Työhyvinvointia vai varhaiseläkettä? 6 · Työttömyysetuuksien haku sähköisesti 13 · Työtä pelkäämätön 22 · Etapista ponnistetaan myös yrittäjyyteen 18 · Kaupunkipyörillä kysyntää 29
ETAPPILEHTI Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry
2 | 2010
Käsityö kunniassa Ohjausta elämään Etappi kannustaa liikkumaan Perttu Pesä: Suomalainen vientituo
te?
Matti Luukinen: Mitä työllisyydenhoi dolla tavoitellaan? Työllistämisen kokemusta ja osaamista 18 vuoden ajalta
Etappi-lehti 2 | 2010
1
Etapin toimintaa tukemassa:
Tervetuloa onnistumaan! Kanssamme taivaltaa yli 13 000 aikuisopiskelijaa vuosittain. Haluamme osata, kehittyä ja onnistua yhdessä.
Tutustu tarjontaamme – tutkinto- ja koulutusvalikoimastamme on vara valita!
www.takk.fi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
03 2361 111
Päätoimittaja Kauko Salmivirta kauko.salmivirta@etappi.info Toimitussihteeri Jose Ahonen Mari Weir
Toimittajat Mika Hurttala, Kari Lehtinen, Ville-Aleksi Valli Taitto Ville-Aleksi Valli Tampereen seudun Työllistymisyhdistys Etappi ry:n Mediapaja etappi.mediapaja@gmail.com
Toimitus
TAKK on ohjaaja, kouluttaja ja kehittäjä – monipuolinen mahdollistaja, joka tarjoaa onnistumisia. Talomme on täynnä tarinoita kehittymisestä, osaamisesta ja onnistumisesta.
Julkaisija Tampereen seudun Työllistymisyhdistys Etappi ry Vuolteenkatu 11 33100 Tampere (03) 3122 3700 www.etappi.info
Kansi Mika Nurmi hitsaa autopajalla Kuva: Jose Ahonen
• Tarjoamme laadukasta ja monipuolista huonekaluverhoilua, kankaasta ja nahasta.
• Kunto- ja hinta-arviot veloituksetta.
2
Etappi-lehti 2 | 2010
KIMMO VIINIKKALA VERHOILIJAMESTARI
050 360 0039 kimmo@verhoilua.com
w w w. v e r h o i l u a . c o m
Kauko Salmivirta, Vt. toiminnanjohtaja
Pääkirjoitus
Etapin palvelujen tuotteistaminen Etapin yksilö- ja työvalmennus toimii niin, että työntekijä pajatyöjakson aikana tai viimeistään sen päättyessä hakeutuu ammatilliseen jatkokoulutukseen, avoimille työmarkkinoille tai muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Polulla työvoima- ja elinkeinotoimistoista, työvoiman palvelukeskuksesta tai muusta lähettävästä projektista Etapin kautta eteenpäin on kannikoita ja muita hidasteita, joiden poistamiseen tarjoutuu työntekijälle Etapissa hyvä mahdollisuus. Tärkeää on, että työntekijä ottaa Etapin henkilöistä irti kaiken sen tuen ja osaamisen, mitä heillä on. Näin yhteiskunnan Etapin henkilöstön palkkaamisen tuki ohjautuu pitkäaikaistyöttömille ja viime kädessä heitä rekrytoiville yrityksille ja muille työnantajille.
Työvalmennuksen ensimmäinen vaihe on valinnan jälkeen yhdistyksen/työpajan toimintakäytäntöihin tutustuminen. Osaamisen kartoitusvaiheessa työvalmentajat keskustelevat uusien työntekijöiden kanssa työkokemuksesta, koulutuksesta ja harrastuksista, jotka myös saattavat ohjata koulutus- ja työpaikkavalintoja. Työntekijän omilla tavoitteilla on tärkeä merkitys, jotta hän sitoutuu myös itse tekemään työtä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tuki, arvioinnit ja henkilökohtaiset tavoitteet limittyvät toisiinsa työpajojen asiakastöitä tehtäessä ja työtekijöillä on mahdollisuus ammattitaidon ja osaamisen kehittyessä siirtyä vaativimpiin tehtäviin. Etapin työvalmennus tarjoaa työntekijöille niitä ammatillisia ja sosiaalisia valmiuksia, mitä he työelämässään tarvitsevat. Yksilövalmennus on työvalmennuksen välttämätön partneri. Työntekijät saavat henkilökohtaista tukea karikoiden ja kannikoiden ylittämiseen kulkiessaan omalla työllistymispolullaan eteenpäin.
Yksilöohjaaja auttaa niin työhaussa, asumis- ja raha-asioissa kuin virastoasioinnissa. Lisäksi hän kannustaa työntekijöitä ottamaan
kaiken hyödyn Etapin monipuolisista liikunnan ja terveyden edistämisen palveluista.
Työhönvalmennukseen kuuluu yhtenä toimenpiteenä työntekijöiden edelleensijoitukset. Etapin työntekijä tulee työskentelemään toisen työnantajan palveluksessa sovitun ajan. Työnantajan vastuut ja velvoitteet säilyvät Etapilla. Käyttävälle yritykselle tai muulle työnantajalle jää ainoastaan työajoista sopiminen ja työturvallisuudesta vastaaminen. Liikuntapalveluilla (kuntojumppa, kuntosali ja salibandy) tarjotaan työntekijöille mahdollisuutta parantaa ja ylläpitää fyysistä kuntoaan työssäjaksamisen edistämiseksi ja työnhaun motivaation säilyttämiseksi. Keskiviikkoaamuisin salibandyryhmä virittelee henkisiä voimavarojaan ja voitontunteita iltapäivän peliä varten ja kannustaa uusia työntekijöitä lähtemään mukaan. Liikuntapalvelujen käyttöaste on jo vuosien ajan pysynyt hyvänä.
Terveystarkastuksia ovat SPR:n vapaaehtoiset terveydenhoitajat järjestäneet Etapin työntekijöille kerran kuukaudessa. Ray:n tuella kokeillaan seuraavan parin vuoden aikana etsivää terveyskartoitusta, jolloin Etappi toimii yhtenä työttömien terveystarkastuspisteenä. Lisäksi terveydenhoitaja ja puolipäiväinen mielenterveyshoitaja jalkautuvat niihin toimipaikkoihin, missä työnhakijat kohtaavat työvoima- ja palveluohjaansa. SRP:n tuella on tehty vuositasolla noin 150 terveystarkastusta. Määrä tulee lisääntymään uuden hankkeen myötä. Lisäksi terveystorihankkeen palvelut on tarkoitettu muillekin kuin Etapin työpajojen työntekijöille.
Osa-alueita kehitetään Etapissa yksin ja yhdessä yhteistyökumppanien kanssa toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Etappilehden artikkelit kertovat osaltaan yhdessä tekemisen hyvistä vuoden 2010 tuloksista. � Etappi-lehti 2 | 2010
3
Ennakkoluulottomasti kohti uusia avauksia Kolumni
Vesa Keinonen Toimittaja ja viestintäkonsultti Olen saanut tehdä
Etapin Mediapajan kaltaiselle ketterälle,
yrityksen perustiedotteiden laatu on ky-
lisuus. Viestinnän ostajia ei kiinnosta mi-
masta tiiviit kontaktit startti- ja kasvuyri-
Etapin (erityises-
tarvittaessa tiettyyn osaamiseen erikoistu-
parisen vuotta. Ko-
kä on palvelun tuottajan organisatorinen
ti ATK-Mediapajan kanssa) yhteistyötä
kemus on ollut oikein miellyttävä. Pajalais-
ten poluttaminen
eteenpäin mm. edelleensijoittamisella on mielekästä ja tärkeää työtä. Suurella ilolla
levitän nykyisessä työssäni ja muissa verkostoissani edelleen sanaa Etapin osaajista.
Viestinnän parissa toistakymmentä
vuotta työskenneltyäni on helppo huoma-
ta, että erilaisilla yrityksillä ja yhdistyksilläkin on jatkuvasti tarpeita viestinnässään.
Nämä tarpeet eivät jatkossa ainakaan vähene. Uusien medioiden myötä vanha
osaaminen ei enää päde. Sitä pitää päivittää jatkuvasti, ja ostaa kasvavassa määrin myös ulkoa. Kaikkea viestinnän osa-alueita
ei voi vuonna 2010 uskottavasti hallita – eikä pidäkään.
valle organisaatiolle tämä on suuri mahdolpohja. Eikä se, onko esitteen, flyerin tai
nettisivujen tekijällä mahdollisesti työttömyystaustaa. Hyvän osaajan saaminen kilpailukykyisin ehdoin ratkaisee.
Ja miksi tyytyä vanhoihin toimintata-
poihin? Pelikenttä on vapaa myös uusille avauksille.
Yksi mahdollinen merkittävä kohderyh-
mä Etapin viestintäpalveluille voisivat olla
toimintaansa aloittavat sekä kasvuvaihees-
sa olevat yritykset. Tällä isolla joukolla on kriittinen tarve saada näkyvyyttä ja uusia
asiakkuuksia, mutta lähes aina kovin vähän
resursseja sen aikaansaamiseen. Liiketoiminnan perustan saaminen kuntoon vie ajan ja rahan tehokkaasti.
Tunnen tapauksia, jossa tavoitellaan
oikeasti kansainvälisiä markkinoita, mutta
seenalainen ja nettisivut puutteelliset.
Mikä estää esim. Etapin Mediapajaa luo-
tysten kanssa? Tässä saattaa piillä suuria
mahdollisuuksia. Uusien yritysten yhteystietoja saa viranomaisilta tai Aamulehdestä lukemalla. Sinne vain suoraan kontaktoi-
maan! Jo yrittäjäkursseillekin pääsee toimintaansa esittelemään, kun asiansa oikein esittää. Monet asiantuntijaorganisaatiot hyödyntävät tätä mahdollisuutta jo nyt.
Eikä yhteistyön tarvitse rajoittua pel-
kästään viestinnän asioihin. Aloittavilla ja kasvavilla yrityksillä on useimmiten paljon
kysyntää ns. kädentaidoillekin. Ne muutta-
vat uusiin toimitiloihin, tiloja remontoidaan ja siivotaan, käytettyjä toimistokalusteita korjautetaan jne. Etapilla on tässäkin paljon annettavaa.
Ennakkoluulottomalla otteella vain sol-
mimaan uudenlaisia kumppanuuksia kaikkien osapuolten hyödyksi! �
Suomalainen vientituote? Perttu Pesä Tampereen kaupungin apulaispormestari Työvoimapalvelut ja
toimivan täytyy löytää suojaus jaksaakseen
varusteltuja, suomalaisuudestaan – ja tääl-
Molemmat ovat ke-
taa empatia. Tästä päästään taas takaisin
täältä pois, niin meille ei jäisi yhtään...
lääkärit alkavat olla
samassa veneessä. hittäneet oman sa-
laisen kielen, josta yksikään keskivertoaivoilla varustettu ei
ymmärrä mitään. Mennään piiloon sanojen
taakse ettei yksilö vaan pääse iholle. Uskokaa nyt jo pikkuhiljaa että empatia on voimavara eikä jäänne Jura-kaudelta.
Toki nykyisessä työllisyystilanteessa
paine molemmin puolin pöytää kasvaa. Käy niin kuin isossa onnettomuudessa. Kun uhreja on liikaa, aletaan vain puhu-
maan kokonaismääristä, yksilö muuttuu osaksi massaa. Siinä tilanteessa auttajana 4
Etappi-lehti 2 | 2010
toimia. Helpoin keino on vetää toisen asemaan asettautumisen hanikat alas, unohalkuun. Hieno kierre!
Suomalaisuus ja siihen liittyvät luon-
teenpiirteet ovat asia, joka tulee aika ajoin
vastaan niin mansikka- kuin mustikkamaillakin. Oma maa / muu maailma -vertauksissa löydämme itsemme kovin usein kysymässä muilta: Mitä mieltä olette meidän... järvistä, joista, metsästä, joulupukista, Suo-
mesta, Räikkösestä, hirvistä, Nokiasta. Haetaan vahvistusta jollekin omalle tunteelle
ja sitten tullaan silmät itkettyneinä ruikut-
tamaan kun kukaan ei ymmärtänyt. En-
simmäinen vientituote mitä pitäisi maasta ulos kantaa on tusina hyvällä itsetunnolla
lä olevista asioista – terveesti ylpeitä kansalaisia. Tosin jos koko tusina lähetettäisiin
Rakenteet ovat usein mielenkiintoni
kohteena. On sitten kysymys fyysisistä tai henkisistä sellaisista. Ladataan kaikki
paukut hienoon ulkokuoreen ja sitten mietitään, ”mitäs tällä tehdään?” Usein näissä hampurilaisissa pihvi on jäänyt unohtu-
maan. Perustetaan elämystoimistoa ja sitten ihmetellään, kukahan homman tekisi?
Minusta Etapin lähestyminen omaan
toimintaansa on hyvä esimerkki siitä, että päinvastaisella ajattelulla saavutetaan
ihan eri luokan vaikuttavuutta. Sitäpaitsi rakenteet venyvät paremmin kun ajattelutapa toimii. �
Kolumni
Matti Luukinen Työllisyydenhoidon palveluyksikön päällikkö
Mitä työllisyydenhoidolla tavoitellaan?
T
ampereella työllisyydenhoidon palvelut ovat kaupungin osalta pääsääntöisesti keskitetty työllisyydenhoidon palveluyksikköön (TYPA). Yksikkö perustettiin vuoden 2009 alusta ja sen toiminta on määräaikaista päättyen vuoden 2012 lopulla. Työllisyydenhoidon palveluyksikkö tuottaa palveluita niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat erityispalveluita saavuttaakseen sellaiset työmarkkinavalmiudet, että heille mahdollistuu sijoittuminen avoimille työmarkkinoille. Toimintaa järjestetään sekä viranomaisyhteistyönä (Tampereen te-toimisto, sosiaalityön avopalvelut) että yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Asiakaskunta koostuu tai pitäisi koostua siis pääsääntöisesti työmarkkinoille kuntoutuvista asiakkaista. Työllisyydenhoidon palveluiden keskeinen ongelma on asiakasohjaus. Kaupungin
työllisyydenhoidon palveluihin ohjataan säännönmukaisesti asiakkaita, joiden palvelutarve ei kohtaa tarjolla olevaa palvelua. Usein kysymys on siitä, että asiakkaan tarve olisi ensisijaisesti sosiaalinen tai terveydellinen kuntoutus. Ongelma syntyy myös siitä, että monet asiakkaat ilmoittautuvat työnhakijoiksi vain sen vuoksi, että se turvaa heille toimeentulon tai vastikkeeton tuki on parempi kuin mitä työstä saatava korvaus. Usein syntyy tilanteita, joissa asiakas ei halua hänelle tarjottua palvelua. Asiakasohjaus, jossa asiakas ohjataan palveluun, jota hän ei kykene vastaanottamaan tai jota hän ei halua, on itse asiassa asiakkaiden pompottelua eikä sillä ole mitään tekemistä palvelun kanssa. Tämän vuoksi työllisyydenhoidonpalvelujen tuottamisen näkökulmasta ollaan pahasti metsässä, kun palveluihin ohjataan asiakkaita, jotka eivät niitä halua. Se syö mahdollisuuksia niiltä
asiakkailta, joiden oma halu ja motivaatio tukee tavoitetta siirtyä aidosti työelämään. Työllistämiskeskus Etappiin on perustettu kaupungin ja te-hallinnon yhteistyönä asiakasohjauspiste määräaikaisena kokeiluna. Asiakasohjauspisteen kautta työnhakija-asiakkaita ohjataan kohdennetusti palveluihin, joita meillä on työllisyydenhoidon näkökulmasta tarjolla. Tehostetulla asiakasohjauksella haetaan hyviä käytäntöjä, joita voidaan jatkossa soveltaa viranomaistyönä tehtävään ohjaustoimintaan. Erinomainen asia on se, että toiminnalle on löytynyt toimitilat Etapista. Kiitosta tulee harvoin viljeltyä, mutta tähän loppuun yksi sellainen. Etappi on yksi niitä harvoja kolmannen sektorin toimijoita, joka on ottanut tosissaan roolin myös välityömarkkinoiden kehittäjänä. Ja onnistunut siinä. Kiitos, tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä. �
Etappi-lehti 2 | 2010
5
Kolumni
Joonas Lepistö Toimittaja ja kaupunginvaltuutettu
Työhyvinvointia vai varhaiseläkettä?
K
iire, jatkuva muutos, ennakoimattomuus, kasvavan tehokkuuden vaatimukset, kehittyminen, kehittäminen, keskittäminen, inhimillisyyden häviäminen, vapaa-ajan ja työn rajan hämärtyminen. Kuulostaako turhan tutulta? Muuttunut työelämä tarvitsee rinnalleen entistä pontevampaa työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Se auttaa ihmisiä pysymään töissä ja tuo jopa säästöjä. ”Kuka tämän työrauhan rikkoo, niin raskauttavien asianhaarain vallitessa älköön sille annettako hyviä ja osaavia työntekijöitä tulevaisuudessa, vaan työvoimapula. Kuka työntekijä omalta osaltaan tämän rikkoo, kärsiköön omissa nahoissaan.” Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka julisti työrauhan kirjan muodossa taantuman kolhimaan Suomeen viime vuonna. Mankan mukaan hallituksen suunnitelmat työvuosien pidentämistä eläkeikää korottamalla eivät auta, sillä suomalaiset jäävät jo nyt eläkkeelle ennen kuin vanhuuseläke koittaa. - Vuonna 2007 38 prosenttia eläkkeelle jääneistä lopetti työuransa työkyvyttömyyseläkkeelle ja 19 prosenttia työttömyyseläkkeelle, Manka sanoo.
VALTIO MENETTÄÄ VUOSITTAIN 25 MILJARDIA EUROA Työterveyslaitoksen tutkimusprofesso-
ri Guy Ahonen on laskenut, että vuonna 2007 aikainen eläköityminen maksoi Suomen kansantaloudelle 21 miljardia euroa. Eläkkeelle siirrytään keskimäärin hieman alle kuusikymmenvuotiaana. Keskiarvoa laskee alas työkyvyttömyyseläkeläiset, jotka siirtyvät pois työelämästä jo keskimäärin 52-vuotiaana. Ylipäätänsä vain 43 prosenttia suomalaisista jaksoi vanhus6
Etappi-lehti 2 | 2010
eläkkeelle asti. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa 530 000 työvuoden menetystä yhden vuoden aikana. Lukuun voi lisätä vielä 4 miljardia vuosittaisten sairaspäiväpoissaolojen ja työtapaturmien johdosta. Päädytään summaan, joka on puolet Suomen vuosittaisesta kokonaisbudjetista. Työterveyshuolto maksaa noin puoli miljardia euroa vuodessa. Summa on 2 prosenttia yllä olevasta miljardiluvusta. Jos panostus kymmenkertaistettaisiin ja sen seurauksena suomalaisten työurat pitenisivät kahdella vuodella, satsaus maksaisi itsensä takaisin. Dragsfjärdin kunta koitti jotain vielä suurempaa. Se veti läpi kolmevuotisen hankkeen, jonka avulla kunnan työterveyshuoltomenot 20-kertaistettiin. Summa tuotti 46 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle. Säästöt syntyivät pääosin työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäiväpoissaolojen merkittävänä vähentymisenä. Ahosen mukaan henkilöstön kehittäminen on yleensä valitettavasti juuri se kohta budjetissa, mistä leikataan taantumaaikana. Toiminta pitäisi olla nimenomaan toisinpäin. - Jos työhyvinvointityöhön panostetaan matalasuhdanteen aikana, nousukauden alkaessa työnjohto osaa tehtävänsä, työyhteisö toimii saumattomasti ja kestää myös tiivistä työpäivää, Ahonen muistuttaa.
JOKAINEN EURO TUO KUUSI EUROA
Ahonen on erityisen huolissaan resurs-
sipulassa olevien pk-yritysten mahdollisuuksista ja tietotaidosta koskien työhyvinvointia. On laskettu, että työhyvinvoinnin kehittämiseen käytetään keskimäärin 800 euroa henkeä kohden vuodessa. Julkisella puolella summat ovat suuremmat, kulje-
tusalalla kaikkein pienimmät. Ahosen mukaan satsaukset ovat täysin alimitoitettuja. Hän on itse asiassa laskenut, että jokainen euro työhyvinvoinnin parantamiseen tuo mukanaan kuusi euroa säästöä. - Työntekijä nähdään liialti kustannuseränä. Tämä estää työnteon tarkastelun pitkällä aikavälillä. Työterveyslaitokselta eläkkeelle jääneen professori Matti Ylikosken mukaan työhyvinvointi ei koostu työntekijöiden jumppapäivistä, vaan kyse on pitkäli johtamisesta. - Työhyvinvointi on oikeaa johtamista. Ongelmana nykyään on se, että työntekijä kadottaa kokonaisuuden, eikä tiedosta omaa paikkaansa osana yrityksen toimintaa, kertoo Ylikoski. Ylikosken mukaan koventunut työtahti ja työnkuvien jatkuva muuttuminen pirstaloivat ihmisten mieliä. Ihmisellä on tarve jäsentää missä hän on. Ylikoski korostaa, että työntekijälle on tärkeää tiedostaa oman työnsä merkitys kokonaisuuden kannalta. Työsopimuslain mukaan työnantajan on edistettävä suhteitaan työntekijöihin ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Suomessa työpaikkakiusaaminen on kuitenkin yhä Euroopan yleisintä. Julkisella puolella jopa 30 prosenttia kokee olevansa kiusattu työpaikallaan. Manka on tutkinut työuran jatkamisen keinoja. Haastattelujen perusteella työntekijöiden päätökseen töissäjatkamiseen vaikuttaa paljon enemmän työpaikan ilmapiiri kuin taloudelliset kannustimet. Eläketurvakeskuksen mukaan omalla terveydentilalla ja työnantajan suhtautumisella on suuri vaikutus halukkuuteen pidentää työuraa. Mankan mukaan työilmapiirillä onkin 50 – 90 prosentin vaikutus työtehoon. �
Etsivä-terveystorihanke tulee tukemaan Etapin palvelupalettia vuosina 2011–2012
Etappi-lehti 2 | 2010
7
Ravintola Amarillo: Etapin puupajalla mittatilaustyönä tehdyn pyöreän pöydän järeää ilmeikkyyttä luo sen pintaan jätetyt puun virheet ja oksakohdat.
KÄSIT YÖ KUNNIASSA Etapin puupaja on kehittynyt vuosien varrella ammattimaiseksi verstaaksi, jonka työntekijät kartuttavat itselleen rautaista osaamista monipuolisista asiakastöistä. TEKSTI KUVAT
P
Mika Hurttala Etapin arkisto, Janne Uotila
uupaja oli alunperin Etappia edeltäneen työttömien yhdistyksen jäsenille tarkoitettu työtila. Tilassa oli joitakin laitteita ja sitä sai käyttää milloin halusi. Ohjaajaa tilassa ei ollut. Puupajan työnohjaaja Jouni Tuovinen tuli Etappiin kolme vuotta sitten Vammalan Ammattikoulusta, jossa hän opetti puutöitä. Työttömien yhdistyksen nimi oli jo tuolloin muutettu Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:ksi. Puupajankin toiminta oli vuosien varrella muuttunut nykyisen kaltaiseksi työllistettyjen työpaikaksi ja Tuovinen alkoi kehittää pajaa vieläkin ammattimaisempaan suuntaan. 8
Etappi-lehti 2 | 2010
Uudet kuviot eivät heti jääneet kaikkien mieleen. Eräs vanha asiakas oli tuntenut talon ja kävellyt sisään käynnistämään vannesahaa. Kun Tuovinen osui paikalle, asiakas valitteli, ettei saha käynnisty. Kuultuaan, ettei puupajalle voinut enää vain kävellä sahoja käynnistämään, asiakas suuttui ja sadatteli koko matkan pajan ulko-ovelle. Palanut sulake pelasti tällä kertaa mahdollisesti vaarallisen tilanteen, naurahtaa Tuovinen. Puupajalla tehdään puutöitä käsityöpainotteisesti, korostaa Jouni Tuovinen. Puu- ja entisöintipaja -nimisen paikan luulisi nimensä mukaisesti juuri puutöitä tekevänkin, mutta puusepän nä-
kökulmasta asia vaatii täsmennystä. Puupajalla tuotteita tehdään nimenomaan puusta, eikä esimerkiksi levyvalmisteista.
KUNNOSTAMALLA KÄYTTÖÖN
Tärkeä osa puupajan toimintaa on vanhan kierrättäminen kunnostamalla. Iso osa asiakkaista haluaa kunnostaa käyttöesineeksi esimerkiksi perityn tai huutokaupasta löydetyn huonekalun. Joskus Etappiin tulevilla huonekaluilla on jo useampikin tarina kerrottavanaan. Jouni Tuovinen muistelee tapausta, jossa vanha penkki oli hyvässä tallessa maatilan ulkovarastossa kolmekymmentä vuotta kunnes talon emäntä alkoi miettiä, että olisiko penkistä vielä huonekaluksi. Penkki kunnostettiin Etapissa ja siitä saatiin kaunis käyttöesine. Tämänkaltaisiin menestystarinoihin tarvitaan ammattiosaamista. Jos kymmeniä vuosia vanhasta huonekalusta mielii vielä saada käyttöesineen, sitä ei välttämättä kannata alkaa nikkaroida kuntoon itse. Uusia huonekaluja ei välttämättä ole tehty kestämään samalla tavalla kuin vanhoja. Yleensä vanhasta huonekalusta, jossa on
vain pintavikaa, pystyy kunnostamaan persoonallisen näköisen ja kestävän käyttöesineen. Jouni Tuovinen puhuukin mieluummin kunnostuksesta kuin entisöinnistä. Entisöinnissä esineistä pyritään tekemään alkuperäistä muistuttavia alkuperäisin menetelmin ja materiaalein. Vaikka Etapissa on entisöintipajakin, varsinaista entisöintiä tehdään vähän. Useimmiten asiakkaalla on vanha esine, joka halutaan siistiä ja korjata käyttöesineeksi alkuperäisen tyyliä kunnioittaen. Työmenetelmien alkuperäisyydellä ei tällöin ole painoarvoa ja esine korjataan uusilla materiaaleilla ja työkaluilla.
Uniikkikappaleita
Jotta työt pysyisivät mielenkiintoisina ja haastavina, ovat puupa-
jan työt useimmiten uniikkikappaleita. Toki pajalla voidaan tehdä tai kunnostaa esimerkiksi useampi tuoli pöydän seuraksi, mutta puupaja ei ole erikoistunut suuriin sarjoihin. Aiemmin puupajalla tehtiin erilaisia tuotteita Etapin myymälään, joka sijaitsi Vuolteenkadun puoleisessa katutasossa. Myymälässä myytiin mm. pajalla tehtyjä linnunpönttöjä ja puutarhakalusteita. Alettuaan vetää
Vihtorin kirjasto: Hotelli Tammerin johtaja tilasi pubiin pirttipöydän, jonka mallia muokattiin muutettiin perinteistä pirttipöytää suuremmaksi. Pöydän penkki on myös perinteestä poiketen nelijalkainen.
Etappi-lehti 2 | 2010
9
puupajaa Tuovinen lopetti tavaroiden teettämisen varastoon ja keskitti toiminnan asiakastöihin. Pajalaisten ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sujuu näin hänen mukaansa parhaiten.
Asiakastöissä oikea henki
Tuovinen lopetti tavaroiden teettämisen varastoon myös siksi, ettei työ olisi liukuhihnamaista. Kaikilla töillä on ulkopuolinen tilaaja ja siten myös tarkka aikataulu. Pajalla tehtävien tuotteiden on oltava laadukkaita, koska niitä tehdään ihmisten koteihin jokapäiväiseen käyttöön. Se että työt ovat asiakastöitä on pieneltä kuulostava mutta tärkeä näkökulma puupajan ja koko Etapin toiminnassa. Maksavalle asiakkaalle tekeminen on vaativampaa kuin tehdä tavaroita varastoon ilman konkreettisia aikatauluja tai tulosvastuuta. Jo pelkkä tieto siitä, että työn jälki päätyy asiakkaan päivittäiseen käyttöön tuo työhön niin auto-, media- tai puupajallakin ammattimaisemman otteen. Pajalaisetkin saavat vaihtelevaa työkokemusta yksitoikkoisen tekemisen sijaan. Isojen huonekaluketjujen kanssa ei kannata kilpailla tekemällä tuotteita, joita isot toimijat voivat valmistaa ja myydä paljon halvemmalla. Puupajan, kuten minkä tahansa pienen toimijan, kannattaa panostaa mieluummin laatuun. Juuri tässä näkyvät Tuovisen korostaman käsityön edut ja huonot puolet. Huonekalujen 10
Etappi-lehti 2 | 2010
valmistus on pitkälle koneistettua ja automatisoitua. Laadukkaampi ja hitaampi käsityö on taas kallista. Koska sarjatuotettuja huonekaluja saa halvalla, monikaan kuluttaja ei halua maksaa ylimääräistä saadakseen laadukkaamman, käsintehdyn tuotteen kotiinsa. Tästä syystä puuseppien kannattaa useimmiten panostaa pitkälle koneistettuun työskentelyyn, halpoihin materiaaleihin ja nopeaan toimitusaikaan sekä näiden mahdollistamaan edulliseen hintaan. Useimmilla puusepillä ei ole mahdollisuutta tehdä käsityötä ja ylläpitää tätä puolta ammattitaidosta. Jouni Tuovisen mukaan tästä syystä monilla puusepillä ei välttämättä riittäisi ammattitaito töihin, joita Etapin puupajalla tehdään.
Laatu on käyntikortti
Etappi on voittoa tavoittelematon yhdistys. Voittoa ei edes voi-
si tavoitella ilman, että kaikkien pajojen toimintaa muutettaisiin rajusti. Työtehtävien monipuolisuus pitäisi unohtaa ja keskittyä mihin tahansa yksipuoliseen tekemiseen, josta maksetaan. Pahimmillaan tämä tapahtuisi samojen alojen muiden yrittäjien kustannuksella. Myös työn opetus- ja kuntoutustoiminnot pitäisi jättää taka-alalle. Asiakastöistä tulee taloon tuottoa, joka ohjataan kokonaisuudessaan toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Puupajalla asiakastöiden tuotto menee lisäksi materiaaleihin ja
koneiden huoltoon. Asiakastöiden hankkimisen hoitaa puskaradio, joka toimii parhaiten kun asiakkaat saavat rahoilleen vastinetta ja kauniita ja toimivia huonekaluja koteihinsa.
Näyttäviä töitä
Haastavin työ tähän mennessä on ollut viisiosainen koivusta tehty
Jugend-kirjahylly kesällä 2009. Esikuvana hyllylle oli asiakkaan huutokaupasta ostama Iiris-tehtaan Jugend-kirjoituspöytä, jonka kanssa ison kirjahyllyn piti muodostaa kokonaisuus. Hyllyyn tuli lopulta teetetyt saranat ja tyyliä vastaavat, käsintehdyt kulmakoristeet. Toinen mielenkiintoinen työ tuli puupajalle Hotelli Tammerin hotellinjohtajalta, joka halusi pirttipöydän hotellin yhteydessä olevaan pubiin, Vihtorin Kirjastoon. Pirttipöydissä on perinteisesti sama koristeaihe pöydän ja penkin jalassa, mutta Vihtorin Kirjastoon haluttiin hieman muokata perinteistä aihetta. Kaikki kirjaston kalusteet ovat eri sarjaa ja siksi Tammeriin tehty pöydän penkki on perinteestä poiketen nelijalkainen. Pöytä on lisäksi suurempi kuin pirttikalusteet yleensä. Muita haastavia töitä on ollut esimerkiksi sarja laudasta tehtyjä ovia, joissa ei käytetty lainkaan liimaa vaan laudat kiilattiin toisiinsa kiinni pyrstöuurrelistalla. Pajalla on tehty myös peiliovet,
joissa oli 12 pientä ikkunaruutua molemmissa ovissa sen sijaan, että ovessa olisi ollut lasi, jonka päällä on puinen ristikko.
Laatua läpisahatusta laudasta
Laadukkaimmat työt pajalla syntyvät tuppeensahatusta, eli läpisahatusta laudasta. Tuppeensahatussa laudassa runko on vain sahattu laudoiksi pituussuunnassa mutta sivut on jätetty sahaamatta. Laudat ovat näin mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja puusepälle jää paljon valinnanvaraa materiaalin suhteen, koska esineeseen käytettävän lopullisen laudan voi sahata haluamastaan kohdasta. Tuppeensahatut laudat valitaan yksitellen lautatarhalta. Tuovisen mukaan puun valitseminen on mielenkiintoinen osa puusepän työtä ja siten olennainen osa pajan töiden ilmettä. Joskus asiakas haluaa nimenomaan paljon oksia ja muita virheitä laudassa näkyviin luomaan järeämmän ja viimeistelemättömämmän ilmeen, kuten Ravintola Amarilloon tehdyssä isossa pyöreässä pöydässä. Yleensä huonekaluihin jätetään puun syyt ja rakenne näkyviin ja valitaan lautatavara siten, että huonekalupuussa ei virheitä ole. Tuppeensahatussa tai läpisahatussa laudassa näitä virheitä ei ole, ellei puuseppä tietoisesti jätä niitä näkyviin. Puusta tehdyn käsityön ja teollisen lastulevystä tehdyn sarjatyön ero on Jouni Tuovisen mukaan melkoinen. Isot huonekaluketEtappi-lehti 2 | 2010
11
n on ollut Jouni Tuovine tipajan puu- ja entisöin en vuotta johdossa kolmis hänen ja tällä hetkellä pajalla ohjauksessaan öllistettyä. ty 4 1 e le te n e k s työ
jut pystyvät teettämään lastulevystä valtavia eriä huonekaluja tai muita käyttöesineitä ja myymään niitä puoli-ilmaiseksi. Kuluttajan ei siis välttämättä kannata teettää lastulevystä mittatilaustyönä huonekalua. Lyhyestä käyttöiästä huolimatta lastulevyesineitä ei kannata korjata, koska uudet ovat halpoja. Puuesineiden kanssa asia on päinvastoin. Pidemmän käyttöiän ja paremman laadun lisäksi puusta teettämällä saa persoonallisen näköisiä esineitä, joissa tunnearvo on taatusti tallella.
Tärkein tuote on työllistetty
Jouni Tuovinen on ollut puu- ja entisöintipajan johdossa kolmisen
vuotta ja tällä hetkellä hänen ohjauksessaan pajalla työskentelee 12
Etappi-lehti 2 | 2010
14 työllistettyä ja työharjoittelijaa. Tuovinen itse on ammatiltaan puuseppä ja hän oli ohjannut ihmisiä puutöiden parissa jo vuosia ennen kuin aloitti puupajan ruorissa; työuralle mahtuu opettamista Vammalan ammattikoulussa, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja Ylöjärven työväenopistossa. Etappi eroaa liiketoiminnasta siten, että vaikka puupajalla töitä tekevät ammattilaiset, ei toimintaa ole suunniteltu pelkästään tilaavan asiakkaan näkökulmasta. Näyttävistä töistä huolimatta puupajan ja koko Etapin tärkein tuote on työllistetty tai työharjoittelija itse. Toiminta on suunniteltu siten, että se kehittää tekijöiden ammatillista osaamista ja sijoittumista työelämään pajajakson jälkeen. Kaikki työt tähtäävät lopulta tähän samaan päämäärään. �
KELAN MAKSAMIA TYÖTTÖMYYSETUUKSIA VOI HAKEA MYÖS SÄHKÖISESTI
Tarja Varis, suunnittelija Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto
TEKSTI
T
yöttömyysturvan hakeminen verkossa on vaivaton tapa hakea Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Kelan sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Palvelusta asiakas voi katsoa omat etuustietonsa, kuten onko hänen hakemuksensa käsitelty, paljonko etuutta on myönnetty ja milloin tuki maksetaan. Kela avasi ensimmäisen asiointipalvelun verkossa vuonna 2004. Kelan tavoitteena on ollut, että kaikkia keskeisiä etuuksia voi hakea verkossa. Asiakas voi hakea verkossa työttömyysturvan ohella myös perhe-etuuksia, asumistukea, opintotukea, eläke- sekä kuntoutusetuuksia. Kelan uusin sähköinen asiointipalvelu on maaliskuussa 2010 avattu työttömyysturvan sähköinen hakemus. Hakemus täytetään silloin, kun asiakkaalla ei ole voimassaolevaa työttömyysetuuspäätöstä Kelasta. Kun työttömyysetuus on myönnetty, voi asiakas ilmoittaa työttö-
myyspäivänsä työttömyysajan sähköisellä ilmoituksella.
JO NELJÄNNES ILMOITTAA KELALLE VERKOSSA
Kelan työttömyysturva-asiakkaista jo joka neljäs ilmoittaa työttömyyspäivänsä verkossa. Työttömyysturvan saaja toimittaa työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen Kelaan neljän viikon välein. Ilmoituksessa kerrotaan päiväkohtaisesti, onko jakson aikana ollut työttömänä, työssä, tai esimerkiksi työharjoittelussa. Kela maksaa etuuden ilmoituksen perusteella. Osa ilmoituksista käsitellään automaattisesti heti ilmoituksen lähettämisen jälkeen. Tällöin asiakkaalle ilmoitetaan saapumisvahvistuksessa päivä, milloin etuus on nostettavissa. Muussa tapauksessa ilmoitus ohjataan käsittelijälle.
MITEN ENSIMMÄINEN hAKEMUS TÄYTETÄÄN?
Työttömäksi jäävän kannattaa ilmoittau-
tua heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä
työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa. TE-toimisto antaa lausunnon siitä, onko henkilö työtön työnhakija vai ei. Työmarkkinatuessa on viiden arkipäivän ja peruspäivärahassa seitsemän arkipäivän omavastuuaika. Käytännössä työmarkkinatuen ja peruspäivärahan hakemus kannattaa jättää noin kahden viikon työttömyyden jälkeen. Tämä nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Sähköinen hakemus hyödyntää Kelan rekisteritietoja. Rekisteritietojen sekä asiakkaan antamien vastausten perusteella asiakkaalta kysytään vain tarvittavat tiedot. Palvelu tarkistaa, että kaikkiin pakollisiin kysymyksiin on vastattu, ja se opastaa käyttäjää ohje- ja virheilmoitusten avulla. Jos työttömyysturvahakemukseen tarvitaan liitteitä, asiointipalvelu antaa niistä luettelon, jonka asiakas voi tulostaa itselleen. Asiakkaalla on kaksi viikkoa aikaa toimittaa tarvittavat liitteet Kelaan. Liiteluettelossa on vastauslähetystunnus, jolla voi postittaa hakemukseen tarvittavat liitteet maksutta Suomessa. � Etappi-lehti 2 | 2010
13
Persoona
OHJAUSTA ELÄMÄÄN Vuonna 2007 Parkanon nuorten työpajalla työskentelevä oranssihiuksinen Kristiina Nippula rakensi nelihenkisen perheensä kanssa taloa Ylöjärven perämetsiin, Siivikkalaan. Huhtikuuhun 2010 mennessä Nippulan kutrit olivat vaihtaneet sävyään tummemmaksi ja työnantaja Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etapiksi. Mitä tapahtui?
TEKSTI
Ville-Aleksi Valli KUVA Janne Uotila
-V
älimatka Parkanoon oli rasite. Se taittui perheettömänä, mutta ei enää perheellisenä. Paikassa oli pieni yksikkö ja melko vähän työntekijöitä, Etapin melko tuore yksilöohjaaja Nippula luettelee paikanvaihdoksen syitä. Hänen mielestään työtoimintaan ei panostettu ihan hirveästi ja yksin työskennellessä näkökulma työtehtäviin alkoi kaventua. Parkanossa hän työskenteli alle 25-vuotiaiden kanssa, jotka hakivat valmennuspaikkansa talon ulkopuolelta. Etapin palvelukseen siirryttyään Nippula on työskennellyt työnhakijoiden koko ikäkirjon kanssa, vaikka valtaosa hänen tukeaan tarvitsevista ovatkin ehkä nuoria. Kristiinan asiakkaat myös työharjoittelevat saman katon alla sijaitsevissa työpajoissa, joten kontakti on helpompi ottaa. Sosiaalialalla, etenkin nuorisotyöpuolella on ihmisiä, joille työelämään tulo on luonnollinen siirtymä omista puuhista tiskin toiselle puolelle. Niin myös Nippulalle. - Olin nuorena mukana kirkon nuorisotyötoiminnassa ja sitä kautta ryhmäydyin niihin porukoihin ja leireille. Lähdin opiskelemaan nuorisotyötä, mutta tutkintoni muuttui jo opiskelun aikana sosiaalipedakogiikkaan. Tiesin koko lukioajan, mitä haluan, Nippula muistelee alalle ajautumistaan. Vaikka Nippulalla on paljon työkokemusta seurakunnan piiristä, ei hän silti tunnustaudu hartaaksi aktiiviksi.
MYÖTÄTUULTA YKSILÖLLE
Yksilöohjaus voi kuulostaa työttömän työnhakijan korviin tutulta, byrokraattisel14
Etappi-lehti 2 | 2010
ta sanahelinältä. Etapissa yksilöohjauksen suurimpia haasteita lienee antaa pakollisen lomakkeiden täyttämisen sijasta konkreettista, vuorovaikutukseen perustuvaa tukea. - Tarkoitus on, että jokaisen asiakkaan kanssa käydään lähtötilanne läpi ja katsotaan, tarvitseeko asiakas muita tukia ja palveluita tai vaikka vaan keskusteluapua ja tukea asioiden hoidossa, Kristiina selvittää työnsä lähtökohtia. Yksilöohjauksen on siis pähkinänkuoressa tarkoitus puhaltaa myötätuulta esimerkiksi Kelan kanssa toimimiseen, koulutushakuihin ja työhakemuksien luontiin. - Isoin tavoite on tietysti tuki jatkokouluttautumispaikan tai työn löytämisessä, Nippula painottaa. Etapin on nimensä mukaisesti tarkoitus olla paikka työttömyyden ja työelämän välissä. Päivittäisen jaksamisen, työrytmin ja arjen mielekkyyden sekä tulevaisuuden suunnitelmien toteuttaminen ja ylläpito ei silti synny pelkällä palaverilla. Työpajalaisilla onkin mahdollisuus irroittautua sorvin ääreltä työkykyä ylläpitävän toiminnan, kuten viikottaisten liikuntavuorojen parissa, joista osa on yksilöohjauksen ylläpitämiä. Joskus Kristiina järjestää työpajojen omia tai kaikkien etappilaisten yhteisiä liikuntapäiviä. Kesällä hän vei mediapajalaiset tutustumaan frisbeegolfiin. Käynti oli lyhyt, mutta laji tuli tutuksi. - Syksyn myötä on taas tarjolla muutakin työkykyä ylläpitävää toimintaa, esimerkiksi yksilöohjauksen järjestämä sählyvuoro keskiviikkoisin, Nippula muistuttaa. Hän osallistuu itsekin pelaamiseen
säännöllisesti muutaman pajan työntekijöiden kanssa, joista ei kellään taida olla juurikaan koulun liikuntatunteja enempää lajikokemusta. Kentän reunalla ei ole silti kenenkään tarvinnut seistä.
HAE HUOMIOTA
Etapissa Nippula aloitti siis vasta alle puoli vuotta sitten. Alku on ollut uuteen totuttelua, mutta myöhemmin hänelle on ehtinyt muodostua ajatuksia työllistämisyhdistyksestä, sen toiminnasta sekä tietysti omasta työstään. - Tykkään tästä talosta mielettömästi. Tai no, en tästä rakennuksesta, mutta Etapista itsestään, sen toiminta-ajatuksesta ja ilmapiiristä, Nippula tunnustaa ja arvioi vaatimattomasti: - Ensimmäistä kertaa on herännyt myös omaa työtäni koskevia pieniä kehittämisajatuksia, mutta saa nyt nähdä, kuinka nopeasti ne toteutuvat. Nippula sai juuri kivan tekstiviestin entiseltä pajalaiselta ja sanoo tällaisten asioiden tuovan hänelle hyvän fiiliksen työssään. Hän kertoo olevansa itsekriittinen ja muistavansa näin nuoresta työsuhteesta enemmän epäonnistumisia, mutta sanoo ettei aio puhua niistä ja nauraa. Tervettä itsekriittisyyttä sitä muiden ihmisten asioita käsitteleviltä virkailijoilta odottaakin. Nippula toivoo ihmisiltä rohkeutta tulla juttelemaan tai tarttumaan hihasta rohkeasti, jos tarvetta on. - Vaikka jokaista en henkilökohtaisesti huomioisi, niin huomiota saa tulla vaikka hakemaan, Nippula pyytää. �
ula: Isoin Kristiina Nipp ti tuki tavoite on tietys mispaikan jatkokouluttautu essä. tai työn löytämis
Etappi-lehti 2 | 2010
15
ETAPPI KANNUSTAA LIIKKUMAAN
TEKSTI
Kari Lehtinen KUVA Veli-Ville Korhonen
T
amperelainen työllistämisyhdistys Etappi ry on tarjonnut työttömille ilmaista mahdollisuutta harrastaa liikuntaa jo usean vuoden ajan. Liikuntapalveluina on ollut kuntosalitoiminta, jumppa sekä sählyn (salibandy) pelaaminen viikottain. Kuntosali on avoinna kolme kertaa viikossa ja jumppa kerran viikossa kaikille työttömille sekä sählyn peluu kerran viikossa työllistämisyhdistys Etapin toimintakeskuksen työllistetyille. Kuntoilupaikkana on Ratinan stadionin tilat. Käynti Ratinan suvannon puolelta. Monille pitkäaikaistyöttömille tämän kuntoilutoiminta on ollut todellinen henkireikä ja mahdollisuus kehittää kuntoaan ja mikä parasta täysin ilmaiseksi. Tampereella on monia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa mitä erilaisimmissa paikoissa, mutta yleensä se maksaa. Liikunnan harrastaminen ylläpitää 16
Etappi-lehti 2 | 2010
hyvin kuntoa, sillä monilla työttömillä on suuri riski syrjäytyä ja jäädä kotiin sohvan pohjalle makaamaan. Kuntoillessa mieli virkistyy, tapaa uusia ihmisiä sekä yleiskunto kohenee. Etapin tarjoama ilmainen liikuntamahdollisuus lähtee siitä, että köyhillä ja varattomilla olisi mahdollisimman matala kynnys tulla mukaan terveisiin harrastuksiin. Samalla he voivat tutustua toisiin samassa tilanteessa oleviin ja vaihtaa vaikkapa ajatuksia työttömänä olosta. Lisäksi yleiskunnon kohotessa on valmiimpi jatkamaan muitakin harrastuksia energiatason ja itseluottamuksen lisääntyessä. Etapin vt. toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta kertoo, että kuntojumppaa ja kuntosalipalveluja on tarjottu useiden vuosien ajan. Kuntojumppaa järjestettiin aikaisemmin Varalan Urheiluopistolla ja nyt nämäkin palvelut on keskitetty Ratinaan. Sali-
bandypalveluja on tarjottu Ratinassa nyt toista vuotta. Palvelujen käyttöaste on pysynyt hyvänä. Salibandy uutena liikuntapalveluna on saanut innostuneen vastaanoton ja vetänyt mukaansa vähemmän liikuntaa harrastavia. Kerran viikossa tarjottuun salibandyyn on osallistunut noin 10 henkilöä/kerta. Kuntosalilla on ollut kuukausitasolla noin 80 käyttäjää. Kuntojumppaa on tarjottu vuositasolla noin 30 kertaa. Osallistujia on ollut noin 20 henkilöä/kerta ja myös miehiä on ollut mukana. Toimipaikasta riippumatta liikuntapalvelujen tarjontaa pyritään jatkamaan. Tämä ei välttämättä ole lopullinen konsepti. Tässäkin tapauksessa Etapin kehittämisessä kuullaan herkällä korvalla käyttäjien tarpeita ja odotuksia. Ei muuta kuin hikeä pintaan ja liikkumaan! �
Etappi-lehti 2 | 2010
17
ETAPISTA PONNISTETAAN MYÖS YRITTÄJYYTEEN Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:stä on erilaisten työllistämismuotojen ja työkokemuksen lisäksi tullut yrittäjiä. Tällä hetkellä Etapin toimintakeskuksessa on muutamia yksityisiä yrittäjiä. Haastattelimme kahta yritystä: mainostoimisto Goofystä entistä mediapajalaista Iivari Leinosta ja hänen yrityskumppaniaan Toni Hukkasta sekä Verhoomo Viinikkalan Kimmo Viinikkalaa. Yrittäjät kertovat minkälaista oli työskenteleminen Etapissa ja miltä yrittäjyys on maistunut.
TEKSTI
18
Kari Lehtinen
Etappi-lehti 2 | 2010
Etappi-lehti 2 | 2010
19
Verhoomo Viinikkala tekee kaikenlaisia perinteisiä ja uusia verhoiluja huonekaluihin, poislukien ajoneuvojen verhoilut. Mieleiset ja laadukkaat verhoilukankaat löytyvät laajasta valikoimasta. Verhoomo sijaitsee Tampereella, mutta huonekaluja noudetaan verhoiltavaksi myös kauempaa. Kuva:Etapin arkisto
Kimmo Viinik kala: Töitä on tehty tosissaan ja pa nostettu siihen että laatua löytyy, et tä ei tarvitse hä vetä tekemisiään ja homma on reht iä sekä hinnoittelu kohdallaan.
K
ysyimme verhoilijamestari Kimmo Viinikkalalta hänen tietään Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:stä itsenäiseksi yrittäjäksi. Matkalla on ollut monta polkua ennenkuin itsenäinen yrittäminen alkoi.
ALALLE pÄÄTYMINEN
- Päädyin alalle kun menin autotehtaan verhoiluosastolle auton-
istuinverhoilijaksi. Se tuntui sillä hetkellä kiinnostavalta ja jopa pidemmällä tähtäimelläkin ”mun jutulta”. Kyllä se sitä on ollutkin.
TYÖSKENTELY ETApISSA
- Tulin Etappiin ensimmäisen kerran verhoomoon tukityöllistet-
tynä vuonna 2001 ja viivyin hommassa sen pari vuotta kun ne jaksot kesti. Työskentely oli sitä vanhojen huonekalujen kunnostusta, jota työni tässä yrittäjänä nytkin on. Sitten tuli nämä oppisopimuskaudet Etapissa, joiden aikana hankin koulututkinnot verhoilualalta.
YRITTÄJYYTTÄ YhDEN MIEhEN TYÖpAJAN VOIMIN
- Yrittäjäksi tuli ryhdyttyä kun Etapin verhoomon toiminta jäi ilman rahoitusta, minulla oli samaan aikaan mestarin paperit käsissä eikä oikein mitään suunnitelmia, niin päätin sitten työkavereitten kannustamana ottaa sen omiin nimiini. Tämä yritys on yhden miehen työpaja jossa kunnostetaan kaikenlaisia huonekaluja, niin uusia kuin vanhojakin tyylejä.
LIIKETOIMINNASTA LYhYESTI
20
Etappi-lehti 2 | 2010
- Toiminta on nyt vajaan vuoden ikäinen ja kaikenlaista on tapahtunut. On ollut ylä- ja alamäkiä, on makseltu oppirahojakin. Mutta töitä on tehty tosissaan ja panostettu siihen että laatua löytyy, että ei tarvitse hävetä tekemisiään ja homma on rehtiä sekä hinnoittelu kohdallaan. Asiakkaat ovat yksityishenkilöitä lähes kokonaan ja heistä löytyy monenlaisia ihmisiä. Lisäksi on asiakkaina ollut muutamia julkisia tahoja. �
Kuva: Toni Hukkanen
: Työskentely Iivari Leinonen asi minulle Mediapajalla av kuin uskalsin enemmän ovia lla. koskaan kuvite
Goofy on luova toimisto, jonka ytimen muodostavat kolme energistä ja lahjakasta nuorta suunnittelijaa. Toiminnan takana on palava halu suunnitella Goofyn asiakkaille uusia ja tavanomaisesta poikkeavia töitä. Goofy yrittää aina löytää jotakin uutta jokaiseen tekemäänsä työhön, jotta työt pysyvät pirteinä eivätkä noudata samoja kaavoja. Tekijät eivät itsekään noudata kaavoja eivätkä aio niihin kangistua.
I
ivari Leinonen: Työskentely Mediapajalla avasi minulle enem-
män ovia kuin uskalsin koskaan kuvitella. Sen kautta opin olemaan entistä aktiivisempi ja panostamaan omaan työhöni entistäkin enemmän. Henkilöt, joiden kanssa tein yhteistyötä Mediapajalla, olivat erittäin tärkeässä roolissa näyttämässä minulle mitä asiakastyöskentely käytännössä on. Näiden oppien avulla koen saaneeni erinomaiset valmiudet toteuttaa unelmaani ja työskennellä omassa toimistossa, joka on kaiken lisäksi kivenheiton päässä Mediapajalta. Sen vaikutus siihen mitä olen ja mitä teen tänään on ollut suuri ja jatkan edelleen yhteistyötä Mediapajalta saamieni kontaktien kanssa. Toivonkin tämän yhteistyön jatkuvan myös pitkälle tulevaisuuteen.
ERILAISIA ASIAKKAITA
Toni Hukkanen: Meille tyypillinen asiakas ei rajaudu toimialan tai
yrityksen liikevaihtoluokan mukaan. Asiakkaitamme yhdistäviä tekijöitä on rohkeus olla edelläkävijä, avoin asenne uusiin ideoihin ja toimintatapoihin sekä todellinen halu erottua massasta. Suhtaudumme jokaiseen asiakastyöhön samalla innolla ja tunteella pienimmästä suunnittelutyöstä suurimpaan projektiin. Goofyn filosofian mukaisesti emme tuota tavanomaista. Toivomme asiak-
kailtamme, etteivät meiltä sellaista pyydä. Parhaat toimeksiannot ovat sellaisia, joissa asiakas antaa vapaat kädet suunnitella jotain täysin uutta. Erinomainen esimerkki tällaisesta projektista on Juice Guys –mehujen jälleenmyyjän uuden graafisen ilmeen suunnittelu, joka on ollut yksi kaikkein mielenkiintoisimmista projekteistamme. Tämän projektin parissa on saanut irrotella ideoilla ja suunnitella reilulla otteella Goofyn filosofian mukaista materiaalia. Iivari Leinonen: Suurten suunnitteluprojektien vastapainona myös pienemmätkin ovat erittäin mielenkiintoisia ja tervetulleita. Hyvänä esimerkkinä on Sarjametalli –niminen ilmastointiliike, jolle suunnittelimme ja toteutimme uudet nettisivut. Tällaisessa projektissa pääsee todella haastamaan oman luovuutensa ja kehittämään omia toimintatapojaan. Jokaisen projektin yhteydessä haluamme myös kehittää omia taitojamme, jotta asiakkaamme saavat jatkossa nauttia entistäkin paremmista töistä ja sujuvammista projekteista.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Iivari Leinonen: Goofyn voimakas nousu on ollut meille kaikille
älyttömän hieno kokemus. Ydinporukan tueksi olemme saaneet erinomaisia yhteistyökumppaneita. Tavoitteenamme on alusta asti ollut laadukas työ, jossa luovuudesta ja jäljestä ei tingitä. Myös asiakkaamme ovat tämän huomanneet ja siitä kiitelleet. Toivommekin, että asiakkaat valitsevat meidät myös jatkossa hinnan sijasta erinomaisen laatumme vuoksi. Tulevaisuus näyttää erittäin toiveikkaalta, mutta haluamme myös painottaa, että kaikki tämä on mahdotonta ilman mahtavia asiakkaitamme! � Etappi-lehti 2 | 2010
21
T YÖTÄ PELKÄÄMÄTÖN Laitoshuoltajan työ Etapissa on sopinut Kari-Pekka Koskiselle. Jokainen päivä on hänen mukaansa erilainen, eikä puheliasta luonnetta Vuolteenkadulla karsasteta.
TEKSTI
Mika Hurttala KUVAT Veli-Ville Korhonen
K
oskisen peruskoulu-ura alkoi aikanaan vuoden lykkäyksellä lievän oppimishäiriön vuoksi. Viivästyksiä opinnoissa ei sittemmin ole ollut, sillä Koskinen suoritti 2010 jo toisen ammattitutkintonsa, laitoshuoltajan ammattitutkinnon TAKK:ssa. Tutkinnon suorittaminen kesti työharjoitteluineen noin vuoden. Ensimmäisen ammattinsa hän hankki heti peruskoulun jälkeen Pirkanmaan ammattiopistosta, josta tarttui mukaan hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan ammattitutkinto kahdessa vuodessa. Koskisen kymmenen vuoden työura suurkeittiöissä eri työnantajilla sisälsi työelämävalmennusta, työharjoittelua ja palkkatyötä kuuden tunnin päivillä. Parisen vuotta sitten työura keittiöillä päättyi, eikä alalta tuntunut enää löytyvän sopivia töitä. Koskinen ei halunnut jatkaa pienemmissä keittiöissä, kuten anniskeluravintoloissa työn hektisyyden takia. Työttömyyden pitkityttyä Koskisen työvoimaneuvoja Tampereen TE-keskuksesta ehdotti laitoshuoltajan ammattia. Koskinen päätti kokeilla ja aloitti Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa laitoshuoltajan ammattitutkinnon opinnot. Laitoshuoltajan koulutus alkoi vauhdilla, kun opiskelijat lähtivät jo kahden viikon jälkeen työharjoitteluun, Koskinen Kaupin sairaalaan. Tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijat heti työhön, johon koulutus tähtää. Työharjoittelu sujui hyvin, ja puolitoista vuotta myöhem22
Etappi-lehti 2 | 2010
min, päätettyään jäädä alalle, Koskiselle ehdotettiin laitoshoitajan työtä Etapissa. Koskisen seurallisuutta ja puheliaisuutta ei joillakin keittiöillä nähty myönteisinä asioina, mutta Etapissa sosiaalisuus ei ongelmiin johda. Koska uusia ihmisiä tapaa lähes päivittäin, on laitoshuoltajan työ Etapissa passeli paikka seuralliselle ihmisille ja onpa työn kautta löytynyt ystäviäkin. Koskinen sanoo pistävänsä joka päivä kaiken peliin työssään. Hän haluaa osoittaa hallitsevansa työnsä ja olevansa pätevä mihin tahansa alan töihin. Varsinkin luottamus omaan ammattitaitoon on Koskisen mukaan kasvanut Etapissa roimasti. Kari-Pekka Koskisen jatko Etapin jälkeen näyttää varsin hyvältä. Näillä näkymin hän palaa keittiöalalle Tampereen Tesoman koulun keittiöön määräaikaisessa työsuhteessa. Laitoshuoltajan pätevyydestä muuttuvassa maailmassa tuskin on haittaakaan vaikka vanha ala olikin se, joka työllistäisi jälleen. Työpaikat ja jopa alat muuttuvat, mutta jalkapallofanille jotkut asiat ovat ikuisia. Liverpool FC:n menestyksen seuraaminen Englannin Valioliigassa vie takuuvarmasti Koskisen aikaa tulevaisuudessakin. Jos Koskinen ei ole seuraamassa pelejä, hän rentoutuu tekemällä pitkiä kävelylenkkejä luonnossa. Tesoman ja naapurialueiden metsissä saattaa mennä useita tunteja päivässä. �
Siivouspaja Etapin siivousosaston toiminta nykyisellään alkoi 1999, kun
Työllistetyn työhön kuuluu siivousvälineiden, -koneiden ja -ke-
työnohjaaja Tarja Pihlman tuli taloon. Aikaisemmin tiloja olivat
mikaalien hallinta sekä asiakaspalvelu. Työllistetyt saavat myös
siivonnneet Etappia edeltäneen työttömien yhdistyksen jäsenet
säännöllistä ohjausta. Siivoustyö Etapissa tehdään samanaikai-
ja toimintaan kaivattiin ammattimaisempaa otetta. Siivousosas-
sesti muiden töiden kanssa ja muut pajat ovat osaston sisäisiä
tolle kehitettiin uusi toimintamalli, jota noudatetaan edelleen:
asiakkaita. Palvelualan työllistettyjä Etappiin tulee Työvoiman pal-
siivoojilla on työhön koulutus ja tamperelaiset palvelualan
velukeskuksesta ja Tampereen TE-keskuksesta sekä itsenäisesti.
yritykset ovat yhteistyökumppaneina mukana. Työskentelevät eivät voi antaa palvelualan ammattinäyttöjä Toiminnan tavoitteena on siivousosastolaisten työllistyminen
Etapissa, ja näyttöihin heidät ohjataan esimerkiksi TAKK:iin. Pihl-
pienin askelin. Siivousosastolla on töissä yhdeksän ihmistä eri
man pahoittelee sitä, että 2000-luvulla siivousliikkeisiin on yhä
aloilta. Kolme heistä on maahanmuuttajia.
vaikeampi päästä koulutuksen jälkeen töihin. Tilannetta on viime aikoina hankaloittanut lama, joka Pihlmanin mukaan tuntuu
Tärkeä keino työllistämisessä on kouluttaa ihmisiä suoraan
palvelualalla aina viiveellä. Taantuman aikana alalla puhutaan
yritysten tarpeisiin. Jos siivousosastolla työskentelevällä on alan
lamasiivouksesta, joka tarkoittaa sitä, että yritykset säästävät
peruskoulutus ja vastaanottava yritys löytyy, voi työnohjaaja
työtilojen kunnossapidosta siivouskertoja vähentämällä.
neuvotella räätälöidystä jatkokoulutuksesta yrityksessä etappi-
Etapin siivousosastolla on työssä tai harjoittelussa ihmisiä
jakson aikana. Pihlmanin mukaan Tampereen seudun siivousalan
monilta eri aloilta. Siivoaminen on fyysistä työtä, mutta soveltuu
yrityksiin pidetään yhteyttä. Siivousosasto onkin Etapin muita
kaikenlaisille ihmisille, joilla ei ole pahaa allergiaa tai tukielinsai-
pajoja enemmän painottunut juuri yritysyhteistyöhön.
rauksia. Siivous on edelleen suurimmaksi osaksi käsityötä.
Etappi-lehti 2 | 2010
23
LUO TYPOGRAFIAA
VAIKKA SEINÄLLE TEKSTI
Mika Hurttala KUVAT Jose Ahonen
Etapin mediapajalla oli keväällä 2010 tarve uudelle ilmeelle. Kevään mittaan mietittiin uutta tunnusta, kunnes joku sai idean isoista kirjaimista pajan seinällä, eräänlaisesta seinän kokoisesta mediapaja-logosta. Nopea heitto hukkui muiden lennokkaiden ajatusten joukkoon, mutta se pullahti toukokuussa uudelleen esiin. Viimein tunnus päätettiin toteuttaa Mediapajan seinälle suurista polyuretaanikirjaimista.
M
ediapajan toimialue ei ole isojen kirjainten tai muidenkaan somisteiden muotoilu, mutta paja toimii kuten täyden palvelun mainostoimisto ja täyteen palveluun sisältyy aina odottamattomiakin toimeksiantoja. Sisäisen toimeksiannon johdosta pajan seinää piristää nyt huomiotaherättävä kolmiulotteinen kirjaintunnus, joka toteutui perusteellisen suunnitelmallisuuden ja tuumasta toimeen ryhtymisen sekatekniikalla pajalaisten typografista sommittelutaitoa unohtamatta.
EI pELKKÄÄ TIETOKONETYÖTÄ
Tunnusta toteuttaessa täytyi ottaa huomioon luettavuuden lisäksi
tila, koko ja sijoittelu. Koska kyse on pajan omasta tunnuksesta, sen täytyi myös noudattaa Etapin uutta graafista ohjeistusta, jonka kulmakivi on vuonna Sveitsissä 1957 suunniteltu, jokaisen graafikon tuntema klassikkokirjasin – Helvetica. Pajalaiset valitsivat materiaaliksi styroksia sitkeämmän polyuretaanin, jota saa tavallisesta rautakaupasta. Kirjaimet heijastettiin dataprojektorilla polyuretaanin pintaan ja niiden ääriviivat piirrettiin tussilla polyuretaanilevyyn. Tämän jälkeen kirjaimet sahattiin irti levystä. Hienojakoinen sahauspöly tunkeutui joka paikkaan ja teki tunnelmasta aavikkomaisen. Sahaaja ja kirjaimet kuitenkin selvisivät koettelemuksesta ja kirjaimet maalattiin maa24
Etappi-lehti 2 | 2010
lilla, jonka väri sekoitettiin Etapin graafisen ohjeiston mukaiseksi. Lopulta tunnus kiinnitettiin seinään tarranauhalla tarkasti oikein välistettynä. Valmistuttuaan tunnuksesta tuli heti pysyvä osa mediapajan sisustusta, joka tekee värillään ja muodollaan työtilasta pirteämmän. Lisäksi tunnus on ohittamaton opaste mediapajan asiakkaille ja uteliaille vieraille. �
SEURAKUNTA ON MUKANA TYÖNHAKIJOIDEN ARJESSA Etappi ja yhteiskunnallisen työn yksikkö Tampereen evankelis-luterilaisessa kirkossa tekevät paljon yhteistyötä. TEKSTI
Mika Hurttala KUVA Jose Ahonen
T
ampereen ev. lut. kirkon yhteiskunnallisen työn yksiköstä on käyty Etapissa säännöllisesti jo parinkymmenen vuoden ajan, yhdistyksen perustamisesta lähtien. Yhteiskunnallisen työn pastori Ilmari Karjalaisen mukaan työttömien kanssa toimitaan, koska kirkko haluaa elää jäsentensä arjessa mukana. Karjalainen on ollut toiminnassa mukana vuoden 2002 syksystä ja hän käy Etapissa säännöllisesti tapaamassa tiloissa työskenteleviä sekä syömään pistäytyneitä ihmisiä. Halukkaat voivat varata Karjalaiselta aikoja kahdenkeskistä keskustelua varten, mutta yleensä Karjalainen kuitenkin kiertää tiloissa ja keskustelee ihmisten kanssa. Ihmiset haluavat hänen mukaansa keskustella jokapäiväiseen elämäänsä liittyvistä asioista sekä suuremmista muutoksista, joissa kirkko on mukana, kuten omaisten kuolemasta. Lama ei Karjalaisen mukaan ole juurikaan näkynyt työpaikkapapin toimessa muuten, kuin että pajoilla on entistä nuorempia ihmisiä. Palaute toiminnasta on ollut hyvää ja näillä näkymin mahdollisuus keskustella papin kanssa pysyy. Varsinaista ohjelmaa seurakunta järjestää vain adventtina ja pääsiäisenä, mutta on Karjalainen tehnyt etappilaisten kanssa retkenkin Rajalan leirikeskuksen maisemiin Kuruun.
Yhteisöllisyyttä ja ruokaa uudesta puutarhasta
Yhteiskunnallista työtä: pastori Ilmari Karjalainen tapaa työnhakijoita, Etapin työntekijöitä ja vierailijoita keskellä arkea.
Yhteistyötä tehdään myös kaupungin pienhankkeissa, joista seuraava on maaliskuussa 2011 starttaava yhteisöpuutarha Nekalassa. Puutarha perustetaan Nekalan Seurakuntatalon seinustalle, mihin tehdään Etapin puupajalla tai seurakunnan omalla pajalla puutarhalaatikoita. Multa tulee seurakunnan puutarhasta ja puutarha saatetaan jakaa leveyssuunnassa osiin eri kasvattajille. Yhteisöpuutarhan tarkoitus on tarjota työttömille, Nekalan seurakuntatalon lähellä asuville ja siellä kokoontuville ryhmille yhteisöllistä tekemistä ja halpaa ruokaa. Laatikoissa viljellään porkkanaa, kaalia, perunaa ja muita ruokakasveja.
Laiturilla työnhakijoiden kohtauspaikka
Pastori Ilmari Karjalainen on tavattavissa Työllistämisyhdistys Etapissa pääsääntöisesti maanantaisin klo 10–12. Ilmarin tavoittaa puhelinnumerosta 050 530 8670.
Eräs Etapin ja seurakunnan yhteisistä hankkeista on laiturille.fi,
lomautettujen, irtisanottujen ja työtäetsivien keskustelualue netissä. Etapin mediapajalla toteutetun sivuston sisällöntuotanto ja ylläpito on seurakunnan hallussa. Sivuston pääkäyttäjä on seurakunnan työntekijä ja yhdeksällä kaupungilla on oma aluevastaavansa, joka hoitaa oman alueensa keskustelua ja ilmoittelua oman työnsä ohessa. Laiturilla on uutisia, linkkejä työllisyyttä koskeviin lehtiartikkeleihin ja keskustelualue, jossa voi vapaasti vaihtaa ajatuksia muiden työnhakijoiden kanssa. � Etappi-lehti 2 | 2010
25
KAUPUNKIPYÖRILLÄ KYSYNTÄÄ TEKSTI
Mika Hurttala KUVA Jose Ahonen
T
amperelainen pyöräilymaisema sai kesäkuun alussa piristysruiskeen kun uudet tyylikkäät kaupunkipyörät ilmestyivät katukuvaan. Eri puolilla kaupunkia on omissa lainauspisteissään yhteensä 75 polkupyörää. Kaupunkipyörät ovat Tampereen kaupungin, Tampereen seurakuntayhtymän, Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:n sekä Go Tampereen yhteistyöhanke. Etapin sarka hankkeesta on pyörien kokoaminen, huolto ja korjaus, ja työ tehdään käytetyistä pyöristään tunnetulla Etapin polkupyöräpajalla. Etapin vastaavan toiminnanjohtajan Kauko Salmivirran mukaan projekti on lähtenyt sovitun työnjaon puitteissa hyvin käyntiin. Pyöräprojekti on erinomainen yhteistyötapa Tampereen Kaupungin ja kolmannen sektorin kanssa, suitsuttaa Salmivirta, ja yhteistyön kehittäminen varsinkin Tampereen kaupungin kanssa on Etapille tärkeää. Myös Etapin työntekijöiden saama kokemus asiakaspalvelusta on tärkeä osa projektia, Salmivirta painottaa.
huoltoa ja korjausta
Tätäkin nähtiin: Kaupunkipyörien tyhjät telineet kertoivat kulkuvälineiden kelvanneen.
Palvelua jo vuodesta 1978!
Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd
Uudetkin pyörät vaativat kovassa käytössä säännöllistä huoltoa
ja korjausta. Etapin polkupyöräpaja tarkastaa pyörät kaksi kertaa viikossa työnohjaaja A-P Rakkolaisen johdolla. Pajalta lähtee kaksi kertaa viikossa huoltoryhmä kiertämään lainauspisteet läpi. Pisteillä renkaat saavat ilmaa ja ketjut öljyä. Jos isompaa korjaustarvetta on, lähtee pyörä pakettiautossa polkupyöräpajalle. Paikalle mennään myös erikseen, jos yksi tai useampi pyörä tarvitsee korjausta. Tähän mennessä varsinkin polkimia on korjattu. Salmivirran mielestä tällainen palvelu on Tampereen kokoisessa kaupungissa hyvä olla. Hän toivoo, että käyttäjät löytävät pyörät ja pyöräpaikkoja on ensi kesänä Tampereella lisää, jolloin Etapinkin panos projektissa kasvaisi. Käyttäjiltä saatu palaute pyöristä on tärkeää ja sitä toivotaan Etapissakin tulevan paljon lisää. Vielä tähän mennessä eniten palautetta on tullut satulan korkeudesta, naurahtaa Salmivirta. � 26
Etappi-lehti 2 | 2010
Turkkirata 10 PL 25, 33961 Pirkkala puhelin (03) 358 760 faksi (03) 368 4311 voitelukeskus@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com Noutomyymälämme avoinna Pirkkalassa ma–pe klo 7.30–17.00
YHTEISKUNNALLISTA OPPIMISTA VUOROVAIKUTTEISESTI Tampereen Yhteiskunnallinen Opisto järjestää pääosin ilmaista opetusta ja keskustelutilaisuuksia yhteiskunnallisista aiheista Tampereella. TEKSTI Ville-Aleksi
-Y
Valli
hteiskunnallinen Opisto on elänyt Helsingissä jo vuodesta 1962. Se laajeni Tampereelle keväällä 2009 Kansan Sivistystyön Liiton, akateemikoiden ja kansalaisaktiivien muodostaman sakin yhteisen toiminnan myötä, Olli Herranen kertaa. Sosiologian ja kansantaloustieteen opiskelija Herranen on yksi opiston puuhamiehistä. Mitä on yhteiskunnallinen oppiminen? - Tällä hetkellä opiston keskustelutilaisuuksissa on puhetta mm. yhteiskunnallisista yrityksistä, kuten Koukkuniemestä, Herranen valottaa. Tampereen kaupunki on yksityistämässä Koukkuniemen vanhainkotia ja tekemässä siitä yhteiskunnallista yritystä. Tampereen Yhteiskunnallinen Opisto otti varaslähdön keskusteluun siitä, mitä yhteiskunnalliset yritykset ja yhteisötalous ovat ja mikä muuttuu uuden mallin myötä. Opisto tarjoaa myös vähemmän teoriamuotoisia oppimismahdollisuuksia. Herranen mainitsee esimerkkinä lokakuussa järjestetyn, suuren suosion saaneen verkkojulkaisemisen kurssin. Lokakuussa opisto järjesti myös järjestökirjanpidon kurssin pienten yhdistys-
ten taloudenhoidosta kiinnostuneille. Opiston toiminta tähtää Herrasen mukaan kansalaistoiminnan ja julkisen keskustelun edistämiseen. Toiminnan periaatteisiin kuuluu poliittinen avoimuus. Kurssien järjestäjät määrittelevät itse kurssiensa sisällön ja altistavat sen myös kurssilaisten kriittisen tarkastelun alaiseksi.
Työttömyyttä monesta näkökulmasta
Herranen itse on mukana vuoden ajan valmistellun Mitä työttömyys tarkoittaa -kurssin järjestämisessä. Eivätkö kaikki tiedä, mitä työttömyys on? - Lähtöajatus on työttömyyden vaihtoehtoiset tulkintatavat ja totuuksien kyseenalaistaminen, Herranen tiivistää. Näkökulmia ovat esimerkiksi työttömyyden yhteiskunnalliset syyt ja määrittelyt sekä median kuva työttömyydestä. Tähän mennessä kerran järjestetyn kurssin jokaisella kokoontumiskerralla oli eri näkökulma, jota esitteli eri puhuja. Akateemista näkökulmia availivat sosiologian professori Harri Melin työttömyydestä ja työelämästä yhteiskunnallisen tutkimuksen aiheena ja tiedotusopin professori Risto Kunelius työttömyydestä tiedotusvälineissä.
- Puhujia valitessa ei ole mietitty heidän mielipidettään käsiteltäviin asioihin. Itse odotankin tutkimuksia käsiteltäessä eniten niiden kurssilaisten palautetta, jotka ovat tai ovat olleet työttömiä. Hehän ovat tässä asiantuntijoita, Herranen kertoo mielenkiinnostaan aiheen monia näkökulmia kohtaan. Tampereen Yhteiskunnallisessa Opistossa painotetaan vuorovaikutteista oppimista, joka on Herrasen mukaan lähinnä hienompi synonyymi porukalla tekemiselle. Porukalla tekemisen voimaan oppimismuotona hän uskookin vahvasti ja kertoo ensimmäisen kokoontumiskerran poikineen runsasta keskustelua. - Ensimmäisen kokoontuminen kesti 3 tuntia ja kurssilaisia oli vaikea saada lähtemään pois, Herranen kuvailee osallistuneiden innokkuutta. KSL saattaa maksaa matkakorvauksia kursseille osallistuville ja esimerkiksi Mitä työttömyys tarkoittaa? -kurssilla on budjetin puitteissa tarjottu myös syötävää ja juotavaa. Tiedot Tampereen Yhteiskunnallisen Opiston tulevien keskustelutilaisuuksien aiheista ja kurssien sisällöistä löytyy osoitteesta www.opiperusasiat.fi. � Etappi-lehti 2 | 2010
27
ATK-PAJA huoltaa tietokoneita ja tarjoaa apua tietokoneongelmiin ohjelmien asennuksesta lähtien. Atk-paja tarjoaa myös laajaalaista tietoteknistä koulutusta. AUTOPAJALTA löytyvät valmiudet perinteiseen autokorjaukseen. Pajalla harjoittelijat saavat laajaa käytännön kokemusta ammattilaisten ohjauksella.
MEDIAPAJA toimii mainostoimiston tavoin. Graafisia tuotteita suunnitellaan ja toteutetaan painotuotteista internetsivuihin.
POLKUPYÖRÄPAJA on myymälä ja polkupyörien huoltamo. Polkupyörät saadaan lahjoituksina ja ne korjataan myyntiä varten. PUU- JA ENTISÖINTIPAJOILLA tehdään asiakastöitä ja kunnostetaan huonekaluja sekä puuesineitä. Asiakastöinä toteutetaan mm. pöydät, tuolit, hyllyt, kaapit, ovet sekä erilaiset pienesineet. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän toivomuksiensa mukaan. RUOKALA tarjoaa kotiruokaa aamusta iltapäivän ensitunneille saakka. Keittiössä harjoittelijat ja opiskelijat saavat arvokasta käytännön kokemusta alan töistä.
SIIVOUSOSASTO vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön ammattivälinein ja konein. Harjoittelijat saavat arvokasta työkokemusta hyvinkin erilaisten tilojen siivouksesta – siivottavia alueita on perinteisistä toimistotiloista aina puu- ja metalliverstaisiin. TOIMISTO- JA TALOUSYKSIKKÖ hoitaa yleisen kirjanpidon sekä asiakaslaskutukset. Harjoittelijat saavat käytännön kokemusta toimistotyöskentelystä ja asiakaspalvelusta.
Vuolteenkatu 11 33100 Tampere 03 3122 3700, faksi 03 3122 3750 Sähköposti: etunimi.sukunimi@etappi.info etappi@etappi.info 28
Etappi-lehti 2 | 2010
www.etappi.info
mikä etappi? ATK / MEDIAPAJA työnjohtaja Jose Ahonen 050 431 0077 AUTOPAJA 03 3122 3719 työnjohtaja Martti Ohralahti 050 431 0072 ENTISÖINTIPAJA / PUUTYÖPAJA työnjohtaja Jouni Tuovinen 050 431 0074 POLKUPYÖRÄPAJA työnjohtaja AP Rakkolainen 050 431 0075 SIIVOUSOSASTO työnjohtaja Tarja Pihlman 040 768 2813 RUOKAPALVELUT emäntä Helena Sorsa 03 3122 3700 TOIMISTO- JA TALOUSYKSIKKÖ taloudenhoitaja Seija Siniranta 050 431 0070 YKSILÖOHJAUS yksilöohjaaja 040 766 8459 VÄLKE-PROJEKTI yrityskoordinaattori A-J Halme 050 441 8777 TAMPEREEN SEUDUN TYÖLLISTÄMISYHDISTYS ETAPPI RY
vastaava toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta 0400 799 526
Tampere en seudu n Työllis on asiakk tämisyhd aiden työ istys Etap ll isyyden e pi ry:n ta ehkäisem distämine rkoitukse inen sekä n ja syrjä na fy y si ytymisen sen, psyy parantam kkisen ja inen. sosiaalise n toiminta kyvyn Etappi to imii tavo itteellise työympä na ja hyv ristönä. Ta ään eläm rj oamme m ään ohja asiakkaid onialaisia avana emme elä työtehtäv mänhallin iä ja edistä taa ja hyv mme invointia. Etapin yk silö- ja ty övalmen huomioim nusta tote alla asiak utetaan a kaiden ty siakasläh tavoittee ö - ja toimin t. töisesti takyvyt, e rityistarp eet ja
Lue lisää
osoittees
sa www.e
tappi.info
Etappi-lehti 2 | 2010
29
In Eng The sports and gymnasium facilities of the Tampere Stadium in Ratina are available to the unemployed free of charge. Gym Mondays 10.00-11.00 (1.1.-18.4. and 2.5.-23.5.2011)
Wednesdays 09.00-10.30 (1.1.-25.5.2011)
Fridays 10.30-12.00 (1.1.-15.4. and 29.4.-27.5.2011) Exercise class Wednesdays 12.00-13-00 (12.1.-18.5.2011)
Cafeteria The Etappi Cafeteria offers inexpensive lunches, with two hot dishes to choose from. Open on weekdays 9.00 – 14.00. Lunch served 10.30 – 14.00. The menu is available on the Finnish page of www.etappi.info.
30
Etappi-lehti 2 | 2010
Tampere Stadium in Ratina Ratinan rantatie 1
glish Summaries of Selected Articles
T
ampere Employment and Training Centre Etappi is a non-profit organisation that provides services designed to guide the unemployed back into the workforce. We offer employment opportunities and a variety of training and educational possibilities as well as individualised counselling. Our clients must be registered with the Employment and Economic Development Office and be eligible for wage subsidy, labour market training, or other assistance approved by the office. Etappi houses workshops that provide employment and training in diverse areas, from Computers and Media to Woodworking and Refurbishing. In addition, our Cafeteria, Janitorial Department and Main Office/Financial Affairs Unit provide good places to gain some real work experience. Our Bicycle Shop is a place where you can bring your bicycle to be repaired or serviced, and a good place to buy a secondhand bicycle. The Car Repair Shop is an established auto care facility, equipped to perform all traditional repairs and maintenance as well as bodywork. Please come and visit us. We are located right in the heart of Tampere, between Koskikeskus Shopping Centre and Ratina Stadium, at Vuolteenkatu 11. Telephone: (03) 3122 3700. E-mail: etappi@etappi.info. For more information, you can find us at www.etappi.info.
HANDCRAFT IN ESTEEM AT ETAPPI’S WOODWORKING SHOP The supervisor of the Woodworking Shop, Jouni Tuovinen, came to Etappi three years ago after teaching woodworking at the Vammala Vocational School and other institutions. Under his leadership the shop has developed into a professional workshop from a place where the unemployed came to tinker in their spare time. At present, the shop employs 14 clients and trainees supported by the various programmes run by the Employment and Economic Development Office. The emphasis at the shop is on handcraft, and the material of choice is wood rather than industrial materials such as particle board. An important aspect of the shop’s operation is refurbishing of old pieces of furniture. Such projects are commissioned by customers and therefore have strict timetables and deadlines. Knowing that the item ends up in someone’s home motivates the trainees to do their best in order to produce an item of utility and character. Quality is the shop’s trademark, and advertising by word of mouth ensures a steady stream of customers. The projects in the Woodworking Shop consist mostly of single, custom-made items, as there is no point in competing with large manufacturers who mass-produce furniture. According to Mr. Tuovinen, the shop’s customised projects are the best way
to maintain and develop the professional skills of the trainees. Through such projects the shop is able to offer the trainees an opportunity to gain the kind of experience they would not get in a bigger shop or factory. In addition to the many fine items that have been delivered to the customers, the most important ”product” of the Woodworking Shop is the trained craftsman or -woman. The main purpose of the training period is to give the clients some real work experience in order to prepare them for the job market.
GUIDANCE FOR LIFE Kristiina Nippula came to Etappi in the spring of 2010 to take up the post of Individual Counselor. She has prior experience in social work from Parkano, where she worked as a counselor for unemployed youth under the age of 25. In her own youth Ms. Nipppula was involved in various youth groups and camps run by the church, and this background led to social work as a natural career choice. She already knew in high-school what she wanted to do, and after starting her studies in youth work, she ended up getting her degree in social pedagogy. ”Individual counseling” may sound like so much bureaucratic verbiage, but its purpose is to give concrete support to the job-seeker, not just help with filling out forms. The idea is to meet individually with each client in order to evaluate what kind of support or services, or perhaps just discussion, he/she may need. The counselor provides assistance with such things as dealing with Kela (The Social Insurance Institution of Finland), applying for training positions, and drafting job applications. The ultimate aim is to find a position for the client, either in further education and training, or on the job market. Maintenance of a meaningful daily routine between working and planning for the future requires more than just meetings and discussions. The clients in Etappi’s workshops have an opportunity to participate in various forms of physical exercise several times a week. One activity is floor hockey on Wednesday afternoons, a sport in which Ms. Nippula is an active participant. ”I really like Etappi, its guiding principles, and the social atmosphere here” Ms. Nippula declares, and goes on to observe that she has some ideas on how to develop her own work. She has a healthy dose of self-criticism and is capable of self-evaluation, which are welcome qualities in an official whose job is to help and advise others. In a large organisation like Etappi, it is difficult to reach out to everybody, but Ms. Nippula encourages people to take the initiative and come and see her if they feel the need to talk.
English summaries by T. Heinonen, Mediapaja/Etappi
Etappi-lehti 2 | 2010
31
32
Etappi-lehti 2 | 2010