Etappilehti 2/2011 by Etappi ry

Etapin toimistossa asiat hoituvat 10 · Ruista ranteeseen Ratinassa 11 · Tampereen Citybiket huoltaa Etapin Pyöräpaja 19 · Esa Paukkosen eettinen elämä 26 · Kyttälän kirppis 29

ETAPPILEHTI Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

2 | 2011

Pyörät pyörivät

myös uusissa til

oissa

Mediapaja jaka

utuu

Mielenterveyttä

kannattaa vaali

Yritysyhteistyö Pyynikin huipun

on elinehto kuulut munkit

Työllistämisen kokemusta ja osaamista 18 vuoden ajalta Etappi-lehti 2 | 2011

ETAPPI on muuttanut!

Etapin toimintaa tukemassa:

ETAPPI

Toimitussihteeri

Jose ahonen jose.ahonen@etappi.info

Julkaisija

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30, 33540 Tampere 010 231 23 60 etappi@etappi.info

Tampereen seudun Työllistymisyhdistys etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30 33540 Tampere 010 231 23 60 www.etappi.info

Päätoimittaja

kauko Salmivirta kauko.salmivirta@etappi.info

Toimittajat

Sari Harsu Mari Sydänmaanlakka

Taitto

Mediapaja etappi.mediapaja@gmail.com

Kansi

kuva: Jose ahonen

Palvelua jo vuodesta 1978!

Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd

Turkkirata 10 PL 25, 33961 Pirkkala puhelin (03) 358 760 faksi (03) 368 4311 voitelukeskus@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com Noutomyymälämme avoinna Pirkkalassa ma–pe klo 7.30–17.00 2

Etappi-lehti 2 | 2011

Pääkirjoitus

Kauko Salmivirta, vastaava toiminnanjohtaja

Samaan suuntaan soutaen Kolmannen sektorin toimijan syksy on sadonkeruuaikaa. Vuoden mittaan saatuja vaikuttavuustuloksia kerätään yhteen uusien ensi vuoden avustushakemusten tekemiseksi. Tämän myönnämme yhteen ääneen. Yksin ei Etapin hyviä työllistämistuloksia ja sujuvaa jalkautumista Sarvijaakonkadulle olisi onnistuttu saavuttamaan ja toteuttamaan. Viranomaistahojen, yritysten ja vanhojen asiakkaiden ohjauksella ja tuella sekä palvelujen käytöllä on nuorille ja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville tarjottu mahdollisuuksia ammattitaitojensa ja sosiaalisten valmiuksiensa ylläpitämiseen. Selkeät yhteistyökumppanien tavoitteet ja toiminnan arviointikriteerit ovat toimineet hyvänä kehikkona Etapin konkreettisille työllisyyttä edistäville toimenpiteille. RAY: n, ELYkeskusten, Tampereen kaupungin, TE- toimistojen sekä TYPA: n kanssa olemme hakeneet ratkaisuja ja toimintamalleja asiakkaidemme aktivoimiseksi ja auttamiseksi ja yhteistyö on edelleen syventynyt. Myös perustat hyvälle yhteistyölle SYKE- säätiön kanssa on valettu. Etapin tiimin tärkein tavoite on asiakkaan (työntekijän) hyvinvointi ja näkemys siitä, ettei aika ole mennyt hukkaan työtä tehdessä Etapin työpajoilla. Vuosittaisten asiakastyytyväisyyskyselyjen kautta olemme toivoneet saavamme asiakkailtamme myös ehdotuksia, miten edelleen voisimme parantaa toimintaajatuksemme toteuttamista. Suurin osa asiakkaistamme on kuitenkin ollut vakaasti sitä mieltä, että pajojen vetäjät ovat toimialansa osaajia ja että yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta on ollut saatavissa. Työilmapiiri on koettu kannustavaksi ja asiakkaiden näkemyksiä huomioon ottavaksi. Asiakkaamme ovat antaneet myönteisiä kommentteja toiminnastamme heitä Etappiin ohjaaville tahoille ja ymmärtäneet, ettei voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö ilman yhteiskunnan tukea pysty tahdosta

huolimatta tarjoamaan pysyviä työtilaisuuksia. Työttömien terveyden edistämisen kärkihankkeemme on saavuttanut vastakaikua. Muutaman kuukauden aikana lähes 550 henkilöä on saanut tietoa terveydestään ja neuvoa kuinka omaan hyvinvointiinsa voi kiinnittää huomiota. Yhteistyökumppanit ovat kiitettävästi ohjanneet asiakkaitaan Etapin terveyspisteeseen ja vastavuoroisesti terveystiimi on jalkautunut yhteistyökumppanien asiakkaiden palvelupisteisiin. Etapin toiminnan tärkein elementti ovat motivoituneet asiakkaat ja vain yhteistyökumppanien jatkuvalla ja säännöllisellä asiakasohjauksella Etapin palveluihin voimme ylläpitää monipuolista palvelutarjontaa, jatkaa ohjausta avoimille työmarkkinoille sekä saada palautteita urautumisemme estämiseksi. Tiiviin yhteistoiminnan kautta voimme pitää uskoa yllä näinä epävarmuuden aikoina ja tarjota työpajatoimintaa yhdeksi ratkaisuksi vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville. Etapin löytäneet ja toimintaamme perehtyneet yrityskumppanit ovat olleet meille valtavan tärkeitä työmme tukijoita. Lehden artikkelit kertovat osaltaan, että yhteistyö voi kehittyä ja löytää uusia yhteistyömuotoja opittaessa paremmin tuntemaan toinen toisiamme. Uusien yritysyhteyksien haku on jatkuvaa. Tuomme esille niitä palveluja, mitkä tuottavat yrityksille lisäarvoa ja mahdollisesti sitä kautta asiakkaillemme avautuvia uusia työtilaisuuksia. Avoimien ovien päivänä 15.9 saivat yhteistyökumppanit näkemystä Etapin Sarvijaakonkadun työpajatoiminnasta. Pienimuotoinen tapahtuma toi mukanaan vastavuoroisesti työpajoille uusia työtehtäviä. Toivomme, ettei käynti jää yhteen kertaan, vaan että näemme useammin palvelujen tilaus- tai asiakkaan ohjaustilanteessa.

Etappi-lehti 2 | 2011

Kolumni

Erkki Lehtomäki tilaajapäällikkö Tampereen kaupunki

Työttömyys ja terveys

ampereella työttömyys on pitkään ollut koko maan keskiarvoa korkeampi ja korkein Pirkanmaalla. Vaikka työttömyys on viimeisen vuoden aikana vähentynyt myös Tampereella, tilanne ei ole muuttunut. Pitkäaikaistyöttömiä oli edelleen Tampereella elokuussa reilut 4200 henkeä. Tutkimusten mukaan työttömien terveydentila on jonkin verran heikompi kuin työssä käyvien. Osittain tätä selittää se, että terveydentilan heikkeneminen altistaa työttömäksi joutumisen. Myös työttömäksi joutumisen on todettu heikentävän henkistä hyvinvointia. Vaikkakin suuri osa työttömistä toipuukin tästä mielialan laskusta aika pian, osalle alavireisyys ja passiivisuus kroonistuvat. Henkisen hyvinvoinnin lasku heijastuu monin tavoin myös elintapoihin, ei jakseta kiinnittää huomiota terveellisiin elintapoihin kuten ravitsemukseen ja liikuntaan. Tutkimusten mukaan ennen työttömyyttä runsaasti alkoholia käyttäneet, lisäävät alkoholin kulutustaan. Kohtuullisesti alkoholia käyttäneet sen sijaan jopa vähentävät alkoholin kulutusta. Suomalaiset tietävät yleisesti varsin hyvin terveyttä edistävät

Etappi-lehti 2 | 2011

elintavat: terveellinen ravitsemus, säännöllinen liikunta, kohtuullinen alkoholin käyttö, tupakoimattomuus ja riittävä sosiaalinen kanssakäyminen. Elintapojen muuttaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, etenkään masentuneella ihmisellä ei tahdo olla voimavaroja näiden toteuttamiseen. Tarvitaan monipuolista tukea, sekä yksilö- että ryhmäohjausta, joskus myös hoitoa. Terveystarkastusten tavoitteena on löytää nämä tuen tarpeessa olevat ja aktivoida heitä. Tehtävä on hyvin haasteellinen. Jalkautuminen on tässä hyvä toimintatapa, tällaista Etapin terveystarkastusyksikkö onkin tehnyt. Työttömien terveydenkin kannalta tärkeintä on työttömyyden keston lyhentäminen enintään muutamaan kuukauteen erilaisten aktivointitoimien avulla. Meidän ei kuitenkaan tule unohtaa pitkään työttömänä olleiden oikeutta saada riittävää tukea sekä työllistymiseen että osallisuuteen yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä toimimiseen. Toivotan Tampereen Etapille intoa jatkossakin tehdä arvokasta työtä työttömien hyvinvoinnin edistämisessä.

Kolumni

Taisto Tuominen johtaja Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto

Työkkärin kuulumisia Pellavatehtaankadun ja Verkatehtaankadun kulmasta

ääministeri Kataisen hallitus on aloittanut työnsä kesäkuussa ja ainakin virkamiehet ovat lukeneet tarkkaan hallitusohjelman kirjauksia. Moni hallitusohjelmaan kirjattu asia vaatii vielä suunnittelua ennen kuin se konkretisoituu arjen todellisuudeksi. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden laskemiseksi käynnistetään hallitusohjelman mukaisesti monia toimia, joista yhtenä esimerkkinä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hallituskauden aikana toteutetaan työvoimapolitiikan rakenteiden ja sisällön arviointi. Arvioinnissa selvitetään työ- ja elinkeinohallinnon toimivuus sekä resurssien käytön vaikuttavuus. Tavoitteena on parantaa työllisyystoimien laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Työ- ja elinkeinotoimistojen eli TEtoimistojen työnvälitysroolia, yrityspalveluita ja työnantaja- ja oppilaitosyhteistyötä tehostetaan. Palveluja kohdennetaan siten, että ehkäistään työttömyyden pitkittyminen. TE-toimiston palveluja kehitetään ja kohdennetaan eri asiakas- ja ammattiryhmien, niin korkeasti koulutettujen kuin kouluttamattomien, työnhakijoiden tarpeisiin. TE-toimistojen toimintatapauudistus toteutetaan ja siinä korostuu perustehtävämme eli työn välittäminen. Työllistymissuunnitelmien laatua parannetaan siten, että työnhakijoiden tarpeet, toimintakyky ja työllistymis edellytykset otetaan paremmin huomioon. Työkkärissä ei enää pelkästään käydä ”leimauttamassa korttia” tai ”uusimassa työnhakua”, vaan pyritään löytämään työ- tai koulutuspaikka. Tämä venyttää asiakaspalvelun jonotusaikoja, varsinkin kun henkilökunnan määrää on vähennetty. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma

korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jonka yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Asiakaspalveluhenkilöstö tekee parhaansa, mutta kerrallaan voi palvella henkilökohtaisesti vain yhtä asiakasta. Työvoimaneuvojat ovat saaneet hyvin ikäväsävyistä palautetta asioista, joille he eivät voi mitään - aivan kuten viimeaikoina VR:n konduktöörit junaliikenteen suuren lippu-uudistuksen temmellyksessä. Asiakaspalveluhenkilöstön jaksaminen ja jopa työturvallisuus on ollut koetuksella. Siitä huolimatta vastuunkanto ja halu panostaa työnhakijoiden palveluun, kannustamiseen ja työpaikkaan kiinnittymiseen on suuri. TE-toimistojen asiakaspalautteissa henkilöstön palvelu saa jatkuvasti varsin hyvää palautetta, vaikkakin pitkiä jonotusaikoja moititaan. Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi näyttää tuovan vähennyksiä mm. työllistämis- ja koulutusmäärärahoihin. Tämä tulee vähentämään ainakin ohjaavan koulutuksen ja ryhmäpalvelujen ostoja. Myös TE-toimiston sähköisiä palveluja kehitetään ja niiden käyttöä yhtenä palvelukanavana markkinoidaan. TE-toimistojen nettisivut MOL.FI ovat entuudestaan monille tuttuja, ainakin avointen työpaikkailmoitusten katselupaikkana, mutta kuinka moni on tietoinen paikkavahti-palvelusta ja sähköisestä työvoimakoulutushakemuksesta? Puhumattakaan CV-netistä tai Oma työnhaku-palvelusta? Marraskuusta alkaen Oma työnhaku-palvelu (OTH) laajenee. Tulevaisuudessa sitä kautta voi ilmoittaa mm. työnhaun muutos- ja päättämistiedon. Se on lisävaihtoehto puhelin- tai henkilökohtaiselle asioinnille ja edellyttää ns. vahvaa tunnistautumista henkilökohtaisen pankkitunnuksen tai HST-kortin avulla. Vahvaa tunnistautumista käytetään lukuisissa julkisen hallinnon (mm. Kelan, verottajan, työttömyyskassojen) sähköisissä palveluissa. Valtakunnalliset TE-toimistojen puhelinpalvelut (esim. henkilöasiakkaan puhelinpalvelu, puh. 010 19 4904 ja työttömyysturvaneuvonta, puh. 010 19 4910 täydentävät TE-toimistojen muita palvelukanavia. Etappi-lehti 2 | 2011

& Mediapaja jakautuu kahdeksi soluksi

Biologiassa solunjakautuminen tarkoittaa prosessia, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi identtistä tytärsolua. Etapissa solunjakautuminen tarkoittaa, että yhdestä Mediapajasta syntyy kaksi epäidenttistä mutta tiiviissä yhteistyössä toimivaa Mediapaja-solua.

Etappi-lehti 2 | 2011

TEKSTI Sari Harsu KUVA Jose Ahonen

tapin Mediapaja jakautuu lähitulevaisuudessa kahteen osaan. Nykyinen Mediapaja jatkaa totuttuun tapaan painotuotteiden taittamista, sisällön tuottamista ja videoprojektien tekemistä työnohjaaja Jose Ahosen johdolla. Tämän nykyisen osaston rinnalle nousee kuntouttavan työtoiminnan puoli, joka toimii Syke-säätiön tuella matalan kynnyksen periaatteella. Sen työntekijöitä on tarkoitus tutustuttaa graafiseen alaan Sykkeen palkkaaman Jaakko Korhosen johdolla. Uuden osaston toimenkuvaan kuuluvat Internet-sivut ja pienimuotoiset asiakastyöt. Etapilla vajaat neljä vuotta työskennellyt, aiemmin ATK-kouluttajana toiminut Jaakko Korhonen suhtautuu positiivisesti Mediapajan laajentumiseen ja kehittymiseen uuteen suuntaan. Hän on tyytyväinen, että häntä pyydettiin tämän toisen solun vetäjäksi. ”Jose on antanut aika vapaasti suunnitella koulutuspuolta näiden vuosien aikana, ja tämä on nyt tulosta siitä”, Jaakko kertoo. Atk-koulutuskaan ei lopu muutoksen myötä, mutta se todennäköisesti muuttaa vähän muotoaan, ja se saattaa siirtyä myöhemmin uusiin tiloihin. ”Kehitytään, kehitytään”, Jaakko toteaa. ”Muutos on hyvin suunniteltu ja vakaalla pohjalla. Asia etenee nopeasti, 1.12. jo tulevat ensimmäiset työntekijät uuteen yksikköön.”

Pieniä muutoksia vanhalle puolellekin Mediapajalle on tähän asti voitu ottaa harjoittelemaan pääsääntöisesti vain sellaisia ihmisiä, joilla on jo joko alan työkokemusta tai koulutus. ”Matalamman kynnyksen media-alan paikkoja kysytään älyttömästi. Siinä mielessä on hyvä, että tällaisia saadaan lisää”, Mediapajan työnohjaaja Jose Ahonen sanoo. Jose pitää hyvänä myös sitä, että nettisivujen teko siirtyy toi-

selle puolelle, jotta vanhalla puolella voidaan keskittyä muihin juttuihin. Pajalla päästään jatkossa aiempaa enemmän myös videoeditointiin. Jose kertoo yhteistyön Syke-säätiön kanssa sujuneen kitkattomasti. Hän kiittelee Sykkeen tarjoamia resursseja, jotka mahdollistavat hyvän työn tekemisen Mediapajalla. ”Aika näyttää, miten kahden Mediapaja-osaston logistiikka alkaa toimia. Jonkin verran työt ja ihmiset varmaan liikkuvat ristiin rastiin, kun toimivinta muotoa haetaan. Vuoden 2012 alussa sovitellaan ja haetaan hyviä kokemuksia.”

Pajan työntekijä saa tukea Etappilaiset ovat paitsi pajansa työntekijöitä myös Etapin asiakkaita, joiden hyvinvointi on tärkeä asia. ”Asiakkaat voivat olla uuden Mediapaja-yksikön kuntouttavassa työtoiminnassa tarvittaessa pidempäänkin, kunkin yksilöllisen tarpeen mukaan”, sanoo Etapin toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta. ”Tavoitteena on kestävien ratkaisujen löytäminen, ja painopiste on kuntouttavan työtoiminnan edistämisessä.” Vaikka Mediapajalla on jatkossa kaksi osastoa, osastot tekevät kuitenkin yhteistyötä. Mediapaja-solujen toimintojen väliin ei rakenneta raja-aitaa. Tavoitteena kaikilla nykyisillä ja tulevilla mediapajalaisilla on edetä omalla polullaan ja päästä pajajakson jälkeen ammatilliseen jatkokoulutukseen, avoimille työmarkkinoille ja työharjoitteluun yrityksiin kuten ennenkin. Uudella uljaalla Mediapajalla tulee olemaan kaikkiaan parisenkymmentä asiakaspaikkaa, korkeintaan kymmenen kummallakin osastolla. Mediapajan tilat eivät ole kovin suuret, mutta nykyiset tilat mahdollistavat kuitenkin nyt suunnitellut työntekijämäärät. Etappi-lehti 2 | 2011

Persoona

Luottomies Atk-tukihenkilönä ja koneiden korjaajana toimiva Janne Hokkanen tuli Etappiin 2011-vuoden elokuussa. ”Oikein mukava paikka ja hyvät työkaverit, tosi hyvin on mennyt”, hän kertoo. ”Joni ja Kari ottivat erittäin hyvin vastaan, tosi hyviä tyyppejä. Atk-pajalla kysytään ja annetaan apua tarvittaessa ja työtehtäviä jaetaan sujuvasti. Aina tulee apu heti. Pajalla on tosi hyvä henki.” TEKSTI Sari Harsu KUVA Jose Ahonen

ällä hetkellä Atk-pajalla on useita työntekijöitä, mutta joulun jälkeen Janne jäänee pajalle yksin hoitamaan kaikki atk-jutut. 34-vuotias Janne on aikoinaan valmistunut kone- ja metallitekniikan linjalta mekaanikoksi; tietokoneosaamisensa hän on hankkinut itsekseen opiskelemalla ja kokeilemalla. ”Pentuna sain ensimmäisen tietokoneen, ja siitä eteenpäin olen aina ollut tietokoneiden kanssa tekemisissä. Kiinnostus on ollut kova.” Kun omaan koneeseen tuli vikaa, Janne haki netistä tietoa. ”Etsin, että mikä voisi olla vikana ja onko muilla ollut samanlaisia ongelmia. Sitten hankin osat ja korjasin itse.” Koskaan ei ole kotikoneen kanssa tullut eteen ylitsepääsemätöntä hankaluutta. ”Joskus menee vähemmän aikaa, joskus enemmän, mutta kuntoon on aina tullut.” Kun koneiden korjaaminen oli vielä Jannelle uutta, välillä saattoi iskeä epävarmuus, että mahtaako konetta enää saadakaan kuntoon. ”Nyt kokemusta on jo sen verran, että ei mene paniikkiin, kun tulee jokin pikkuinen ongelma. Mietitään vaan rauhassa eri vaihtoehtoja, kokeillaan ja mietitään lisää.”

Kotona asuu monen lajin rakkaita Janne asuu vaimon, vaimon tyttären, koiran ja kahden kissan kanssa. ”Vaimon poika asuu jo omillaan, ja tytärkin muuttaa omaan asuntoon 15.12.” Koira on Yaki-niminen amerikancockerspanieli. Toinen kissoista on puoliksi norjalainen metsäkissa Niki, toinen maatiaiskissa Lumo. ” ”Mahtavia eläimiä kaikki.” Lapsuudenkodissakin oli kissa, Tiltu, joka kuoli muutama vuosi sitten 17-vuotiaana. Tiltu tuli taloon, kun Hokkasen perhe muutti Ouluun. Janne oli silloin kuudennella luokalla. Perhe asui Oulussa kymmenisen vuotta. Sieltä Janne muutti vanhempiensa mukana Kuusamoon, lähelle kesämökkiä ja sukulaisia. Mummolla oli Kuusamon keskustassa asunto, johon perhe muutti aluksi. Vanhemmat rakensivat samalla taloa, ja Jannekin oli mukana rakennuspuuhassa. Kun vanhemmat pari vuotta myöhemmin muuttivat uuteen taloon, Janne jäi asumaan mummon asuntoon. ”Muutaman vuoden päästä aloin kypsyä, kun ei löytynyt mitään. Aloin ajatella, että nyt nämä maisemat on nähty. ” Janne päätti lähteä takaisin kotiin, synnyinkaupunkiinsa

”Pentuna sain ensimmäisen tietokoneen, ja siitä eteenpäin olen aina ollut tietokoneiden kanssa tekemisissä. Kiinnostus on ollut kova.” 8

Etappi-lehti 2 | 2011

Persoona

Janne Hokkasen viisi vinkkiä tietokoneen hoitoon: •

Puhdista koneesi kuukausittain paineilmalla. (Iso osa ongelmista johtuu komponenttien ja tuulettimien pölyyntymisestä.)

•

Tee tärkeistä tiedostoistasi varmuuskopiot.

•

Siivoa koneeltasi turhat tiedostot pois ja korjaa rekisteri internetistä ilmaiseksi saatavalla Ccleaner-ohjelmalla. (Nopeuttaa koneen toimintaa)

•

Lataa koneellesi palomuuri ja virusohjelma.

•

Pidä ohjelmistosi ajan tasalla asentamalla tarvittavat päivitykset.

Etappi-lehti 2 | 2011

Tampereelle. ”Siitä lähtien olen täällä ollut ja hyvin viihtynyt.” Vaimokin löytyi Tampereelta. Pari tapasi vuonna 2006 ja meni kihloihin jo muutaman kuukauden päästä, saman vuoden joulukuussa. Ja yhdessä menee mukavasti edelleen. ”Kerta kaikkiaan hyvä tyyppi – ja hyvä kokki. Vaimo tekee sairaan hyvät ruuat”, Janne kehuu. ”Vaimo on rehellinen ja menevä, hänestä näki heti, että hän on sopiva minulle.”

Työ on yksi elämän tärkeistä asioista

Ennen nykyisen palkkatukityöjakson alkua Janne oli pari vuotta työttömänä, ja sitä ennen ensimmäisen kerran Etapissa. Ensimmäinen työrupeama Etapissa kesti kaksi vuotta, joka tosin keskeytyi välillä kolmen kuukauden työelämävalmennukseen. Ennen Etapille tuloa Janne oli hakenut ahkerasti töitä, katsellut ja kysellyt, saanut hyvää palautettakin, mutta työpaikan saantiin asti hakeminen ei kuitenkaan ollut johtanut. Hän lähettelee edelleenkin hakemuksia kiinnostaviin paikkoihin. ”Atk-tukihenkilön ja mikrotukihenkilön paikkoja tullut katseltua paljon”, Janne sanoo. ”On tosi tärkeää, että saa tehdä sitä, mistä tykkää. Olen tosi

mielissäni, että pääsin takaisin Atk-pajalle, siitä Joselle iso kiitos.” Janne arvostaa sitä, että työvalmentaja Jose Ahonen on luottanut hänen kykyynsä hoitaa annetut tehtävät. Työttömyyden aikanakin Jose ja Janne olivat tekemisissä, juttelivat silloin tällöin. Kun Janne oli ollut työttömänä jo pitkään, hän otti yhteyttä Joseen. ”En tykkää yhtään olla työttömänä, vaikka olen joutunut paljonkin olemaan. Pitäisi aina nopeasti päästä töihin, mutta en ollut onnistunut pääsemään. Kysyin sitten Joselta, olisiko mahdollista päästä Etapille.” Jose sanoi, että on mahdollista, ja niin Jannesta tuli taas etappilainen. Työtehtävä oli sama kuin edelliselläkin kerralla, mutta tilat olivat aivan uudet. ”Paljon paremmat tilat.” Vanhalla Etapilla oli käytössä ADSL-yhteys, uudessa paikassa on valokuituyhteydet. ”Internet-yhteydet ovat uudessa Etapissa paljon paremmat, uusi ratkaisu on toimintavarmempi.” Vanhassa Etapissa yhteydet saattoivat olla aamulla poikki, ja joskus meni monta tuntia, että ennen kuin ne saatiin taas toimimaan. ”Täällä ei sellaisia ongelmia ole, voi keskittyä muihin työtehtäviin.” Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös aika Etapilla. Mitä mies aikoo tämän jälkeen? ”Atk-hommia haluaisin tehdä. Olisikohan kirjastoissa tarvetta atktukeen, siitä voisi ottaa selvää.”

Etapin toimistossa asiat hoituvat

tapin toimisto- ja talousyksikkö on koko talon hermokeskus

ja tavallisesti kahden naisen työpiste. Tätä juttua tehtäessä toimistotyöntekijöitä oli kuitenkin vielä kolme.

Taloudenhoitaja Seija Siniranta on työskennellyt Etapin toimis-

tossa vuodesta 2007. Hän hoitaa laskutusta ja rahaliikennettä. Seija toimii myös uusien työntekijöiden ohjaajana.

Reeta Lähteenmäki tuli toimistoon huhtikuusta 2009, ja vuoden

2010 helmikuussa hän aloitti oppisopimuskoulutuksen, joka päättyi syyskuun lopussa. Hän valmistui tällöin sihteeriksi.

Toimistotyöntekijä Leena Huttu on ollut etappilainen kesäkuun

13. päivästä alkaen.

Reeta ja Leena ovat Seijan apuna ja hoitavat monenlaisia talon

sisältä ja sen ulkopuolelta tulevia asioita. He kirjoittavat Etapin työntekijöiden työsopimuspaperit, tilastoivat sekä hoitavat puhelinvaihdetta ja asiakaspalvelua.

TEKSTI Sari Harsu KUVA Jose Ahonen

myksiin koskien Etapin toimintaa ja palveluita. Aina soittajan kysy-

hyvä käsitys siitä, keitä Etapissa työskentelee, varsinkin Reetalla.

Kun joku tietoa tai apua tarvitseva soittaa Etappiin, hän tavalli-

simmin soittaa juuri toimistoon. Työntekijät vastaavat moniin kysy-

mä palvelu tai apu ei löydy Etapista, joten toimiston työntekijöiden on tiedettävä myös paljon muusta kuin oman talon tarjonnasta, sillä asiakasta pyritään aina auttamaan ja ohjaamaan eteenpäin.

Etapin uudet työntekijät tulevat taloon toimiston kautta, ja asi-

oivat siellä myöhemminkin. Näin ollen toimiston naisilla on aika 10

Etappi-lehti 2 | 2011

Hänellä on hyvä kasvo- ja nimimuisti, ja hän sanoo muistavansa kaikki työntekijät.

Toimistotyöntekijän toimenkuva on varsin monipuolinen, mikä

Leenan mielestä onkin parasta työssä. Reeta pitää työn monipuolisuudesta lisäksi erityisesti asiakaspalvelusta.

Ruista ranteeseen Ratinassa Teksti Mari Sydänmaanlakka KUVA MEDIAPAJAN ARKISTOT

Etappi tarjoaa työttömille ilmaisen kuntosalin kolme kertaa viikossa Tampereen stadionilla, maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Kävimme mediapajalaisten kanssa tutustumassa Ratinan kuntosaliin.

aastattelen 61-vuotiasta Jussia, joka on lähestymässä eläkeikää ja on kuntosalin aktiivikäyttäjä – hän käy siellä kolme kertaa viikossa, omien aikataulujensa mukaan. ”Sain tiedon mahdollisuudesta käyttää maksutonta kuntosalia muistaakseni Etapin ruokalan ilmoitustaululta.” Jussi on käynyt Etapin salilla jo vuodesta 2001, eli pyöreät kymmenen vuotta on tullut treenattua. Salilla on rennompi tunnelma kuin esimerkiksi maksullisella salilla, johon Jussi oli kerran omien sanojensa mukaan ”erehtynyt”. Siellä oli kulttimainen meininki, kaiken ja kaikkien tuli olla jotenkin viimeisen päälle, tänne saavat tulla kaikki sellaisina kuin ovat. Nuoret, vanhat, miehet ja naiset.” Katsellessani ympärille totean asian olevan fakta. Täällä on rento olla, ja kynnys, joka erottaa käytävän pukuhuoneeseen ja kuntosalille, on matala. Tänne on helppo tulla ja tulen seuraavana perjantaina uudestaan. ”Tämä on sosiaalinen tapahtuma. Täällä tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia”, kuvailee Jussi. ”Vähän niin kuin yleinen sauna! ”, huikkaa Jussin kaveri väliin. Salin käyttäjät ovat perjantaina iloisella tuulella ja saan paljon neuvoja laitteiden käyttöön erityisesti thai-rouvalta, joka kannustaa minua ankarasti rutistamaan vatsalihaksia enemmän. ”Sinä olet nuori nainen, kyllä sinä jaksat! Jaksaa! ” Jussi kertoo saaneensa salilta kavereita, joiden kanssa turistaan kun törmätään. Puhelinnumeroitakin on kuulemma vaihdettu, että jos kaveria ei näy salilla niin soitellaan perään.

”Ei mitenkään vakavalla mielellä kuitenkaan”, naureskelee Jussi. ”Ja ollaan me täällä yhden tutun kanssa Skypen välitykselläkin yhteydessä.” ”Kun on kerran alkanut käydä täällä aktiivisesti, ja on esimerkiksi sairauden takia poissa viikonkin, alkaa omaatuntoa painaa. Kahden viikon tauon jälkeen täytyy jo aloittaa alusta.” Haastattelu keskeytyy hetkeksi kun Jami nostaa penkistä 150 kiloa. Jussi kertoo urheilun aina olleen hänen sydämessään. Hän harjoittaa paljon muutakin urheilua kuten salibandya ja vesijumppaa. ”Melkein kaikilla meillä on jonkinlainen liikunnallinen tausta. Itse kun asun Pirkkalassa ja tulen sieltä aina pyöräillen salille treenaamaan tai muihin harrastuksiin. Siinäkin saa hyvää arkiliikuntaa.” Jussi neuvoo minulle vielä, miten muita laitteita käytetään. Laitteita on monipuolisesti ja luulen, että hän joutuu vielä näyttämään oikeanlaisen liikeradan vipunostoasemaan. Lähden tutkiskelemaan kollegoideni kanssa, miten hiihtolaite toimii. OTA ENSIMMÄINEN ASKEL: Aikataulut löydät sivuiltamme, WWW.ETAPPI.INFO

Etappi-lehti 2 | 2011

Mediapajan työntekijöillä on yhteensä 30 tatuointia. Niistä reilusti yli puolet on Janne Uotilalla. 12

Etappi-lehti 2 | 2011

Persoona

Siististi ja asiallisesti

tatuoitu TEKSTI Sari HarSu KUVAT JoSe aHonen PIIRROKSET Mari SydänMaanlakka

Useimmilla työpaikoilla edellytetään siistiä ja asiallista pukeutumista, mutta ”siisti ja asiallinen” pukeutuminen tarkoittaa tilintarkastusyrityksessä eri asiaa kuin nuorisovaatekaupassa. Verojuristi saa jättää vapaamuotoisen pukeutumisen perjantaina puvustaan pois kravatin. Rockhenkisen yökerhon ravintolatyöntekijä taas voi jokaisena työpäivänään käyttää hihatonta, tatuoinnit paljastavaa paitaa ja violetteja nahkahousuja.

lä tai tarjoilijoilla, edes ruokaravintoloissa tai kahviloissa. Yhä edelleen kuitenkin on ammattialoja ja yrityksiä, joilla näkyvät tatuoinnit tai lävistykset eivät ole suotavia. Sairaaloissa, joillakin palvelualoilla ja joissakin asiantuntijaorganisaatioissa tällaiseen koristautumiseen suhtauduttaneen nihkeimmin. Oletettavaa kuitenkin on, että sekä tatuointien että lävistysten muuttuessa yhä yleisemmiksi, ne arkipäiväistyvät entisestään ja haittaavat jatkossa työnsaantia yhä vähemmän. Toisinaan yritysten tai organisaatioiden työntekijöilleen asettamat ulkonäköehdot ovat julkisia – kirjallisina tai suullisina – aina ei. Joskus tatuoidun työnhakijan on mahdotonta tietää, oliko ulkonäöllisillä seikoilla osuutta siihen, että työpaikka jäi saamatta. Tosin työnhakutilanteessa haastattelija saattaa kiinnittää huomiota myös muihin ulkonäköseikkoihin, joita hän ei haastateltavalleen mainitse, eikä todennäköisesti aina itsekään tiedosta .

Lävistys voi olla riski

ykyään tatuointeja ja lävistyksiä näkee kaikkialla. Ne eivät ole erityisen harvinaisia esimerkiksi ruokakaupan kassoilla, päiväkodin tädeil-

Monilla toimialoilla pukeutumista säätelevät hygienia ja turvallisuus. Esimerkiksi työasun ulkopuolella roikkuvia ketjuja ei suositella asiakaspalvelutehtäviin, koska uhkatilanteessa joku tai jokin saattaisi tarttua niihin.

Työntekijältä odotetaan myös kykyä ottaa huomioon työkaverit, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Hänen tulisi hyväksyä, että tatuoinnit, lävistykset tai vaikkapa voimakkaat hajusteet voivat häiritä toisia. Hoitoalalla etenkin lävistykset saattavat olla myös terveysriski. Yleisen hyvän sairaanhoitokäytännön mukaan hoitohenkilökunta ei käytä lävistyskoruja työnsä aikana ainakaan nenässä, kulmakarvoissa eikä suussa. Eri sairaaloissa käytännöt kuitenkin vaihtelevat jonkin verran. Myös elintarvikealalla jo lainsäädäntö asettaa rajoituksia: ”Pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita ei saa käsitellä henkilö, jolla on tulehtunut haava, rakennekynsi, lävistyskoru tai muita koruja, jos niitä ei voi suojavaatetuksella peittää”. Ihossa, etenkin rikkonaisessa ihossa, ja limakalvoilla on runsaasti mikrobeja, minkä vuoksi ihon tai limakalvon lävistävät korut eivät kuulu elintarviketyöhön. Tatuointi rikkoo ihoa, lävistys muutakin kudosta. Näin ollen ainakin siinä vaiheessa, kun iho ei ole kokonaan parantunut, molemmat aiheuttavat hygieniariskin. Mikrobeja voi helposti levittää rikkonaiselta ihoalueelta käsien mukana elintarvikkeisiin. Lävistyskoru saattaisi elintarviketyössä myös irrota ja pudota pakkaamattomaan Etappi-lehti 2 | 2011

Persoona

elintarvikkeeseen. Kun tatuointi on kunnolla parantunut ja sen päällä on terve iho, se ei aiheuta hygieniariskiä. Siksi tatuointeja ei hygieniasyistä tarvitse kieltää elintarviketyöntekijöiltä.

Työnantajien linjaukset melko yhteneväisiä

Harva työnantaja enää nykyään mainitsee tatuoinnin olevan ulkonäöllinen haitta. Yleensä yrityksellä tai ketjulla ei ole erillistä virallista ohjeistusta tatuoinneista ja lävistyksistä. Esimerkiksi S-ketjussa vedotaan lakiin, mitään omaa yhtenäistä linjausta ei ole. ”S-ryhmässä rekrytoinnin valintaperusteita ovat muiden muassa työnantajan arvio työnhakijan pätevyydestä ja kyvykkyydestä selviytyä työtehtävän vaatimuksista. Olennaista on myös halu onnistua työssä, oli tehtävä mikä hyvänsä. Ulkonäkö ei ole merkittävä asia lainkaan”, sanoo SOK:n henkilöstöpäällikkö Sirkkaliisa Kulmala. ”McDonald’s ei aseta mitään ulkonäkökriteereitä työntekijöilleen,” sanoo McDonald’sin laatupäällikkö Stiina Rasimus. ”Lävistysten ja korujen suhteen noudatamme STM:n asetusta elintarvikehuoneiden hygieniasta. Sen mukaan elintarvikkeiden kanssa työskentelevillä ei saa olla koruja tai lävistyksiä, jotka eivät jää vaatetuksen alle. Näin ollen näkyvät lävistykset eivät ole lain mukaan sallittuja elintarviketyössä ja lävistyskorut, jotka eivät peity työvaatteiden alle, on työvuoron ajaksi poistettava muiden korujen tapaan.”

Etappi-lehti 2 | 2011

Samoin toimitaan myös Hesburgerilla. ”Tatuointeja tai lävistyksiä ei ole kielletty, mutta noudatamme elintarvikeviranomaisten määräyksiä niitä koskien”, sanoo Hesburgerin henkilöstöpäällikkö Annamaaria Ylinen. ”Ulkonäkö ei ole ketjussamme rekrytointikriteeri, mutta asiakaspalvelutyö edellyttää kokonaisvaltaisesti siistiä olemusta. Hiukset sinällään voivat olla minkä väriset tahansa, merkityksellisempää on, että ne hygieenisyyden takaamiseksi peitetään keittiötyössä päähineellä.” Pyynikin näkötornin kahvilan yrittäjä Jaro Suoste ei hänkään aseta työntekijöilleen rajoituksia tatuointien suhteen, eikä lävistyksillekään niin kauan, kun hygienia

ei vaarannu. Hän uskoo, että vain hyvin harva asiakas pahastuu, jos kahvin tarjoilee tatuoitu työntekijä. KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Tällaiset työtehtävät asettavat tiukempia ulkonäkövaatimuksia.

Persoona

”KPMG:llä on voimassa oleva pukeutumisohjeistus, jonka mukaan asiakastyössä olevien henkilöiden tulee noudattaa businesspukeutumista”, sanoo KPMG:n HR Advisor Satu Räsänen. ”Rekrytointipäätöksissä huomioimme aina hakijan kokonaisuutena ja hänen soveltuvuutensa täytettävänä olevaan työtehtävään. ”

tä enää edes huomaa, jos Jannella on uusi tatuointi. Janne ei missään tilanteessa häpeile tatuointejaan, mutta hän osaa olla diplomaattinen ja tarvittaessa peittää kuvat. Työnantajilta tatuoinneista ei ole tullut sanomista, mutta esimerkiksi työhaastatteluun mennessä Janne saattaa pukea pitkähihaisen paidan – tilanteen mukaan. Jos jonkin tarpeeksi kiinnostavan työpaikan saamisen reunaehtona olisi, että tatuoinnit eivät saa työaikana näkyä, Janne olisi valmis taipumaan työnantajan tahtoon. Yhdenkään tatuoinnin ottamista Janne ei ole katunut, mutta yhden peitekuvan hän on kuitenkin teettänyt vanhemman

kuva päälle. ”Se oli teknisesti huonosti tehty.” Viime aikoina Janne on käyttänyt aina samaa tatuoijaa. Jannen tatuoinneista ehkä mielenkiintoa ja kysymyksiä herättävin on Charlie Sheen -kuva. ”Katselin joskus Charlie Sheenin elokuvia ja pidin niistä.” Sheenin myöhemmin saama negatiivinen lööppijulkisuuskaan ei miestä häirinnyt. Janne kuitenkin lukee Sheen-tatuoinnin huumorikuvien kategoriaan. ”Ensimmäiseksi kuvaksi tällaisia huumoritatuointeja ei yleensä oteta, mutta muiden seassa menevät”, Janne miettii.

Graa�ista suunnittelua myös iholla

Suurimmalla osalla Mediapajan työntekijöistä on tatuointi, useimmilla yhdestä kolmeen kuvaa. Graafikko Janne Uotilalla niitä kuitenkin on enemmän. Hän hakkautti ensimmäisen tatuointinsa 19-vuotiaana, koska se vain tuntui omalta jutulta. Lävistyksiä Janne oli ottanut jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Ne taas liittyivät musiikkiin, ikään kuin ”kuuluivat skeneen”. Ensimmäinen kuva oli tähti kyynärpäähän. Silloin ajatuksena oli teettää samanlainen kuva samaan kohtaan toisessa kädessä. ”En ole vieläkään ottanut.” Sitten ensimmäisen tatuoinnin kuvia on tullut aika monta lisää. Montako niitä on nyt? ”Noin yhdeksäntoista”, Janne sanoo laskeskeltuaan kuvia mielessään. Ja tarkoitus on ottaa lisää, jossain vaiheessa. Kahden viimeisimmän tatuoinnin välillä meni vuoden verran aikaa, joskus kuvia on hakattu useita pienen ajan sisään. Jannen vanhempien suhtautuminen pojan itsensä kuvittamiseen ei ollut varsinakaan ensimmäisten tatuointien jälkeen suorastaan innostunutta. Alun Voi herran jestas -vaihetta seurasi Ethän ota enempää -vaihe, mutta nyttemmin vanhemmat ovat hyväksyneet asian eivätkä välttämät-

Etappi-lehti 2 | 2011

Mielenterveyttä kannattaa vaalia TEKSTI Sari HarSu PIIRROS Mari SydänMaanlakka

On vaikea sanoa lyhyesti ja tyhjentävästi, mitä mielenterveys on. Se lienee yksinkertaisesti ”riittävän hyvää henkistä oloa”, jonka tarkempaan määrittelyyn ei yleensä edes ole erityistä tarvetta. Suomen kielen sanakirjan hieman monisanaisemman kuvauksen mukaan mielenterveys on psyykkistä hyvinvointia ja riittävää sopeutumista sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön. Mielenterveyttä lähdetään usein miettimään ja tarkastelemaan lähemmin silloin, kun siihen ilmaantuu jokin häiriö. ”Kun ihmisen tavoitteet ja henkinen toimintakyky eivät kohtaa ja ihminen voi pahoin, voidaan puhua mielenterveyden häiriöstä”, Wikipedia määrittelee.

Etappi-lehti 2 | 2011

ielenterveyden häiriöistä tavallisin on masennus eli depressio. Masennustiloja on eriasteisia, ja arviot masentuneiden määristä vaihtelevat. Yhden arvion mukaan lievistä masennustiloista kärsii noin kymmenestä viiteentoista prosenttia suomalaisista, vakavista masennustiloista noin viisi prosenttia ja psykoottisista depressioista vajaa prosentti aikuisväestöstä. Kaikki ihmiset ovat joskus alakuloisia ja väsyneitä, mutta kaikki alavireisyys ei kuitenkaan ole masennusta. Masentunut tuntee olonsa apeaksi, melankoliseksi, jopa toivottomaksi viikkojen tai kuukausien ajan siinä määrin, että tila häiritsee merkittävästi sosiaalista toimintaa ja päivittäistä elämää. Suru esimerkiksi läheisen kuoleman vuoksi ei ole masennusta, mutta surukin saattaa joskus johtaa masennukseen. Masennusdiagnoosi tehdään kartoittamalla ihmisen tuntemukset ja oireet. Mikään yksittäinen masennukselle tyypillinen oire ei vielä ole osoitus masennustilasta, mutta jos oireita on useita, saattaa olla kyse depressiosta. Masennustilalle ominaisia oireita ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, jatkuva väsymys tai voimattomuus, muistiongelmat, ärtyneisyys, itkuisuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä, kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurhaajatukset. Masennusoireisiin liittyy usein ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä. Masentuneena ihmisen mielenkiinto eri asioita kohtaan vähenee ja mielihyvän tunteminen vaikeutuu. Masentuneen käytös voi olla monin eri tavoin itsetuhoista, ja vakavimmillaan masennus voi johtaa jopa itsemurhaan. Masennus lisää myös fyysisten sairauksien puhkeamisen riskiä. Esimerkiksi sepelvaltimotautiin sairastumisen todennäköisyys kasvaa masentuneena huomattavasti.

Ei vain yhtä syytä

Masennus voi johtua hyvin monesta eri asiasta. Esimerkiksi yksinäisyys, elämänmuutokset, tuen puute vaikeissa tilanteissa, raskailta tuntuvat odotukset, unenpuute ja stressi saattavat laukaista masennuksen. Liiallinen alkoholin käyttö sekä aiheuttaa että pahentaa masennusta. Myös perimällä ja muilla biologisilla tekijöillä on osuutta masennuksen kehittymiseen. Toiset ovat alttiimpia masentumaan kuin toiset. Masennukseen taipuvainen ihminen ei usein osaa ilmaista toiveitaan ja tunteitaan. Hänen on vaikea pitää puoliaan, ja hän liian helposti alistuu toisten tahtoon. Masennusalttiille on ominaista

myös tavallista voimakkaampi hylätyksi tai väheksytyksi tulemisen pelko. Ettei hän jäisi yksin, hän uuvuttaa itsensä uhrautumalla lähes loputtomasti, jolloin tuloksena voi olla katkeroituminen ja masentuminen. Oli masennuksen taustalla mitä syitä tahansa, masennusta tulisi hoitaa, ettei se pahene ja pitkity. Toisin kuin moni luulee, etenkään vakavista tai toistuvista masennustiloista ei voi toipua yksinkertaisesti "ryhdistäytymällä". Ryhdistäytymiskehotukset saattavat vain pahentaa masennustilasta kärsivän syyllisyyden ja huonommuuden tunteita. Masennuksen pitkittyessä tai syventyessä kannattaa kääntyä lääkärin, psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen. Näin saa jonkun luotettavan ulkopuolisen ihmisen näkemyksen tilan vakavuudesta sekä mahdollisesta terapian tai lääkityksen tarpeesta. Depressioiden monimuotoisuuden vuoksi lääkehoidon ja erilaisten psykoterapioiden osuus vaihtelee eri ihmisillä ja eri tilanteissa.

Pidä huolta itsestäsi! Lievimmissä masennustapauksissa itsehoito saattaa riittää ja vaikeammissakin tapauksissa itsehoito on hyvänä tukena toipumisessa. Pari vuotta sitten kirjakauppojen hittituote oli Mielekkäästi irti masennuksesta -teos. Todennäköisesti vastaavien julkaisujen myynti ei ole sittemminkään laskenut. Ihmisillä on toisaalta paljon mielenterveyden häiriöitä ja toisaalta myös kiinnostusta yrittää hoitaa itseään. Itsehoito-oppaita ostetaan ja lainataan, internetistä etsitään tietoa. Ohjeet masennuksen itsehoitoon ovat yleensä tietolähteestä riippumatta melko samankaltaisia. Jotta välttyisi masennukselta tai jotta siitä toipuminen edistyisi, kannattaa harrastaa jotakin sosiaalista toimintaa eli tavata ihmisiä. Työttömillä sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpito saattaa olla vaikeampaa kuin työssä käyvillä. Vaikka töitä ei olisi, erilaisista päivärutiineista on hyvä pitää kiinni niin masennuksen ehkäisyssä kuin sen hoidossakin. Liikunta ja muut harrastukset ovat hyväksi. Internetin Terveyskirjasto-sivustolla kerrotaan, että säännöllisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino ainakin lievempien depressioiden hoidossa. Sivustolla korostetaan myös oman ajattelun ja asennoitumisen merkitystä: ”Pessimistinen tapa suhtautua itseen on opittu tapa, josta voi pidemmällä aikavälillä vapautua. Masennusalttiin kannattaa oppia kyseenalaistamaan depressiivisiä uskomuksiaan. Olenko välttämättä huono, jos epäonnistun? Olenko todella varma, että en lopulta onnistu? Etappi-lehti 2 | 2011

Lisätietoja masennuksesta ja sen hoidosta löytyy esimerkiksi sivustolta: http://tinyurl.com/d3boa6t

Etapin Terveyspisteestä keskusteluapua TEKSTI SARI HARSU KUVA JOSE AHONEN

os oma olo huolestuttaa, voi vierailla Etapin Terveyspisteessä. Siellä apuaan tarjoavat terveydenhoitaja Susanna Oksanen ja yksilöohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja Katja Koskensalo. ”Pitkittyvä työttömyys koettelee ihmisen itsetuntoa ja henkisiä voimavaroja, ja se saattaa vähitellen johtaa alakulon kautta masennukseen. Kun tilanteeseen liittyvät vielä päihteet, alakulo syvenee ja masennuksen riski kasvaa. Tämä on nähtävissä myös Etapin Terveyspisteen asiakaskunnassa. Terveyspisteen haasteena onkin tunnistaa ahdistuksen ja masennuksen oireet”, Katja sanoo. Depression moniulotteinen luonne ei tee sen tunnistamista helpoksi Terveyspisteessäkään. Masennuksesta monesti myös vaietaan; terveydenhuollon henkilöstölle tullaan useimmiten kertomaan vain fyysisistä vaivoista. Yksi merkittävimmistä syistä masennuspotilaan hiljenemiselle on mielenterveyden sairauksiin liittyvän leimaantumisen pelko. Susanna pitää Terveyspisteen etuna sitä, että terveystapaamisiin ja keskusteluihin voidaan varata enemmän aikaa kuin julkisen sektorin terveydenhuollon toimipaikoissa. ”Keskustelun edetessä ja syvetessä, luottamuksen saavuttamisen myötä, asiakas usein alkaa kertoa avoimesti tilanteestaan ja ongelmistaan.” ”Nykyajan suuntauksena on onneksi yhä enemmän se, että elämäntilanteesta ja ongelmista halutaan keskustella yhdessä ammattilaisten kanssa, ja apua osataan hakea. Jaksamisesta ja psyykkisestä hyvinvoinnista puhuminen on tullut jokapäiväisemmäksi, normaaliksi asiaksi, josta ei tarvitse vaieta”, Katja sanoo. ”Terveyspiste tarjoaa työttömille mahdollisuuden paitsi terveystapaamisiin, myös keskusteluun, jolloin asiakas voi tulla keskustelemaan elämäntilanteestaan sitä varten varatulle ajalle. Usein keskusteluaiheeksi nousevat päihde- ja mielenterveysongelmat, itsetunto-ongelmat sekä erilaiset elämänhallinnan ongelmatilanteet. Hyvin monella on juuri masennuksen piirteitä.” Katja on juuri viimeistelemässä elämäntaidon valmentajan ammattiopintoja. Opiskelu on osoittautunut hyödylliseksi Terveyspisteen keskustelutyön toteuttamisen kannalta. Keskustelevassa valmennuksessa pysähdytään pohtimaan elämäntilannetta, missä ollaan nyt, minne ollaan menossa ja miten sinne päästään. 18

Etappi-lehti 2 | 2011

Keskeisenä työstettävänä aihealueena useimmilla pitkäaikaistyöttömillä on itseluottamus. Sen heikkeneminen saattaa olla masennukselle ja mielenterveysproblematiikalle altistavaa. Itseluottamukseen liittyvä sisäinen voimantunne puolestaan vapauttaa omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta. Valmennusmetodien avulla pyritään löytämään ja muuttamaan haitallisia ajatuksia, käytänteitä ja uskomuksia, jolloin voidaan vahvistaa asiakkaalla olemassa olevia positiivisia kykyuskomuksia ja voimavaroja. Näin voimaannuttamalla voidaan luoda edellytyksiä itsetunnon lisääntymiseen. Valmennuskäyntejä on yleensä kuudesta kahdeksaan. Katja ja Susanna muistuttavat, että mielialan vaihtelu on normaalia kaikille ihmisille. ”Jos kuitenkin huomaat olevasi allapäin suurimman osan viettämästäsi ajasta, saatat kärsiä masennuksesta.” ”Liikunta on hyvää itsehoitoa. Se pitää yllä työkykyä sekä on hyödyksi sydämelle, luustolle, keuhkoille ja oikeastaan koko keholle”, Susanna sanoo. Terveellisellä ruokavaliolla on samanlaisia positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen kuin liikunnalla. Jotkin ruoka-aineet ovat selvässä yhteydessä aivojen kemiaan ja sitä kautta mielialaan. Kalan sisältämät omega-rasvahapot ovat eduksi serotoniinin eritykselle, ja monet vitamiineista tukevat yleiskuntoa ja yleistä hyvinvointia. Liiallisen alkoholin- ja päihteidenkäytön välttäminen auttaa taisteltaessa masennusta vastaan. Joskus masennus kaikista yrityksistä huolimatta on päässyt kehittymään niin pitkälle, ettei omatoiminen nousu onnistu eikä Terveyspisteen tarjoama keskusteluapu enää riitä. Silloin tarvitaan lääkärin apua. Myös mielenterveystoimistossa voi käydä keskustelemassa, saamassa neuvoja ja lääkäriaikoja, mutta ajan saaminen voi pitkittyä. Terveyspisteen etuna on ensitapaamisajan nopea saatavuus. Masentuneen saattaa olla itse vaikea hahmottaa omaa tilannettaan realistisesti. Häpeily ei ole käypä syy jättää hakeutumatta vastaanotolle silloin, kun oma tilanne huolestuttaa ja omat tai toisten voimavarat eivät enää riitä ongelmien selvittämiseen. Tilanteesta riippuen keskusteluapu Terveyspisteessä voi auttaa ja tukea, toisinaan eteenpäin auttaa psykoterapia tai lääkitys.

TERVEYSPISTE Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n tiloissa Kalevassa on aloittanut toimintansa maksuton

Olet tervetullut terveystilanteesi kartoitukseen halutessasi anonyymisti. Terveystapaamisessa on mahdollista mittauttaa verenpaine, tarkistaa verensokeri, kartoittaa 2-tyypin diabeteksen sairastumisriski sisältäen MBO-mittaukset.

Toivomme, että voit keskustella elämäntilanteestasi/elintavoistasi sinua itseäsi palvellen mahdollisimman avoimesti. Mikäli haluat saada lisätukea esim. jonkin elämäntapasi muuttamiseen, voit varata meiltä ajan toimipisteeseemme Kalevaan, Sarvijaakonkatu 28.

ILM

INE P TYÖ ALVEL N TTÖ U MIL LE!

Terveydenhoitaja Susanna Oksanen puh. 050 3640 236 susanna.oksanen@etappi.info Mielenterveys-, päihde- ja elämänhallinta-asioihin erikoistunut yksilöohjaaja Katja Koskensalo puh. 050 3640 050 katja.koskensalo@etappi.info

WWW.ETAPPI.INFO

Tampereen kaupunkipyörät huoltaa Etapin Pyöräpaja TEKSTI Mari Sydänmaanlakka

Citybike on palvelu, josta jokainen 15 vuotta täyttänyt voi panttia vastaan vuokrata itselleen pyöräilykauden ajaksi pyörän. Pyöräilykausi kestää toukun alusta lokakuun puoliväliin. Panttia vastaan saa avaimen, joka sopii jokaiseen Tampereen 75 Citybikeen. Tampere Citybike on tehnyt nyt jo kahden vuoden ajan yhteistyötä Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n kanssa. Etapin Pyöräpaja vastaa kaikkien pyörien kausittaisesta keväthuollosta, korjauksista ja niiden siirrosta. Esimerkiksi jos jokin pyörätelineistä on tyhjillään, sinne kuljetetaan lisää pyöriä, jotta niitä olisi mahdollisimman hyvin asiakkaille saatavilla. Jos kuitenkin asiakas tarvitsee pyörää ja sitä ei sillä hetkellä ole, voidaan pyöriä virka-aikana toimittaa soiton perusteella parissa tunnissa.

ampere Citybiken projektipäällikkö Saara Saarteinen kertoo, että vuoden 2011 aikana pyöräpisteiden määrää on lisätty kolmella. Uudet, heinäkuun jälkeen avatut pyöräpisteet sijaitsevat Plevnan ja Stockmannin läheisyydessä, sekä yksi niistä Rauhaniemessä. Nyt pyöräpisteitä on yhteensä 19 kappaletta. ”Tämä pyöräilykausi sujui hyvin. Olemme parannelleet kaupunkipyörien lukitusominaisuuksia ja pyörillä on tämän kauden aikana ollut noin 160 käyttäjää”, sanoo Saarteinen. Pyörällä pääsee kaupunkialueella helposti, kaupunkipyörällä vaivattomimmin. Kun voit jättää pyörän minne tahansa Citybiketelineeseen ja ottaa minkä tahansa vapaana olevan Citybiken, on

valinnanvaraa myös kävelyn ja pyöräilyn välillä, eikä tarvitse huolehtia pyörää kotiin asti. Citybiket saa lukita vain kaupunkipyörille osoitettuihin telineisiin. Kaupunkipyörän saa käyttöönsä koko pyöräilykauden keston ajaksi viidelläkymmenellä eurolla, josta 40 euroa on panttimaksua. Asiakas saa pantin takaisin, kun palauttaa avaimen matkailutoimistoon. Yksi avain käy kaikkiin Tampereen kaupunkipyöriin. Pyöräilykausi alkaa aina toukokuussa ja päättyy lokakuun puoliväliin. Tänä vuonna kausi päättyi sunnuntaina 16.10., jonka jälkeen pyörät on kerätty talvisäilöön. Kevään tullessa Etapin Pyöräpaja saa taas urakakseen huoltaa pyörät asiakkaille pyöräilyvalmiuteen. Etappi-lehti 2 | 2011

Tamperelainen perheyritys Linkosuo juhlii kahdesti Linkosuon kahvila- ja leipomoyritys täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Nämä vuodet Linkosuo on tarjonnut leivän ystäville lisäaineettomia leipiä ja sekä herkullisia kahvihetkiä arjen lomaan ravintolatoiminnalla ja kahviautomaattipisteillä. Teksti Mari Sydänmaanlakka KUVA Jose Ahonen

yös Linkosuon Juhlapalvelut riemuitsee tänä vuonna 45-vuotisen taipaleensa johdosta. Vanhalta nimeltään Tampereen Merkkipäiväpalvelu lähti liikkeelle pankkien suuresta asiakaskahvituksien kysynnästä. Nyt jo vuodesta 1967 toiminut Juhlapalvelut on laajentanut toimintaansa tästä. Nykyään on mahdollista saada avaimet käteen -periaatteella esimerkiksi teemallinen tilaisuus valmiiseen tilaan, esiintyjineen tai vaikka tanssinopettajineen kaikkineen. Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry on tehnyt jo noin kahden vuoden ajan yhteistyötä Linkosuon kanssa. Tampereen keskustassa sijaitseva kahvila ja juhlatila Kuparisali on toimittanut tuoleja huollettavaksi Etapin Puupajalle. "Korjasimme asiakkaan pyynnöstä tuoleja moneen otteeseen", kertoo Jouni Tuovinen, Puupajan vastaava mestari. "Samaa tuolimallia käytetään myös paljon muualla, ja tavaksi on tullut testailla niiden kuntoa riippumatta siitä, ovatko tuolit asiakkaan omistuksessa", naurahtaa Tuovinen. Puupaja on saanut myös toimeksiantoja pöydän kansien korjaukseen, kun Kalevanpaaden juhlasalin kalusteet ovat vaatineet kunnostusta ja entisöintiä. "Kyseiset pöydät tulevat sieltä Paasisalista alakerrasta, ja kuljetusmatkahan oli aika lyhyt, koska Kalevanpaasi sijaitsee samalla kadulla kuin Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, ja kaikki pajojen toimipisteet myös", jatkaa Tuovinen. Linkosuo toimittaa edelleen korjausta vaativat huonekalut Etapin Puupajalle. Nyt Linkosuon Juhlapalvelut on tilannut 45-vuotisjuhlansa kunniaksi Etapin Mediapajalta myös asiakaslehtisen, johon

Etappi-lehti 2 | 2011

he tarvitsevat uuden graafisen ilmeen sekä sisällöntuotantoa. Juhlapalvelut on myös tilannut uusia valokuvia arkistoonsa, sillä vanhat kaipaavat päivitystä. "Asiakaslehtistä ei ole ilmestynyt kahteen vuoteen, mutta näin juhlavuoden kunniaksi haluamme uudistaa ulkoista ilmettä graafisesti. Myös painolla on oma merkityk-

sensä”, kertoo Linkosuon Juhlapalveluiden mainospäällikkö Anna-Riitta Kokkonen. ”Aiemmin lehti on ollut taitettavaa A3kokoa, mutta olemme nyt tulleet siihen tulokseen, että A4 on parempi, ja tahdomme vaihtaa myös paperilaadun kiiltävästä helpommin lähestyttävään mattaan. Se on herkullinen ja käsinkosketeltava."

Työelämään Etapin kautta TEKSTI Mari Sydänmaanlakka

Edelleensijoitus on palkkatuetun työntekijän siirto toisen työnantajan/käyttäjäyrityksen käyttöön – työntekijälle kokemusrikas askel kohti avoimia työmarkkinoita.

Jo yksi jakso, joka voi olla päiviä tai kuukausia, on riittävä uuden tietotaidon kartuttamiseen. Edelleensijoittamisjakson vaateena on tavallinen työsuhde, johon on myönnetty palkkatukea. Sen aikana työnantaja etsii työvoiman tarpeessa olevan käyttäjäyrityksen. Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry kokeili edelleensijoitusta vuonna 2009, ja seuraava vuosi 2010 kerrytti kymmenen edelleensijoituspaikkaa. Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä Etapilla on ollut jo kymmenen paikkaa, joten luvut ovat kasvussa. Työskentely aidossa työympäristössä antaa totuudenmukaisen kuvan työntekijän motivaatiotasosta. Työpaikka itseä kiinnostavalta alalta auttaa työllistymisessä ja tuo mukanaan myös vaihtelua palkkatuetusta paikasta. Motivaatio ja sitoutuminen ovat mo-

lemmat sellaisia ensisijaisia asioita, joiden päälle on hyvä koota osaamista ja tietoa, kertoo Etappi ry:n toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta puhuessaan työntekijän tärkeimmistä aseista työllistymisen kannalta. Kun kerran on päässyt näyttämään nämä ominaisuudet käyttäjäyritykselle, työntekijänä saa jalan oven väliin, ja voi solmia uusia sosiaalisia suhteita käyttäjäyrityksen henkilöstöön, joka taas voi tulevaisuudessa auttaa työntekijää työllistymään kyseisessä yrityksessä myöhemmin. Hyvä yritysyhteistyö on myös kullanarvoista. Tiedonvaihto molemmin puolin antaa paljon sekä käyttäjäyritykselle ja työnantajalle. "Rakentava ja kannustava kritiikki on aina tervetullutta. Voimme esimerkiksi katsoa työntekijän lisäkoulutuksen tarpeen ja kouluttaa työntekijää ja lisätä valmiuksia työllistymisen tueksi", sanoo Salmivirta. Tarja Pihlman Etapin siivousosastolta

kertoo, että heillä on edelleensijottamista sen varsinaisessa merkityksessä, mutta suurin osa työntekijöistä sijoitetaan avoimille koulutus- tai työmarkkinoille. Meillä on monia yhteistyökumppaneita, joille sijoitamme työntekijöitämme. Pihlman toteaa aikojen siivousalalla muuttuneen. "Nykyään asiakkaiden laatukriteerit ovat korkeammalla ja siivousta tutkitaan yliopistotasolla. Ennen oli myös ns. trendinä siivousalalla, että lopputulos oli kiiltävä, kun taas nyt on tärkeämpää, että yleiskuva on siisti ja mattapintainen.” Työtehtävät vaativat jonkilaisen pohjakoulutuksen tai paljon kokemusta alalta – on tiedettävä menetelmät, laitteet sekä aineet, joiden kanssa työskentelee. Myös siivousainevalmistajat järjestävät omia koulutuksiaan. Siivousalan toimesta noin 80% on lattiatasossa työskentelyä, ja ennen siellä kontattiin luuttuamassa käsin; nykyään Etappi-lehti 2 | 2011

työnteko on koneellistunut, ja siitä on tullut hektisempää. Yksi suuri muutos on myös se, että siivousalan ammatti ei ole enää pelkästään nimellisesti palveluammatti. Ennenhän siivoja ei saanut näkyä, mutta nykyään työnkuva on suurelta osalta asiakaspalvelua. Antti-Jussi Halme toimii yrityskoordinaattorina sekä vastaa Etapin edelleensijoituksista ja toteaa sen olevan tuore ilmiö. Halmeen tehtävänä on ottaa yhteyttä lupaaviin käyttäjäyrityksiin, sekä kertoa edelleensijoituksen mahdollisuuksista. Hän kertoo esitelleensä asiaa muun muuassa Tampereen Yrittäjänaisien kokouksessa. "Ihmiset eivät vielä tiedä tästä kunnolla, mutta kaikki kokemukset ovat olleet positiivia, palautteineen kaikkineen." Edelleensijoittaminen on poikkeuksetta otettu hienosti vastaan, eikä pelkästään sen edullisen työvoiman puolesta, vaan myöskin sen helppouden ja riskittömyyden takia. ”Tämä on niin helppoa käyttäjäyritykselle, kaksi A4:ta ja nimet alle”, kehuu Halme. Edelleensijoitus on hyvin riskitöntä; palkkatuella henkilön palkanneella varsinaisella työnantajalla säilyy palkanmaksuvelvollisuus, työterveyshuolto ja kaikki työsopimuslain säännökset. Etapin käyttäjäyrityksinä ovat toimineet niin yksityishenkilöt kuin Tampereen ev.lut. seurakuntakin. Etapin edelleensijoitusjaksot ovat kestoltaan olleet muutamista päivistä kuukausiin. ”Ehdoton ykkönen pajoista, joista edelleensijoittautumista on eniten, on ATK- ja Mediapaja, hyvänä kakkosena Puupaja sekä Siivousosasto”. Halme kertoo vielä, kun kysyn, minkälainen työvoima on haluttua.

Kokemus kertoo parhaiten Pastori Ari Rantavaara kertoo saaneensa tiedon tästä mahdollisuudesta tehdä toimeksianto edelleensijoituksen nimissä oman seurakuntansa jäseneltä. Vanha Aleksanterin kirkon esite todella kaipasi uudistusta – se vanha oli A4, jossa oli tekstiä ja mustavalkoinen kuva. 22

Etappi-lehti 2 | 2011

Hän otti yhteyttä Antti-Jussi Halmeeseen, joka koordinoi Etapilla edelleensijoitukset. Lopputuloksena oli Mediapajalaisille työtehtävä, Aleksanterin kirkon esitteen uusiminen. Siihen kuului kirkon valokuvaaminen, esitteen taitto ja ulkoasun suunnittelu. Esite käännettiin myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi. ”Tampereen seurakunta tekee muutenkin yhteiskunnallista työtä, ja halusin itsekin laittaa oman tukeni peliin”, sanoo Rantavaara, kun tiedustelen, mikä hänet sai lähtemään mukaan. ”Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, ja voin lämpimästi suositella tätä muillekin seurakunnille tai yhteityötahoille. Byrokraattinen puoli oli todella helppo, tarvittiinhan siihen se virallinen sopimus, mutta periaatteessa tämä oli tyyliin vain nimi alle. Olen tyytyväinen myös kustannuspuoleen; tälläistä esitettä ei olisi ikinä ollut mahdollista teettää oikealla mainosfirmalla, sillä se olisi rehellisesti ollut liian kallista", hymyilee pastori Ari Rantavaara – kokemus on selkeästi ollut positiivinen. Haastattelin myös Pekka Sahamiestä Sportia-Pekasta, joka on ottanut Etapin Media- ja Pyöräpajalta itselleen työntekijöitä. Ensimmäisen kerran Sahamies työllisti Etapilta noin 7 vuotta sitten, jolloin Etappi sijaitsi vielä Vuolteenkadulla vanhassa toimipisteessä. Hän kävi paikan päällä tiedustelemassa, olisiko Etapilla tarjota pyöränkorjaustaitoja omaavaa henkilöä kiireapulaiseksi, sillä hän oli kuullut Etapin pyöräpajasta muualta. Tämän vuoden puolella Sahamies alkoi etsiä tietoteknisesti taitavaa henkilöä avoimilta työmarkkinoilta ja samoihin aikoihin kävi taas Etapissa kysymässä uutta verta pyöränkorjauspuolelle liikkeeseensä. Kävi ilmi, että Etapissa oli työvoimaa myös tietotekniseen osaamiseen. ”Olin jo kokeillut muutamia henkilöitä paikkaan, mutta mielestäni nörtit ovat outo ihmisryhmä, joka on täysin irti työelämästä eikä heillä ole käsitystä reaalimaailmasta. Nämä muutamat henkilöt, jotka kävivät koeajalla, leijuivat noin puoli metriä maanpinnasta ja yhteityö ei ottanut tuulta alleen", kertoo Sahamies värikkäästi. Nyt Sportia-Pekan sähköisistä toimis-

ta vastaa Veli-Ville Korhonen, joka edelleensijoittui Etapin mediapajalta viime maaliskuussa – hän on saanut työpaikan Sportia-Pekan riveissä. Hän oli mukana myös työryhmässä, joka suunnitteli Aleksanterin kirkon uuden esitteen. Veli-Ville, tuttavallisemmin V-V, kertoo, että hänen toimenkuvaansa kuuluvat verkkosivujen ylläpito, toimivan verkkokaupan käynnistys ja ylläpito, sekä tiedotus ja tietojenkeräys. ”Kannattaa olla työnkuvasta keskusteltaessa tarkkana mitä kaikkea tulevaan toimenkuvaan kuuluu, ja täytyy osata myös sanoa ei”, neuvoo V-V tulevaisuuden edelleensijoittautujia. Edelleensijoittautuminen on sanahirviö, ja se ei ole kovin myyvä nimi tälle toiminnalle. Toisaalta on ihan hyvä, ettei tästä niin moni tiedä, sillä työntekijät saattaisivat tulla hyväksikäytetyksi vain edullisena työvoimana sanoo Pekka Sahamies kysyessäni, miten ihmiset saisivat tietää enemmän edelleensijoittautumisesta. Tulevaisuus on avoin avoimelle työntekijälle, eikä avoimuus ole yksittäisen henkilön piirre, työntekijä toivoo sitä työnantajaltaan sekä edelleensijoittautumisen nimissä myös käyttäjäyritykseltä.

n i j a a l in

! g a n m i u o p k au vali

u l i e h r u i lv

Lielahti

Harjuntausta 5 33400 TAMPERE lielahti@sportia-pekka.fi puh. 03-3142 1000

Kaleva

Sammonkatu 68 33540 TAMPERE kaleva@sportia-pekka.fi puh. 03-254 3000

Etappi-lehti 2 | 2011

– Pyynikin näkötorniin pääsee hissillä ja portaita.

........................................................................................................................................................

– Pääsymaksu on 4–15-vuotiailta 50 senttiä, sitä vanhemmilta 2 euroa.

........................................................................................................................................................

– Näkötorni on avoinna juhannus- ja jouluaattona klo 9–15, kesäkaudella klo 9–21, kaikkina muina päivinä klo 9–20.

........................................................................................................................................................

– Kahvilassa on läpi vuoden noin 30 asiakaspaikkaa, joista osa ulkona. Terassikauden alettua ulkopaikkoja on vielä noin 50 lisää.

........................................................................................................................................................

– Aurinkoisina kesäpäivinä näkötornin edustalla palvelee jäätelökioski

Etappi-lehti 2 | 2011

TEKSTI Sari HarSu KUVA JoSe aHonen

Näköalatasanteella ensin silmänruokaa

-Jälkkäriksi munkkikahvit alakerrassa

unkeistaan kuuluisa Pyynikin näkötorni sijaitsee maailman suurimmalla soraharjulla yli 150 metrin korkeudella merenpinnasta. Nykyinen punagraniittinen torni valmistui harjun korkeimmalle kohdalle kaupungin 150-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1929. Sen suunnitteli silloinen apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolho. Yli 80-vuotias torni on 26 metriä korkea ja sen huipulla on näköalatasanteet sekä sisätiloissa että ulkona. Tornista on esteettömät maisemanäkymät niin Pyhäjärvelle kuin Näsijärvellekin ja yli koko Tampereen. Ennen nykyistä tornia Pyynikin harjulla oli puinen näkötorni. Tampereen kaupunki rakennutti sen vuonna 1888. Torni vaurioitui tykkitulessa vuoden 1918 sodassa. Kevytrakenteisen ja mädäntyvän tornin uusimisesta päätettiin 1925, jolloin sitä varten ryhdyttiin keräämään varoja. Tornia ympäröivä Pyynikinharju on muodostunut jääkauden sulamisvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Korkeimmillaan se kohoaa 77 metrin korkeudelle Pyhäjärven pinnasta. Pyynikinharju on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ja arvokas niin luonnonsuojelullisesti kuin kulttuurihistoriallisestikin. Samalla se on suosittua virkistysaluetta. Pyynikillä järjestettiin vuosina 1932–1971 moottoripyöräkilpailuja. Yhä edelleen moottoripyöräkauden aikana motoristeja kaikkialta Suomesta kokoontuu viettämään tiistai-iltaansa Pyynikille. Paikalla on parhaimmillaan satoja pyöriä. Munkkikahvitkin myydään motoristihintaan kahdella ja puolella eurolla kello viidestä alkaen – myös niille, jotka eivät ole tulleet kahvilaan

moottoripyörällä. Jaro Suoste on toiminut Pyynikin näkötornin kahvilayrittäjänä kuusi vuotta, sitä ennen toimintaa pyörittivät hänen vanhempansa. Kävijämäärät vaihtelevat, mutta parhaimpina päivinä kahvilassa saattaa käydä 1500 asiakasta. Koko kesä on sesonkiaikaa. Kauniina helmikuun päivänä saattaa kuitenkin olla enemmän kävijöitä kuin sateisena kesäpäivänä. Suosittuja munkkikahvipäiviä näkötornilla ovat myös esimerkiksi vappuaatto ja -päivä. Kahvila on toiminut varsin samalla konseptilla pitkään. Jaro Suosteen äidin kehittelemä munkkiresepti ja kahvi, joka jauhetaan pavuista juuri ennen käyttöä ja jota ei muualta saa, ovat olennainen osa näkötornin kahvilan viehätystä. Niitä ei olla aikeissa muuttaa jatkossakaan. Työntekijöitä kahvilassa on sesonkiaikaan kaikkiaan parikymmentä, talviaikaan puolet tästä. Suoste korostaa työntekijöiden merkitystä siinä, kuinka miellyttävä kokemus kahvilakäynti on, ja kehuu omaa henkilökuntaansa. Hän kertoo palkanneensa ja haluavansa jatkossakin palkata kahvilaansa iloisia ja ulospäinsuuntautuneita ihmisiä. ”Yhteishenki on hyvä,” Suoste sanoo. lähteinä:

http://www.munkkikahvila.net/ http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/ VIId.htm http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=110864&lan=fi

Etappi-lehti 2 | 2011

Esa Paukkosen elämä on eettistä – ja vähän luksustakin

”Elämisen ei tarvitse aina olla fyysisesti helppoa, mutta henkisesti sen tulee olla sekä helppoa että mukavaa”, pesu- ja puhdistusaineita myyvän Eettisen Luksuksen Esa Paukkonen sanoo. Etapin yhteistyökumppani Eettinen Luksus Oy panostaa eettiseen ja ekologiseen liiketoimintaan. Paukkonen pyrkii eettisyyteen ja ekologisuuteen myös muussa elämässään.

Etappi-lehti 2 | 2011

Persoona

TEKSTI SARI HARSU KUVA ESA PAUKKOSEN ARKISTOT

Norppavesien äärellä elämä on kiireetöntä. Paukkonen pitää elämän rauhoittumista merkittävänä saavutuksena. ”Saaressa asuminen lähentää maahan, veteen ja ilmaan sekä ympäröivään eläin- ja kasvimaailmaan. Luonnon seuraaminen säähavaintoineen on lähellä sydäntäni.” Kymmenisen vuotta sitten Esa Paukkosen vaimo aloitti ekologisen puhdistusaineen markkinoinnin. ”Kuluttajatuotteen myötä tuli mietittyä paljonkin kuluttamiseen liittyviä peruskysymyksiä. Ja vanhan hirsitalomme kunnostuksen yhteydessä monet kysymykset nousivat konkreettisesti esille: mistä materiaaleista, kuinka kestävistä, vanhaa vai uutta, mitkä jätteenkäsittely- ja vesihuoltoratkaisut, mistä energia?”

Maaseudun Eettinen Luksus Esa Paukkonen on huomannut, että viime aikoina on koko yhteiskunnassa noussut entistä selvemmin esille liiketoiminnan vastuullisuus ja rehellisyys. Vastuulliseen ja rehelliseen toimintaan hän itsekin pyrkii sekä vapaa-aikana että työssä. Viitisen vuotta sitten Esa Paukkonen alkoi vaimonsa kanssa miettiä, että he voisivat tehdä maaseutukodistaan käsin jotain eettisesti ja ekologisesti arvokasta, sellaista, josta olisi iloa monille suomalaisille. Muutama vuosi aikaisemmin kaksi nuorta miestä oli perustanut San Franciscossa yrityksen, joka kehitti myrkyttömiä ja ekologisia, kauniita ja hyvän tuoksuisia puhdistusaineita. ”Sattumoisin löysimme yhteyden tuohon yritykseen ja pääsimme yhteistyöhön heidän Englannissa toimivan tytäryrityksen kanssa.” Samoihin aikoihin Paukkoset päättivät rekisteröidä myös oman tavaramerkin. Se mahdollisti erilaisten eettisten ja ekologisten ratkaisujen tuomisen markkinoille.

Valoisat tulevaisuuden näkymät Vaikka yrityksen liiketoiminta on vakaassa kasvussa, Eettinen Luksus on yhä edelleen perheyritys. Se ostaa tarvittavat lisäresurssit toisilta yrityksiltä.

”Olemme tehneet paljon työtä löytääksemme oikeat tuotteet ja oikeat kumppanit, joiden varaan voimme rakentaa toimintaamme. Meille on tullut selväksi, että mitään pikavoittoja missään suhteessa ei ole saatavissa. Täytyy olla kärsivällinen ja rakentaa tulevissa ratkaisuissa aina aikaisemmin tehdyn päälle. Näin emme hukkaa jo tehdyn työn merkitystä”, Paukkonen kertoo. Eettisen Luksuksen tuotteiden kysyntä on kasvanut tasaisesti tunnettuuden lisääntymisen myötä. ”Olemme olleet hyvin maltillisia maksullisen mainonnan suhteen. Olemme mieluummin panostaneet sosiaaliseen mediaan ja erilaisiin integroituihin ratkaisuihin kumppaneiden kanssa. Luotamme, että hyvä maine kiirii suusta suuhun -viestintänä.” Yrityksen tuotteet ovat entistä enemmän ekologisia, niissä on enemmän kasvikunnasta peräisin olevia raaka-aineita ja energiaratkaisuissa on pyritty hiilineutraaliuteen. Varsinkin aurinkoenergia on noussut keskeiseksi. ”Asiakkaiden palaute on ollut erittäin positiivista ja kannustavaa. Olemme iloisia siitä, että olemme pystyneet tuomaan markkinoille tuotteita, jollaisia asiakkaat ovat kaivanneet.”

Sujuva eettinen arki Paukkonen saa mielihyvää siitä, että tekee asian niin kuin kokee oikein olevan. Hän ei joudu voimakkaisiin ristiriitatilanteisiin eettisyyden ja arkipäivän valintojen suhteen. ”Siinä voi auttaa myös jo monet ikävuodet, jotka ovat kasvattaneet.” Kun lähtökohtana on harkitseva kestäviin ratkaisuihin perustuva eläminen, niin ratkaisut löytyvät luonnostaan ilman kompromisseja. ”Koska lähimpään kirkonkylään ja sen myötä myös ruokakauppaan on viitisentoista kilometriä, automatkat suunnitellaan luonnollisesti niin, että turhaa ajamista voidaan välttää”, Paukkonen sanoo. ”Meistä jokainen voi pohtia, mitä on hyvä elämä ja kuinka meidän tulee elää ja kohdella muita ihmisiä. Teoille on hyvä löytää tarkoitus ja periaatteet, joita pyrkii noudattamaan tekoja tehdessään. Usein kiireisessä arkipäivässä unohtuu tarkastella oman toiminnan suhdetta ympäröivään luontoon. Kun otetaan mukaan ymmärrys oikeasta ja väärästä, niin maailma lähtee kohentumaan ihan luonnostaan.”

Etappi-lehti 2 | 2011

Yhteistyön peruskivenä

samat arvot TEKSTI Sari HarSu KUVA JoSe aHonen

Eettinen Luksus Oy on tehnyt Etapin Mediapajan kanssa yhteistyötä noin vuoden verran. ”Tampereella asuva sukulaisemme kertoi hyvistä yhteistyökokemuksistaan Mediapajan kanssa”, Eettisen Luksuksen Esa Paukkonen muistelee. Paukkosta kiinnosti Etapin toiminta, ja hän halusi tukea sitä antamalla Mediapajan nuorille työntekijöille hyviä työtehtäviä. Myös Mediapajalle yhteistyön alkaminen sopi mainiosti. Monella Mediapajan työntekijällä on koulutus mutta vain vähän työkokemusta. Tämän yhteistyön myötä mediapajalaiset ovat saaneet heille tarpeellisia työnäytteitä portfolioonsa. Töillä on myös hyvä näkyvyys, koska ne tulevat valtakunnalliseen levitykseen. Mediapaja ei halua kilpailla mainostoimistojen kanssa, ja siksi se ei yleensä tee yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, joilla on varaa maksaa mainostoimistojen palveluista. Mutta tässä tapauksessa tehtiin poikkeus. ”Meillä on yhteisiä arvoja. Ekologisuus ja kierrätys ovat olennaisia asioita myös Etapissa. Täällä esimerkiksi kunnostetaan kertaalleen käytöstä poistettuja vanhoja pyöriä uudelleen käyttöön”, Mediapajan työnohjaaja Jose Ahonen sanoo. Mediapaja tekee Eettiselle Luksukselle oikeastaan kaiken mainosmateriaalin: tuottaa sisällöt, laatii ja päivittää nettisivut, tekee graafiset materiaalit. Molemmat osapuolet ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. ”Esa on vaativa mutta helppo asiakas. Hänellä on ajatuksia ja hyviä kehitysideoita, mutta hän ei takerru epäolennaisuuksiin. Esa tuo tarpeellista yrittäjänäkökulmaa Mediapajan graafisen näkemyksen rinnalle”, Jose sanoo. Yleensä Mediapajan asiakkaalla on jokin yksittäinen idea tai ajatus, jonka Mediapaja toteuttaa. Eettisen Luksuksen kanssa yhteistyökuvio on huomattavasti vapaampi ja laajempi. Mediapajalaisten pitää miettiä koko konseptia, myös esimerkiksi markkinointikanavia. ”Yhteistyö on sujunut mutkattomasti, ja uskon sen sujuvan hyvin jatkossakin. Mediapaja on meidän ajatustemme ja tunteidemme tulkki, joka tulkitsee viestimme www-sivuille, Facebookiin ja erilaisiin viestintäratkaisuihin,” Esa Paukkonen kertoo. Työntekijät vaihtuvat Mediapajalla suhteellisen usein, mikä tuo paitsi uusia ideoita ja tuoreita näkökulmia myös haasteita. Uuden työntekijän kanssa on aina aloitettava alusta, hänet on tutustutettava yritykseen, sen tuotteisiin sekä jo tehtyyn materiaaliin. Ottaa aikansa, että uusi työntekijä saa riittävästi taustatietoa ja kiinni ajatuksesta. ”Se on tämänkaltaisen toiminnan luonne, ja Etapissa on totuttu erilaisiin lähtötasoihin”, Jose toteaa.

Etappi-lehti 2 | 2011

Projektina kirpputori Yksityisyrittäjä Erno Mäntyniemi on Kyttälän Kirppiksen puikoissa ja pyörittää siinä ohessa Kyttälän Kotisiivouspalvelua. ”2000-luvun alkuvuosina kehittelin ideaa omasta kirpputoritoiminnasta, ja aikomuksenani oli pistää yritys jo silloin pystyyn. Siirryin kuitenkin muihin hommiin taloudellisten syiden vuoksi ja tein projektiluontoisia töitä kolmannella sektorilla. Voinen esimerkkinä mainita ainakin Polut työelämään-projektin, jota tehtiin Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:llä, jossa toimin ATK-ohjaajana sekä toimistotyöntekijänä. Vuonna 2009 sitten kaivoin vanhat mietteeni ja suunnitelmani kirpputoripalvelun perustamisesta, sekä ryhdyin luomaan omaa yritystä”, kertoo Erno Mäntyniemi kirpputorin perustamisliikkeistä. Teksti MARI SYDÄNMAANLAKKA KuvITUS MARI SYDÄNMAANLAKKA / Kyttälän kirppis -facebook

"Mietin kirpputorille sopivaa sijaintia ja vaihtoehtoja liiketilalle oli aina Ylöjärvellä asti. Päädyin kuitenkin tähän liikehuoneistoon ollessani kauniina syyspäivänä kävelyllä kotini lähellä ja huomasin tämä liiketilan olevan vuokralla. Sijainti on loistava myös muiden vieressä sijaitsevien liikkeiden kannalta, kiinnitin huomiota esimerkiksi asiakkaita täynnä olevaan kahvilaan, joka nyttemmin siis on Kyttälän Kirppiksen seinänaapuri", kertoo Mäntyniemi, kun kysyn miten hän valitsi liikkeen sijainnin. Kyttälän Kirppiksellä on töissä kaksi työntekijää ja Kyttälän Kotisiivouksella kolme. Yksi heistä on palkkatuetulla työsopimuksella ja yksi työntekijä on työkokeilussa. Toivetyöntekijää Mäntymäki kuvailee sanoilla "asiakaspalveluhenkinen, tasapainoinen ja tilannetajuinen. On myös positiivista huomata työnhakijan motivaatio – arvostan itse tukitoimien hyödyntämistä. Työelämävalmennus esimerkkinä”, lisää Mäntyniemi. Sesonkiaika on jo alkanut Kyttälän Kotisiivouksen puolella. Meiltä on tilattu todella paljon joulusiivouksia ja kohta meillä onkin myytävänä vain ei-oota. Yksi vaihtoehto onkin, että palkkaisimme yhden siivousalasta kiinnostuneen henkilön töihin. Kyse on kotisiivouksesta, joten kyseessä on oltava luottohenkilö. Erno Mäntyniemi luokittaa Kyttälän Kirppiksen ja Kyttälän Kotisiivouksen perusarvoiksi kierrätyksen, ekologisuuden, siisteyden ja rennon ihmisläheisyyden. "Meillä on laaja asiakaskunta ja monenlainen tavara menee kaupaksi. Itse olen monesta tuotteesta, että "ei ikinä", mutta sitten tuleekin asiakas ja ostaa tuotteen iloiten siitä, että ei ole mistään muualta löytänyt. Toisen romu on toisen aarre. Hinta on usein valttia ja erikoiset tuotteet menevät nopeasti kaupaksi", kuvailee Kyttälän Kirppiksen omistaja kysynnän ja tarjonnan suhdetta. Viikonloppuisin ostajakuntamme on erilaista kuin viikolla. Arkisin käy enemmän nuoria ja kaupaksi menevät suurimmaksi

osaksi vaatteet, viihde ja kaikenlainen kotitavara. Viikonlopuilla ihmiset tulevat kauempaakin ostoksille. Meillä on myös paljon kanta-asiakkaita, joista muutamat ostavat kirpparipalvelun neljä tai kaksi kertaa vuodessa koti-inventaarion tullessa. Vuokratusta kirpputoripöydästä on maksettu käypää rahaa, joten kannattaa huoltaa omaa vuokrapöytää siistimällä ja sommittelemalla. Pöytää ei myöskään kannatta tukottaa aivan täyteen, sillä asiakkaalle tulee hankaluuksia kaivella haluamaansa ihana vaaleanpunainen toppi, kaikkien neuleiden, farkkujen, pussilakanoiden ja lastenvaatteiden alta. "Myös uusia tuotteita kannattaa tuoda myyntiin, asiakas kyllä huomaa", vinkkaa Erno Mäntymäki. Asiakkaat huomaavat kirpputorin myös internetissä, Kyttälän kirppiksen omilla kotisivuilla ja Facebookissa. ”Laitamme Facebookiin satunnaisesti kuvia erilaisista tuotteista. Kerrankin kirpputorilla kävi eräs nainen, joka asteli varman oloisena liikkeeseen sisälle ja kiersi kirpputoria ympäri katsellen ylähyllyille. Meni tovi, kun nainen tuli tiskille pettyneen oloisena tyhjin käsin. Asiakas siirsi katseensa tiskiltä yläviistoon vastapäätä olevaan hyllyyn ja huomasi siellä etsimänsä tuotteen. Nainen kertoi tulleensa Hämeenlinnasta asti hakemaan yhtä tiettyä muutaman euron pizzalautasta, jonka oli huomannut meidän Facebook-sivuillamme. Kuulemma hänellä on kotona samaa sarjaa, ja sitä ei enää myydä missään”, muistaa Erno Mäntymäki taannoista tapahtumaa. Ilmeisen toimivaa markkinointia, sillä seuraavaksi kuulen asiakkaasta, joka tuli Turusta asti tuotekuvan perusteella. Kyttälän Kirppis Aleksanterinkatu 10. www.kyttis.fi

Etappi-lehti 2 | 2011

ETAPPI Tampereen seudun TyöllisTämisyhdisTys eTappi ry

Etappi-lehti 2 | 2011

Yhteystiedot

m m

nka

ako

vija

sar

sam

Sport

katu

mon

ä riev

ETAPPI

nkatu sarvijaako

Ask · Toimisto · Mediapaja · ATK-Paja · Puu- ja entisöintipaja

· Terveyspiste · Autopaja · Pyöräpaja · Siivouspaja

Prism

ntti

Giga

Sarvijaakonkatu

Etappi-lehti 2 | 2011