Etappilehti 2/2017

TYÖLLISYYSKOKEILU on alkanut | KOHTAAMISPAIKAT Päihteetöntä vapaa-ajan viettoa | SOME FB, IG, SC, YT, LI, WP

DJ Kalu

Yksinäisyys

Verkostoituminen

Mansesterin monitoimimies Etapilla

Ei-toivottu yksin oleminen ahdistaa

Hyviä juttuja hyvien tyyppien kanssa

2/ 2017

Etappilehti Tavoitteellista työllistämistä jo 25 vuoden ajan

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 & 30 33540 TAMPERE www.etappi.info

ETAPPILEHTI © Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, 2017 ISSN 1799-9901 Ilmestyy kahdesti vuodessa, painos 800 kpl.

PAINOPAIKKA: PK-Paino, Tampere KANNEN KUVA: Joni Syvänen SISÄKANNEN KUVA: Joonas Rissanen, ”Etappilehden tie”

TÄSSÄ LEHDESSÄ 04 KOLUMNIT

18 YKSINÄISYYDEN ÄÄRET

06 MILTÄ TUNTUU OLLA TYÖTÖN

21 TAPAAMISIIN TAMPEREELLA!

08 TYÖLLISYYSKOKEILU

22 01110010011011110111000001101111...

10 ETAPPILAISEN ÄÄNI

24 ITSENSÄ KEHITTÄMINEN

12 AUTOPAJAN TYÖ-KALU

26 SOMEKIN ON SOSIAALISUUTTA

14 MONTA LUSIKKAA SOPASSA

28 PELI SEIS!

16 VERKOSTOITUMINEN

30 HYVINVOINTIA LIIKKEELLÄ

LEHDEN TEKIJÖITÄ

ETAPIN TOIMINTAA TUKEE

PÄÄKIRJOITUS

"

Työttömän ideologia OSSI NYMANIN eli mediassa ideologisesti työttömäksi julistetun miehen tapaus on saanut aikaan kiihkeää keskustelua. Ajatuksia on jaettu sekä julkisesti että yksityisemmin työpaikoilla, kahviloissa ja sosiaalisessa mediassa.

Näkemyksiä on esitetty myös miehen puolesta, mutta suurin osa julkisista kommenteista on ollut paheksuvia.

Lehtijutuilla on ehkä haluttu ennen kaikkea mainostaa Ossi Nymanin kirjoittamaa Röyhkeys-romaania, jossa hän itse esiintyy päähenkilönä. Teos kertoo miehestä, joka ei halua tehdä työtä. Mainoskampanja onkin ollut onnistunut: harva esikoiskirja saa näin suurta julkisuutta.

Esikoiskirjailijuus on osa Ossi Nymanin monisyistä tapausta. Hän on työttömyyskorvausta nostaessaan kirjoittanut kirjaa eli tehnyt töitä – mikä on paitsi ristiriidassa töiden välttelyn

kanssa myös rikos. Kirjoitustyö pitäisi rahoittaa jollakin muulla tulolla kuin työttömyyskorvauksella.

Ossi Nyman ei siis kuitenkaan ole ollut toimeton, vaikka ei ole palkkatyötä tehnytkään. Hän myös kertoo aiemmin hakeneensa töitä, joten väittämä kaiken työn välttelystä on liioiteltu.

Yleensä työttömät, jotka eivät liiemmin kärsi työttömyydestään tai ovat peräti tyytyväisiä töiden puuttumiseen, vaikenevat tai valehtelevat välttääkseen paheksuntaa ja hankaluuksia. Ideologisesti työttömiä on kuitenkin aina ollut ja tulee aina olemaan. Samoin työhaluttomia ilman ideologiaa sekä niitä, jotka voisivat kyllä periaatteessa tehdä töitä, kunhan (koulutuksen puutteesta huolimatta) saisivat tosi hyvällä palkalla tehdä juuri sitä mitä haluavat.

Parhaassa tapauksessa työttömyy-

04

SARI HARSU Yksilöohjaaja Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

teen tyytyvät tai työttömyyteen tyytyväiset kehittävät itseään monin eri tavoin: harrastavat, pysyvät aktiivisena ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Pahimmassa tapauksessa he syrjäytyvät ja passivoituvat.

Työttömiin suhtaudutaan usein nuivasti, koska ”kyllä tekevälle töitä löytyy” -ajattelu on yhä yleistä. Totuus kuitenkin on, että työpaikkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Jos keskitytään jahtaamaan ja rankaisemaan työttömiä, jotka eivät aktiivisesti etsi töitä, keskitytään väärään ongelmaan. On toki ymmärrettävää, että työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneiden odotetaan hakevan töitä.

Mutta suurin osa työttömistä näin toimiikin. Kaiken aikaa töitä hakee valtava määrä työhaluisia ihmisiä. Työllistämistoimenpiteet ja -energia pitäisi suunnata näihin työttömiin. ■

ETAPPILEHTI 02/2017

PUHEENVUORO

"

Järjestötoiminnan hyödyt esiin SUOMESSA TOIMII noin 13 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan järjestöä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt kokoavat ihmisiä tarjoamalla osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia sekä tarjoavat erilaista arjen apua ja tukea. Järjestöt tarjoavat monille ihmisille heiltä puuttuvan lähiyhteisön. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnalla on keskeinen rooli ongelmien syntymisen ehkäisyssä, niissä pidetään yllä ihmisten toimintakykyä ja vähennetään yksinäisyyden tunnetta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan säännöllisesti noin joka kymmenes 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista eli väestötasolla hieman yli 720 000 ihmistä.

Järjestöjen toiminta on laajaa ja monipuolista. Millaisia hyötyjä eri järjestöjen asiakas- ja kohderyhmät saavat toimintaan osallistumisesta? Miten järjestötoiminnasta saadut hyödyt voitaisiin tuoda entistä paremmin julkiseen keskusteluun? Näihin kysymyksiin lähdettiin etsimään vastauksia vuonna 2016 toteutetun RAY tukee -barometrin avulla.

RAY:n avustusta saaneiden järjestöjen joukosta satunnaisotannalla kerättyyn aineistoon vastasi 1551 järjestötoimintaan osallistunutta henkilöä.

Barometrilla kartoitettiin esimerkiksi järjestötoimintaan osallistuneiden kokemuksia toiminnan vaikutuksista heidän yleiseen hyvinvointiinsa. Yli 90 prosenttia vastaajista koki tulleensa järjestössä kuulluksi, saaneensa yhteyden samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin ja saaneensa jakaa muille omia kokemuksiaan.

Vähän yli puolet vastaajista koki, että järjestötoiminnalla oli ollut vaikutusta heidän elämäntapojensa muuttumisessa terveellisempään suuntaan.

Järjestötoiminnasta koettuja hyötyjä tarkasteltiin barometrissa eri taustamuuttujien kuten vastaajien työmarkkina-aseman mukaan. Työttömänä tai lomautettuna olevat vastaajat kokivat järjestötoiminnasta saatuna suurimpana hyötynä uusiin ihmisiin tutustumisen.

Lähes yhtä tärkeänä pidettiin mielekästä tekemistä. Kolmanneksi tärkeimmäksi hyödyksi nousi uusien asioiden oppiminen ja uuden tiedon saaminen. Vertaistuen koki merkittäväksi hyödyksi joka kolmas työtön vastaaja.

05

SINI SEEMER Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus

Työttömänä tai lomautettuina olevien vastaajien järjestötoiminnasta kokema hyöty vastasi hyvin pitkälti koko aineiston tuloksia. Ainoastaan vertaistuen merkitys nousi työttömillä ja lomautetuilla koko vastaajajoukkoa korkeammalle sijalle. Kaikkien vastaajien joukossa oli mukana paljon sellaisia osallistujia, jotka vertaistuen saamisen sijaan olivat lähteneet mukaan järjestötoimintaan voidakseen auttaa muita.

Vertaistuen merkitys korostuu äkillisissä elämänmuutoksissa tai kriisitilanteissa kuten työttömäksi jäämisessä. Järjestötoiminnan kautta saatu vertaistuki on usein korvaamaton apu erilaisissa elämäntilanteissa.

Vuoden 2017 alussa RAY:n avustustoiminta siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettuun Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). RAY tukee -barometria ei näin ollen toteuteta uudestaan ainakaan samannimisenä. Selvää on kuitenkin, että STEA-avusteisesta toiminnasta ja järjestötoiminnan tuloksista kerätään jatkossakin tietoa. Hyviä tuloksia kelpaa ja pitää rummuttaa. ■

Miltä tuntuu olla työtön?

TEKSTI Sari Harsu KUVA Joni Syvänen

Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistunut Leea Lakkala teki lopputyönsä työttömyyden kokemuksista. Hän kiinnostui aiheesta, koska moni hänen kaverinsa oli työttömänä. Lakkala haastatteli työtään varten viittä Etapin pajalaista.

06

ETAPPILEHTI 02/2017

◄ Työttömyys ei Leeaa itseään pelota, vaikka työkuviot eivät olekaan kovin pitkälle vielä tiedossa. Hän on kuitenkin valmistunut alalle, jolla työllistymisnäkymät ovat varsin hyvät.

”USEIN VANHAA tuttua nähdessä tai uuteen ihmiseen tutustuessa ensimmäisten kysymysten joukossa kuulee kysyttävän ‘Mitä teet?’ Usein tällä kysymyksellä viitataan opiskelu- tai työpaikkaan. Määritämme itseämme usein ammattimme ja työmme kautta, mikä on varsin luontevaa, sillä kokopäivätyössä työskentelevä viettää noin puolet hereilläoloajastaan töissä. Omassa lähipiirissäni oleville työttömille nämä kysymykset tuntuvat olevan joka kerta yhtä epämiellyttäviä.

Mihin perustaa käsitys itsestään ja mihin voi tuntea kuuluvansa yhteiskunnassa, jos ei ole (työ)paikkaa, johon kuulua?”

Näin alkaa Leea Lakkalan opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi työttömien kokemuksia työttömyydestä ja Etapin työpajatoiminnasta: miten työttömät ajattelevat muiden ihmisten suhtautuvan heihin työttöminä ja minkälaisiin ryhmiin työttömät kokevat kuuluvansa. ”Paitsi että tuntemilleni työttömille on hankala määrittää, mihin he kuuluvat, tuntuu työttömyydestä kertominen muille ihmisille olevan heille epämieluista. Mitä tuo toinen ihminen minusta ajattelee, jos kerron etten ole töissä? Pitääkö hän minua huonompana?”

Työn nimi ”Että sais kyllä olla työtön” juontaa juurensa erään haastateltavan vastauksesta kysymykseen, mitä ajatuksia herättää kuuluminen ryhmään ”työttömät”. ”Vastaus kuvaa mielestäni hyvin toivetta siitä, että olisi hyväksytympää olla työtön, ettei tarvitsisi tulla epämukava olo siitä, kun joku esittää ’mitä teet’ -kysymyksen”, Leea Lakkala sanoo.

ajoittui työpajajaksoa edeltävään aikaan tai aivan jakson ensimmäisiin päiviin.

Toinen haastattelu tehtiin työpajajakson loppupuolella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia muutoksia työpajatoimintaan osallistuminen tuottaa työttömien kokemuksiin. ”Yhteistyö toimi Etapin kanssa hyvin”, Leea Lakkala kiittelee.

Tulosten perusteella haastatellut kokivat muiden ihmisten suhtautumisen itseensä muuttuneen työttömyyden myötä jossain määrin kielteiseen suuntaan. ”Valtaosassa haastatteluista nousi esiin, että haastateltaviin työttömyyden vuoksi negatiivisesti suhtautuvat ennen kaikkea tuntemattomammat ihmiset tai viranomaistahot. Usein negatiivisesta suhtautumisesta ei ollut konkreettisia esimerkkejä vaan kokemus perustui pääsääntöisesti uskomukseen siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat”, Lakkala kirjoittaa opinnäytetyössään.

Etapin työpajajakson koettiin muuttavan ihmisten suhtautumista hieman positiivisemmaksi. Haastateltavat tunsivat ennen työpajajaksoa kuuluvansa työttömien ryhmään, mikä aiheutti alisteisen aseman yhteiskunnassa muihin, erityisesti taloudellisesti menestyvien ja työssä käyvien, ryhmiin nähden. Työpajajakson myötä tapahtuneet muutokset suhtautumisessa olivat moninaisia ja osin ristiriitaisia, mutta Etapista muodostui kaikille tutkittaville tavalla tai toisella merkityksellinen ryhmä. Positiivisina asioina Etapista mainittiin mukavat ihmiset, porukkaan mukaan pääseminen ja tasavertainen kohtelu.

ETAPPI MYÖNTEINEN KOKEMUS

EI KAHTA SAMANLAISTA TYÖTÖNTÄ

Lakkala haastatteli viittä ihmistä, jotka olivat työllistymässä Etapin työpajalle. Jokaiselle tutkittavalle tehtiin kaksi haastattelua. Ensimmäinen haastattelu

Työttömistä puhutaan usein yhtenä ryhmänä olettaen, että kaikki työttömät ovat samankaltaisia. Opinnäytetyön tekemisen myötä Leea Lakkalle kävi hyvin

07

selväksi, että jokainen työtön on erilainen, samoin jokaisen työttömän kokemus omasta työttömyydestä. ”Etukäteen oletin, että kokemuksissa olisi ollut enemmän samankaltaisuuksia.”

Kaikki haastatellut kokivat kuuluvansa työttömien ryhmään. Moni halusi puolustaa tätä ryhmäänsä, mutta samalla ryhmästä haluttiin pois ja siihen kuuluminen koettiin pääsääntöisesti epämieluisaksi.

Myös siirtymisen työttömyydestä pajalle kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun jokainen koki eri lailla. Kaikki haastateltavat kokivat työttömyyden vaikuttavan ihmisten suhtautumiseen. Etapille tulo hieman muutti tilannetta, mutta haastateltujen mielestä pajalla työskentely ei kuitenkaan ole sama kuin ”oikeissa töissä” oleminen.

Viidestä haastateltavasta kaksi sanoi edelleen mieltävänsä itsensä työttömien ryhmään kuuluvaksi. Toisaalta hekin kokivat Etapin pajalla olemisen työnä, jota koskee työpaikkaan liittyvät pelisäännöt. Mutta koska ulkopuolelta määriteltynä työtoiminta tai työkokeilu ei ole ”oikeaa” työtä eli palkkatyötä, haastateltavat eivät oikein itsekään tienneet, mihin ryhmään he nyt kuuluvat. Tuntemukset olivat ristiriitaisia. Silti Etapin pajalle pääsemisellä oli kaikille iso merkitys – vaikka taustalla olisi ollut vain lyhyt työttömyysjakso.

Moni haastateltava mainitsi sanan ”orjatyö”, josta on puhuttu paljon myös mediassa kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun yhteydessä. Yleisellä tasolla haastateltavat olivat närkästyneitä ja kokivat epäoikeudenmukaiseksi, että työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa tehdään samankaltaista työtä, josta jollekin toiselle maksetaan palkkaa. Etappiin ei kuitenkaan liitetty näitä negatiivisia mielikuvia. Kukaan ei katsonut Etapin kuuluvan ”orjatyöfirmoihin”. Jokainen haastateltu koki päässeensä – ei joutuneensa – Etapille ja koki hyötyvänsä pajajaksosta. ■

Työllisyyskokeilu pyrkii vähentämään työttömyyttä TEKSTI Sari Harsu KUVITUS Senni Vesterinen

Moni pirkanmaalainen työtön on saanut kirjeen, joka kertoo hänen siirtyneen alueellisen työllisyyskokeilun asiakkaaksi.

Useimmat kirjeen saaneista ovat myös saaneet yhteydenoton omavalmentajaltaan.

TYÖVOIMA- JA yrityspalvelujen alueellinen kokeilu on alkanut Pirkanmaalla kymmenessä kunnassa. Kokeilu alkoi 1.8.2017, ja kokeiluun siirtyivät kaikki ne työttömät työnhakijat, jotka saavat Kelasta työttömyystukea (työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa). Pirkanmaalla kokeilu koskee noin 22 000 työtöntä, joista Tampereella asuu noin 15 000.

Kokeilun toteuttavat Tampereen kaupunki, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Vesilahden

kunta, Ylöjärven kaupunki, Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta. Kukin kunta järjestää palvelut oman kuntansa asiakkaille.

Kohderyhmään eivät kuulu työssä olevat työnhakijat eivätkä palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa saavat työttömät. Heidän palveluistaan kokeilukunnissa vastaa edelleen Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto.

Kokonaisvastuu kokeiluun kuuluvien työttömien työllisyyspalveluista on

08

kunnalla. Kunnat hoitavat aktivointisuunnittelmien tekemisen, määräaikaishaastattelut, työnvälityksen, osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut sekä maahanmuuttajien kotouttamisen. Kunta vastaa myös asiakkaiden ohjaamisesta erilaisiin palveluihin, esimerkiksi työkokeiluun. Myös työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu eli TYP siirtyy kokeilussa kuntien ja Kelan vastuulle.

Kokeilun tavoitteena on asiakaslähtöisyys ja työttömyyden vähentäminen.

Erityisesti pyritään vähentämään pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä. Työnhakijan vastuutyöntekijä eli omavalmentaja kartoittaa asiakkaansa tilanteen ja tukee työnhaussa. Työtön työnhakija saa valmentajan suoran puhelinnumeron ja voi tarvittaessa sopia myös tapaamisia hänen kanssaan.

Palveluiden siirtyminen ei vaikuta työttömyysturvaan: työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa haetaan samalla tavoin kuin ennenkin. Myös TE-puhelinpalvelujen numerot säilyvät ennallaan, ja niistä saa myös jatkossa neuvontaa esimerkiksi työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Työttömyysturvan työvoimapoliittiset lausunnot antaa jatkossakin TE-toimisto.

Sähköinen asiointi tapahtuu edelleen osoitteessa www.te-palvelut.fi Oma asiointi -otsikosta sisään kirjautumalla.

Jos jättää Oma asioinnissa yhteydenottopyynnön, pyyntö saavuttaa kokeilun omavalmentajan, joka on mahdollisimman pian yhteydessä asiakkaaseensa. ■

Kiinnostaisiko

Etappityökokeilu?

Tavoitteellista työllistämistä jo 25 vuoden ajan

Työkokeilu tarkoittaa tavallisimmin kuuden tunnin työskentelyä viitenä päivänä viikossa.

Työkokeilun avulla voit selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojasi tai mahdollisuuksiasi palata työmarkkinoille.

LEIRIVÄLINEPAJALLA puhdistetaan ja huolletaan leirivälineitä. Kun asiakas hakee tai palauttaa välineitä, pajalaiset auttavat tavaroiden kantamisessa.

PUU- JA ENTISÖINTIPAJALLA kunnostetaan ja pintakäsitellään vanhoja huonekaluja. Joskus pajalla tehdään myös uusia huonekaluja.

MEDIAPAJALLA tehdään graafisen alan töitä ja sisällön-tuotantoa. Pajalla taitetaan lehtiä, kirjoitetaan juttuja, tehdään internetsivuja ja valokuvataan.

AUTOPAJALLA korjataan ja huolletaan autoja. Etapilla on myös pieni kuljetusyksikkö: kaksi autoa ja kaksi autonkuljettajaa.

PYÖRÄPAJALLA korjataan ja huolletaan polkupyöriä. Pyöriä myös kunnostetaan.

SIIVOUSPAJA huolehtii Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Pajalaisia opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä.

Työnohjaaja Kimmo Viinikkala 040 801 6002 kimmo.viinikkala@etappi.info

Työnohjaaja Jouni Tuovinen 050 431 0074 jouni.tuovinen@etappi.info

Työnohjaaja Joni Syvänen 050 431 0077 joni.syvanen@etappi.info

Työnohjaaja A-J Halme 050 4418 777 antti-jussi.halme@etappi.info

Työnohjaaja A-P Rakkolainen 050 431 0075 ari-pekka.rakkolainen@etappi.info

Työnohjaaja Tarja Pihlman 040 7682 813 tarja.pihlman@etappi.info

Jos olet kiinnostunut työkokeilusta Etapilla, ole ensin yhteydessä TE-toimistoosi.

Kun olet saanut yhteyden TE-toimiston työntekijään ja työllistymissuunnitelmaasi kirjattua mahdollisuuden työkokeiluun, ota yhteyttä sinua kiinnostavan pajan ohjaajaan ja sovi tapaaminen.

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry • Sarvijaakonkatu 28 ja 30, 33540 Tampere

www.etappi.info

Lukeminen on halpa harrastus TEKSTI Taija Porkkala KUVA Anni Lähteenmäki

Harrastuksen mieltää helposti kodin ulkopuolella tapahtuvaksi ja huomattavasti kukkaroa keventäväksi toiminnaksi.

Harva harrastus kuitenkaan tulee yhtä edulliseksi kuin lukeminen.

MIHIN TAHANSA saa tietysti rahaa palamaan innon kasvaessa, maailma kun on kirjojen lisäksi pullollaan esimerkiksi katu-uskottavia kirjanmerkkejä ja tekniikkafaneille hienoja e-kirjanlukulaitteita. Alkuun pääsemiseksi riittää onneksi kirjastokortti.

Lukeminen ei ole kilpaurheilua, eikä siitä kannata ottaa paineita. Kaikesta ei tarvitse pitää, eikä ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa olla lukija. Minä en esimerkiksi pysty lukemaan kovin verisiä jännitys- tai kauhutarinoita ilman, että vatsaa alkaa vääntää. Lisäksi on muutamia klassikoita, jotka kyllä haluaisin lukea, mutta joita lähestyn varmaan sitten vanhana (ja toivottavasti viisaana).

Joskus voi silti olla hyvä lukea jotain itselleen uutta, mennä vähän mukavuusalueensa ulkopuolelle, kuten nykyään sanotaan.

Vaikka nykymaailma on hyvin visuaalinen paikka, sujuva lukutaito on edelleen olennainen asia esimerkiksi omien asioiden hoitamisessa. huomioon asiakkaan lempikirjat ja muut mieltymykset tarjoten osuvia suosituksia.

Lukemisen ei todellakaan tarvitse olla yksinäistä puuhaa. Ennen kuin ehtii koota lukupiirin tai muun kirjaporukan omasta tuttavapiiristään, voi vaikkapa osallistua kirjakeskusteluihin internetissä. On hauskaa vertailla lukukokemuksia ja jutella omista suosikkihenkilöistään.

Esimerkiksi suositut Harry Potterit ovat synnyttäneet innokkaita faniyhteisöjä,

KUUNTELE AMMATTILAISTEN VINKKEJÄ Voin kokemuksesta sanoa, että kirjaston työntekijät yleensä lukevat paljon. Heiltä kannattaakin kysäistä ehdotuksia, kun ulkoiluttaa kirjastokorttiaan hyllyjen välissä. Monet kirjastot tarjoavat myös etukäteen huolella valmisteltua kirjavinkkausta, jossa vinkkari esittelee kiinnostavia kirjoja. Vinkkausta voidaan järjestää kaikenlaisille ryhmille, kunhan kirjat valitaan yleisön mukaan. Olitpa sitten aloitteleva lukutoukka, pitkästä aikaa lukemisesta innostuva tai kokenut kirjaahmatti, saat varmasti jotain irti sinulle sopivasta vinkkaustuokiosta. Henkilökohtaisempia lukuvinkkejä on mahdollista saada joissakin kirjastoissa työskenteleviltä lukuneuvojilta. He ottavat

joissa on monenlaista toimintaa. Kannattaa myös mennä rohkeasti mukaan kirjamessuille ja muihin tapahtumiin vaikka yksinkin, juttuseuraa saa kyllä nopeasti muista osallistujista.

HYVÄ LUKUTAITO ON HYÖDYKSI ELÄMÄSSÄ Kaikista ei tarvitse tulla himolukijoita, mutta jokaisen olisi hyvä lukea joskus esimerkiksi kirjoja, sarjakuvia tai lehtiartikkeleita. Vaikka nykymaailma on hyvin visuaalinen paikka, sujuva lukutaito on edelleen olennainen asia esimerkiksi omien asioiden hoitamisessa. Lukutaitoa voi kehittää vain lukemalla. Lisäksi lukeminen parantaa keskittymiskykyä, auttaa tarkastelemaan asioita monenlaisten ihmisten tai olentojen näkökulmista sekä vierailemaan kaukaisissa ajoissa ja paikoissa. Nojatuolimatkailua parhaimmillaan! Jos lukeminen kuitenkin syystä tai toisesta tuottaa vaikeuksia, ei silti kannata hylätä ajatusta uudesta harrastuksesta. Tarinoiden maailmaan voi sukeltaa äänikirjojenkin muodossa. Lisäksi on käytössä selkokieli, jonka avulla sekä painetusta tekstistä että puheesta voidaan tehdä helpommin avautuvaa.

Suurena kirjojen ystävänä uskon, että jokaista odottaa jossain lempikirja. Omani on Dodie Smithin kirjoittama mainio ”Linnanneidon lokikirja”. Jos sinulla ei vielä ole suosikkia, ehkä on aika yrittää löytää sellainen. Pieni varoituksen sana on paikallaan: lempikirjoja voi lopulta olla lukemattomasti! ■

▲ Linnanneidon lokikirja (Dodie Smith, I Capture the Castle, 1949) kertoo Mortmain-perheen laskevasta elintasosta rappeutuvassa linnassa vuonna 1930.

010

Taija Porkkala on työkokeilussa Etapin toimistossa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, ja hänellä on kirjastonhoitajan pätevyys.

Kirjastoalalla töitä on kuitenkin tarjolla melko vähän. Siksi Taija on nyt laajentamassa osaamistaan toimistoalalle ja taloushallintoon, vaikka kirjastotyökin edelleen kiinnostaisi.

Löytyi töitä tulevaisuudessa sitten kirjastoalalta tai jostain toisaalta, kirjat tulevat pysymään Taijan elämässä.

Autopajan työ-Kalu TEKSTI Sari Harsu KUVA Joni Syvänen

Kalle Nummi on monipuolinen nuorimies. Hän on Etapin autopajalainen ja pajan epävirallinen shakkimestari, teeveestä tuttu beatboxaaja sekä hip hop -yhtye Mansesterin DJ Kalu.

KALLE NUMMI valmistui autopeltisepäksi vuonna 2013, ja jo kuukautta myöhemmin hän lähti suorittamaan asepalvelusta. ”Siellä vierähti yhdeksän kuukautta.”

Armeijan jälkeen Kalle etsi työpaikkaa ja pääsi muutamaan haastatteluunkin, mutta lopulta paikka meni aina jollekulle toiselle.

Kun Kallelle ehdotettiin TE-toimistossa, että Etapin Autopajalta voisi kysellä työkokeilupaikkaa, Kalle tarttui ehdotukseen ja Autopajan ovenkahvaan. Sopimus tehtiin saman tien. Etapin pajoille tehdään yleensä ensin parin kuukauden työkokeilusopimus, jonka aikana tutkaillaan puolin ja toisin, onko paikka oikea.

Näin nytkin. Näytti kuitenkin heti selvältä, että Kalle on Etapin miehiä, ja sopimusta jatkettiin.

Etapilla Kalle on tehnyt monenlaista.

Tavallisia työtehtäviä ovat muiden muassa öljyjen ja polttimoiden vaihdot sekä hitsausoperaatiot. ”Helmoja on päässyt hitsailemaan. Ja pari kertaa olen tehnyt autotarkastuksen.”

Autopeltiseppä on päässyt pajalla laajentamaan osaamistaan autonasennuspuolelle, joten tulevaisuudessa työpaikka voisi löytyä siltäkin puolelta.

Vaikka hommat sinänsä ovat ennestäänkin olleet aika lailla tuttuja, pajalla on päässyt oppimaan uusia tekniikoita. ”Mika on hyvä neuvomaan kyllä.”

Mika Nurmi on toinen Autopajan oh-

”Helmoja on päässyt hitsailemaan. Ja pari kertaa olen tehnyt autotarkastuksen.” jaajista ja alan vankka ammattilainen.

Joskus Autopajallakin tulee suvantoaikoja, jolloin tehtävää ei ole. Tällaisina hetkinä Kalle on tavattu tietokoneelta pelaamasta shakkia. Kyse on kuitenkin hupipelaamisesta. Maailmanmestaruus ei ole tässä lajissa tavoitteena. ”Se on lähinnä tylsyyteen pelaamista.

Aloitin pari vuotta sitten, kun löysin kaverin, jonka kanssa pelata.”

MUSIIKKIMIEHIÄ Myös beatboxaus kuului aiemmin Kallen harrastuksiin. ”Villitys alkoi yläasteella.”

Beatboxauksessa tehdään suulla erilaisia ääniä, jotka kuulostavat soittimilla aikaan saaduilta. Nyt ”suunsoitto” on jäänyt uusien juttujen myötä, mutta vuonna 2009 Kalle kävi Talent Suomen alkukarsinnoissakin esittelemässä taitoaan. Tuolloin kilpailun voiton nappasi Motoriikka-Miikka.

Tällä hetkellä musiikkitouhut vievät Kallea. Hänen pääharrastuksensa on tamperelaisen hip hop -yhtye Mansesterin DJ:nä toimiminen.

012

”Vuonna 2012 ottivat ensimmäisen kerran keikalle mukaan, ja siitä asti olen pysynyt mukana. Kuusi vuotta on painettu DJ:n hommia.”

Välillä DJ Kalu -nimeä käyttävä monitoimimies toimii myös Mansesterin räppärien MC Manen ja Vainiksen kuskinakin.

DJ-lyhenne tulee englannin kielen sanoista disc jockey. Tiskijukat voi jaotella karkeasti kahteen ryhmään. ”Jotkut ovat klubi-DJ:itä, jotka soittavat klubeilla ja ravintoloissa omia levyvalintojaan ja asiakkaiden musiikkitoiveita, jotkut keikka-DJ:itä, jotka soittavat artistien biisitaustoja.”

Kalle kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.

Mansesterin nettisivulla löytyy miehestä tällainen luonnehdinta: ”Kalle tuo aina positiivista mieltä niin ryhmälle kuin myös ulkopuolisille ja on aina valmiina auttamaan ja jakamaan hyvää mieltään muillekin. Kallen spektaakkelimaisesta suosiovyörystä kertoo pelkästään jo yleisömeren raikuvat ’DJ Kalu’ -huudot jo ensimetreiltä, kun Kalle astuu lavalle, puhumattakaan hänen omasta nimikirjoitusjonostaan keikkojen jälkeen.”

Autopajalainen on tämänhetkiseen elämäänsä varsin tyytyväinen. ”Asun omillani, elämä hymyilee. Ei ole sen kummempia huolenaiheita. Vakituinen homma olisi kuitenkin jossain vaiheessa kiva löytää.” ■

Monta lusikkaa sopassa TEKSTI JA KUVAT Heidi Järvinen

Yhdessä alusta asti tehty ruoka maistuu parhaalta seurassa ja rohkaisee kokeilemaan myös vähemmän kotona käytettyjä raaka-aineita kuten punajuuria ja palsternakkaa.

ETAPIN ALLE 30-vuotiaille nuorille tarjoutui mahdollisuus osallistua Marttojen ruokakurssille, jonka tarkoituksena oli antaa kasvispainotteisesti vinkkejä helppohin kotiruokiin. Aluksi käytiin Eija Kallioniemen johdolla läpi terveellisen ruokavalion perusteet ja ravitsemussuositukset.

Jokaiselle annettiin kattava reseptivihko, josta löytyivät myös kurssilla valmistettavien ruokien ohjeet. Ryhmä jaettiin työpareihin ja jokaiselle työparille annettiin kaksi eri reseptiä tehtäväksi. ”Me voitaisiin tehdä ainakin lasagne”, Rami Hautalahti huikkaa, ja Kalle Nummi nyökyttelee hyväksyvästi vieressä.

Kun työnjako on tehty, parit hajaantuvat omille työpisteilleen alkuvalmisteluihin. Tasoille on tulostettu paperi-

▲ Koska aikaa jäi, tehtiin lopuksi vielä punajuuripihvejä, jotka yllättivät ruokailijat herkullisuudellaan. nen versio reseptistä ja raaka-aineet on suurimmaksi osaksi lajiteltu reseptin läheisyyteen.

Kaikilla osallistujilla on vähintäänkin jotain kokemusta kokkaamisesta, ja jokainen kertookin tekevänsä säännölli-

sesti ruokaa kotona – joskus myös ihan alusta asti ilman oikoteitä. Kotona tehty ruoka on yleensä sellaista, josta riittää useammalle päivälle. ”Äiti pyysi aina kotona auttamaan ruoanlaitossa. Kotona tuli myös laitettua paljon ruokaa riistasta. Omaan kotiin muutettua sitä oli vähän pakkokin opetella laittamaan ruokaa”, Kalle kertoo.

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että uudet vinkit ovat aina tervetulleita arjen ruokalistan monipuolistamiseen. ”Tälläiseltä kurssilta saa uusia ideoita ja vähän vaihtelua”, Rami toteaa. ”Mulle sanottiin jo pajalta lähtiessä, että osaat nyt sitten jatkossa tehdä meille jotain gourmeeta”, Kalle naurahtaa.

Tiukan keskittymisen keskelläkin kaikilla tuntuu olevan hauskaa. Eija kiertää keittiötä ohjeistaen selkeästi ja var-

◄ Kalle ja Rami siirtyivät punajuuripihvien tekoon nopeasti uuniin saatujen pääruokien jälkeen Eijan ohjeistamana.

014

ETAPPILEHTI 02/2017

▲ Ruokailu aloitettiin kanakeitolla. Ruokien ohella nautittiin helposti ja nopeasti valmistuneita teeleipiä. masti eri työvaiheissa. Osallistujat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kaikki kurssin ruoat ovat kohtuullisen helppoja ja arkikäyttöön sopivia. Vain mausteiden tarkka mittaus tuntuu työläältä, sillä moni on tottunut arvioimaan mausteet ruokaan suurpiirteisemmin.

Aika kuluu nopeasti ja kauniiksi katetusta pöydästä puuttuvat vain ruokailijat. Alkuruokana on kanakeittoa teeleivän kera, pääruokana lasagne, juurespihvit ja salaatti sekä jälkiruokana

valkosuklaa-pannacotta. Ruoka maistuu hyvin kaikille. Vain satunnaiset, hyväksyvät kommentit rikkovat onnistuneiden kokkien ruokarauhaa.

Jokainen on tyytyväinen kurssin sisältöön ja ruokiin. Yhtä ehdotonta suosikkia on lähes mahdoton nimetä. Kanakeitto, teeleipä ja juurespihvit saavat kuitenkin useammalta erikoismaininnan. Mahdollisuus ottaa ruokaa rasiassa mukaan saattelee porukan hyvillä mielin kotimatkalle. ■

ARKI SUJUVAKSI -toiminta on suurin Marttojen hankkeista. Kursseja järjestetään viikoittain pääosin eri yhteistyökumppanien kautta tulleiden ryhmien kanssa. Kohderyhmiin kuuluu esimerkiksi maahanmuuttajat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset perheineen.

Kurssin sisältö suunnitellaan aina erikseen kohderyhmän mukaan. Pääosin kurssit sisältävät ruoanlaittoa yhdessä, mutta voivat liittyä kaikkiin arjen hallinnan osaalueisiin. Kursseja voi varata myös itse kokoamalleen joukolle. Martoilla on lisäksi monipuolisesti muita kursseja ja toimintaa, johon kuka tahansa pääsee helposti mukaan halutessaan. www.martat.fi

015

▲ Jälkiruoaksi valmistui herkullinen marjoilla kerrostettu valkosuklaapannacotta.

VERKOSTOITUMINEN - mahdollisuus vai maaginen myytti?

HYVÄ VERKOSTO ON KUSTANNUSTEHOKAS

TEKSTI Heidi Järvinen KUVA Anni Lähteenmäki

Usein puhuttaessa työllistymisestä tai työpaikoista korostetaan verkostoitumista ja sen tärkeyttä. Osalla on apunaan ystäväpiirin lisäksi muita yhteyksiä työmaailmaan, mutta verkoston luominen onnistuu myös muilla keinoilla.

JOKAISELLA ON mahdollisuus parantaa kykyjään verkostoitumisessa ja tutustua eri vaihtoehtoihin, joiden kautta sitä voi ainakin tehdä helpommaksi. Oleellista on oppia kertomaan mutkattomasti itsestään ja vahvuuksistaan mutta ensisijaisesti olla aidosti utelias ja kiinnostunut muista ihmisistä. Verkostoitumisen mestariksikin tituleerattu mentalisti ja taikuri Jose Ahonen osaa kiteyttää verkostoitumisen syvimmän olemuksen: ”Verkostoituminen on sitä, että tehdään asioita hyvien tyyppien kanssa, jotka suosittelee toisia hyviä tyyppejä.”

Töitä hakiessa suosittelijan tieto on paljon arvokkaampaa tietoa kuin se, mitä työntekijä itse kertoo itsestään. Myös siksi verkostot ovat tärkeitä, ja niiden oikeanlainen hyödyntäminen oman osaamisensa julkituomisessa on kannattavaa.

”Kaikista typerintä työnhakua on se, että istutaan kotona ja näpytetään 150 hakemusta päivässä, jotka on kaikki samanlaisia eikä kiinnosta ketään”, Jose napauttaa.

Jos verkostoja ei ole vahvasti valmiiksi olemassa, on työnhakutilanteessa oltava persoonallinen, erottuva ja kiinnostava. On oltava myös valmis poistumaan omalta mukavuusalueeltaan ja ottamaan pieniä hyppyjä tuntemattomaan. ”Teen tosi paljon juttuja, joista ei välttämättä ole mitään hyötyä. Ne voi joskus johtaa johonkin tai sitten ei. Mutta aina jostain sitten poikii kuitenkin jotain uutta.”

Omia taitoja ja tavoitteitaan miettiessään voi samalla viilata CV:nsä parempaan kuntoon ja miettiä millaisen kuvan haluaa antaa itsestään työmaailmaan ja työnantajille.

016

Ei ole hyötyä tuntea satoja ihmisiä, jos verkosto ei ole aktiivinen ja vireä tai tarjoa jäsenilleen mitään. Molemminpuolinen hyöty on verkostoitumisessa tärkeää. Parhaiten verkosto toimii niin, että tarjoaa itse ensin apua ja huomiota, ja vasta sen jälkeen pyytää itse palvelusta.

Verkostoituminen on ensisijaisesti ystävyyksien ja tuttavuuksien ylläpitoa.

Parhaiten verkosto toimii silloin, kun ihmisiin tulee henkilökohtainen suhde eikä verkostoa ajattele ensisijaisesti hyödyn ja tulon lähteenä. Hyvän verkostoitujan ei tarvitse välttämättä olla sosiaalinen. ”Hyvä verkostotoituja osaa yhdistää asioita. Se näkee, että tuossa on tyyppi, joka tarvitsee tuota ja tuossa on tyyppi, joka sen voi hoitaa. Yhdistät ne asiat ja siitä tulee yks klikki, mistä ne molemmat muistaa sut. Hyvä verkostoituja lähtee siitä, että koittaa enemmän jeesata muita kuin hakea itselleen hyötyä.”

Verkostojen kasvaessa hyöty tulee automaattisesti, kun muiden auttamisen kautta autat myös itseäsi ja jäät mie-

ETAPPILEHTI 02/2017

6 VINKKIÄ VERKOSTOJEN HYÖDYNTÄMISEEN TYÖNHAUSSA 1. Tapaa tuttujasi, ystäviäsi tai muita kontaktejasi, jotka voivat suositella sinua uuteen työpaikkaan tai esitellä sinut omille kontakteilleen.

2. Mieti omia tavoitteitasi. Mitkä alat kiinnostavat sinua? Onko jokin yritys, jonne todella haluaisit töihin? Ota selvää, keneen sinun kannattaa ottaa yhteyttä toiveyrityksessäsi ja kuka sinun verkostostasi voisi tuntea hänet.

3. Kysy muiden mielipidettä työhakemuksestasi ja ansioluettelostasi.

4. Pidä verkostoasi yllä, mutta älä ole maanvaiva.

5. Pidä kalenteria tapaamisistasi: kenet tapasit, milloin ja miten otat heihin yhteyttä seuraavan kerran.

6. Muista, että verkostoituminen ei ole yksisuuntaista. Sinun on myös oltava valmis ja kiinnostunut auttamaan muita verkostossasi olevia. (lähde: www.duunitori.fi)

leen. Ihmisiin tutustuminen ja kontaktien luominen normaalilla keskustelulla on tehokkaampaa itsensä markkinointia kuin väkinäinen ja suoramarkkinointimainen tuputtaminen. Kuunteleminen ja rento keskustelu, jonka ohessa voi tarjota vaikka käyntikortin, on paras tapa luoda yhteyksiä.

SOSIAALISEN MEDIAN EDUT JA SUDENKUOPAT Sosiaalinen media on yhä suuremmassa määrin merkittävä osa verkostoitumista, mutta sisältää mahdollisuuksien ohella asioita, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Jos kaverilistasi on laaja ja sisältää myös verkostoitumisen kannalta tärkeitä ihmisiä, kannattaa harkita julkaisujensa sisältöä. Pitää myös kiinnittää huomiota siihen, millaisen kuvan julkinen profiilisi ja julkisesti jaetut päivitykset tai linkit voivat sinusta antaa vieraalle ihmiselle.

Facebook esimerkiksi järjestelee sivustoa ja näkyviä julkaisuja mielenkiinnonkohteidesi mukaisesti. Siksi se onkin erittäin tehokas verkostoitumisen ja markkinoinnin lähde. Halutessaan voi käyttää myös kahta profiilia, joista toinen on henkilökohtaisempaan käyttöön ja toinen verkostoitumista varten. Facebookissa voi myös strategisesti miettiä, ketkä ihmiset ovat sinulle ammatillisesti tärkeitä. Heitä huomioimalla pidät verkostosi toimivampana.

Sinut voidaan muistaa myös jonkun toisen julkisesta päivityksestä varsinkin Suomen mittakaavassa, kun piirit ovat kohtuullisen rajatut ja hyvin yhteyksis-

sä toisiinsa. Henkilöbrändin luominen on mahdollista somen kautta. Erottumisen lisäksi tärkeintä on muistaa kuitenkin se, ettei kaikkia voi miellyttää eikä tarvitsekaan. Tietyt alat sallivat hieman vapaampaa huumoria, mutta äärimmäisyydet kannattaa karsia pois. ”Täytyy ärsyttää ja täytyy karsia asiakaskuntaansa. Sillon et ole enää hajuton ja mauton. 99 % tekijöistä alalla kuin alalla ovat samanlaisia kädenlämpöisiä, ja ne ei jää mieleen. Menestyjät ovat aina jollain tapaa ärsyttäviä. Rohkeutta suosisin vaikkei överiksi tarvitse vetää”, Jose linjaa.

Sosiaalisesta mediasta voit löytää myös hyviä kanavia verkostoitumisen tueksi, kuten erilaisia Facebook-ryhmiä.

Ompeluseura Tampere ja ympäristökunnat tarjoaa esimerkiksi naisille mahdollisuuden jakaa vinkkejä ja työmahdollisuuksia, ja on myös monia ryhmiä, joissa etsitään tai tarjotaan paikallisesti työsuorituksia. Hyvät ja taitavat työntekijät muistetaan usein silloin, kun joku lähipiirissä tai tutussa yrityksessä on vailla vastaavaa osaamista. ”Suurin osa työpaikoista menee sitä kautta, että joku tuntee hyvän tyypin ja muistaa, että oli pätevä. Sitä kautta saadaan se duuni”, Jose tietää.

HYÖTYÄ VAI HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ?

Jo ennen kuin aloittaa aktiivisemman verkostoitumisen, kannattaa miettiä oman ammattitaitonsa puitteissa työnäytteen tai luottamustehtävän raja.

Vapaaehtoistyö, luottamustehtävät tai

017

työnäytteinä toimivat palvelukset voivat edistää verkostoitumista ja toimia aktivoivana harrastuksena, jolla voi myös ylläpitää vireystason ohella ammattitaitoa. Verkostoitumisen tarkoitus ei kuitenkaan ole tehdä ilmaiseksi palkkatyötä vastaavia töitä. ”Kukaan muu kuin sinä itse ei määrittele sun arvoa ja hintaa. Jos et sä arvosta omaa työtäs niin kuka sitten arvostaa?

Se pitää löytyä itsestä se arvostus omaa ammattitaitoa kohtaan”, Jose alleviivaa.

Punnitse vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia myös oman etusi kannalta. Aina ei tarvitse itse tehdä tarjottua työtä vaan voi myös suositella jotain muuta vaihtoehtoa tai toista henkilöä. Konsulttiavun antaminen voi olla ilmaista ja jättää sinusta silti hyvän kuvan. Lisäksi toisen suositteleminen toimii verkostoa ylläpitävänä palveluksena. ”On olemassa duuneja, joita voin tehdä ilmaiseksi, jos siinä on näkyvyyttä, joka edistää mun uraa, koska se näkyvyyskin maksaa. Hyöty pitää arvioida, mutta ilmaiseksi ei juuri mitään kannata tehdä poikkeustilanteita lukuunottamatta. Toki ystävät ovat vielä asia erikseen, ja pitää muistaa, ettei kaikki ole pelkkää työtä; myös ystävänpalveluksia voi tehdä.”

Tampereella on erilaisia palveluja, joihin kannattaa tutustua verkostoitumismielessä. Uudet projektit kuten Talkootori tai TreStart-konsepti ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia. Oma ammattiliitto saattaa tarjota myös erilaisia aktiviteetteja ja luottamustehtäviä.

Jokaisella alueella toimii myös aktiivisia seuroja ja yhdistyksiä kuten Martat, kauppakamarit, eläinsuojeluyhdistykset ja urheiluseurat, joiden kautta voi päästä erilaisiin luottamustehtäviin harrastamisen ja verkostoitumisen ohella. Vapaaehtoistyö minkä tahansa asian parissa voi poikia uusia yhteyksiä ja ystävyyssuhteita. ”Harrastusjutuissa paljon mukana oleminen on tärkeää: lähtee tekemään vaikka teatteria. Mitä enemmän tunnet ihmisiä, sitä suurempi todennnäköisyys on, että sieltä jotain projektia pukkaa jossain vaiheessa.”

Parhaimmillaan verkostoituminen vastaa suuren kaveriryhmän keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä, joka on kaikille hyödyllistä ja hauskaa vailla valvotteita tai pakotteita. Taikatemppuja ei tarvita; ole vain rohkeasti oma itsesi ja huomaat pian olevasi verkostossa. ■

Jokainen on joskus tuntenut olonsa yksinäiseksi. Pitkittyneeseen yksinäisyyden tunteeseen voi kuitenkin havahtua ja opetella sosiaalisia taitoja uudelleen.

YKSINÄISYYS ON yleistä kaikissa ikäryhmissä. Se voi liittyä monenlaisiin elämäntilanteisiin tai -kokemuksiin ja pahimmillaan kärjistää tai luo uusia ongelmia. Yksin oleminen ja yksinäisyys eivät ole samoja asioita ja yksinäisyyden kokeminen ja oman tilan tarve on jokaisella erilainen.

Persoonallisuuden piirteet, kuten ujous tai sosiaalisten taitojen rajallisuus voi olla yksi syy yksinäisyyteen, mutta usein yksinäisyyden taustalla on jonkin tärkeän suhteen katkeaminen. Taustalla saattaa olla esimerkiksi muutto, avioero tai kuolema. Yksinäisyys voi liittyä myös masennukseen, opiskeluvaikeuksiin, huonoon itsetuntoon tai uusien tilanteiden pelkoon.

Ohimeneviä yksinäisyyden tunteita voi olla jokaisella ja vapaaehtoinen yksinolo voi antaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja rauhoittumiseen, mutta negatiivinen yksinäisyys on ahdistavaa.

Tampereelle muuttanut Rovaniemeltä kotoisin oleva Joonas Rissanen aloitti työkokeilujakson Etapin Mediapajalla elokuussa. ”Yksinäisyys on summa henkilöä ja ympäristöä, missä yhteensopivuus näiden välillä ei kohtaa. Yksinäisyys on yleensä tahatonta, mutta voi olla myös valinnaista yksinoloa. Ympäristössä voi olla paljon sellaisia ihmisiä, joiden kanssa ei ole yhdistäviä tekijöitä tai ihmisiä ei yksinkertaisesti ole”, Joonas kuvailee.

Yksinäisyyden ääret TEKSTI Heidi Järvinen KUVA Anni Lähteenmäki

YKSITOIKKOINEN ARKI Arjessa yksinäisy ys voi johtaa siihen, ettei itsellä tai asioilla ole enää mitään merkit ystä. Jos voimat eivät enää riitä asioiden hoitamiseen, voi ihmisestä tulla helposti hajamielinen.

018

ETAPPILEHTI 02/2017

019

Jopa kaupassa käynti voi tuntua epämiellyttävältä ja kaikki vastuun ottaminen on haasteellista tai mahdotonta. Yksinäiselle ihmiselle voi tulla myös tarve todellisuuden pakoiluun. ”Melkein kaikki muuttuu vaikeaksi.

Mitä pidemmälle sitä joutuu, sitä ahdistuneemmaksi voi tulla. Mitä kauemmin yksinäisyys jatkuu, sitä pahemmaksi myös eristyneisyys muuttuu. Kun yksinäisyys muuttuu normaaliksi olotilaksi, siitä tulee tuttua ja turvallista. Silloin kaikki muu tuntuu pelottavalta.”

Omien sosiaalisten taitojen puute vaikeuttaa myös tilannetta. Jos ei ole ihmisiä, joiden kautta peilata sosiaalisia taitojaan, on niissä lähes mahdotonta harjaantua hyväksi. Yksinäisyyden taustalta voi löytyä kiusaamista, hylkäämistä tai yhteisöiden ulkopuolelle jäämistä syystä tai toisesta. Heikko itsetunto tai huonot kokemukset nostavat kynnystä tutustua uusiin ihmisiin. ”Itsensä hillitseminen tai omien tunteiden hallinta voi muuttua vaikeaksi, kun sitä ei joudu enää harjoittelemaan.

Omassa päässä ja maailmassasi voit olla niin kuin haluat, eikä sosiaalinen vastakaiku ole kertomassa, että jotkut asiat mitä teet tai ajattelet eivät ole ok.”

Kyky tuntea empatiaa voi myös heikentyä tai kadota lähes kokonaan. Yksinäisyys voi ääritapauksissa muuttua noidankehäksi, joka pitkään jatkuessaan voi altistaa masennukseen tai paniikkihäiriöihin. Paluu sosiaaliseen elämään ja ihmisten keskuuteen ole enää mutkatonta. ”Empatia voi muuttua vaikeaksi. Kun ei ole yhteyttä muihin, miksi pitäisi välittää muista”, Joonas pohtii.

MUUTOS LÄHTEE ITSESTÄ Ulkopuolisen avun tarve yksinäisyyteen on tapauskohtaista. Tilanteen muuttamiseksi täytyy olla halukas itse muuttumaan ja valmis tekemään päätös asian edistämiseksi. Päätös voi tulla myös pikkuhiljaa tai yllättäenkin jonkun tilanteen kautta, jossa joutuu olemaan ihmisten kanssa tekemisissä. Yksinäinen ihminen kaipaa ennen kaikkea empatiaa ja ymmärrystä tilanteeseensa; ei patistelua tai syyllistämistä.

”Jos pystyy vaikka päivittäin tai edes viikoittain tekemään sen yhden heittäytymisen, että pystyt muodostamaan jonkunlaisen yhteyden toiseen ihmiseen, niin se helpottaa asioita ja tuo itseluottamusta omien tapojen muuttamiseen.”

Liiallinen paineiden kerääminen ihmisten lähestymiseen voi kuitenkin hankaloittaa tilannetta entisestään. Tietoiset valinnat lähestyä ihmisiä alkuun vaikka vain hymyilemällä ja tervehtimällä ovat monelle pitkään yksinäisyydestä kärsineelle jo riittävän haasteellisia. Sosiaalisuuden taidon voi kuitenkin opetella vähitellen takaisin. ”Oma yksinäisyys on ollut sellaista, että olen loppujen lopuksi oppinut olemaan sinut sen kanssa. En osannut mieltää itseäni yksinäiseksi, mutta kun tietyissä tilanteissa avauduin vähän sosiaalisesti niin ymmärsin, että olen ollut tosi yksinäinen pitkän aikaa. Minulle ei ollut kehittynyt minkäänlaisia sosiaalisia taitoja ja empatian kyky piti opetella”, Joonas sanoo.

Internet ja sosiaalinen media ovat hyviä kanavia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon. Alkusysäyksen sosi-

aalisempaan elämään voi saada uuden nettituttavuuden kautta ja joissain tilanteissa mahdollisuus olla tekemisissä muiden kanssa kasvottomammin poistaa pahimpia pelkoja. Verkkomaailmaan tuudittautuminen ei vastaa kuitenkaan oikeaa ihmiskontaktia. ”Netti on huono korvike elämälle, loppujen lopuksi. Se on enemmänkin pelkkä työkalu sosiaalisuudessa ja oikeat pysyvät yhteydet ihmisiin luodaan ’face to face’. ” Apua yksinäisyyteen ja arjen hallintaan voi saada tarvittaessa myös ammattilaisilta. Tärkeintä on pitää itsestään ja uskoa siihen, että muutkin voivat pitää sinusta.

Vertaistuki tai ajatusten purkaminen esimerkiksi kirjoittamisen tai taiteen kautta voi helpottaa oloa. Uusia ystäviä voi saada sosiaalisen median, harrastusten tai yhdistysten kautta. Myös lemmikkieläin voi lievittää yksinäisyyden tunnetta. ”Hyvin harvat ihmissuhteet kestävät kaikkien elämänvaiheiden yli. Hyvällä tuurilla joistain ihmisistä muodostuu ystäviä lopulta, mutta siihen pitää aktiivisesti molempien osapuolien panostaa”, Joonas muistuttaa. ■

JOS TARVITSET KESKUSTELUAPUA Tarvitsetko kuuntelijaa, kaveria kävelylle tai vaikkapa apua virallisten asioiden hoitoon? Tukihenkilöä voit tiedustella Suomen Punaisen Ristin paikallistoimistoista. Myös paikallisiin mielenterveysyhdistyksiin kannattaa olla yhteydessä.

Kirkon ja seurakuntien toimista saa tietoa osoitteesta www.evl.fi Valtakunnallinen kriisipuhelin (Suomen mielenterveysseura) 0101 95202 Mielenterveyden keskusliiton neuvontapuhelin 0203 91920 MLL:n lasten ja nuorten puhelin: 116 111 / www.mll.fi

www.yst.net – Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys. www.mattilanmiehet.fi – Mattila on kaikille miehille avoin kansalaistalo, jossa vallitsee rento meininki. (lähde : www.mtkl.fi)

020

ETAPPILEHTI 02/2017

Tapaamisiin Tampereella!

TEKSTI Sari Harsu

Haluaisitko tavata ihmisiä jossain muualla kuin baarissa? Mahdollisia tapaamispaikkoja on useita. Moni niistä on suunnattu jollekin tietylle ihmisryhmälle tai tietynlaisessa tilanteessa olevalle. Tässä mainittujen lisäksi omaan tilanteeseen sopivaa tapaamispaikkaa voi etsiä esimerkiksi internetin avulla.

MARHABAN

TOIVO

PERHETUVAT

Marhaban-keskus on kulttuurien kohtaamispaikka Kalevan kirkolla osoitteessa Liisanpuisto 1. Marhaban-sana on arabiaa ja tarkoittaa ”tervetuloa” tai ”hei”. Marhaban-keskuksessa tarjoillaan kahvia ja teetä yhdessäolon lomassa. Toiminnan tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan ja löytämään paikkansa suomalaisessa elämänmenossa.

Marhaban on avoinna maanantaista torstaihin kello 13–16. Torstai on keskuksessa naisten päivä.

Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n Kohtaamispaikka Toivossa on kaikille avointa toimintaa koulukatu 11:ssä. Tilassa on televisio, lautapelejä, päivän lehdet ja tietokone. Toimintaan osallistuminen ei vaadi ennakkoon ilmoittautumista. Toivossa on myytävänä kahvia ja purtavaa.

Kohtaamispaikka Toivo on avoinna maanantaista perjantaihin kello 12–18 ja lauantaista sunnuntaihin kello 13–17.

Perhetuvat ovat oman alueensa kohtaamispaikkoja lapsiperheille. Annalan (Keskisenkatu 6 A 36), Hervannan (Pietilänkatu 8 A 27) ja Linnainmaan (Piettasenkatu 41 B 25) tuvissa perheet voivat tutustua toisiinsa, saada vertaistukea ja osallistua monenlaiseen yhteisölliseen toimintaan.

Tuvassa kävijät voivat myös osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Perhetuvalla voidaan esimerkiksi laittaa ruokaa yhdessä ja osallistua erilaisiin ryhmiin, retkiin ja puuhatuokioihin. Lapset on mahdollista jättää tuvalle hoitoon lyhyeksi aikaa. Tupien toiminta tukee sekä vanhempien jaksamista että lasten kasvua ja kehitystä.

Tuvilla on kuukausittain vaihtuva ohjelma.

www.facebook.com/MarhabanTampere

www.taimiry.fi

MATTILA Miesten Kansalaistalo Mattilassa tehdään monenlaista miesporukalla sekä osoitteessa Laukontori 14 B että pitkin kaupunkia, joskus kaupungin ulkopuolellakin.

Tammikuussa Mattila muuttaa isompiin tiloihin Sepänkadulle. Mattila on kaikille miehille avoin rennon meiningin kansalaistalo, jonka porukkaan kuuluu eriikäisiä maahanmuuttajia ja suomalaisia. Toimintaa ideoidaan ja luodaan yhdessä.

Mattilan maksuttomaan toimintaan voi osallistua kerran elämässä, päivittäin tai jotain siltä väliltä. Viikko-ohjelmassa voi olla tarjolla esimerkiksi salibandya, puutöitä ja suomen kielen kurssia.

Mattila on avoinna maanantaista perjantaihin kello 14–17, mutta aiemmin sovittua ryhmätoimintaa on muinakin aikoina. www.mattilanmiehet.fi

Annantupa on avoinna ma-ke 11–14, to 9–14, pe 9–13

Hervantatupa on avoinna ma 11–13.30, ti 10–14, ke-to 11–14, pe 9–13 Linnainmaatupa on avoinna ma 9–13, ti 10–14, ke 11–14, to 11–15,pe 9–13 www.tetuko.fi

NAISTARI

TÄKY

Kansainvälinen naisten tapaamispaikka Naistari sijaitsee niin ikään Hervannassa osoitteessa Lindforsinkatu 4. Se on monenlaista aktiviteettia tarjoava tapaamispaikka, maahanmuuttajanaisille ja -lapsille. Naistarissa maahanmuuttajanaiset voivat opiskella suomen kieltä, keskustella Suomessa elämisestä ja muista aiheista sekä saada tietoa suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Naistarin henkilökunta auttaa myös erilaisissa arjen pulmissa, esimerkiksi Kelan lomakkeiden ymmärtämisessä ja täyttämisessä.

Naistari on avoinna maanantaista torstaihin kello 9–15.

Tapaamispaikka Täky sijaitsee Hervannassa Ruovedenkatu 20:ssä.

Se on aikuisille suunnattu sitoutumaton, ilmainen ja päihteetön vapaa-ajantoimintapaikka, joka on auki arki- ja viikonloppuiltaisin.

Täky tarjoaa paikan, jossa voi käydä seurustelemassa muiden aikuisten kanssa, kahvitella, lukea lehteä sekä osallistua toiminnalliseen tekemiseen, keskusteluihin, askarteluihin, ruuanlaittoon tai retkiin.

Täky tarjoaa yhteisöllistä toimintaa ja päihteetöntä tekemistä ilta-aikaan. Se haluaa edistää ihmisten sosiaalista kanssakäymistä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä, osallistaa ja tarjota kaikille mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin sekä innostaa kävijöitä suunnittelemaan toimintaa.

Täky on avoinna keskiviikosta lauantaihin kello 16–20.

www.naistari.fi

www.yst.net/tapaamispaikkataky

021

011100100110111101110000 011011110111010001101001 Robottien vallankumouksesta ollaan jatkuvasti huolissaan. Scifi-elokuvissa pahimmat seuraukset roboteista on jo nähty.

TEKSTI JA KUVITUS Anni Lähteenmäki

BRITEISSÄ ROBOTTIAUTO toimittaa pizzoja ja täysin tekoälyllä toimiva, kokonaan miehittämätön panssarivaunu on parhaillaan kehitteillä. Vantaalla puolestaan ohjelmistorobotti annostelee potilaiden verenohennuslääkkeet. Kehitteillä olevat leikkausrobotit ompelevat itse haavan ihmisen valvoessa toimenpidettä. Tekoälytuntijat ovat esittäneet teorioita siitä, kuinka homo sapiensin tulee ennen pitkää sivuuttamaan jumalankaltainen uusi tekoälyrotu.

YSTÄVÄLL1SET PELT1HE1K1T Robotit ovat aktiivisessa käytössä hoivaalalla. Suomessa leikkausrobotteja etäohjaa ihminen, jolloin robotilla leikkaava kirurgi ei ole suorassa kosketuksessa potilaaseen, vaan hän operoi potilasta erillistä konsolia käyttäen. Yhdysvalloissa kirurgeja koulutetaan jo suoraan kirurgirobotin käyttöön ja niin sanottu manuaalinen käsityö kirurgiassa on vaarassa unohtua. Riskit olisivat suuret,

mikäli robottiin tulisi vika ja leikkausta ei osattaisi jatkaa käsin.

Briteissä robottien uskotaan tulevan osaksi koulujen opetusjärjestelmää kymmenen vuoden kuluessa. Tekoäly voisi muuttaa koko opetusjärjestelmän rakenteen täysin, kun jokaisella oppilaalla olisi omaan oppimistyyliin- ja tahtiin soveltuva robottiopettaja.

Tämä tarkoittaisi perinteisen akateemisen koulutuksen väistymistä ja opettajien roolien muuttumista kouluissa. Opettajat eivät kuitenkaan suoranaisesti menettäisi töitään roboteille, vaan heidän asemansa muuttuisi opettajasta enemmänkin valvojaksi. Myös opiskeluajan pituus luultavasti lyhenisi tekoälyn tarjoaman tehokkuuden ansiosta.

022

KAPUL01TA HAMMASRATTA1SSA Mutta ovatko robotit luotettavia? Vai haitallisia? Robotit on mahdollista hakkeroida, mikäli ne ovat kytkettynä verkkoon. Hiljattain LG:n internetin kautta ohjattavissa kodinkoneissa havaittiin tietoturva-aukko, joka mahdollisti muun muassa robotti-imurin kameran kaappaamisen. Robotteihin voi tietenkin tulla vikoja, joten ainakin robottien korjaajia tarvitaan, ellei heitäkin korvattaisi robotinkorjausroboteilla.

Robotit tekisivät epämiellyttävimmät, yksitoikkoisimmat ja likaisimmat työt, jolloin ihmiselle jäisivät mieluisammat ja vähemmän työläät tehtävät. Robotit kun eivät valita, tunne väsymystä tai nälkää tai sairastu. Roboteista on myös mahdollista rakentaa niin pieniä tai niin isoja kuin on tarpeen.

On kuitenkin olemassa aloja, joilla robotit eivät toistaiseksi pärjää ihmiselle.

ETAPPILEHTI 02/2017

Robottisiivouksen kehittämishankkeessa selvisi, että ammattisiivooja suoriutuu lattiasiivouksesta 20 kertaa nopeammin kuin siivousrobotti. Siivousrobotti siisti hyllyä kokonaisen seitsemän minuutin

ajan, kun siivooja moppasi hyllyn pinnan kiiltäväksi vain seitsemässä sekunnissa.

Robotit myös usein tarvitsevat virtaa toimiakseen ja niiden yleistyessä energiankulutus kasvaisi entisestään. Olisiko robotisaatio vain suuri ympäristöhaitta? Otetaanko robotteja rakentaessa ylipäätään huomioon ekologisuus?

Nordea aikoo karsia 6000 työntekijää ja sulkea konttoreitaan siirtyessään automatisoidumpaan toimintaan. On tutkittu, että tekoäly voi jopa tuoda uusia työpaikkoja, mutta se edellyttää sitä, että yritykset lähtevät uudistamaan toimintaansa luodakseen digitaalisia työpaikkoja.

Elämme aikaa, jolloin teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan ennen. Selvää on, että roboteista on ihmisille hyötyä. Kiistanalaista taas voi olla, onko hyöty korvaamatonta ja onko hyötyä lopulta enemmän kuin haittaa. ■

023

Itsensä kehittäminen lyö leiville TEKSTI Rime Koponen

Työnhakeminen on tunnetusti stressaavaa ja aikaa vievää touhua. Jos työtä ei kuitenkaan meinaa löytyä, ylimääräisen ajan voi käyttää myös hyödyllisesti – itsensä kehittämiseen.

TOISINAAN KUULEE puhuttavan, että välivuosi opintojen tai töiden keskellä on saattanut olla käänteentekevä hetki elämässä. Keskellä hektistä uraputkea ihmisellä ei nimittäin ole välttämättä aikaa pysähtyä miettimään oman elämänsä suuntaa. Työttömyys voi olla juuri se hetki, jolloin on hyvä aika miettiä tarkemmin omaa uravalintaansa ja päivittää ammatillista osaamistaan. Työttömille on olemassa runsaasti erilaisia vaihtoehtoja kehittää itseään.

Itsensä kehittämisen voi aloittaa vaikka tutkimalla, onko omassa kouluttautumisessa lisätarvetta. Opiskeleminen ei ole enää pelkkää perinteistä lähiopetusta, vaan jokainen voi valita mieleisensä tavan opiskella esimerkiksi itsenäisen etäopiskelun, monimuoto-opiskelun tai erilaisten verkkokurssien väliltä.

Mikäli opintojen rahoittaminen mietityttää, opiskelujen ajalta on nykyään mahdollista saada työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, kun tähtäimessä on ammattitutkinto tai korkeakoulututkinto. Tällöin puhutaan työttömyystuella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta. TE-toimisto tekee viime kädessä arvion parantaako koulutus hakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla sekä täyttyvätkö muut edellytykset omaehtoisen opiskelun tukemiselle.

Työvoimakoulutukseen hakeutuminen on myös hyvä väylä kehittää osaamistaan tai lähteä kokeilemaan täysin uutta alaa. Lisäksi kannattaa muistaa oppisopimuskoulutus, joka on kätevä työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti. Tosin oppisopimuspaikan löytäminen voi olla haasteellista.

OPETTELE UUSIA TAITOJA Maailma muuttuu nopeasti ja työtavat muuttuvat. Monet työnantajat saattavat arvostaa enemmän henkilöä, joka on päivittänyt osaamistaan kuin henkilöä, joka on ollut pitkässä työsuhteessa ja jämähtänyt vanhoihin tapoihinsa. Koulutus ei kerro kaikkea ihmisen osaamisesta. Työpaikan voi napata nenän edestä joku, jolla on enemmän asennetta, elämänkokemusta tai hänellä on joku tarvittava luonteenpiirre. Sosiaalisesti taitavammat ja verkostoituneemmat ihmiset löytävät muita varmemmin töitä.

Itsevarmuutta, sosiaalisia taitoja, myönteisyyttä, oma-aloitteisuutta ja psykologisia taitoja voi harjoitella. Hyvä paikka oppimiseen voi löytyä erilaisten kurssien kautta. Useat kansalaisopistot ja työväenopistot tarjoavat monipuolisia kursseja kädentaidoista kielikursseihin ja valokuvaamisesta joogakursseihin. Tampereen seudulla näitä ovat muun muassa Tampereen seudun työväenopisto, Ahjolan kansalaisopisto ja Voionmaan koulutuskeskus.

Kurssit ovat yleensä maksullisia, mutta työttömällä on mahdollisuus saada käyttöönsä opintoseteli. Tamperelainen tai ylöjärveläinen työtön työnhakija voi hakea 35 euron arvoista opintoseteliavustusta yhteen kurssimaksuun lukukaudessa. Tampereen seudulla opintosetelit rahoitetaan Opetushallituksen opintosetelityyppisellä avustuksella sekä Ylöjärven kaupunginhallituksen myöntämällä avustuksella.

Vaikka kursseja joutuisi maksamaan myös omasta pussista, lopulta ne ovat

024

satsaamista omaan osaamiseen ja tulevaisuuteen. Mikään uusi taito tai tieto ei ole koskaan pahasta.

KULTTUURIA JA HARRASTUKSIA Kirjasto ja internet ovat myös loputtomia aarreaittoja tiedon luokse. Kirjastot ovat pullollaan eri alojen oppaita ja teoksia unohtamatta myöskään äänikirjoja. Netin puolella muun muassa Youtube opastaa ja antaa hyvät lähtökohdat esimerkiksi kuvankäsittelystä ja graafisesta suunnittelusta kiinnostuneille ihmisille.

Vaikkei kotikoneelta löytyisi Photoshoppia, alkuun voi päästä lataamalla netistä ilmaiseksi GIMP-nimisen kuvankäsittelyohjelman. Koodaamisesta kiinnostuneet voivat kokeilla vaikka Comeacademya. Aiheesta on olemassa myös lukuisia verkkokursseja, joista mainittakoon esimerkiksi MOOC-verkkokurssit. Youtuben monipuolisuudesta on paljon hyötyä ja voit oppia muutaman klikkauksen kautta kuinka teet keväthuollon polkupyörällesi tai opit valokuvauksen alkeet.

Onni käy varmimmin ihmiselle, joka hakeutuu onnen luokse. Usein myös yksi merkityksettömältäkin vaikuttava asia voi johtaa johonkin toiseen asiaan. Jos opiskelu ja kouluttautuminen ei juuri nyt vaikuta omalta jutultasi, voit kehittää itseäsi ja avartaa maailmankuvaasi myös lähtemällä harrastamaan.

Isommissa kaupungeissa on varmasti kaikille tarjolla jotain. Lähde leffaan, taidenäyttelyyn, museoon tai opastetulle luontokierrokselle. Osallistu kirjoituskilpailuun tai mielenkiintoiseen miittiin.

Ota selvää, mitä kaikkea paikkakunnallasi voi harrastaa, missä ja mihin hintaan. Kaikki harrastukset eivät edes ole maksullisia. Luontoon voi lähteä ulkoilemaan kävellen tai pyörällä. Monet kaverisi saattavat tietämättäsi miettiä, miten mukavaa olisi laittaa kasaan höntsäjalkapallojoukkue, frisbeegolf-porukka tai pelailla sulkapalloa.

Pääasia on, että altistaa itsensä uusille ihmisille ja ilmiöille. Kuka tietää, saatat harrastellessasi verkostoitua juuri sen oikean henkilön kanssa, joka kertoo sinulle piilotyöpaikasta tai toimii muuten vain vetoapuna kohti jotain uutta.

Pidä silmät ja korvat avoinna. Inspiroidu.

Kysy itseltäsi, mikä on se asia mikä sinua innoittaa elämässäsi ja seuraa sitä. ■

ETAPPIZZA

Teimme Etapilla gallupin pizzatäytteistä ja loimme suosituimpien täytteiden pohjalta herkullisen Etappizzan.

Pepperoni

13 %

Katkarapu

7%

Simpukka Kebabliha Jauheliha Feta Herkkusieni

Kylmäsavulohi Ananas

10 %

4%

Aurajuusto

16 %

Kana Kinkku Tonnikala Mozzarella Tomaatti

6%

Menu Ananas Aurajuusto attu Aurinkokuiv tomaatti Fetajuusto Herkkusieni

Jalapeno Jauheliha Kana Katkarapu Kebabliha Kinkku

Kukin etappilainen sai valita listalta kaksi suosikkiaan.

Etapin ylivoimaisesti suosituin pizzatäyte on aurajuusto ja vahvalla toisella sijalla on pepperoni.

i Kylmäsavuloh Mozzarella Oliivi Paprika

Pekoni Pepperoni

Rucola Simpukka Tomaatti Tonnikala

hyvÄt, pahat

& rumat ANANAS 25 % EI

Saako pizzassa olla ananasta vai ei? Tämä on ehkä eniten keskustelua ja väittelyä aiheuttava pizzakysymys.

Kolme neljästä etappilaisesta hyväksyy ananaspalat pizzassaan. Myös aurajuusto jakaa mielipiteet. Etapilla homejuuston ystäviksi tunnustautuu 60 % vastaajista.

”Homejuusto on homeessa, miks joku söis sitä?”

Heidi, ei aurajuuston fani

Ä

75 % KYLL

Tuplajuusto

”Ananas sopii kaikkeen, ja on ystäväni.”

Joonas, ananaksen ystävä

OLIIVIT 50 % KYLLÄ

AURAJUUSTO 60 % KYLLÄ

40 % EI

”Laittaisin kaikkia kolmea ja pitäisin siitä.”

Anni, jolle kaikki käy

Somekin on sosiaalisuutta TEKSTI Sari Harsu KUVA Joni Syvänen

Some eli sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa kenellä tahansa sen käyttäjällä on mahdollisuus paitsi vastaanottaa tekstiä tai muuta aineistoa myös tuottaa sitä. Some on vuorovaikutteista mediaa, jonka etuina – toisaalta myös haittoina – ovat nopeus ja matala julkaisukynnys.

SOSIAALISESSA MEDIASSA yhdistyy käyttäjien välinen viestintä ja oma sisällöntuotanto. ”Sosiaalisella” tarkoitetaan yleensä ihmisten välistä kanssakäymistä ja ”medialla” sekä informaatiota että kanavia, joiden kautta sitä jaetaan. Toisin kuin perinteisessä joukkoviestinnässä, sosiaalisessa mediassa käyttäjät eivät ole vain vastaanottajia, vaan voivat myös esimerkiksi kommentoida ja jakaa sisältöjä.

Sosiaalisen median tunnusmerkkejä ovat helppokäyttöisyys ja nopea omaksuttavuus, maksuttomuus ja mahdollisuus yhteisölliseen tuottamiseen. Tunnusmerkit tosin täyttyvät yhä useammin

– enemmän tai vähemmän – melkein kaikkialla internetissä. Esimerkiksi uutissivustojen lukijat voivat monesti myös kommentoida uutisia, ja he saattavat esimerkiksi kehottaa toimittajaa oikaisemaan niihin päässeitä virheitä.

Sosiaalisessa mediassa on erityyppisiä palveluita. On linkkien ja uutisten jakopalveluita, blogipalveluita, mikroblogipalveluita, wiki- ja muita yhteistyöpalveluita, mediapalveluita, yhteisöjä, virtuaalimaailmoja ja verkkoyhteisöjä. Jokainen käyttää sosiaalista mediaa omalla tavallaan, jos käyttää. Joku esimerkiksi haluaa tuottaa sisältöä mahdollisimman

laajalle ihmisjoukolle, joku toinen taas viestii sosiaalisen median kautta vain lähipiirinsä kanssa. Myös jaettavan sisällön laatu ja laajuus vaihtelevat hyvin paljon riippuen käyttäjästä ja palvelusta.

Mikään pakko someen ei ole sukeltaa, mutta toisaalta itselle sopivien sosiaalisen median välineiden, työtapojen ja verkostojen löytäminen ja siellä seikkaileminen voi olla antoisaa.

Monissa sosiaalisen median palveluissa on ikäraja, joka on usein 13 vuotta, mutta palvelujen käyttäjissä on kuitenkin paljon myös väärän syntymäajan antaneita lapsia. Ikärajoitukset perustuvat

■ Vaikka yhteydenpito sosiaalisen median avulla on monesti hyvä juttu, sosiaalisen median ja erilaisten laitteiden kautta viestimisestä saattaa seurata, että kasvotusten ja ääneen kommunikointi vaikeutuu käytön puutteessa entisestään.

ETAPPILEHTI 02/2017

MUUTAKIN KUIN FACEBOOK

Tosinaan on hyvä etsiä myös muita tietolähteitä ja tarkistaa asioita. Sosiaalisessa mediavirrassa seilatessa tarvitaan siis kriittistä medialukutaitoa.

Wiki-sivustoja on muitakin kuin Wikipedia. ”Wiki” tarkoittaa verkkosivustoa, joka on kenen tahansa käyttäjän muokattavissa. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus ovat wikin keskeisiä ominaisuuksia ja tekevät siitä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun.

Ainakin monelle keski-ikäiselle sosiaalisesta mediasta tulee ensimmäisenä mieleen yhteisöpalvelu Facebook, jonka sivustolle käyttäjät pääsevät luomaan kuvallisen käyttäjäprofiilin. Profiilin kautta he voivat olla yhteydessä ystäviinsä. Facebookissa voi myös liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista.

Muita someyhteisöjä ovat esimerkiksi Google+, Suomi24 ja LinkedIn. Google+ on yhdysvaltalaisen Googlen perustama yhteisöpalvelu, joka ei kuitenkaan ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin kahden miljardin rekisteröityneen käyttäjän Facebook. Suomi24 taas on suomalainen verkkoyhteisö ja Suomen suurin sosiaalisen median palvelu. Sen osapalveluita ovat muun muassa Keskustelu, Treffit ja Posti. Keskustelut on palveluista tunnetuin.

LinkedIn on eri alojen ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu. ”Käyttäjät voivat ladata palveluun ansioluettelonsa, harrastuksensa ja kiinnostuksen kohteensa sekä saada suosituksia entisiltä esimiehiltä ja työkavereilta sekä suositella muita. LinkedIn ei varsinaisesti ole työnhakusivusto, vaan sitä voidaan pitää keinona laajentaa omaa verkostoa ja saada sitä kautta mahdollisia työtarjouksia sekä löytää hakemiansa työntekijöitä.”

Näin kertoo Wikipedia, jota kirjoitetaan vapaaehtoisvoimin 291 kielellä ja joka sekin kuuluu sosiaaliseen mediaan.

Se on avoin internetissä julkaistava tietosanakirja, josta löytyy paljon pätevää tietoa, mutta jonkin verran myös virheellisyyksiä, koska kuka tahansa voi lisätä sinne tietoa ja muokata tekstejä.

Blogit ovat niin ikään osa sosiaalista mediaa. Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä.

Blogin kirjoittaja eli bloggari, bloggaaja tai blogisti voi julkaista blogissaan paitsi tekstiä myös kuvia, videoita ja ääntä.

Blogien sisältö on usein henkilökohtaista, omaan elämään läheisesti liittyvää.

Videomuodossa olevaa blogia kutsutaan vlogiksi.

Melko tunnettu sosiaalisen median palvelu Twitter on niin sanottu mikroblogipalvelu. Tviitti eli yksi Twitterissä julkaistava teksti voi sisältää korkeintaan 140 merkkiä, kun taas ”tavallisen blogin” merkkimäärää ei ole rajoitettu.

Sosiaalinen media sisältää myös erilaisia linkkien ja uutisten jakopalveluita.

Yksi tällainen palvelu on Reddit. Käyttäjät voivat lähettää siellä linkkejä tai tekstiartikkeleja, joiden kiinnostavuudesta voivat äänestää ja joista he voivat keskustella.

Somen mediapalveluista tutuimpia lienevät YouTube ja Instagram. YouTube on Googlen omistama videoiden jakelupalvelu. Sen käyttäjät voivat katsoa ja kommentoida muiden käyttäjien videoita sekä lisätä sivustolle omia videoitaan.

YouTube on internetin suosituin suoratoistovideopalvelu. Sinne ladataan Wikipedian mukaan joka minuutti sata tuntia videosisältöä, ja päivittäin palvelussa katsotaan yli neljä miljardia videota.

Instagram on palvelu, jonka avulla käyttäjät voivat jakaa ja muokata sekä kuvia että videoita. Siellä voi myös tykätä toisten jakamasta sisällöstä ja kom-

yhdysvaltalaiseen lainsäädäntöön. Suomen laki ei tunne some-ikärajoja, eivätkä viranomaiset valvo ikärajoja sosiaalisessa mediassa.

Lapset haluavat olla sosiaalisessa mediassa samasta syystä kuin aikuisetkin – ajankuluksi ja pitääkseen yhteyttä kavereihin. Lapsen kanssa kannattanee kuitenkin keskustella sosiaalisessa mediassa toimimisesta ja sopia joitakin pelisääntöjä.

BLOGGAREITA, VLOGGAREITA, TWITTEREITÄ – MITÄ NÄITÄ NYT ON

027

mentoida sitä. Instagramissa ”tykkääminen” osoitetaan sydän-merkillä. Eri sosiaalisen median palveluissa tykkäämistä tai muuta tunnetta osoitetaan erilaisin symbolein.

ANNI PITÄÄ YHTEYTTÄ YSTÄVIIN Etapin Mediapajan someasiantuntijaksi nimetty Anni on ahkera sosiaalisen median käyttäjä. Esimerkiksi LiveJournal, Blogger, Vuodatus, Tumblr, Twitter, Flickr, Photobucket, YouTube, Instagram, Snapchat, SoundCloud, Facebook, MySpace, IRC-Galleria, LinkedIn ja Last.fm ovat hänelle tuttuja palveluja. ”Aktiivisimmin käytän Tumblria, Twitteriä, Instagramia, Snapchatia ja Facebookia.”

Vuonna 1990 syntynyt Anni on käyttänyt sosiaalista mediaa pienestä pitäen, eikä hän muista, mikä oli ihan ensimmäinen palvelu, johon lähti mukaan. MSN Messenger oli kuitenkin ensimmäisiä.

Suomalaisessa puhekielessä usein Meseksi kutsuttu Microsoftin kehittämä ja julkaisema pikaviestintäohjelma julkaistiin kesällä 1999. ”Niin kauan kuin muistan, olen puhunut ihmisten kanssa enemmän netissä kuin kasvotusten. Minulla on paljon kontakteja ja kavereita somessa”, Anni sanoo. ”Olen parempi ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla kuin puhumalla. Some on minulle sopivampi tapa olla sosiaalinen.”

Jos ajatellaan, että tyypillinen somen käyttäjä julkaisee paljon kuvaa ja tekstiä suurelle joukolle esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa, Anni ei ole tyypillinen somettaja. Hän ei halua haalia mahdollisimman paljon seuraajia vaan pitää lähinnä yhteyttä lähipiiriinsä.

Annilla on useita blogeja, joissa hän jakaa sisältöjä enemmän ja laajemmalle yleisölle, mutta niissä hän esiintyy anonyymisti.

Monesti puhutaan siitä, että ihmiset viettävät liian paljon aikaa kommunikoiden ihmisten kanssa tietokoneella sen sijaan, että tapaisivat ihmisiä oikeasti.

Mutta aina kasvokkain tapaaminen ei ole vaihtoehto. ”Äitini asuu ulkomailla ja minulla on myös paljon kavereita muualla kuin Suomessa”, Anni kertoo. ■

Peli seis!

Moni ehkä tietää, mistä voi hakea apua, jos ongelmana ovat esimerkiksi päihteet. Mutta entä jos hankaluutta elämään tuokin pelaaminen? Osoitteet avun hakemiseen ovat osittain samat kuin päihderiippuvuudessakin.

TEKSTI Sari Harsu KUVITUS Senni Vesterinen

028

SUOMALAISET PELAAVAT paljon rahapelejä ja saavat pelaamisesta jännitystä elämäänsä. Jotkut haaveilevat rikastuvansa pelaamalla.

Valtaosalle pelaajista rahapelit ovat viihdettä ja ajanvietettä, mutta aina pelaaminen ei pysy hallinnassa. Jos rahapelit ovat pakopaikka huolista tai ahdistuksesta ja pelaamista yritetään käyttää tunteiden hallintaan, on huomattava riski, että pelaaminen muuttuu ongelmaksi. Suomessa on arvioitu olevan 130 000 ihmistä, joilla on jonkinasteinen rahapeliongelma.

ETAPPILEHTI 02/2017

Peliriippuvuus tai pelihimo luokitellaan käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöihin, ja se on niin sanottu toiminnallinen ongelma.

Ongelmapelaamisen seuraukset ilmenevät psyykkisinä, fyysisinä, sosiaalisina ja taloudellisina hankaluuksina.

Peliriippuvuuteen saattaa lisäksi liittyä muitakin ongelmia, esimerkiksi masennusta tai päihdeongelmaa. Siksi myös peliongelman hoitaminen on haastavaa.

Kun pelaaminen karkaa hallinnasta, rahapelien pelaamisesta ei enää saa toivottua jännitystä, eikä se tuo elämään muutakaan hyvää. Sen sijaan, että pelaamalla vapautuisi ahdistuksesta, ahdistus lisääntyy ja tulee syyllisyyden tunteita. Pelaaminen voi alkaa tuntua pakonomaiselta.

Ilmaantuu myös taloudellisia vaikeuksia.

APUA LÖYTYY Peliongelma ei näy ulospäin, mutta esimerkiksi taloudelliset vaikeudet voivat vihjata peliriippuvuudesta. Pelaaja helposti häpeää käytöstään ja pyrkii siksi salaamaan sen tuomat ongelmat ja kieltämään haitat.

Jos itse miettii omaa pelaamistaan ja epäilee sen olevan liiallista, voi kysyä itseltään kysymykset: Olenko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän ja enemmän rahaa? Olenko koskaan valehdellut läheisellesi siitä kuinka paljon pelaan?

Jos vastaa myöntävästi jompaankumpaan kysymykseen, jonkinasteinen peliongelma todennäköisesti on. Oman pelaamisen hallintaa voi testata tarkemmin esimerkiksi Päihdelinkin testillä: www.paihdelinkki.fi/fi/testit-jalaskurit/rahapelit Jos tuntuu, että yksin ei saa peliongelmaa hallintaan, kannattaa hakea apua. Lisätieoja löytyy Päihdelinkistä, jonka tietoja on käytetty lähteenä tässäkin tekstissä.

ENSIN ENSIOON Tampereella sijaitseva A-klinikka tarjoaa apua myös peliongelmaisille. Käynnille voi hakeutua ottamalla yhteyttä puhelimitse 040 136 8730 tai tulemalla A-klinikan päivystykseen arkisin kello 10–13. Mutta hieman nurinkurista on, että Tampere ja Orivesi eivät osta Aklinikan palveluja, joten näistä kunnista palveluun voi hakeutua vain, jos on valmis maksamaan siitä itse.

Hoitopalvelut ovat maksuttomia Akaan, Hämeenkyrön, Juupajoen, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Pirkkalan, Ruoveden, Urjalan, Valkeakosken ja Vesilahden asukkaille.

Tamperelaisen peliriippuvaisen kannattanee lähteä hakemaan apua matalan kynnyksen Ensiohjaus Ension kautta. Ensio on tarkoitettu 18–64-vuotiaille, ja sinne voi mennä ilman lähetettä ja ajanvarausta arkisin kello 8.15–11.

Asiakkaan vastaanottaa sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä, joka arvioi asiakkaan tilanteen. Peliongelmainen voi sopia Ensioon yksilökäyntejä, jotka ovat maksuttomia. Mahdolliset lääkärinlausunnot kuitenkin maksavat.

Tarvittaessa Ensiosta tehdään lähete päihdekeskukseen, missä autetaan myös peliongelmaisia.

PÄIHDEKESKUKSESTA HOITOA Päihdekeskuksessa arvioidaan yli 18-vuotiaiden työikäisten alkoholiriippuvuudesta, lääkeriippuvuudesta tai toiminnallisesta riippuvuusongelmasta – kuten peliriippuvuudesta – kärsivien ihmisten hoidon tarve ja toteutetaan määräaikaisia hoitojaksoja.

Hoitoon pääsee lääkärin lähetteellä tai Ensiohjaus Ension arvioinnin perusteella.

Hoito on maksutonta lukuun ottamatta lääkärinlausuntoja. Peruuttamattomista Nimettömat pelurit Gamblers Anonymous (GA)

käyttämättä jääneistä käyntiajoista kuitenkin veloitetaan poisjääntimaksu.

Hoidon tavoitteena on riippuvuusongelman hallintaan saaminen, arjessa selviytyminen ja elämän hallinnan vahvistuminen. Omia voimavaroja pyritään herättelemään käyttöön, jotta elämänlaatu parantuisi. Tarvittavia tukitoimia suunnitellaan yhdessä potilaan ja hänen verkostonsa kanssa.

VERTAISTUKI AUTTAA Jos pelaaminen on alkanut haitata ja hallita elämää, on mahdollista hakeutua myös vertaisryhmään. Tampereen Amurissa kokoontuva Nimettömien pelurien GAryhmä on miesten ja naisten vertaisryhmä, jossa voi jakaa kokemuksiaan ja saada muista saman ongelman kanssa kamppailevien kanssa keskustelemisesta toivoa ja voimaa ongelman selättämiseen.

Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa pakonomainen pelaaminen.

Nimettömien pelurien ryhmässä ei ole velvoitteita eikä jäsenmaksuja. Toiminta pyörii vapaaehtoisten avustuksilla.

GA ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen. Se ei myöskään ota kantaa kiistakysymyksiin. Toiminnan ainoa päämäärä on olla pelaamatta ja auttaa toisia pelureita saavuttamaan pelaamattomuus. ■ Ensiohjaus Ensio vaihde 03 565 715 ma–pe klo 8.15–15.30

ti klo 18–20 ja pe klo 19 puhelin 041 749 3166

Sotkankatu 20 33230 Tampere (käynti sisäpihalta) Varmimmin tavoitettavissa kaksi tuntia ennen palaveria ti klo 16–18 ja pe klo 17–19

puhelin 040 639 7780 neuvonta ma–pe klo 8.15–15

Hatanpäänkatu 3 B (2. krs) 33900 Tampere

avoinna ma–pe klo 8.15–11

Peluuri on ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen suunnattu palvelukokonaisuus. Puhelimeen voi soittaa nimettömänä ja maksutta kaikkialta Suomesta.

0800 100 101 / www.peluuri.fi

www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/pelaaminen/peliriippuvuus

029

Hyvinvointia liikkeellä TEKSTI Heidi Järvinen KUVITUS Anni Lähteenmäki

Etappi tarjoaa monipuolisesti ilmaisia matalan kynnyksen liikuntapalveluita, joihin pääsee helposti mukaan.

LIIKUNTAVUOROILLA ON mahdollisuus käydä kuntosalilla, jumpassa tai Etapin omalle väelle varatulla sählyvuorolla. Mikään lajeista ei vaadi erityisosaamista ja joukkoon otetaan mielellään mukaan uudetkin jäsenet. Ainoastaan liikuntavaatteet ja omat sisäpelikengät riittävät varusteeksi, kaikki muut välineet saa lainattua.

Päätin lähteä kokeilemaan kaikkia lajeja, jotta saisin käsityksen kokonaiskuvasta. Onko mahdotonta hypätä mukaan, vaikkei olisi lähtökohtaisesti kovinkaan notkea tai kovakuntoinen?

NOSTELEEN SALILLE Salille mennessä mietin, muistanko enää kuntopyörän lisäksi yhdenkään laitteen käyttötarkoitusta. Nopea silmäys ympärilleni antaa kuitenkin varmuuden siitä, että suurin osa laitteista on tuttuja ja ohjeitakin löytyy hyvin.

Tilasta löytyy kattavasti helposti käytettävät peruskuntolaitteet kaikille lihasryhmille. Aloitan polkemalla kuntopyörällä viitisen kilometriä ja käyn muutaman laitteen läpi maltillisilla painoilla muutaman sarjan toistoilla.

Ylimääräiset häiriötekijät ovat minimissä, mutta apua saa kyllä pyytämällä. Jo lyhyen, puolen tunnin harjoittelun jälkeen oloni on heti virkistyneempi ja rennompi. Aiemmin varsin tylsänä pitämäni salilla käynti ei tunnu ollenkaan niin turhalta tai pakotetulta, vaan ihan mukavalta tavalta aloittaa päivä.

JUMPALLA VETREÄKSI Nina Tapalan ohjaamassa jumpassa sisältö vaihtuu viikoittain. Tarjolla on esimerkiksi kuminauhajumppaa, kuntopiiriä ja venyttelyä. Valitsemallani kerralla vuorossa on keppijumppaa.

Tunti on selkeä ja helpporakenteinen, mutta riittävän haastava saadakseen lihaksiin polttavan tunteen. Toistot auttavat pysymään mukana ja tempo on sopiva, jotta minunkin on helppo pysyä rytmissä koko tunnin ajan.

Vaikka suhtaudun alkuun epäilevästi keppijumpan tehoon, viimeistään vatsalihasten kohdalla joudun näkemään enemmän vaivaa suorittaakseni toistot loppuun. Loppuvenyttelyyn on kuitenkin varattu riittävästi aikaa, mikä onkin ansaittu pieni rentoutus lihankuntoa koetelleen puristuksen jälkeen.

SÄHLYÄ ETAPPILAISITTAIN Perjantaisin on Etapin omalle porukalle varattu sählyvuoro. Maila tuntuu kädessä oudolta ja seuraan katseellani salin poikki viuhuvia sählypalloja. Olen pelannut sählyä viimeksi joskus yläasteella. Pieni jännitys tykyttää takaraivossa, kun tilanteeseen yhdistää kehnon peruskunnon ja vielä melko vieraat ihmiset.

Pujotan sinisen liivin päälleni ja jännitys katoaa yhtä nopeasti kuin on tullutkin. Hyvin pian huomaan, että kyseessä on todellakin vapaamuotoinen ja rento

030

liikuntatuokio, jossa epäonnistumisia ei lasketa eikä nälvimisestä ole tietoakaan.

Ikähaarukka on laaja, mikä tekee pelaamisesta entistä hauskempaa. Maalivahteina toimivat jumppapatjat. Lyhyt kertaus yksinkertaisista säännöistä riittää varmistamaan, että todellakin voin selvitä tästä ja parhaassa tapauksessa jopa pitää sählystä myös aikuisiällä. ”Hyvä oli, perään vaan! Purku päätyyn”, ohjeistaa Mediapajan ohjaaja Joni Syvänen, joka tottuneesti kannustaakin kaikkia pelaajia koko pelin ajan.

Ihmiset muuttuvat pian pelkiksi vihreiksi ja sinisiksi liiveiksi ja kilpailuvietti nostaa päätään riittävästi, jotta seuraavaan palloon jaksaa ottaa taas pari ylimääräistä juoksuaskelta. Hiki nousee nopeasti pintaan ja syke kohoaa tuntuvasti, mutta verenmaku suussa ei tarvitse missään vaiheessa taistella. Onneksi juomataukoja pidetään aina tarvittaessa, niin en tunne oloani missään vaiheessa liian rääkätyksi.

Tunti menee nopeasti ja päällimmäisenä ajatuksena pukukopissa on kaikin tavoin hyvä tunne. On kuin olisin hetkessä löytänyt uudelleen syyn säännöllisen liikunnan tarpeellisuuteen ja sen aikaansaamaan mielihyvään.

Etapin liikunta sopii kaikille lähtökohdista riippumatta. Kynnys osallistua kaikkiin lajeihin on matala ja ilmapiiri kannustavan ystävällinen. Etapin vuoroille on helppo lähteä mukaan kohottamaan kuntoa ja virkistämään mieltä – suurin askel on vain rohkeus tulla paikalle. ■

ETAPPILEHTI 02/2017

031

Etappi lähettää yhteistyökumppaneilleen ja muille tärkeille tahoille sähköisen tiedotteen kerran kuukaudessa. Olemme koonneet tähän viimeisimpien tiedotteiden antia.

Mikäli haluat mukaan postituslistalle, ilmoita sähköpostiosoitteesi Mediapajan ohjaajalle: joni.syvanen@etappi.info.

TOUKOKUU 2017

ELOKUU 2017

ETAPILLE UUSI HALLITUS

ETAPIN SYKSYYN KUULUU HYVÄÄ

JERESTÄ YKSILÖOHJAAJA LUONTOPOLULLE

Sekä Puupaja että Mediapaja ovat jälleen auki ja pajalaiset työn touhussa. Muut pajat – Siivouspaja, Autopaja, Polkupyöräpaja ja Leirivälinepaja – olivatkin toiminnassa koko kesän. Syksyn myötä pajoille on tullut paljon uutta väkeä, ja myös Luontopolkua eteenpäin -hankkeella alkaa 4.9. uusi kolmen kuukauden pajajakso.

Pajojen tilanne työkokeilijamäärien suhteen on melko hyvä. Kuitenkin ainakin Leirivälinepajalle ja Puupajalle mahtuisi lisääkin väkeä. Myös muiden pajojen avoimia paikkoja kannattaa kysellä, jos työllistymissuunnitelmaan on kirjattu työkokeilumahdollisuus ja työskentely jollakin pajalla kiinnostaisi. Kaikkien pajaohjaajien yhteystiedot löytyvät netistä osoitteesta etappi.info ja Etappilehdestä.

Kuunvaihteessa Luontopolkua eteenpäin -hankkeen Niina Rautiainen lähtee Etapilta loppuvuodeksi muihin tehtäviin.

Taru Järvinen siirtyy yksilöohjauksesta projektipäällikön tehtävään ja Jere Harjula, joka on aiemminkin ollut mukana Luontopolun menossa, aloittaa yksilöohjaajana.

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 19.4. Etapin tiloissa.

Vuosikertomus viestii, että vuosi 2016 on mennyt hyvin. Etapin pajoilla hommat ovat sujuneet entiseen malliin ja pajajakson jälkeen on sijoituttu mukavasti avoimille työmarkkinoille, oppilaitoksiin tai muihin sopiviin jatkopaikkoihin.

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n puheenjohtajana neljä vuotta toiminut Ilmari Karjalainen luopui tehtävästään. Hänen jatkajakseen valittiin Pauli Borodulin, joka on jo pitkään ollut mukana yhdistyksen toiminnassa ja hallituksessa. Etapin hallituksessa jatkavat myös Jose Ahonen, Antti-Jussi Halme ja Tarja Pihlman. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Lauri Lyly ja Merja Kerttula. Ammattiyhdistyspoliitikko Lauri Lyly on SAK:n entinen puheenjohtaja ja tuore kaupunginvaltuutettu. Martinussäätiön toimitusjohtaja Merja Kerttula edustaa jatkossa seurakuntaa, kun Ilmari Karjalainen vetäytyy eläkkeelle.

RASTI HANKKEENA VIIMEISTÄ SYKSYÄ Rastin kolmevuotinen hankekausi päättyy kuluvan vuoden lopulla, mutta STEA:lta on haettu hankkeelle jatkorahoitusta ensi vuoden alusta alkaen. Perusteluita hankkeen jatkolle on. Rasti

ETAPIN OVET AVOINNA 25-vuotias Etappi juhli vuosipäivää 24.4.17 avoimin ovin. Paikalla kävi talon oman väen lisäksi parikymmentä kiinnostunutta, heidän muassaan Tampereen ja kaupunkiseudun työllisyyspalveluiden kehitysjohtaja Mika Itänen ja TE-toimiston asiantuntija Eija Ahava. Ohjelmassa oli pajoihin tutustumista yksilöohjaaja Sari Harsun opastuksella, letun paistoa luontopolkuväen kanssa ja vapaata seurustelua kahvin ja pullan äärellä.

▲ Etapin entinen toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta ja Tampereen ja kaupunkiseudun työllisyyspalveluiden kehitysjohtaja Mika Itänen.

032

ETAPPILEHTI 02/2017

– Voimavarapiste Työttömille on tavoittanut hyvin asiakkaita niin yksilökeskustelukäynneille kuin terveystapaamisiin. Rastin toiminnalle on tarvetta, ja toimintavuosien aikana se on vakiinnuttanut paikkansa työttömille tarjottavien palveluiden verkostossa.

23.10.2017 kello 13–15 järjestettiin Tipotien terveysasemalla Työttömien Voimavarapäivä. Rasti osallistui tapahtumaan tänäkin vuonna mittaamalla kävijöiden verenpaineita ja kertomalla toiminnastaan. Tapahtumassa oli useiden eri toimijoiden järjestämänä erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä mittauksia, materiaaleja ja näyttelypöytiä sekä ohjausta ja neuvontaa.

SYYSKUU 2017

ETAPPILAISET VIIHTYIVÄT TORPALLA Etappi oli syyskuun 19. päivä suljettuna hyvästä syystä: etappilaiset viettivät virkistyspäivää Ylöjärvellä. Torpan kurssikeskuksella oli tarjolla monenlaista aktiviteettia, joista jokainen sai valita itselleen sopivaa puuhaa. Aamiaisen jälkeen rakennettiin neljässä ryhmässä luonnosta löytyvistä materiaaleista teos nimeltä Etappilainen. Tuotoksia syntyi jos jonkinlaista pienestä kauniista käpyhahmosta suureen abstraktiin taiteeseen.

Tämän alkuverryttelyn jälkeen suurin osa porukasta innostui ottamaan osaa frisbeegolfiin. Kahdeksan soutajaa ja tahdin huutelija istuivat kirkkoveneeseen ja lähtivät lipumaan pitkin Näsijärveä. Pihapiirissä käytiin myös rauhanomaista kaupunkisotaa ja pelattiin lakanalentopalloa. Lounaan jälkeen sauna oli lämmin ja jo pian lauteilla tiivis tunnelma. Rohkeimmat kävivät myös pulahtamassa järveen.

Palaute päivästä oli hyvää. Pajalaiset ja ohjaajat viihtyivät hyvin ja esittivät toivetta, että tällaisia päiviä vietettäisiin useamminkin.

ETAPILTA ETEENPÄIN Edelleen etappilaisille on löytynyt melko mukavasti jatkopolkuja työkokeilujakson päätyttyä. Kevään ja kesän aikana jaksonsa päättäneistä moni aloitti opiskelun syksyllä. Osa jatkoi työkokeilussa jollakin toisella pajalla. Aina osa Etapilla lopettaneista myös työllistyy joko suoraan pajalta tai pian pajajakson jälkeen.

LOKAKUU 2017

TOIMINNANJOHTAJA VAIHTUU

LIIKETTÄ PAJOILLE JA PAJOILTA

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n nykyinen toiminnanjohtaja jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Etapin hallitus on valinnut uudeksi kippariksi työllistämistyön aallokoihin Etapin pitkäaikaisen työntekijän, monitoimimies Antti-Jussi Halmeen, joka pajoilla tunnetaan tuttavallisesti A-J:nä.

Etapin pajoilla on edelleen viihdytty hyvin, ja jatkopolkujakin on löytynyt.

Syksyn aikana Etapista on lähdetty muun muassa koulutukseen, mutta pajoille avautuneet paikat ovat myös täyttyneet mukavasti. Vapaita paikkoja kannattaa silti aina kysellä ottamalla yhtey ttä itseään tai asiakastaan kiinnostavan pajan ohjaajaan joko puhelimitse tai sähköpostilla.

Joskus pajalaiselle kirkastuu työkokeilujakson aikana, että tämä on juuri se ala, jota hän haluaa tulevaisuudessa tehdä työkseen. Joskus käy niinkin, että työkokeilija huomaa alan olevan itselleen sopimaton, mutta tämän huomion myötä syntyy jokin toinen ajatus ja tavoite, jota kohti lähdetään etenemään. Se on yhtä lailla hyvä tulos.

Aina siirtyminen Etapilta jatkopolulle ei onnistu ihan suoraan, jos esimerkiksi sopivaa koulutusta ei ole juuri alkamassa. Silti mahdollisen odottelunkin jaksaa, kun suunta on selvillä. ■

◄ Torpalla tarjolla olleista aktiviteeteista soutaminen sai kahdeksan etappilaista osallistumaan.

033

i

ETAPIN PALVELUT

v

AUTOPAJA

b

POLKUPYÖRÄPAJA

Autopajalla tehdään määräaikaishuoltoja, jarrutöitä, iskareiden vaihtoja, pakoputkitöitä, nivelien vaihtoja, kytkimen korjauksia, rengastöitä, katsastustarkastuksia ja katsastuksia sekä muita auton perinteiseen korjaukseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä.

Polkupyöräpajalla kunnostetaan ja kierrätetään lahjoituksena saatuja fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Pajalta on hankittavissa myös varaosia.

A-J Halme ( 050 441 8777 + antti-jussi.halme@etappi.info

A-P Rakkolainen ( 050 431 0075 + ari-pekka.rakkolainen@etappi.info

TYÖNOHJAAJA:

TYÖNOHJAAJA:

Mika Nurmi ( 050 431 0072

Asiakkaiden pyörille tehdään pieniä huoltoja ja korjauksia.

TYÖNOHJAAJA:

N

LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKE

PUUPAJA

Pajalla kunnostetaan huonekaluja ja muita puuesineitä sekä tehdään esimerkiksi pöytiä, tuoleja, hyllyjä, kaappeja, ovia sekä erilaisia pien-esineitä. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän toivomustensa mukaan.

TYÖNOHJAAJA:

Luontopolkua eteenpäin -hanke yhdistää Etapin työpajatoiminnan luonto- ja erämatkailuun perehtymiseen sekä leirien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

TYÖNOHJAAJA:

Niina Rautiainen ( 050 560 4710 + niina.rautiainen@etappi.info YKSILÖOHJAAJA:

Taru Järvinen ( 040 766 8459 + taru.jarvinen@etappi.info

N

MEDIAPAJA

Mediapaja tarjoaa media-alan palveluja. Pajalla tuotetaan tekstiä, valokuvataan, taitetaan julkaisuja, tehdään mainoksia ja luodaan nettisivuja.

Jouni Tuovinen ( 050 431 0074 + jouni.tuovinen@etappi.info

3

SIIVOUSPAJA

Siivousosasto vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta.

Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön. Heitä opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä.

TYÖNOHJAAJA:

Tarja Pihlman ( 040 768 2813 + tarja.pihlman@etappi.info

Q

LEIRIVÄLINEPAJA

Myös tämä lehti on suunniteltu ja toteutettu Mediapajalla.

Leirivälineitä kunnostetaan ja säilytetään Auto- ja Pyöräpajan rakennuksessa. Pajalle on oma sisäänkäynti. Varastosta löytyy retkeilyvälineitä laidasta laitaan, soppatykeistä ahkioihin ja kauhoista kaminoihin.

Joni Syvänen ( 050 431 0077 + joni.syvanen@etappi.info

Kimmo Viinikkala ( 040 801 6002 + kimmo.viinikkala@etappi.info

TYÖNOHJAAJA:

TYÖNOHJAAJA:

034

Y

RASTI – VOIMAVARAPISTE TYÖTTÖMILLE

Rasti ottaa asiakkaita vastaan Klingendahlin kiinteistössä osoitteessa Hämeenpuisto 44. Rasti on maksuton hyvinvoinnin palvelupiste, jossa Katja Koskensalo ja Susanna Oksanen tarjoavat tukea ja ohjausta niin fyysiseen ja psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Rastissa on mahdollisuus -yksilökeskusteluun, jossa käsitellään itselle tärkeitä teemoja -terveyskartoitukseen, jossa voi mittauttaa esim. verenpaineen ja keskustella terveydestä -voimavararyhmään, jossa edistetään siihen osallistuvan hyvinvointia pienessä porukassa.

YHTEYDENOTOT:

Terveydenhoitaja Susanna Oksanen ( 050 364 0236 + susanna.oksanen@etappi.info

A-J Halme ( 050 441 8777 + antti-jussi.halme@etappi.info

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30 33540 Tampere ( 010 231 23 60

etappi@etappi.info www.etappi.info

YKSILÖOHJAUS

Etappi ja Etapin Mediapaja löytyvät myös

Etappi pyrkii edistämään asiakkaidensa elämänhallintaa ja hyvinvointia esimerkiksi yksilöohjauksen avulla.

YKSILÖOHJAAJA:

Sari Harsu ( 050 560 6436 + sari.harsu@etappi.info

7

TOIMINNANJOHTAJA

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min Hinnat sis. alv 24 %

Elämäntaidon valmentaja Katja Koskensalo ( 050 364 0050 + katja.koskensalo@etappi.info

)

"

TOIMISTO & TALOUS

Seija Siniranta ( 010 231 2360 + seija.siniranta@etappi.info

035

Facebookista ja Twitteristä.