Etappilehti 2/2019 by Etappi ry

KOLUMNI Kohti parempaa maailmaa| LUONTOPOLKU Nuorisovaihto Ukrainassa | TE-PALVELUT Työnhaku uudistuu

Etappi

Neuvonta

Seikkailua

Lento on Luontopolun uusi yksilöohjaaja

Ohjaamosta ohjeita nuorille

Löytöretkiä kaupungissa

2/ 2019

Etappilehti

NEN! ILMAI AAN UK OTA M

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 & 30 33540 TAMPERE www.etappi.info

ETAPPILEHTI © Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, 2019 ISSN 1799-9901 Ilmestyy kahdesti vuodessa, painos 700 kpl. PAINOPAIKKA: PK-Paino, Tampere KANNEN KUVA: Niko Saarikoski SISÄKANNEN KUVA: Pauli Törmä, ”3 . sinfonia, B-duurissa” (Tampere 2019)

TÄSSÄ LEHDESSÄ 04 KOLUMNIT

16 JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI

06 UUTTA AMMATTIA HAUDUTTAMASSA

18 LUONNOSTAAN TUTTU JENNI

08 HELMIHOMMA: YHDESSÄ LÖYDETÄÄN SUUNTA

20 KULKUSUUNNAT SUORAKSI OHJAAMOSSA

10 NUORISOVAIHTO UKRAINASSA

24 ÄLY TULOSSA MUOTIIN

14 TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄPALVELU

26 KAUPUNKISEIKKAILU KUTSUU!

LEHDEN TEKIJÖITÄ

SARI HARSU Päätoimittaja

SAARA ROHKIMAINEN Valokuvaaja-graafikko

JONI SYVÄNEN Toimitussihteeri

PAULI TÖRMÄ Valokuvaaja-toimittaja

ATTE VIHERIÄLÄ Toimittaja

NIKO SAARIKOSKI Graafikko

JARMO HYYTIÄ Valokuvaaja

AARON LEPISTÖ Graafikko

ETAPIN TOIMINTAA TUKEE

PÄÄKIRJOITUS

SARI HARSU Yksilöohjaaja Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

Vanha työelämäversio vaatii päivitystä ”SOSIAALINEN NORMI kokoaikaisesta palkkatyösuhteesta voi olla vahingoittava, jos se ei enää vastaa työmarkkinoiden todellisuutta. Nuoria ei kannata syyllistää työttömyydestä tai kasvattaa odotuksia heidän työurastaan, jos heidät on koulutettu alalle, jossa on tarjolla palkatonta työtä ja epävarmoja pätkiä pysyvien työsuhteiden sijaan”, tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi kirjoittaa ECOSOS-hankkeen kotisivun artikkelissa. Muutama etappilainenkin pääsi mukaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen hankkeeseen, jossa tutkittiin ekologisesti kestävien tuotanto- ja elämäntapojen yhdistämistä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten osallisuuden lisäämiseen ja työllistämiseen. Rajallisten luonnonvarojen huvetessa on suunnattava katse kehitykseen, joka tähtää muuhun kuin talouskasvuun.

Palkkatyön rinnalle on nostettava muuta toimintaa, jolla ihminen voi osallistua yhteiskuntaan. Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa ECOSOS-hankkeessa tarkasteltiin ekososiaalisia innovaatioita eli ruohonjuuritason toimintaa, jossa luodaan ekologisesti kestäviä tuotanto- ja elämäntapoja esimerkiksi materiaalien kierrätyksen, pyöräilykulttuurin ja ruokajärjestelmän muutoksella ja samalla työllistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia. Lisäksi tarkasteltiin ryhmähaastattelujen avulla suomalaisten työttömien nuorten työhön liittyviä arvoja. Nuoret pohtivat ryhmähaastatteluissa, kumpi on tärkeämpää, hyvä palkka ja sosiaalinen asema vai työ, jolla on merkitys. Kävi ilmi, että nuoret pitävät tärkeänä, että heidän tekemänsä työ on hyödyksi ihmisille ja maapallolle. He eivät halua osallistua ympäristöhaittoja kas-

vattavaan työelämään. Nuoret kuitenkin tunnistavat läheisten ja viranomaisten odotukset siitä, että itsensä pitää elättää palkkatyöllä työttömyysturvan sijaan. ”Pohdinta osoittaa, että nuoret työttömät eivät ole laiskoja ja syrjäytyneitä vaan omaa tilannettaan pohtivia ja itsenäisiä johtopäätöksiä tekeviä aktiivisia toimijoita”, Tuuli Hirvilammi summaa. Etapillakin näkyy yhteiskunnassa mukana olemisen uusi trendi: monet nuoret – ja myös yli 30-vuotiaat pajalaiset – haluavat tehdä hyvää ja olla aktiivisia toimijoita mutta eivät halua olla mukana loputtomaan talouskasvuun tähtäävissä talkoissa. Myös Etapin tuorein hanke Helmihomma, jota esiteltiin edellisessä Etappilehdessä ja josta on lisää juttua tässä numerossa, on samalla asialla ja ajan hermolla: nostamassa esiin vaihtoehtoisia tapoja tehdä työtä ja osallistua.

ETAPPILEHTI 02/2019

PUHEENVUORO

PIRJO PALOVIITA Erityisdiakoni, työhönvalmentaja Polku X Tampereen seurakunnat pirjo.paloviita@evl.fi

Ruoka, yhteisöllisyys ja ekologia työllistymisen tukena ETAPILLA KIERTOTALOUS on tuttua. Puupajalla entisöidään vanhoja huonekaluja, Autopajalla korjataan autoja ja Pyöräpajalla pyöriä. Myös leirivälineiden vuokraus on ekologista toimintaa. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, vaan voi lainata ja vuokrata. Ja suomalainen luonto, se jos mikä hoitaa ihmistä. Tästä Luontopolkua eteenpäin -kurssitoiminta juuri ammentaa voimansa. Kestävän kehityksen toimintamallit säästävät luontoamme ja ohjaavat meitä miettimään, mikä tässä elämässä on tärkeintä, kuluttaminen ja omistaminen vai muut kestävämmät arvot. Tampereen seurakunnilla on myös visiona tehdä maailmasta vähän parempi paikka. Se tapahtuu kuin mammutin syömien, pieni pala kerrallaan ja pieni teko kerrallaan. Elokuussa 2019 pyöräytettiin käyntiin ESR:n rahoittama KIERTO-hanke yhdessä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden, Tredun,

Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n, Ekokumppaneiden ja Titry ry:n kanssa. Hankkeen ydin on kiertotalouden ja siihen pohjautuvien työllistämismahdollisuuksien ja osaamisen lisääminen. Kohdeasiakkaina ovat erityisesti nuoret ja pitkään työttöminä olleet henkilöt. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun. Seurakuntien painopiste hankkeessa on hävikkiruuassa, sen jatkojalostuksessa ja uusien toimintamuotojen ja oppimisympäristöjen kehittämisessä hävikkiruuan ympärille. Ruokahan meitä yhdistää joka tapauksessa kaikkia. Tavoitteena on yhä uusien yhteisöruokailujen perustaminen, opetuskeittiöiden lisääminen, joissa työkokeilijat ja harjoittelijat saavat erityisoppia juuri hävikkiruuan jatkojalostuksesta. Ruokaapu kulkee tässä rinnalla. Ruoka-apua jakanut RuokaNyssehän siirtyi jo kesällä eläkkeelle ja PikkuNysset hoitavat nykyään kuljetushommat.

Nälkä voi olla myös toisen ihmisen nälkää. Yhteisöllisyys, yksinäisyyden vähentäminen ja ulkopuolisuuden ehkäisy ovat myös keinoja parantaa maailmaa. Yhdessä ruuan laittaminen ja syöminen ovat yhteisöruokailujen idea. Työkokeilijalle taas työyhteisön tuki ja yhteisöön kuuluminen voi parhaimmillaan olla erittäin voimauttavaa, niin Etapilla kuin meillä seurakunnilla KIERTO-hankkeessa ja Polku X -toiminnassa. Haloo Helsinki musisoi: ”yksinäisyys on vaarallisempaa kuin ylipaino” ja se on niin totta. Ylen tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä joskus ja joka kymmenes eli puoli miljoonaa on jatkuvasti yksin. Havahduttavia lukuja. Ei siis ole väliä missä ja miten olemme yhdessä, kunhan olemme. Ja pidetään kaverista ja maapallostamme huolta! KIERTO-hankkeen yhteystiedot: olli.rinta-mantila@evl.fi anita.aaltojarvi@evl.fi

ETAPPILEHTI 02/2019

Uutta ammattia hauduttamassa TEKSTI Joni Syvänen KUVA Pauli Törmä

Pelkästään oman kutsumuksensa löytäminen työmarkkinoilta voi olla vaikeaa, mutta oman lusikkansa soppaan vartta myöden kastaa erilaiset terveydelliset rajoitukset. Kun oma ammatti ei terveydellisistä syistä onnistukaan, voi olla eksynyt olo. ROOPE PULKKINEN on tallannut monelle miehelle tuttua urapolkua: ammattikoulusta ammatti ja armeijassa ammatti hyötykäyttöön. Roope kun on ammatiltaan kokki, palvelus oli helppoa suorittaa sotilaskeittäjänä. Tai ”helppoa”. Armeijaympäristössä selvisi, ettei Roope pysty tekemään töitä kosteissa ja ”likaisissa” olosuhteissa. Syy tähän on atooppinen ihottuma. ”Pahimmillaan iho oli verellä. Talvella eli tammi–maaliskuussa oli vaikeinta, mutta kesää kohden helpotti taas.” Attooppinen ihottuma on vaikeasti ennustettava ja oikukas, mutta sen kanssa pystyy elämään, kun oppii, miten se omalla kohdalla käyttäytyy. Sairaus on myös yksilöllinen. Roopea ei sairaus arjessa vaivaa, kunhan välttelee oireita aiheuttavia olosuhteita. Liikuntaakin pystyy harrastamaan ilman ongelmia: ”Veljen kanssa koitetaan kaksi kertaa viikossa käydä pelaamassa sulkapalloa.” Hankitun ammatin taakse jättäminen on tietenkin pettymys, mutta Roope tietää, että ammatinvaihto on pakollinen. Hän ei vielä tiedä, mikä uusi suunta voisi olla, ja se on tuottanut päänvaivaa. ”Pitäisi löytää se oma intohimo ja jonkinlainen kutsumus, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Sen pitää olla ’kuiva’ ammatti, joka ei likaa käsiä.” Roope ei suinkaan tarkoita kuivalla puisevaa, vaan ihan konkreettisesti kui-

vaa, koska kostea työympäristö on poissuljettu. Luultavasti se tarkoittaa toimistotyötä tai muuta siistiä sisätyötä.

”Täällä saa olla asiakkaiden kanssa tekemisissä ja vastata puhelimeen. Sitä kautta olen kerännyt myös itseluottamusta.” APUVERKKO AUTTAA ETEENPÄIN Roope muutti perheineen Tampereelle kaukaa Kokkolasta. Melkein 48 000 asukkaan kaupunki sijaitsee rannikolla suunnilleen Vaasan ja Oulun puolivälissä. Tampereen vilkas kaupunkielämä on ollut raikas tuulahdus pienemmän paikkak unnan jälkeen. Uuden urapolun etsimisessä Roope on käyttänyt Tampereella auttavia ohjaavia tahoja, kuten Kelaa, TE-palveluita, nuorille tarkoitettua Ohjaamoa sekä Etappia. Ohjaamo saa Roopelta estottomat kehut: ”Ehdottomasti hyvä paikka. Minulla on siellä oma henkilö, joka auttaa asiassa kuin asiassa. Kävelet sisään ja siinä on heti hyvin vastaanottava tila ja monta nuorta vastassa. Ohjaamon tyypitkin on itse nuoria, ei mitään vanhoja, ja heittävät smalltalkia.”

◄ Roope on 21-vuotias.

Etappi löytyi TE-toimiston virkailijan avulla. ”Työkkärissä oli sovittu tapaaminen. Haut opiskeluihin oli jo menneet, niin ajateltiin, että olisi hyvä löytää jokin väliaikatyö.” Avoin paikka löytyi sattumalta Etapin toimistosta. Virkailija oli ensin yhteydessä Etapin toimistoon ja toimisto puolestaan Roopeen. Nimensä mukaisesti Etappi on Roopelle väliaikainen paikka, josta saa ainakin joitain vastauksia. Toimiston työtehtäviin kuuluu muun muassa papereiden arkistoimista ja asiakkaiden rahastusta sekä asiakaspalvelua. Nämä ovat Roopelle uusia haasteita. ”Täällä saa olla asiakkaiden kanssa tekemisissä ja vastata puhelimeen. Sitä kautta olen kerännyt myös itseluottamusta.” Roope on nyt välitilassa, kun miettii uusia uravaihtoehtoja ja toisaalta odottaa kevään opiskeluhakuja, jos siihen mennessä olisi idea muodostunut. Myös Kela haravoi edelleen mahdollisuuksia ja jotain on sillä suunnalla muhimassa. Seuraavaksi edessä on muutto omaan kotiin, kun armeijakin on ohi. Roopen mielestä oli fiksumpi hoitaa armeija pois alta ennen omilleen muuttoa. Vanha, opittu ammatti jatkaa tietenkin osana elämää ja helpottaa omilleen muuttoa. ”Tykkään kokata varsinkin kotona. Teen simppeliä ruokaa.” Bravuuriaan mies ei kuitenkaan suostu paljastamaan. Lisää Ohjaamon palveluista sivulla 20.

Helmihomma: Yhdessä löydetään suunta TEKSTI Aaron Lepistö KUVA Helmihomma

Helmihommassa tututustutaan yhdessä erilaisiin työllistymisvaihtoehtoihin sekä yrittäjyyteen ja löydetään sitä kautta itselle sopiva reitti eteenpäin. Tärkeintä kurssilla on ollut yhdessä tekeminen ja se, ettei jää yksin omaa polkuaan etsiessään. HELMIHOMMA-HANKKEESSA ON tavoitteena löytää omat vahvuudet sekä oma polku työelämään. Se on avoin haettavaksi kaikille 18–29-vuotiaille pirkanmaalaisille työttömille nuorille, jotka eivät ole päässeet jostain syystä työelämään vielä kiinni. ”Helmihomma-hanke on lähtenyt käyntiin ensimmäisellä valmennuskurssilla, joka oli heinä– elokuussa”, kertovat hanketta vetävät Juha Laitila ja Jenni Rönkkö.

Ensimmäisellä kurssilla oli seitsemän osallistujaa, joista kaksi on päässyt eteenpäin töihin ja yksi Rovaniemelle opiskelemaan. Kurssi onkin ollut hyvin onnistunut, mistä kertoo sekin, että toinen kahden kuukauden pituinen kurssi järjestetään loppuvuodesta. Hakijoita Helmihommaan on tullut jopa odotuksia enemmän, ja kurssille on ollut paljon tarvetta. ”Tälläiselle kurssille on riittänyt kysyntää, ja yllätyksenä on myös tullut se,

että hakijoita riittää iällisesti yli kohderyhmän, joka on ollut 18–29-vuotiaat pirkanmaalaiset työttömät nuoret”, kertoo Juha.

KURSSILTA APUA TULEVAAN Kurssista on pidetty paljon, ja osallistujat ovat saaneet apua, tukea ja tietoa tulevaa varten esimerkiksi yrittäjyydestä ja työllistymisestä.

ETAPPILEHTI 02/2019

Alkuperäiset ajatukset hankkeessa ovat pääosin toteutuneet, mutta osuuskuntaa ei ole vielä päästy perustamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. ”Sellainen perustetaan lähitulevaisuudessa, jos kurssilla kiinnostusta riittää ja osallistujia tulee kurssille riittävästi”, kertoo Juha. Kurssilla on tullut pienempi kynnys kokeilla esimerkiksi yrittäjyyttä, varsinkin kun uutta tietoa on opittu ja kokemusta on tullut paljon lisää. ”Kurssilta ja sen jälkeen on tullut vain hyvää palautetta osallistujilta”, toteavat Jenni ja Juha yhteen ääneen.

TÄRKEINTÄ YHDESSÄ TEKEMINEN JA OPPIMINEN Tärkeintä Helmihommassa on ollut se, että kurssilaisten kanssa tehdään, opitaan ja koetaan yhdessä. Kurssilla ollaan käyty esimerkiksi erilaisilla retkillä, kuten yön yli kestäneellä retkellä, laavulla sekä melomassa kesällä Näsijärvellä. Kurssilla on myös vierailtu osuuskunnissa Tampereella ja Nokialla.

”Tutumiskäynneistä on pidetty, koska niissä on päässyt näkemään yrittäjyyttä paljon käytännönläheisemmin”, kertoo Juha. Helmihommassa tehdään myös työllistäviä projekteja, kuten viimeisimpänä saunatelttaretken järjestäminen ja tapahtuman markkinointi. Retken järjestämiseen ja suunnitteluun käytettiin paljon aikaa jo ennen tapahtumaa ja työtä on ollut saunatelttaretkelläkin. Jokainen osallistuja sai oman palkkansa saunatelttatapahtumassa tekemästään työstä ja sen tuotoista. Retki toteutettiin viime kurssin päättötyönä. Retkellä oli telttasaunan lisäksi myös keittoa, jalkahoitoja, kasvonaamiota sekä tunnelmanuotio. ”Retki oli hyvin onnistunut ja sitä oli myös toivottu kurssilaisten kesken heti uudestaan toteutettavaksi”, toteaa Jenni. Kurssi on ollut hyvin käytännönläheinen ja monipuolinen. Viime kurssilla tutustuttiin yrittäjyyteen, erilaisiin yritysmuotoihin sekä kevytyrittäjyyteen. Etapilla Helmihommassa on käynyt yrittäjäaiheisia kouluttajia jakamassa tietoaan yrittäjyydestä sekä kevytyrittäjyydestä.

”Kurssilla on yhdessä paljon pureskeltu esimerkiksi yrittäjyyttä helpommin ymmärrettäväksi ja on opittu ymmärtämään siitä yhdessä lisää”, sanoo Juha. Kurssin aikana Helmihommalle syntyi myös oma oravamaskotti, jonka kurssilaiset nimesivät Heino-oravaksi. Se on kulkenut mukana nyt jo Helmihommassa kaikkialle, mihin on menty. ”Helmihomman tulevaisuuden sunnitelmat ovat vielä avoinna ja suunnittelulle rittää vielä alkuun tilaa. Esimerkiksi osuuskunnan perustaminen riippuu paljon myös osallistujista ja heidän kiinnostuksestaan sekä tietysti osallistujien määrästä”, toteaa Jenni. Seuraavaa kurssia suunnitellaan Helmihommassa tietenkin jo suurella innolla. ”On tosi mielenkiintoista lähteä pohtimaan jo seuravaa kurssia”, kertoo Jenni. Kurssilaiset ovatkin saaneet paljon positiitivista kokemusta Helmihommasta ja päässeet sen kautta omaa polkuaan eteenpäin.

Nuorisovaihto Ukrainassa TEKSTI Atte Viheriälä KUVAT Luontopolku

Kesäkuussa 2019 Luontopolkua eteenpäin -työpaja lähti kymmeneksi päiväksi nuorisovaihtoon Ukrainaan. Tarkoin suunniteltu hanke synnytti maailmalle uusia siteitä ja runsaasti tuoretta perspektiiviä.

UKRAINAN NUORISOVAIHTOHANKE käsitti kolme jaksoa, joista ensimmäinen – niin sanottu Nuotta-valmennusjakso – pidettiin Virroilla Nuorisokeskus Marttisessa. Marttisessa on järjestetty erilaisia leirejä ja kursseja jo 25 vuoden ajan. Lisäksi se ajaa kansainvälistä nuorisotoimintaa, johon Etapin Luontopolkua eteenpäin -työpaja halusi mukaan. Timo Haaksluoto toimii Marttisessa Nuotta-koordinaattorina, ja hän oli hankkeen alusta saakka tärkeässä roolissa nuorisovaihdon järjestämisessä. ”Vedän Nuotan valmennuksellista osuutta. Valmennusjaksolla Marttises-

sa käytiin yhdessä läpi nuorisovaihdon tavoitteita. Oli sekä työpajan yhteisiä tavoitteita että nuorten henkilökohtaisia tavoitteita”, Timo kertoo. Työpajalaiset viettivät kolme yötä Nuorisokeskus Marttisessa leireillen ja ulkoillen. Tuona aikana he muun muassa kuvasivat itsestään esittelyvideon ukrainalaisille vastaanottajilleen. He myös soittivat ukrainalaisille ryhmässä Skype-puhelun. ”Voisi kuvitella, että ennen vaihtoa saattoi jänskättää itse kutakin, mutta kyllä se näppärästi meni. Kävimme läpi käytännön asioita ja sumplimme alus-

010

tavasti aikatauluja. Iso juttu siinä oli tietysti se, kun näki vähän, minkälaista porukkaa siellä oli etappilaisia vastaanottamassa. Lisäksi sai vähän lämmitellä englannin kieltä, jolla kaikki kommunikointi kohdemaassa lopulta tapahtui”, sanoo Timo.

OTSALAMPUT PÄÄSSÄ UKRAINAAN Nuorisovaihtohankkeen toinen jakso oli varsinainen vaihtomatka Ukrainaan. Luontopolkua eteenpäin -työpajan

▲ Otsalampun lisäksi Hanna oli pakannut mukaan myös aurinkorasvaa ja särkylääkkeitä, sillä Ukrainaan oltiin luvattu vaihtomatkan ajaksi 30-asteisia päiviä.

26-vuotias Hanna kertoo matkan eri vaiheista: ”Homma lähti siitä, että lentokentälle saavuttuamme hyppäsimme sellaiseen astetta vanhempaan minibussiin. Oli tosi kuuma, joten jouduimme pitämään kattoikkunoita auki. Sitten lähdimme paahtamaan ukrainalaisia teitä kohti leiripaikkaa.” Yli kahden tunnin ajomatkan jälkeen ryhmä saapui leiripaikalle. Leiri sijaitsi keskellä pilkkopimeää metsää, joten mukaan pakattu otsalamppu tuli tarpeeseen. Pimeyden keskellä suomalaiset tapasivat ensi kertaa joitakin ukrainalaisia, jotka olivat vielä hereillä. Ryhmä saapui nimittäin myöhässä, sillä erään pajalaisen matkatavarat olivat valitettavasti hukkuneet lennolla, minkä selvittelyyn kului aikaa. Seuraavana aamuna suomalaiset ja ukrainalaiset pääsivät tutustumaan toisiinsa paremmin erilaisten leiriaktiviteettien yhteydessä. Jotkut lähtivät juoksulle ja jotkut kävivät vähän matkan päässä joella uimassa. ”Meille oli myös järjestetty sellainen speed datingin kaltainen ’speed friending’

-ohjelma, jossa jokainen sai kertoa itsestään jotain. Lisäksi teimme yhdessä luonnonsuojeluaiheiset t-paidat, joista pidimme viimeisenä projektipäivänä näyttelyn.”

"Ukrainan edellinen presidentti on karkkitehtaan omistaja, joten ostin mielenkiinnosta tuliaisiksi hänen tehtaallaan tehtyjä karkkeja", Hanna kertoo. Luontopolkua eteenpäin -työpajan luontoaiheiset näköalat olivat läsnä etenkin tällä leiriytymisjaksolla. Hanna valaisee hieman, miten ukrainalainen luonto eroaa Suomen metsistä: ”Siellä oli paljon samoja kasveja kuin Suomessa. Kuitenkin huomasi, että kesä oli selkeästi pidemmällä. Esimerkiksi männyissä huomasi sellaisen eron, että kun Suomessa ne on sellaisia tikkusuoria, niin Ukrainassa ne on vähän villimmän ja kiemuraisemman näköisiä.”

011

”Kun kävimme uimassa, oli ilmeistä, miten paljon roskaa siellä maastossa oli. Ukrainassa jätehuolto on vähän eri tasolla. Siellä juomavesi pitää ostaa kaupasta ja täytyy harkita tarkkaan, missä käy uimassa. Ukrainalaiset tiedostivat tämän ongelman ja he kyselivätkin meiltä Suomen jätehuollosta”, Hanna lisää.

LEIRIVALKEILTA VÄENPALJOUTEEN Leiripäivien jälkeen ryhmä siirtyi metsän keskeltä aivan toisenlaiseen ympäristöön; Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. Parin tunnin ajomatkan jälkeen ryhmäläiset söivät hotellin edessä iltapalaa ja toivottivat hyvät matkat Timolle, jonka täytyi aikataulujen päällekkäisyyksistä johtuen palata Suomeen. ”Seuraavana päivänä oli kaupunkisuunnistusta. Meidät jaettiin joukkueisiin, ja suoritimme erilaisia tehtäviä listalta. Tehtävät saattoivat olla esimerkiksi ’ota kuva tästä ja tästä paikasta

▲ Kontrastierot Suomeen olivat todella voimakkaat, katsoi mihin suuntaan tahansa.

näin ja näin monen ihmisen kanssa’ tai ’kysy, miten sanotaan jokin fraasi ukrainaksi’”, Hanna kertoo. Kiova on Ukrainan suurin kaupunki, ja sen väkiluku on noin 2,8 miljoonaa. Jo pelkän kokoeron suhteen poikkeavaisuuksia suomalaiseen katukuvaan saattoi nähdä kaikkialla. ”Oli alueita, joissa näkyi ihan huikean kalliin näköisiä taloja. Niiden vastapainona oli muualla sellaisia todella korkeita, mutta selkeästi huonokuntoisempia kerrostaloja. Tietyt luokkaerot näkyivät aika voimakkaasti”, kuvailee Hanna. ”Metrotunneleissa oli paljon vanhempia naisia myymässä kaikenlaista käsitöistä kukkakimppuihin. Näkyi myös sellainen ilmiö, että ihmiset saattavat tulla apinoiden, koulutettujen kotkien tai jopa pulujen kanssa työntämään sulle käteen niitä eläimiä, ja jos otat syliin, voit joutua maksamaan,” Hanna lisää.

Kiovasta ryhmä siirtyi lopulta Bila Tservka -nimiseen kaupunkiin, jossa he viettivät lopun ajan. ”Se oli aika jännä paikka. Asukasluvultaan se on melkein Tampereen kokoinen, mutta siinä oli kuitenkin sellainen maalaisfiilis. Esimerkiksi yhtenä päivänä kävimme saaressa, jossa oli paljon ihmisiä istumassa rannalla, ja jollakin saattoi olla pari kolme lehmää siinä mukana hengailemassa”, Hanna naurahtaa.

REFLEKTOINTIA MARTTISESSA Nuorisovaihtohankkeen viimeinen jakso pidettiin lokakuussa Nuorisokeskus Marttisessa. Loppujaksolla oli tarkoitus reflektoida, tiivistää ja muistella yhdessä koettua vaihtomatkaa. ”Hyvä fiilis on tästä kaikesta jäänyt. Aiemmin kun mietti, missä maassa halu-

012

aisi käydä, niin ei tullut heti ensimmäisenä vaihtoehtona mieleen Ukraina. Kuitenkin nyt voisi hyvinkin harkita, että kävisi siellä toistekin. Suosittelen kyllä kaikille, että lähtevät rohkeasti mukaan tällaisiin juttuihin”, Hanna summaa kokemustaan. Yhtenä loppujakson puheenaiheena oli ukrainalaisten nuorten halukkuus tulla vuorostaan vierailulle Suomeen. Tämä on Timon mielestä hieno asia, ja hänkin tiivistää ajatuksensa nuorisovaihdosta: ”Mitään virallista ei ole vielä päätetty, mutta vuoroinhan sitä vieraissa käydään! Kokonaisuutena se, kun ottaa fyysisesti vähän etäisyyttä omaan arkeen ja omaan maahan, on mieltä avartava juttu. Siinä oma elämä saa ihan uudenlaista väritystä. Mitä elämässä ikinä miettiikään, niin jossain vieraassa paikassa sitä tulee mietittyä ihan eri tavalla – ja eri perspektiivistä.”

ETAPPILEHTI 02/2019

Nuorisovaihdon kulisseissa ”ALUSSA ETAPILTA otettiin meihin yhteyttä ja kerrottiin, että sieltä löytyisi nuorisovaihdosta kiinnostunut porukka. Minun työkuvani on sellainen, että jos joku sanoo ääneen ’tää vois kiinnostaa’, niin minähän ammun haukkana paikalle.” Antti Korhonen toimii kansainvälisen nuorisotyön koordinaattorina Nuorisokeskus Marttisessa. Ukrainan nuorisovaihto -projektissa hän veteli naruja kulissien takana. Antin työnsarkaan kuuluivat hankehallinnan lisäksi erilaiset käytännönjärjestelyt lentolippujen tilaamisesta toiminnan suunnitteluun. ”Etapin puolesta tuli sisältö ja ajatukset siitä, millainen nuorisovaihto voisi olla. Kirjasin toiveita ylös ja toteutin niitä parhaani mukaan. Lisäksi autoin teke-

mään näiden ideoiden pohjalta rahoitushakemuksen.” Antti ja etappilaiset pohtivat yhdessä nuorisovaihtoon liittyviä tavotteita. Nämä tavoitteet listattiin rahoitushakemukseen, joka lähetettiin Erasmus+ -nimiseen ohjelmaan. Tämä Euroopan unionin ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuksia kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Antilta löytyi myös kontaktit, joiden ansiosta Luontopolkua eteenpäin -työpajan nuorisovaihdosta saatiin räätälöityä sen nimeen ja arvoihin sopiva pakkaus. Hanke toteutettiin yhteistyössä Ukraine NGO Forum -järjestön kanssa. Ukraine NGO (”non-governmental organization”) Forum on voittoa tavoittelematon järjestö, joka yhdessä muiden

013

kansalaisjärjestöjen kanssa edistää humanitääristä ja kehityksellistä toimintaa Ukrainassa. ”Syy, miksi nuorisovaihto päätettiin suunnata Ukrainaan, tulikin siitä, että tiesin kontaktini järjestäneen paljon luontoaiheisia tempauksia ja eräilyä muun muassa partiolaisten kanssa. NGO People on myös hyvä ja luotettava kumppani, joten oli helppo ryhtyä heidän kanssaan jälleen yhteistyöhön.” ”Tärkeää tässä hankkeessa oli myös se, että ryhmä teki paljon itse, eikä kyseessä ollut vain bussiin hyppääminen ja kiertoajelua valmiiksi pureskellussa pakettimatkassa. Sekä Marttisen leirijaksolla että sitten siellä Ukrainassa tehtiin aika pitkälti kaikki itse.”

ETAPPILEHTI 02/2019

Tulevaisuuden työelämäpalvelu TEKSTI JA KUVA Pauli Törmä KUVANMUOKKAUS Saara Rohkimainen

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisijaksi kehitelty Työmarkkinatori on vihdoin valmistumassa kansan käytettäväksi.

KOKO AJAN kehittyvässä maailmassa myös työnhakupalvelut ovat siirtymässä nykyaikaan. Vanha mol.fi korvataan uudella Työmarkkinatori.fi-palvelulla, joka on osa syksyllä 2016 alkanutta työja elinkeinopalveluiden uudistamishanketta. Uudesta sivustosta on nyt saatavilla kokeiluversio, jonka luvataan vuoden 2020 loppuun mennessä korvaavan TE-palveluiden avointen työpaikkojen sivuston. Työmarkkinatoria laitoimme kokeilemaan Mediapajan mol.fi-veteraani Jarmon. ”Ensivaikutelmaltaan pirteämmän näköinen”, kertoo Jarmo. ”Vähemmän klikkauksia tarvitaan ja työpaikkailmoitukset näki nopeammin.” Yksityisiä ja mol.fi-sivustoja käyttänyt työnhaun konkari suhtautuu uuteen Työmarkkinatoriin positiivisesti, mutta varauksella. Jarmon mukaan sivustolla on hyvä visio, ja siihen suuntaan ollaan menossa, mutta testiversiosta puuttuu paljon luvattuja ominaisuuksia. ”Uudistusta mol.fi:lle on kaivattu, esimerkiksi sen huonon toimivuuden suhteen mobiililaitteiden kanssa”, Jarmo sanoo. Yksi Työmarkkinatorin päätavoitteista on saada työnhakijat, yrittäjät, työnantajat, opiskelijat, oppilaitokset,

”Palveluiden keskittäminen on hyvä idea”

työnvälitysfirmat ja rekrytointiyritykset samalle alustalle. Työnhakijat ovat ennen joutuneet käymään useilla eri työnhakusivustoilla maksimoidakseen työnsaantimahdollisuutensa. ”Palveluiden keskittäminen on hyvä idea”, kertoo Jarmo. Monelle eri sivustolle kirjautuminen ja erikaltaisten hakuprosessien käyttö on uuvuttavaa hommaa työnhakijalle. Pääsyy yksityisten sivustojen käyttöön Jarmon mukaan on ollut, että sieltä löytyy eri työpaikat kuin mol.fi:sta. Työmarkkinatori haluaa myös yksityiset palvelut osaksi itseään yhteistyökumppaneiksi tarjoamaan palveluitaan asiakkaille. Esimerkiksi Duunitori on yksi yksityisen sektorin yhteistyökumppaneista. Sivusto tarjoaa työnhakijoille ja -tarjoajille paljon tietoa työhön ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Asiakas voi valita nykyisen tilanteensa listasta ja saada tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan. Listasta löytyy informaatiota esimerkiksi pitkään työttömänä olleille tai lomautetuille. Tulevaisuuden visiona on, että työnhakija saisi kaiken tarvitsemansa tiedon työelämästä ja tilanteestaan yhdeltä sivulta. Jarmo sanoo, ettei itse lukenut sivuilta apua työllistymiseen, mutta pitää sitä ”hyvänä visiona”. Tilastokeskuksen mukaan jopa 60 prosenttia työpaikoista on vaikeasti täytettäviä. Työnhakijoiden osaaminen ja työnantajien vaatimukset eivät kohtaa. Tähän ongelmaan työnhakijan pro-

015

fiilit ovat Työmarkkinatorissa tärkeässä osassa. Niiden avulla työnhakija saa työpaikkaehdotuksia perustuen ilmoittamiinsa osaamisiin ja toiveisiin. Sivuston on tarkoitus myös osata kertoa työnhakijalle osaamisvajeesta työpaikkaan ja ohjeistaa miten korjata tämä vaje. Työnhakija voi selata (anonyymejä jos työnhakija niin haluaa) profiileja tarvitsematta tehdä työpaikkailmoitusta. Kiinnostaville profiileille voi lähettää suoraan viestejä. Järjestelmien luvataan käyttävän tekoälyä ja robotiikkaa. ”Miksei nimi voisi olla työmarkkinoiden Tinder”, Jarmo hekottelee. Hanketta kehittävät työ- ja elinkeinoministeriö ja KEHA-keskus. Juha Sipilän hallituksen kärkihanke oli työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä paremmin tukevaksi. Työmarkkinatori on TE-digi-hankkeen monivuotinen projekti, jonka kehitys tapahtuu vuorovaikutteisesti tapaamisissa, verkkotyötiloissa ja palautteen perusteella. Nykyistä koeversiota kannustetaan käyttämään ja palautetta antamaan. ”Hyvä, että voi vaikuttaa. Yksi palaute olisi, että liikaa scrollaamista työpaikkoja selatessa”, Jarmo antaa palautteeksi. ”Työmarkkinatorin tavoitteet ovat hyviä, mutta saa nähdä toteutuvatko ne.” Jarmo lupaa jatkaa sivuston käyttämistä tulevaisuudessakin, mutta vielä testivaiheessa hän ei huomaa siinä mitään erityistä muihin palveluihin verrattuna.

JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI Kun ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi, saat käyttöösi TE-toimiston tarjoamat palvelut. Työttömyysetuus on kuitenkin vastikkeellista, mikä tarkoittaa, että sinulla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia.

TEKSTI Sari Harsu KUVITUS Mediapaja

TYÖTTÖMÄLLÄ TYÖNHAKIJALLA tarkoitetaan paitsi ilman työtä olevia työnhakijoita myös lomautettuja, lyhennetyllä työviikolla olevia ja työvoiman ulkopuolella olevia työnhakijoita. Jos olet jäämässä työttömäksi, on tärkeää ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ilmoittautuminen täytyy hoitaa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä joko Oma asiointi -palvelussa tai käymällä TE-toimistossa. Jos olet ollut TE-toimiston asiakkaana jo aiemmin, voit ilmoittautua työttömäksi myös puhelimitse. Oma asioinnin kautta työnhaun käynnistäminen tapahtuu kolmen vaiheen kautta: 1) Ilmoittaudu ensin työnhakijaksi Oma asiointi -palvelussa. Ilmoittautumisen jälkeen saat vastaanottoilmoituksen, josta näet lähettämäsi tiedot, työnhakusi voimassaolon ja toimintaohjeita. 2) Jos olet Suomen kansalainen eikä sinulla ole tiedossa muutoksia työnhakutilanteeseesi kolmen kuukauden sisällä, sinut ohjataan verkossa palvelutarpeen arviointiin. Kun vastaat siihen heti tai viimeistään kahden arkipäivän kuluessa, työnhakusi pysyy voimassa. TE-toimiston työntekijä arvioi palvelutarpeesi vastaustesi, t yöllist ymisen mahdollisuuksia ennakoivien tekijöiden ja käytettävissään olevan työmarkkinatiedon perusteella. Muiden EU- ja ETA-maiden kansalaisten kanssa TE-toimisto sopii ajan palvelutarpeen arvioimiseksi. 3) Palvelutarpeen arvioinnin pohjalta teet yhdessä TE-toimiston työntekijän kanssa t yöllist ymissuunnitelman. Suunnitelmaan k ir jat aan työnhaun tavoitteet ja tehtävät, joiden avulla etenet tavoitteita kohti. Vasta, kun kaikki kolme vaihetta on tehty, työnhaku jää voimaan.

HAE TYÖTTÖMYYSETUUTTA Työnhaun aloituksen yhteydessä sovit paikallisen TE-toimistosi kanssa, miten asiakkuutesi TE-palveluissa etenee. Tutustu TE-toimiston ohjeisiin, noudata määräaikoja ja vastaa yhteydenottoihin, jotta työttömyysturvaasi ei tule katkoksia. Oma asiointi -palvelun kautta voit pitää yhteyttä TE-toimistoon, näet työllistymissuunnitelmassasi sovitut työllistymistäsi edistävät tehtävät ja voit merkitä ne tehdyiksi määräpäiviin mennessä. Siellä voit myös jättää yhteydenottopyynnön omalle asiantuntijallesi. Oma asioinnissa näkyy omaan työttömyysturvaan liittyvät tiedot: lausunnot ja avatut selvityspyynnöt. Siellä voit myös päivittää yhteystietosi ja ilmoittaa muutokset työnhakutilanteessasi tai ilmoittaa työllistymisestä.

Kun olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, sinulla on oikeus TE-toimiston tarjoamiin TE-palveluihin ja työttömyysturvaan, jos täytät sen saamisen edellytykset.

Työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen voit hakea työttömyysetuutta. Sitä haetaan etuuden maksajalta eli työttömyyskassasta tai Kelalta. Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassalta, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea Kelalta. Ensimmäinen hakemus kannattaa jättää kaksi viikkoa työttömyyden alkamisen jälkeen ja jatkohakemukset noin kuukauden välein. Lisätietoa maksamiseen liittyvissä kysymyksissä saa työttömyyskassalta tai Kelalta. Tutustu myös avoimiin työpaikkoihin ja tarjolla oleviin työvoimakoulutuksiin TE-palveluiden sivuilla. Jos tarvitset apua työhakemuksen tai CV:n teossa,

016

verkosta löytyy ohjeita. Voit myös ilmoittautua työnhakuvalmennuksiin.

TYÖTTÖMÄLLÄ ON OIKEUKSIA Jos saat työttömyysetuutta, voit opiskella sivutoimisesti, tehdä vapaaehtois- tai talkootyötä, joka on palkatonta, tavanomaista ja yleishyödyllistä, tehdä osaaikatyötä, toimia sivutoimisena yrittäjänä tai työskennellä lyhytkestoisesti toimeksiantosuhteessa. Yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. TE-toimisto ratkaisee tapauskohtaisesti opiskelun tai yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuuden sekä oikeutesi työttömyysetuuteen. TE-toimisto tukee työllistymisessä, mutta myös huolehtii siitä, että haet työtä lain edellyttämällä tavalla. Jos haet tai saat työttömyysetuutta, sinun pitää hakea kokoaikatyötä. Sen lisäksi sinun täytyy pitää työnhakusi voimassa – se on työttömyysetuuden ehdoton edellytys.

HAE TUKEA KUSTANNUKSIIN TE-toimisto voi korvata työttömän työnhakijan työnhakuun liittyviä matka- ja yöpymiskustannuksia, jos korvaus katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Korvausta voi saada matkoista työhaastatteluun Suomessa tai toisessa EU- tai ETA-maassa, jos työ kestää vähintään kaksi viikkoa ja työaika on keskimäärin 18 tuntia viikossa. TE-toimisto voi korvata myös työttömän matka- ja yöpymiskustannuksia matkasta esimerkiksi työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen tai soveltuvuuskokeeseen. Yöpymiskustannusten korvaus perustuu aiheutuneisiin kustannuksiin, mutta se voi olla enintään 80 euroa vuorokaudessa. Jos haet korvausta yöpymis-

kustannuksista, liitä hakemukseen tositteet kuluista. Hae matka- ja yöpymiskustannuksien korvausta TE-palveluista kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Hakemuksen pohjan löydät TE-palveluiden sivulta. Täytä hakemus ja toimita se TE-toimistoosi sähköpostilla tai paperilla. Yhteystiedot löydät oman toimistosi sivuilta. TE-toimisto voi hyväksyä korvauksen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona. Liikkuvuusavustusta voit saada kustannuksista, jotka aiheutuvat työn vastaanottamisesta. Sen saaminen edellyttää, että olet oikeutettu työttömyysetuuteen, työ kestää vähintään kaksi kuukautta ja säännöllinen työaika on vähintään kahdeksantosta tuntia viikossa ja työmatkan kesto keskimäärin yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä. Korvauksen maksaa työttömyyskassa tai Kela. Liikkuvuusavustusta voi saada myös osa-aikatyöhön, jossa työaika on alle 18 tuntia viikossa. Tällöin liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä. Liikkuvuusavustusta voi saada myös työhön liittyvään koulutukseen, jos työn aloittaminen edellyttää sellaiseen osal-

listumista. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen, ja sen kesto porrastetaan työsuhteen keston mukaan. Perheellisille työnhakijoille voidaan maksaa lapsikorotus. Liikkuvuusavustukseen voi saada korotusosan myös, mikäli työpaikka tai työhön liittyvän koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta tai muuttoa edeltävästä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustusta voi hakea myös koulutuksen tai työn jo alettua, ja hakemista koskee sama kolmen kuukauden määräaika kuin ansiopäivärahaa. Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta ja sen hakemisesta saa Kelan ja työttömyyskassojen verkkosivuilta.

TYÖTTÖMÄLLÄ ON VELVOLLISUUKSIA Työnhaku pysyy voimassa, kun asioit TE-toimiston kanssa sovitulla tavalla ja sovittuna ajankohtana sekä noudatat TE-toimiston sinulle Oma asiointi -palvelussa tai muun asioinnin yhteydessä antamia ohjeita ja määräaikoja. Sinun tulee olla TE-toimiston tavoitettavissa, pitää yhteystietosi ajan tasalla ja

017

ottaa vastaan työtä, jota TE-toimisto tai työnantaja tarjoaa. TE-toimiston tekemät työtarjoukset velvoittavat, että otat yhteyttä työnantajaan ja ilmoitat TE-toimistolle määräajassa tarjotun työn hakemisesta. Työttömän työnhakijan pitää myös hakea koulutusta, jota TE-toimisto tarjoaa, ja ilmoittaa hakemisesta TE-toimistolle määräajassa. Työttömänä tulee osallistua haastatteluihin sekä työllistymis-, aktivointi- tai kotoutumissuunnitelman tekemiseen ja tarkistamiseen. Niin ikään pitää hakeutua ja osallistua kaikkiin suunnitelmassa sovittuihin tai TE-toimiston muuten tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Kaikki suunnitelmassa sovitut tehtävät tulee tehdä ja niiden toteutumisesta pitää ilmoittaa. Jos olet alle 25-vuotias ilman peruskoulun tai lukion jälkeistä koulutusta, joka johtaa tutkintoon ja antaa ammatillisia valmiuksia, sinun pitää hakea keväällä vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden edellytykset täytät. Lisätietoja ja apua saat lähimmästä Ohjaamosta. Jos lyöt laimin velvollisuuksiasi, saatat menettää oikeutesi työttömyysetuuteen määräajaksi tai toistaiseksi.

■ Jenni ja Lumi-koira ovat hyviä työkavereita Luontopolulla.

018

ETAPPILEHTI 02/2019

Luonnostaan tuttu Jenni TEKSTI JA KUVA Pauli Törmä

Tampereella puolitoista vuotta asunut Jenni Lento on tuorein vahvistus Etapin rivistöön. Alkujaan Lapista saapunut kokenut eränkävijä on Luontopolkua eteenpäin -työpajan uusi yksilöohjaaja. Lokakuussa aloittanut Jenni voi olla vielä tuore naama Etapilla, mutta hänellä on pitkä kokemus luonnosta, ryhmänohjauksesta ja kaikenlaisesta seikkailusta metsissä. LUONNOSSA OLO on ollut Jennille jo nuoresta asti tärkeää. Seikkailu- ja elämyskasvatustoimintaa hän on harrastanut 14-vuotiaasta saakka. Nuorena Jennille se merkitsi uusien taitojen opettelua, itsensä ylittämistä sekä hyvää ryhmähenkeä. Tässä toiminnassa saadut ystävät ovat vieläkin läheisiä hänelle, enemmänkin kuin esimerkiksi koulussa tavatut. ”Uskon tämän kaltaiseen toimintaan”, kertoo Jenni. Omien myönteisien kokemuksiensa takia hän haluaa tarjota samaa myös nykynuorille. Jenni opiskeli sosionomiksi PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen hän jatkokouluttautui Inartes instituutissa ekspressiiviseksi taideterapeutiksi. Työurallaan Jenni on ehtinyt tehdä töitä mm. maahanmuuttajien parissa Helsingissä, hanketöissä Malawissa, yrittäjänä lastensuojelu- ja matkailualalla Lapissa sekä Tampereella turvakodissa. Niin kuin moni muu työtä etsivä, Jenni haravoi mol.fi-sivustolta kiinnostavia työpaikkoja. Etapin työpaikkailmoituksen hän koki taitoihinsa sopivaksi ja työnkuvan kiinnostavaksi. Luontopolun yksilöohjaajana hänen tehtäviinsä kuuluvat nuorten asiakkaiden kahdenkeskeiset tapaamiset, jotka eivät ole sidottu metsään, vaan voivat tapahtua vaikka kaupungilla. Jenni toimii ryhmissä ja kursseissa ohjaajana, markkinoi Luontopolkua, raportoi toimintaa rahoitusta varten ja tekee monia muita työtehtäviä.

”Minut on otettu tosi lämpimästi vastaan, työt ovat alkaneet hyvin ja työparini on mahtava”, Jenni kertoo. Luontopolun toinen työntekijä on Niina Rautiainen. Yläasteikäisenä Jenni hankki metsästyskortin, ja on siitä lähtien syönyt lihaa vain jos se on itse kaadettua. Kaupunkiin muutettuaan hänen ruokavalionsa on sittemmin ollut lihaton. Metsästyksen takia nuori Jenni sai koulukavereiltaan lempinimen ”Eräjorma”. ”Olihan se vähän loukkaavaa, mutta otin sen huumorilla”, muistelee Jenni. Nuorten keskuudessa ei hänen nuoruudessaan pidetty muodikkaana käydä metsässä, mutta Jenni kokee, että nykypäivänä luontoon hakeutuminen ja siellä olo nähdään tärkeämpänä ja hyväksyttävämpänä osana elämää niin nuorten kuin aikuistenkin parissa. Eläimet voivat olla työkavereina luontoon liittyvissä hommissa. Jennin yhdeksänvuotias sekarotuinen koira Lumi on ollut mukana muutamalla retkellä. Moni nuori on pitänyt koirasta. ”Eläimet voivat olla hyviä työkavereita tässä hommassa”, Jenni valistaa. ”Meille ihmisille eläimet voivat opettaa läsnäoloa sekä muistuttaa omasta kehollisuudestamme ja luontoyhteydestämme” Tulevaisuudessa eläimiä hyödynnetään Luontopolun toiminnassa, mutta eläimet ovat kuitenkin vain yksi työväline toimintaan – mikä nuoria inspiroi merkitsee enemmän. Vaikka Jenni on ollut vasta lyhyen ai-

019

kaa Etapilla, on hän ehtinyt jo retkille ja yhdelle leirille. Leiri- ja retkipaikkoina Nuorisokeskus Marttinen ja Seitsemisen kansallispuisto ovat olleet aluksi tutustumisen kohteina. Yksittäiset nuoret, ryhmät sekä vapaaehtoiset ovat olleet aktiivista ja mukavaa porukkaa Jennin mukaan. ”Olen yllättynyt miten helposti nuorten kanssa tulee juttuun ja miten hyvä huumori heillä on.” Luontopolulla tehdään joka viikko jonkinlainen retki tai käynti, vaikkapa lähipuistoihin tai Kauppiin.

”Meille ihmisille eläimet voivat opettaa läsnäoloa sekä muistuttaa omasta kehollisuudestamme ja luontoyhteydestämme”. ”Kaupungistuminen ilmiönä saa ihmiset hakeutumaan vapaa-ajalla luonnon äärelle”, Jenni pohtii. ”On myös hyvä, että luonnossa olon merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille tutkitaan ja tuodaan enenevässä määrin ihmisten tietoisuuteen”. Luonnon lisäksi Jenni harrastaa joogaa, neulomista, brasilialaista jujutsua ja triossa soittamista. Matkustaminen on oleellinen osa elämää, ja viimeksi hän on käynyt vaeltamassa Pohjois-Norjassa. Jenni sanoo olevansa orientoitunut Etapin hommiensa työnkehitykseen ja haasteisiin, joten sen kauaskantoisempia urasuunnitelmia hänellä ei tällä hetkellä ole mielessä. Nyt hän odottaa marraskuussa alkavaa Löytöretki omaan itseen -voimavarakurssia ja sen myötä saapuvia uusia nuoria.

ETAPPILEHTI 02/2019

Kulkusuunnat suoraksi Ohjaamossa TEKSTI Atte Viheriälä KUVAT Jarmo Hyytiä

Joskus meillä kaikilla tulee elämässä eteen tenkkapoo. Välillä saattaa vain olla eksyksissä, jolloin vaihtoehtoja ei joko tunnu olevan lainkaan, tai sitten niitä on liikaa, ja pää menee pyörälle. NÄIHIN HAASTEISIIN on tarjolla apua ja neuvoja. Jos jokin asia kiinnostaa, hämmentää tai ahdistaa, kannattaa harkita käymistä Nuorten talo Ohjaamossa. Ohjaamo on kaikille alle 30-vuotiaille suunnattu maksuton palvelu, josta nuori voi etsiä ratkaisuja arjen isoihin ja pieniin ongelmiin. Olitpa sitten vailla asuntoa, opiskelupaikkaa tai työtä, tai haluaisit löytää vaikkapa uuden harrastuksen, yhdessä luotettavan asiantuntijan kanssa näitä asioita on helppo lähestyä. Ohjaamolla käydessä ei tarvitse olla varma, mikä on oikea taho hoitamaan mitäkin asiaa, tai minkä alan ammattilaisen apua milloinkin tarvitsee. Ohjaamon erottuvin vahvuus onkin se, että sen ammattilaiset osaavat auttaa eteenpäin silloinkin, kun nuori ei itse tiedä, mistä tulisi edes aloittaa.

Onni on palveluneuvoja Tampereen Ohjaamossa. Hän vastaanottaa asiakkaita ovella ja ohjaa heitä eri alojen ammattilaisille. Jos sopiva ammattilainen ei ole vielä tiedossa, sellainen etsitään. ”Esimerkiksi tämä päivä menee sellaisissa merkeissä, että odottelen asiakkaita. Sitten juodaan kahvit, rupatellaan ja ratkotaan asioita”, Onni kuvailee.

”Yksi sellainen yleinen juttu olisi kaikkien hyvä tietää; vaikka joskus on elämässä jotain esteitä, niin elämä ei tyssää siihen. Aina voi päästä eteenpäin ja aina löytyy apua.” Jos sopivaa ammattilaista ei satu olemaan paikalla, Onni voi auttaa tietyissä asioissa, esimerkiksi työnhaun käynnistämisessä ja muissa TE-toimiston asioissa. Onni luettelee vaikuttavan listan erilaisia asiantuntijoita, joiden avusta asiakas voisi missäkin tilanteessa hyötyä:

◄ Palveluneuvoja Onni vastaanottaa asiakkaita ovella ja opastaa heitä eteenpäin.

021

”Työkkärin ja Kelan yhteyksien lisäksi meiltä löytyy muun muassa asumisneuvoja, sosiaaliohjaajia ja ammatinvalintapsykologi. Meillä käy myös etsivä nuorisotyö, velkaneuvoja ja liikunnanohjaaja.”

”MIKÄ MUSTA TULEE ISONA?” ”Kaikista yleisimmät asiakkaiden tarpeet liittyvät työhön ja työttömyyteen. Esimerkiksi koulun päätyttyä useilla on vaikeuksia päättää, mitä tehdä seuraavaksi. Jatko-opiskelun ja työelämän lisäksi monet harkitsevat myös kuntouttavaa työtoimintaa”, Onni kertoo. Vaikka opiskelu- tai työpaikka ei välttämättä määräisikään koko loppuelämän suuntaa, voi se silti tuntua suurelta kysymykseltä. Kaikki nuoret eivät löydä omaa juttuaan nopeasti, ja Ohjaamossa sitä ei tarvitse etsiä yksin. ”Monet eivät vielä tiedä, mitä lähteä opiskelemaan. Siihen asiaan meiltä löytyy esimerkiksi eri koulujen opintoohjaajia. He käyvät täällä välillä päivystämässä ja ajanvarauksella pääsee

Ohjaamo on tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille, jotka kokevat tarvitsevansa apua erilaisissa arjen haasteissa. Palvelu on maksutonta. Ohjaamossa on avoimien ovien päivät ma–to klo 13–16, jolloin paikalle voi saapua ilman ajanvarausta. Osoite: Sumeliuksenkatu 11 (2. krs.) tai Hammareninkatu 8 A (2. krs.) Ajanvaraukset ja muu yhteydenotto: p. 040 197 5144 ohjaamo@tampere.fi

Ohjaamon tavoittaa myös Facebookissa, Instagramissa ja Whatsappissa!

heidän juttusilleen. Tässäkin asiassa saattaa auttaa myös ammatinvalintapsykologi”, Onni sanoo. Ammatinvalintaan ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvän tärkeän tiedon lisäksi asiakkaat saavat halutessaan apua myös hakemusten tekemisessä ja erilaisten tukien hakemisessa. Haasteet eivät kuitenkaan välttämättä lopu, vaikka oikea työ- tai koulupaikka löytyisikin. ”On myös paljon sellaisia nuoria, joilla on jäänyt syystä tai toisesta monta jaksoa koulua käymättä, jolloin pitää miettiä, pistetäänkö koulutus tauolle vai pitääkö se keskeyttää. Pyrimme yhdessä järjestämään tällaiset asiat parhain päin. Työelämässä on vielä enemmän erilaisia kiemuroita. Moni haluaa tietysti työllistyä, mutta ei kuitenkaan pysty esimerkiksi oman terveytensä vuoksi olemaan ainakaan täyspäiväisesti töissä. Selvittelemme yhdessä muun muassa sairaslomien käytäntöjä ja koetamme järjestää asiat kaikille eduksi.” Ohjaamossa ei ole unohdettu myöskään pienempiä arjen asioita. Lähemmin tarkasteltuna nämä seikat eivät tosin olekaan aivan niin pieniä, vaan ne ovat elintärkeitä ihmisen hyvinvoinnin ja toimivuuden kannalta. ”Kun nuo asiat – koulutus, työ, asuminen – ovat kunnossa, niin siinä on hyvä pohja. Kuitenkin siihen täytyy saada muutakin sisältöä. Meidän yhtenä vah-

vuutenamme on liikunnanohjaaja, jonka kanssa voi yhdessä etsiä erilaisia harrastusmahdollisuuksia Tampereella”, Onni sanoo ja jatkaa: ”Meiltä löytyy myös erilaisia hankkeita tästä talosta. Arki haltuun -hanke esimerkiksi tukee peruselämää sosiaalisesta kanssakäymisestä ja ihan kaupassa käymisestä lähtien. Onni-hanke on sitten vielä lähempänä tuota sosiaalista puolta, ja siellä yritetään päästä yli sosiaalisesta jännityksestä.”

Ohjaamolla järjestetään myös Jännäryhmä. Se on vertaistukiryhmä, jossa sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivät nuoret voivat kokemuksiaan jakamalla ja käsittelemällä lieventää jännitystään. ”Jännä-ryhmässä on lisää iloa tuomassa myöskin ’Jännä-koira’ Milli”, Onni vinkkaa. ”Monesti asiakkaalla ei välttämättä ole edes mitään ongelmaa ratkottavaksi. Tänne saa tulla muuten vain juttelemaan ja kahvittelemaan rentoon ilmapiiriin.”

▼ Asiakas voi tuntea olonsa tervetulleeksi Ohjaamon rentoihin tiloihin.

022

S O N KIIN O K TAISI

TYÖKOKEILU ETAPISSA?

Työkokeilun avulla voit selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojasi tai mahdollisuuksiasi palata työmarkkinoille. Työkokeilu tarkoittaa tavallisimmin kuuden tunnin työskentelyä viitenä päivänä viikossa.

LEIRIVÄLINEPAJALLA puhdistetaan ja huolletaan leirivälineitä. Kun asiakas hakee tai palauttaa välineitä, pajalaiset auttavat tavaroiden kantamisessa. MEDIAPAJALLA tehdään graafisen alan töitä ja sisällöntuotantoa. Pajalla taitetaan lehtiä, kirjoitetaan juttuja, tehdään internetsivuja ja valokuvataan. PYÖRÄPAJALLA korjataan ja huolletaan polkupyöriä. Pyöriä myös kunnostetaan.

PUU- JA ENTISÖINTIPAJALLA kunnostetaan ja pintakäsitellään vanhoja huonekaluja. Joskus pajalla tehdään myös uusia huonekaluja. AUTOPAJALLA korjataan ja huolletaan autoja. Etapilla on myös pieni kuljetusyksikkö: kaksi autoa ja kaksi autonkuljettajaa. SIIVOUSPAJA huolehtii Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Pajalaisia opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä.

Jos olet kiinnostunut työkokeilusta Etapilla, ole ensin yhteydessä TE-toimistoosi. Kun olet saanut yhteyden TE-toimiston työntekijään ja työllistymissuunnitelmaasi kirjattua mahdollisuuden työkokeiluun, ota yhteyttä sinua kiinnostavan pajan ohjaajaan ja sovi tapaaminen.

WWW.ETAPPI.INFO

023ry • Sarvijaakonkatu 28 ja 30, 33540 Tampere Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi

Äly tulossa muotiin TEKSTI Joni Syvänen KUVITUS Niko Saarikoski

Älylaitteet ovat vallanneet elämämme ja kaikki mahdollinen liitetään internetverkkoon: televisio, jääkaappi, kahvinkeitin ja valaisimet. Nyt äly on valtaamassa vaatteet.

USEALTA LÖYTYY kädestä rannemittari, joka mittaa askeleita, unta ja pulssia. Samansuuntaista teknologiaa halutaan kutoa myös vaatteisiin. Varsinkin työturvallisuutta parantavat älyvaatteet ovat jo konseptipöydällä. Tämä on normaalia työvälineiden evoluutiota, samaa kehitystä, jonka avulla kaivostyöntekijöiden kädessä pidettävät öljylamput vaihtuivat sähköisiin otsalamppuihin ja kaivoksessa kanarianlintu korvattiin sähköisillä kaasutunnistimilla ja hälytinjärjestelmillä. Aikanaanhan kaivoksiin otettiin mukaan kanarianlintuja häkissä. Jos lintu

menetti tajuntansa, oli se merkki siitä, että alueella on jotain haitallista ja kaivostyöntekijät saattoivat poistua vaaraalueelta. Nykyään erilaisilla vaatteisiin laitettavilla antureilla voidaan mitata käyttäjän ja ympäristön lämpötilaa, kuormitusta, liikkeitä, sijaintia ja erilaisia pitoisuuksia, kuten vaikka häkää. Vaatteisiin voidaan myös sisällyttää lämmittimiä tai viilentimiä säätelemään käyttäjän lämpötilaa tai ledvaloja näkyvyyttä lisäämään. Esimerkiksi suurella työmaalla voisi helposti paikantaa haluamansa sijain-

024

nin tai onnettomuuden sattuessa, vaate hälyttäisi paikalle automaattisesti apua. Aivan valmista ei vaateteknologia vielä ole. Haasteita on laidasta laitaan. Älyvaateominaisuuksiin vaadittavat anturit ja laitteet eivät tietenkään saa olla tiellä tai häiritä käyttäjää. Antureilta vaaditaan ainakin taipuisuutta, joustavuutta, pientä kokoa ja kevyttä painoa. Älyominaisuuden pitää olla huomaamatonta ja ympäristöön sulautunutta, joka ei häiritse tai keskeytä. Laitteet toimivat itsenäisesti ja keskustelevat muiden laitteiden kanssa saumattomasti ja langattomasti.

ETAPPILEHTI 02/2019

Myös laitteiden kestävyys on haaste esimerkiksi normaalin käytön sekä vaatteiden pesun osalta. Sähkökäyttöiset laitteet tarvitsevat myös virtalähteen. Tämä tarkoittaa luultavasti jonkinlaista akkua, jota ladataan erikseen. Siksi virrankulutuksen pitäisi olla pientä. Älyvaatteen yksityisyys on myös eettinen haasteensa. Aina kun kerätään dataa tai pidetään seurantaa, herää kysymys, kuka tietoja käyttää tai kuka ne näkee. Tarkka liikkeiden seuranta työpäivän aikana varmaan miellyttää ajatuksena harvaa. Oman haasteensa luovat myös ohjelmistojen toimivuus. Urheiluvaatevalmistaja Nike julkaisi koripalloilijoille suunnitellut Adapt BB -älylenkkarit. Koripalloilijoiden jalka elää pelatessa, joten kenkien älytoimintona on automaattinen ja jatkuva sopeutuminen jalkaan. Kenkä kiristyy ja löystyy tarpeen mukaan. Aivan mutkatonta ei kenkien lanseeraus ole ollut, sillä 400 euron lenkkareiden käyttämiseen tarkoitetussa sovelluksessa on ollut ongelmia toimivuudessa. Päivitys rikkoi hetkellisesti

automaattisen kiristysominaisuuden, joten kenkiä ei saanut kiristettyä ollenkaan.

MALLINA LUONTO Muurahainen pystyy tunnetusti kantamaan ja kestämään moninkertaisesti oman painonsa verran. Tutkijat tekivät suurennetun mallin muurahaisen niskasta ja huomasivat, että se on kehittynyt ja muotoutunut kestämään suuria painoja. Rakenteen hyödyntämistä ihmisen mittakaavassa kiinnostaa tutkijoita. Tätä kutsutaan bioniikaksi. Se on tieteenala, joka tutkii, miten luonnossa esiintyviä ”järjestelmiä” voidaan hyödyntää tekniikassa. Arkisista keksinnöistä bioniikkaa on hyödynnetty ainakin tarranauhassa, jonka perusajatuksen kerrotaan tulleen takiaisista. Tuttujen työkoneiden lisäksi, valikoimaa laajentamaan, on tulossa uusi tulokas: niin sanottu eksoskeletoni eli aktiivinen ulkoinen tukiranka. Ihmisellä on luonnostaan sisäinen tukiranka

025

eli luusto, joten vielä selkeämmin sanottuna eksoskeletoni on eräänlainen ihmisen päälle puettava tukiliivi tai -haarniska. Eksoskeletoni on ketterämpi kuin nostamiseen käytetyt erilliset nostamiseen tarkoitetut robotit, mutta nostoapuvälineen rajoitteena on, ettei sillä pysty kovin painavia asioita nostamaan. Tarkoitus onkin vain keventää nostamisen ja toistotyön fyysistä taakkaa. Keventämisen lisäksi sen avulla parannetaan ergonomiaa. Apuväline on yleistymässä alkuun ainakin varastotöissä sekä tehdaslinjastoilla ja rakennustyömailla. Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää lisäksi vaikka palomiestehtävissä auttamaan painavien välineiden kantamisessa tai leikkaussalissa tuomaan vakautta ja kestävyyttä kirurgin käsiin. Painavampia töitä varten keksinnöstä on kehitetty myös järeämpi versio. Akkukäyttöinen kokovartalohaarniska on suoraan kuin tieteisfiktiosta. Puvun käyttäjä pystyy nostamaan entistä painavampia lasteja ja käyttämään suurempaa voimaa.

026

ETAPPILEHTI 02/2019

Kaupunkiseikkailu kutsuu! TEKSTI Sari Harsu KUVAT Saara Rohkimainen

Elämyksiä voi etsiä kaukomatkaillen tai eräretkeillen, mutta aina ei tarvitse käyttää rahaa tai matkustaa kauas, jotta pääsee seikkailun makuun. Ja vaikka luonto tekee ihmiselle hyvää, myös rakennettu ympäristö voi tarjota iloa ja elämyksiä. USEIN KAUPUNGISSA liikkuessa ihmiset kävelevät samoja totuttuja reittejä ja käyvät samoissa tutuissa paikoissa kiinnittämättä sen enempää huomiota ympäristöön, jossa liikkuvat. Joskus kuitenkin olisi paikallaan katsoa kaupunkiympäristöäkin uusin silmin: kiinnittää huomiota talojen arkkitehtuuriin ja rakennusten eroihin, erilaisiin yksityiskohtiin talojen seinissä ja kurkistella porttikonkeihin. Silloin tällöin voi kokeilla kulkea vähän tavallisuudesta poikkeavaa reittiä tuttuun määränpäähän tai lähteä tutustumaan tuntemattomaan kadunpätkään tai kaupunginosaan, jossa ei ole ennen käynyt. Yhtä kaupungissa seikkailemisen muotoa tai alalajia nimitetään urbaanik-

si löytöretkeilyksi. Wikipedia määrittelee sen ”normaalisti näkymättömien, usein kaupungeissa sijaitsevien tilojen tutkimiseksi”. Suosittuja tutkimuskohteita ovat muun muassa lakkautetut tehtaat tai muut autiot rakennukset ja rauniot, tunnelit sekä kaivokset ja louhokset.

Urbaanin löytöretkeilyn harrastajien tulee kunnioittaa käyyntikohdetta, sen omistavaa tahoa ja toisia kävijöitä. Urbaanin löytöretkeilyn harrastajien tulee kunnioittaa käyntikohdetta, sen omistavaa tahoa ja toisia kävijöitä. Rakennukset tulee jättää tilaan, jossa ne olivat sinne tultaessa. Retkeilijän täytyy myös olla varovainen, ettei satuta itseään ehkä ränsistyneessä ja haasteellisessakin ympäristössä. On otettava huomioon myös rakennustekniikassa käytetyt vaaralli-

027

set materiaalit, kuten asbesti. Tarvittaessa tulee käyttää hengityssuojaimia ja muita suojavarusteita.

KYLPYLÄKAUPUNGINOSA EPILÄ Tampereella yksi tunnetuimmista ja suosituimmista urbaanin löytöretkeilyn ja valokuvaamisen kohteista oli entinen tulitikkutehdas. Se on kuitenkin viime aikoina ollut rakennustyömaana eikä näin ollen ole enää mahdollistanut seikkailua alueella. Tällä hetkellä monia kaupunkiseikkailijoita kiinnostaa Epilän kylpylän rauniot. Etapin puupajalaiset tekivät syysretken Epilään ja kävivät tutustumassa siihen, mitä insinööri ja teollisuusmies Sixtus Syrjäsen rakennuttamasta roomalaistyylisestä kylpylästä on vielä jäljellä. Vuonna 1876 syntynyt Syrjänen alkoi rakennuttaa 1930-luvulla asuintalonsa puutarhaan muodostuneen lammen lähelle kylpylää, puistomajaa ja lammen ylle kaarisiltaa. Puolikaaren muotoiseen betonirakennukseen tuli kylpyläkatos, sauna ja käy-

mälä. Viereistä rinnettä pengerrettiin nousemaan portaittain. Kylpyläalue ei kuitenkaan valmistunut koskaan aivan kokonaan. Alueelle tultiin kivisestä holviportista, joka on säilynyt varsin hyvässä kunnossa. Osa muistakin kylpylän luonnonkivirakennelmista ja betonirakenteista on edelleen paikoillaan. Myös takorautaisen sillan rakenteita on jäljellä, mutta ne ovat aika lailla puiden varsien peitoissa. Vaikka osa rakenteista on säilynyt, paljon on kadonnut, ja jäljelle jääneen perusteella on vaikea hahmottaa mieleensä kuvaa, miltä alueella on joskus näyttänyt. Ainakin Tampere-seuran kuva-arkistossa on kuitenkin valokuva, josta näkee miljöön alkuperäisessä loistossaan. Interne-

tistä tämä kuva löytyy hakukoneen avulla kaupunkilehti Tamperelaisen sivuilta jutusta Epilänharjun rotkossa oli ennen roomalainen kylpylä (23.2.11). Metsittynyt alue, jossa rauniot sijaitsevat, on nykyään Tampereen kaupungin omistuksessa.

ERILAISIA SEIKKAILUJA Urbaaniin löytöretkeilyyn liitetään usein jonkinlainen salaperäisyys ja epävirallisuus: näitä kohteita ei yleensä löydy matkailijoille suunnatussa mainonnassa. Kaupunkiseikkailu voi kuitenkin suuntautua myös niihin ”virallisiin” kohteisiin, kuten puistoihin, hautausmaille,

028

kirjastoihin ja gallerioihin, joissa käyminen niin ikään on maksutonta. Myös geokätköily ja kaupunkipolkujen kulkeminen ovat kaupunkiseikkailua. Geokätköily on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja pieniä koteloita tai rasioita. Kaupunkipolut taas ovat kartalle koottuja kävelyreittejä tai raitteja. Niiden tarkoitus on esitellä kaupunkia tai kaupunginosaa ja laajentaa kotipaikkatuntemusta. Kaupunkipolkujen kohteita voivat olla paikallinen geologia, biologia, historia, kulttuuri, kaavoitus, arkkitehtuuri, henkilöt tai tulevaisuudennäkymät. Tampereella on tällä hetkellä 24 erilaista kulttuuriraittia, joille on saatavissa opasmateriaalia sekä paperisena että sähköisenä. Sähköiset oppaat löytyvät Tampereen kaupungin internetsivuilta (www.tampere.fi/kulttuuriraitit) ja painettuja esitteitä saa kulttuuripalvelujen toimistosta Kulttuuritalo Laikusta sekä kirjastoista. Kuljettavana on muiden muassa Kalle Päätalo -raitti, Juicen Tampere, Teollinen Tammela -raitti, Hervantaraitti ja Härmälän huvilarannikko -raitti. Ja esimerkiksi syksyisin Tampereen päivänä Tampereella järjestetään opastettuja kävelykierroksia erilaisin teemoin. Syksyllä 2019 järjestettiin kävelyitä teemoilla ”Maailman ainoo Pispala”, ”Anni Polvan Tammela”, ”Tampere 1918, Kalevankangas”, ”Finlaysonin kukoistuskausi – Nottbeckien tarina” sekä ”Tehtaiden Tampere”. Tarjolla oli myös ”Tampereenkiälinen kävelykiarros”.

ETAPPILEHTI 02/2019

029

ETAPIN PALVELUT

AUTOPAJA

Autopajalla tehdään määräaikaishuoltoja, jarrutöitä, iskareiden vaihtoja, pakoputkitöitä, nivelien vaihtoja, kytkimen korjauksia, rengastöitä, katsastustarkastuksia ja katsastuksia sekä muita auton perinteiseen korjaukseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä.

Siivousosasto vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön. Heitä opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä. TYÖNOHJAAJA:

Tarja Pihlman ( 040 768 2813 + tarja.pihlman@etappi.info

TYÖNOHJAAJA:

Mika Nurmi ( 050 431 0072

MEDIAPAJA

TYÖNOHJAAJA:

Kimmo Viinikkala ( 040 801 6002 + kimmo.viinikkala@etappi.info

Myös tämä lehti on suunniteltu ja toteutettu Mediapajalla. TYÖNOHJAAJA:

LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKE

Joni Syvänen ( 050 431 0077 + joni.syvanen@etappi.info

POLKUPYÖRÄPAJA

Polkupyöräpajalla kunnostetaan ja kierrätetään lahjoituksena saatuja fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Pajalta on hankittavissa myös varaosia. Asiakkaiden pyörille tehdään pieniä huoltoja ja korjauksia.

Niina Rautiainen ( 050 560 4710 + niina.rautiainen@etappi.info

HELMIHOMMA-HANKE

PUUPAJA

Pajalla kunnostetaan huonekaluja ja muita puuesineitä sekä tehdään esimerkiksi pöytiä, tuoleja, hyllyjä, kaappeja, ovia sekä erilaisia pien-esineitä. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän toivomustensa mukaan. Jouni Tuovinen ( 050 431 0074 + jouni.tuovinen@etappi.info

TYÖNOHJAAJA:

Jenni Lento ( 040 766 8459 + jenni.lento@etappi.info

A-P Rakkolainen ( 050 431 0075 + ari-pekka.rakkolainen@etappi.info

TYÖNOHJAAJA:

Luontopolkua eteenpäin -hanke yhdistää Etapin työpajatoiminnan luonto- ja erämatkailuun perehtymiseen sekä leirien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

YKSILÖOHJAAJA:

TYÖNOHJAAJA:

LEIRIVÄLINEPAJA

Leirivälineitä kunnostetaan ja säilytetään Auto- ja Pyöräpajan rakennuksessa. Pajalle on oma sisäänkäynti. Varastosta löytyy retkeilyvälineitä laidasta laitaan, soppatykeistä ahkioihin ja kauhoista kaminoihin.

Mediapaja tarjoaa media-alan palveluja. Pajalla tuotetaan tekstiä, valokuvataan, taitetaan julkaisuja, tehdään mainoksia ja luodaan nettisivuja.

SIIVOUSPAJA

Hanke haluaa nostaa esiin vaihtoehtoisia tapoja tehdä työtä ja olla mukana yhteiskunnassa – esimerkiksi yrittäjänä. HANKETYÖNTEKIJÄT:

Juha Laitila ( 040 2160 860 + juha.laitila@helmihomma.fi

Jenni Rönkkö ( 050 4764 355 + jenni.ronkko@helmihomma.fi

030

RASTI – VOIMAVARAPISTE

Y TYÖTTÖMILLE

Rasti ottaa asiakkaita vastaan Klingendahlin kiinteistössä osoitteessa Hämeenpuisto 44. Rasti on maksuton hyvinvoinnin palvelupiste, jossa Katja Koskensalo ja Susanna Oksanen tarjoavat tukea ja ohjausta niin fyysiseen ja psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

A-J Halme ( 050 441 8777 + antti-jussi.halme@etappi.info

Rastissa on mahdollisuus -yksilökeskusteluun, jossa käsitellään itselle tärkeitä teemoja -terveyskartoitukseen, jossa voi mittauttaa esim. verenpaineen ja keskustella terveydestä -voimavararyhmään, jossa edistetään siihen osallistuvan hyvinvointia pienessä porukassa. YHTEYDENOTOT:

Terveydenhoitaja Susanna Oksanen ( 050 364 0236 + susanna.oksanen@etappi.info

( 010 231 23 60

etappi@etappi.info www.etappi.info

YKSILÖOHJAUS

Etappi ja Etapin Mediapaja löytyvät myös

Etappi pyrkii edistämään asiakkaidensa elämänhallintaa ja hyvinvointia esimerkiksi yksilöohjauksen avulla. YKSILÖOHJAAJA:

Sari Harsu ( 050 560 6436 + sari.harsu@etappi.info

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30 33540 Tampere

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min Hinnat sis. alv 24 %

Elämäntaidon valmentaja Katja Koskensalo ( 050 364 0050 + katja.koskensalo@etappi.info

)

TOIMINNANJOHTAJA

TOIMISTO & TALOUS

Seija Siniranta ( 010 231 2360 + seija.siniranta@etappi.info

031

Facebookista ja Twitteristä.

Espoo • Helsinki • Hyvinkää • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kotka • Kouvola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Lohja • Mikkeli • Oulu • Pori • Porvoo • Rauma • Rovaniemi • Salo • Savonlinna Seinäjoki • Tampere (Lielahti) • Tampere (Pirkkala) • Tornio • Turku • Vaasa • Vantaa