ETAPPI Luontopolkua eteenpäin 2013 | IHMISET Mikko Haapasaaren maisemat | TAMPERE Ratinan uusi aika
IHMISET
Mediapajan kautta markkinointisuunnittelijaksi Helsinkiin
ILMIÖT
Aarrejahdissa dyykkaajien kanssa
YHTEISKUNTA Mitä nuorisotakuu takaa?
1 / 2013
Etappilehti Tavoitteellista työllistämistä jo 20 vuoden ajan
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 & 30 33500 TAMPERE www.etappi.info
ETAPPILEHTI © Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, 2013 ISSN 1799-9901 Ilmestyy kahdesti vuodessa, painos 1000 kpl. PAINOPAIKKA: PK-Paino, Tampere KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ: Tämä lehti on painettu kierrätyspaperille. KANNEN KUVA: Mika Nurmi autopajalla / Eetu Keränen SISÄKANNEN KUVA: Helsingin yliopiston kirjaston rappuset / Jouni Tuovinen
ASIAA ETAPISTA
08 10 14 38
ilmiöt
Nuotion valossa tulevaisuus kirkastuu Etapista eteenpäin Haluatko Etappiin töihin?
16 26 28
Brändätään Tampere! Mitä nuorisotakuu takaa?
Yhteystiedot
PAIKALLISTA
30 36 33
Aarrejahti
Tähtäimessä hyvä elämä Ratinan uusi aika Tukea huteraan rahatilanteeseen
IHMISET & KOLUMNIT
20 05 06
Puhdasoppista tunnelmointia Petri Lehtimäen kolumni Mari Toivosen kolumni
LEHDEN TEKIJÖITÄ TÄMÄN LEHDEN TEKIJÖITÄ KAUKO SALMIVIRTA
JOSE AHONEN
SARI HARSU
päätoimittaja
toimitussihteeri, graafikko
toimittaja
JARMO HYYTIÄ
EETU KERÄNEN
JOUNI TUOVINEN
graafikko
valokuvaaja
valokuvaaja
TOIMINTAA TUKEE
PÄÄKIRJOITUS
"
KAUKO SALMIVIRTA, toiminnanjohtaja
Toimintamme lupaukset ja tavoitteet vuodelle 2013 Kiipesimme kuluneena vuonna yhteistyökumppaneidemme tuella jälleen kerran seuraavalle rappuselle, mikä asettaa paineita tulostason ja toiminnan vaikuttavuuden pitämiselle 2013 vähintään samana. Miten vastaamme haasteeseen, millä konkreettisilla lupauksilla ja toimenpiteillä saamme henkilöstömme jaksamaan vaativissa yksilöohjaus- ja työnohjaustehtävissä vaikuttavuusodotusten lisääntyessä? Lupaamme ylläpitää jatkossakin Etapin kannustavaa työilmapiiriä sekä kehittää henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä säilyttää motivoituneen ja innostuneen asenteemme. Tämä saattaa vaikuttaa perinteiseltä sanahelinältä, mutta tutkimusten mukaan näiden tekijöiden arvioidaan olevan vahvassa yhteydessä henkilökohtaiseen tuottavuuteen. Lupaamme välttää turhia palavereja, asioista jankkaamista ja niihin yksityiskohtaisesti liikaa puuttumista sekä keskittää voimavaroja henkilöstön, yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden kannalta olennaisiin asioihin. Henkilöstön oma-aloitteiseen oman työn kehittämiseen ei ole myöskään tarvetta jatkuvasti puuttua. Projekteistamme jatkaa Työttömien terveyspiste yhä kiinteämmässä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa painottumalla sosiaalisen kuntoutuksen ryhmien vetämiseen. Työpajojemme työntekijöillä on myös erinomainen mahdollisuus saada läheltä ja nopeasti keskustelutukea elämänhallinnan haasteissa. Lupaamme jatkaa luottamuksellista, kuuntelevaa ja myötäelävää otetta asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lupaamme jalkautua lukuisten Työttömien terveyspisteen yhteistyökumppaneiden asiakkaiden luokse jatkossakin ja vahvistaa verkostoitumista. Pyrimme arvioimaan, miten pisteen asiakkaat ovat alkaneet välittää itsestään pitkäaikaisesta työttömyydestä huolimatta. Nuorten tilanteista kannetaan nyt yhteiskunnassa huolta. Etappi on osaltaan ideoinut uudenlaista aktivoivaa toimintaa, missä liikkuminen, luonto, pajatoiminta ja yksilöohjaus yhdistetään. Luontopolkua eteenpäin 2013–2015 -hanke ei tavoittele kuuta taivaalta vaan tarjoaa syrjäytymisen vaarassa oleville nuorille mahdollisuuden saa-
da mieleenpainuvia elämyspalveluita, luontoretkiä ja ennen kaikkea onnistumisen kokemuksia. Ensi alkuun lähdetään liikkeelle pienemmällä nuorten ryhmällä ja siltä saatujen palautteiden mukaan projektin yksilöohjaaja ja projektipäällikkö ideoivat yhteistyöryhmän kanssa jatkotoimenpiteitä. Projektin perusta on Etapin toimintaajatuksessa: ennemmin konkreettista tekemistä ja toimintaa kuin pelkkää harrastamista. Hankkeella on useita yhteistyökumppaneita kuten Tampereen kaupunki ja seurakunta, jolla on ammattitaitoa ja osaamista leirien ja tapahtumien toteuttamisessa. Lupaamme ottaa huomioon nuorten näkemyksiä ja odotuksia sekä mahdollistaa heille osallistumisen leiripäivien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lupaamme tuoda esille kuukausitiedotteissamme ja Etapin lehdessä esille meille keskeisten hankkeen yhteistyötahojen ajankohtaisia asioita. Työpajamme jatkavat Pirkanmaan Ely-keskuksen tuella. Tavoitteenamme on työllistää vuositasolla noin 100–120 henkilöä. Aktivointiin kuuluu edelleensijoittaminen, oma työllistäminen sekä koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille ohjaaminen. Aktivointituloksemme ovat olleet viime vuosina vertailukelpoisia, mutta onnistunut eteenpäin ohjaaminen edellyttää myös työnhakijoiden aktiivista ja itsenäistä työhakua. Toivomme, että lähettävät tahot tietävät kertoa asiakkailleen, että Etapin työjaksot ovat määräaikaisia, joiden aikana heillä on mahdollisuus ottaa kaikki irti Etapin ammattitaitoisista yksilöohjaajista ja työvalmentajista koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Toivomme, että yhteistyötahomme ohjaavat sinnikkäästi asiakkaitaan työpajoillemme ja projektiemme toimenpiteisiin. Lupaamme jatkaa tuloksellista työtämme aktivointi- ja työllistämistavoitteiden saavuttamiseksi myös vuonna 2013. Lupaamme tiedottaa säännöllisesti yhteistyötahoillemme toimintamme vaikuttavuudesta ja ottaa huomioon niiden näkemyksiä ja tavoitteita Etapin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja vaikuttavuuden edelleen parantamiseksi.
04
ETAPPILEHTI 01/2013
KOLUMNI
"
PETRI LEHTIMÄKI, työllisyysasiantuntija
Ajankohtaista työllisyyspoliittisesta avustuksesta Työllisyyspoliittisen avustuksen säännökset muuttuivat
1.1.2013. Muutokset koskivat lähinnä avustuksen tukikelpoisuussääntöjä ja hakumenettelyä. Uusien säännösten perusteella tukea ei enää myönnetä investointiluonteisiin kustannuksiin eikä käyttöomaisuushankintoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaisemmin tukikelpoisia olleet kone- ja laitehankinnat, toimistotarvikkeet ja tavarat jäävät avustuksen ulkopuolelle. Tukea ei enää voi myöntää myöskään hankkeen hallinnointiin käytettyjen tilojen vuokrakustannuksiin. Tukikelpoisia ovat kuitenkin edelleen hankkeen vetäjien palkkauskustannukset, matkakustannukset, lyhytkestoisen koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, hankkeen kirjanpitokustannukset, sähköisen viestinnän kulut ja tietyt ostopalvelut. Avustuksen tukitasoon tuli muutoksia ja tietyin edellytyksin hyväksyttävät kustannukset voidaan korvata yhdistykselle ja säätiölle kokonaisuudessaan. Tukitasoon vaikuttavat mm. hankkeen sisältö ja laajuus sekä hankkeessa mukana olevien henkilöiden tuen ja ohjauksen tarve. Sosiaalisten yritysten ja kuntien tukitaso säilyi ennallaan. Sosiaalisille yrityksille tukea voidaan myöntää 75 % hyväksyttävistä kustannuksista ja kunnille 50 %. Poikkeuksena ovat kuntakokeiluun hyväksytyt kuntien hankkeet, joissa tukitaso on 75 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Työllisyyspoliittisen avustuksen hakumenettely tulee muuttumaan. Uusien hankkeiden valinnassa tullaan tekemään aikaisempaa enemmän yhteistyötä Pirkanmaan TE-toimiston kanssa. Avustuksen myöntäminen lähtee aina TE-toimiston tunnistamista työttömien
työnhakijoiden palvelutarpeista. TE-toimiston tulee kartoittaa, mille työttömien ryhmille ja millaisia palveluja työllisyyspoliittisella avustuksella olisi tarkoituksenmukaista rahoittaa. ELY-keskus ja TEtoimisto sopivat yhteisesti, millaista toimintaa työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitetaan. Pirkanmaan ELY-keskus tulee tiedottamaan avustusmahdollisuudesta hakuilmoituksella. Avustuksen myöntämisen yleisten edellytysten lisäksi hakuilmoituksessa kerrotaan avustuksen myöntämisen kriteerit ja avustuksella tuettavan toiminnan tavoitteet. Päätöksen työllisyyspoliittisesta avustuksesta tekee ELY-keskus. Pirkanmaalla on tehty pitkään erittäin laadukasta hanketyötä. Välityömarkkinatoimijat tarjoavat monipuolisesti työmahdollisuuksia ja vaihtoehtoja työttömien työmarkkinavalmiuksien kehittämiseen. Hankkeet ovat monin tavoin samankaltaisia, mutta ne eroavat toisistaan sisällöllisesti esimerkiksi niissä tarjottavien palvelujen osalta. Osa hankkeista on sellaisia, joissa tähdätään selkeästi ja tavoitteellisesti henkilöiden työllistymiseen, esimerkiksi yritysyhteistyön ja työhönvalmennuksen avulla. Toisissa hankkeissa parannetaan henkilöiden työllistymisedellytyksiä vaikkapa lyhytkestoisen koulutuksen ja työkokeilujen avulla. Tavoitteena on, että hankkeet tukevat oikealla tavalla henkilöiden siirtymistä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen kautta. Muutoksilla tähdätään hanketoiminnan parempaan vaikuttavuuteen. Oikeanlaisilla hankkeilla ja hyvällä yhteistyöllä pystytään paremmin vastaamaan pitkittyneen työttömyyden katkaisun ja nuorisotakuun toteuttamisen asettamiin haasteisiin.
05
KOLUMNI
"
MARI TOIVONEN hankepäällikkö
Tampereen kuntakokeilussa kehitetään työllisyydenhoidon palveluita yhteisvoimin Tampereen kaupunki valittiin mukaan hallitusohjelman mukaiseen valtakunnalliseen kuntakokeiluun, joka käynnistyi 1.9.2012 ja päättyy 31.12.2015. Kokeilussa on mukana 23 hanketta ja 61 kuntaa. Kuntakokeilun tavoitteena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilu tarjoaa kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Kohderyhmänä kokeilussa on vähintään yli 12 kuukautta työttömänä olleet ja 500 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät. Tampereen kuntakokeilussa on keskeistä aukottoman palvelupolun rakentaminen. Tavoitteena on kehittää kaikista kaupungin ja TE-hallinnon tarjoamista palveluista yhtenäinen, hallittu ja toimenpiteiltään vaikuttava palveluiden kokonaisuus. Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) asiakasmäärää tullaan nostamaan kuntakokeilun aikana 3 500 asiakkaasta 5000 asiakkaaseen. Kuntakokeilun myötä on TYPAan tullut kolme uutta palvelua asiakkaille. Arvi-palvelu, joka on ovi TYPAn palveluihin. Kaikki asiakkaat tulevat palveluun ARVIn kautta. Asiakkaille tehdään syvennetty palvelutarvearvio ja asiakas ohjataan soveltuvaan palveluun. Jatkopoluttava työhönvalmennuspalvelu kehittää Tampereen työtoiminnan (kuntouttavan työtoiminnan) päättävien asiakkaiden etenemistä työllistymispolulla. Avoimille!-palvelu poluttaa avoimille työmarkkinoille asiakkaita, jotka tarvitsevat enää ohjausta ja tukea palkkatukijaksolla. Kaikissa kuntakokeilun palveluissa kehitetään yksilöllistä ja tuettua ohjaamista, jotta asiakkaan polku ei katkea vaan hän saa
syvennettyä tukea työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Keskeistä kuntakokeilussa on löytää uusia ja vahvistaa ennestään jo hyviä kumppanuuksia. TE-palveluiden ja kaupungin sosiaalipalveluiden kanssa täytyy varmistaa, että kaikki työttömät saavat oikea aikaista palvelua. Oppilaitosten kanssa rakennetaan uusia palvelukokonaisuuksia. Kelan kanssa lähdetään luomaan uudenlaista kumppanuutta, jotta esimerkiksi kuntoutus olisi entistä paremmin hyödynnettävissä työttömien palveluiden kokonaisuudessa. Sähköiset palvelut ovat yhteistyön luomisessa yksi keskeinen osa-alue. Välke-projektin aikana kehitettiin 3. sektorin työllistämistoimintaa. Syksyllä 2012 aikana aloitettu yhdistysten auditointi jatkuu kuntakokeilun aikana. Auditoinnin tavoitteena on tehdä näkyväksi yhdistysten työllistämistoimintaa. Auditoinneissa auki kirjoitetaan mm. palkkatukityöllistettyjen työnkuvat, selvennetään ohjaamisen merkitystä palkkatukijaksolla ja selvitetään yhdistysten vaikuttavuus. Kuntakokeilun myötä tavoitteena on selventää 3. sektorin roolia työllisyydenhoidossa. Yritysten kanssa luodaan palvelusetelimalli, jonka avulla vaikeimmin työllistyvät pääsevät kiinni takaisin työelämään. Monet kansainväliset kokemukset ovat osoittaneet, että yhteistyö yrityssektorin kanssa tuottaa parhaimman mahdollisen vaikuttavuuden työllisyydenhoidon palveluissa. Tampereen kuntakokeilu ei ole erillinen hanke, vaan se kehittää työllisyydenhoidon palveluiden kokonaisuutta. Tavoitteena on, että kuntakokeilun päättyessä Tampereella on entistä paremmat työllisyydenhoidon palvelut. Palvelut perustuvat kumppanuuteen ja yhteistyöhön.
06
ETAPPILEHTI 01/2013
KOLUMNI
"
SARI HARSU yksilöohjaaja
Mitattavaa ja mittamaatonta hyvää Etapin kaltaisissa työllistämisyhdistyksissä työn tuloksia täytyy
kirjata ylös tulosten mittaamista ja arviointia varten. Jotta tällaisessa pajatoiminnassa olisi mieltä ja jotta toiminta voisi jatkua, tuloksia on tultava. Etapin toiminnan tavoitteena on ohjata siellä työskenteleviä ihmisiä eteenpäin kunkin pajalaisen omalla polulla. Vaikka tässä onnistuttaisiinkin, onnistuminen ei aina taivu tulokseksi taulukkoon. Ei sillä, etteikö Etapissa saavutettaisi myös mitattavia tuloksia – niitä on saavutettu hyvinkin – mutta kaikkia edistysaskeleita ei saada näkymään tilastoissa. Kuitenkin näilläkin tuloksilla on arvoa. Kun pajalla työskennellyt ihminen lähtee pois Etapilta, tilastoon on mahdollista kirjata, meneekö ihminen töihin vai koulutukseen vai jääkö hän työttömäksi. Vaikka ihminen sekä opiskelisi että tekisi töitä, taulukosta voidaan joutua valitsemaan työttömyys-vaihtoehto. Jos entinen etappilainen opiskelee pajajaksonsa päätyttyä tutkintoon johtavassa koulutuksessa osa-aikaisesti ja tekee satunnaisesti töitä, hänen virallinen statuksensa saattaa silti yhä olla työtön. Free lance -luonteinen työ saattaa olla säännöllistäkin, esimerkiksi kerran kuukaudessa ilmestyvän lehden taitto ja kuvitus, mutta koska työtunteja ei kerry tarpeeksi, työttömyys säilyy ”päätoimena” ja näin ollen myös virallisena statuksena. Näiden tilastoissa näkymättömien konkreettisten saavutusten lisäksi Etappi ja vastaavat paikat tuottavat myös muita tuloksia. Tulos saattaa olla esimerkiksi, että etappilainen saa pajajaksonsa myötä elämäänsä säännöllisen päivärytmin. Kun aamuisin on herättävä ja lähdettävä kotoa aikataulun mukaan päiväksi työpaikalle, alkoholin käyttö saattaa vähentyä, ruokailutavat tervehtyä, liikunta lisääntyä, masennus helpottaa ja sosiaaliset taidot kohentua.
Kaikilla Etapin pajoille tulevilla työntekijöillä ei ole mitään elämänhallinnallisia hankaluuksia, mutta silti esimerkiksi pitkään jatkunut työttömyys on saattanut horjuttaa uskoa itseen ja omiin kykyihin. Etapilla pääsee huomaamaan, että osaa ja jaksaa yhä. Yksi aikamme murheista on ihmisten yksinäisyys ja jopa liiallinen itsenäisen pärjäämisen pyrkimys, jota pajatyöskentely osaltaan lääkitsee. Etapilla on syntynyt paitsi toimivaa työtoveruutta myös työajat ja -tilat ylittävää ystävyyttä. Kestäviä seurustelusuhteitakin Etapilla on alkanut. Vaikka virallisissa taulukoissa näkyvistä tuloksista riippuu enemmän tai vähemmän Etapin jatkossa saama rahoitus ja talossa ohjaustyötä tekevien ihmisten työn jatkuminen, meidän työntekijöiden täytyy työtä tehdessämme yrittää unohtaa se. Työmme pitää olla tavoitteellista ja asiakasta auttavaa, mutta se on lopulta sivuseikka, saadaanko pajalaisesta virallisissa raporteissa näkyvää rastia ruutuun vai ei. Tärkeintä on, että ihminen itse kokee päässeensä elämässään eteenpäin Etappi-jaksonsa myötä, tarkoitti se sitten vapaille markkinoille työllistymistä tai uskaltautumista omasta verhoilla pimennetystä asunnostaan päivänvaloon liikuntaharrastuksen pariin.
PS Etapissa perehdytään parhaillaan Sofie-palveluun, joka tarjoaa yhdenlaista ratkaisua erilaisten vaikeasti mitattavien tulosten esittämiseen. Olemme mukana palvelun pilottikokeilussa. Sofie on Syfo Oy:n kehittämä, vuoden alusta ImpactHousen ylläpitämäksi siirtynyt menetelmä ja sähköinen työkalu yhteiskunnallisten vaikutusten suunnitteluun ja osoittamiseen. Tämä suomalainen innovaatio on suunnattu organisaatioille, jotka tavoittelevat toiminnallaan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Palvelun avulla vaikutukset voidaan selkeämmin osoittaa esimerkiksi rahoittajille.
07
08
ETAPPILEHTI 01/2013
Nuotion valossa tulevaisuus kirkastuu TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen
Etapin uusi Luontopolkua eteenpäin -projekti aloittaa toimintansa 1.3.2013. Hanke tarjoaa nuorille monipuolisia osallistumismahdollisuuksia: liikuntaa, leirejä, retkiä, tapahtumia ja jatkopolkuja yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Tampereella oli vuosi sitten helmikuussa yli kaksituhatta alle
25-vuotiasta työnhakijaa. Seutukunnan työnhakijat mukaan lukien työtä etsi reilut kolmetuhatta alle 25-vuotiasta nuorta. Alkava kolmivuotinen Luontopolkua eteenpäin -hanke tarjoaa osaltaan apua nuorten huolestuttavaan tilanteeseen. Projekti yhdistää Etapin työpajatoimintaan, yksilölliseen ohjaukseen sekä liikunta- ja terveyspalveluihin luonto- ja erämatkailua sekä leirien ja tapahtumien suunnittelua ja toteuttamista. Myös nuoret itse saavat ottaa vastuuta suunnittelusta ja toteuttamisesta. Luonto-olosuhteissa ja tekemisen ohessa nuorten on helpompi keskustella mieltä askarruttavista tai ahdistavista asioista sekä koulutukseen ja työpaikkoihin hakeutumisen esteistä. Tekemällä oppimalla löydetään nuorten vahvuuksia ja voidaan luoda vahvuuksiin perustuvia jatkopolkuja. Projektin päätavoitteena on saada nuoria kotoaan liikkeelle ja elämässään eteenpäin: koulutukseen, avoimille työmarkkinoille, muihin yhdistyksiin tai järjestöihin, työkokeiluun, palkkatukityöhön yrityksiin tai työpajatoimintaan jollekin toiselle Etapin pajalle.
pungin Työllisyydenhoidon palveluyksiköstä eli TYPAsta sekä työ- ja elinkeinotoimistosta. Tavoitteena on saada vuositasolla vähintään parikymmentä alle 25-vuotiasta toimintaan mukaan. Heidän toivotaan välittävän kaveripiirissä tietoa hankkeesta myös niille, joita ei näy missään työnhakutilastoissa. Tapahtumiin ja leireihin voi osallistua runsaastikin nuoria, kunhan tieto hankkeesta saadaan leviämään. Hanke työllistää projektipäällikön ja yksilöohjaajan. Yksilöohjaaja ohjaa hankkeen nuoria tavoitteiden mukaisille urille ja ottaa luvalla yhteyttä nuorten vanhempiin. Etappi tiedottaa hankkeesta ja sen etenemisestä internet- ja Facebook-sivuilla, Etappilehdessä, kuukausitiedotteissa sekä jalkautumalla. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat TYPA, kaupungin nuorisopalvelut, työ- ja elinkeinotoimisto sekä seurakunta. Osa toimijoista ohjaa nuoria hankkeeseen ja osa tiedottaa hankkeesta nuorille. Seurakunta mahdollistaa leirien ja tapahtumien toteuttamisen.
Tavoitteena askel oikeaan suuntaan Keskittymällä nuorten vahvuuksiin ja voimavaroihin ja saattamalla terveysasioita kuntoon luodaan edellytykset nuorten edistymiselle. Tukea annetaan myös päihde- ja mielenterveysasioissa. Nuoret ohjautuvat hankkeeseen pääsääntöisesti Tampereen kau-
09
Luontopolua eteenpäin -projektin etenemistä seurataan Etapin tiedotteissa, tulevissa lehdissä ja nettisivuilla, www.etappi.info.
ETAPISTA ETEENPÄIN TEKSTI Sari Harsu KUVAT Eetu Keränen, Jannen & Muusan arkistot
Wikisanakirjan mukaan etappi on ”reitin pysähdyspiste, johon reittiä matkustava pysähtyy jatkaakseen aikanaan reittiä eteenpäin” tai ”(kuvaannollisesti) tavoitteen ja nykyisyyden välissä oleva välitavoite”. Nämä määritelmät kuvaavat hyvin myös sitä, mikä Tampereen seudun Työllistämisyhdistyksen työpajakokonaisuus Etappi on.
PAJOILLE TYÖLLISTYVÄT ihmiset tulevat Etappiin oppilaitoksista, työ-
ja elinkeinotoimistoista, työvoiman palvelukeskuksesta ja sosiaalitoimesta tai hakevat niihin oma-aloitteisesti. Mediapaja, Autopaja, Polkupyöräpaja, Puu- ja entisöintipaja, Leirivälinepaja, ruokala ja siivousyksikkö tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden ylläpitää taitojaan ja oppia uutta. Monipuoliset ja haastavat työtehtävät vahvistavat työllistettyjen osaamista ja valmiuksia siirtyä vapaille työmarkkinoille. Erityisesti Mediapajalla yksi olennainen asia on kerätä työnäytteitä, joiden avulla on helpompi saada jatkossa uusia työtehtäviä. Pajoilla tehdään monenlaisia asiakastöitä yrityksille, yhdistyksille ja yksityisille ihmisille. Mediapaja esimerkiksi tarjoaa asiakkailleen graafisia palveluja käyntikortin suunnittelusta laajojen julkaisujen taittoon sekä monenlaista sisällöntuottoa.
Tampereelta Helsinkiin Etappi-jaksonsa jälkeen moni pajalainen työllistyy avoimille työmarkkinoille, suurin osa heistä Tampereelle tai lähikuntiin. Entiset mediapajalaiset Muusa Kostilainen ja Janne Uotila lähtivät kuitenkin vähän kauemmas. He asuvat ja työskentelevät nyt Helsingissä, Muusa verkkotoimittajana Oppimateriaalikeskus Opikkeessa, Janne AD:nä eli visuaalisista asioista vastaavana suunnittelijana Cramo Finland Oy:ssä. Muusa työllistyi suoraan Etapilta, Janne ehti olla hetken aikaa työttömänä, ennen kuin pääsi nykyiseen työtehtäväänsä. Kumpikin entinen etappilainen on tyytyväinen nykyiseen työpaikkaansa. ”Pidän työstä erittäin paljon, koska koko ajan oppii uusia asioita ja saa käyttää monipuolisesti hyödykseen erilaisia taitoja: pääsee kuvaamaan, tekemään kuvankäsittelyä ja välillä jotain graafistakin. Tiedotuskirjeiden taitto on myös kivaa hommaa”, Muusa kertoo. ”Sosiaalisesta mediasta olen aina ollut innoissani ja tässä työssä pääsen tekemään töitä sen parissa, joten työtehtävät ovat kyllä osuneet aivan nappiin.”
Antoisa ja haastava työ Muusa Kostilainen oli vielä Etapilla graafisena suunnittelijana, kun sai nykyisen työpaikkansa Opikkeessa, jossa aloitti lokakuussa 2011. ”Opike on osa Kehitysvammaliittoa, ja toimimme muiden yksiköiden kuten Tikoteekin, Papunetin ja Selkokeskuksen kanssa yhteistyössä.” Muusan työsuhde on voimassa toistaiseksi, ja työnkuva on varsin monipuolinen. ”Kuulun tieto- ja viestintätekniikan kehittämistiimiin. Tehtäviini kuuluvat näkyvyytemme lisääminen sosiaalisessa mediassa, Opike. fi ja Tikas.fi -sivustojen kehittäminen, materiaalien päivittäminen ja sisällön tuottaminen esimerkiksi Opikkeen blogiin”, Muusa luettelee. ”Koostan tiedotuskirjeitä ja työstän videomateriaalia muun muassa Tikas-koulutusmallista, jonka mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa opetetaan esimerkiksi maahanmuuttajille, peruskoululaisille ja erityisopetuksen oppilaille.” Muusa on muiden tiimiläisten kanssa tehnyt myös kouluvierailuja, ja hän on kertonut koulutuksissa ja tapahtumissa Opikkeen sosiaalisen median palveluista. ”Jatkossa Opikkeen verkkokauppaan on tulossa myös tuote-esittelyvideoita.”
010
”Mediapajalla pääsin tekemään toimeksiantoja käytännössä ja sitä kautta oma osaamiseni vahvistui.” - Muusa Kostilainen -
ILMIﾃ傍
011 011
Etappilehti 1 / 2013
Työssä riittää haasteita eikä tekeminen lopu. ”Verkkoviestintä on tosi laaja ja muuttuva alue, jossa opittavaa riittää”, Muusa sanoo. ”Teen sekä Opikkeen että Tikaksen viestintää, ja näiden kahden välillä tasapainottelu ja ajan riittäminen kaikkeen on välillä haasteellista.”
”Etapissa työskenteleminen auttoi, koska siellä tehty työ tehtiin itse alusta loppuun asti. Näin sai hyvin kokonaiskuvan työprosessista”
Töitä ja opiskelua Uotilan Janne sai nykyisen työpaikkansa viitisen kuukautta Etapista lähdön jälkeen. Siinä välissä hän työskenteli vähän aikaa toisessa yrityksessä. Cramo Finland Oy:ssä Janne aloitti harjoittelijana vuoden 2012 keväällä, ja syyskuussa alkoi vuoden kestävä jakso palkkatuella. Janne on myös jatkokouluttautunut työn ohessa. ”Aloitin työnantajan kustantaman markkinointiviestinnän kurssin Markkinointi-instituutissa”, Janne kertoo. ”Työhöni kuuluu tällä hetkellä markkinointimateriaalien suunnittelu ja toteutus. Samalla koetan oppia markkinointiin liittyviä tehtäviä kuten kampanjoiden suunnittelua ja asiakastietokantojen hankkimista.” Jannen mielestä on mukavaa, että työtehtäviin kuuluu muutakin kuin graafista suunnittelua. ”Siksi olen viihtynyt hyvin, vaikka työ on välillä kovinkin stressaavaa uusien asioiden oppimisen ja sisäistämisen takia.”
Mediapaja tarpeellinen välivaihe ”Etapissa työskenteleminen auttoi, koska siellä tehty työ tehtiin itse alusta loppuun asti. Näin sai hyvin kokonaiskuvan työprosessista”, Janne sanoo. Myös Muusa uskoo Etappi-jakson auttaneen häntä työllistymään: ”Mediapajalla pääsin tekemään toimeksiantoja käytännössä ja sitä kautta oma osaamiseni vahvistui. Näin myös, että monet muut painivat samanlaisten haasteiden kanssa, mikä lisäsi itseluottamusta omiin kykyihin.” Muusa toimi ennen Mediapajalle tuloaan freelancerina, jolloin työ oli yksinäistä puurtamista, ja ongelmatilanteissa ratkaisuja joutui miettimään itsekseen. Etapilla sai tukea.
- Janne Uotila -
”Yhdessä tehtiin, joten sai vähän erilaista näkökulmaa graafiseen alaan ja viestinnän tehtäviin. Vaikka olin tehnyt aikaisemminkin alan töitä, Etappi kuitenkin auttoi eteenpäin siinä vaiheessa, kun oli siirryttävä opiskelijasta työntekijäksi oikein kunnolla”, entinen etappilainen kertoo. ”Opin Etapilla myös verkkoviestinnän taitoja, joten oli helppo näyttää omaa osaamistaan työnantajalle, kun haki työpaikkaa.”
Virikkeitä ja verkostoja Etapin pajoilta lähdetään paitsi vapaille työmarkkinoille myös esimerkiksi opiskelemaan. Joskus käy niinkin, että Etapilla työskennellyt palaa työnhakijaksi, ainakin joksikin aikaa. Töitä saattaa löytyä pienen työttömyyspätkän jälkeen, mutta vaikka ei löytyisikään, Etapilla vietetty aika ei ole mennyt hukkaan. Etappi on viihtyisä ja suvaitsevainen työympäristö, jonka tarkoituksena on paitsi työntekijöidensä työllisyyden edistäminen myös syrjäytymisen ehkäiseminen ja kaikenlaisen toimintakyvyn parantaminen. Pajalla työskentely on voinut antaa työnhakijalle onnistumisen kokemuksia, luottamusta itseen, uusia ihmissuhteita ja verkostoja. Etapilta on saattanut löytyä myös vaikkapa uusi liikunnallisempi ja aktiivisempi yleisote elämään.
012
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
Ps. Myös muut pyöräuutuudet! Kuva on kuvamanipulointi Helkaman 2013 jopo mallistosta.
WWW.SPORTIA-PEKKA.FI Lielahti: Harjuntausta 5, Tampere Puh: 03 3142 1000 S-posti: lielahti@sportia-pekka.fi
Kaleva: Sammonkatu 68, Tampere Puh: 03 254 3000 S-posti: kaleva@sportia-pekka.fi
WWW.FACEBOOK.COM/SPORTIAPEKKATAMPERE
HALUATKO ETAPPIIN TÖIHIN? Etapissa työskentelee toistakymmentä ihmistä vakituisesti, ja tämän lisäksi talossa on kymmeniä työntekijöitä eri pituisissa pätkissä palkkatuetussa työssä, työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, vapaaehtoisena tai oppisopimuksella. TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen
Aiemmin Etappiin tultiin tavallisimmin ensin joko työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun. Vuodenvaihteen myötä sekä alle 25-vuotiaille tarkoitettu työharjoittelu että yli 25-vuotiaille suunnattu työelämävalmennus jäivät historiaan ja korvautuivat työkokeilulla. Työkokeilu on tarkoitettu pääasiassa niille, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Näin ollen vastavalmistuneiden ja muiden ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osalta pääsy Etappiin vaikeutui. Heille ensisijainen vaihtoehto on palkkatuki, jos vain korkeimman korotetun palkkatuen ehdot täyttyvät. Työkokeilupäivät Etapilla ovat kuuden tunnin pituisia, ja työntekijä saa senhetkisen tukensa lisäksi joissain tapauksissa kulukorvausta yhdeksän euroa per päivä. Kulukorvauksen maksaminen edellyttää aina, että pajalainen saa myös työttömyysetuutta. Jotta alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori saisi kulukorvausta työkokeilupäiviltä, edellytetään lisäksi, että hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan johdosta tai että hän on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea vähintään viideltäsadalta päivältä.
Monta pajaa, monta tukimuotoa Työkokeilu voi kestää kuukaudesta puoleen vuoteen, jonka jälkeen työntekijä voi mahdollisesti jatkaa työskentelyään korkeimmalla korotetulla palkkatuella, jos on sellaiseen oikeutettu. Oikeus syntyy, kun työttömyys on kestänyt viisisataa päivää. Työkokeilussa työttömyyspäivät eivät kartu. Suoraan palkkatukityöhön päästääkseen työnhakijalla pitäisi olla jo alan koulutusta, työkokemusta tai molempia, jotta työllistyminen
avoimille markkinoille palkkatukijakson jälkeen olisi realistinen tavoite. Kaikilla pajoilla voi pääsääntöisesti työskennellä kaikilla tukimuodoilla. Etapin Mediapajalle ei kuitenkaan yleensä pääse kuntouttavaan työtoimintaan vaan he ohjautuvat samassa talossa toimivalle Sykkeen mediapajalle eli Mediapaja kakkoselle. Etapin muut yksiköt ovat Autopaja, Leirivälinepaja, Polkupyöräpaja, Puu- ja entisöintipaja, siivousosasto sekä ruokala.
Kohti avoimia työmarkkinoita Palkkatuki myönnetään enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja tuella voi työskennellä kaiken kaikkiaan enintään vuoden. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen jatkoon tarvitaan paitsi jäljellä olevia määrärahoja myös hyvät perustelut, miksi lisäkuukaudet vielä edesauttaisivat työllistymistä. Työpäivän pituus palkkatuella on neljä ja puoli tuntia tai seitsemän tuntia. Työ- ja elinkeinotoimisto myöntää tuen neljäksi ja puoleksi tunniksi, mutta Etappi voi hakea Tampereen työllistämistuella tamperelaiselle pajalaiselle korotusta seitsemään tuntiin, jos työntekijä niin haluaa. Joskus lisätunnit myönnetään ja joskus ei. Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Työskentely korkeimmalla korotetulla palkkatuella kartuttaa työssäoloehtoa vain puolet työskentelyajasta. Näin ollen vuoden työskentely tällä tukimuodolla vastaa puolen vuoden ”tavallista” työtä esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa haettaessa.
014
Toimitukset nopeasti mihin p채in Suomea tahansa!
AARREJAHTI TEKSTI Sari Harsu KUVAT Eetu Keränen
Ruoan tai tavaran etsimistä ja keräämistä roskalavoilta ja -laatikoista kutsutaan dyykkaamiseksi. Sana dyykata tulee ruotsin sukeltaa-verbistä dyka. Dyykkaaja voi erikoistua hankkimaan vain tiettyjä asioita tai olla yleisdyykkaaja, joka kerää roska-astioista kaikenlaista. Roskiksista voi etsiä esimerkiksi ruokaa, aikakauslehtiä ja kirjoja, vaatteita tai pulloja.
sitten ensimmäisiä kertoja availi kauppojen roska-astioita ja huomasi, että sieltä löytyy puhdasta ja kelvollista ruokaa, puuha tuli pian tavaksi. Mari dyykkaa sekä tarpeeseen että huvin vuoksi ja on käynyt kauppojen roskiksilla jo kahdeksan vuotta. Suvi-Tuulin dyykkaus oli tyssätä Tampereelle muuttoon, koska kaupungissa on paljon lukittuja roskiksia. Mutta sitten löytyi hyviä kohteita Kissanmaalta ja Kalevasta. ”Ylipäänsä vanhat kerrostaloalueet ovat hyviä.” Suvi-Tuuli kiertää miehensä kanssa tiettyä reittiä ja pysähtyy roskiksille. Toinen pitää jäteastian kantta auki, toinen kaivaa. Kaivun apuvälineenä aviopari käyttää kävelykeppiä. ”Kissanmaan kierrosta ei tehdä edes joka viikonloppu, mutta kodin lähellä dyykataan melkein päivittäin noin viidessä paikassa, kun käydään koirien kanssa kävelyllä.”
Laillista ja siivoa
MONEN IHMISEN mielestä se, että jotkut ihmiset ottavat talteen ruo-
kaa ja tavaraa, ennen kuin se ehtii kaatopaikalle, on yksinomaan mainio asia. Kaikki eivät dyykkausta kuitenkaan kannata. Kauppiaat saattavat pelätä menettävänsä maksavia asiakkaita roska-astioihin sukeltelun myötä. Jätesäiliöt ja niiden ympäristön sotkuiseksi jättävät dyykkaajat myös aiheuttavat närkästystä. Jotkut epäilevät toimintaa laittomaksikin. Tavaran ottaminen roska-astiasta ei kuitenkaan ole varkaus. Kirpputorien pystyttämät säiliöt, joihin ihmiset lahjoittavat vaatteita, on kuitenkin jätettävä rauhaan, sillä tavaran ottaminen keräyslaatikosta on rikos. Niin ikään jäteastian ympäristön sotkeminen sekä lukkojen tai porttien rikkominen on laitonta. Dyykkaajien olisi jo dyykkauksen maineen puhdistamiseksi tärkeätä toimia asiallisesti ja siististi.
Riippuvuutta aiheuttava harrastus Nykyään Tampereella asuva Suvi-Tuuli Reittu, 28, tutustui dyykkaamiseen ala-asteen neljännellä luokalla koulun läheisellä ekopisteellä. Hän haki sieltä välituntisin lehtiä ja leluja. Kaveri tuli joskus mukaan. Vakavammin harrastus käynnistyi kuitenkin pari vuotta sitten Turussa, missä Suvi-Tuuli asui vielä reilu vuosi sitten. Kodin lähellä oli keräyspiste, josta löytyi kaikenlaista kiinnostavaa: urbaani aarteenetsintä saattoi alkaa. ”Turussa oli joka kadunkulmassa keräyspisteitä, joita kaiveltiin. Tampere voisi ottaa tässä mallia”, Suvi-Tuuli sanoo. ”Kun alkoi tehdä hienoja löytöjä, dyykkauksesta tuli riippuvaiseksi.” Myös tamperelainen Mari Sydänmaanlakka, 27, on etsinyt aarteita pienestä pitäen. Vanhempana hän innostui asiasta, kun tutustui dyykkaaviin ihmisiin ja luki aihetta käsitteleviä juttuja lehdistä. Kun Mari
Naisten jäljiltä roskikset ja niiden ympäristö jäävät siistiin kuntoon, roskia ei levitellä. Muutenkin dyykkaus on asiallista ja lain mukaista. Mihinkään ei murtauduta, mitään ei rikota. Omakotitalojen roskikset jätetään rauhaan. ”Selvittelin juuri, mikä on laitonta ja mikä ei”, Suvi-Tuuli kertoo. ”Kauppiaathan ajattelevat, että heidän poisheittämänsä on edelleen heidän, edes kaupan työntekijät eivät saa viedä vanhentuneita ruokia kotiinsa. Poliisin kanta kuitenkin on, että lukitsemattomasta roskiksesta ottaminen ei ole varastamista.” Suvi-Tuuli ymmärtää myös roska-astioiden lukitsijoita ja dyykkauksen vastustajia. Ihmiset saattavat esimerkiksi heittää paperinkeräysastiaan tiliotteitaan – vaikkei niin kannattaisi tehdä – ja he pelkäävät, että joku käyttää väärin heidän tietojaan. Ja jotkut ajattelevat, että heillä on oikeus heittää tavaraa pois, oikeus olla antamatta kenellekään itselle tarpeetonta käyttökelpoista tavaraa. ”Kerran löysimme roskiksesta ehkä tuhannen euron arvoisen levykokoelman. Jokainen levy oli pantu poikki, tuhottu. Tuli paha mieli.” Myös Marilla riittää ymmärrystä vastapuolelle. ”Ymmärrän kauppiaita, totta kai. He pelkäävät vastuuta, jos joku esimerkiksi sairastuu syötyään dyykattuja ruokia. Laki on epämääräinen. Pitäisi tehdä selkeämmät säännöt molemmille osapuolille”, Mari sanoo. ”Dyykkaukselle ei ole olemassa rikosnimikettä, mutta yleisesti ajatellaan, että kun jäte lakkaa olemasta kaupan omaisuutta, siitä tulee jätelaitoksen omaisuutta.” Mari ei ole itse koskaan saanut ruokamyrkytystä roskiseväistä. Hän uskoo vastustuskykynsä vain vahvistuneen dyykkauksen myötä.
Rahanarvoista puuhaa Mari on laskeskellut säästävänsä dyykkauksen ansiosta 50–100 euroa kuukaudessa. ”Miksi ostaisin jotakin, jonka saa pienellä vaivalla ilmaiseksi?” Marin tavalliseen dyykkaussaaliiseen kuuluu tomaatteja, purjoa, leipää, keittojuureksia, hedelmiä, pasteijoita ja muita leivonnaisia. Hyvällä tuurilla roskiksesta löytyy myös munia ja maitotuotteita kuten juustoja, kermaa ja jogurttia. Myös lihaa saisi paljon, mutta sitä Mari ei yleensä ota mukaansa. Käyttökelpoista ruokaa löytyy usein enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Mari jättää tällöin yleensä osan ruuasta ottamatta.
018
Suvi-Tuulin dyykkaussatoa
”Täytyy jättää muillekin. On hyvä muistaa, ettei ole yksin.” Suvi-Tuuli ei dyykkaa tavoitellakseen taloudellista voittoa, mutta joskus on käynyt niinkin, että roskisaarteet ovat vaihtuneet rahaksi. ”Myin äitini pitämällä kirpputorilla dyykatun pöytäliinan 50 eurolla.” Aiemmin Suvi-Tuuli kantoi kotiin lähes kaiken mahdollisen löytämänsä hyväkuntoisen tavaran lasten sukista alkaen. ”Nykyään otan vain sen, mistä tykkään tai mikä on arvokasta”, hän sanoo. ”Saatan jättää esille roskiksen viereen sellaisen löytämäni tavaran, jota en itse tarvitse. Moni ihminen, joka ei itse kehtaa tonkia roskiksia, saattaa ottaa esille jätettyä tavaraa.” Vaikka Suvi-Tuuli on lähinnä tavaradyykkaaja, on hän ottanut roskiksista ruokaakin. ”Mutta aika vähän. Lähi-Siwasta olemme hakeneet leipää ja eineksiä.” Einekset alkoivat kuitenkin nopeasti kyllästyttää, ja nykyään pariskunta poimii ruokaroskiksesta lähinnä vain leipää. ”En suosittele einesten dyykkausta kesällä. Lämpimässä ruoka pilaantuu nopeasti.”
Meillä ja muualla Välillä roskiksien kansien availu yllättää iloisesti. ”Parhaimpia muistoja ovat ne, kun vaikka matkalla baarista kotiin kurkkaa muuten vaan roskikseen ja löytää sieltä leivonnaisia tai muita herkkuja”, Mari sanoo. Mari kertoo tarinan kaveristaan, jolle oli tulla kuiva vappu, koska hänellä ei ollut varastossa mitään juotavaa eikä hänellä myöskään ollut rahaa. Kun kaveri oli lähtenyt illalla dyykkaamaan, hän oli löytänyt sixpackin olutta. Vapun juhlinta saattoi alkaa. Mari kävi äskettäin Barcelonassa. Juuri ennen reissuun lähtöään hän sai hyvän ruokasaaliin kotipakastimeensa. ”Löysin monta puolen kilon pakkausta juustoa ja otin niistä kolme. Barcelonassa ihmiset eivät juurikaan dyykkaa ruokaa”, Mari kertoo. Mutta ihmiset jättävät aamuisin roskistensa viereen pestyjä vaatteita ja hyväkuntoista tavaraa. Lähinnä kodittomat ihmiset ostoskär-
”On käsittämätöntä, miten paljon hyvää tavaraa menee kaatopaikalle.” - Suvi-Tuuli Reittu -
ryineen kulkevat keräämässä tätä tavaraa talteen ja myyvät sitä edullisesti second hand -paikoissa. ”Itse dyykkasin sinisen neuleen, koska oli kylmä”, Mari sanoo. ”Vastaavasti jätin muiden kerättäväksi yhdet kengät ja yhden hupparin.”
Nykyaikaista metsästystä Mari ajattelee dyykkausreissuillaan käyvänsä nykyaikaisesti metsällä. Suvi-Tuulille harrastus on ennen kaikkea aarteenetsintää. Mutta kierrätyspointtikin kulkee mukana. ”On käsittämätöntä, miten paljon hyvää tavaraa menee kaatopaikalle. Se vaan tuntuu pahalta”, Suvi-Tuuli sanoo. Hienoja dyykkayslöytöjä on paljon: ”Muumi-mukeja ja -kulhoja, Riihimäen ja Karhulan lasia, Arabiaa, taulujen kehyksiä, koruja, vaatteita, kenkiä...”, Suvi-Tuuli luettelee. Myös tavaroiden alkuperän selvittäminen esimerkiksi Googlen hakukoneen avulla on mielenkiintoista puuhaa. On palkitsevaa huomata, että jokin löytö on tosi harvinainen ja arvokas lasiesine 50-luvulta. ”Viimeisin hieno löytö on yli satakiloinen sohva roskalavalta kodin lähellä.” Pari kantoi painavan huonekalun kahdestaan raput ylös omaan asuntoon. Sohva osoittautui englantilaiseksi rokokooksi, vanhaksi Chippendaleksi, joka oli ensimmäisiä vuodesohvia. ”Sohva on aika huonossa kunnossa, mutta aiomme kunnostaa sen.” Niin Suvi-Tuulin kuin Marinkin mielestä dyykkaus on hieno asia, eikä siinä ole mitään hävettävää. Suvi-Tuuli suosittelee harrastustaan kaikille. ”Siinä tapaa ihmisiä ja saa liikuntaa. Dyykkaus rules!”
019
Puhdasoppista tunnelmointia TEKSTI Sari Harsu KUVAT Mikko Haapasaari
Mikko Haapasaari hal uaa kuviensa kautta välittää tunnelmia. Efektit hän luo kuvanottotilanteessa, ei kuvankäsittelyssä. ”En halua jälkikäteen muuttaa kuvan tunnelmaa mitenkään.”
“Silhouette on Silver”, 2012
Mikko ja työkalu, Sony A99 & Sony 70-400mm G
“White Melancholy”, 2012
”Kuvaamisessa olennaisinta on lopputulos, se, että saa sellaisen kuvan, jota jaksaa katsella.” - Mikko Haapasaari -
KOLMEKYMPPINEN Mikko Haapasaari aloitti Etapin Mediapajalla graafisena suunnittelijana viime vuoden marraskuussa. Hän pitää musiikin kuuntelusta ja elokuvien katsomisesta, mutta harrastuksista rakkain on valokuvaaminen. Ensimmäisen kameransa Mikko sai yli kahdeksan vuotta sitten. Filmikameroista hän ei ollut kiinnostunut, vasta digitaalisuus innosti miehen kuvauksen pariin ja oman taskukameran hankintaan. ”Digikameralla saa välittömän palautteen,” hän perustelee. Oli palkitsevaa nähdä kuva, johon oli itsekin tyytyväinen. ”Siitä se sitten kunnolla lähti. Alkoi tulla ideoita, mitä voisi kuvata ja millaisia tunnelmia välittää kuvien avulla.” Mikko kokeili erilaisia asetuksia, miten mikin muutos vaikuttaa lopputulokseen. Alkoi innokas itseoppiminen. Mikko kuvasi digipokkarilla vuoden verran. Nykyisin hän käyttää Sonyn täyden kennon järjestelmäkameraa. Hän kuvaa paljon pitkällä polttovälillä eikä ole niinkään kiinnostunut kuvaamaan perinteistä laajakulmamaisemaa. Yksityiskohdat kiinnostavat enemmän, ja niiden kuvaamiseen tarvitaan usein pitempää polttoväliä. ”Se objektiivi, jolla kuvaan 90 prosenttia kuvista, ulottuu 500 milliin. Se on pisin polttoväli, mitä tulee käytettyä.” Luontokuvien lisäksi Mikko on kuvannut muotokuvia, tapahtumia ja tuotekuvia. ”Ja tytärtä tulee aika paljon kuvattua”, kolmevuotiaan neitokaisen isä sanoo. Mikko pitää kuvaamisesta luonnonvalossa, mutta myös studiokuvaus kiinnostaa miestä. ”Haluaisin sitäkin jossain vaiheessa opetella.”
Kuvaamaan, kun sää sallii Haapasaaren Mikolla on oma toiminimi, mutta hän haluaisi pitää yritystoimintansa sivutoimena. ”Asiakkaiden löytämisessä on oma hankaluutensa, etenkin kun en ole mitenkään markkinointihenkinen.” Toivetyötään Mikko ei osaa tarkasti määritellä, mutta hän toivoo, että valokuvaus voisi olla osa toimenkuvaa. ”Joka vuosi olen kuvannut enemmän kuin edellisenä vuonna. Ruutuja ei kuitenkaan tule ihan hirveästi, koska mietin yleensä etukäteen tarkkaan, mitä kuvaan. Yhä vähemmän tulee otettua turhia kuvia”, Mikko kertoo. ”Pyrin aina lähtemään kuvaamaan johonkin sopivaan paikkaan, kun on otollinen sää. Minulla on suosikkikuvauspaikkoja aika paljon.” Mikon mielestä valokuvauksessa on vain vähän sellaista, mikä koettelisi hermoja tai tuntuisi vaikealta, mutta joskus asiat, joihin ei voi itse vaikuttaa, saattavat vähän ottaa päähän. ”Joskus tulee turhaan herättyä kolmelta ja ajettua kuvauspaikalle, jos siellä ei olekaan sellaista kuin oletti tai tulee vaikka liikaa pilviä taivaalle”, kuvaaja kertoo. ”Tai jos jokin hyvä tilanne menee ohi.” Kamerassa saattaa olla väärät asetukset, joita ei ehdi muuttaa, kun hetkeksi paikalle ilmaantunut lintu jo lentää pois. Mikko on osallistunut jonkin verran valokuvauskilpailuihin. Tärkeimpänä kilpailusaavutuksenaan hän pitää semifinaaliin pääsyä National History Museumin Wildlife Photographer of the Year -kilpailussa. Heti ensimmäisellä osallistumiskerrallaan hän pääsi semifinaaliin
022
“Silent Language”, 2012
023
024
Vasen sivu: “First Light”, 2012, Oikea sivu: “Trust”, 2012
– peräti kahdella kuvallaan. Osaava harrastaja kertoo kuitenkin kuvaavansa ennen kaikkea itseään varten. ”En ole pitänyt kauheasi meteliä kuvaamisestani. Tärkeintä on, että saan siitä itse jotakin irti ja saavutan omat tavoitteeni. Kesti monta vuotta, että rohkaistuin julkaisemaan kuviani edes netissä.”
Ideat kuviksi, kuvat seinälle Mikko kuuntelee musiikkia monipuolisesti, mutta aika vähän ”mitään listakamaa”, ja näin ollen hän ei välitä juuri kuunnella radiota. Tietynlainen musiikki saattaa inspiroida valokuvaamiseenkin, esimerkiksi jokin ambient-tyyppinen rauhallinen äänimaalailu. Musiikista saattaa saada inspiraatiota. Myös muiden ottamien kuvien katselu saattaa innostaa ja antaa ideoita omaan kuvaamiseen. Parhaat kuvansa Mikko tulostaa ja kehystää seinälle. ”Kuvaamisessa olennaisinta on lopputulos, se, että saa sellaisen kuvan, jota jaksaa katsella”, hän sanoo. ”Tunnelman välittyminen on minulle tärkeintä, tärkeämpää kuin tekniset yksityiskohdat. Välillä saatan vaikka tahallani heiluttaa kameraa, että saan maalauksellisen efektin kuvaan.” Kuvaaja kertoo suhtautuvansa kuvaukseen aika puristisesti. ”Luontoaiheissa pyrin pitämään käsittelyn semmoisena, että en lisäile filttereitä jälkikäteen, efektit tulee kuvaustilanteessa, hän sanoo. ”Kamera on pääväline, kuvankäsittelyn tulee tukea kuvaa, ei muuttaa sitä.” Poikkeuksia voi tosin olla: joskus jo idea on sellainen, että se tarvitsee rankempaa käsittelyä. ”Mutta yleensä mietin, miten sen voisi tehdä jo kuvausvaiheessa.”
025
Kesän aamuöissä on oma tunnelmansa. Saa olla ihan rauhassa, ei ole muita hereillä. Yötyöläisiä ja maanviljelijöitä saattaa kohdata joskus. Sumu tai usva on se, mitä yleensä toivoo löytävänsä kesäöisin. Se luo jännän mystisen tunnelman. Se voi olla pellolla tai veden pinnan päällä leijuva harso tai sankkana ilmassa joka puolella – ja mitä tahansa siltä väliltä. Yritän tiivistää tunnelmaa. Rajaan kaiken ylimääräisen pois. Se, mitä kuvaan, voi olla yksityiskohta kuten heijastus. Uskallan kokeilla ja käyttää epätavallista sommittelua. Pääkohde voi olla vaikka sivussa tai näkyä vain puoliksi. Tunnelma muodostuu kokonaisuudesta. Sitä ei oikein pysty sanoin kuvaamaan, siksi otan kuvia. Niillä saa ehkä välitettyä sitä, mitä tuntee, vaikka jokainen tietysti saa tulkita kuvia vapaasti. Jokainen kokee eri tavalla. On lähes hiljaista. Lintujen ääniä kuuluu vähän, kosken ääressä kuuluu veden virtaus. On usvaa. Aurinko ei ole vielä noussut tai on nousemassa. Ne värit, mitä on taivaalla ja heijastuu veteen, on jotakin sellaista, mitä ei kovin usein näe. Tätä on edeltänyt aamuöinen herääminen, alkuvalmistelut, kymmenien kilometrien ajaminen; alkava päivä menee väsyksissä – mutta tämä on kaiken vaivan arvoista. - Mikko Haapasaari LISÄÄ MIKKO HAAPASAAREN KUVIA LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.MIKKOHAAPASAARI.COM
BRÄNDÄTÄÄN TAMPERE! TEKSTI Sari Harsu KUVA Emil Bobyrev
Jotta Tampere olisi brändi, sen olisi oltava vähän enemmän kuin ”tavallinen suomalainen kaupunki”. Onko se? Brändi-sanan (engl. brand) voi suomentaa tuotemerkiksi tai merkkituotteeksi. Brändi voi olla mikä tahansa tuote tai asia, johon liittyy lisäarvo, jonka myötä tuotteen koetaan olevan jotakin enemmän kuin useimmat muut vastaavat. Esimerkiksi CocaCola ja Pepsi ovat kasvisuutejuomia, joista ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin tuntemattomammista kolajuomista, koska ne ovat tunnettuja ja ihailtujakin merkkejä, brändejä.
Jos helsinkiläiseltä tai turkulaiselta kysytään, Tampereesta tulee mieleen ehkä mustamakkara, Näsinneula ja jotkin murreilmaisut kuten nääs tai nysse tulee. Tredea Oy haluaa tehdä Tampereesta brändin, johon kuuluu vähän muutakin. Tredea on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, joka pyrkii ylläpitämään ja vahvistamaan kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistamaan menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä. Tredea markkinoi Tamperetta muiden muassa iskulauseella: Tampere – All Bright! All Bright -hankkeen tavoitteena on yhdistää Pirkanmaa houkuttelevaksi kokonaisuudeksi ja tuoda esiin alueen parhaita puolia niin matkailun, asumisen, innovaatioiden kuin investointienkin näkökulmasta.
Tampere on All Bright! Tredea kertoo nettisivullaan näin: ”Bright-sanan suomenkieliset vastineet ovat loistava, etevä, fiksu, älykäs, nerokas, valoisa, heleä, kirkas ja aurinkoinen. Ne osuvat ytimeen. Tunnetusta all right -lausahduksesta sanaleikiksi johdettuna All Bright! jää helposti mieleen ja kertoo rennosti kaiken olevan All Bright.” Tredea markkinoi Tampereen seutua kansainvälisesti neljän osion kautta. Osiot ovat Visit, Invest, Live ja Innovate – tuttavallisemmin VILI. Oma osionsa on siis matkailijoille, sijoittajille, mahdollisille tuleville asukkaille ja ideoijille.
Tampereen ammattikorkeakoulun elokuvan- ja televisionkoulutusohjelman kolmas vuosikurssi teki Tredean tilauksesta seitsemän Tampere – All Bright! -mainoselokuvaa. Elokuvien ensi-ilta oli TAMKin tiloissa 11.12.12. Ne ovat kaikkien seudun toimijoiden vapaasti hyödynnettävissä ja löytyvät esimerkiksi Youtubesta: http://www. youtube.com/Pirkanmaanbrandi.
Tampere kaikkien, kaikki Tampereen puolesta All Brightin nettisivut ovat uudistumassa. ”Sivuille tuodaan esimerkkejä, miten eri tahot ovat käyttäneet Tampere-brändiä”, Tredean viestintäpäällikkö Sari Mäkelä kertoo. Mäkelä kertoo All Brightin ytimen olevan siinä, että sivusto on kaikille Pirkanmaan toimijoille avoin, ja kaikki saavat käyttää sitä ja sen materiaaleja osana oman tuotteensa, ideansa tai yrityksensä markkinointia. Ajatuksensa on koota mahdollisimman paljon hienoja pirkanmaalaisia juttuja saman All Bright! -sateenvarjon alle. ”Toimijoiden yhteinen markkinointisanoma Tampereen seudusta kaikille on: Tänne kannattaa tulla, täällä hommat sujuu”, Sari Mäkelä sanoo. Tampereen brändi rakentuu kuitenkin muutenkin kuin tietoisesti rakentamalla. Kaikki se, mitä Tampereella tapahtuu tai ei tapahdu, rakentaa mielikuvaa Tampereesta. Me jokainen olemme osaltamme vastuussa siitä, miten alueen mielikuvat avautuvat muille suomalaisille ja ulkomaalaisille. Lisätietoja: > www.tredea.fi > www.tampereallbright.fi
Mitä nuorisotakuu takaa? TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen
Nuorisotakuu eli nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä pyritään edistämään nuorten työllisyyttä ja ehkäisemään syrjäytymistä.
Nuorisotakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman koulututusta oleville alle 30-vuotiaille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina 2013–2016. Ensimmäiset koulutukset alkavat vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on luoda kaikille nuorille realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät jäisi liian pitkäksi aikaa ilman aktiivista toimintaa. Yhteiskuntatakuun onnistumiseksi tarvitaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuuta.
Onnistumistakuu nuorille ”Nuorisotakuun perimmäinen tarkoitus on varmistaa tulevien sukupolvien mahdollisimman suuri osallistuminen työelämään”, Pirkanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Riku Immonen sanoo. ”Taustalla on väestön ikääntyminen ja huomiot siitä, että nuorissa ikäluokissa osallistumattomia tai kadokkaita on jo paljon.” Immosen mielestä jo kouluopetuksessa ja viestinnässä pitäisi korostaa työelämätulevaisuutta. Se lisäisi nuorten motivaatiota työelämässä tarvittavien omien yleistaitojen kehittämiseen. Tällaisiksi taidoiksi
hän mainitsee esimerkiksi käyttäytymisen, ajanhallinnan ja perustason atk-taidot. ”Pettymykset johtavat passivoitumiseen. Koulu- ja muun opetusjärjestelmän, viranomaistoiminnan yleensä sekä yritysten velvollisuus on varmistaa nuorille onnistumisen kokemuksia.” Riku Immosen mukaan nuorisotakuun voikin pelkistää juuri onnistumistakuuksi.
Yhteistyöllä onnistumisiin ”Nuorisotakuun takana on lukuisia ministeriöitä”, TE-toimiston palvelujohtaja kertoo. ”Takuun onnistumisen edellytyksenä on toimiva yhteistyöverkko. Jokaisessa kunnassa on oltava määritelty yhteistyömalli paikallista toimintaa varten.” Suomessa on viisitoista ELY-keskusta eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. ”ELY-alueilla toimii esimerkiksi elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä ja muita ryhmiä. Näillä olemassa olevilla tai perustettavilla kumppanuuksilla edistetään jatkuvasti nuorisotakuun toteutumista”, Riku Immonen sanoo. ”Tavoitteet ovat kovia, mutta panoksiakin on tullut lisää. TE-toimisto on saanut rahaa palveluiden tuottamiseen. Lisäksi Pirkanmaalle on tullut lisää oppilaspaikkoja.” Lisätietoja nuorisotakuusta löytyy osoitteesta www.nuorisotakuu.fi
028
Monitoimitalo 13:n äänitysstudio. Monitoimitalon tilat sijoittuvat viiteen eri kerrokseen sisältäen kaiken kaikkiaan 2500 neliömetriä oustoiminta-, työpaja-, harrastus-, kok ille käis eri-i ja kokoontumistilaa pere. tamperelaisille. www.nuortentam /13/ php dex. fi/in
TÄHTÄIMESSÄ HYVÄ ELÄMÄ TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen
Nuorten päivätoimintakeskus Tilkkeessä toimitaan vertaistuen, yksilöohjauksen ja ryhmätoiminnan keinoin. Tärkein tuki päivätoimintakeskuksessa ovat kaverit.
SOPIMUSVUOREN ERITYISESTI nuorille suunnattu päivätoimintakeskus Tilke sijaitsee Tiiliruukinkadulla. Sen asiakkaat ovat nuoria, joilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia, osalla molempia. Nuori voi kokea olevansa syrjäytymisvaarassa myös vaikkapa yksinäisyyden tai työttömyyden vuoksi. ”Masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelot ovat tavallisimpia syitä tänne tuloon”, yksikön johtaja Pia Karvinen sanoo. Sopimusvuori ry on tamperelainen mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitopalveluja tuottava organisaatio. Yhdistyksen Nuorten päivätoimintakeskus Tilke on niin sanottu matalan kynnyksen paikka, sinne tuleminen on tehty nuorelle mahdollisimman helpoksi. Yksikön johtaja kertoo päivätoimintakeskuksen toimivan niin kuin vanhan ajan nuorisotalo. ”Meille voi tulla ilman lähetettä, ja tänne voi jäädä vaikka saman tien, kun on ensimmäisen kerran tullut ovesta sisään.” Tilkkeeseen tullaan yhä usein jonkin tahon ohjaamina, esimerkiksi päiväsairaalan kautta, mutta yhä enemmän jo talossa käyvät nuoret kyselevät: ”Voiko mun kaveri tulla?” Tieto paikasta kulkee suusta suuhun. Alaikäraja kävijöille on noin 15 vuotta, mutta yläikärajaa ei varsinaisesti ole. Käyntikertojen määrää tai käyntien tiheyttä ei ole mitenkään rajoitettu: Tilkkeeseen voi tulla kerran kuukaudessa tai viitenä päivänä viikossa. Ennen Tilkkeestä kirjattiin ulos, kun nuori aloitti työn tai opiskelun. Enää ei toimita näin. ”Voi käydä kuten ennenkin, esimerkiksi iltapäivisin tai lomilla, jos haluaa”, Pia Karvinen kertoo. Tilke tarjoaa ryhmätoimintaa ja tukea kaikissa mahdollisissa elämän asioissa kuten hakemusten täytössä, asunnon etsinnässä tai puhelimella soittamisessa. Kaikkein tärkeintä Tilkkeessä kuitenkin on vertaistuki, kaverit.
Irti riippuvuuksistA Tavallinen syy Nuorten toimintakeskukseen tuloon on opiskelujen keskeytyminen. Koulu on monissa oppilaitoksissa nykyään niin vapaata ja itseohjautuvaa, että masennukseen taipuvaisella ihmisellä saattaa olla hankaluuksia saada hoidettua itselleen oma-aloitteisesti tarpeeksi opintosuorituksia. Kun opintoja ei kerry tarpeeksi, tuetkin lakkaavat. Siinä vaiheessa, kun nuori hakeutuu päivätoimintakeskukseen, hänellä saattaa olla masennuksen lisäksi päihdeongelmaa ja raha-asiat sekaisin. Päihdeongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet
entisestään ja kannabiksen käyttö on yleistynyt. Joillakuilla on myös peliongelmia, eikä aina pelkästään tai ollenkaan rahapelien kanssa. Nykyään esimerkiksi nettiroolipelit vievät mukanaan yhä enemmän. Nettipelissä voi olla sankari, kun omassa arjessa sankaruutta ei juuri pääse kokemaan. Internet ei ole silti pelkästään vihollinen. Sitä kautta voi löytää vaikka seurustelukumppanin, sellaisen, joka tavataan myös ihan oikeasti, kasvotusten. Ja kasvokkaistapaamisia jokainen tarvitsee. Suurin osa ihmisten välisestä viestinnästä tapahtuu nonverbaalisesti, siis ilmeiden, eleiden, äänenpainojen ja muun sellaisen avulla. Siksikään netissä kommunikointi ei koskaan voi korvata ihmisten todellista kohtaamista. ”On pahinta, jos päihde- tai mielenterveysongelmien takia sairauslomalle jäänyt nuori sulkeutuu kotiin”, Pia Karvinen sanoo.
Kohti tavallista arkea Tilkkeeseen tulevan nuoren asioita yritetään yhdessä laittaa kokonaisvaltaisesti kuntoon: mietitään velkajärjestelyjä, päihteiden käytön vähentämistä tai lopettamista ja niin edelleen. Nuori opettelee myös hakemaan hänelle kuuluvia tukia. Hän täyttää hakemukset itse, mutta saa ongelmakohdissa tarvittaessa apua. Monesti avuksi riittää Tilkkeen miljöö ja tieto siitä, että tukea on saatavilla. Tilkkeen toiminta, harrastukset ja ruokailut ovat kaikki nuorelle täysin maksuttomia. Näin ollen muualta tulevan rahoituksen tarve on suuri. Kaupunki maksaa osan toiminnasta, ja Raha-automaattiyhdistys on Nuorten päivätoimintakeskuksen merkittävä tukija. Nuorten päivätoimintakeskuksella on Tiiliruukinkadulla todella hienot, toimivat ja monipuoliset tilat, joissa on mahdollista esimerkiksi harjoitella bändin kanssa tai soittaa itsekseen, tehdä monenlaisia käsitöitä ja laittaa ruokaa. Monelle nuorelle tuottaa mielihyvää, kun saa käsillään aikaiseksi. Viihtyisistä puitteista huolimatta ei ole tarkoitus, että nuori viihtyisi ”liian hyvin”. On tärkeää, että nuori kokee olevansa osa yhteiskuntaa ja verkostoituu myös Tilkkeen ulkopuolella. Tilkkeen nuorten kanssa käydäänkin paljon myös ulkona harrastamassa, esimerkiksi uimassa, jousiammunnassa, museoissa. Toiminta pyrkii kohti nuoren mielekkääksi kokemaa elämää. Tämä tavoite usein myös saavutetaan. ”Kun nuori vahvistuu, hänellä alkaa aika käydä pitkäksi ja hänessä syntyy halu tehdä enemmän, esimerkiksi lähteä opiskelemaan tai jatkaa opintojaan”, Pia Karvinen sanoo. Moni on lähtenytkin ja pärjännyt hyvin.
030
Sopimusvuori ry / Tilke e Tiiliruukinkatu 18 A, 33200 Tamper (03) 260 1960 @sopimusvuori.fi ptk rten nuo www.sopimusvuori.fi
Kelaa, hei! TEKSTI Sari Harsu
Virastokielen kapulaisuus ahdistaa helposti useita tukipapereita täytellyttä suomalaistakin, ja moni maahanmuuttaja, joka saa paperin ensimmäistä kertaa eteensä, saattaa kokea olevansa mahdottoman tehtävän edessä.
hoito kerta
§
erityiskorvaus
Kelassa ollaan tietoisia virastokielen hankaluudesta, ja virasto pyrkii nyt tarjoamaan veistä käsiteviidakossa tarpojan avuksi. Osoitteessa www.kela.fi/termit saa avattua PDF-tiedoston, jossa Kelan termejä selitetään. Kelan terminologinen sanasto esittelee määritelmineen kolmisensataa käsitettä, jotka keskittyvät terveyteen liittyvään sanastoon. Sanastossa esitellään nimenomaan Kelan toimintaan liittyviä termejä, mutta mukana on jonkin verran myös esimerkiksi lääkkeisiin ja työkyvyttömyyteen liittyvää sanastoa. Jokaisesta termistä kerrotaan myös ruotsinkielinen vastine. Kela on lisäksi uudistamassa asiakkaille lähetettäviä päätöskirjeitä. Niitä on pyritty saamaan helppotajuisemmiksi. Heti kirjeen alussa kerrotaan tuen saajan kannalta tärkeimmät asiat eli saako hakija tukea, ja jos saa, kuinka paljon. Teitittelystä on siirrytty sinutteluun, ja tuen saamisen perusteet selitettään tarkemmin. Kela saa selkiytettyä kaikki kirjepohjat vuoden 2013 loppuun mennessä.
032
hyvä työterveyshuoltokäytäntö
viitehinta
ETAPPILEHTI 01/2013
Tukea huteraan rahatilanteeseen TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen
Kun opinnot päättyvät tai työt loppuvat eikä ole heti uutta työpaikkaa, tulee ilmoittautua mahdollisimman pian työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Työttömällä työnhakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan – joko ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan – jos täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Jos työssäoloehto ei täyty, työnhakija voi hakea työmarkkinatukea.
Puolison
tulot eivät vaikuta päivärahan suuruuteen. Vuoden alusta astui voimaan päätös, jonka mukaan puolison tulot eivät enää vähennä myöskään työmarkkinatuen määrää. Työttömän omat pääomatulot tai asuminen vanhempien kanssa kuitenkin vaikuttaa tukeen edelleenkin. Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea Kelasta. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, jos työnhakija on ollut palkkatyössä vähintään 34 viikkoa (noin kahdeksan kuukautta) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden (eli tarkastelujakson) aikana. Tämän lisäksi vaaditaan, että työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Ehtoon kuulu myös, että kokoaikatyön palkka on ollut alan työehtosopimuksen mukainen, tai jos työehtosopimusta ei ole, vähintään 1103 euroa kuukaudessa. Jos työntekijä on työskennellyt korkeimmalla korotetulla palkkatuella, työssäoloehto karttuu vain puolet työssäoloajasta. Vuoden työskentely tällä tukimuodolla vastaa puolen vuoden työtä ilman palkkatukea (tai pienemmällä palkkatuella) esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa haettaessa.
Työttömyyspäivärahaa 500 päivää Ansiosidonnaisen työttömyysetuuden saamisen ehtona työssäoloehdon täyttymisen lisäksi on, että on kuulunut työttömyyskassaan vähintään kymmenen kuukauden ajan. Ansiosidonnainen päiväraha on suurempi kuin pelkkä KELA:n maksama peruspäiväraha. Ansiopäivärahaa ja peruspäivärahaa maksetaan enintään viidensadan päivän ajan. Enimmäisajan täytyttyä voi hakea työmarkkinatukea. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu.
Työnhakijan työttömyysaikana ansaitsemat työtulot otetaan aina huomioon myös peruspäivärahassa, samoin eräät sosiaalietuudet. Peruspäivärahaa voi saada korotettuna, jos työttömällä on vähintään kolmen vuoden työhistoria tai hänet irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja hän on ollut vähintään kaksikymmentä vuotta työelämässä. Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna myös siltä ajalta, kun työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
Tukea myös asumiseeN Pienituloinen ruokakunta voi saada työttömyysetuuden lisäksi Kelasta yleistä asumistukea asumismenojensa vähentämiseksi. Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat ihmiset, ja asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti. Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan henkilöluku, asunnon pinta-ala, asunnon sijaintikunta, valmistumis- tai perusparannusvuosi sekä lämmitysjärjestelmä, bruttokuukausitulojen yhteismäärä ja omaisuus. Asumistuki myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi eteenpäin, ja kaikki tiedossa olevat kuukausitulot otetaan huomioon tältä ajalta.
Toimeentulotukea sosiaalihuollosta Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sen tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä silloin, kun hakija ei voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Ennen tuen myöntämistä selvitetään hakijan tai hänen perheensä mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista tulonlähteistä, ensisijaisesti työ- ja yrittäjätuloista. Ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia toimeentulotukeen nähden ovat muiden muassa eläkkeet, työttömyysturva, sairauspäiväraha, lapsilisä, asumistuki ja opintotuki. Tamperelaiset voivat hakea toimeentulotukea Sosiaaliasema Sarvikselta, kun tukea haetaan ensimmäistä kertaa tai kun hakija ei ole ollut toimeentulotukiasiakkaana Tampereella viimeisen kahden vuoden aikana. Muiden kuin uusien asiakkaiden toimeentulo tukihakemukset käsitellään kirjallisten hakemusten perusteella Toimeentulotuen yksikössä.
033
Työkkäri on nyt TE-toimisto TEKSTI Sari Harsu
Entiset työvoimatoimistot ovat nykyiseltä nimeltään työ- ja elinkeinotoimistoja eli lyhyemmin TE-toimistoja. Uusien työ- ja elinkeinotoimistojen perustehtävänä on edelleenkin työnvälitys ja siihen liittyvät toimenpiteet. Jatkossa on tarkoitus kuitenkin entistä paremmin palvella myös työnantajaa varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus työelämän muuttuvissa tarpeissa. Lisäksi uudet TE-toimistot tukevat ja opastavat yrittäjiksi aikovia. Työ- ja elinkeinotoimistot tekevät yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa ja ovat osa seudullista yrityspalveluverkostoa.
Työssä ja työnhaussa kotona Internet on tullut olennaiseksi osaksi työnhakua ja työntekoa. Työpaikkojen etsintä ja myös töiden tekeminen siirtyy yhä enemmän verkkoon. Työnhakijaksi ilmoittautuminen onnistuu edelleen entiseen tapaan käymällä työ- ja elinkeinotoimistossa eli TE-toimistossa, mutta ilmoittautuminen on mahdollista myös vaikka kotikoneen ääressä kirjautumalla internetin mol.fi-sivuston palveluun omilla pankkitunnuksilla. Työnhakuaan voi edistää luomalla itsestään esittelyn TE-toimiston CV-nettiin. CV-netti on verkkosivusto, jolla työnhakija esittäytyy mahdolliselle tulevalle työnantajalleen. Sivustolla pääsee kertomaan, mitä osaa ja millainen on. Tuoreeseen työnhaun palvelutarjontaan kuuluu myös Haussa.fipalvelu, joka on Tampereen TE-toimiston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kahden ESR-hankkeen yhteinen pilottiprojekti. Erityisesti nuorille työnhakijoille sekä työnantajille suunnatussa verkkopalvelussa on tarkoituksena edistää työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamista.
Haussa työnantajat ja -tekijät Haussa.fi-palvelussa voi sekä työntekijä etsiä töitä että työnantaja hakea työntekijää. Erilaisten valikkojen avulla on mahdollista rajata hakuaan. Jos palvelun käyttäjä ruksaa etsivänsä työnhakijoita, valitsee kieleksi suomen, sijaintipaikaksi Tampereen ja toimialaksi media/viestintä, testihaku tuottaa tuloksen: 122 työnhakijaa. Muuten samanlainen haku, mutta ensimmäisessä kohdassa työnhakijoiden sijaan hakukohteena työnantajat ja työpaikkailmoituksen, tarjoaa tulokseksi neljä työnantajaa, jotka etsivät työntekijöitä. Työnhakijat voivat etsiä palvelussa erityyppisiä työsuhteita ja tuoda osaamistaan esille perinteisen CV:n ja tekstimuotoisen hakemuk-
sen lisäksi linkittämällä profiiliinsa myös esimerkiksi lyhyen esittelyvideon sekä keräämällä persoonaan liittyviä suosituksia.
Ideoi ja videoi Video-CV:n liittämistä kannattaa harkita myös sähköpostitse lähetettävän työhakemuksen oheen. Kun samaa paikkaa hakee kymmenet tai jopa sadat työnhakijat, on hyvä miettiä keinoja erottua suuresta joukosta. Jos työnantaja näkee kirjoitetun hakemuksen lisäksi hakijan kasvot ja kuulee tämän äänen, muistijäljen piirtyminen hakijasta on todennäköisempää kuin pelkän sähköpostihakemuksen perusteella. Video-CV:n toteuttamiseen ei tarvita välttämättä hienoa studiota ja kallista videokameraa. Useimmissa digikameroissa on video-ominaisuus, jolla pystyy kotona taltioimaan riittävän laadukasta kuvaa ja ääntä tällaiseen tarkoitukseen. Esittelyvideon ei kannata olla kestoltaan paria minuuttia enempää – minuutti puolitoistakin riittää.
Etäällä työpaikasta Nykyään on mahdollista tehdä monia – ainakin osa-aikaisia – töitä kokonaan kotikoneen ääressä. Jos pääasiallinen työväline on tietokone ja palkanmaksuperusteena sovitut aikaansaannokset, ei välttämättä ole olennaista, missä kone sijaitsee tai mihin kellonaikoihin ja minkäpituisissa rupeamissa työnsä tekee. Entinen etappilainen, 27-vuotias Joni Syvänen taittaa tällä hetkellä projektiluonteisena osa-aikatyönään Vaasan Ylioppilaslehteä. Joni kävi työhaastattelussa Vaasassa ja on sen jälkeenkin käynyt toimituksen tiloissa pari kertaa, mutta pääsääntöisesti asiointi ja työnteko hoituu Tampereelta käsin. Kotona tehtävässä työssä on omat hyvät puolensa: ”Voi tehdä kalsarit jalassa.” Huonompana puolena Joni mainitsee, että aina ei tule tehtyä töitä. Etätöissä suurempi vapaus tuo muassaan suuremman vastuun itsensä työhön patistamisesta.
034
TIEDOSTA TAITO
036
ETAPPILEHTI 01/2013
RATINAN UUSI AIKA TEKSTI Sari Harsu KUVA Sponda Oy
Kaupungit muuttuvat kaiken aikaa. Vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan. Joskus sentään vanhaa myös säästetään ja remontoidaan joko pyrkien säilyttämään alkuperäinen mahdollisimman tarkoin tai tekemään toimivia kompromisseja vanhan tyylin ja nykyajan vaatimusten välillä. Nähtäväksi jää, miten vanha ja uusi kohtaavat, kun Ratinan kauppakeskus valmistuu.
”VANHAT FUNKKISRAKENNUKSET saavat säilyttää oman historiallisen ja arkkitehtonisen perusolemuksensa, kun niistä tulee osa uutta elinvoimaista keskustaa, Ratinaa”, luvataan rakennuttaja Sponda Oyj:n julkaisemassa nettijulkaisussa Ratina 1/2012 osoitteessa www.ratina.fi. Sponda pyrkii käynnistämään työt kauppakeskus Ratinan työmaalla kesällä 2013, ja kokonaisuus olisi tarkoitus saada valmiiksi loppuvuodesta 2016. Ratina on Tampereen kaupungin kaikkien aikojen suurin tonttikauppa. Hankkeen pääarkkitehti on Jussi Murole Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:stä. Ratinaa on kansallismaisemaa kunnioittaen suunnitellut kaikkiaan parikymmentä arkkitehtiä kahdesta eri toimistosta. Toinen toimisto on Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen.
VALOA, FUNKKISTA JA RANTAA Suvannon rantaan rakentuvasta Ratinasta on tarkoitus tulla alueensa suurin ja monipuolisin kaupan ja toiminnan keskus. Se ulottuu linjaautoaseman luota Ratinan stadionille. Keskus muodostuu kolmesta rakennuksesta, joista on toisiinsa kulkuyhteys. Linja-autoasemalta sekä Ratinan seudun uudelta asuinalueelta pääsee tunnelia pitkin suoraan keskukseen. Keskuksen rakennuksista suurin on uudisrakennus Valo-Ratina. Se rakennetaan pääosin linja-autoaseman pihamaan tontille, joka on nyt käyttämätöntä asfalttimaata. Kaksi muuta keskuksen osaa, Funkkis-Ratina ja Ranta-Ratina, rakennetaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin 1930-luvun funkkiskortteleihin. Funkkis-Ratina on entinen Vuoltsu, Ranta-Ratina entinen Autotuonnin rakennus eli vanha
Etappi, jossa vielä toistaiseksi toimii Etapin ruokala. Katettu sisätori yhdistää vanhan Etapin ja uudisrakennuksen.
VANHASTA UUDEN VEROISTA Huonoon kuntoon päässeet ja tällä hetkellä pääosin tyhjillään olevat funkkiskorttelit on tarkoitus palauttaa entiseen loistoonsa. Vanhat rakennukset saavat säilyttää oman historiallisen ja arkkitehtonisen perusolemuksensa tullessaan eläväksi osaksi kaupungin uusinta keskustaelämää. Vuoltsu ja vanha Etappi korjataan ja uudistetaan, kaupungin ja Pirkanmaan maakuntamuseon kantaa kuunnellen. Rakennukset peruskorjataan kaikilta osin: Seinät, lattiat ja katot remontoidaan. Ikkunat uusitaan. Vuoltsun historialliset lipat korjataan alkuperäiseen asuunsa ja molempien talojen rappaukset uusitaan.
037
ven Ratinan suvannon Vuoden 2016 lopulla Pyhäjär -autoaseman kupeeseen linja ja n ioni stad rannalle, Ratinan tulee sisältämään: ina Rat us kesk valmistuva kauppa elutilaa palv ja - noin 55 000 m² liike - noin 100 liikettä entisöityä - kolme rakennusta: kaksi israkennus uud sekä usta - funkkisrakenn . noin 1 250 pysäköintipaikkaa
i ETAPIN PALVELUT v
AUTOPAJA
Autopaja toimii tavallisen autokorjaamon tavoin. Pajalla tehdään määräaikaishuoltoja, jarrutöitä, iskareiden vaihtoja, pakoputkitöitä, nivelien vaihtoja, kytkimen korjauksia, rengastöitä, katsastustarkastuksia ja katsastuksia sekä muita auton perinteiseen korjaukseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä. Työnohjaajat:
A-J Halme ( 050 4418 777 + antti-jussi.halme@etappi.info Martti Ohralahti ( 050 431 0072 + martti.ohralahti@etappi.info
Q
LEIRIVÄLINEPAJA
Leirivälineitä vuokrataan, kunnostetaan ja säilytetään samassa rakennuksessa Auto- ja Pyöräpajan kanssa, omalla sisäänkäynnillä. Varastosta löytyy retkeilyvälineitä laidasta laitaan, soppatykeistä ahkioihin ja kauhoista kaminoihin. Puolijoukkueteltta on yksi suosituimmista artikkeleista mm. kesän festareille, lumikengät taas ydintalven hangille. Rinkkoja on vain muutama ja makuupussit ovat liian henkilökohtainen varuste vuokrattavaksi. Työnohjaaja:
Kimmo Viinikkala ( 040 801 6002 + kimmo.viinikkala@etappi.info
N
MEDIAPAJA
Mediapaja tarjoaa graafisia palveluja sisällöntuotosta valmiiseen tuotteeseen. Pajalla tuotetaan tekstiä, valokuvataan, suunnitellaan grafiikkaa ammattimaisessa työympäristössä. Myös tämä lehti on suunniteltu ja toteutettu Mediapajalla. Työnohjaaja:
Jose Ahonen ( 050 431 0077 + jose.ahonen@etappi.info
b
POLKUPYÖRÄPAJA
Polkupyöräpaja on myymälä ja huoltopaikka. Myytävät pyörät on saatu lahjoituksina ja ne on kunnostettu. Myynnissä on monenlaisia fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Pajalta voi ostaa myös varaosia. Asiakkaiden pyörille tehdään sekä pieniä huoltoja että täyskunnostuksia.
Työnohjaaja: A-P Rakkolainen ( 050 431 0075 + ari-pekka.rakkolainen@etappi.info
N
PUUPAJA
Pajalla kunnostetaan huonekaluja ja muita puuesineitä sekä tehdään asiakastöitä kuten pöytiä, tuoleja, hyllyjä, kaappeja, ovia sekä erilaisia pienesineitä. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän toivomustensa mukaan. Työnohjaaja:
Jouni Tuovinen ( 050 431 0074 + jouni.tuovinen@etappi.info
ä
RUOKALA
Ruokala tarjoaa maittavaa kotiruokaa aamusta iltapäivän ensitunneille. Lämpimän ruoan lisäksi ruokalasta saa myös pienempää syötävää sekä kahvia ja teetä. Suurkeittiössä harjoittelijat ja opiskelijat saavat arvokasta käytännön kokemusta alan töistä. Lähestulkoon kaikki tarjottavat valmistetaan alusta asti itse. Sijainti:
Vuolteenkatu 11 33100 Tampere Emäntä:
Helena Sorsa ( 050 5511 205 + helena.sorsa@etappi.info
3
SIIVOUSPAJA
Siivousosasto vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön. Heitä opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä. Harjoittelijat saavat arvokasta työkokemusta hyvinkin erilaisten tilojen siivouksesta – siivottavia alueita on perinteisistä toimistotiloista aina puu- ja metalliverstaita vastaaviin työympäristöihin saakka. Työnohjaaja:
Tarja Pihlman ( 040 7682 813 + tarja.pihlman@etappi.info
Y
TERVEYSPISTE
Terveyspiste on avoin, kaikille työttömille tarkoitettu perusterveydenhuollon toimipiste. Tapaaminen kannattaa sopia etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse, koska henkilöstö ei ole säännöllisesti paikalla.
Ajan varaamalla pääsee halutessaan terveystapaamiseen, jossa kartoitetaan hyvinvoinnin eri osa-alueet, tehdään kakkostyypin diabeteksen riskikartoitus, mitataan BMI, verenpaine ja verensokeri. Ajan voi varata myös mielenterveys-, päihde-, ja elämänhallinta-asioihin erikoistuneelle yksilöohjaajalle.
7
TOIMISTO & TALOUS
Seija Siniranta ( 010 231 2360 + seija.siniranta@etappi.info
(
YRITYSKOORDINAATTORI
Yrityskoordinaattori toimii linkkinä Etapin ja yritysten välillä ja hoitaa muun muassa edelleensijoituksia. Työnohjaaja:
A-J Halme ( 050 441 8777 + antti-jussi.halme@etappi.info
"
toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta 0400 799 526 kauko.salmivirta@etappi.info
Yhteydenotot:
Terveydenhoitaja Susanna Oksanen ( 050 364 0236 + susanna.oksanen@etappi.info Yksilöohjaaja Katja Koskensalo ( 050 364 0050 + katja.koskensalo@etappi.info
)
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30 33540 Tampere (
etappi@etappi.info www.etappi.info
YKSILÖOHJAUS
Etappi pyrkii edistämään asiakkaidensa elämänhallintaa ja hyvinvointia esimerkiksi yksilöohjauksen avulla. YKSILÖOHJAAJAT:
Taru Vulli ( 040 766 8459 + taru.vulli@etappi.info
Sari Harsu ( 050 560 6436 + sari.harsu@etappi.info
010 231 23 60
· Toimisto · Mediapaja · It-paja · Puu- ja enti-
· · · · ·
söintipaja
P Sarvijaakonkatu
Terveyspiste Autopaja Pyöräpaja Siivouspaja Leirivälinepaja