Etappilehti 2/2015

ETAPPI Aamupuuroja ja tunturipuroja | YHTEISKUNTA Moniammatillinen TE-toimisto| ILMIÖT Pullonkeräys on fyysistä duunia

IHMISET

ILMIÖT

YHTEISKUNTA

Martti paiski töitä yli 40 vuotta

Peliala ei ole n00beille

Vakaa talous koostuu pienistä valinnoista

2 / 2015

Etappilehti Tavoitteellista työllistämistä jo yli 20 vuoden ajan

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 & 30 33540 TAMPERE www.etappi.info

ETAPPILEHTI © Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, 2015 ISSN 1799-9901 Ilmestyy kahdesti vuodessa, painos 1000 kpl.

PAINOPAIKKA: PK-Paino, Tampere KANNEN KUVA: Sami Taberman, Aatu Seppänen SISÄKANNEN KUVA: Aatu Keränen, ”Luontopolkua eteenpäin Lapissa, ensimetrit.”

04 PÄÄKIRJOITUS

18 LAPIN TALLAAJAT

05 PUHEENVUOROT

20 AATU TRIKKAA

07 TALOUS TASAPAINOON

23 TYÖELÄMÄ KUTSUU MAAHANMUUTTAJIA

11 KUINKA SUOMALAISET TYÖLLISTYVÄT ERI

24 PANTILLA LANTTI

AMMATEISSA?

12 MONEN AMMATIN TE-TOIMISTO 14 URAKKA OHITTE 16 YLÖS PENKISTÄ!

28 KANSALAISNEUVONTA PELASTAA PULASTA 30 PELIALA EI OLE PELAILUA 34 TULEVAISUUDEN AMMATTILAISET OVAT MONIOSAAJIA

LEHDEN TEKIJÖITÄ

Takaa vasemmalta: toimittaja Sari Harsu, valokuvaaja Sami Taberman, graafikko Lasse Heliävirta, päätoimittaja Kauko Salmivirta, toimittaja Milla Hillberg Edestä vasemmalta: toimitussihteeri Joni Syvänen, kuvittaja Aatu Seppänen

ETAPIN TOIMINTAA TUKEE

PÄÄKIRJOITUS

"

Sosiaalinen vuorovaikutus voimaannuttaa VIIME AIKOINA on monessa yhteydessä toivottu TE -hallinnon henkilöstövoimavarojen ja työllisyysmäärärahojen lisäämistä pitkäaikaistyöttömien määrän jatkuvasti kasvaessa. Asiaan saataneen parannusta mutta missä määrin? Työllistämisen keinovalikoimassa palkkatukea on pidetty hyvänä tukimuotona, jonka hakeminen on sujuvaa. Se on myös kolmannen sektorin keskeisiä työkaluja. Palkkatukeen varatut määrärahat tulevat yhteiskunnalle takaisin sosiaalitukien tarpeen pienentyessä ja avoimille työmarkkinoille sijoittumisten lisääntyessä. Monien yhdistysten mahdollisuudet työllistämisen edistämiseen ovat niukat tai lähes olemattomat ilman palkkatukea. Kunnat kuten esimerkiksi Tampere ovat lisäksi myöntäneet työllistämistukea palkkatukeen lisättynä.

Riittävät määrärahat ovat välttämättömiä, mutta pitkäaikaistyöttömien ohjaaminen tarvitsee sähköisten palvelujen aikakaudella edelleen vahvaa kasvokkain tapahtuvaa kuulemista sekä näkökulmien ja osaamisen jakamista. Tampereella oli elokuussa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä noin 6 600. Tämä määrä pitää sisällään paljon ammattitaitoa, koulutusta, osaamista ja työkokemusta. Onko pitkäaikaistyöttömiä perusteellisesti kuultu ja onko heille tarjottu mahdollisuuksia avoimeen näkemysten ja mielipiteiden ilmaisuun pelkäämättä, että siitä saattaa seurata heille kielteisiä vaikutuksia. Harvoin toistuvissa asiantuntijatapaamisissa he ovat voineet vastata kysymyksiin juuri niin kuin he olettavat kysyjän edellyttävän.

On haitallista, jos pitkäaikaistyötön ei pääse hakemaansa palveluun, eikä hänelle selkeästi kerrota kielteisen päätöksen perusteluja, ei saa palkkatukea eikä saa yhteyshenkilöään sujuvasti kiinni. Tämä kokemus aiheuttaa työttömässä kielteisen tunnetilan, jolloin hän ei jatkossa käyttäydy aktiivisen työnhakijan tapaan. Motivaatio koulutus- tai työpaikan hakemiseen hiipuu ja negatiivinen energia lisääntyy. Kasvokkain tapahtuvalla säännöllisellä kuulemisella annetaan työnhakijalle ainakin mahdollisuus kertoa, olisiko hänellä itsellään esittää vaihtoehtoa erilaisiin ohjeisiin perustuviin ei-vastauksiin.

Niukkojen määrärahojen ja henkilöstövoimavarojen puitteissa kysytään nyt asiantuntijoilta ammattitaitoa, jaksamista ja

KAUKO SALMIVIRTA Toiminnanjohtaja / Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

osaamista pitää pitkäaikaistyöttömän aktiivista työnhakua ja vireyttä yllä.

Kolmannen sektorin yhdistysten palvelujen sauma on tässä tilanteessa, kun työnhakijan käyttäytyminen on kielteisistä kokemuksista ja työnhakujen epäonnistumisista johtanut alistumiseen, jolloin hän ei jaksa aktiivisesti hakea koulutus- tai työpaikkaa eikä välitä omasta hyvinvoinnistaan. Käyttäytymisen muutokseen ei enää vaikuteta sähköisillä palveluilla.

Kysymykseen tulevat kannustava työyhteisö, erilaisuuden hyväksyminen sekä hyvä vuorovaikutusilmasto, jossa työttömät voivat avoimesti tuoda esille myös kielteisiä näkemyksiään ja jossa onnistumiset otetaan yhdessä vastaan. Aktiivisella sosiaalisella vuorovaikutuksella ja työnhakijoita arvostamalla luodaan perustaa heidän käyttäytymisen muutokselleen, jolloin he myös itse tekevät työtä oman elämän- tai työtilanteensa parantamiseksi.

Kolmannen sektorin palveluihin työttömiä lähettävien tahojen tulisi käyttää enemmän yhdistysten vuorovaikutusvahvuuksia ja osata ohjata työttömiä oikeaan aikaan ja paikkaan.

Ellei työnhakija saa kannustusta, ohjausta tai kuuntelua lukuisille työnhakuyrityksilleen, into jatkuvaan koulu- tai työpaikan hakemiseen hiipuu. Ammatillisella ja sosiaalisella vuorovaikutuksella voidaan työnhakuun ja työnhakijan osaamiseen tuoda uusia näkökulmia, jotka pitävät yllä työnhakijan myönteistä käsitystä itsestään työttömyyden pitkittymisestä huolimatta. Sähköiset palvelut tarvitsevat rinnalleen asiantuntijoiden ja työnhakijoiden säännöllistä vuorovaikutuksellista kohtaamista.

Tavoitteena luonnollisesti on, että työnhakija ei palaisi yhdistyksen työjakson jälkeen lähettävälle taholle vaan sijoittuisi koulutukseen, avoimille työmarkkinoille tai muiden yhdistysten palveluihin.

Vaikka työnhakija lukuisista yrityksistä huolimatta joutuisi palaamaan takaisin lähettävälle taholle, yhdistysten vuorovaikutustuki vaikuttaa pitkään ja koulutus- tai työpaikan haun jatkuessa työnantaja saa hänestä sitoutuneen työntekijän.

04

ETAPPILEHTI 02/2015

PUHEENVUORO

"

KATARIINA RATIA Vastaava ohjaaja Tampereen kaupunki/ Työllisyydenhoidon palveluyksikkö/ Nuorten palvelut

Typan nuorten ryhmät saavat kiitosta TIESITKÖ ETTÄ Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikkö tuottaa palveluita pitkäaikaistyöttömien lisäksi myös nuorille? Typan nuorten palveluiden ryhmien sisältöä uudistettiin tämän vuoden alusta, ja uudistettu sisältö on kerännyt osallistujilta kiitosta. Työnhaun perustaitojen sijaan ryhmissä harjoitellaan esimerkiksi omien vahvuuksien tiedostamista, itsetuntemuksen kehittämistä sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Mukaan kannattaakin tulla rohkeasti, vaikka aluksi epäilyttäisikin.

Ryhmiin osallistuneet nuoret ovat palautteissaan kertoneet, että osallistuminen on vahvistanut itsetuntemusta, ja sitä kautta myös itseluottamusta. He ovat kertoneet uskovansa, että voivat käyttää oppimaansa jatkossa hyödyksi tulevaisuuden valinnoissaan. He ovat kertoneet kokeneensa ryhmässä yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta sekä luottamusta siihen, että ryhmässä on turvallista olla oma itsensä. Kaikki palautetta antaneet nuoret myös suosittelisivat ryhmiä kavereilleen. Vuoden 2015 ryhmien palauteen keskiarvo on ollut 4,5 (asteikolla 1–5). Yksi palautteenantajista kuvaa ryhmää näin: "Tänne uskalsi tulla juuri sellaisena kuin on. Tämän kaltainen ryhmätoiminta toimii mahtavana vertaistukena nuorille, jotka kokevat erillisyyden ja yksinäisyyden tunteita. Täällä uskalsi näyttää kaikki tunteensa, koska ilmapiiri on ollut niin rentoa. Sai myös möläyttää kaikki mölyt mahasta, nekin hyväksyttiin. Tosi vapauttavaa!"

Jokainen ryhmä on kestoltaan neljä päivää, ja päivät voivat sisältyä esimerkiksi työkokeilujaksoon työpaikalla tapahtuvan työskentelyn lisäksi ja tueksi. Ryhmien vetäjinä toimivat Työllisyydenhoidon palveluyksikön nuorten ohjaajat sekä vuorovai-

kutuskouluttaja Pia Koponen. Ryhmäläisten toisilleen antama tuki perustuu samassa tilanteessa olevien nuorten omiin kokemuksiin ja tunteisiin.

Pyrkimys on parantaa osallistujien itsetuntemusta, omien vahvuuksien tuntemusta sekä kykyä kuvata omia vahvuuksiaan – esimerkiksi koulutus- tai työhaastattelutilanteessa.

Ryhmien tavoitteena on tukea nuorten etenemistä koulutus- ja työpolullaan.

Ryhmistä on hyötyä kenelle tahansa nuorelle. Parhaiten ne tukevat heitä, jotka tarvitsevat apua tulevaisuuden valinnoissaan, ja heitä joilla ei vielä ole juurikaan työkokemusta, tietoisuutta omista vahvuuksista tai sopivia sanoja kuvata omia vahvuuksiaan ja osaamistaan. Oma tunne siitä, että voisi hyötyä ryhmään osallistumisesta, on riittävä syy hakea ryhmään!

Kannattaa myös rohkeasti uskaltautua mukaan, jos oma ohjaaja sitä suosittelee.

Typan nuorten työllisyyspalveluissa ohjaajat auttavat alle 30-vuotiaita työttömiä tamperelaisia koulutuksiin ja pidemmällä tähtäimellä työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yksilöohjauksen ja työkokeilu- tai palkkatukijakson lisäksi asiakkaiden on mahdollista osallistua ryhmäpalveluihin.

Mukaan ryhmään pääsee ottamalla yhteyttä Työllisyydenhoidon palveluyksikön nuorten palveluihin. Yhteyttä kannattaa ottaa, vaikka nettisivuiltamme huomaisikin, ettei sopivaan hetkeen ole ryhmää alkamassa. Otamme asiakkaita vastaan jatkuvasti, ja palvelemme muilla tavoin ryhmän alkua odotellessa. Yhteystietomme löydät osoitteesta www.typa.fi, josta löytyy myös yhteydenottopyyntölomake. Seuraavat ryhmät alkavat 20.10.2015 ja 24.11.2015.

Tervetuloa mukaan!

05

PUHEENVUORO

"

Mauri Vintola Pirkanmaan TE-toimisto, välityömarkkinakoordinaattori

Pirkanmaan välityömarkkinayhteistyö – yhdessä laadukkaita ja vaikuttavia tuloksia KÄSITE ”VÄLITYÖMARKKINAT” mainittiin ensi kerran työministeriön toimintakertomuksessa vuonna 2006. Välityömarkkinoiksi kutsutaan työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä olevia tuettuja sosiaali- ja työvoimapolitiikan työmahdollisuuksia henkilöille, joilla työttömyys on pitkittynyt ja joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinarakenteeseen sisältyy tavoitteet entistä aktiivisemmasta työvoimapolitiikasta, jossa tavoitteena on auttaa ihmistä siirtymään työllistymispolullaan eteenpäin. Jotta tämä tavoite toteutuu, tarvitaan TE-toimiston, kuntien ja kolmannen sektorin välillä entistä tiiviimpää yhteistyötä, ja näin ollen asiakkaan työllistyminen yrityksiin avoimille työmarkkinoille tulisi mahdolliseksi.

PIRKANMAAN VÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2015 Pirkanmaan TE-toimisto on kartoittanut usean vuoden ajan alueen välityömarkkinatoimijoita. Välityömarkkinatoimijat on segmentoitu tietyin kriteerein asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti siirtymätyötä tarjoaviin sekä työelämävalmiuksia parantaviin toimijoihin. Tavoitteena segmentoinnilla on laadukkaampi ja vaikuttavampi toiminta sekä palvelutarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti välityömarkkinoilla.

Työnhakija-asiakkaiden palveluprosessia välityömarkkinoilla on TE-toimistossa vaiheistettu neljään päälinjaan: 1. Kuntoutuminen, 2. Suunnan ja tavoitteiden selkiyttäminen,

3. Osaamisen hankkiminen ja 4. Työllistyminen ja sen tueksi tarvittavat palvelut. Vaiheistamisen tavoitteena on kohdentaa oikea-aikaisten ja palvelutarpeisiin perustuvien palvelujen tarjoamista asiakkaille.

Ohjaustyön työmenetelmäksi otetaan välityömarkkinoilla asiakkaille jatkossa aktiivisesti käyttöön TE-palveluiden arviointityökalu-Työelämätutka. Tätä menetelmää on erityisesti kehitetty Pirkanmaan TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa.

Kyseessä on visuaalinen asiakkaan itsearviointimenetelmä, jonka avulla voidaan hahmottaa hänen työelämäsuhteensa, siinä tapahtuva liike ja tehdä se näkyväksi.

Välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi on kehitetty TE-toimiston toimintaa sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä esimerkiksi työpajojen avulla. Työpajoja on ollut mm. työllistymisen vaiheista, yritysyhteistyöstä, hyvistä käytännöistä, sähköisten- ja monikanavaisten palveluiden käyttämisestä sekä työelämätutkasta. Yhteistyötä on tiivistetty myös pitämällä yhteisiä työkokouksia TE-toimiston, kuntien ja välityömarkkinatoimijoiden kanssa.

Pirkanmaan alueen työllisyyden kasvua tukeva toiminta vaatii tiivistä yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa. On tärkeää, että jokainen toimija tulee kuulluksi ja voi olla osallisena elinkeinoelämää koskevassa kehittämistyössä, sekä mahdollistamassa asiakkaille mielekkäiden ja suunnitelmallisten eteenpäinvievien työllistymispolkujen toteuttamisen.

Toivon antoisaa yhteistyötä ja aurinkoista syksyä yhteistyökumppaneille.

06

ETAPPILEHTI 02/2015

TALOUS TASAPAINOON TEKSTI Sari Harsu KUVA Joni Syvänen

Tili tyhjänä, ja vasta viikon päästä tulossa lisää rahaa – tuttu tilanne monelle, mutta tarinat tilanteen taustalla ovat moninaiset. Olipa tarina millainen tahansa, tukalaan taloustilanteeseen on saatavilla neuvontaa, ja sitä kannattaa hakea.

TAMPEREEN KAUPUNGIN maksuton talous- ja velkaneuvonta auttaa taloudellisista vaikeuksista selviämisessä. Neuvontaan kannattaa ottaa yhteyttä, kun kokee tarvitsevansa asiantuntijan apua tai kun laskuja ja velkoja ei saa hoidetuksi niiden eräpäivään mennessä.

Apua on haettu alle tuhannen euron velkoihin ja toisaalta muutaman miljoonan velkoihin. Myös velaton voi tulla hakemaan vinkkejä taloutensa hallintaan. Talous- ja velkaneuvojien mielestä asiakkaaksi kannattaisi tulla jo heti, kun huomaa, ettei maksujen hoito onnistu ajallaan. Siinä vaiheessa voidaan vielä korjata tilannetta. Tilanteen pitkittäminen helposti pahentaa maksuvaikeuksia ja aiheuttaa lisää velkaantumista.

Monet ihmiset aristelevat neuvontaan hakeutumista. Asiakas on saattanut epäillä omia ongelmia niin pieniksi, että niistä pitäisi selvitä ilman apua. Jotkut myös pelkäävät, että heitä moititaan, kun eivät ole osanneet hoitaa asioitaan. ”Täällä he huomaavat, että ei ollutkaan sellaista. Me emme syyllistä vaan haluamme auttaa”, sanoo talous- ja velkaneuvoja Kirsi Karttunen. Hän työskentelee Tampereen talous- ja velkaneuvonnassa yhdessä johtavan talous- ja velkaneuvoja Aki Jauron, Tuula Sadeharjun ja seitsemän muun kollegan kanssa.

LAAJA-ALAISTA NEUVONTAA Yhteydenotot talous- ja velkaneuvontaan ovat lisääntyneet, mutta jonot ovat pysyneet kohtuullisina. Jokaiselle asiakkaalle annetaan aika sen jälkeen, kun he ovat toimittaneet pyydetyt paperit toimistolle. Talous- ja velkaneuvoja tarvitsee tiedot vuokrasta, vesimaksuista ja sähkölaskuista, tositteet tuloista ja luettelon veloista. Jos asiakkaalla on velkoja ulosotossa, häntä kehotetaan tilaamaan annetusta numerosta lista velallisen ulosottoasioista.

Jonotusaika talous- ja velkaneuvontaan on tällä hetkellä kolme viikkoa, mutta vuosilomien aikaan jonot voivat pidentyä vielä vähän tästä, kuitenkin korkeintaan viiteen viikkoon.

Tampereella jonot ovat kohtuullisia verrattuna monen muun kunnan tilanteeseen.

Tampereen kaupungin talous- ja velkaneuvonnan palvelut ovat maksuttomia kaikille Tampereen seutukunnassa eli Tampereella, Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa, Vesilahdella, Ylöjärvellä ja tammikuusta 2016 lähtien myös Kangasalla asuville yksityishenkilöille. Neuvonnassa mietitään yhdessä asiakkaan kanssa, miten velat saadaan järjesteltyä ja taloudellinen tilanne tasapainotettua.

Asiakastapaamiset ovat vain murto-osa talous- ja velkaneuvojan työstä. Paitsi että asiakkaan asiaa pyritään saamaan kohtuullisessa ajassa eteenpäin, neuvojat hoitavat myös lausumat – joita laaditaan, jos velkoja vastustaa järjestelyä – ja toimivat velallisen avustajana oikeudessa Korkeimpaan oikeuteen asti.

Talous- ja velkaneuvojat Tuula Sadeharju ja Kirsi Karttunen käyvät myös paljon talon ulkopuolella esimerkiksi eri yhdistyksissä kertomassa taloushallinnan asioista. Tällainen ennaltaehkäisevä työ on tehokasta ja tarpeellista.

Naiset ovat huomanneet esittelyreissuillaan, että talous- ja velkaneuvonta ei suinkaan ole tuttu juttu kaikille niille, jotka siitä hyötyisivät. ”Puolellakaan porukasta ei ole tietoa, että tällainen palvelu on.”

Monet niistä, jotka palvelun tuntevat, ovat saaneet tiedon juuri näiden esittelykierrosten kautta, puskaradion kautta tai ovat osanneet itse ottaa selvää. Muista palveluista ei välttämättä aina osata ohjata asiakasta talous- ja velkaneuvontaan, vaikka tarvetta olisi.

TYYPILLISTÄ ASIAKASTA EI OLE Talous- ja velkaongelmat eivät ole yksinomaan nuorten hankaluus, ongelmia on kaiken ikäisillä nuorista vanhuuseläkeläisiin ja kaikissa yhteiskuntaluokissa kodittomista työttömistä korkeasti koulutettuihin hyvätuloisiin. Kaikki saavat neuvonnassa tasapuolisen kohtelun.

Myös pikavippikierteisiin joutuvat kaikenikäiset ihmiset.

Yhtenä syynä pikavippeihin on ihmisten tunnollisuus: laskut halutaan maksaa, oli maksukykyä tai ei, ja kun ei muuta rat-

07

■ Talous- ja velkaneuvonta saattaa kuulostaa pelottavalta, mutta Kirsi Karttunen ja Tuula Sadeharju kehottavat ottamaan rohkeasti yhteyttä jos talousasiat askarruttavat. ”Me emme syyllistä vaan haluamme auttaa.”

ETAPPILEHTI 02/2015

kaisua keksitä, turvaudutaan pikavippiin. Jos talousasiat ja korkoprosentit ovat kovin vieraita asioita, maksettavaksi lankeavan summan suuruus saattaa yllättää. Vaarana on velkakierteeseen joutuminen, jos edellistä velkaa yritetään hoitaa uudella velalla.

Pikavippiongelma on nyt kuitenkin kääntynyt laskuun. Pikavipeille on nykyään korkokatot, mikä on tuonut parannusta tilanteeseen. ”Ennen pikavippejä oli yhdellä jos toisella. Nyt näitä on harvemmilla, mutta euromääräisesti niitä on enemmän. Jos vippejä on, puhutaan tuhansista euroista”, Kirsi Karttunen kertoo.

Neuvojat korostavat, että mikään talouspulma ei ole niin pieni, etteikö sen kanssa voisi hakeutua neuvontaan, jos se itselle tuottaa elämässä hankaluutta. On aina parempi hakeutua avun äärelle ajoissa.

Talous- ja velkaneuvontaan voi varata käyntiajan, mutta asiakkaita palvellaan myös puhelimitse ja sähköpostitse. Soittaminen maksaa normaalin puhelumaksun. Kaikilla neuvojilla on puhelinaika maanantaista torstaihin yhdestä kahteen. Pelkällä puhelinsoitollakin voi moni ongelma ratketa.

Keskustelu neuvojan kanssa on aina luottamuksellista: asiakasta koskevia tietoja ei luovuteta ulkopuolisille.

Velkajärjestely on viimeinen vaihtoehto, jolla ylivelkaantumistilanne voidaan ratkaista. Maksuvaralla tarkoitetaan sitä velkojen maksuun käytettävää rahamäärää, joka jää, kun tuloista on vähennetty pakolliset menot.

Velkajärjestely kuulostaa ehkä vähemmän pelottavalta kuin ulosotto. Monesti asiakas pelkääkin ulosottoon joutumista.

Myöhemmin hän saattaa kuitenkin tajuta, että kyse on joskus pikemminkin ulosottoon pääsemisestä. ”Ulosotto on lopulta helpotus”, Tuula Sadeharju sanoo. ”Monella on käsitys, että nyt ei voi tehdä mitään, kun on ulosotossa, mutta asia ei ole niin”, Kirsi Karttunen jatkaa.

Ulosotto ei vie kaikkia rahoja, eikä korko ole kohtuuton.

Ulosotto vie tavallisesti kolmasosan tuloista, joten hyvätuloiselle ulosotto saattaa olla huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin velkajärjestely. Joskus hyvätuloiselta menee ulosottoon 900 euroa kuukaudessa, kun taas maksuvara saattaisi olla 1500 euroa. Tällöin asiakas pitää kannattavampana pitää velat ulosotossa.

Neuvoja esittelee asiakkaalle eri vaihtoehtoja, mutta asiakas aina päättää, kuinka toimitaan.

EI RAKETTITIEDETTÄ

”Se, miten asioita aletaan hoitaa, on aina yksilöllistä. Omaa tilannetta ei voi suoraan verrata kenenkään toisen ihmisen tilanteeseen”, Kirsi Karttunen muistuttaa.

Aluksi tehdään aina kokonaiskartoitus ihmisen tilanteesta: miten tilanne on syntynyt ja miten hän näkee työllistymismahdollisuutensa. Myös asiakkaan iällä on merkitystä. ”Nuorelle ei välttämättä heti lähdetä hakemaan järjestelyä.” ”Kun asiakas ottaa yhteyttä, häntä pyydetään toimittamaan tietyt paperit neuvontaan jo ennen ensimmäistä tapaamista”, Aki Jauro sanoo.

Kyse ei ole mistään monimutkaisesta selonteosta: tarvittavat tiedot löytyvät jokaiselta kotoa.

Tärkeitä tietoja tilanteen selvittämiseksi ovat omat ja puolison tulot kuten palkka, päiväraha, eläke, asumistuki ja elatustuki tai elatusapu. Tarvitaan myös tositteet perheen menoista, joista tavallisimpia ovat asumiskulut, vesi ja sähkö, sekä tositteet elatusmaksujen ja päivähoitomaksujen määrästä ja vakuutuksista. Jos velkoja on ulosotossa, pitää pyytää ulosottovirastosta lista velallisen ulosottoasioista. Jos on muita velkoja ulosoton lisäksi, niistä kannattaa kirjata luettelo paperille. Velkaneuvonnasta lähetetään kysely velkojille, joten asiakkaan itsensä ei tarvitse tilata mitään maksullisia tositteita.

Aiemmin ei pyydetty tositteita ennen ensimmäistä tapaamista, ja tällöin kävi välillä niin, että asiakas ei saapunutkaan paikalle. Jos asiakas toimittaa määrätyt tositteet talous- ja velkaneuvontaan, se osoittaa, että hän on motivoitunut hoitamaan asiansa kuntoon. ”Nyt ei ole juurikaan jäänyt aikoja käyttämättä, kun on pyydetty tositteet etukäteen”, johtava talous- ja velkaneuvoja Jauro kertoo.”

Talous- ja velkaneuvontaan saa ja jopa kannattaa tulla puolison kanssa, vaikka vain itse olisi velkaneuvonnan tarpeessa, koska joka tapauksessa kummankin puolison rahatilannetta joudutaan kartoittamaan.

”Marttaliiton sivuilla on hyviä ohjeita (martat.fi/rahat), esimerkiksi menotaulukko, jonka avulla voi miettiä talouttaan”, Kirsi Karttunen vinkkaa.

Monesti kyse on pienistä valinnoista, esimerkiksi maksaako linja-autossa kertamaksulla vai kuukausikortilla.

Talous- ja velkaneuvonnassa voidaan yhdessä kartoittaa rahanmenoa. ”Tuloista vähennetään pakolliset menot kuten vuokra, vesi ja sähkö sekä muut toistuvat menot, jos sellaisia on. Summa, joka tämän jälkeen jää, jaetaan käyttövaroiksi. Summa voi olla esimerkiksi 400 euroa. Se tarkoittaa, että 400 euron summa jaetaan neljään osaan. Asiakas saa käyttää korkeintaan yhden osan viikossa menoihinsa. Vaikka raha loppuisi kesken viikon, ei haeta seuraavan viikon osuutta, muutoin viimeinen viikko ollaan rahattomana”, Aki Jauro selvittää. ”Jos viimeisellä viikolla on käytössä enemmän kuin sata euroa, silloin ylimääräisen saa käyttää.”

Kyse on lopulta aika yksinkertaisista asioista. ”Oman talouden hallinta ei ole rakettitiedettä.”

Talousasiat ovat pienellä harjoittelulla kenen tahansa opittavissa. Joillekuille riittää yksi sessio neuvonnassa, ja kun asiat on saatu hoidettua kuntoon, uusia vaikeuksia ei tule. Kun huomaa, että talouttaan voi hallita, se palkitsee ja motivoi jatkamaan.

Mutta on niitäkin, joilla hankaluudet toistuvat.

VELKAJÄRJESTELY VAI ULOSOTTO? Talous- ja velkaneuvojien puheissa vilahtelee monelle vieraita käsitteitä. Niitä on selitetty tarkemmin tämän jutun lopussa. ”Työtönkin voi päästä velkajärjestelyyn, jos maksuvaran puute on ilmeisen pysyvää ja työttömyys on jatkunut vähintään puolitoista vuotta yhtäjaksoisesti tai melkein yhtäjaksoisesti”, Aki Jauro kertoo.

TILANNE HALTUUN

09

VELKAJÄRJESTELYN VAIHEET

1.

2.

Selvitetään velallisen taloudellinen tilanne eli velkojen määrä, tulot, varat ja maksukyky.

Selvitetään, onko ylivelkaantumistilanne mahdollista hoitaa sopimalla velkojien kanssa tai onko mahdollista hakea Takuu-Säätiön takaamaa lainaa, jolla maksetaan kaikki senhetkiset velat, jolloin jäisi vain yksi velka kuukausittain hoidettavaksi.

3.

Jos edellytyksiä vapaaehtoiseen järjestelyyn ei ole ja jos edellytykset velkajärjestelyn hakemiseen täyttyvät, haetaan velkajärjestelyä käräjäoikeuden kautta.

4.

Laaditaan velkajärjestelyhakemus ja tarkistetaan, että kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana. Velkajärjestelyhakemus liitteineen toimitetaan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudessa hakemus otetaan käsittelyyn noin kuukauden päästä, jolloin hakemuksesta lähetetään kopiot velkojille.

Tällöin velkojilla on mahdollisuus lausua.

Jos velkojat vastustavat velkajärjestelyä, hakijalle lähetetään lausumapyyntö. Lausuman tekee neuvoja yhdessä hakijan kanssa. Se toimitetaan käräjäoikeuteen määräaikaan mennessä. Käräjäoikeus käsittelee lausumat ja kat-

TALOUS- JA VELKASANASTOA Ulosotto ja ulosmittaus Mikäli velkoja ei ole huomautuksista huolimatta saanut velkaa perittyä, velkoja voi hakea käräjäoikeuden päätöstä velan viemiseksi ulosottoon. Rahallisen velan määräämistä maksettavaksi sanotaan ulosmittaukseksi.

Mikäli tuloja on yli suojaosuuden, häneltä voidaan ulosmitata lain sallima määrä kuukaudessa. Mikäli hakijalla on huomattavaa varallisuutta, sitä ulosmitataan.

Kaikilla ulosoton asiakkailla ei ole myytävää omaisuutta.

Tällöin heidän tuloistaan ulosmitataan kuukausittain lain sallima määrä. On myös velallisia, joiden tulot ovat niin pienet, ettei minkäänlaista ulosmittausta pystytä tekemään. Jos velallisella ei ole tuloja ulosmitattavaksi eikä myöskään myytävää omaisuutta, velallinen katsotaan varattomaksi.

Palkasta (myös lomarahasta, luontoiseduista, provisioista ja palkkioista), eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata, mikäli tulot ylittävät suojaosuuden. Ulosmitattava summa lasketaan nettotuloista eli verojen jälkeen käteen jäävästä rahasta. Sosiaaliavustuksia ja -tukia, kuten asumistukea ja lapsilisää ei ulosmitata.

Maksuvara Maksuvara on verojen jälkeen käteen jäävien kuukausitulojen ja välttämättömien menojen välinen erotus, joka tulee käyttää velkojen maksamiseen. Järjestelyluoton kuukausierä on maksuvaran mukainen. Sitä ei siis voi päättää itse.

soo, kumman lausuman se hyväksyy. Mikäli se hyväksyy velkojan lausuman, velalliselle tulee hylkäävä päätös. Järjestelyä voi hakea uudestaan aikaisintaan kahden vuoden päästä.

Mikäli käräjäoikeus hyväksyy hakijan lausuman, tehdään velkajärjestelyn aloituspäätös ja määrätään selvittäjä.

Selvittäjän tehtävänä on 1–4 kuukauden aikana laatia maksuohjelmaehdotus.

5.

Maksuohjelmaehdotuksesta varataan asianosaisille eli velallisille ja velkojille tilaisuus lausua, jos ehdotuksessa on huomauttamista.

6.

Mikäli kenelläkään ei ole lausuttavaa, käräjäoikeus vahvistaa päätöksen. Päätöksestä näkyy, koska velkajärjestely alkaa ja koska se päättyy. Siitä näkyy myös, mitä ja milloin kullekin velkojalle maksetaan. Siinä on myös määräykset, miten pitää toimia, jos tulot nousevat tai jos saa kertaluontoisia tuloja.

7.

Jos velallinen on toiminut maksuohjelman määräysten mukaisesti, hän vapautuu lopuista veloistaan ja hänen luottotietonsa palautuvat, kun maksuohjelma päättyy.

Järjestelyluotto eli järjestelylaina Velkaantuneella ihmisellä saattaa olla useita eri velkoja maksettavanaan. Velkojen kuukausittaiset maksut ovat joskus niin suuria, ettei niiden hoito välttämättä pitkään onnistu. Mikäli velallisella on vakituiset tulot (eläke- tai työtulo) ja riittävästi maksuvaraa velan maksuun, voidaan hakea Takuu-Säätiön takaamaa lainaa. Mikäli takaus myönnetään, lainalla maksetaan kaikki senhetkiset velat, jolloin hoidettavaksi jää ainoastaan yksi velka, jota hakija pystyy maksamaan, ja elämiseen jää riittävästi varoja. Velkojen kokonaismäärä saa olla korkeintaan 34 000 euroa, ja maksuvaran pitää olla riittävä velan pois maksuun. Yhdistettäviä velkoja voivat olla kaikki hakijan senhetkiset velat, esimerkiksi pankkilainat, luottokorttivelat, pikavipit ja osamaksuvelat sekä vuokravelat. Opintolaina ei kuulu yhdisteltävään lainaan. Sen hoitamiseen pitää jäädä rahaa maksuvarasta.

Lausuma Lausuma tarkoittaa virallista lausuntoa, joka tehdään, mikäli velkojat vastustavat velkajärjestelyn myöntämistä. Tällöin tulee käräjäoikeudesta hakijalle lausumapyyntö. Velkaneuvojat laativat lausuman hakijan kanssa määräaikaan mennessä ja toimittavat sen käräjäoikeuteen.

Velkajärjestely Velkajärjestely on viimeinen vaihtoehto ratkaista ylivelkaantumistilanne. Lakisääteisen yksityishenkilön velkajärjestelyn kaikissa vaiheissa velallinen voi saada apua ja neuvoja talous- ja velkaneuvojilta.

Lisätietoja osoitteesta tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/talousjavelkaneuvonta.html

010

ETAPPILEHTI 02/2015

Kuinka suomalaiset työllistyvät eri ammateissa?

Ajankohtaiset selvitykset kertovat työllistymisestä eri ammatteihin.

TEKSTI Milla Hillberg KUVITUS Lasse Heliävirta

PUHELINMYYJÄ

TYÖTÖN

Puhelinmyyjät työllistyvät hyvin. Yleislääkärit löytyvät myös hyvin työllistyvien listalta. Työ- ja elinkeinoministeriön eli TEM:n selvitys vuodelta 2015 listaa 13 työvoimapulasta kärsivää ammattia, joista esimerkkejä ovat puheterapeutit, yleislääkärit ja lastentarhanopettajat. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja myyjät saavat hyvin töitä.

Vuoden 2015 kesällä työttömiä oli 232 000, ja työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Arvio työllisyyden kehityksestä on jonkin verran aiempaa lupaavampi: työllisyystilanteen uskotaan paranevan vuoden 2015 loppua kohti jonkin verran. Heinäkuun arvio on myös hieman parempi kuin alkuvuoden arvio.

TOIMITTAJA

SIIVOOJA

Toimittajista on ylitarjontaa. TEM:n selvityksen 200:sta ammatista noin kolmasosa on ylitarjonta-ammatteja. Näitä ammatteja ovat esimerkiksi yleissihteerit, pukuompelijat, kuvataiteilijat, toimittajat, konepuusepät sekä mainonnan ja markkinnoinnin erityisasiantuntijat. Mukana näyttäisi olevan sekä korkeakoulutuksen että muun koulutuksen vaativia ammatteja.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan siivoojista on arvioitu olevan pulaa, tai se on työllisyyden suhteen tasapainossa oleva ammatti joillakin alueilla. Pääkaupunkiseudulla ei näyttäisi olevan pulaa siivoojista toisin kuin Pirkanmaalla, missä on raportin mukaan mukaan vaikeaa löytää työvoimaa nykyisillä työehdoilla ja palkkatasolla.

011

Monen ammatin TE-toimisto TEKSTI Milla Hillberg KUVA Sami Taberman

Pirkanmaan TE-toimiston työntekijöiden joukosta löytyy eri alojen ammattilaisia.

Ammatinvalinnanpsykologi, yritysneuvoja ja EURES-asiantuntija tekevät erilaista työtä, vaikka työpaikka on kaikilla sama.

AMMATINVALINTAPSYKOLOGI TANJA JOSEFSSON on työskennellyt TE-toimistossa ammatinvalintapsykologina reilut kymmenen vuotta. ”Pääosin ohjaan nuoria alle 30-vuotiaita asiakkaita. Asiakaskohtaamiset ovat se, mistä nautin työssäni. Pelkkä paperityö ei olisi niin kiehtovaa. Jos voi auttaa asiakasta löytämään itselleen sopivaa polkua kohti työelämää ja koulutusta, työn tavoite on saavutettu”, Josefsson kertoo.

Josefsson tapaa kolmesta neljään asiakasta päivässä. Hän vastaa runsaaseen määrään sähköposteja ja selvittää asioita asiakkaiden kanssa puhelimen vä lityksellä. Josefsson myös kirjaa ylös urajärjestelmään asiakaskohtaamisissa läpikäytyjä asioita. Lisäksi työntekijöiden tavoite on lähiaikoina alkaa palvella lähikuntien asiakkaita videoyhteyden kautta. ”Pääsääntöisesti tämä on nopeatempoinen psykologinen prosessi. Prosessit ovat lyhyitä ja asiakkaita on paljon.”

Asiakkaiden erilaiset lähtökohdat tekevät työstä mielenkiintoista ja yllättävää. Asiakkailla on hyvin erilaiset koulutus- ja työhistoriat.

Työnkuva ja asiakkaat ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa. TE-toimiston psykologeille tulee vähemmän nuoria asiakkaita, jotka ovat ilman ensimmäistä opiskelupaikkaa: kouluihin on tullut ohjauspalveluja ja lisää koulutuspaikkoja. ”Uskoisin, että suurella osalla nuorista menee aika hyvin.

Nuorilla on kykyjä etsiä tietoa ja selvitellä ongelmiaan. Nuoren elämä on voinut olla myös rankkaa. Taustalla voi olla vanhempien työttömyyttä ja muita vaikeuksia. Tällöin oman polun löytäminen koulutuksesta ja työelämästä voi olla haasteellisempaa ja viedä aikaa.”

Ongelmien taustalla saattavat olla lamavuosien vaikutukset.

Monesti nuorille on kuitenkin tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. ”Nuoren hankalakin tilanne voi lähteä parempaan suuntaan, jos nuori löytää itselleen sopivan alun ammatilliselle polulleen esimerkiksi nuorten työpajalta tai työkokeilusta. Vaihtoehtojen laajuus saattaa olla ongelma osalle nuorista, sillä vaihtoehtoja riittää ulkomaille lähtöä myöten.”

TE-toimiston psykologi tekee lausuntoja asiakkaille vaikkapa oppilaitoksia varten, sekä testejä, jotka mittaavat ammatilli-

sia kiinnostuksia, persoonallisuutta ja kykytasoa. Asiakkaalle annetaan usein käyntien välissä joko kotitehtäviä, tai hän tekee testejä TE-toimiston testihuoneessa. ”Yhtä sopivaa ammattia testeissä harvoin löytyy, mutta testien avulla pyritään asiakkaan omien vahvuuksien ja kiinnostuksenkohteiden löytämiseen, sekä lisätään itsetuntemusta”, Josefsson kertoo työstään.

Ammatinvalintapsykologin työ on itsenäistä ja käytännönläheistä työtä, jossa tarvitsee olla hereillä yhteiskunnan ympäröivän tilanteen suhteen. ”Ohjaustilanteet voivat olla hankaliakin, sillä yhteiskunta ja sen haasteet ovat niin monimuotoisia.”

EURES-ASIANTUNTIJA ”EURES-asiantuntija tuntee eurooppalaiset työmarkkinat, joten autan työssäni yrityksiä sopivan työntekijän rekrytoinnissa”, TE-toimiston EURES-asiantuntija Elina Wallin-Mattila kertoo työstään.

EURES on eurooppalainen työnvälitysverkosto. Suomessa on 32 EURES-asiantuntijaa.

Pääosa Wallin-Mattilan asiakkaista on yrityksiä. Työntekijän hakua laajennetaan Eurooppaan, jos sopivaa työntekijää ei löydetä Suomesta. EURES-neuvojan työn lisäksi Wallin-Mattila neuvoo myös yrityksiä työntekijän oleskelulupa-asioissa.

Työnhakija-asiakkaita hän tapaa rekrytointimessuilla, joilla hän kertoo työnhaun mahdollisuuksista ulkomailla.

EURES-neuvojan työ on monipuolista, ja siinä tarvitaan ongelmanratkaisutaitoa, kehittävää työotetta, auttamisenhalua ja oikeaa asennetta. ”Tämä on työ, jossa tarvitaan vuorovaikutus- ja kielitaitoa.

Työtä tehdessä oppii: ei tule päivää, jolloin ei tulisi uutta asiaa vastaan.”

Wallin-Mattilan työkaveriverkosto on Euroopan laajuinen.

Hän on käynyt Euroopan komission järjestämän EURES-neuvojan koulutuksen: Syksyllä 2015 eri maiden EURES-neuvojat kokoontuivat päätösseminaariin Italiaan. Aikaisemmin samana vuonna Wallin-Mattila teki heidän kanssaan ryhmätyön etänä.

012

ETAPPILEHTI 02/2015

▲ Tanja Josefsson, Elina Wallin-Mattila ja Harri Katajisto ovat kaikki TE-toimiston työntekijöitä, mutta tekevät hyvin erityyppistä työtä.

Työvuosia TE-toimistossa Wallin-Mattilalle on kertynyt vuodesta 2007. Hän on ollut kiinnostunut kansainvälisestä työnvälityksestä ja on tyytyväinen saatuaan mahdollisuuden kouluttautua eteenpäin EURES-neuvojaksi. Koulutukseltaan Wallin-Mattila on yhteiskuntatieteiden maisteri, jolla on myös opettajan opinnot. Hänellä on myös monipuolinen kansainvälinen tausta. ”Olen ollut harjoittelussa Suomen UNESCO-edustustossa ja työskennellyt EU-puheenjohtajuussihteeristössä”, hän kertoo taustastaan.

Uusia tuulia EURES- työhön tuovat yrityksille tarjottavat uudet kansainväliset palvelut Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hankkeen tukemana. Yritykset voivat hankkia työpaikkasuomeksi kutsuttua kielikoulutusta ulkomaalaisille työntekijöilleen. ”EURES-työssäni voin kannustaa asiakkaitani näkemään kansainvälisen osaamisen tuomia etuja, ja se tekee työstäni mielenkiintoista ja antoisaa”, Wallin-Mattila tiivistää.

YRITYSNEUVOJA ”Kierrän yrityksiä. Yrityskäyntejä kertyy yli sata vuodessa”, kauppatieteiden maisteri Harri Katajisto kuvailee työtään yritysneuvojana TE-toimistossa.

Katajistolla on takanaan työvuosia myös muualla kuin TEtoimistossa. Hän on työskennellyt tiedottajana Taidemuseossa, luottoneuvojana pankissa ja ollut kehitysvamma-alalla sekä koulutus- ja kehityshankkeissa Tampellan Teollisuusop-

pilaitoksessa. Viime vuonna Katajisto palasi takaisin pitkältä virkavapaalta TE-toimiston yrityspalveluihin.

Katajiston vastuulla TE-toimistossa ovat yrityksen kehityspalvelut ja osaamisen kehityspalvelut sekä rekrytointipalvelut. Yritysten ja osaamisen kehittämispalveluissa hän tekee Pirkanmaan ELY:n palveluiden kenttätyötä yrityksissä. Hän tekee yrityskäyntejä ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yritysneuvojan työ on verkostotyötä: ”Yritykset saavat yhdestä luukusta kaikki julkiset yrityspalvelut verkoston sisällä. En ole ainut 'luukku', vaan koko verkosto on käytettävissä kauttani. Selvitän palvelutarpeita yrityksissä.”

Asiakkaat ovat monesti kansainvälisiä, ja työssä tarvitsee myös kielitaitoa: ”Ei ole niin paljon eroa, että onko ollut yrittäjänä Suomessa vai Syyriassa tai Irakissa. Kaukaa tulevat voivat olla joskus innokkaampia yrittäjiä kuin suomalaiset. He ovat tottuneet liiketoimintaan omassa maassaan.”

Positiivista työssä on yrittäjien innokkuus ja yrittäjäkentän kasvu, vaikka uutiset kertovat joskus toista. ”Minulla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä asiakkaina, ja monella on draivi päällä, mikä yllättää positiivisesti”, Katajisto selittää.

Yritysneuvoja palvelee montaa eri yritystä samanaikaisesti, joten yritysneuvojan on osattava pitää langat käsissään monen eri työtehtävän parissa työskennellessään. Työ on ihmisläheistä, ja siinä eletään jatkuvassa muutoksessa. ”Työssä on läsnä muutos. Julkinen hallinto ja yrityskenttä muuttuvat koko ajan, joten työtä on osattava tehdä muutoksen keskellä ja lähteä uusien seikkailujen keskelle.”

013

Urakka ohitte TEKSTI Milla Hillberg KUVA Sami Taberman

Martti työskenteli Etapin Autopajalla esimiestehtävissä. Hänellä on takanaan työura autonkorjauksen parissa. ”Urakka ohitte”, toteaa eläkkeelle syyskuussa jäänyt Martti.

VESILAHDELTA KOTOISIN oleva Martti Ohralahti, 63, aloitti vuonna 1970 uransa Fiat-merkkikorjaamon asentajana. Hän viihtyi työpaikassa parikymmentä vuotta. Myöhemmin hän työskenteli Satakunnan lennostossa muutaman vuoden autopuolella ja Euromasterilla rengaspuolella. Martilla on autosähkö- ja elektroniikka-alan koulutus. ”Lennostossa yhteishenki oli hyvä”, Martti muistelee vanhaa työpaikkaansa.

Martti aloitti työt Tampereen Seudun Työttömät ry:ssä vuonna 2000. Hän työskenteli aluksi pajalaisena muiden mukana, kunnes silloinen toiminnanjohtaja Jouko Toivonen ylensi hänet työnjohtajaksi autopuolelle. Myöhemmin, vuonna 2007, Martti siirtyi koko Autopajan vetäjäksi.

Esimiestyö tuli Martille yllätyksenä. Parhaimmillaan hänellä oli 16 alaista Etapilla. Naisiakin on ollut Autopajalla muutamia. ”Olen kokenut sen vastuulliseksi työksi”, Martti kuvailee esimiestyötä.

Työt Etapilla ovat olleet vaihtelevia. Autopaja on yleiskorjaamo, eikä se ole keskittynyt vain yhteen automerkkiin. Martti on ohjannut työntekijöitä, tilannut varaosia sekä tehnyt muuta pajan arkeen liittyvää työpäiviensä aikana. ”Paikalla on oltava koko ajan. Työ on kokopäivätyötä.”

Suurena saavutuksena urallaan Etapilla Martti pitää pajoilla aloitettua oppisopimuskoulutusta. Autopajalla nykyisinkin työskentelevä Mika oli ensimmäinen oppisopimuskoulutettava.

Muut Etapin työpajat ovat tulleet perässä oppisopimuskoulutuksien perustamisessa.

TYÖNTEKIJÖIDEN ONNISTUMISIA Pajan työntekijöitä kuvattaessaan Martti huomioi erityisesti maahanmuuttajat. Hän on ystävystynyt monen maahanmuuttajan kanssa. ”Aina jutellaan, kun jossain nähdään. Kun Etapille tulee maahanmuuttajia, heidät täytyy saada työelämään.”

Maahanmuuttajat tulevat Tredun ja Aikuiskoulutuskeskuksen kautta työharjoitteluihin Etapin Autopajalle. He menevät ensin kieliopintojaksolle muualla ja työskentelevät sitten harjoittelujaksolla Autopajalla.

”Myös yhdyskuntapalvelijoita on ollut autopuolella koko ajan”, kertoo Martti.

Käytännön asiat yhdyskuntapalvelijoiden kanssa ovat toimineet, vaikka yhdyskuntapalvelukset ovat aiheuttaneet erityisjärjestelyjä pajalla. ”Työpajalla on ollut monia onnistumisia”, Martti kertoo ylpeänä muistakin työntekijöistä. ”Useat autopajalaiset ovat olleet ensin 2–3 vuotta työttömänä ja päässeet sitten työelämään.”

Myös Martin omaa työuraa pidetään Etapilla onnistumisena. Etapin toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta kuvaa Martin työpanosta Autopajalla: ”Martti on itsenäinen persoona, joka tuo esille jämptisti omia näkemyksiään ja joka on samalla ohjannut aktiivisesti Etapin työntekijöitä ja antanut asiakkaille hyviä vinkkejä. Vuosien aikana Martti on kerännyt hyvän asiakaspiirin ympärilleen. Olen kuullut vain hyvää työnlaadusta.”

ELÄKKEELLÄ KALASTAMAAN Viimeinen vuosi töissä oli Martille vaikea henkilökohtaisista syistä johtuen: hän kohtasi paljon menetyksiä elämässä. Nyt toivottavasti helpottaa, ja Martti voi keskittyä mukaviin harrastuksiin. ”Ei tule harrastuksien puutetta eläkkeellä”, Martti toteaa.

Martille on jäänyt maatila, ja lisäksi hän on toiminut toistakymmentä vuotta taloyhtiön puheenjohtajana. Hän harrastaa kalastusta Pyhäjärvellä. Se on Martille ”toinen elinkeino”.

Martti toivoo terveyden riittävän eläkkeellä ja lupaa tulla vielä poikkeamaan Etapille. ”Voin antaa konsultin apua tulevaisuudessakin”, Martti lupaa.

Etappi on ollut hänelle hyvä työpaikka. Pitkäaikaiset asiakkaat työpaikalta, mukaan lukien kymmenet naisasiakkaat, jäävät kaipaamaan.

Autopajan työnohjaaja Antti-Jussi Halme kertoo Martista: ”Paljon ammattitaitoa lähtee Martin mukana. Hänen ammattitaitonsa kattaa kaikki merkit ja mallit. Hän on myös sosiaalinen ihminen, joka tulee juttuun kaikkien kanssa.”

Etappi on ollut Martille työpaikka, jossa hän on viihtynyt. ”Kiitän työtovereita ja yhteistyökumppaneita yhteistyöstä.”

014

Ylös penkistä!

TEKSTI Sari Harsu ja Susanna Oksanen KUVITUS Aatu Seppänen

Ihmiset istuvat yhä enemmän sekä työssä että vapaa-ajalla. Istumatyö on nykyään kaikkien yleisin työmuoto. On tavallista istua pitkään tietokoneen ääressä käsi hiirellä. Tällainen asento on kuitenkin ihmiselle luonnoton ja siksi haitallinen.

ISTUESSA SUURET lihasryhmät ovat passiivisina, mutta yksittäiset pienet lihasryhmät voivat olla liiankin aktiivisina yksipuolisen asennon takia. Siksi energiankulutus on alhaista, mutta jotkin kehon osat voivat väsyä yksipuolisesta rasituksesta.

Seisomaan noustessa monet näistä ongelmista poistuvat.

Nykyihmisen on vaikea välttää istumista kokonaan, mutta sitä voi helposti vähentää. Myös istuma-asentoihin kannattaa kiinnittää huomiota, ja asentoa on syytä vaihdella. Perustyötuolille ja -pöydälle sekä tavanomaiselle hiirelle on monenlaisia ergonomisempia vaihtoehtoja, ja myös erilaisia ranne- ja kyynärtukia on saatavilla. Jos tällaisiin välineisiin ei ole mahdollisuutta, tietokoneen äärestä voi vähintäänkin nousta ylös riittävän usein. Ylös nouseminen ja liikkuminen ovat parasta istumisesta aiheutuvien vaivojen ennalta ehkäisyä ja hoitoa.

VIRKISTY TAUOILLA Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan liiallinen istuminen on neljänneksi suurin yksittäinen kuolemanriski. Aikuiset suomalaiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan, nuoret ja lapset lähes saman verran. Istuminen on haitaksi erityisesti tuki- ja liikuntaelimistölle sekä sydämelle ja verenkierrolle; istuminen on useimmille lihaksille lähes täydellinen lepotila.

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tänä vuonna kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi. Istumisen aiheuttamat haitat vähenevät helposti välttämällä istumista ja paikallaan oloa aina kun voi, kulkemalla paikasta toiseen kävellen tai pyöräillen ja pyrkimällä vaihtelemaan asentoja päivän mittaan.

Jo istumisen säännöllisellä tauottamisella ja lyhyillä liikuntatuokioilla on positiivisia terveysvaikutuksia. Muutaman minuutin seisominen nostaa kehon energiankulutusta 10–13 prosenttia ja ehkäisee istumisen vaivoja tehokkaasti. Seisominen myös parantaa verensokeriarvoja ja laskee kolesterolia sekä

virkistää aivojen verenkiertoa. Suosituksena on, että tuolista noustaan ylös pari kertaa tunnissa – samalla voi vaikka hakea lasillisen vettä tai venytellä.

HUOMIOI RISKITEKIJÄT Istumisen vuoksi riski sairastua joihinkin tauteihin saattaa kaksinkertaistua. Istumisen aiheuttamia haittoja on verrattu jopa alkoholin ja tupakoinnin terveyshaittoihin, sillä kyse on hyvin samankaltaisesta riskitekijästä liittyen sydänsairauksiin, kakkostyypin diabetekseen ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Istuminen myös lihottaa, väsyttää sekä hidastaa aineenvaihduntaa ja ruoansulatusta. On tutkittu, että kuntoliikuntakaan ei kompensoi runsaan istumisen haittoja – on siis tärkeää liikkua, mutta samalla myös vähentää istumisen määrää. Kaikkia haittoja ei vielä edes tiedetä, sillä tutkijat ovat heränneet selvittämään istumisen vaaroja vasta viime vuosina.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet eli TULE-sairaudet ovat yleisimpiä työhön liittyviä vaivoja. Näistä tyypillisimpiä ovat selkäkivut tai -vammat ja toistuvasta rasituksesta johtuvat vammat raajoissa. TULE-sairauksia aiheuttavat istumisen lisäksi esimerkiksi raskaat taakat ja niiden siirtely käsin, kuormittavat ja hankalat työasennot ja -liikkeet, tärinä, kylmyys sekä fyysisesti hyvin yksitoikkoinen työ.

Joskus hyvin pienet muutokset auttavat paljon. Esimerkiksi kädensijan korkeuden nostaminen työnnettävässä kärryssä vähentää rasitusta. Muutenkin työskentelykorkeuteen on tärkeää kiinnittää huomiota.

HELPOMPI EHKÄISTÄ KUIN KORJATA Etapissa on harjoittelemassa sosiaalialan opiskelija Jere Harjula, joka on myös koulutettu hieroja. Hän kertoo, että hierontaan tulevien ihmisten tyypillisimpiä ongelmia ovat juuri tieto-

016

ETAPPILEHTI 02/2015

■ Ergonomia on tieteenala, joka tutkii ihmisten ja jonkin toiminnallisen kokonaisuuden välistä vuorovaikutusta sekä tekniikan ja toiminnan sovittamista ihmisille. Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta ja hyvinvointia. Ergonomia-sana tulee kreikan kielen työtä tarkoittavasta ergo-sanasta ja luonnonlakeja tarkoittavasta sanasta nomos.

koneen ääressä hankitut niska-hartiaseudun jumit. ”Kaikki pitkäaikainen saman toistaminen on pahasta”, Jere sanoo.

Jos työtason korkeutta pystyy muuttelemaan, niin on suotavaa välillä tehdä. ”Myös hiirikättä kannattaa vaihtaa. Tauot ja jumpat ovat aina hyväksi.”

Jos ihminen on vuosikausia istunut paljon ja liikkunut vähän, kaikki lihasjumit eivät yhdellä hieronnalla korjaannu. Toki olo kuitenkin yleensä jo yhden käyntikerran jälkeen helpottuu, silloin kun jotakin on paikallisesti jumissa. ”Jos viisikään hierontakertaa ei auta, neuvon asiakkaan jatkotoimenpiteisiin.”

Tapauskohtaisesti Jere saattaa ohjeistaa myös joidenkin verryttely- tai venyttelyliikkeiden tekemiseen.

”Ennaltaehkäisy on järkevämpää ja tärkeämpää kuin jo syntyneiden ongelmien korjaaminen niin ihmisen itsensä kuin yhteiskunnan varojenkin kannalta.”

VARO STRESSIÄ Liikunnassa Jere korostaa monipuolisuuden merkitystä. ”Ei tarvitse välttämättä aina käydä kuntosalilla. Perusjutut kuten kävely tai sauvakävely ovat hyviä, samoin venyttely ja verryttely.”

Jere muistuttaa, että ihminen kokonaisuus. Meihin ei vaikuta pelkästään se, mitä teemme tai emme tee fyysisesti. ”Myös ihmisten paine ja stressi näkyy lihastasolla yhtä paljon.”

Jatkuva informaatiotulva ja liian kiireinen tahti työssä ja vapaa-ajalla käy ihmiselle raskaaksi. Jeren mukaan välillä pitäisi nollata. ”On tärkeää osata ottaa päivästä hetkiä, jolloin voi rentoutua ja tehdä asioita, jotka voimaannuttavat. Joku menee kylpylään, joku tekee jotain muuta.”

Pienet tärkeät asiat saattavat joskus unohtua. Hieronnassakin lihasjumien avaamisen lisäksi olennaista on, että ylipäänsä kosketaan. ”Kosketus tuo mielihyvää.”

017

LAPIN TALLAAJAT TEKSTI Aatu Keränen ja Petri Rohkimainen KUVAT Aatu Keränen

Seitsemän nuorta pääsi kokemaan viikon retken Suomen Lapissa Hetta–Pallas-reitillä. Osallistujat olivat aiemmilla kolmen kuukauden Luontopolkua eteenpäin -hankkeen pajajaksoilla mukana olleita. Matkalaiset lähtivät sunnuntaina 6. syyskuuta rinkkoineen kohti pohjoista, mistä palasivat takaisin seuraavana lauantaina rinkat tyhjempinä eväistä mutta täynnä elämyksiä.

AUTO PYSÄHTYY. Viimeinen vesipullojen täyttö kraanasta.

Tavaroiden tarkistus. Viimeinen silmäys sivistystä Vuontispirtin edustalla, rinkka selkään ja vaeltamaan ruskaisten metsiköiden ja jylhien tunturien tykö. Hetta–Pallas-reitti alkaa kevyesti kilometrin tasanteisella polulla juuri ennen useamman kilometrin pituista nousua, ja noin viiden kilometrin jälkeen saavumme ensimäiselle majoituspaikalle, Montellinmajaan.

Nousu on tiukka ja saa jokaisen hikkoilemaan viimmeisetkin kuona-aineet kehosta ulos.

Aurinko paistaa hennon lämmittävästi kasvoille jokaisena päivänä tunturiviiman hieman viilentäessä samanaikaisesti.

Montellin majan ensimäinen nähtävyys havaittu: autiotuvan alla vartioiva hiiri on tullut tarkistamaan, mistä meteli tulee.

Illaksi kaikki odottavat revontulia innolla, ja pienestä skeptisyydestämme huolimatta ne tulevat esiin pilviverhojen takaa silmiemme iloksi.

Rapinan kuuluessa pusikoista ja iltahämärän syvyyksissä Aatu etsiskelee parhainta paikkaa kuvata taivaallista näytöstä ja hän etsiskelee sitä vielä muiden nukkumaan mennessä. Kevyesti ja ehkä hieman vajavaisilla unilla herätessä uuteen aamuun tunturin juurilta on olo hieman kylmistynyt ja kostea, mutta kasvoilta on erotettavissa selkeästi korviin asti venyvä hymy.

Aamupuuron sekä -kahvin jälkeen on hyvä jatkaa vaellusta kohti Suaskurun nuotiopaikkaa, minne pääsemme ylittämällä ensimäiset kolme mittavan kokoista tunturia, jonka jälkeen pääsemme nauttimaan eväistämme ja kahvista, samalla tutustuen paikalla oleviin muihin vaeltajiin. Matka on hikinen mutta palkitseva.

Aterioituamme Suaskurussa ja täytettyämme vesipullomme purosta, matka jatkuu ripeästi seuraavan kolmen tunturin luokse, jotka ovat edeltäviä hieman pienempiä, mutta sehän kelpaa toisen päivän loppumatkalle.

018

■ Ensimmäisen illan ylimääräinen vaellus Montellin majan viereiselle tunturille avasi huikean auringonlaskunäkymän. Valkoinen sammaloitunut mineraali oli hieno löytö.

Hannukuruun saapumisen ehdottoman maukas palkinto on saunominen sekä kristallinkirkkaassa lähdelammessa uiminen, jonka viileys muistuttaa kutakuinkin avantoa.

Osin hikisen ja osin viileän yön jälkeen, riippuen nukkuiko ylä- vai alapedillä, on edessä kevyin vaelluspäivä johtuen tasaisesta maastosta. Sitä riittää aina Tappuriin saakka, minne osa ryhmästä majottuu, kun taas toiset vaeltavat pidemmän reitin Pallakselle saakka kohdaten siellä muutaman tunturinousunkin, ja kolmas osa vaeltaa Hietajärvelle lyhyimmän reitin.

Viimeinen yö menee autiotuvassa johtuen navakasta tuulesta, johon ei voi pystyttää telttaa, helposti ainakaan. Petrin loue toimii tästä esimerkkinä, nimittäin pystytyksen jälkeen se ampaisee irti maasta ja jää pyörimään narun varaan oksasta kuin tuuliviiri. Petrikin tulee autiotupaan tavaroineen.

Tappurissa on pitkä ja helppo rentoutumispäivä, jonka osa hyödyntää valokuvaten ja osa vain rennosti makoillen.

Edeltävää yötä hieman sopivimmissa lämmöissä vietetty yö menee hieman huonosti nukkuen, mutta ei se viimeisen päivän vaellusta hidasta. Viimeinen pätkä on pelkkää tasaista metsää, jonka taitamme muutamassa tunnissa. Saavuttuamme tapaamispaikalle Ketomellaan jää muita odotellessa vielä aikaa valokuvaamiselle ja jalkojen vilvoittelulle viereisessä järvessä.

Porukan valmistautuessa lähtöön kohti Leviä on tunnelma väsynyt mutta onnellinen ja hilpeä.

Reissu on kutakuinkin täydellinen, vaikka koko reittiä ei pääsekään vaeltamaan. Maisemat, tunturipurojen raikkaus, luonnon rauha sekä kauniit revontulet saavat murheet pyyhkiytymään mielestä pois. Yhtä vaellusta rikkaampana palaamme kotiin ja haaveilemme jos seuraavasta matkasta.

▼ Suastunturilla saimme maistaa syksyn enimmäiset puolukat, jotka olivat erityisen hyviä. Lapin taikaa.

019

TEKSTI Milla Hillberg KUVA Sami Taberman

AATU TRIKKAA

■ Kukaan ei vahingoittunut tätä stunttia valokuvattaessa. Aatu Seppänen kertoo harrastuksestaan seuraavalla sivulla.

Trikkaus on akrobatian muoto, jossa yhdistyvät taistelulajit, telinevoimistelu ja break dance -tanssi. Ne yhdistetään trikkauksessa liikesarjoiksi. Lajia pitkään tehneen Unito-ryhmän jäsenen Aatu Seppäsen, 25, mielestä trikkaus ei vaadi täydellistä peruskuntoa, vaan kyse on enemmän räjähtävästä voimasta.

AATU ON intohimoinen trikkaaja. Hän muutti Tampereelle lajin perässä ja on trikannut melkein yksitoista vuotta.

Trikkauksen lisäksi Aatu on mukana Etapin Mediapajalla harjoittelemassa digitaalista maalaamista. Kaveri neuvoi Aatua hakeutumaan Mediapajalle, ja nyt hän tekee pajalla itse alusta lähtien kuvitustyötä tietokoneella.

Trikkaus on lajina uusi Suomessa, ja harrastajia on yhä melko vähän. Ammattimaisia trikkaajia on vielä vähemmän. Jokainen ei ymmärrä trikkaus-sanan kuullessaan, mistä on kyse. Akrobatialaji on kuitenkin lähtöisin muutaman vuosikymmenen takaisista Yhdysvaltojen sport karate -piireistä, joista se on kulkeutunut Suomeen. Laji on vauhdikas ja monenlaisia kykyjä vaativa urheilulaji: siihen kuuluu potkuja, voltteja ja kierrehyppyjä. ”Trikkauksesta saa päivittäisen annoksen adrenaliinia”, Aatu kuvaa.

MAINOKSIIN JA TELEVISIOON Alkujaan kahden ryhmän yhdistymisestä syntynyt Unito on ainoita esiintyviä trikkausryhmiä Suomessa. Unitosta on myös muotoutunut yritys muutama vuosi sitten. Aatu innostuu puhuessaan ryhmän saavutuksista. Unito osallistui vuoden 2011 Talent Suomi -ohjelmaan ja pääsi finaaliin. Aatukin oli mukana finaaliesiintymisessä, ja se oli tuolloin vasta hänen kolmas trikkauskeikkansa. ”Esiintyminen tuntui parhaalta ikinä”, Aatu kertoo. ”Yhteinen rakkaus lajiin on kasvanut yhteiseksi rakkaudeksi kaikenlaista liikettä, esiintymistä ja luovuutta kohtaan. Kaikki meistä tykkäävät siitä, mitä me tehdään.”

Esiintymisiä on ollut Talentin lisäksi ainakin Urheilugaalassa ja Summerissa. Trikkausta on kuvattu ulkomailla näytettäväksi, ja sitä on nähty myös Suomessa Satakunnan ammattikorkeakoulun tekemänä elokuvateatterien mainoksissa.

Silloin jotkut kaverit soittelivat Aatulle, että siellä se trikkaus nyt pyörii.

Trikkaaminen on antanut paljon. Sen mukana on tullut kaverit ja rento, vastaanottavainen trikkaajien yhteisö. ”Se on vähän niin kuin skeittikulttuuri.”

Kuka vain voi periaatteessa ottaa yhteyttä trikkausporukoihin ja lähteä lajiin mukaan. Naisharrastajia on trikkauk-

sen parissa kuitenkin vähän. Yhtenä syynä Aatu näkee lajin fyysisyyden, vaikka toisaalta naisilla saattaa olla notkeutta etunaan. Jotain laji myös ”ottaa”, sillä trikkauksessa tapahtuu loukkaantumisia. Aatu on itsekin saanut useita liikuntavammoja ja murtumia. ”Muihin esiintyvien taiteilijoiden ryhmiin verrattuna Unito on vauhdikkaampi ja villimpi.”

Suosion syynä voi olla myös tahdonvoima ja yritteliäisyys, sillä Aatukin pääsi kotiin vasta puoleltaöin ryhmän nykyisen projektin, Voitolla yöhön -ohjelman, harjoituksista. Esitykset vaativat paljon treeniä, mutta hän on kuitenkin positiivisella mielellä: ”Oli kiva päästä isommalle lavalle, tykkään adrenaliinista ja jännityksestä”.

Voitolla yöhön -televisio-ohjelmassa julkisuuden henkilöt opettelevat viikossa uuden taidon. Unito sai opetettavakseen Aki Linnanahteen ja Elina Kottosen. Aatukin pääsi mukaan kahteen suoraan lähetykseen, ja lisäksi viikolla kuvattiin harjoituksia Helsingissä. ”Kaikki meni alusta loppuun hyvin, paitsi että julkkikset saivat joitakin vammoja kuten mustelmia ja venähdyksen. Oli mukavaa tutustua heihin. Kuvauksissa oli hyvä energia ja oli hauskaa olla taas televisiossa.”

HAAVEENA LEFFABISNES Nuoren, lahjakkaan miehen urahaaveissa on elokuva-ala ja stunt-roolit. Trikkaajia käytetään apuna näyttävissä taistelukohtauksissa. Aatu mainitsee Tronin ja suomalaisen Jadesoturin esimerkkeinä elokuvista, joissa trikkausta on käytetty taistelukohtauksissa. ”Melkein aina kyseessä on trikkaaja, kun elokuvassa on näyttävää taistelumateriaalia.”

Aatu on sitä mieltä, että mahdollisuudet trikata ovat lisääntymässä, ja hän haluaa tehdä työtä niin kauan kuin se on mahdollista. ”Joka vuosi on vähän paremmat keikat ja kontaktit”.

Aatu tietää vielä yli 40-vuotiaitakin lajin harrastajia. Mahdollista on kuitenkin, että fyysistä suoristusta ja kehonhallintaa vaativaa lajia ei voi jatkaa eläkkeelle saakka, vaikka tällä hetkellä ryhmä on lupaavassa nousussa.

022

ETAPPILEHTI 02/2015

Työelämä kutsuu maahanmuuttajia TEKSTI Milla Hillberg

Suomeen on muuttanut viime aikoina runsaasti maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita – osa heistä on myös työelämässä.

KUINKA USEIN MAAHANMUUTTAJAT TULEVAT SUOMEEN NIMENOMAAN TYÖN PERÄSSÄ?

Työn perusteella maahan tulee 12 prosenttia maahanmuuttajista. Heitä on myös osa EU-perusteisista maahanmuuttajista, jotka muodostavat lähes kolmasosan Suomeen tulijoista. EUperusteiset maahanmuuttajat ovat vapaata liikkuvuutta muista EU-maista. Jo viisi vuotta sitten kaikista työssäkäyvistä 5 prosenttia oli maahanmuuttajia.

MISSÄ AMMATEISSA MAAHANMUUTTAJIA TYÖSKENTELEE? Maahanmuuttajia on paljon kuljetusalalla, kaupan alalla, liikeelämässä, opettajina, siivoojina, IT-alan yrityksissä ja tutkijoina.

Maahanmuuttajia työskentelee myös kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta vaativissa ammateissa kuten tulkkeina, kääntäjinä ja maahanmuuttaja-palveluiden sisällä syntyneissä palveluissa.

KUINKA HELPOSTI MAAHANMUUTTAJA TYÖLLISTYY? Maahanmuuttajien työttömyysaste on ollut noin 20 prosenttia.

Maahanmuuttajien työllistyminen on jonkin verran heikompaa kuin muun väestön kohdalla, ja keikkatyö sekä määräaikaisuus ovat yleisempiä työllistymisen muotoja. Maahanmuuttajat työllistyvät kuitenkin hyvin eritasoisesti toisiinsa nähden: osa heistä on jo tullessaan korkeastikoulutettuja, osalla ei ole

koulutusta. Naiset työllistyvät miehiä heikommin, ja pienillä paikkakunnilla on vähemmän maahanmuuttajia työelämässä.

Työllistymiseen vaikuttavat kielitaito, Suomessa asuttu aika ja lähtömaa. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavat samat seikat kuin kenen tahansa suomalaisen kohdalla.

Suomeen saapuu yhä enemmän turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä turvapaikasta. Heidän on myös mahdollista työskennellä Suomessa tietyin ehdoin.

MITEN TURVAPAIKANHAKIJA VOI TYÖSKENNELLÄ SUOMESSA? Myös ilman oleskelulupaa oleva turvapaikanhakija saa tehdä töitä lain mukaan Suomessa tietyissä ammateissa. Työntekooikeus kestää siihen asti kunnes päätös turvapaikasta on tehty. Tämä prosessi kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Osaan työpaikoista vaaditaan kuitenkin oleskelulupa.

MILLAISISSA TÖISSÄ TURVAPAIKANHAKIJALTA EDELLYTETÄÄN OLESKELULUPA? Oleskelulupaa edellyttäviä töitä ovat esimerkiksi yrityksen yli- tai keskijohdon tehtävät, sekä tutkijan, urheilijan ja journalistin työ. Korkeaa pätevyyttä vaativiin tehtäviin haetaan Euroopan Unionin sinistä korttia ennen maahan saapumista.

Ilman oleskelulupaa maassa olevalla turvapaikanhakijallakin on oltava viisumi tai Schengen-oleskelulupa.

023

ETAPPILEHTI 02/2015

Pullojen ja tölkkien kerääminen on liikunnallinen harrastus ja ympäristöteko.

TYHJÄT JUOMAPAKKAUKSET ovat jätettä. Tutuimpia pakkauksia ovat alumiinitölkit sekä lasi- ja muovipullot. Niiden kierrättämiseen on erilaisia keinoja. Suomalaisille tutuin on panttijärjestelmä. Maissa, joissa panttijärjestelmää ei ole, tyhjät pakkaukset kerätään kierrätyspisteiden kautta. Materiaalierottelu voidaan tehdä myös jätteenkäsittelylaitoksella, jonne alumiini ja lasi on tullut muun roskan mukana.

Pantillisten pakkausten palautusasteet on Suomessa erinomaisia: noin 95 % tyhjistä pakkauksista palautuu takaisin kauppaan. Se on maailman kärkeä. Euroopassa noin puolet tyhjistä juomapakkauksista päätyy kierrätykseen. Skandinavia ja Saksa yhdessä nostavat keskiarvoa roimasti.

Suomessa pullonpalautusta pyörittää Suomen palautuspakkaus Oy eli Palpa. Muiden Skandinavian maiden tavoin Suomessa on maanlaajuinen panttijärjestelmä. Se tarkoittaa, että esimerkiksi Tampereelta ostetun puolen litran tyhjän muovipullon voi palauttaa kauppaan vaikka Oulussa ja siitä saa takaisin 20 sentin arvoisen pantin.

Palauttaminen on Suomessa iso bisnes, sillä pantteja maksetaan noin 300 miljoonan euron edestä joka vuosi. Vaikka panttijärjestelmä on rakennettu palkitsevaksi, osa pulloista ja tölkeistä päätyy heitteille. Tähän rakoon on muodostunut ahkerien ihmisten ryhmä, pullonkerääjät.

OSA ARKEA, OSA JUHLAA Eläkkeellä oleva Hannu, 75, on kerännyt tyhjiä palautuspulloja ja -tölkkejä muutaman vuoden. Hän kerää pääasiassa viikonloppuisin sekä juhlapäivinä, kun kansa on liikkeellä. Sen lisäksi hän käy jääkiekkopelipäivinä Hakametsän jäähallin parkkipaikan läpi. Koska jäähalliin ei saa viedä pulloja tyhjänäkään, pullot jätetään usein ulkopuolelle. ”Seuraan Aamulehdestä ja teksti-tv:stä, milloin on pelejä, ja yritän tulla paikalle. Jäähallin edusta on vilkas keräyspaikka.”

Hannun mielestä kaikki, jotka nostavat mukaansa panttipakkauksia, ovat kerääjiä. Hannu ei juttele tuntemattomien kerääjien kanssa, mutta on saanut keräämisen parista muutamia ystäviä, joiden kanssa vaihtaa kuulumisia.

Hannu liikkuu polkupyörällä, joten paukkupakkasilla ja liukkaalla kelillä pullot jäävät hänen osaltaan keräämättä. Normaalina viikonloppuna perjantai- ja lauantai-iltana hän kertoo keräävänsä pulloja vaihtelevasti 20–40 euron edestä. Viime kesänä Tammerfest-viikonlopun jälkeen hän nosti palautusautomaatista 70 euron palkkion.

Pienempiä määriä keräävä Sirkka (nimi muutettu) on ollut alalla viisi vuotta. Sirkan mukaan kerääminen on osittain arpapeliä: "Paljon tuurista kiinni. Joskus voi jäädä alle kymmenen tölkin."

Kerääjämäärät ovat kasvaneet ja juhlapäivinä kilpailu kiristyy entisestään. Kesäksi Suomeen tulee kerääjiä myös muista maista. Festareiden aikaan keskustan alueella voi olla jopa sata kerääjää. ”Romanialaiset, bulgarialaiset – he ovat kovia keräämään.

Kokonaiset perheet keräävät yhdessä. Nuoret lapsetkin ovat mukana. Tosin välillä näkee jopa laittoman nuoria lapsia keräämässä", Hannu sanoo.

Tungos vaatii sopeutumista myös Hannulta.

“Kun on festivaalit käynnissä, ei kaupungilla pärjää pyörällä.

Se pitää jättää jonnekin sivuun ja liikkua jalan.”

Hannulla on rauhallinen keräystahti, mutta välillä kilpailu panttipulloista vaatii nopeutta, hanakkuutta ja jopa nokkeluutta: ”Joskus varsinkin naiskerääjät juoksevat pullolle innokkaasti, jotta muut eivät ehdi. Olen miettinyt, että heittäisin kymmensenttisen maahan hämäykseksi viemään kilpailijan huomion ja saisin kerätä pullon itse. Näin jäisin viisi tai kymmenen senttiä voitolle.”

Sirkan mielestä joidenkin kerääjien keräystavat ovat röyhkeitä. On tyypillistä, että suoraviivainen kerääjä saattaa heilutella keskeneräistä juomaa siinä toivossa, että se olisi tyhjiä.

Tyhjät pullot ja tölkit lähtevät usein mukaan myös kysymättä.

Sirkka pelaa rehellistä peliä, hän noukkii vain selkeästi hylätyt ja tarjotut tölkit.

"He ovat siitä maksaneet, he päättävät”, Sirkka kertoo.

Kevyet alumiinitölkit ja muovipullot ovat haluttua tavaraa.

Viinipullot eivät ole se mieluisin vaihtoehto, koska ne vievät enemmän tilaa, painavat paljon ja palkkio niistä on pienempi. ”Aamulla joku ahkera ne kuitenkin käy äyskäröimässä”, Hannu toteaa.

VAIHTOEHTOLIIKUNTAA Hannu seuraa pyöränsä matkamittarin lukemia tarkasti ja kertoo, että kilometrejä kertyy viikonlopun aikana keskimäärin kaksikymmentä. Lisäksi hän taluttaa pyörää paljon. Pyörän selkään mahtuu paljon pulloja, joskus on ollut kahdeksankin kassillista.

025

026

ETAPPILEHTI 02/2015

Myös Sirkka liikkuu pääasiassa pyörällä, ja kerääminen tulikin osaksi pyöräilyä. Kevään ja kesän aikana Sirkka pyöräilee jopa 3000–4000 kilometriä. Pyöräilyn nurjaksi puoleksi hän mainitsee rikkoutuvat kumit. Toisinaan renkaan rikkoo myös pullonsirpaleet.

"Mies vaihtaa renkaan. Hän ei tykkää siitä, koska se on lähes aina takakumi", Sirkkaa huvittaa.

Hannu sanoo alkaneensa keräämään pulloja, että olisi jotain muutakin tekemistä kuin pelkkä oleilu ja television katselu. Kerääminen on hyvää liikuntaa. ”Vaimokin tykkää, ettei kerry palloa keskivartalon alueelle.

Lihavuus on paha vaiva ja sitä näkyy nykyään liikaa”, Hannu kertoo.

Sirkan aviomies ei käsitä vaimonsa harrastusta.

"Alkuaikoina hän pisti kovasti hanttiin, mutta nykyään ei, koska tietää ettei menemistä voi estää", Sirkka kertoo.

Keräyskeikalla ollessaan saattaa nähdä yöelämän rujompaakin puolta. ”Aikamoista elokuvaa, mitä viikonloppuöisin näkee. K-18 ei riitä – pitäisi olla K-24. Kerran nuoripari rakasteli kahden aikaan yöllä keskellä Keskustoria. Tappeluita näkee jatkuvasti ja koskessa uidaan usein, vaikka vesi olisi nolla-asteista", Hannu tarinoi.

Sirkka ei kerää öisin: "21.00 on hyvä kotiinmenoaika naisihmiselle."

Pullonkerääjillä on värikäs maine. Yhden version mukaan kerätyt pullot ja tölkit nostetaan nurkana takana luksusauton peräkonttiin. Ihmisten suhtautuminen pullonkerääjiin on vaihtelevaa. Sirkka ei muista törmänneensä negatiiviseen suhtautumiseen pullonkerääjiä kohtaan.

"Nuorista puhutaan paljon, mutta minun mielestäni nuoret on fiksuja ja käyttäytyy fiksusti. Voidaan jutella asiasta kuin asiasta”, hän sanoo.

Hannu törmää silloin tällöin “vastarintaan”: ”Pääasiassa ihmiset ovat ystävällisiä, mutta poikkeuksiakin on. Jotkut tallovat tyhjät tölkit, vaikka voisin ottaa ne. Kosken varrella pulloja heitetään jonkin verran veteen.”

Kerääjien helpotukseksi on Tampereellakin katukuvaan tuotu niin sanottuja panttiparkkeja. Niihin voi halutessaan jättää tyhjät juomapakkaukset, jolloin halukas voi ottaa ne vaivatta mukaansa. Tällä tavoin pakkaukset on helpommin löydettävissä ja päätyvät entistäkin paremmin kierrätykseen.

Sirkka säästää panttirahat joulumenoja varten. Hannulle pullonkerääminen on rehellistä työtä, mutta palkkio menee parempiin taskuihin: ”Tämä on vapaaehtoistyötä, josta saa pienen palkkion. Joskus laitoin keräysrahat sivuun, mutta nykyään vaimo tuppaa viemään rusinat pullasta. Tiedän yhden kerääjän, joka käy kierroksella päivittäin ja kerran vuodessa käy säästämillään rahoilla ulkomailla.”

027

Kansalaisneuvonta pelastaa pulasta TEKSTI Sari Harsu

Kansalaisneuvonta on julkisten palvelujen käyttäjille suunnattu maksuton palvelu, joka tukee muiden viranomaisten omia neuvontapalveluita. Se auttaa kansalaisia löytämään oikean viranomaisen tai sen sähköisen palvelun.

”NEUVOMME SINUT oikeaan palveluun, autamme sähköisessä asioinnissa ja vastaamme yleisluontoisiin kysymyksiin julkisista palveluista. Kansalaisneuvonnassa ei voi saada vireille viranomaisasioita – sen sijaan opastamme sinut viranomaisen luokse.”

Näin esitellään suomalaisen keskusviraston Valtiokonttorin vuoden 2013 loppupuolella avautunutta palvelua sen internetsivulla www.kansalaisneuvonta.fi.

Kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys tai omaisuus on vaarassa, tulee soittaa hätänumeroon 112. Usein ihminen kuitenkin on vähäisemmässä, mutta päänvaivaa aiheuttavassa hädässä: Mihin teen muuttoilmoituksen? Mistä voin hakea kalastuslupaa? Mistä haen opintotukea? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Kansalaisneuvonnasta saa vastauksen, tai kysyjä ohjataan oikean viranomaisen palveluun saamaan vastaus.

PUHELIN SOI SATOJA KERTOJA VIIKOSSA Kansalaisneuvonta on vielä melko uusi palvelu, ja se tulee ihmisille vähitellen tutuksi. ”Yhteydenotot kansalaisilta ovat koko ajan kasvussa”, kertoo Kansalaisneuvonnan jaostopäällikkö Minna Kuitunen. ”Neuvontaan tulee viikoittain kuutisensataa yhteydenottoa, joista noin kaksi kolmasosaa on puheluita ja loput sähköisiä yhteydenottoja.”

Kysymykset liittyvät elämäntilanteisiin laidasta laitaan. ”Kysytyimmät palveluntuottajat meillä ovat tällä hetkellä poliisi, kunnat, Oikeusrekisterikeskus, maistraatit, Kela, Trafi (eli Liikenteen turvallisuusvirasto) ja verohallinto”, jaostopäällikkö luettelee.

Neuvontapalvelusta vastaa Valtiokonttori, ja palvelu on tuotettu Kansalaisen yleisneuvontapalvelu -hankkeessa. Kansalaisneuvonta tekee yhteistyötä Suomi.fi:n kanssa ja sitä kehitetään yhdessä myös muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

Suomi.fi on verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa julkisista palveluista, joita tuottavat valtion virastot, laitokset, kunnat, valtionyhtiöt tai valtion liikelaitokset. Suomi.fi-verkkopalveluun

eli portaaliin on myös koottu keskeisiä, valtakunnallisesti toimivien järjestöjen palveluita, ja siellä on tarjolla viranomaisten sähköisiä asiointipalveluja ja tulostettavia lomakkeita.

MONTA TAPAA OTTAA YHTEYTTÄ Jos tarvitsee tietoa julkisista palveluista tai apua niiden käytössä, voi soittaa Kansalaisneuvonnan puhelinpalveluun numeroon 0295 000. Numerossa vastataan maanantaista perjantaihin kello 8–21 ja lauantaisin kello 9–15. Yhtä hyvin kysymyksensä voi lähettää sähköisesti joko sähköpostilla (palveluneuvoja@kansalaisneuvonta.fi) tai nettisivulta löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Lisäksi voi tutustua uuteen tapaan asioida ja kokeilla kuvayhteyttä palveluneuvojan kanssa.

Kuvayhteyden voi ottaa tietokoneella. Tätä yhteydenottotapaa kannattaa hyödyntää esimerkiksi, kun haluaa jakaa palveluneuvojalle näkymän käyttämästään nettisivusta tai sähköisestä dokumentista tai haluaa apua sähköisen lomakkeen käyttöön.

Puhe- tai kuulovammaiset voivat lähettää kysymyksensä tekstiviestinä numeroon 13145. Kysymystekstin alkuun tulee kirjoittaa ”Kn”. Puhelu tai tekstiviesti maksaa vain operaattorin paikallisverkko-, matkapuhelin- tai tekstiviestimaksun.

Itse palvelu on maksuton.

028

KANSALAISNEUVONTA

- www.kansalaisneuvonta.fi - puhelin 0295 000 (ma–pe klo 8–21, la klo 9–15) - sähköposti (palveluneuvoja@kansalaisneuvonta.fi) - tekstiviestikanava suomalaisissa matkapuhelinliittymissä erityisryhmille, kuten puhe- ja kuulovammaisille: numero 13145, kysymysviestin alkuun Kn Asiakkaita palvellaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Puhelu tai tekstiviesti maksaa vain operaattorin paikallisverkko-, matkapuhelin- tai tekstiviestimaksun. Itse palvelu on maksuton.

ETAPPILEHTI 02/2015

ETAPPILEHTI 02/2015

TEKSTI Joni Syvänen KUVA Sami Taberman KUVITUS Aatu Seppänen

Hyvä pelaaja ei välttämättä ole hyvä pelintekijä.

MEDIAPAJALLE HAKEUTUU silloin tällöin ihmisiä, joilla on haaveenaan työllistyä pelialalla. Pelkkä haaveilu ei riitä, sillä peliala on erikoisosaamista vaativa ala. Osaamisen kerryttäminen vaatii usean vuoden opiskelua oppilaitoksessa tai omatoimisesti. ”Itseoppineitakin on paljon. Opettaminen on tavallaan vaikeaa, se on tapa osoittaa suunta ja antaa alkutyökalut. Vaatii hc-asenteen oppia tosissaan. Silloin istutaan kokispullon kanssa ja väännetään maailman tappiin omia projekteja. Myös pelipuolella 'elinkautinen oppiminen' on osa arkea”, sanoo Toni Pippola, Tampereen ammattikorkeakoulun Tietojenkäsittelyn suuntautumispolkuvastaava.

"Pelialalla pitää tehdä paljon töitä. Se ei ole kahdeksasta neljään -työ. Pelialalle ei välttämättä kannata lähteä vain siksi, että tykkää pelata. Vaikka tykkää syödä hyvää ruokaa, ei tarkoita, että osaisi kokata."

Pippolalla on pitkä ja monimuotoinen historia media-alalla.

Hän on ollut opettajana Tampereen Ammattikorkeakoulussa eli TAMK:ssa jo 18 vuotta.

"Ajauduin opettajan uralle 90-luvun lopulla siksi, että osasin tehdä 3D-juttuja. Reaaliaikaista 3D-grafiikkaa ei siihen aikaan juurikaan opetettu tietojenkäsittelyn puolella."

Pelituotannon suuntautumisvaihtoehto tuli virallisesti osaksi Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaa TAMK:ssa vuonna 2012, mutta pelejä tehtiin talossa kuitenkin jo ennen sitä. Pippola opettaa pääasiassa peligrafiikkaa, mutta myös pelisuunnittelua ja perusohjelmointia jonkin verran. Ammatti vaikuttaa myös pelaamiseen: "Kun talonrakentaja menee taloon, hän katselee listoja ja muuta, mitä muut eivät katsele. Kun minä pelaan peliä, katselen, miten jokin peli on teksturoitu tai mallinnettu tai miten valoefektit on toteutettu."

Pippola pelaa monenlaisia pelejä jo työn puolesta. Mutta pelaaminen kiinnostaa häntä myös työn ulkopuolella. Hän pelaa ensisijaisesti konsolilla, koska se tuntuu rennommalta vaihtoehdolta.

"Keski-ikäistyminen ja konsolipelaaminen kuuluvat yhteen."

ONGELMANRATKONTAA JA TUNTEMATTOMIA KIELIÄ Ohjelmointi on lyhyesti sanottuna ohjeiden laatimista. Ohjeiden pitää olla aukottomat ja ohjelmoijan pitää ottaa kaikki mahdollisuudet huomioon, jotta kone, laite tai ohjelma osaa toimia oi-

kein ja ohjeiden mukaan kaikissa tilanteissa. Tietokone ei tiedä mitään, mitä sille ei ole kerrottu.

Suomi tarvitsee kansalaisiltaan ajankohtaista osaamista ja sen vuoksi ohjelmoinnin alkeita ja osaamista aletaan opettamaan kouluissa ensimmäisestä luokasta alkaen. Ohjelmointi eli koodaus tulee osaksi opetussuunnitelmaa vuoden 2016 syksyllä.

"On puhuttu, että koodi on yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista tulevaisuudessa. Mielestäni se on sitä jo nyt. Kaikkien ei pidä olla koodareita, mutta olisi hyvä jollakin tavalla ymmärtää koodaamisesta jotakin."

Koodaaminen ei tarkoita pelin tekemistä, mutta on osa pelinkehitystä.

"Koodareita tarvitaan aina. Niin sanottu fakta on, että puolet peliprojektista on koodaamista."

Koodaamista opetetaan koulussa muun muassa pelien avulla.

"Opetusmielessä pelit ovat erittäin mielenkiintoinen väline opettaa ohjelmoinnista, käyttöliittymistä, grafiikasta ja syy– seuraus-suhteista."

TAMPERELAISTA TEKEMISTÄ SUOMALAISESSA MITTAKAAVASSA "Tampere on hienolla ja keskeisellä paikalla. Tänne pääsee suhteellisen näpsäkästi mistä vain. Peliteollisuus on Helsinkikeskeistä, mutta mikä Suomessa ei olisi.”

Tampereen meno ei eroa Suomessa vallitsevasta avoimesta ja keskustelevasta hengestä. Piirit ovat pienet, mutta kaikki eivät tiedä toistensa tekemisistä tai olemassa olosta. Välillä toisilleen tuntemattomat tahot yllättyvät toistensa tekemisistä, ja siitä, että joku odottamaton osapuoli voi olla tekemisissä pelien kanssa.

"Se on eräänlaista pöytälaatikkokehittämistä. Suomalaiset on huonoja paukuttelemaan henkseleitä. Keskustelua voidaan aina kehittää, se ei ole koskaan tarpeeksi hyvää."

Viime aikojen tunnetuin Tampereella tehty peli on jättimenestys Colossal Orderin PC-peli Cities: Skylines. Konsolipelejä tehdään Suomessa pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Tampere on kuitenkin painottunut pienempiin mobiilipeleihin. ”Se on kustannus- ja resurssikysymys. Reilun tonnin tietokoneella ja muutaman tuhannen lisenssillä saa jo paljon aikaiseksi."

Tehtäviä pelialalla löytyy laidasta laitaan.

031

▲ Toni Pippolan pelitunnus on McTonto. Lempinimi tarttui Spede Pasasen Hirttämättömät-elokuvasta, jossa Simo Salminen esitti Tonto-nimistä intiaania. Tonto on myös espanjaa ja tarkoittaa suomeksi typerystä.

”Pienemmässä pelitalossa sama graafikko saattaa mallintaa, teksturoida, valaista, renderöidä ja optimoida koko pelin. Isommassa pelitalossa graafikolla voi olla vain yksi vastuualue."

Vuonna 2015 pelialan 260 yritystä työllistää noin 2500 ihmistä Suomessa. Kasvu on ollut tasaista ja yli puolet yrityksistä on perustettu viimeisten kolmen vuoden aikana. Suomessa on noin 20 pelikoulutusta tarjoavaa koulua. Myös koulujen määrä on kasvanut viime vuosina.

"Nyt ollaan ehkä menossa liiallisuuksiin koulutuspaikkojen suhteen. Pelottaa, että käy kuten mediakoulutukselle. Tai käy kuten kävi Ruotsin pelikoulutukselle. Siellä on 1400 aloituspaikkaa, 300 valmistuu, 100 pääsee pelialalle. Suomessa ei ainakaan pitäisi lisätä enää koulutuspaikkoja. Toisaalta voin olla hyvässä tapauksessa väärässä. Toivon, että olen väärässä."

Tampereella pelialaa voi opiskella TAMK:n lisäksi yliopistossa.

Verkostoituminen, aktiivisuus, alan piireissä pyöriminen ja kontaktien luominen ovat tärkeitä tapoja edetä alalla.

”Ei kukaan täältä tule hakemaan. Työpaikoista harvoin ilmoitetaan lehdessä tai TE-toimistossa. Ne menee pikemminkin hiljaisena tietona."

Pippolan mukaan on hyvä etsiä töitä laajemmalla verkolla.

Nykyään peliosaamista voi hyödyntää myös muissa kuin pelialan yrityksissä. Yritykset voivat tehdä omia pelejä omiin tarkoituksiinsa esimerkiksi nettisivuilleen.

"Ilahduttavan moni – välillä myös harmittavan moni – on löytänyt paikkansa alalla. Se vaikuttaa myös opiskelumenestykseen; enää ei ehdikään opiskella, kun pitää olla töissä."

Pippola sanoo, että TAMK:in tavoitteena on olla Suomen paras pelikoulu. Yhteistyö muiden koulujen kanssa on tärkeää, mutta haastavaa, koska koulut kilpailevat keskenään samoista hyvistä opiskelijoista. Koulutus ja peliopetus on keskeisessä roolissa suomalaisessa pelikeskustelussa: "Me tiedetään melko hyvin, mitä peliyritykset tekevät, ja me tiedetään, mitä muut yritykset kaipaavat pelipuolelta."

032

Tulevaisuuden ammattilaiset ovat moniosaajia TEKSTI Milla Hillberg ja Sari Harsu KUVITUS Joni Syvänen

Ihmisiä on aina kiinnostanut arvailla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tekniikka kehittyy ja ammatit muuttuvat, mutta mihin suuntaan ja mihin asti, sitä ei voi täsmälleen tietää.

034

ETAPPILEHTI 02/2015

MENNEIDEN TIETEISKIRJAILIJOIDEN teksteissä on kuvattu tulevaa kehitystä lennokkailla tavoilla. Esimerkiksi H. G. Wells ennusti kirjoissaan atomipommin ja geenimanipulaation tulon. Tämä kehitys on käynyt enemmän tai vähemmän toteen, mutta menneisyydessä on kehitelty myös paljon utopistisia eli haaveellisia ja epärealistisia kuvitelmia, lähinnä teknologiaan liittyen. ”Teknologian kehitys yliarvioidaan usein”, tulevaisuudentutkija Leena Jokinen Turun yliopistosta sanoo. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turussa tutkii esimerkiksi tulevaisuuden ammatteja ja työtehtäviä. ”Ei ole vain yhtä suuntaa, johon kehitys saattaa lähteä kulkemaan, ja kehityksestä on vaikea sanoa mitään varmaa. On varauduttava useaan eri mahdollisuuteen. Erilaista ja monipuolista se kuitenkin tulee olemaan. Tulevaisuus ei ole menneisyyden jatketta”, Leena Jokinen kertoo. ”Ihmisistä tulee sarjaosaajia. Pitää olla syvällistä osaamista monesta eri aiheesta. Vastuu omasta koulutuksesta kasvaa.”

Tulevaisuudessa ihmisten kanssa tehtävä työ saattaa saada lisäarvoa, jos kehitys menee siihen suuntaan. Jos on varaa, silloin ostetaan erilaisia lisäpalveluita. Tulevaisuudessa arvostetaan ehkä ”high touchia” eli sitä, mitä ihminen pystyy tekemään toiselle ihmiselle. Ihmiset ehkä palkkaavat toisia ihmisiä pelaamaan verkkopelejä puolestaan ja webbipuutarhurin hoitamaan sosiaalisen median tilejä ja blogeja. Avaruusmatkailuun liittyen saattaa syntyä avaruushissipojan työ, kun ihmiset lähtevät avaruusmatkalle vaikkapa maata kiertävälle radalle. Myös turvallisuusalan ammatit ovat mahdollisesti tärkeitä tulevaisuudessa, samoin erilaiset valvonta- ja ohjaamistyöt.

Teknologian kehitys vaikuttaa myös tulevaisuuden ammattien kehitykseen: ”Opettajat pitävät luennot tulevaisuudessa ehkä hologrammin välityksellä vaikkapa ulkomailta. Lääkäri voi olla töissä monessa eri sairaalassa ja hoitaa leikkaukset teknologian avulla kauempaa.”

Yhteiskuntaan saattaa muodostua tulevaisuudessa yritysryppäiden kokonaisuuksia, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Nämä yritysryppäät vastaisivat laajasti ihmisten sosiaaliturvasta, työstä ja koulutuksesta. Ulkopuolelle jäisivät huono-osaisemmat kansalaiset. Yhteiskunnan varallisuuserot saattavat tässä tulevaisuudenhahmotelmassa kasvaa.

50-luvulla nykypäivän kehitystaso yliarvioitiin joiltakin osin, ja ennusteet jäivät utopistisiksi. Omatkin ennusteemme tulevaisuudesta saattavat osua oikeaan vain joiltakin osin. On vaikeaa ennustaa tarkkaan tulevaisuutta, kun se on vaikeaa jopa tulevaisuudentutkijalle. Kuitenkin on mielenkiintoista

maalailla hahmotelmia tulevaisuudesta: ehkä avaruuden hissipojan ammatin syntyminen on lähempänä kuin luulemmekaan?

ROBOTIIKKAA JA LENTÄMISTÄ Aamulehden auditoriossa Tampereella järjestettiin 20.10.2015 avoin yleisökeskustelu otsikolla Vievätkö digitalisaatio ja robotit työpaikkamme? Paikalla oli viiden asiantuntijan paneeli vastaamassa sekä ennalta sovittuihin että yleisön esittämiin kysymyksiin. ”Aina on pelätty, että kun tulee jokin uusi keksintö, se vie ihmisiltä työpaikat”, sanoo tietotekniikan tuntija Petteri Järvinen.

Pelko on liioiteltua. ”Sitä mukaa, kun robotit siirtyvät tekemään rutiinitehtäviä, ihmisille keksitään entistä mielekkäämpää tekemistä.”

Petteri Järvinen muistuttaa, että ihmisellä ja robotilla on erilaiset vahvuudet. Ihmisen ei kannata yrittää kilpailla robotin kanssa vaan on parempi keskittyä siihen, missä hän on robottiin verrattuna ylivertainen. ”Robotit esimerkiksi kävelevät huonosti, kun taas ihminen kävelee sujuvasti ilman mitään tietoista ponnistelua. Ihmisen pitää olla ihminen.”

Hetkittäin kuitenkin nykyhetken teknistä kehitystä ihmetellessä ja lähitulevaisuuden visioita kuunnellessa tulee olo, että elämme tieteiskirjallisuuden tarinassa.

Ihminen on jo onnistunut siirtämään ajatuksen voimalla robottikättä, ja tutkijatohtori David Hästbacka kertoo esineiden internetistä, jolla tarkoitetaan internetverkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin. Nyt ollaan jo lähellä laitteiden autonomiaa: ”Laitteet verkostoituvat keskenään ja sopivat työjärjestyksestä.”

Heti digitalisaatio-yleisökeskustelua seuraavana päivänä 21. lokakuuta 2015 lehdissä ja sosiaalisessa mediassa nostettiin esiin Paluu tulevaisuuteen -elokuvan kakkososa, jossa matkustetaan tulevaisuuteen – juuri kyseiseen lokakuun päivään.

Vuonna 1989 ensiesityksensä saaneessa elokuvassa uumoillaan, että 26 vuotta myöhemmin lentävät niin rullalaudat kuin autotkin.

Jostain syystä tulevaisuuden kuvitelmat usein sisältävät paljon lentämistä. Mutta todennäköisesti emme lennä autolla töihin vielä 2030-luvullakaan.

035

Etappi lähettää yhteistyökumppaneilleen ja muille tärkeille tahoille sähköisen tiedotteen kerran kuukaudessa.

Olemme koonneet tähän viimeisimpien tiedotteiden antia.

Mikäli haluat mukaan postituslistalle, ilmoita sähköpostiosoitteesi Mediapajan ohjaajalle: joni.syvanen@etappi.info.

porukka hajaantui pienempuun yksiköihin: osa lähti kalastamaan, osa puolukkaan, osa pienelle vaellukselle. Korsusaunassa halukkaat saivat vielä ennen ruokailua kunnon löylyt.

Kalaa ei saatu kotiin viemisiksi, mutta marjoja ja hyvää mieltä senkin edestä.

RASTIN PALVELUILLE OLLUT KYSYNTÄÄ

ELOKUU PAJAKOULU KÄYNNISTYY PUUPAJALLA ETAPIN PUUPAJALLA alkaa syksyllä pajakoulu, työssäoppimispainotteinen koulutus, jossa voi suorittaa kahdeksan kuukauden aikana kahdesta kolmeen pintakäsittelyalan perustutkinnon osaa.

Pajakoulu on työvoimapoliittista koulutusta.

Päävastuu opetuksesta on Puupajan ohjaaja Jouni Tuovisella, mutta myös aikuiskoulutuskeskus TEAK on vahvasti mukana. Yhdessä varmistetaan, että opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet täyttyvät.

Jounilla on jo kokemusta opettamisesta eri oppilaitoksista ja työväenopistosta, joten aivan tuntemattomalle alueelle pajaohjaaja ei ole tässä hyppäämässä.

Etapin pajakouluun voi päästä mukaan, jos on palvelulinja kolmosen asiakas (asiakkuus selviää TE-toimistosta kysymällä) ja motivoitunut säännölliseen opiskeluun. Esimerkiksi kaikki kuntouttavassa työtoiminnassa olevat pajalaiset ovat palvelulinja kolmosen asiakkaita. Opiskelijalle on tarjolla vahvaa tukea, mutta oma sitoutuminen on ehdottoman tärkeää.

Pajakoulu starttaa aikaisintaan syyskuussa. Ryhmässä voi olla viidestä kahdeksaan opiskelijaa.

SYYSKUU

REIPASTA MENOA RAJALASSA KOKO ETAPIN väki matkasi 17.9. virkistäytymään Rajalan perinteiselle syysretkelle.

Tavallisesti Etapin pajoilla paiskitaan töitä viitenä päivänä viikossa, mutta syyskuisena torstaina koko Etappi oli suljettu ja pajalaiset rentoutumassa luontoympäristössä Ikaalisten Rajalassa.

Seurakunnan tarjoaman aamupalan jälkeen yksilöohjauksen harjoittelija Jere Harjula ohjasi pienen toiminnallisen tuokion, jossa kaikki etappilaiset olivat yhtenä ryhmänä. Sen jälkeen

RASTI – Voimavarapiste työttömille on maksuton hyvinvoinnin palvelupiste Klingendahlin kiinteistössä Hämeenpuistossa.

Rastista saa tukea ja ohjausta kaikenlaiseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Rastin uutuus, voimavararyhmä, on sekin nyt koossa ja vauhdissa.

Katja Koskensalon ja Susanna Oksasen luotsaaman Rasti – Voimavarapiste työttömille -hankkeen ensimmäiset yhdeksän kuukautta ovat sujuneet odotusten mukaan. Asiakaskäyntejä tammikuusta elokuuhun kertyi yhteensä 635. Eniten asiakkaat ovat suosineet yksilökeskusteluja, mutta myös terveystapaamisissa on käynyt kiitettävästi väkeä. Elokuussa alkanut ensimmäinen voimavararyhmä on tarjonnut ryhmäläisille vertaistuen ohella asiantuntijavierailuita, keskusteluja sekä erilaisia tehtäviä ja harjoitteita hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen liittyen.

Voimavararyhmässä hyviä kokemuksia

”Ryhmäpaikka oli minulle kuin lottovoitto. Olen käynyt keväästä asti Katjan luona yksilökeskusteluissa ja nyt pääsen lisäksi ryhmässä jakamaan kokemuksiani ja ajatuksiani muiden ryhmäläisten kanssa. Asiantuntijavierailut ovat olleet innostavia ja ajatuksia herättäviä”, kertoo yksi voimavararyhmäläisistä.

Rastista potkua arkeen

Rasti tarjoaa voimavararyhmän lisäksi yksilökeskusteluja ja terveyskartoitusta.

Yksilökeskustelun aihe riippuu asiakkaan omasta elämäntilanteesta ja toiveista. Keskustelukertojen määrä määritellään tarpeen mukaan.

Terveyskartoituksessa keskustellaan terveystilanteeseen liittyvistä asioista ja mietitään tarvittaessa seurannan tai eteenpäin ohjauksen tarvetta sekä mitataan verenpaine, verensokeri ja hemoglobiini.

Voimavararyhmä on kahdeksan kertaa kokoontuva 6–8 asiakkaan suljettu ryhmä. Yhden tapaamisen kesto on kolme tuntia. Teemoina ryhmässä ovat muiden muassa ravitsemus, liikunta sekä uni ja rentoutuminen.

Niin yksilökeskusteluista ja terveystapaamisista kuin voimavararyhmästäkin kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä Katjaan (050 364 0050, katja.koskensalo@etappi.info) tai

036

ETAPPILEHTI 02/2015

Susannaan (050 364 0050, susanna.oksanen@etappi.info) jos haluaa saada lisätietoa tai varata ajan.

LOKAKUU

MITÄ PELIÄ ETAPILLA PELATAAN? LOKAKUUN 9. päivänä vietettiin Etapilla pelipäivää. Teemapäivän ideoivat Mediapajan Lasse ja Aatu.

Mediapajalaisten museokäynnin jälkeen Aatu heitti ”läpällä”, että seuraavaksi voitaisiin pitää pelipäivä, ja Lasse innostui heti – ihan tosissaan.

Nuoret miehet esittävät asian Mediapajan ohjaajalle, ja Syväsen Joni oli sitä mieltä, että tällainen pop up -pelipaja voidaan pystyttää.

Etapin neuvottelutila muuntui perjantain ajaksi pelipajaksi, jossa riitti vilskettä koko päivän. Xbox 360 -konsolilla oli tarjolla tappelupeli Tekken Tag Tournament 2, arcade-ammuskelupeli Geometry Wars 2 Retro Evolved ja jääkiekkopeli NHL 13. Wii U:lla pelattiin tappelupeli Super Smash Bros 4:ää ja ajopeli Mario

Kart 8:aa. Pelaajina olivat yksilöohjaaja Taru Järvisen luotsaaman voimavararyhmän väki, puupajalaisia, mediapajalaisia ja jokunen Etapin ohjaaja.

Joku tarttui peliohjaimiin tottuneesti, joku ensimmäistä kertaa. Useimmat pelaajat kuitenkin olivat pelailleet aiemmin, osa hyvinkin ahkerasti. ”Rento työpäivä”, kommentoitiin pelikoneiden ääreltä.

Helmisen Varaosat on Tampereen Ristinarkussa toimiva autovaraosa- ja autotarvikeliike. Olemme toimittaneet varaosia uusiin ja vanhoihin, yleisiin sekä harvinaisiinkin autoihin jo vuodesta 1927.

Päivän varastotilanne ja tuotteiden saatavuus selviävät puhelimitse, sähköpostitse tai paikan päällä.

Muutimme huhtikuussa 2014 osoitteeseen Vehnämyllynkatu

8 F-G.

Aukioloajat: Ma–Pe 8–17 La 10–14 (kesälauantait suljettu)

03 222 8680 • helmisenautoliike@gmail.com • Vehnämyllynkatu 8 F-G, 33560 TAMPERE

037

i

ETAPIN PALVELUT

v

AUTOPAJA

b

POLKUPYÖRÄPAJA

Autopajalla tehdään määräaikaishuoltoja, jarrutöitä, iskareiden vaihtoja, pakoputkitöitä, nivelien vaihtoja, kytkimen korjauksia, rengastöitä, katsastustarkastuksia ja katsastuksia sekä muita auton perinteiseen korjaukseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä.

Polkupyöräpajalla kunnostetaan ja kierrätetään lahjoituksena saatuja fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Pajalta on hankittavissa myös varaosia.

A-J Halme ( 050 441 8777 + antti-jussi.halme@etappi.info

A-P Rakkolainen ( 050 431 0075 + ari-pekka.rakkolainen@etappi.info

TYÖNOHJAAJA:

AUTONASENTAJA:

Mika Nurmi ( 050 431 0072

Asiakkaiden pyörille tehdään pieniä huoltoja ja korjauksia.

TYÖNOHJAAJA:

N

LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -TYÖPAJA

PUUPAJA

Pajalla kunnostetaan huonekaluja ja muita puuesineitä sekä tehdään esimerkiksi pöytiä, tuoleja, hyllyjä, kaappeja, ovia sekä erilaisia pien-esineitä. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän toivomustensa mukaan.

TYÖNOHJAAJA:

Luontopolkua eteenpäin -työpaja on uusi, kolmivuotinen hanke ja työpaja, joka yhdistää Etapin työpajatoiminnan luontoja erämatkailuun perehtymiseen sekä leirien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

TYÖNOHJAAJA:

Niina Rautiainen ( 050 560 4710 + niina.rautiainen@etappi.info

YKSILÖOHJAAJA:

Taru Järvinen ( 040 766 8459 + taru.jarvinen@etappi.info

N

MEDIAPAJA

Mediapaja tarjoaa media-alan palveluja. Pajalla tuotetaan tekstiä, valokuvataan, taitetaan julkaisuja, tehdään mainoksia ja luodaan nettisivuja.

Myös tämä lehti on suunniteltu ja toteutettu Mediapajalla.

TYÖNOHJAAJA:

Joni Syvänen ( 050 431 0077 + joni.syvänen@etappi.info

Jouni Tuovinen ( 050 431 0074 + jouni.tuovinen@etappi.info

3

SIIVOUSPAJA

Siivousosasto vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta.

Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön. Heitä opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä.

TYÖNOHJAAJA:

Tarja Pihlman ( 040 768 2813 + tarja.pihlman@etappi.info

Q

LEIRIVÄLINEPAJA

Leirivälineitä kunnostetaan ja säilytetään Auto- ja Pyöräpajan rakennuksessa. Pajalle on oma sisäänkäynti. Varastosta löytyy retkeilyvälineitä laidasta laitaan, soppatykeistä ahkioihin ja kauhoista kaminoihin.

TYÖNOHJAAJA:

Kimmo Viinikkala ( 040 801 6002 + kimmo.viinikkala@etappi.info

Y

RASTI – VOIMAVARAPISTE TYÖTTÖMILLE

Rasti ottaa asiakkaita vastaan Klingendahlin kiinteistössä Hämeenpuistossa. Rasti on maksuton hyvinvoinnin palvelupiste, jossa Katja Koskensalo ja Susanna Oksanen tarjoavat tukea ja ohjausta niin fyysiseen ja psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Rastissa on mahdollisuus -yksilökeskusteluun, jossa käsitellään itselle tärkeitä teemoja -terveyskartoitukseen, jossa voi mittauttaa esim. verenpaineen ja keskustella terveydestä -voimavararyhmään, jossa edistetään siihen osallistuvan hyvinvointia pienessä porukassa.

YHTEYDENOTOT: HÄMEENPUISTO 44

Terveydenhoitaja Susanna Oksanen ( 050 364 0236 + susanna.oksanen@etappi.info

Elämäntaidon valmentaja Katja Koskensalo ( 050 364 0050 + katja.koskensalo@etappi.info

)

YKSILÖOHJAUS

Etappi pyrkii edistämään asiakkaidensa elämänhallintaa ja hyvinvointia esimerkiksi yksilöohjauksen avulla.

YKSILÖOHJAAJA:

Sari Harsu ( 050 560 6436 + sari.harsu@etappi.info

Kristiina Nippula ( 050 597 6709 + kristiina.nippula@etappi.info

7

TOIMISTO & TALOUS

Seija Siniranta ( 010 231 2360 + seija.siniranta@etappi.info

(

YRITYSKOORDINAATTORI

Yrityskoordinaattori toimii linkkinä Etapin ja yritysten välillä ja hoitaa muun muassa edelleensijoituksia.

TYÖNOHJAAJA:

A-J Halme ( 050 441 8777 + antti-jussi.halme@etappi.info

"

TOIMINNANJOHTAJA

Kauko Salmivirta ( 0400 799 526 + kauko.salmivirta@etappi.info

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30 33540 Tampere (

010 231 23 60

etappi@etappi.info www.etappi.info

Etappi ja Etapin Mediapaja löytyvät myös Facebookista ja Twitteristä.