuri muuton yhteydessä tulee oiva tilaisuus luopua kaikesta tarpeettomasta – kaikesta siitä, mitä ajatellaan tarvitsevan sitten joskus huomenna...
Tässä on Etapin muuttopäivä kirja ”Sieltä tänne”.
8
Etappi-lehti 1 | 2011
ten muutto etenee sitä mukaa kun tilat valmistuvat. Puu- ja atk/mediapajan on tarkoitus siirtyä uusiin tiloihin maalishuhtikuun vaihteessa. Kuinka lie käy?
4. huhtikuu 2011
Puupajan työvalmentaja Jouni Tuovinen kartoittaa uusien tilojen mahdollisuuksia...
Aprillia! Kaikki pajat ovat edelleen Vuolteenkadulla – tosin paljon tavaraa on jo siirretty uusiin tiloihin tai kärrätty roskalavalle. Viime viikolla käytävät olivat täynnä purettuja huonekaluja, pahvilaatikoita ja vaikka vallan mitä. Eräästä huoneesta löytyi 1800-luvulta peräisin olevat kangaspuut. Niille koitettiin löytää uutta omistajaa, mutta valitettavasti kangaspuiden kohtaloksi koitui eläkkeelle vetäytyminen. God bless! Etapin pihaan tuotiin roskalava muutaman päivän ajaksi ja sinne vietiinkin melkoinen määrä tarpeetonta tavaraa. Porukka on ollut hieman huolissaan Etapin viikottaisista sähly- ja kuntosalivuoroista. Saamani tiedon mukaan vuorot jatkuvat Ratinassa vielä tämän kevään ajan. Minne menemme sen jälkeen hi-
15. helmikuuta 2011
Ajamme kohti uutta Etappia tarkoituksenamme mittailla tiloja silmämääräisesti ja nähdä, missä vaiheessa saneeraustyöt ovat meneillään. Prisma-kyltti, Sarvijaakonkatu, Kalevankankaan mäntymetsikkö. Sitten olemmekin perillä. Edessämme on kaksi erillistä rakennusta. Toiseen tulee atk/media- ja puupaja sekä toimistoja, toiseen auto- ja pyöräpaja sekä terveyspiste. Mietityttää. Mitenhän kaikki toiminnot mahtuvat tänne? Tilat ovat nimittäin ainakin puolet pienemmät verrattuna Vuolteenkadun tiloihin. Kaikkialla tuoksuu maali ja rakentaminen, uuden tuulahdus. Kyllä tästä hyvä tulee, kunhan pääsemme asettumaan aloillemme.
2. maaliskuuta 2011
Tänään on aika siirtää puupajan puuntyöstökoneet uusiin tiloihin. Paikalle on saapunut nosturillinen kuorma-auto. Uudessa Etapissa puupajaa odottaa avara halli, jossa sirkkelin on hyvä laulaa ja höylän soida. Tällä hetkellä Kaupungin Tilakeskus saneeraa tiloja kuntoon, jo-
Etappi-lehti 1 | 2011
9
koilemaan, se on edelleen mysteeri. Aika näyttää, kesä koittaa ja elämä voittaa.
14. huhtikuuta 2011
Autopajan koneet siirrettiin alkuviikosta nosturillisella kuorma-autolla uusiin tiloihin. Katselin siirto-operaatiota kauempaa ja nappasin muutaman kuvan. Pakko sanoa, että onhan tämä Vuolteenkadun kiinteistö melko aikansa eläneen näköinen sekä sisältä että ulkoapäin, mutta rakennuksessa on silti jotain nostalgista ja jonkilaista absurdia kauneutta. Kuulin erään vanhemman henkilön kommentoivan rakennusta näin: ”Paikassa on henkeä. Tämä voisi hyvinkin olla joku taidekoulurakennus persoonallisen habituksensa vuoksi.” Totta, pieni rähjäisyyshän vain lisää katuuskottavuutta. Kiertelin rakennusta ympäriinsä ja kuvaten talon persoonallisia yksityiskohtia. Harvemmalla työpaikalla näkee esimerkiksi WC-tiloja, jotka on koristeltu kirkkain värein, hassuin kuvin ja tekstein (baarien ja päiväkotien vessoja lukuunot-
Kassakaappi mahtui toimiston ovesta, kunhan ovi ensin irroitettiin.
tamatta). Täällä huoneiden muodot eivät noudata orjallisesti neliömuotoa eikä talo ole muutenkaan standardi. Mutta aikansa kutakin. Muutto on ollut puheenaiheena jo monen vuoden ajan ja nyt on vihdoinkin tullut aika laittaa puheet käytäntöön. Etapin punainen pakettiauto ja muuttomiehet ovat tuttu näky talon edessä. Tänään kyytiin lastattiin atk-luokan koneita. Kaiken tohinan keskellä joku eduskuntavaaliehdokkaista ehti tarjota munkkikahvit ruokalan tiloissa (ei siltikään päässyt eduskuntaan, toim. huom.).
2. toukokuuta 2011
Ote pitää ja tavarat siirtyy... 10
Etappi-lehti 1 | 2011
Muutto on edennyt verkalleen ja tilanne on hallinnassa. Tänään kolme urheaa maalaria lähtee uuteen Etappiin aikomuksenaan maalata mediapajan seinä raikkaan vihreäksi. Maalaaminen sujuu sutjakkaasti, mutta toisen maalikerroksen maalaaminen jää seuraavaan päivään. Vuolteenkadulla käy kiivas tavaroiden roudaus. Todellakin, muuttaminen käy työstä!
”Jotenkin näin nämä voisivat tulla...”
3. toukokuuta 2011
Etappi 2.0 on totta! Nyt olemme täällä, perillä. Olemme kantaneet koko päivän tavaraa sisään ja hörppineet välillä kahvia. Kaikki sujuu hyvin ja porukka puhaltaa yhteen hiileen. Kukaan ei ole loukkaantunut – tosin henkisistä vammoista en tohdi kysellä. Huoneet täyttyvät tavarasta, huonekalut ja laitteet hakevat paikkojaan ja ihmiset ovat uutuudenviehätyksissään. Mediapaja näyttää trendikkään vihreältä, atk-luokka toimivalta ja toimistotilat asiallisilta. Etappi on entistä ehompi. Jonkin loppu on aina jonkin uuden alku. Tämä kevät on ollut Etapille käännekohta ja iso askel kohti uusia haasteita. Aika näyttää, mitä kaikkea uusi ympäristö ja uudet tilat tuovat mukanaan. Lisäksi voimme vain arvailla, millaiseksi Ratinan rannan ilme muuttuu Etapin poistuttua näyttämöltä. Toivotaan, että asiakkaat löytävät uusiin tiloihimme ja toimintamme jatkuu yhtä ansiokkaana kuin tähänkin asti. Etapin väki toivottaa niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat lämpimästi tervetulleiksi uuteen Etappiin osoitteeseen Sarvijaakonkatu 28 ja 30! �
Etapin omat autot siirsivät minkä pystyivät, loppuun tarvittiin hieman apua... Etappi-lehti 1 | 2011
11
Puhekuplia TEKSTI Henriikka Heiskanen
K
ukin ihminen tarkastelee ja kokee maailmaa omasta kuplastaan käsin. Samasta asiasta tai tapahtumasta eri henkilöille tallentuvat muistot ja kokemukset voivat olla hyvinkin poikkeavia toisiinsa nähden. Joku näkee talvisella yötaivaalla tähdenlennon, mutta jollekin toiselle se on vain ohjelmoitu satelliitti. Toinen muistaa 10 vuoden takaisten serkunkaiman häiden joka ikisen ruokalajin makuvivahteen, kun taas toinen muistaa hädin tuskin koko häitä koskaan olleenkaan. Nyt on aika udella, kuinka etappilaiset kokevat Etapin ja muuton - katsotaan, kuinka lähellä kuplat käyvät toisiaan.
Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Ensimmäisenä puheenvuoron saa viisi vuotta talossa työskennellyt mediapajan ohjaaja Jose Ahonen. ”Mediapajan sekä Etapin muuta toimintaa läheltä seuranneena on käynyt hyvin selväksi, että toimintamme on hyödyllistä ja merkityksellistä. On ollut hienoa nähdä, kuinka harjoittelutai palkkatukijakson aikana työntekijän
itseluottamus omaa osaamistaan kohtaan on kasvanut, kun on saanut onnistumisen kokemuksia tekemistään töistä. Asiakastyöt ovat ihan oikeita tilaustöitä, joten ne tuovat mukanaan vastuun. Kun työllistetty huomaa selviävänsä haastavista ja itselle vähän vieraammistakin tehtävistä kunnialla, itsetunto kasvaa kuin huomaamatta. Etapissa puhalletaan yhteen hiileen. Näen tärkeänä viikottaisen työpaikkaliikunnan, johon etappilaiset osallistuvatkin aktiivisesti. Edelleensijoituskuvio on myös erinomainen työkalu saada ihmisiä etenemään tiellään kohti avoimia työmarkkinoita ja uusia haasteita. Kun talo saa rahoituksensa ulkoapäin, me täällä Etapissa voimme keskittyä lähes pelkästään työllistämiseen. Nyt etunamme on keskeinen sijainti ja isot tilat. Muuton ja tilojen pienenemisen vaikutuksesta toimintaamme en osaa vielä sanoa, mutta itse näen muuton haasteena positiivisessa valossa.”
Hyvän mielen työ Toisena sanasensa sanoo taloon neljä vuotta sitten autopajalle ohjaajaksi tullut
A-J Halme. Hänen toimenkuvansa muuttui yrityskoordinoijaksi/työhönvalmentajaksi elokuussa 2009 Välke-projektin alettua Etapin osalta. ”Etapin toiminta kolmannen sektorin toimijana on merkittävä. Vuosittain meillä pyörii pitkälti yli sata asiakasta. Työharjoittelijat, ammatinvaihtajat ja ammattitaidon päivittäjät saavat Etapista hyvän startin lähdettäessä matkalle kohti avoimia työmarkkinoita.. Minulle Etappi antaa hyvän mielen ja mielenkiintoisen työn erilaisten ihmisten parissa. On hienoa saada auttaa asiakkaita elämässään eteenpäin. Etapin muutossa näen sekä hyvää että huonoa: toisaalta päästään hyviin, osin nykyaikaisempiin tiloihin, mutta toisaalta taas uudet tilat ovat pienemmät, mikä asettaa haasteita meille. Toivon, että muutto tuo tullessaan jotain uutta toimintaamme, ja että pystymme toimimaan uusissa tiloissa yhtä ansiokkaasti kuin aiemminkin.”
Paja käännekohtana Seuraavana vuorossa on Martti Ohra
”Etappi tarjoaa erilaisissa eläm ihmisille mahdollisuuden tuetus uusia työelämän haasteita.”
Etapista lahti, joka tuli taloon vuonna 2001 autonasentajaksi. Vuonna 2004 hän aloitti autonpajan työnjohtajana ja tämän jälkeen nimityksinä on ollut milloin työnohjaaja tahi työvalmentaja. ”Suurimmalle osalle pajajakso on käännekohta elämässä – aivan kuten itsellenikin oli aikoinaan. Vuosien varrella useista on tullut tuttuja ja pajajakson jälkeenkin on vaihdeltu kuulumisia työelämään liittyen. Vuolteenkadun paikka on ollut autopajalle miltei täydellinen. Muuton myötä autopajan tilat pienentyvät näillä näkymin.”
Tuettuja askelia Sitten puheenvuoron saa noin vuoden talossa työskennellyt yksilöohjaajana toimiva Kristiina Nippula. Hän on myös yksi terveyspisteen tiimiläisistä. ”Toimenkuvani ei ole suuresti muuttunut, mutta joitakin uusia käytäntöjä ja asioita on pitänyt matkan varrella lisätä palettiin. Ensimmäinen vuosi on joka tapauksessa mennyt opettelun piikkiin. Etapilla on suuri merkitys monille, joilla
valmius työelämään on olemassa mutta ensimmäinen askel on ottamatta - tai yhtä hyvin niille, joilta puuttuu pieni pätkä työkokemusta esimerkiksi ennen koulutukseen pääsemistä. Etappi tarjoaa erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille mahdollisuuden tuetusti ottaa seuraava askel kohti uusia työelämän haasteita. Muutto tuo tullessaan haasteita monien pajojen toiminnan ja tilajärjestelyjen osalta. Toisaalta muutos on aina positiivista: silloin joudutaan arvioimaan vanhoja käytäntöjä uudelleen, luomaan uusia toimintamalleja ja etsimään uusia ratkaisuja – yksinkertaisesta uudistumaan.”
Sokkeloisesta selkeämpään Viimeisenä annetaan puheenvuoro puu pajan työnohjaaja Jouni Tuoviselle. Hän tuli taloon elokuun alussa vuonna 2007. ”Toim enkuv an i on pysynyt Etapissa ollessani koko ajan samana, mutta to ki päivät ovat moninaisempia. Etapissa asiakkaat tekevät työtehtäviä, jotka mahdollistavat erilaisten tavoitteiden saavuttamisen. Heillä on mahdollisuus kehittää
ammattitaitoaan ja parantaa työmotivaatiotaan sekä saada lisää itseluottamusta. Myös työyhteisöön kuulumisen lasken tärkeäksi näkökulmaksi. Uudessa Etapissa puupajan tila on selkeä. Tarkoituksena on saada toimintaan lisää järjestelmällisyyttä verrattuna Vuolteenkadun järjestelyihin. Uusissa tiloissa purunpoisto ja ilmastointi on hyvin järjestetty, mikä vaikuttaa positiivisesti työturvallisuuteen ja yleensäkin mukavuuteen. Vuolteenkadun rakennuksesta voisin sanoa, että se on ollut hauska itsessään. Sen sokkeloista löytyi jatkuvasti jotain ennennäkemätöntä.” Kuplat hipovat toisiaan. Kaikki heistä näkevät Etapin mahdollisuutena, joka poikii uusia mahdollisuuksia. On siis hyvin mahdollista, että hän, joka uskoi ennen ainoastaan satelliitteihin, alkaakin nähdä tähdenlentoja ja hän, joka ei tiennyt osaavansa veistää puu-ukkoa, alkaakin pian rakentaa itselleen hirsitaloa. Kaikki on mahdollista, kunhan vain uskaltaa ottaa niitä paljon puhuttuja ensimmäisiä askelia. �
äntilanteissa oleville ti ottaa seuraava askel kohti
Uuden puupajan TEKSTI Henriikka Heiskanen KUVA Jose Ahonen
M
usiikki pauhaa ja joku viheltelee hyväntuulisesti. Puupajalla heräillään uuteen työpäivään. Nyt onkin aihetta viheltää, sillä Etapin muuton myötä myös puupaja on saanut käyttöönsä entistä ehommat ja selkeämmät tilat – tosin tila on pienempi edeltäjäänsä verrattuna. Tilojen pieneneminen ei kuitenkaan vaikuta työskentelyyn muutoin kuin varastoinnin osalta: entisessä paikassa asiakastöitä voitiin säilyttää varastossa pidempiäkin aikoja, mutta nyt töille ei ole erillistä
14
Etappi-lehti 1 | 2011
säilytyspaikkaa. Positiivisena näkökulmana tähän voisi kai heittää, että tuleepahan työt tehtyä ripeästi eivätkä ne jää nurkkiin pyörimään. ”Todennäköisesti tulemme toimimaan niin, että useampi henkilö tekee samaa työtä yhtä aikaa, jotta työt saadaan nopeammin valmiiksi. Emme voi myöskään tehdä samanaikaisesti montaa isoa työtä. Nämä ovat niitä järjestelykysymyksiä, joita parasta aikaa ratkomme”, puupajan työnohjaaja Jouni Tuovinen kertoo. Ennen Etappiin tuloaan Tuovinen opetti puutöitä Vammalan am-
mattikoulussa. Tilana puupajan avara halli on yhtenäinen. Puuntyöstökoneet on sijoiteltu toimintojen kannalta järkevästi ja turvaalueet on otettu huomioon. ”Tarkistuspyöräsaha, oiko- ja tasohöylä on aseteltu niin, että niitä voidaan käyttää yhtä aikaa, sillä koneisiin syötettävät kappaleet kulkevat samansuuntaisesti. Lisäksi koneilla työskentelijät voivat hyvin seurata, mitä ympärillä tapahtuu ja varmistua siitä, etteivät muut liiku koneiden lähistöllä”, Tuovinen kuvailee. Myös purunpoisto on
Puu ja entisöintipajan tavarat hakevat vielä hieman paikkaansa.
uudet laulut järjestetty asianmukaisesti. Vuolteenkadulla oli käytössä erilliset pussi-imurit, mutta nyt purunpoistojärjestelmä huolehtii purun ja puupölyn poisviennistä. ”Puupölyn hengittämistä pitäisi pystyä välttämään, joten poistojärjestelmä vaikuttaa varmasti edullisesti terveydelliseen puoleen”, Tuovinen lisää.
Puusta on moneksi
Puupajalle on tulijoita. Hakijat haastatellaan ja etusijalla ovat tietenkin ne, joilla on jonkinlaisia tulevaisuudennäkymiä
puualan parissa. Puupajalla työskentelevät saavat varmasti arvokasta työkokemusta sekä henkilökohtaista ohjausta. Tällä hetkellä pajalla työskentelee kymmenisen henkilöä, joista yksi on pintakäsittelyalan oppisopimusopiskelija. Asiasta tietämättömille kerrottakoon, että Etapin puupajalla kunnostetaan huonekaluja ja puuesineitä sekä tehdään asiakastöitä, esimerkiksi pöytiä, tuoleja, hyllyjä, kaappeja, ovia sekä erilaisia pienesineitä. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja toteutetaan hei-
dän toiveidensa mukaan. Entisöintipajalla kunnostettavien huonekalujen ikä vaihtelee viime vuosikymmeneltä viime vuosisadan vaihteeseen. Entisöintimenetelmät ovat ammattimaisia aina pienistä korjauksista isompiin pintakäsittelyihin. Menettelyt suunnitellaan huonekalun iän ja käyttötarkoituksen mukaan. Puupajalaisten viisipäiväinen työviikko alkaa olla lopuillaan. Koneet hiljenevät, valot sammuvat ja paja vaipuu hetkeksi uneen. Maanantaina on jälleen uusien laulujen ja sahasoolojen aika. � Etappi-lehti 1 | 2011
15
16
Etappi-lehti 1 | 2011
Aleksanterin Kirkon arkkitehtuuri näyttävästi esillä TEKSTI Henriikka Heiskanen KUVA Jose Ahonen
Tampereen pääkirjasto Metsoa vastapäätä vaiteliaan uljaana seisova Aleksanterin kirkko koristaa uusgoottilaistyylisine ulkorakenteineen Hämeenpuiston ja Pyynikin Kirkkopuiston välimaastoa. Kirkko on ollut yksi tärkeistä maamerkeistä Tampereella jo valmistumisvuodestaan 1881 alkaen. Alunperin sen paikalla sijaitsi vuonna 1785 perustettu Tampereen vanha haustausmaa, joka oli käytössä vuoteen 1880 saakka, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään Kalevankankaan uutta hautausmaata. Vaikka vanha hautausmaa on ollut puistona jo yli sadan vuoden ajan, puistossa liikkujat voivat yhä löytää sieltä lukuisia vanhoja hautamuistomerkkejä. Onpa puistosta löydetty myös Euroopan paksuin euroopanlehtikuusi, jonka ympärysmitaksi saatiin 457 senttimetriä vuonna 1989. Kirkon etupuolella on vuonna 1900 rakennettu suihkulähde, jonka yhteyteen liitettiin vuonna 1936 W.R. Rautalinin patsasta ’Kevät’.
T
ampereen kaupungin väkiluku lähti runsaaseen kasvuun 1800-luvun puolen välin jälkeen. Oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta oli vaadittu jo 1820-luvulla, mutta ensin Suomen senaatti ja myöhemmin myös Turun tuomiokapituli hylkäsi ehdotukset. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen, mutta yksi ehdoista oli, että rakennettaisiin uusi kirkkorakennus. Niin Theodor Decker laati piirustukset uutta kirkkoa varten. Nimensä kirkko sai Aleksanteri II valtaanastumisen 25-vuotisjuhlapäivänä 2.3.1880, jolloin kirkon peruskivi muurattiin. Kirkko vihittiin käyttöön 1. adventtina vuonna 1881. Sisällissodan aikana vuonna 1918 Aleksanterin kirkon viereen kaivettiin joukkohauta, johon haudattiin sodan taisteluihin, tauteihin ja nälkään kuolleita. Valitettavasti Aleksanterin kirkon kohtalona on ollut
myös maistaa liekkien tuhoavaa voimaa, kun vuonna 1937 tehdyn peruskorjauksen loppusuoralla maalivaraston palo tuhosi myös kirkon lähes kokonaan. Korjaustöiden jälkeen kirkko vihittiin uudelleen käyttöön seuraavana vuonna. Remontissa kirkon alkuperäinen avoin kuoriosa suljettiin, jotta saatiin tilaa toiseen kerrokseen kappelille ja hiljentymishuoneelle. Kuoriosan koristelussa on nähtävissä monia hengellisiä symboleja esimerkiksi kärsimyksen kruunut, ylösnousemuksen liljat sekä karitsa voitonlippuineen. Karitsan kummallakin puolella ovat ehtoollisen symbolit: tähkät ja viinirypäleterttu. Myös alttarikaide uudistettiin arkkitehti Strömmerin suunnitelmien mukaan. Siitä löytyvät kala, palmunlehvä, toivon ankkuri, pelikaani, joka syöttää poikasiaan sydänverellään, Pyhän Hengen symboli kyyhkynen ja taivasten valtakunnan avaimet. Peittämättömästä tiilestä rakennet-
tu Aleksanterin kirkko on 57,5 metriä korkea ja 60 metriä pitkä. Sisätiloista löytyy istumapaikka 1200 ihmiselle. Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 56 + 3 äänikertaiset sähköpneumaattiset urut vuodelta 1939. ’Kristuksen kirkastus’-alttaritaulu saatiin tuntemattomana lahjoituksena ja sen maalasi taiteilija Alexandra Sål tin. Arkkitehdin suunnitelmien mukaan rakennettu saarnatuoli on työnjohtaja K. Savian taidonnäyte. Aleksanterin kirkon krypta eli alasali valmistui vuonna 2008. Myös liikuntarajoitteiset on otettu huomioon ja heille on järjestetty esteetön pääsy kirkkoon sekä alasaliin. Alakerrassa sijaitsevat myös keittiö ja sosiaalitilat.
Ideasta painotuotteeksi
Miten kirkko sitten liittyy Etappiin? Aleksanterin kirkon esite kaipasi uudistusta, joten kirkosta otettiin yhteyttä Etapin mediapajaan päivitetymmän ja laadukkaamman esitteen toivossa. Kirkko löysi Etapin onnellisen sattuman kautta. ”Eräs SRK:n vapaaehtoinen oli ollut tekemisissä Etapin kanssa, joten hänen vihjeestään päätimme kysyä heitä yhteistyöhön. Kaipasimme aikansa eläneen esitteen tilalle sekä sisällöltään että ulkoasultaan uutta ja parempaa esitettä,” kirkon työntekijä Ari Rantavaa ra kuvailee yhteistyön alkamista Etapin kanssa. Vanha esite oli itse tehty ja se oli tulostettu kopiopaperille. Uuden esitteen haluttiinkin edustavan ammattimaista jälkeä – onhan esite kuitenkin näkyvä osa kirkon imagoa. Etappi-lehti 1 | 2011
17
Kuva uusitun esitteen sisäpuolelta. ”Vuosia sitten tein esitteen Heinäveden Valamon luostarille, mistä sain ideaa Aleksanterin kirkon esitteeseen. Minulla oli heti alusta alkaen melko selkeä kuva lopputuloksesta”, kertoo tehtävään edelleensijoitettu mediapajalla työskennellyt Veli-Ville Korhonen. Korhonen vastasi esitteen suunnittelusta, toteutuksesta sekä taitosta. Kuvat esitteeseen otti mediapajan ohjaaja Jose Ahonen ja tekstit ovat kirkon käsialaa. Ulkomaalaisia kirkonkävijöitä ajatellen esitteestä tehtiin myös englanninkielinen versio, jonka käännöstyön hoiti Etapin Taisto Heinonen. ”Vanha esite oli hyvin riisuttu malli ja kieliasussa oli parantamisen varaa. Käännöstyötä oli kiva tehdä, koska uuteen esitteeseen tuleva teksti oli suhteellisen lyhyt - tosin erikoissanaston kaivamiseen meni aikaa. Tämä oli minulle uusi aihepiiri, joten oli hyvin mielenkiintoista tutustua kirkkoon niin historian, arkkitehtuurin kuin uskonnollisen symboliikankin muodossa,” Heinonen kertoo. Esitteen etukannessa on ristinmuotoinen kuva, jossa on kirkko ulkoapäin kuvattuna. Kuva erottuu hyvin tummasta taustasta, sillä sitä kehystävät vaaleat 18
Etappi-lehti 1 | 2011
reunukset. Esitteen keskiaukeamalla on yhteensä viisi kuvaa, jotka on otettu kirkon sisältä. Yhdessä pienessä kuvakkeessa ovat esimerkiksi urut ja isoimmassa kuvassa kokonaiskuva kirkon messualueesta. Valkoinen teksti erottuu hyvin tummasta taustasta. Takakannessa on kirkon yhteystiedot sekä aukioloajat.
Mikä ihmeen HDR?
”Aikaa esitteen tekemiseen oli varattu viikko, mutta työhön meni hieman enemmän aikaa palautteen odottelemisineen päivineen. Halusin tuoda työhön lisää haasteellisuutta ja kokeellisuutta, joten säädin kuvien kanssa tavallista enemmän. Pyrin hakemaan sävyjä esille HDRtekniikalla tekemällä kuvista useamman valotuksen. Vaikka tämä olikin tavallinen esitetaitto, niin aina pystyy etsimään jotain uutta”, esitteen tehnyt Korhonen kuvailee prosessia. Kuvankäsittelystä tietämättömille kerrottakoon, mikä HDR-tekniikka (High Dynamic Range Imaging) on. Siinä suuria kontrasteja sisältävästä kohteesta otetaan useita kuvia, siten että yhdessä kuvassa kirkkaat kohdat ja toisessa kuvassa
taas varjoisat kohdat valottuvat oikein. Lopuksi kuvat yhdistetään HDR-kuvaksi, joka sisältää kuvattavasta kohteesta niin kirkkaat kuin tummatkin kohdat. Esitteen kuviin on saatu tehtyä hienoja kontrasteja kyseisen tekniikan avulla. Valmiit esitteet painatetaan painotalo Juveneksen kautta, jonka kanssa seurakunnalla on sopimus. ”Aluksi esitteitä tehdään jokunen tuhat kappaletta”, Rantavaara kertoo ja jatkaa: ”Yhteistyö Etapin kanssa on ollut sujuvaa ja lämminhenkistä. Olemme hyvin tyytyväisiä esitteeseen.” Rantavaaran arvioiden mukaan kirkossa käy vuosittain 30-40 tuhatta kävijää. Kesää lähestyttäessä esimerkiksi konsertteja on vähemmän kuin talvisaikaan, mutta toki kirkko on silloinkin avoinna yleisölle. Aleksanterin kirkko on tiekirkko, mikä tarkoittaa, että kesäaikaan kirkko on auki joka arkipäivä klo 11-18 ja paikalla on opas. Tämän lisäksi Avoin kirkko-päivystys toimii koko kesän, jolloin paikalla on päivystävä seurakuntalainen klo 12-18 ja pappi klo 1618. Sunnuntain aamukymmenen messut pyörivät läpi kesän, kuten myös viikkomessu torstaisin klo 17. �
Etappi löysi uuden yhteistyö kumppanin Tampereen Puhelimen avainasiakas päällikkö Petri Jussila.
Teksti Henriikka Heiskanen
Voi sitä aikaa ennen internetiä ja kännyköitä! Miten vaivalloista olikaan toimittaa viesti yhteistyökumppanille, kun hevoset olivat jalkojen lisäksi ainoa kulkupeli ja hommansa osaavia kirjekyyhkyjäkin oli saatavilla vain hyvin harvakseltaan. Nykyään asiat ovat hieman toisin. Harvempi yritys suostuu enää toimimaan ilman moitteettomasti pelittävää internetyhteyttä eikä Etappi ole tässä poikkeus. Muuton yhteydessä Etappi kohtaa pienoisen ongelman: mistä uusi internetyhteys Sarvijaakonkadulle? Kaupunki on kylläkin laittanut verkkovalmiudet taloon, mutta kahdelta suurimmalta nettiyhteyksien toimittajalta sinne ei kulje johtoa. Uuden johdon vetäminen tulisi maksamaan maltaita eikä töitä voitaisi aloittaa ennen roudan sulamista. On siis löydettävä parempi ratkaisu. Melkoisen sähköposti- ja puhelinrumban päätteeksi käy ilmi, että Tampereen Puhelin Oy on aikoinaan ve-
tänyt piuhat kiinteistöön Jalasjärven aikuiskoulutuskeskusta varten. Niin huolet kaikkoavat taivaan tuuliin!
Kunnolliset yhteydet – tyytyväiset asiakkaat
”Olemme kotimaiseen Finnet-ryhmään kuuluva täyden palvelun tietoliikennetalo. Palveluitamme ovat puheratkaisut muutamista liittymistä aina organisaatioiden hybridivaihteisiin, IT-tukipalvelut, konesalipalvelut ja omaa kuituverkkoamme hyödyntävät tietoliikenneyhteydet. Asiakkaamme ovat pirkanmaalaisia tai heitä, jotka pitävät suurta osaa toiminnastaan Pirkanmaalla”, kertoo Tampereen Puhelin Oy:n avainasiakaspäällikkönä toimiva Petri Jussila. Etapin toiminta oli Jussilalle entuudestaan jo jokseenkin tuttua, mutta poiketessaan Vuolteenkadulla hän saa arvokasta lisätietoa Etapista. ”Varsinkin Etapin atk/mediapaja tarvitsee hyvät yhteydet toimiakseen. Nyt käytössä on
hitaanlainen ja epävarma kupariyhteys, joka korvataan 10M/10Mb/s-yhteydellä. Nopeutta saadaan lisättyä melkoisesti verrattuna vanhaan liittymään”, Jussila tarkentaa. ”Meille kaikki asiakkaat – pienetkin ovat elintärkeitä nyt ja tulevaisuudessa. Olemme hyvin tyytyväisiä yhteistyön alkamisesta Etapin kanssa ja huolehdimme, ettei uuden asiakkaamme tarvitse murehtia tietoliikenneasioista,” Jussila vakuuttaa hyväntuulisesti. Tampereen seudulta löytyy varmasti monia alan kilpailijoita, joten mitkä mahtavat olla Tampereen Puhelimen valttikortit asiakkaidensa tyytyväisyyden ylläpitämiseksi? Vastaukseksi riittäköön Jussilalta tulleen sähköpostin yhteydessä olevat loppusanat. ”Jokainen asiakas on meille tärkeä. Lupauksella on merkitys, koska lunastamme sanamme. Onnistumisemme kasvaa kyvystämme toimia kilpailijoitamme paremmin. Hyvä draivi tarttuu!” � Etappi-lehti 1 | 2011
19
Visuaalinen
Persoona
väkertäminen – ammatti vai harrastus?
Teksti Henriikka Heiskanen Kuva Mikko Kalliomäki ”Tuletko haastatteluun?” kirjoitan ja klikkaan lähetä-painiketta. On se Messenger sitten helppo tapa hoitaa työasioita, mietin hihitellen, kun haastateltava saapuu hetken kuluttua työhuoneeseeni. Haastattelun sentään teemme kasvotusten vaikkakin houkutteleva ajatus mese-jutustelusta käväisee mielessäni. Maybe next time.
T
ässä on Veli-Ville Korhonen, mediapajalaisten kesken ihan vain V-V. Tämä toimelias ja huumorintajuinen mies on syntynyt vuonna 1980 Nilsiässä, mutta päätynyt sittemmin Rovaniemen ja monien muiden mutkien kautta Tampereelle vuonna 2009 - lienee tyttöystävällä ollut myös osuutta asiaan. Etappiin V-V löysi muutaman vuoden työttömyys- ja sairaslomaputken jälkeen onnellisen sattuman kautta. ”Työttömyystukeani oltiin lakkauttamassa ja siinä oli muutakin säätöä tukien ynnä muun kanssa. Onneksi Työkkäristä löytyi mukava henkilö, joka ohjasi minut ensin työneuvontaan, jossa sain kuulla Etapista. Vuoden 2010 toukokuussa kävin tutustumassa Etappiin ja elokuussa sitten aloitin hommani mediapajalla”, V-V muistelee. Niin kuin varmasti monella muullakin vastavalmistuneella, myös Veli-Villellä paineet kasvoivat liian suuriksi. ”Valmistuin vuonna 2006 medianomiksi Tampereen AMK:n Taiteen ja Viestinnän oppilaitokselta, TTVO:lta, visuaalisen suunnittelun koulutusohjelmasta. Opiskelujen ohessa tein monenlaisia media-alan hommia ja näiden joukossa oli myös melko kunnianhimoisia projekteja, jotka söivät aikaani ja lopulta myös jaksamistani. Burnouthan siitä sitten palkaksi tuli”, V-V valottaa taustaansa. Etappiin tulo on tuonut miehelle säännöllisen päivärytmin ja palkkatuen lisäksi mahdollisuuden kuulostella, kiinnostaako ala vielä ammatillisessa mielessä. Media-alalla monipuolisuus on valttia. V-V onkin tehnyt monenlaisia visuaaliseen suunnitteluun liittyviä hommia niin printtimedian kuin kotisivujenkin parissa. Alan työkokemusta hän on hankkinut muun muassa kuopiolaisessa Mainonnan 20
Etappi-lehti 1 | 2011
tekijät-yrityksessä, jossa työskenteli vuodesta 1999 vuoteen 2003. Lisäksi kokemusta on karttunut Rovaniemellä Focus Flow:n ja Ajatuksen palveluksesta. V-V:llä on takanaan myös Varkauden Käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa suoritettu visuaalisen alan perustutkinto, jossa suuntauksena oli visuaalinen- ja pakkaussuunnittelu. ”Jossain vaiheessa myös videopuoli alkoi kiinnostamaan ja siksi hain jatko-opintoihin TTVO:lle. Koulujuttujen puitteissa tuli harjoitettua pienimuotoista yrittäjyyttä ja oman yrityksen perustaminenkin on käynyt mielessä. Rovaniemellä en päässyt yrittäjäkoulutukseen mutta en antanut sen lannistaa. Muutto Tampereelle on avannut uusia ovia”, medianomi kertoilee.
Etapista maailmalle
Voiko työtä kutsua myös harrastukseksi? Jos V-V:ltä kysytään, niin voi. Koneen ääressä tehtävä istumatyö tosin vaatii muitakin harrastuksia ja niitä V-V:llä onkin lukuisia. ”Muutamia mainitakseni esimerkiksi lumilautailu, retkeily, seikkailu, Etapin keskiviikkoinen sähly, kameroiden rakentaminen ja valokuvaaminen, tietokoneella väkertely, kaikenlainen uuden luominen...” Aika monipuolinen kaveri, sanoisin. Ja vielä kasvissyöjäkin! Hän laskee myös yrittäjyyden harrastuksiin, joten on ihme, jos tällaisella tarmokkaalla asenteella ei elämässään pärjää. V-V:n mielestä mediapajalla on hyvä meininki. Hommia on ollut riittämiin ja niissä on ollut tarpeeksi haastetta kokeneemmallekin tekijälle. Apuakin on kuulemma rohjennut kysyä ongelmakohtien ilmaantuessa. Työnkuva Etapissa on ollut monipuolinen: siihen on kuulunut esimer-
kiksi Joomla!-verkkojulkaisjärjestelmän opettelua ja käyttöä, verkkosivujen ja painotuotteiden tekemistä, taittohommia sekä muiden mediapajalaisten opastusta ohjelmien käytössä. Esimerkiksi Etapin kuukausittaisen tiedotteen visuaalinen ilme on V-V:n käsialaa. ”Pakko sanoa näin urheilumiehenä, että onhan tuo Etappisählykin aika odotettu juttu. Kiinnostavien työjuttujen lisäksi olen saanut tutustua hyviin tyyppeihin niin mediapajalla kuin muuallakin talossa”, V-V jatkaa ja lisää virnistäen: ”Etappi on ollut minulle vähän kuin turvapaikka kodin tiskivuoroilta.” Mutta Etappikin on etappi vain tietyn aikaa – joskus matkan on jatkuttava. Etapissa panostetaan edelleensijoittamiseen, jonka puitteissa työntekijää autetaan löytämään uusi työpaikka joko avoimilta markkinoilta tai jonkun yhteistyökumppanin palveluksesta. Myös V-V on saanut tuntumaa edelleensijoitukseen ja nyt onkin tullut hänen aikansa ottaa askel kohti uusia haasteita. ”Edelleensijoituskuvio mahdollistaa uusien asiakaskontaktien syntymisen, joten pidän sitä hyvin tärkeänä osana Etapin toimintaa. Työskentely Etapissa on vahvistanut omaa työntekijäprofiiliani – media-ala siis yhä vetää puoleensa myös ammatillisessa mielessä. Aloitin vastikään työt Lielahden Sportia Pekassa ja olen viihtynyt uudessa työpaikassani hyvin. Työ on ollut haasteellista ja välillä on kiirettäkin pukannut”, V-V kertoo tyytyväisenä. Etappi on tehnyt tehtävänsä V-V:n osalta. Uusien kavereiden, antoisan työkokemuksen ja valoisien tulevaisuusnäkymien siivittämänä on hyvä lähteä kohti uusia seikkailuja. Siispä tuokoon visuaalinen väkertäminen leivän V-V:n pöytään myöskin tulevaisuudessa. �
sesta sijoituk li-Ville n e e l l e d e E töihin: V oikeisiin nsijoitusjaklee sai edel een työpaikan lk sonsa jä kalta. e P Sportia
Etappi-lehti 1 | 2011
21
Artut akvarellien lumoissa
Teksti Henriikka Heiskanen KUVA Merja Heikka
O
n 90-luvun lama-aika. Lama pakottaa monet työttömiksi. On keksittävä tekemistä - omaehtoista työtä ja uutta sisältöä elämään palkkatyön tilalle. Ei saa jäädä paikoilleen. Ei saa antaa luovuuden kadota. Ei saa unohtaa elämän värejä! Minäkin muistan laman ja veteen keitetyn puuron. Onneksi oli mansikkahilloa ja luovaa hulluutta. Saan kurkistaa hetken aikaa akvarellimaalaajien sielunmaisemaan. Kaksi naista, Leena Palokangas ja Leila Liikkanen, istuvat kanssani avarassa huoneessa Etapin toisessa kerroksessa. Valo tulvii sisään korkeista ikkunoista - kevätaurinko inspiroi maalamaan. Ikkunasta avautuu näkymä kadulle ja Koskikeskuksen kauppakeskittymään. Tämä on ikkuna arkiseen elämään. ”Tila on ollut oikea ateljee ja miljöö on loistava liikenteellisesti”, Leena toteaa haikeutta äänessään ja Leila jatkaa: ”Harmittaa kovasti lähteä. Surutyötä olemme kuitenkin ehtineet tehdä jo kauan, sillä lähdöstä on puhuttu jo vuosia.” Niin kuin monen etappilaisenkin, Vuolteenkatu on ollut myös heidän tukikohtansa monen vuoden ajan. Etapin muuton takia myös heidän on etsittävä uusi tila maalausryhmälleen. Kuinka sitten akvarelliryhmä Artut sai 22
Etappi-lehti 1 | 2011
alkunsa? ”Aloitimme samalla maalauskurssilla vuoden 1995 alussa. Kurssi kulki silloin nimellä ”Taidekurssi työttömille” ja opettajina toimivat kuvataiteen opettaja Kaarina Pulkkila sekä taiteilija Paula Puikkonen. Maalasimme akvarelleilla ja piirsimme. Taidekursseille oli tuolloin paljon pyrkijöitä, joten olimme onnekkaita saadessamme kurssipaikat”, naiset kertovat. Maalauskurssi pyöri aluksi Etapin tiloissa, mutta toimi välillä Ahjolassa palaten sen jälkeen takaisin Etappiin. Muutaman vuoden jälkeen kurssi alkoi pyöriä omaehtoisesti ilman opettajia. Jotkut maalareista olivat mukana vain hetken aikaa, mutta sinnikkäimmät jäivät. Sekä Leena että Leila kuuluvat sitkeiden harrastajien alkuperäisheimoon.
Maalatessa oppii
”Joskus maalasimme puupajan yläpuolella sijaitsevassa huoneessa, josta näkyi Ratinan suvanto. Se oli inspiroiva paikka maalata”, Leena muistelee. Leilalle Vuolteenkatu on käynyt tutuksi Etapin edeltäjän, Tampereen Työttömät Ry:n kautta. ”Liityin yhdistykseen jäätyäni työttömäksi. Yhdistys järjesti monenlaisia kursseja. Sitä kautta kysyin sitten Artuille tiloja Etapista
ja onneksemme saimme oman maalaushuoneen. Vuosien saatossa toiminta on kehittynyt pienimuotoisesta melko laajaksi kokonaisuudeksi”, Leila kertoo viitaten Etapin nykyiseen toimintaan. Artut eivät kilpaile keskenään. Heille tärkeämpää on pohdiskella yhdessä ja oppia uutta. ”Silloin kun opettajat vetivät kursseja, meille annettiin valmiit aiheet. Nykyään kukin maalaa, mitä itse tahtoo. Kesäisin olemme pitäneet lomakauden, mutta silloinkin olemme järjestäneet monenlaista toimintaa. Esimerkiksi vuoden 1997 kesällä järjestimme viikon mittaisen maalausleirin. Olemme melko tiivis porukka ja aktiivisia muullakin harrastusrintamalla”, Leena kertoo. Ryhmä on myös pitänyt useita näyttelyitä matkansa varrella. Näyttelyt ovat vallanneet niin Etapin juhlasalin, käytävät kuin alakerran toimistotilatkin. ”Maalaaminen antaa meille vaihtelua ja virkistystä. Se on kertakaikkisesti parasta puuhaa”, kuuluu erään pöydän äärestä. Leenan mielestä maailma on menossa siihen suuntaan, että luovuudella on yhä suurempi merkitys ja siksi luovalle toiminnalle pitäisi löytyä enemmän paikkoja ja mahdollisuuksia. Käyttökelpoisten tilojen
Artut eli Leila, Terttu, Irja, Lea, Leena, Eeva, Tuula, Rauha, Inga keväisissä tunnelmissa.
vuokraaminen on kallista ja lisäksi tuntuu, että vapaita tiloja vainotaan bisneksen nimissä. Keskustelussa käy ilmi, että eläkejärjestöt tarjoavat vanhemmalle väelle melko runsaanlaisesti harrastuspiirejä ja ohjelmaa, mutta entä nuoremmat?
Luovuus ei tunne rajoja
Hetken aikaa mietin rahan merkitystä yhteiskunnassamme. Rahan (tai sen vähyyden) ei kuuluisi olla esteenä harrastustoiminnalle, sillä on selvää, että esimerkiksi luova toiminta edistää ihmisen hyvinvointia. Lisäksi ryhmämuotoinen toiminta ylläpitää sosiaalisia suhteita ja näin moni syrjäytymisvaarassa oleva voi saada tärkeän kokemuksen ”kuulumisesta jonnekin”. Valitettavasti usein harrastusseurojen ja yhdistysten maksut ovat korkeita, joten vähävaraisimmat jäävät helposti tällaisen toiminnan ulkopuolelle. Harrastustoiminnan tukeminen on tärkeää, sillä kun ihminen voi kokonaisvaltaisesti hyvin, hän pystyy toimimaan täysipainoisemmin kaikilla elämän osa-alueilla. Onneksi luonnossa liikkuminen ja luovuuden käyttäminen ovat ilmaista kaikille. Keskustelu akvarelliryhmäläisten kanssa rönsyilee väreihin ja pukeutumiseen. Poh-
ditaan yhdessä, miksi ihmiset pukeutuvat turhan paljon mustiin ja harmaisiin. Entä sitten kaupallinen värimaailma ja muotivirtaukset? Aiheeseen liittyen joku heittää ilmoille termin ”värirasismi”. Puhutaan myös kertakäyttökulttuurista - siitä, miten tavarat hajoavat ennen aikojaan ja aina on ostettava uutta tilalle. ”Selvää markkinavoimien vallankäyttöä”, Leena laukaisee ja lisää: ”On kuitenkin ilahduttavaa, että nykynuoret osaavat ajatella itse eivätkä lähde kaikkeen mukaan”. Näillä naisilla on paljon kantaaottavia ajatuksia aikamme hengestä. Se on selvää, että elämä
ja sen värit ovat Arttujen sydämen asia. �
Etappi-lehti 1 | 2011
23
Terveyskolmikon
tärkeä työ
Teksti Henriikka Heiskanen KUVA Merja Heikka
24
Etappi-lehti 1 | 2011
I
stumme, minä ja terveystiimin kolmikko, Susannan työpöydän ympärillä Vuolteenkadulla. Pöydällä lojuu värikarttoja. Minulta kysytään mielipidettä seinämaalin väriksi: kurkku vai marjapuuro? Nyt eletään jänniä aikoja, sillä terveystiimiläisten uudet työhuoneet ovat maalia vaille valmiina odottamassa toiminnan alkamista uusissa tiloissa Sarvijaakonkadulla. Lopulta sekä Susannan että Katjan työhuoneen väriksi valikoituu lempeän sininen ja Kristiinan huone saa puolestaan vihreän ja ruskean sävyjä. Terveystiimiin kuuluvat terveydenhoitaja Susannan Oksanen sekä yksilöohjaajat Katja Koskensalo, joka on erikoistunut mielenterveys-, päihde- ja elämänhallinta-asioihin ja Kristiina Nippula, joka huolehtii pääasiassa Etapissa työskentelevien yk-
”Meillä ei ole samanlaista tietojärjestelmää eikä potilasrekisteriä niin kuin terveyskeskuksilla, joten se rajaa paljon toimintaamme. Keskitymme ongelmien ennaltaehkäisyyn”
sin) mittaus sekä tarvittaessa tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointi ja verensokerimittaus. Tarpeen mukaan voidaan sopia uusi tapaaminen terveyspisteeseen tai varata aika toiseen terveyttä ja toimintakykyä edistävään palveluun. Yksilöohjaajien työ on keskustelulähtöistä asiakkaan motivoimiseen perustuvaa ohjaamista. Etapissa kannustetaan liikkumaan, syömään terveellisesti sekä vähentämään tupakan ja alkoholin käyttöä. ”Tällä hetkellä luomme yhteistyöverkostoja, viikkoaikatauluja ja mietimme työn sisältöä. Hankimme materiaalia ja välineistöä eli pääasiassa valmistelemme toimintaa. On tärkeää, että toiminnalla on tukeva perusta, jotta se palvelisi asiakkaitamme mahdollisimman hyvin tulevaisuudessa”, tiimiläiset kertovat. Uusissa tiloissa terveyspiste sijaitsee autopajan kanssa samassa rakennuksessa, jossa jokaisella tiimiläisellä on oma työhuoneensa. ”Mediapaja hoitaa terveyspisteen esitteiden ja mainosten teot. Paikallislehtiin tulee myös mainontaa”, Kristiina kuvailee. Terveyspiste kuuluu terveystorihankkeeseen, jonka rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.
Etsivät vastaanoton ulkopuolella
silöohjauksesta. Terveyspiste on matalankynnyksen periaatteella toimiva paikka, jonne työttömät voivat tulla terveyden peruskartoitukseen, ja jossa on mahdollista saada terveysneuvontaa sekä ohjausta elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Tavoitteena on antaa asiakkaalle mahdollisuus pohtia omaa tilannettaan ja terveystottumuksiaan sekä löytää motivaatiota omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Perustus tukevalle pohjalle
Perustyövälineenä on terveystapaamisen nimellä kulkeva terveystarkastus, joka pitää sisällään niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin terveyden kartoituksen. Terveystapaamiseen kuuluu myös verenpaineen ja BMI-indeksin (pituus-painoindek-
Terveyspisteen toiminta on ennaltaehkäisevää ja etsivää työtä, mikä tarkoittaa, että Susanna ja Katja jalkautuvat myös vastaanoton ulkopuolelle yhteistyökumppanien toimipisteisiin. ”Meillä ei ole samanlaista tietojärjestelmää eikä potilasrekisteriä niin kuin terveyskeskuksilla, joten se rajaa paljon toimintaamme. Keskitymme ongelmien ennaltaehkäisyyn”, tiimiläiset valottavat tilannettaan. ”Yhteistyö seurakuntien kanssa Työ- ja elinkeinotoimiston ohella on varmasti yksi näkyvimmistä talon ulkopuolella tehtävästä työstä. Tarkoituksenamme on mennä esimerkiksi työttömille järjestettäviin ruokailuihin, mitata verenpainetta ja keskustella samalla terveyteen sekä hyvinvointiin liittyvistä asioista ja kertoa terveyspisteen toiminnasta. Olemme olleet yhteydessä myös Tampereen ammattikorkeakouluun. Opiskelijat olivat kiinnostuneita tulemaan Etappiin pitämään terveysaiheisia teemäpäiviä. Terveyspisteen toiminnasta on varmasti myös monen opinnäytetyön aiheeksi”, Susanna vinkkaa uuden työhuoneensa pöydän äärestä. Toimintaa on käyty esittelemässä useissa paikoissa. Yhteistyöstä kiinnostuneita tahoja on löytynytkin jo monia: CIMSON koulutuspalvelut, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus TYP, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA sekä PIOTTY-projekti (Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki). Tampereen kaupungin terveystarkastuksissa käyviä pyritään myös ohjaamaan Etappiin. ”Kaikki työttömät ovat tervetulleita terveyspisteeseen. Toimimme sekä ajanvarauksella että avoimen vastaanoton periaatteella. Ilman ajanvarausta terveyspisteeseen voi tulla keskiviikosta perjantaihin klo 9-12. Tulijan on silti hyvä varmistaa puhelimitse, että olemme paikalla, Katjaa lopettaa ytimekkäästi. Lopuksi tahdon tietää vielä verenpaineeni. Lukemat eivät kuulemma päätä huimaa, joten voin huoletta juoda vielä toisenkin kupillisen aamukahvia. � Etappi-lehti 1 | 2011
25
Persoona
Mikko sählää kentällä - ei liikenteessä Teksti Henriikka Heiskanen Kuva Merja Heikka
T
änään minulle valkeni yksi jos toinenkin asia. Olin elänyt siinä luulossa, että Etapissa juoksevia asioita ja kuljetuksia hoitaa kuka milloinkin ehtii. Sitten sain tehtäväkseni ottaa asiasta selvää ja niin palaset loksahtelivat paikoilleen. Nyt tiedän, että Etapissa on ikioma autonkuljettaja ja hän on nimeltänsä Mikko Mannila. Kyllähän minä olen nähnyt Mikon töissä lähes päivittäin ja jutellut hänen kanssaan monet kerrat, mutten ollut koskaan kysynyt hänen työnimikettään. Mikon lisäksi talossa on myös kaksi muuta kuljettajaa. Niin kuin varmasti monen muunkin, myös Mikon tie Etappiin on käynyt monien mutkien kautta. Mikko työskenteli harjatyöntekijänä teknillisiä koneharjoja valmistavassa firmassa 22 vuoden ajan. Sitten yritys siirsi tuotantonsa Viroon ja niin Mikon täytyi etsiä itselleen uusi työ. ”Siitä alkoi minun kurssikierteeni. 2000-luvun alussa kävin levyseppähitsaajakurssin TAKK:ssa ja tein töitä eri vuokrafirmojen kautta. Kävin paljon muitakin kursseja. Jossain vaiheessa tuli tunne, että halusin vaihtaa metallialalta varastoalalle ja niin kouluttauduin varastomieheksi Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksessa vuosien 2005-2006 aikana”, Mikko kertoo taustastaan ennen Etappia. Metallialalla joutuu tekemisiin monien terveydelle haitallisten aineiden kanssa, joten senkin takia varastoala tuntui paremmalta vaihtoehdolta omaa terveyttä ajatellen.
Kontista kohti uusia haasteita
Vuonna 2007 Mikko pääsi palkkatuettuun työhön Lielahdessa sijaitsevaan 26
Etappi-lehti 1 | 2011
Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavarataloon. Kontissa myydään hyväkuntoista lahjoituksena saatua tavaraa - muun muassa vaatteita, kirjoja, huonekaluja ja astioita. Siellä Mikko toimi autonkuljettajana, mutta pääsi myös myyntityön makuun huonekalujen parissa. ”Aamulehti teki minusta silloin jutun lehteen, mutta olivat kirjoittaneet sukunimeni väärin”, Mikko harmittelee. Siispä minä lupaan kautta kiven ja kannon, että tähän juttuun nimi tulee oikein. Mikko löysi Etapin Työvoimatoimiston nettisivujen kautta. ”Ilmoituksen nähtyäni soitin Ohralahden Martille, joka on työnohjaajana autopajalla ja kysyin mahdollisuudestani päästä töihin taloon. 14.6.2010 aloitin työt Etapin autonkuljettajana. Olen viihtynyt mainiosti ja tuntuu, että olen sopeutunut porukkaan hyvin”, Mikko sanoo. Kuljetuspäällikön, niin kuin joku hänet taannoin nimesi, työviikkoon kuuluu esimerkiksi varaosien hankkimista autopajalle, huonekalujen tuontia puupajalle ja valmiiden tuotteiden vientiä asiakkaille, keittiöön tulevien tarvikkeiden noutoa tukusta sekä toimiston kirjeiden ja mediapajan toimitusten kuljettamista. Tampereen kesäkaduilta tutuiksi tulleiden citypyörien vieminen paikoilleen ja niiden tuominen huoltoon pyöräpajalle kuuluu myös autonkuljettajan tehtäviin. Toisinaan joku haluaa tehdä lahjoituksen pyöräpajalle, joten Mikko hoitaa myös näiden lahjoituspyörien noutamisen. Tekemistä siis riittää - unohtamatta tietenkään Etapin muuton myötä kertyviä ylimääräisiä ajokilometrejä.
Työ miehen tiellä pitää Etapissa oloaikana Mikossa on vahvistunut ajatus ”oikeisiin” töihin pääsemisestä. Mikon mielestä Etapissa on hyvää se, että täällä saa henkilökohtaista ohjausta eikä ikä tai ihonväri ole este töihin pääsemiselle. Kysyessäni, miten Mikko kokee Etapin muuton, hän vastaa pienoista pettymystä äänessään: ”Muutto on tylsä, mieluummin pysyisin täällä Vuolteenkadulla. Sarvijaakonkatu on minulle tuttu paikka jo niiltä ajoilta, kun opiskelin JAKK:ssa, jonka toimipiste oli silloin juurikin samaisessa kiinteistössä. Vuolteenkadulla on tilaa ja enemmän yksityisyyttä - toisin kuin uudessa paikassa, jossa tilat ovat paljon pienemmät. Uskon, että auto- ja pyöräpajalle koituu eniten päänvaivaa juuri tilojen pienenemisen takia”. Koko ikänsä Tampereella asunut ja tällä hetkellä Järvensivulla asuva Mikko kulkee työmatkansa joko bussilla tai kävellen. Kävelyn lisäksi Mikko laskee harrastuksikseen Etapin keskiviikkoisen sählyn, satunnaisen polkupyöräilyn sekä television katselun. ”Sähly on työviikon piristysruiske. Siellä pääsee eroon luutuneista rooleista. Sählyssä elehtiminen ja apinointi on sallittua, jopa suotavaa”, Mikko kertoo hyväntuulisesti. Mikon aika Etapissa päättyy elokuun lopulla, johon mennessä hän toivoo löytäneensä uuden työpaikan. ”Mitä työpaikkoihin tulee, olen avoimin mielin liikkeellä. Kaikenlaista on tullut tehtyä ja olenkin valmis ottamaan vastaan monenlaista työtä. Pääasia on saada töitä, sillä en halua jäädä työttömäksi”, Mikko lopettaa jämäkästi. Eiköhän tekevälle työtä löydy! �
”Olen viihtynyt mainiosti ja tuntuu, että olen sopeutunut porukkaan hyvin”
Etappi-lehti 1 | 2011
27
TEKSTI Henriikka Heiskanen
Hengitä syvään, keskity hyvään ”On niin hiljaista, että voin kuulla elämän alkusävelen ja sydämeni salaisimmat toiveet. Tuuli, vesi, maa ja ilma kertovat tarinoitaan eikä minun tarvitse vastata – riittää, että olen läsnä ja vain kuuntelen. Juuri tässä on kaikki hyvin. Tässä voin hengähtää ja kerätä voimiani uuteen aamuun. Huomista on turha miettiä. Se tulee, kun on tullakseen aivan niin kuin ruohokin kasvaa itsekseen. Suljen silmäni ja nukahdan maailman syleilyyn. On niin hiljaista.” Joskus on pakko ottaa aikalisä, luova tauko, ja miettiä, mitä oikeastaan haluaa elämältään ja itseltään. Toisinaan on hyvä vain olla ja hengitellä, kunhan tajuaa lähteä ajoissa liikkeelle ennen kuin kotisohva imaisee sisuksiinsa ja ajatukset jumiutuvat passivoitumisen kiertoradalle. Monille tulee varmasti jossain vaiheessa vastaan hetki, jolloin tajuaa kaipaavansa muutosta liian rutiininomaiseen, pysähtyneeseen elämään. Silloin on parasta kuunnella hälytyskellojen ääntä ja lähteä liikekannalle – mutta minne?
Valintojen maailma
Jos mietitään vaikkapa koulutusasioita niin varmasti moni yläkoulu- ja lukioikäinen kokee suunnatonta ahdistusta pohtiessaan itselleen sopivaa ammattialaa: ryhtyäkö kenties hiustenhalkojaksi, koirankynnenleikkaajaksi, henkilökohtaisen 28
Etappi-lehti 1 | 2011
avustajan henkilökohtaiseksi avustajaksi, valmisruokien valmiiksipureskelijaksi vaiko sittenkin varapresidentin varakynän teroittajaksi. Niin, vaihtoehtoja on aivan liian monia! Helposti vapaus valita voi muuttua hermoja raastavaksi taakaksi. Lukuisista vaihtoehdoista on onnistuttava valitsemaan juuri se itselle sopiva ala – ja entä jos valitseekin väärin? Opettajat suosittelevat omia alojaan, vanhemmat sekä isovanhemmat omiaan ja kaverit omiaan. Pää voi mennä vähemmästäkin sekaisin eikä pian enää kuule, mitä oma mieli haluaa. Onneksi on olemassa vaihtoehtoisia väyliä, jotka tarjoavat mahdollisuuden kuulostella omia tuntojaan ja taipumuksiaan - työpaikkoja, joissa voi harjoitella työntekoa tekemällä kuitenkin ihan oikeita töitä. Monet saattavat ajatella, että työharjoittelu tai palkkatuettu työ ei ole niin arvokasta työtä kuin niin sanottu oikea palkkatyö, sillä jo sanat ”harjoittelija” ja ”tuettu” voivat herättää negatiivissävytteisiä mielikuvia osaamattomasta henkilöstä ja ei niin merkityksellisestä työstä. ”Mutta sinnikäs harjoittelu vie kohti mestaruutta”, virnuilee kuolematon optimisti ja jatkaa sinnikkäästi harjoitteluaan. On hienoa, että ammattikouluttautumattomalla ihmisellä on mahdollisuus tutustua itseään kiinnostavaan alaan ilman liian kovia suorituspaineita tai kattavia
ennakkotietoja ja -taitoja alaan liittyen. Monta vuotta, esimerkiksi masennuksen tai muun työkyvyttömyyden takia, työttömänä oltuaan ei välttämättä kykene hyppäämään saman tien työpaikkaan, jossa työtahti on tappava ja tunteja sata per viikko. Pehmeä lasku antaa mahdollisuuden sopeutua säännölliseen päivärytmiin ja työelämän sääntöihin ilman, että joutuu ajamaan itseään äärirajoille. Toiset kestävät enemmän painetta ja ovat tottuneet hektisempään elämänrytmiin kuin toiset, eikä kaikkien ole tarkoituskaan mahtua samaan muottiin. Siksi on tärkeää, että ihminen oppisi kuuntelemaan itseään ja asettamaan itselleen realistisia tavoitteita suhteessa omaan itseensä ja jaksamiseensa - kuitenkaan alisuoriutumatta.
Laita hyvä kiertämään
Aina ihminen ei jaksa uskoa itseensä eikä mahdollisuuksiinsa, vaikka tietäisikin omaavansa kykyjä vaikka mihin. Epävarmuus ja pelko voivat nujertaa rohkeuden ja ihminen tyytyy jäämään kitukasvuiseksi koivuksi sen sijaan, että kasvaisi täyteen mittaansa tähtiin kurkottelevaksi mammuttipuuksi. Toisilta ihmisiltä tuleva tuki ja kannustus ovat hyvin tärkeässä roolissa. Kun joku tulee ja sanoo ”hyvä, sinä osaat”, se voi saada ihmeitä aikaan ihmisessä, joka on tottunut vähättelemään itseään ja suo-
riutumistaan. Meidät on kasvatettu vähättelykulttuuriin. Kehuja ei liiemmin satele, vaikka usein siihen olisikin syytä. Jos jo yksikin kannustava sana tai pieni hymy voi saada toisen puhkeamaan kukkaan, niin miksei laittaisi hyvää kiertämään? Toisten kannustamana ihminen voi löytää itsestään ominaisuuksia, joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Pikkuhiljaa ihminen sitten uskaltaa laittaa itseään enemmän likoon ja ottaa vastaan yhä suurempia haasteita. Usein tuntuu, että nykypäivänä ihmisen itselleen asettamat kuin myös ulkopuolelta tulevat vaatimukset ja odotukset ovat kasvaneet sellaisiin mittoihin, ettei arkista olemista ja tekemistä pidetä enää juuri minään. Kaiken on oltava vähintäänkin extremeä. Ehkä jossain on astuttu harhaan, jos onni löytyy ainoastaan olemalla otsikoissa hinnalla millä hyvänsä tai hukuttautumalla tavarapaljouteen. Voiko onnellisuuden ja tyytyväisyyden sitten löytää niistä arkisista, yksinkertaisista hetkistä, joiden olemassaoloa tuskin huomataan kaiken kiireen ja suorittamisen keskellä?
Elämä on juuri nyt
Mielestäni avain onnellisuuteen piilee siinä, että kykenee olemaan läsnä jokaisessa käsillä olevassa hetkessä oli kyseessä sitten työpaikan kokouksessa istuminen, tiskaaminen, koiran ulkoiluttaminen aa-
mukuudelta räntäsateessa, sukujuhlat, kaverin huolien kuunteleminen – mikä tahansa. Kun on läsnä, eivät eilisen murheet eivätkä huomisen pelot voi pilata nykyhetkeä. Aina ei tietenkään jaksa hymyillä, mutta jo se, että pystyy näkemään enemmän hyvää kuin huonoa tavallisessa arjessa, on suuri askel kohti pysyvämpää onnellisuuden kokemusta. Niin onnellisuuden tavoittelemisessa kuin muillakin elämän osa-alueilla on hyvä asettaa itselleen ensin pieniä päämääriä ja sitten kun ne on saavutettu, hapuilla kohti suurempia apajia. Jos ottaa kerralla liian ison palan purtavakseen, jää homma helposti puolitiehen ja ensimmäisen ”epäonnistumisen” jälkeen on liian helppo luovuttaa. Tässä kohtaa puu on mielestäni oivallinen vertauskuva: puun kasvua ei havaita päivässä, mutta vuosien kuluessa kasvu on jo silmin nähtävää. Samalla tavalla myös meidän ihmisten tehtävänä on kasvaa vähitellen, muuttua hiekanjyväsistä kallioiksi ja vesipisaroista valtameriksi. Ainoa asia, minkä kasvu vaatii, on rohkeutta ottaa askelia kohti tuntematonta ja antautua epävarmuudelle. Joka päivä meillä on mahdollisuus kuolettaa itsestämme ne osat, jotka eivät uusiudu eivätkä vie eteenpäin ja löytää niiden tilalle jotain parempaa, rakentavampaa. Yhtenä päivänä se voi olla esimerkiksi yksi negatiivinen
ajatus, jonka korvaa jollain uudella ja valoisammalla. Mieli tarvitsee toistoja ihan niin kuin vatsalihasten treenaaminenkin. Jonain päivänä voi sitten hymyillen katsoa taaksepäin ja nähdä pitkäjänteisen työn tuottaneen hedelmää – olen kehittynyt!
Jokainen on maailmankiertueella
Ihmisellä on tarve kokea kuuluvansa johonkin - oli se sitten harrastusryhmä, työyhteisö, kaveriporukka, perhe, ihmiskunta tai koko maailmankaikkeus. Jokaisella on omat vahvuusalueensa, joita tulisi oppia hyödyntämään - parhaassa tapauksessa tietenkin kaikkien hyväksi. Itsensä kuuleminen ja vahvuuksiensa löytäminen voi vaatia toisilta pidemmän aikaa ja kivisemmän taipaleen kuin toisilta, mutta kun sinnikkäästi yrittää, löytää aivan varmasti sen, mitä on aina etsinytkin. Minä otin askeleen kohti tuntematonta ja löysin itseni Etapista. Nyt minulle riittää, että vain olen tässä ja kirjoitan sanoja, jotka tahtovat tulla eläviksi. Toivon, että joku toinen voi saada sanoista jotain itselleen - ehkä rohkeutta ottaa se pelottava ensiaskel, ehkä ajanvietettä, ehkä aavistuksia kaukaisista unelmista. Haluan kannustaa sinua lähtemään liikkeelle ja kulkemaan omaa polkuasi. Se on sinua varten ja juuri sinun näköinen. �
Etappi-lehti 1 | 2011
29
Mikä Etappi? Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n tarkoituksena on asiakkaiden työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen. Etappi toimii tavoitteellisena ja hyvään elämään ohjaavana työympäristönä. Tarjoamme monialaisia työtehtäviä ja edistämme asiakkaidemme elämänhallintaa ja hyvinvointia. Etapin yksilö- ja työvalmennusta toteutetaan asiakaslähtöisesti huomioimalla asiakkaiden työ- ja toimintakyvyt, erityistarpeet ja tavoitteet.
Atk-paja huoltaa tietokoneita ja tarjoaa apua tietokoneongelmiin ohjelmien asennuksesta lähtien. Atk-paja tarjoaa myös laaja-alaista tietoteknistä koulutusta. Autopajalta löytyvät valmiudet perinteiseen autokorjaukseen. Pajalla harjoittelijat saavat laajaa käytännön kokemusta ammattilaisten ohjauksella. Mediapaja toimii mainostoimiston tavoin. Graafisia tuotteita suunnitellaan ja toteutetaan painotuotteista internetsivuihin.
Siivousosasto vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön ammattivälinein ja konein. Harjoittelijat saavat arvokasta työkokemusta hyvinkin erilaisten tilojen siivouksesta – siivottavia alueita on perinteisistä toimistotiloista aina puu- ja metalliverstaisiin. Toimisto- ja Talousyksikkö hoitaa yleisen kirjanpidon sekä asiakaslaskutukset. Harjoittelijat saavat käytännön kokemusta toimistotyöskentelystä ja asiakaspalvelusta.
Polkupyöräpaja on myymälä ja polkupyörien huoltamo. Polkupyörät saadaan lahjoituksina ja ne korjataan myyntiä varten. Puu- ja entisöintipajoilla tehdään asiakastöitä ja kunnostetaan huonekaluja sekä puuesineitä. Asiakastöinä toteutetaan mm. pöydät, tuolit, hyllyt, kaapit, ovet sekä erilaiset pienesineet. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän toivomuksiensa mukaan. Ruokala tarjoaa kotiruokaa aamusta iltapäivän ensitunneille saakka. Keittiössä harjoittelijat ja opiskelijat saavat arvokasta käytännön kokemusta alan töistä.
www.etappi.info 30
Etappi-lehti 1 | 2011
Atk/Mediapaja
Työnohjaaja: Jose Ahonen 050 431 0077 jose.ahonen@etappi.info
Autopajalta
Kuljetus/autokuskit: 050 431 0076 Työnohjaaja: Martti Ohralahti 050 431 0072 martti.ohralahti@etappi.info
Polkupyöräpaja
Työnohjaaja: A-P Rakkolainen 050 431 0075 ari-pekka.rakkolainen@etappi.info
Puu- ja entisöintipajoilla
Työnohjaaja: Jouni Tuovinen 050 431 0074 jouni.tuovinen@etappi.info
Ruokala
Emäntä: Helena Sorsa 050 5511 205 helena.sorsa@etappi.info
Siivousosasto
Työnohjaaja: Tarja Pihlman 040 768 2813 tarja.pihlman@etappi.info
Toimisto- ja Talousyksikkö
Toimisto- ja talousyksikkö: Seija Siniranta 010 231 2360 seija.siniranta@etappi.info
Terveydenhoitajat
Katja Koskensalo 050 364 0050 katja.koskensalo@etappi.info Susanna Oksanen 050 364 0236 susanna.oksanen@etappi.info
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry
Vastaava Toiminnanjohtaja: Kauko Salmivirta 0400 799 526 kauko.salmivirta@etappi.info
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30, 33540 Tampere 010 231 23 60 etappi@etappi.info
Ruokala Vuolteenkatu 11 33100 Tampere Etappi-lehti 1 | 2011
31
32
Etappi-lehti 1 | 2011