HELMIHOMMA tarjoaa vaihtoehtoja nuorten työllistymiseen | PERUSTULOKOKEILU on ohi | AKTIIVIMALLIIN muutoksia
Etappi
Roskaa
Kanada
Muusikko ratissa
Pajalaiset siivosivat Etapin ympäristöä
Ulkomaille opiskelemaan
1/ 2019
Etappilehti Tavoitteellista työllistämistä jo vuodesta 1992
NEN! ILMAI AAN UK OTA M
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 & 30 33540 TAMPERE www.etappi.info
ETAPPILEHTI © Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, 2019 ISSN 1799-9901 Ilmestyy kahdesti vuodessa, painos 650 kpl. PAINOPAIKKA: PK-Paino, Tampere KANNEN KUVA: Jarmo Hyytiä, muokkaus Rasmus Korhonen SISÄKANNEN KUVA: Saara Rohkimainen, ”Fillari”
TÄSSÄ LEHDESSÄ 04 PÄÄKIRJOITUS
12 PÄIVÄ ETAPILLA
05 UUSIA MAHDOLLISUUKSIA AKTIIVISUUTEEN
16 PYSTYTKÖ KESKITTYMÄÄN?
06 HELMIHOMMA – ”VAPAUTA SISÄINEN ORAVASI!”
18 POIS SUOMESTA
08 TÄTÄ TIETÄ!
20 PERUSTULOKOKEILU LISÄSI HYVINVOINTIA
09 MAAILMA VAILLA TYÖTÄ
22 ONKO YMPÄRISTÖMME ROSKAN ARVOINEN?
10 LASSI VIIHTYY NUOHOOJANA
ETAPIN TOIMINTAA TUKEE
PÄÄKIRJOITUS
"
SARI HARSU Yksilöohjaaja Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry
Saako työtön voida hyvin? PERUSTULOKOKEILU UUTISOITIIN mediassa enimmäkseen epäonnistuneeksi, koska sillä ei todettu työllisyyttä lisäävää vaikutusta. Arviointitutkimuksen tulokset ovat kuitenkin jo tähän mennessä osoittaneet, että kokeilu lisäsi siihen osallistuneiden ihmisten hyvinvointia. Tämän ajattelisi olevan hieno tulos, mutta aika monen työttömyyttä kokemattoman mielestä ”ilmaista rahaa” saavan ihmisen olisi syytä tuntea olonsa hieman epämukavaksi, jotta epämukavuus kannustaisi työllistymään. Yhtä kauan kun on veisattu vanhaa virttä työttömien työhaluttomuudesta, on työttömän asiaa ajavalta puolelta yritetty muistuttaa, että kaikille ihmisille työpaikkaa ei vain löydy, vaikka työhalua olisi. Toimittaja Tuomas Muraja oli yksi kahdestatuhannesta perustulokokeiluun osallistuneesta. Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan Perustulokoe-eläin, jota varten hän etsi myös muita kokeilussa mukana olleita.
Muraja kannattaa perustuloa ja oli tyytyväinen pääsystään mukaan kokeiluun: ”Rahallisesti ei tuntunut paljon miltään, mutta psykologisesti vaikutus oli merkittävä.” Hän ihmetteli ensimmäisten alustavien tulosten kielteissävytteistä uutisointia: ”Mitä epäonnistumista on siinä, että pitkäaikaistyöttömät tunsivat itsensä hyvinvoiviksi ja stressittömiksi.” Muraja veikkasi kirjansa julkistamistilaisuudessa 9.4.2019, ettei perustuloa ole odotettavissa Suomeen vielä kymmeneen vuoteen. Kirjanjulkistamistilaisuudessa puhui myös Vihreän liiton eduskuntavaaliehdokas Oras Tynkkynen, joka heti alkuun mainitsi, että hän ei ole itse puolueensa paras perustuloasiantuntija. Perustulon puolella hän kuitenkin on vahvasti ja toivoo, että toteutettaisiin uusi, hyvin suunniteltu perustulokokeilu tämän ”ei niin kummoisen” kokeilun jatkoksi. ”Se voisi muuttaa keskustelua niin, jotta perustulo olisi ihan toisella tavalla realistinen.”
04
Tavallisesti, kun perustulosta puhutaan, puhutaan myös sen hinnasta. Perustulon toteuttamisen uskotaan tulevan kalliiksi. Toisinaan unohdetaan, että nykyinenkin järjestelmä maksaa paljon. Perustulomalli ei välttämättä olisi juuri kalliimpi, mutta se vähentäisi byrokratiaa ja sen uskotaan olevan kannustavampi. ”Eikö yhteiskunnan tehtävä olisi auttaa meitä kaikkia kukoistamaan ja voimaan paremmin? Jos perustulolla voidaan tähän vaikuttaa, kai siitä jonkin verran voi maksaakin”, Oras Tynkkynen sanoo. ”Meillähän ajatellaan yhteiskunnassa yleisesti, että paras tapa kannustaa suurituloisia on leikata veroja, jolloin saa enemmän käteen, kun taas pienituloisia aina kannustetaan pakottamalla ja lisäämällä velvoitteita ja käyttämällä keppiä. Ovatko pienituloiset ja hyvätuloiset ihan eri ihmislajeja, kun niitä pitää kannustaa päinvastaisin konstein?” Tynkkynen ihmettelee.
ETAPPILEHTI 01/2019
Uusia mahdollisuuksia aktiivisuuteen Aktiivimallin mukaista aktiivisuutta on voinut kerryttää 1.4.2019 alkaen myös muiden kuin työvoimaviranomaisten järjestämillä palveluilla. Kela kelpuuttaa toiminnan aktiivisuudeksi osallistujan toimittaman todistuksen perusteella.
TEKSTI Sari Harsu
HUHTIKUUSTA LÄHTIEN aktiivisuutta on kerryttänyt myös sellainen työllistymistä tukeva toiminta, jonka järjestäjiä ovat esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, ammattiliitot, Työttömien Keskusjärjestö tai sen jäsenyhdistykset tai muut julkista rahoitusta saavat rekisteröidyt yhdistykset. Etapin pajoilla työkokeilussa tai palkkatukityössä oleminen on ollut alusta alkaen aktiivimallin mukaista aktiivisuutta, mutta muutoksen myötä myös Etapin tarjoama muu työllistymistä tukeva toiminta hyväksytään aktiivisuudeksi. Etapin Luontopolkua eteenpäin -kurssitoiminta ja uuden Helmihommahankkeen toiminta kerryttävät jatkossa aktiivimallin edellyttämää aktiivisuutta, jos 65 maksupäivän tarkastelujakso
on alkanut 1.4.2019 tai sen jälkeen. Jos etuuden saajan tarkastelujakso on alkanut esimerkiksi maaliskuussa 2019, hän voi kerryttää aktiivisuutta uusilla palveluilla vasta seuraavan tarkastelujakson alusta alkaen. Oman tarkastelujakson kertymisen näkee Kelan asiointipalvelusta. Aktiivisuus katsotaan riittäväksi, jos työllistymistä tukeviin palveluihin osallistuminen kestää tarkastelujakson aikana vähintään viisi päivää. Osallistujan kannattaa kysyä työllistymistä tukevan toiminnan järjestäjältä, hyväksytäänkö sen toiminta aktiivisuudeksi. Työttömän täytyy pyytää todistus toimintaan osallistumisesta sen järjestäjältä. Kelalla ja työttömyyskassoilla on yhteinen todistuslomake, jonka osallis-
05
tuja voi täyttää yhdessä palvelun järjestäjän kanssa. Palveluiden järjestävät voivat ilmoittaa toimintansa suomi.fi-palveluun. Samasta paikasta aktiivisuusehdon täyttäviä palveluita voi myös etsiä, kunhan niitä ensin saadaan sinne listattua. Työllistymistä tukevien palveluiden lisäksi aktiivisuutta voi osoittaa palkkatyöllä, yritystoiminnalla ja opiskelulla. Yhdistelmiä eri aktiivisuuden osoittamisen tavoista ei voida edelleenkään laskea yhteen. Aktiivisuusedellytys on näin ollen täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä–että. Lähteenä www.kela.fi
Helmihomma: ”Vapauta sisäinen oravasi!” TEKSTI Sinella Saario ja Sari Harsu KUVA Topias Immonen
Etapilla on käynnistynyt uusi Helmihomma-niminen hanke, joka järjestää tänä vuonna kaksi osuuskuntavalmennuskurssia 18–29-vuotiaille tamperelaisille nuorille. Osallistujille maksuttomilla kursseilla on tarkoitus näyttää, että työelämään voi päästä muullakin tavalla kuin työpaikkoja netistä selaamalla ja hakemalla.
KAIKKIEN NUORTEN ei ole helppo työllistyä avoimille työmarkkinoille, vaikka niin sanottuja työllistymisen esteitä ei näyttäisi olevan. Jokin vain tökkii. Helmihomma haluaa tavoittaa tällaiset nuoret. Hanketyöntekijät Jenni Rönkkö ja Juha Laitila haluavat nostaa esiin vaihtoehtoisia tapoja tehdä työtä ja olla mukana yhteiskunnassa – esimerkiksi yrittäjänä. Yrittäjyys on monelle nuorelle melko tuntematon ja ehkä pelottavakin juttu, mutta joskus se voi olla sopivin tie työelämään, jos tarjolla olevat avoimet työpaikat eivät houkuttele.
06
Helmihomman työntekijät ovat sitä mieltä, että työelämän vinhaan oravanpyörään ei ole pakko hypätä, jos ajatus tuntuu vieraalta. Helmihomman motto onkin: ”Vapauta sisäinen oravasi”. Jenni ja Juha ovat tutustuneet eräja luonto-oppaiksi kouluttautuessaan vuonna 2015. Ennen Helmihomman alkua Jenniltä kysyttiin, kiinnostaisiko häntä perustaa ryhmä, joka retkeilee yhdessä. Häntä kiinnosti, ja hän pyysi Juhaa liittymään mukaan. Näin syntyi Pettuletut-retkiryhmä. Sen kanssa on touhuttu monenlaista ja osallistujilta saatu hyvää palautetta. Kokemukset
ETAPPILEHTI 01/2019
• • • • • • • • • •
ovat osoittaneet, että aktiiviselle porukalla harrastamiselle on kysyntää. Idea luonnossa olemiseen ja yhdessä tekemiseen pohjaavasta hankkeesta alkoi kypsyä.
KESTÄVÄÄ JA EKOLOGISTA Jenni Rönkkö on 37-vuotias kahden lapsen äiti, jota kiinnostaa ekologisuus ja kestävä kehitys. Vapaa-aikaansa hän viettääkin esimerkiksi puutarhatöissä ja luonnossa liikkuen ”Ekologinen ajattelu on minulle tärkeää. En omista autoa, olen kasvissyöjä ja ostan mahdollisimman paljon käytettynä.” Tätä ajatusmaailmaa Jenni tahtoo tuoda myös Helmihommaan. Juha Laitila puolestaan kertoo, että nauttii luonnossa liikkumisesta, ihmisistä ja läsnäolosta. Hän kuuntelee myös paljon musiikkia. ”Ei Juhaa näe ilman kuulokkeita”, Jenni naurahtaa.
Helmihomma-hanke / Osuuskunt avalmennuskurssit ovat 18–29-vuotiaille pirkanmaalaisille työttömille t yök yk yisille/osat yök yk yisille nuorille, joilla elämänhallinnan peruspalikat kunnossa nuorille, joilla pääosin valmiudet työllistyä, mutta tarvitsevat tukea, itseluottamusta ja työkokemusta lisää nuorille, jotka eivät ole löytäneet vielä omaa alaansa ja paikkaansa opiskelu-/työelämässä nuorille, jotka haluavat oppia tekemisen kautta itsensä työllistämisestä ja yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille. Tavoitteena omien vahvuuksien löytäminen, uskallus työllistää itse itsensä ja luodaan oma polku työelämään. Kurssilla saa tietoa itsensä työllistämisestä, yrittäjyydestä ja tuotteistuksesta. Keskeistä on yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja toistensa tukeminen. Mahdollisuus suorittaa esimerkiksi ensiapukortti ja hygieniapassi.
Kestävä kehitys kiinnostaa myös Juhaa, ja hän pitää sitä tärkeänä. Hänelläkin on visio, mitä hän tahtoo omalta osaltaan Helmihommaan tuoda. ”Haluan tuoda innostavuutta ja aitoa kohtaamista.” Hankkeen tavoitteena on kasvattaa siihen osallistuvien nuorten itsevarmuutta sekä tukea omien vahvuuksien löytämistä, yhteisöllisyyttä ja uuden oppimista.
TYÖELÄMÄÄ KOHTI Ensimmäinen kurssi alkaa kesällä ja kestää kahdeksan viikkoa. Kurssipäivät ovat pääsääntöisesti tiistaista torstaihin ja kestoltaan viisi tuntia. Mukaan valitaan 10–12 nuorta haastattelujen avulla. Haastatteluissa painotetaan motivaatiota ja kiinnostusta. Kurssilla perustetaan monialatyöosuuskunta, jonka tarkoituksena on tarjota työtä jäsenilleen ja mahdollisuuksia
07
• • •
•
Ekologiset lähtökohdat sekä luontoympäristön hyödyntäminen niin oppimisympäristönä kuin asiakastöissä on keskeisessä osassa. Kurssin lopuksi tehdään asiakastyö, joka suunnitellaan ja toteutetaan kurssilaisten toiveiden ja osaamisen mukaan. Ensimmäisen kurssin jälkeen osuuskunnasta kiinnostuneiden kesken perustetaan osuuskunta, jonne on mahdollista siirtyä kurssien jälkeen ja jatkaa itsensä työllistämistä sitä kautta joko itsenäisesti tai porukassa. Opinnollistetaan osuuskunnan työtehtävien kautta.
Lisätietoja hanketyöntekijöiltä: Juha Laitila juha.laitila@etappi.info 040 2160 860
Jenni Rönkkö jenni.ronkko@etappi.info 050 4764 355 Facebook: helmihomma Instagram: helmihomma_hanke
esimerkiksi koulunäyttöjen suorittamiseen. Osallistujat pääsevät itse vaikuttamaan osuuskunnan toimintaan, ja työtä voi tehdä yksin tai yhdessä. Kurssien jälkeen osuuskuntaan voi jäädä tekemään työtä omien mieltymystensä mukaisesti. Ryhmä kokoontuu pääasiassa Etapilla, sillä järjestäjänä on Etapin Luontopolkua eteenpäin -työpaja. Ideana olisi kuitenkin viettää mahdollisimman paljon aikaa luonnossa ja vierailla osallistujia kiinnostavissa kohteissa. Kurssille voi hakea kuka tahansa pirkanmaalainen työtön nuori, jota kiinnostaa itsensä t yöllistäminen. Osallistumiseen ei tarvita kolmannen osapuolen sopimuksia. Näin ollen myös nuoret, joita pelottaa erilaiset nimikkeet, kuten ”kuntoutus”, ”harjoittelu” tai ”työkokeilu”, voivat osallistua. Nuorisotakuun rahoittama kurssi täyttää aktiivimallin aktiivisuusehdon, ja kurssin jälkeen saa todistuksen sen suorittamisesta.
Tätä tietä! TEKSTI Topias Immonen KUVA Saara Rohkimainen
Matti Hietakangas on ammatiltaan kosketinsoittaja ja laulaja. Hän on tehnyt erilaisia keikkoja jo viidellä eri vuosikymmenellä niin ravintolamuusikkona, säestäjänä, bändin osana kuin myös yhden miehen yhtyeenä.
ENEMMÄN KUIN VAIN AUTOKUSKIN HOMMA Matin mukaan Etappi on ollut hänelle hieno mahdollisuus ja työ enemmän kuin vain autokuskin homma. Hän on oppinut toimivan logistiikan tärkeyden. Aluksi Matti luuli työtä täysin erilaiseksi, ja hänet on yllättänyt se, kuinka paljon on ollut huomioitavaa ja järjestelemistä. Kaikkien pajojen tarpeet aiheuttavat paljon kuskaustöitä ja kiirettä. Matin mukaan työssä on ollut omat haasteensa ja jokaisessa hommassa omat yllätyksensä. Paljon hyötyä hänelle on myös ollut edellisten talon kuskien Matin ja Einon mentoroinnista. Etapilta Matti kertoo saaneensa myös uusia hyviä kavereita.
YHTEISTYÖN TÄRKEYS
▲ Matti on kokenut autokuski sekä myös pitkän linjan muusikko. JO 43 vuotta ammattimuusikkona toiminut Matti Hietakankangas arvioi säveltäneensä, sanoittaneensa tai sovittaneensa ainakin 110 biisiä. Takana hänellä on jo noin 2500 keikkaa monenlaisissa eri kokoonpanoissa ja säestystöissä. ”Autoa on tullut ajettua varmaan puolitoista miljoonaa kilometriä elämän aikana”, Matti toteaa. Tällä hetkellä hän työskentelee Etapilla ja toimii talon kuskina. Matti aloitti työkokeilunsa alkuvuodesta ja työskentelee nyt palkkatuella. Hän on tähän asti viihtynyt hyvin.
KOSKETINSOITTAJASTA KUSKIKSI Etapille Matti tuli Ylöjärven TE-palveluiden kautta. Etapin katsottiin antavan
hänelle mahdollisuuden työllistyä. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut Matti ei ole onnistunut löytämään palkkatöitä avoimilta työmarkkinoilta. Myös bändikeikat ovat hiljattain vähentyneet ja musiikkibisnes muuttunut. Levymyynti on vähentynyt suoratoistopalveluiden suosion ansiosta. ”Tänä päivänä ei levyjä tehdä enää, eikä levyjä myydä. Tässä ei voi olla levytähti”, sanoo Teoston asiakkaana jo 80-luvun puolivälistä asti ollut Matti hieman naurahtaen. Silti musiikinteko kuuluu yhä Matin arkeen: suureksi osaksi kavereiden kanssa musisoidessa ja bänditreenien muodossa. Hänellä on pienempiä projekteja työn alla tälläkin hetkellä.
08
Työkuvassa yhteistyö muiden kanssa on ollut oleellista sekä muiden tarpeiden ja näkökulmien tietäminen. ”On tärkeää tehdä yhteistyötä ja tulla kavereiden kanssa toimeen”, Matti toteaa. Matin mukaan kokonaisuus pitää hahmottaa, eikä saa järjestää liian tiukkoja aikatauluja, koska ei voi koskaan tietää, jos suunnitelmat muuttuvatkin. Kaksi viikkoa sitten hän kertoo olleensa Motonetissä. Kauppaan oli tullut tilaus kiinalaisia renkaita ja kaupassa olikin tungosta odotettua enemmän, ja tämä hidasti asiointia. Myös Tampereen alueella tapahtuvat tietyöt muuttavat liikennejärjestelyitä ja voivat yllättäen vaikeuttaa suunnitelmia. Lähiaikoina työkuvaan on kuulunut myös paljon polkupyörien kuskaamista: pyörien huoltoon viemistä ja sieltä hakemista, lahjoituspyörien ja löytöpyörien noutamista. Pyöräpajan seinustalla lojuu reipas rivi polkupyöriä. Matin mukaan varaosiksi näistä menee suurin osa, jotkut myös päätyvät kaatopaikalle. ”Noista tulee paljon varaosia, ja on niitä tuolla myynnissäkin nyt kolmisen sataa”, Matti kertoo. Joka päivä pyöriä kuitenkin myös menee. Kohtuuhintaisille ja huolletuille pyörille on kysyntää, sekä myös uusia pyöriä täytyy hakea. Kuskaustöitä Matille siis riittää.
ETAPPILEHTI 01/2019
Maailma vailla työtä TEKSTI JA KUVITUS Joni Syvänen
Työ on aina ollut keskeisiä motivaattoreita uusissa keksinnöissä. Tavoitteena on ollut sekä työn tehostaminen että helpottaminen.
TYÖ ON yhteiskunnan keskipiste. Ammatti tai työ on iso osa identiteettiä eli sitä kuka on. Yhteiskunta myös alleviivaa työnteon tärkeyttä. Työ on jotain, mihin kaikkien pitäisi pyrkiä. Työnteko luo yhteiskunnalle rutiinin, toimivuuden ja rakenteen – tai ainakin todella vahvan rytmin: töihin, palkka tilille, laskut maksuun, kaupasta ruokaa kaappiin ja lomalla teneriffalle. Näin elämä pyörii, kun on jotain, mitä keskimäärin tavoitella. Eri ammatit muodostavat yhteiskunnalle toimivan verkon. Työnteolla on pitkät juuret. Ihminen on selviytynyt ja kasvanut nykyiseen loistoonsa työtä tekemällä. Työnteko on tuonut mukanaan useita keksintöjä. Esimerkiksi pyörä, ratas, lapio, liukuhihna, kompressori ja internet ovat matkan varrella kehitettyjä asioita, jotka ovat tulleet työelämään tai työelämästä. Ihmisen työpanosta tarvitaan yhä suureen osaan työstä, mutta fyysisen työn taakkaa on hiottu pienemmäksi aikojen saatossa, ensin eläimillä ja sitten mekaanisilla roboteilla. Tekoäly on uusi työjuhta, joka vaikuttaa nyt ihmisen tekemään työhön. Tekoälyn kehittyminen on tuonut sen kaikille mahdollisille ja vähän mahdottomillekin aloille. Robotti tai tekoäly on väsymätön. Se voi tehdä töitä ympäri vuorokauden tasaisesti ja laadukkaasti.
Ei tarvitse mennä kovin kauas ajassa taaksepäin, kun automaatit korvasivat pankkivirkailijat ja liikennevalot automatisoivat liikenteenohjauksen. Asiakaspalveluchateissa tai puhelimissa ei välttämättä enää vastaa ihminen. Itseajavat ajoneuvot saattavat pian korvata kuskit busseissa ja junissa. Tekoäly kehittyy nyt suurin harppauksin. Tietokonesuorittimien laskenta on tehokasta ja halpaa. Internet kerää jatkuvasti hyödynnettävää tietoa kaikesta ja kaikkialta. Tekoäly ei ole enää pelkästään monivalintoihin perustuva kaavio, vaan se pystyy jopa oppimaan ja sitä kautta kehittämään itseään. Tällä tavoin automaatiokin automatisoituu. Tekoälyä on verrattu merkittävyydessään jopa sähköön. Automatisoitu optiikka on myös kehittynyt. Kun aiemmin kone pystyi lukemaan vain standardisoituja viivakoodeja, pian se pystyy lukemaan ympäristöä kuin ihmissilmä. Se avaa jälleen lisää mahdollisuuksia korvata ihminen.
TYÖN JÄLKEEN ON VAPAATA Työn jälkeinen maailma voi olla utopiaa, mutta siihen ihminen teoillaan tavoittelee. Tai ainakin pyrkii minimoimaan tarvittavan työn määrää. Ihminen ja ihmisen panos pystytään korvaamaan yhä useammin koneella. Kaikkien ihmisten työllistäminen on jo nyt haastavaa. Useiden arvioiden mukaan 2030-luvulla jopa yli kolmannes töistä on automatisoituja. Villeimmissä unelmissa lopulta kaikki työ on automatisoitua ja koneet korjaavat sekä ylläpitävät toisiaan. Kevyempi näkemys on, että automaatio yleistyy ja ihminen pääsee irti työkeskeisestä yhteiskunnasta. Tilalle nousevat harrastukset ja uusi vapaa-aika. Tylsä toistotyö on jätetty koneiden harteille ja eletään palveluyhteiskunnassa, jossa suurin osa työskentelee palveluammateissa. Työmäärän ja -tuntien vähentymisen arvailu ei ole mikään uusi juttu. Työvii-
09
kon lyhentymistä on ennustettu jo sata vuotta. Sitä ei tosin ole nähty vielä, koska ihmisen kyltymätöntä halua kuluttaa ei osattu nähdä kaukaa. Jos työ loppuisi, syntyisi ihmislajille valtava tyhjiö. Toisaalta siirtymä maailmaan ilman työtä on pitkäkestoista, eikä niinkään hetkellinen mullistus, joten siihen pystytään varautumaan pienemmillä askelilla. Työttömilläkin ihmisillä pitäisi kuitenkin toimeentulo olla. Ratkaisuksi on ehdotettu kansalaispalkkaa, josta on Suomessakin jo tehty kokeiluja. Myös työpäivien ja työviikon lyhentämistä on puitu, vaikka sen vastavoimana on ollut kilpailukyvyn lisääminen pidemmillä työajoilla. Tulevaisuus voi vaikuttaa pelottavalta, koska moni tuttu asia saattaa muuttua. Tuleviin aikoihin sisältyy myös monta keskeistä kysymystä ihmislajin jatkoa ajatellen. Ihminen itsessään on mestariteos: evoluution ja työnteon muovaama kone, joka on noussut aurinkokunnan kuninkaaksi luolista avaruusasemalle. Tuota työtä ei kannata heittää hukkaan.
VAIHTO TRENDIALALTA PERINTEIKKÄÄSEEN AMMATTIIN ONNISTUI:
Lassi viihtyy nuohoojana TEKSTI Heli Koskue KUVA Jarmo Hyytiä
Mitä jos vaihtaisi nykypäivän suositulta alalta perinteisempään työhön? Lassi Kojola siirtyi media-alalta nuohoojan tehtäviin. Hän suhtautuu ammatilliseen loikkaansa luontevana, sattuman ja kiinnostuksen ohjaamana siirtymänä.
VUOSIKYMMENEN ALUSSA Lassi Kojola opiskeli julkaisugrafiikkaa ja verkkoviestintää Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa ja teki siihen liittyvää harjoittelua Etapissa. ”Viihdyin Etapissa tosi hyvin ja opin paljon julkaisugrafiikasta ja viestinnästä, mutta tutkinto jäi tekemättä elämäntilanteeni vuoksi. Päädyin musiikkiharrastukseni kautta indie-levy-yhtiöön promootiohommaan, jossa viihdyin parisen vuotta”, Lassi kertoo. Tehtävien bisnespuoli ei kuitenkaan ollut kovin mieluista, ja Lassi alkoi miettiä muuta työtä. ”En ehtinyt pitkään olla työttömänä, kun tapasin sattumalta kaverini, joka oli jäämässä pois nuohoustyöstä. Kyselin, millaista hommaa se olisi, ja se vaikuttikin kivalta. Kaveri ilmoitti pomolleen, että täällä olisi kiinnostunut. Kävin haastattelussa, ja siitä se sitten alkoi. Sattuman kauppaahan se oli – ihan ensimmäisenä ei olisi tullut mieleen lähteä tätä tekemään.” Lassin alanvaihto sujui jouhevasti. Taustalla hänellä oli kokemusta ”raksatöistä”, joita hän teki reilu vuosikymmen sitten muutettuaan Etelä-Pohjanmaalta Tampereelle. Nyt on menossa jo neljäs vuosi nuohoojana Näsijärven Nuohouksessa. ”Tykkään tehdä ihan käytännön työtä. Fyysinen työ on kätevää myös kunnon ylläpitoon, kun siinä saa hyvää hyötyliikuntaa. Työ on tosi itsenäistä, pomo on mukava, pidän myös autolla ajelusta
maaseudulla ja töiden sivussa pääsee juttelemaan ihmisten kanssa”, Lassi kertoo. ”Teen töitä Kurussa, ja siellä on ollut tosi viihtyisää. Maaseutu on idyllistä, väki iäkästä ja työ sosiaalista. Siellä kuunnellaan kuulumisia ja pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten ja eläintenkin kanssa.” Tampereen keskustassa asuva Lassi kertookin olevansa maaseudulla viihtyvä kaupunki-ihminen. ”Työpaikka maaseudulla tarjoaa hyvää maadoittumista.” Alanvaihdostaan huolimatta Lassi käyttää edelleen graafista osaamistaan hyödyksi muun muassa musiikkiharrastuksessaan, punkia ja metallia soittavan bändinsä materiaaleissa.
MUUTOKSIA PERINTEISIINKIN Lassi Kojola on toiminut Kurussa piirinuohoojana, mutta tänä vuonna nuohouspiirit puretaan ja ala vapautuu kilpailulle. Maaseudun asukkaita huolettaa, riittääkö nuohoojia jatkossa haja-asutusalueille vai käykö palvelulle samaan tapaan kuin taksikyydeille. ”Uusi systeemi sisältää riskejä siitä, että taloon tilataan nuohoojia eri paikoista eikä asiakasf välttämättä enää muista, koska siellä on käyty ja mitä tehty”, Lassi miettii. Lassi on oppinut nuohoojan työn kuten yhä on ollut tapana: käytännössä, oppisopimuksella työnantajansa opas-
010
tuksessa. Hän opiskeli myös teoriajaksoja ja teki nuohoojan ammattitutkinnon Tredun kautta, jonka järjestämiin tilaisuuksiin kokoontui silloin tulevia nuohoojia eri puolelta Suomea. Nuohoojien koulutus saattaa myös muuttua. Kun toiminta-alueet ovat olleet rajoitettuja ja ammattiin on voinut valmistua nuohoojamestarin koulutettavana, huomattava osa uusista nuohoojista on jäänyt kouluttajalleen työntekijäksi. Jatkossa nuohoojat voivat tarjota palveluitaan kenelle vain ja Lassin mukaan nuohoojamestarilla on isompi riski, että hän kouluttaa itselleen tulevan kilpailijan. Lassi kertoo viihtyvänsä Kurussa oikein hyvin ja aikovansa pitää vanhat asiakkaansa tyytyväisinä, mutta on käynyt nuohoamassa muuallakin. ”Kalenteri näyttää positiiviselta. Omasta ilmoittelustani on seurannut töitä muualla Ylöjärvellä ja Parkanossa. Nettivarausmahdollisuuskin on tuonut uusia asiakkaita.” Lassi ottaa mielellään vastaan uusia tilauksia – erityisesti Tampereen ja Kurun välillä olevat kohteet sopivat hyvin ajoreitteihin. Dokumentoinnin hän hoitaa reissun päällä tabletin avulla. ”On mahdotonta tietää, mitä nuohousalan muutos aiheuttaa, mutta kyllä töitä näyttää edelleen riittävän. Veikkaan, että voisin muuttaa mihin suuntaan vain ja löytää näitä töitä. En nyt suunnittele isompia muutoksia, mutta eihän tulevaisuudesta koskaan tiedä. Opiskelukin voi vielä kiinnostaa.”
ETAPPILEHTI 01/2019
IDYLLISTÄ MAASEUTUA JA YMPÄRISTÖASIAA Työssään Lassi arvostaa mahdollisuutta edistää ympäristönsuojelua. ”Pidän kovasti ajatuksesta, että pystyn omalta osaltani vähentämään ilmansaastetta puhdistamalla hormeja ja neuvomalla ihmisiä polttamaan tulisijoissa järkevästi. Ympäristöasiat kiinnostavat, ja toisaalta maalla saa hyvää perspektiiviä käytäntöön. Maaseudun arjessa ymmärtää, että puunpoltto on lähitulevaisuudessa mahdotonta lopettaa.” Työkohteissa Lassi ei tunnista erityisiä inhokkeja tai suosikkeja, sillä työtehtävät ovat rutiinin kerryttyä kohtuullisen samanlaisia. ”Työympäristön ihmiset ratkaisevat pitkälti sen, missä on mukavinta työskennellä.” Huonoja puolia Lassi ei työstään hevin tunnusta. Pikkumiinuksena on työtilausten painottuminen kesään, kun kesämökkiläistenkin tarpeet lisäävät nuohouksen kysyntää. Sen takia hän ei raaski pitää pitkää lomaa kesällä, vaikka haluaisikin. Koska Lassi on vapaa järjestämään aikataulunsa itselleen sopivasti, hän ei tunne työn aiheuttamaa stressiä. Eniten huolettavat terveysasiat, kuten muistaa suojata itsensä riittävän hyvin, esimerkiksi hengityssuojaimella muun muassa nokipölyltä. Nuohous ei enää ole kovin nokista työtä, sillä käytössä on hyviä imureita. Noki on kuitenkin hienojakoista ja hyvin leviävää. Esimerkiksi öljykeskuslämmityskattiloiden kanssa on ollut syytä oppia, miten välttää rasvaisten jäämien leviämistä. Toisinaan hormeista on poistettava eläimiä ja muun muassa naakan pesiä. Lassi neuvookin pesimisen torjumiseksi kiinnittämään piipun päälle vahvaa verkkoa, joka on helppo irrottaa nuohouksen ajaksi. Kevyen katiskaverkon naakka osaa irrottaa itse.
► Lassi loikkasi ammattialalta toiseen, mutta on säästynyt katolta putoamiselta.
011
Päivä Etapilla TEKSTI Joni Syvänen KUVAT Saara Rohkimainen
Kuten monessa muussakin paikassa, Etapilla viikko käynnistyy maanantaina. Työpäivät kestävät yleensä neljästä kuuteen tuntia. MEDIAPAJALLA RASMUS istuu työpisteensä ääreen ja tarkastaa sähköpostin. On maanantai ja kello on yhdeksän. Hänellä on tekeillä internetsivut uudelle Helmihomma-hankkeelle. Sivut tehdään Joomla-julkaisujärjestelmällä, joka ei ollut Rasmukselle ennestään tuttu. ”Joomla on nettipohjainen julkaisujär-
jestelmä”, Rasmus valistaa. Uuden tuttavuuden oppimista on kuitenkin nopeuttanut, että Rasmus on aiemmin käyttänyt ahkerasti vastaavanlaista WordPress-alustaa. Työkoneen näytöllä on muistio, jossa lukee muistutuksena avoinna olevat työtehtävät. Listalta löytyy tauluprintti,
012
”Paljon tehdään vanhojen huonekalujen korjausta ja maalaillaan käsityönä siveltimellä. Mielenkiintoista, monipuolista ja opettavaista tekemistä riittää.”
ETAPPILEHTI 01/2019
logosuunnittelu ja nettisivut. Samaan aikaan Puupajalla edistyy kissanvessarakennelma. Asiakkaan tilaama työ ei ole tyypillisimpiä pajalle tulevia tilauksia. ”Vessa on kahdelle kissalle. Siinä on eteinen, josta lähtee käytävä kahteen kerrokseen”, kertoo pajan ohjaaja Jouni Tuovinen. Pajalla ollaan rakentamassa uustuotantona myös ruokapöytää asiakkaan antamien mittojen mukaan. Lisäksi työstettävänä on vanha pesukomuutti, jota siistitään, mutta lopputulos jätetään kuluneen näköiseksi. ”Paljon tehdään vanhojen huonekalujen korjausta ja maalaillaan käsityönä siveltimellä. Mielenkiintoista, monipuolista ja opettavaista tekemistä riittää.”
Pihalla pystytetään telttakatosta. Leirivälinepajan miehet kertovat, että katoksen omat muoviset kiinnikkeet olivat hajonneet. ”Tehtiin uudet systeemit, kun vanhat hajosi. Yksinkertaiset ratkaisut on parhaita. Kyllä nyt lukittuu!” Miehet kertovat innoissaan pajan vuokraustoiminnasta: ”Talvella saa lumikenkiä ja ahkioita. Kesällä menee telttoja.” Näiden lisäksi pajalta on vuokrattavissa soppatykkejä ja muita tykötarpeita, kaminoita ja mitä ikinä leiriytymiseen tarvitseekaan. Puolijoukkueteltta on yksi suosituimmista artikkeleista kesän festareille. Tavarat kuluvat käytössä, joten pajalla huolletaan ja ylläpidetään vuokratta-
013
via välineitä. Työnkuva vaatii kädentaitoja ja paikoittain myös voimankäyttöä. ”Valmistuin 2016 lähihoitajaksi hyvillä papereilla. Lähetin hakemuksia, muttei niihin edes vastattu. Ei tämän ikäistä enää palkata”, kertoo 53-vuotias Pauli.
TÄÄLLÄ SAA PYÖRIÄ ”Nyt on kevät”, iloitsee Polkupyöräpajan työnohjaaja A-P Rakkolainen. Se tarkoittaa, että asiakkaat tarvitsevat pyöriä, ja lukuisat pajalaisten kunnostamat kierrätyspyörät pääsevät äärimmilleen täyttyneestä varastosta taas ulos aurinkoon ja ajoon. Yksi pajan työntekijöistä sai juuri vakituisen paikan muualta, joten pajaoh-
”Tehtiin uudet systeemit, kun vanhat hajosi. Yksinkertaiset ratkaisut on parhaita. Kyllä nyt lukittuu!”
jaajalla ja neljällä muulla taloon jääneellä työntekijällä riittää tekemistä. Onneksi pajalle on tulossa pian myös uutta väkeä. Aamulehden Moro-liitteessä oli vähän aikaa sitten juttu Etapin Pyöräpajasta. Jutun myötä tieto paikan olemassaolosta saavutti sellaisiakin pyörän tarvitsijoita, joille Etappi ei ollut entuudestaan tuttu. Pyöräpajalla voi myös korjauttaa vanhan pyöränsä. Eniten vaihdetaan renkaita ja jarrupaloja. Vaikka kevät on jo pitkällä, Autopajalla vaihdatetaan edelleen talvirenkaita kesäkumeihin. Samalla hoituu renkaiden pesu ja vaikka öljynvaihto. Myös erikoisemmat työt kuuluvat pajan repertuaariin.
Nyt työn alla on asiakkaan Nissanin alapallonivelten vaihto. Auto on nostettu nosturilla irti maasta, jotta työn tekeminen olisi helpompaa. Alapallot ovat auton renkaiden takana, ripustuksissa. Osat ovat hieman jumissa, joten niiden avaamiseen tarvitaan pitkää pinnaa ja jumppaa. ”Vähän rautakankea heilutellaan”, kuuluu kommentti. Lopulta yksi neljästä nivelestä aukeaa ja on aika siirtyä seuraavan alapallon pariin. Autopajan ja muiden pajojen siisteydestä pitää huolta talon Siivouspaja. ”Siivouspajalla luodaan perusedel-
014
lytykset muille pajoille toimia”, kertoo työnohjaaja Tarja Pihlman. Siivous on ensisijaisesti säännöllistä ylläpitosiivousta eli päivittäisen siisteyden ylläpitoa, kuten moppausta ja pintojen pyyhkimistä pölystä ja liasta. Ajoittain tehdään myös perusteellisempaa perussiivousta. Autopaja ajetaan päivittäin yhdistelmäkoneella – muu talo kerran tai pari viikossa. Siivoojan homma on omatoimista puuhaa ja Etapin kahdessa talossa onkin työstettävää. Siivouspajalaiset tulevat jo aamuseitsemään, kun muu talo tulee kahdeksaan tai yhdeksään.
S O N KIIN O K TAISI
TYÖKOKEILU ETAPISSA?
Työkokeilun avulla voit selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojasi tai mahdollisuuksiasi palata työmarkkinoille. Työkokeilu tarkoittaa tavallisimmin kuuden tunnin työskentelyä viitenä päivänä viikossa.
LEIRIVÄLINEPAJALLA puhdistetaan ja huolletaan leirivälineitä. Kun asiakas hakee tai palauttaa välineitä, pajalaiset auttavat tavaroiden kantamisessa. MEDIAPAJALLA tehdään graafisen alan töitä ja sisällöntuotantoa. Pajalla taitetaan lehtiä, kirjoitetaan juttuja, tehdään internetsivuja ja valokuvataan. PYÖRÄPAJALLA korjataan ja huolletaan polkupyöriä. Pyöriä myös kunnostetaan.
PUU- JA ENTISÖINTIPAJALLA kunnostetaan ja pintakäsitellään vanhoja huonekaluja. Joskus pajalla tehdään myös uusia huonekaluja. AUTOPAJALLA korjataan ja huolletaan autoja. Etapilla on myös pieni kuljetusyksikkö: kaksi autoa ja kaksi autonkuljettajaa. SIIVOUSPAJA huolehtii Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Pajalaisia opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä.
Jos olet kiinnostunut työkokeilusta Etapilla, ole ensin yhteydessä TE-toimistoosi. Kun olet saanut yhteyden TE-toimiston työntekijään ja työllistymissuunnitelmaasi kirjattua mahdollisuuden työkokeiluun, ota yhteyttä sinua kiinnostavan pajan ohjaajaan ja sovi tapaaminen.
WWW.ETAPPI.INFO Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry • Sarvijaakonkatu 28 ja 30, 33540 Tampere
Pystytkö keskittymään tämän jutun lukemiseen? TEKSTI Sari Harsu KUVITUS Laura Sillanpää
Erilaiset keskittymisvaikeudet, kuten ADT, ovat aikamme ilmiöitä. Yritämme tehdä useaa asiaa samanaikaisesti ja keskeytämme vähän väliä keskittymistä vaativan puuhan tekstiviestien tai sosiaalisen median merkkiääniin. Onneksi ADT:stä voi myös päästä eroon.
LEENI PELTOSEN ja Minna Huotilaisen teoksessa Tunne aivosi ADT:tä kuvaillaan hyppimiseksi asiasta toiseen, jolloin ei lopulta saada mitään aikaiseksi. ”Häiriinnymme, juutumme epäolennaisuuksiin ja koemme, etteivät asiat ole hallinnassa.” ADT on lyhenne englannin kielen sanoista attention deficit trait. Se tarkoittaa tarkkaavaisuuden häiriötä, joka on – toisin kuin esimerkiksi ADHD – oman elämäntavan aiheuttama haitta. Ihminen elää jatkuvassa ärsykkeiden tulvassa. Tulee tekstiviestejä, sähköposteja ja someilmoituksia. Puhelimen piippaukset tai sähköpostin saapumisesta ilmoittavat ponnahdusikkunat tietokoneen näytöllä ruokkivat ADT:tä ja häiritsevät, kun yrittää keskittyä esimerkiksi kirjoittamiseen. Jos antaa näiden ilmoitusten keskeyttää sen hetkisen tekemisen, työstä tulee katkonaista, ja joka katkoksen jälkeen menee aikaa, että pääsee taas hyvään tekemisen rytmiin. Mitä vaativamman tekemisen keskeyttää esimerkiksi sähköpostin lukemisen takia, sen vaikeampi siihen on päästä uudelleen kiinni. Ja kun tämä kaikki sähköinen sälä alkaa uuvuttaa, ihminen saattaa yrittää rentoutua – menemällä internetiin seilaamaan iltapäivälehtien sivujen ja sosiaalisen median loputtoman silpun virtaan – jolloin aivot kuormittuvat entisestään. Ihminen väsyy ja stressaantuu, keskittymiskyky heikkenee.
MUODIKAS MULTITASKAUS Kun on puhe ADT:sta ja sille altistumisesta, usein mainitaan aikamme työelämä. Työpaikkailmoituksissa näkee lauseita: ”Jos nopea tahti ja useiden lankojen käsissä pitäminen motivoivat sinua työssäsi...” Todellisuudessa ihminen ei kuitenkaan pysty pitämään käsissään kuin yhtä ”lankaa” ilman, että muut tehtävät kärsivät ja ilman, että itse kärsii. Ihmisen aivot voivat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Lyhytaikainen ja harvoin tapahtuva lähes äärirajoilla pinnistely ja kiire voivat olla jopa hyvä kokemus, mutta jatkuva hosuminen ja stressi syövät väistämättä ihmistä ja vievät kykyä keskittyä. Yhtä lailla kuin työssä käyvän myös työttömän elämä voi olla niin sanottua multitaskaamista (multitasking) eli monen asian tekemistä samanaikaisesti, jolloin voi käydä niin, ettei mistään tule valmista ja aivot kuormittuvat. Moni työtön joutuu usein hoitamaan erilaisia tukiasioita samaan aikaan useaan virastoon. Ja jos jokin tuki muuttuu, tulee muutoksia myös muihin tukiin. Samalla pitäisi käydä läpi avoimia työpaikkoja ja kirjoittaa työhakemuksia. CV:tä olisi hyvä sorvailla kulloinkin haetun työpaikan vaatimuksiin sopivaksi. Työnhaun ohessa tulisi osoittaa aktiivisuutta aktiivimallin edellyttämin tavoin. Monella työttömällä on hoidettavaan myös lapsia ja sen myötä ehkä päiväkotiin tai kouluun liittyviä
016
asioita. Kodinhoidossakin on monenlaista muistettavaa ja hoidettavaa.
PAREMPAA KESKITTYMISTÄ KOHTI Pitkäaikainen paine ja ylikierroksilla käyminen altistaa myös monille sairauksille. Ihmisen ei siis kannata ainakaan omilla valinnoillaan lisätä omaa kuormitustaan. Parasta olisi, jos pystyisi keskittymään yhteen asiaan yhdellä kertaa ja tekemään asian kerrallaan valmiiksi. Puhelimen voisi laittaa äänettömälle ja tietokoneen kiinni silloin, kun yrittää keskittyä lukemiseen tai johonkin muuhun tekemiseen. Päiväänsä voi suunnitella siinä määrin kuin se on mahdollista: voi varata tärkeimmille tai eniten keskittymistä vaativille tehtäville sellaisen ajan päivästä, jolloin yleensä on virkeimmillään. Sosiaalinen media on yksi pahimmista aikasyöpöistä ja huomion varastajista. Siksi esimerkiksi Facebookin selaamiselle voi rajata yhden tai enintään pari kolme lyhyttä jaksoa päivästä sen sijaan, että antaa itsensä joka välissä kesken muun tekemisen hypätä kurkkimaan sen uutisvirtaa. Aivoista kannattaa pitää huolta. Niitä on välillä hyvä rasittaa pohtimalla visaisiakin kysymyksiä, mutta ei hypähtelemällä rauhattomasti tehtävästä toiseen. Myös monet mukavat asiat kuten laulaminen, soittaminen ja liikkuminen tekevät aivoille hyvää.
ETAPPILEHTI 01/2019
SEPPOA ETSIMÄSSÄ Älypuhelin on uinut salakavalasti häiritsemään keskittymistämme. Olemme jatkuvasti saavutettavissa, kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Puhelin on yhteydessä muuhun maailmaan – ja muu maailma meihin. Puhelin on sekä työkalu että häiriötekijä. Sen voi laittaa äänettömälle ja värinät pois. Se ei silti auta, sillä laitetta tulee pakonomaisesti tarkisteltua aika ajoin. Melkein parempi jättää edes värinä päälle. Toisaalta viestin värähdyskin voi mennä ohi, jos vaikka aivastaa juuri väärällä hetkellä. Parempi siis tarkastaa kerran minuutissa, onko Seppälä lähettänyt kevätalennusspämmiä. Puhelimen voi sammuttaa, mutta takaraivossa kalvaa ajatus, että joku yrittää olla yhteydessä tai menettää jotain tärkeää, kun ei ole niin sanotusti langan päässä kaikkina vuorokauden hetkinä. Ja puhelimen käynnistyminenkin kestää niin kauan. Laitteen tärkeyttä perustellaan usein myös sillä, että voi hakea tietoa siltä seisomalta. Ajatuksena hieno, mutta tapa kasvaa helposti kieroon. Lopulta kaikki tarpeettomimmatkin yksityiskohdat tulee tarkistettua: ”mikä on Seppo Taalasmaan toinen nimi”. Älypuhelinta tulee räplättyä ympäri vuorokauden. Jos kaikki painallukset ja pyyhkäisyt lasketaan, tutkimusten mukaan puhelinta kosketellaan yli 2000 kertaa päivässä. Ahkerimmat lääppivät yli tuplasti enemmän. Lukitus poistetaan keskimäärin noin sata kertaa. Tähän päälle puhelin aktivoidaan eli katsotaan kelloa toiset sata kertaa. Siinä on sormi ja keskittyminen koetuksella läpi päivän. Luultavasti ehdit jo älypuhelimellasi hakea, mutta Sepon toinen nimi on Juhani.
017
Pois Suomesta TEKSTI Topias Immonen KUVA Saara Rohkimainen
Läpi Suomen historian maahanmuuton ohella Suomesta on aina myös muutettu pois. Sadan vuoden sisällä Suomesta arvioidaan muuttaneen yli miljoona suomalaista muihin maihin.
YKSI SUOMALAISTEN suurimmista ulkomaisista muuttokohteista on jo ainakin 1800-luvun loppupuolelta asti ollut Pohjois-Amerikka. 1800-luvulla suomalaiset muuttivat sankoin joukoin Pohjois-Amerikkaan. Suomesta on tehty suuria muuttoliikkeitä myös Norjaan ja Ruotsiin. Yhdysvaltojen sisällissodan päätyttyä Amerikassa suomalaisia kiinnosti maan etuudet, rikkaudet ja vapaus. Siirtolaisuustilastojen mukaan eniten suomalaisia muutti ulkomaille vuonna 1902. Suomalaiset muuttavat yhä ulkomaille. Mikä nykyään saa kansalaiset muuttamaan Suomesta pois? Moni nuori tahtoo peruskoulun jälkeen lähteä tutkimaan muuta maailmaa. Jollekin tämä voi tarkoittaa vaihtovuotta lukion aikana Yhdysvalloissa. Toiselle tämä voi tarkoittaa välivuotta lähetystyössä tai au pairina. Moni suomalainen lähtee ulkomaille myös ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen perässä. Ulkomaat tarjoavat mahdollisuuksia ja etuuksia suomalaisille niin koulutuksessa kuin töissäkin.
sä voi valtavasti menestyä. Yhdysvallat on kiehtonut minua jo pienestä pitäen ja viime aikoina olen myös perehtynyt enemmän Kanadaan. Olen jo kauan ollut varma siitä, että tahdon tulevaisuudessa työskennellä elokuva-alalla, mutta silti ymmärrän myös ikäisiäni nuoria, jotka eivät ole varmoja, mitä tahtovat lähteä opiskelemaan korkeakouluun. Ajatus Kanadaan muuttamisesta ei ainakaan vielä ole kovinkaan paljon pelottanut minua. Olen saanut kuulla veljeni kokemuksia hänen muutostaan Skotlantiin. Myös osa sukulaisistani on muuttanut Suomesta Ruotsiin. Olen vuosien varrella oppinut itsestäni, että olen uusiin tilanteisiin helposti sopeutuvainen. Olen tottunut liikkuvaan elämäntapaan, matkustellut aika paljon, ja muuttanut elämäni aikana jo muutamaan otteeseen. Uskon, että koti-ikävä ulkomaille muuttaessa on kuitenkin erilaista, kuin kotimaan sisällä muuttaessa, enkä sitä voi etukäteen vielä käsittää. Tällä hetkellä minusta kuitenkin tuntuu, että pystyn pitämään kodin mukanani, minne ikinä menenkin.
YLIOPISTOON KANADAAN
HAKUPROSESSI KANADALAISEEN YLIOPISTOON
Olen hakenut kanadalaiseen yliopistoon opiskelemaan elokuva-alaa. Mielestäni Suomi on puutteellinen maa ja tunnen, ettei oma paikkani ole Suomessa. Alani kannalta Kanadassa on enemmän työmahdollisuuksia. Suomessa elokuvia tehdään suhteellisen vähän, eikä työs-
Haussani Kanadaan olen saanut paljon avustusta henkilökohtaiselta opintoneuvojalta, johon olen ollut yhteydessä sähköpostitse. Nykypäivän viestintäteknologian kehittyneisyyden ansiosta hakuprosessi on reilusti helpompi
018
kuin se olisi vielä parikymmentä vuotta sitten ollut. Netistä löytää valtavasti hyödyllistä tietoa sekä muiden kokemuksia samankaltaisista tilanteista, ja yhteydenotto Kanadaankin on hyvin nopeaa. Hakuprosessi lähti käyntiin koulutodistusten ja passin auktorisoidulla kääntämisellä, jonka Kilroy Finlandin opintoneuvojat tekivät puolestani. Hakemukseen liitettiin myös yliopiston hyväksymän englannin kielen kielitestin tulos. Oman kielitestini suoritin Helsingissä, jossa Suomen ainoat TOEFL -testit pidetään. Ensisijaisesti toivoin pääseväni kouluun. Tämä toive jo osittain toteutuikin, kun hakemukseeni vastattiin myönteisesti. Kanadassa toivon, että sopeutuisin mahdollisimman pikaisesti uuteen ympäristööni. Toivon myös saavani budjetoitua opintoni pian. Odotan, että englannin kielen taitoni kehittyvät arkisessa käytössä. Opiskelujeni jälkeen suunnittelen Kanadan kansalaisuuden hankkimista. Elämässä mahdollisuuksiin kannattaa tarttua, pelottivat ne sitten paljon tai ei ollenkaan. Jos jokin unelmistasi tuntuu tavoittelemisen arvoiselta, kannattaa sitä kohti pyrkiä. Mahdollisuuksia löytyy kaikkialta, eikä myöskään pidempiä välimatkoja kannata pelätä. Jos suomalaiset eivät niin usein välttelisi esimerkiksi työpaikkoja vieraalla paikkakunnalla, olisi avointen työmarkkinoidenkin tilanne täysin erilainen.
019
Perustulokokeilu lisäsi hyvinvointia TEKSTI Sari Harsu KUVITUS Elisa Wirén
Suomessa kokeiltiin perustuloa tammikuusta 2017 vuoden 2018 loppuun. Kokeilun ajan kaksituhatta 25–58-vuotiasta työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa ilman ehtoja tai tarveharkintaa.
PERUSTULOKOKEILUN AVULLA pyrittiin selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin nykyaikaistaa. Pyrkimyksenä on myös muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Samalla halutaan vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää. Perustulokokeilun arviointitutkimuksen ensimmäiset, alustavat tulokset julkaistiin vuoden 2019 helmikuussa. Perustulokokeilua arvioidaan kokeilun aikana kerätyn informaation ja puhelinhaastattelujen perusteella. Puhelimitse haastatellaan sekä koe- että verrokkiryhmään kuuluvia henkilöitä. Arviointitutkimuksen päätavoitteena
on tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen ja tuloihin. Tämän lisäksi arvioidaan perustulon vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin vertaamalla kokeiluryhmää verrokkiryhmään. Kokeilu ei vaikuttanut ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyteen. Perustulon saajat eivät työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan. Tämän tuloksen perusteella esimerkiksi joissakin lehdissä kokeilu uutisoitiin epäonnistumisena. Kyselytutkimuksen perusteella perustuloa saaneet kuitenkin kokivat kokeilun päättyessä hyvinvointinsa parem-
020
maksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmän työttömillä. Perustulokokeiluun osallistuneet myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista ei voida vielä tehdä. Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten toista kokeiluvuotta koskevat tulokset saadaan vasta alkuvuonna 2020. Lisää tuloksia julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana. Lähteenä: kela.fi
ETAPPILEHTI 01/2019
kuinka voit?
RASTI – VOIMAVARAPISTE TYÖTTÖMILLE Tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja ohjausta hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Palvelu on kohdennettu Tampereen alueen työttömille ja se on asiakkaille maksutonta.
Ovatko voimavarasi kadoksissa? Kaipaatko tukea elämäntilanteeseesi?
Otathan meihin yhteyttä saadaksesi lisätietoa tai varataksesi ajan: Katja Koskensalo Elämäntaidon valmentaja katja.koskensalo@etappi.info p. 050 364 0050 Susanna Oksanen Terveydenhoitaja susanna.oksanen@etappi.info p. 050 364 0236
Toimitilamme sijaitsevat Tampereen keskustassa osoitteessa Hämeenpuisto 44.
021
ONKO YMPÄRISTÖMME ROSKAN ARVOINEN?
Etappilaiset kevätmaisemaa pelastamassa TEKSTI Heli Koskue KUVAT Jarmo Hyytiä
Kaupungin katuja ja pientareita rumentaa paikoin järkyttävä määrä roskaa. Roskainen ympäristö kiinnittää huomiota varsinkin keväisin lumen sulettua ja kiristää mieltä. Eikö mitään ole tehtävissä, tiukkaa sisäinen kukkahattutäteys.
022
ETAPPILEHTI 01/2019
ROSKAISUUS PISTÄÄ silmään hyvin monia muitakin. Toivomukseni Etapin ympäristön roskien siivoamisesta liittyi samanlaisiin, ja vappuaattoaamuna lähdimmekin Etapin pikku iskuryhmänä lähistölle roskajahtiin. Roskaiskumme kohteeksi muodostui pihan reunamien lisäksi kadunpuoleinen pikkumetsikkö, katu- ja kävelytiealuetta sekä lähituntuma ulkoilualueena toimivasta metsänrinteestä. Varustauduimme yksinkertaisesti, puutarhahanskoin ja jätesäkein. Erikoistuneimpina välineinä olivat roskapihdit ja vapun innoittamana opiskelijahaalarit. Vaikka ympäristön roskaisuus oli kiinnittänyt huomiota, jätettä löytyi silti yllättävän paljon. Puiden siimeksessä muovipussit, lasinkappaleet, metalliosat ja jopa vaatekappaleet olivat hautautumassa neulasiin ja sammaleeseen. Suuren osan huomasi vasta lähimetreillä.
TUPAKANTUMPEISTA RAUTASÄNKYYN Aloitimme asfaltin paperiroskan ja tupakantumppien luota ja etenimme kohti
metsikköä, jolloin kohteet suurenivat… pahvia, muovikasseja ja -pusseja, paperisäkki, rikkinäisiä pulloja, muovipulloja ja -tuubeja, peilinkappaleita, teräsputkea, makuupussi, pressua, verkkarit, jatkojohto, sukat, heijastimia, paristoja, kattiloita, limsapullo, renkaanvanteita, kuplamuovia, voinappeja, lenkkikengät, muoviputkea, sähköjohtoa, nuuskarasia, sukset, sängynosat… Metsästä paljastui myös melkoinen kaatopaikkakuoppa. Voi elämän kevät, kuului kukkahatun alta. Eipä olisi uskonut, mitä kaikkea läheltä löytyykään. Roskat pilaavat maisemaa ja saastuttavat ympäristöä. Suurin osa keräämästämme luontoon kuulumattomasta jätteestä oli ainetta, joka ei maadu. Se korkeintaan jauhautuu yhä pienemmiksi paloiksi, muruiksi ja kuiduiksi. Muovi kulkee ympäristössä mikromuovisaasteena loputtomiin. Mikromuovia löytyy jo joka paikasta, myös juomavedestä ja hengitysilmasta. Sen vaikutuksia ei pystytä arvioimaan. Mikromuovia nimitetäänkin ekologiseksi aikapommiksi. Tupakantumppi on maailman yleisin roska. Perinteisesti se on heitetty
”Jos roskat laitettaisiin, minne ne kuuluvat, ja ehkä joskus jopa kerättäisiin pois ympäristöön kulkeutunutta roinaa, kaupungissa olisi paljon viihtyisämpää ja turvallisempaa.”
► Osan jätteestä sai nyppäistyä helposti mukaan, osa taas vaati jo tarkempaa pikkupalasten keräilyä ja osa perässä raahaamista.
023
MINIROSKIS – FIKSU PÄÄTÖS! Puretko purkkaa, kuoritko karkkipapereita tai tupakoitko? Ota käyttöön miniroskis! Se auttaa kuskaamaan pikkuroskat sinne, minne ne kuuluvat. Luonto, ihmiset ja eläimet kiittävät, ja saat hyvän mielen! Miniroskiksena voi käyttää esimerkiksi muovista lääkepurkkia, jonka voi halutessaan koristella mielensä mukaan. Tiiviiseen miniroskikseen tupakantumpin voi laittaa palavanakin: kun suljet kannen ilmatiiviisti, tumppi sammuu. Myös purkat ja muut pikkuroskat saa miniroskiksessa helposti vietyä mukanaan ja tyhjennettyä isompaan roskalaatikkoon. Miniroskis kestää käytössä vuosikausia. Lähde: Roska päivässä -liike
huolettomasti maahan, mutta tumpin maatuminen on vanhanaikainen sepitelmä. Tumppi ei maadu koskaan, vaan sen sisältämä muovi hajoaa hitaasti mikromuovihiukkasiksi, jotka kuljettavat mukanaan tupakasta imeytyneitä myrkyllisiä kemikaaleja, kuten lyijyä ja arsenikkia. Kaduiltakin ne huuhtoutuvat vesistöön, ja luonnosta ne päätyvät myös meidän ruokaketjuumme. Rikkinäinen lasi ja erilaiset muovi- ja teräskappaleet ovat vaaraksi ympäristön asukeille ja kulkijoille. Mediasta voimme lukea surullisia tapauksia, kuinka koskelonpoikanen kuoli tupakantumppiin, lehmä rehun mukana syömäänsä metallitölkin palaseen ja kuolleen valaan vatsasta löytyi kymmeniä kiloja muovia.
PALKITSEVAA TOIMINTAA
kulkiessaan? Mitä varten kaupunkimetsän pitäisi kestää kaatopaikkajätettä? Mistä ja miksi ympäristöömme tulee niin paljon roinaa? Kuinka paljon ravinnossammekin on ympäristöstä kulkeutunutt mikromuovia ja muita jätehiukkasia? Roskaiskujoukkue, saanko kommentteja, miltä tuntui kerätä jätettä ympäristöstään? ”Yllättävän tehokasta vatsalihastreeniä oli. Liikkeessä tuli lämmin, ja keräämisen tunsi lihaksissaan.” ”Oli pirteä, toiminnallinen päivä, joka inspiroi luonnon siivoamiseen muutoinkin.” ”Keräys oli rautaista hommaa, kun löytyi rautasänkykin. Seuraavana aamuna oli mukava kulkea, kun ympärillä oli siistimpää.”
Puolen tusinan hengen iskuryhmämme keräsi jätettä jo parin tunnin aikana jätesäkkikaupalla, yli ison roskalaatikollisen verran. Ympäristön siivoamisesta sai palkitsevan tunteen, mutta puuhan lomassa lisääntyi myös hämmennys ja huoli. Miksi roskia pitää pudotella ja heitellä
► Jätettä kertyi muutaman ihmisen käsin keräämällä nopeasti yli iso roskalaatikollinen
024
”Oli kiva siivota ja tehdä ympäröivää maailmaa puhtaammaksi paikaksi. Mutta samalla masensi, kuinka paljon roskaa on, kun niin pieneltä läntiltä löytyi noinkin paljon tavaraa.” ”Jos roskat laitettaisiin, minne ne kuuluvat, ja ehkä joskus jopa kerättäisiin pois ympäristöön kulkeutunutta roinaa, kaupungissa olisi paljon viihtyisämpää ja turvallisempaa.” Ahkeroinnin palkinnoksi saimme kukin valita siivoustuotteen Etapin asiakkaan tuotteista. Ulkoliikunnan vaikutusten lisäksi olotilaan jäi hyvä mieli ympäristön kaunistamisesta. Oli huomattavasti mukavampaa kulkea siivotun alueen halki kotia kohti. Silmät nappasivat jatkomatkallakin huomioita roskatilanteesta. ”Taidanpa korjata tuonkin samalla roskikseen...”
▲ Etapin ympäristöstä löytyi lyhyessä ajassa aikamoinen määrä roskaa ja romua. Ihmisten välinpitämättömyys ihmetytti etappilaisia.
ERILAISIA SIIVOUSTEMPAUKSIA ROSKA PÄIVÄSSÄ -liikkeen perusajatus on yksinkertainen ja arkinen: kerää ympäristöstä vähintään yksi roska päivässä ja vie se jäteastiaan. Kuka tahansa voi osallistua liikkeeseen keräämällä roskia ja rekrytoimalla uusia roskankerääjiä. Liike kannustaa myös tekemään, käyttämään ja jakamaan miniroskiksia kätevänä tapana ehkäistä ennakolta ympäristön roskaantumista. www.roskapaivassa.net #TRASHTAG on sosiaalisen median haaste, jonka avulla rohkaistaan ihmisiä siivoamaan ympäristöä. Haasteen idea on, että jostain alueesta otetaan kuva, siivotaan ympäristö ja otetaan vielä toinen kuva siistitystä alueesta. Lopuksi kuva vielä postataan missä tahansa sosiaalisen median kanavassa. Tunniste muodostui villitykseksi vuoden 2019 aikana.
PLOGGING on villitys, jossa yhdistyvät juokseminen ja roskien kerääminen. Termi on muodostunut ruotsin sanoista plocka upp eli poimia ja jogging eli lenkkeily. Lenkkeillessä siis poimitaan roskia matkan varrelta. Siinä sivussa tulee tehtyä hyvää itselle ja ympäristölle. Kirjoittamattomat säännöt eivät myöskään estä keräämästä roskia vaikka lumikenkäilyn tai pyöräilyn ohessa. WORLD CLEANUP DAY eli WCD kutsuu valtioita ja ihmisiä ympäri maailman siivoustalkoisiin. Nimensä mukaisesti tempaus on yhden päivän pituinen. Tapahtuma järjestetään kerran vuodessa, yleensä syksyllä. Kuka tahansa voi perustaa oman siivoustapahtuman ja ilmoittaa siitä WCD:n nettisivuilla. Halukkaat voivat osallistua muiden tapahtumiin tai pitää omansa. www.worldcleanupday.fi
025
ROSKARYHMÄ on Suomen luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistyksen talkooryhmä, joka pyrkii aktivoimaan vapaaehtoisia talkootöihin siistin Tampereen puolesta. www.sll.fi/tampere KOKO KAUPUNGIN SIISTEYSTALKOOT on Tampereen seudulla Ekokumppanien koordinoima kevättapahtuma, jossa ympäristöä voi siistiä ennakkoon ilmoittautuneissa talkooryhmissä. Pirkanmaan Jätehuolto toimittaa talkoopaikoille jätesäkkejä ja roska-astioita ja kuljettaa kerätyt roskat pois. ekokumppanit.fi/siisteys KEVÄTSIIVOUS lienee paikallaan, kun kevätaurinko paljastaa kodin sekasorron ja epäsiisteyden pitkän ja pimeän talven jälkeen. Esimerkiksi internetistä löytyy erilaisia niksejä, vinkkejä ja ohjeita kevätsiivouksen tekemiseen.
i
ETAPIN PALVELUT
v
3
AUTOPAJA
Autopajalla tehdään määräaikaishuoltoja, jarrutöitä, iskareiden vaihtoja, pakoputkitöitä, nivelien vaihtoja, kytkimen korjauksia, rengastöitä, katsastustarkastuksia ja katsastuksia sekä muita auton perinteiseen korjaukseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä.
Siivousosasto vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön. Heitä opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä. TYÖNOHJAAJA:
Tarja Pihlman ( 040 768 2813 + tarja.pihlman@etappi.info
TYÖNOHJAAJA:
Mika Nurmi ( 050 431 0072
N
Q
MEDIAPAJA
TYÖNOHJAAJA:
Kimmo Viinikkala ( 040 801 6002 + kimmo.viinikkala@etappi.info
Myös tämä lehti on suunniteltu ja toteutettu Mediapajalla. TYÖNOHJAAJA:
Joni Syvänen ( 050 431 0077 + joni.syvanen@etappi.info
LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKE
POLKUPYÖRÄPAJA
Polkupyöräpajalla kunnostetaan ja kierrätetään lahjoituksena saatuja fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Pajalta on hankittavissa myös varaosia. Asiakkaiden pyörille tehdään pieniä huoltoja ja korjauksia. TYÖNOHJAAJA:
A-P Rakkolainen ( 050 431 0075 + ari-pekka.rakkolainen@etappi.info
N
TYÖNOHJAAJA:
Niina Rautiainen ( 050 560 4710 + niina.rautiainen@etappi.info
Hanke haluaa nostaa esiin vaihtoehtoisia tapoja tehdä työtä ja olla mukana yhteiskunnassa – esimerkiksi yrittäjänä.
PUUPAJA
Jouni Tuovinen ( 050 431 0074 + jouni.tuovinen@etappi.info
Luontopolkua eteenpäin -hanke yhdistää Etapin työpajatoiminnan luonto- ja erämatkailuun perehtymiseen sekä leirien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
HELMIHOMMA-HANKE
Pajalla kunnostetaan huonekaluja ja muita puuesineitä sekä tehdään esimerkiksi pöytiä, tuoleja, hyllyjä, kaappeja, ovia sekä erilaisia pien-esineitä. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän toivomustensa mukaan. TYÖNOHJAAJA:
LEIRIVÄLINEPAJA
Leirivälineitä kunnostetaan ja säilytetään Auto- ja Pyöräpajan rakennuksessa. Pajalle on oma sisäänkäynti. Varastosta löytyy retkeilyvälineitä laidasta laitaan, soppatykeistä ahkioihin ja kauhoista kaminoihin.
Mediapaja tarjoaa media-alan palveluja. Pajalla tuotetaan tekstiä, valokuvataan, taitetaan julkaisuja, tehdään mainoksia ja luodaan nettisivuja.
b
SIIVOUSPAJA
HANKETYÖNTEKIJÄT:
Juha Laitila ( 040 2160 860 + juha.laitila@helmihomma.fi
Jenni Rönkkö ( 050 4764 355 + jenni.ronkko@helmihomma.fi
026
Y
RASTI – VOIMAVARAPISTE TYÖTTÖMILLE
Rasti ottaa asiakkaita vastaan Klingendahlin kiinteistössä osoitteessa Hämeenpuisto 44. Rasti on maksuton hyvinvoinnin palvelupiste, jossa Katja Koskensalo ja Susanna Oksanen tarjoavat tukea ja ohjausta niin fyysiseen ja psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Rastissa on mahdollisuus -yksilökeskusteluun, jossa käsitellään itselle tärkeitä teemoja -terveyskartoitukseen, jossa voi mittauttaa esim. verenpaineen ja keskustella terveydestä -voimavararyhmään, jossa edistetään siihen osallistuvan hyvinvointia pienessä porukassa. YHTEYDENOTOT:
Terveydenhoitaja Susanna Oksanen ( 050 364 0236 + susanna.oksanen@etappi.info
A-J Halme ( 050 441 8777 + antti-jussi.halme@etappi.info
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30 33540 Tampere ( 010 231 23 60
etappi@etappi.info www.etappi.info
YKSILÖOHJAUS
Etappi ja Etapin Mediapaja löytyvät myös
Etappi pyrkii edistämään asiakkaidensa elämänhallintaa ja hyvinvointia esimerkiksi yksilöohjauksen avulla. YKSILÖOHJAAJA:
Sari Harsu ( 050 560 6436 + sari.harsu@etappi.info
7
TOIMINNANJOHTAJA
Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min Hinnat sis. alv 24 %
Elämäntaidon valmentaja Katja Koskensalo ( 050 364 0050 + katja.koskensalo@etappi.info
)
"
TOIMISTO & TALOUS
Seija Siniranta ( 010 231 2360 + seija.siniranta@etappi.info
027
Facebookista ja Twitteristä.
Espoo • Helsinki • Hyvinkää • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kotka • Kouvola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Lohja • Mikkeli • Oulu • Pori • Porvoo • Rauma • Rovaniemi • Salo • Savonlinna Seinäjoki • Tampere (Lielahti) • Tampere (Pirkkala) • Tornio • Turku • Vaasa • Vantaa