Luontopolkua eteenpäin by Etappi ry

Luontopolkua eteenpäin -hanke 2013-2015 Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry

Nuotion valossa

tulevaisuus kirkastuu

Luontopolkua eteenpäin -hanke 2013-2015 Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry

GRAAFINEN SUUNNITTELU Hanna Kirmanen TAITTO Hanna Kirmanen

PAINOPAIKKA Juvenes Print - Suomen yliopistopaino OY

VALOKUVAT Luontopolkua eteenpäin -työpajan pajalaiset

Yhteistyö tahot

Y ALKUSANAT

E valintoja ja mahdollisuuksia. Elämän lämä 2000-luvulla on täynnä erilaisia

polut eivät kuljekaan enää ennalta arvattavia ja suunniteltuja polkuja pitkin, vaan matkalla suunnitelmat saattavat muuttua moneenkin kertaan. Matka koulun penkiltä työelämään voi olla pitkä. Kiertoteiden kautta määränpäähän löytäminen taitaa olla tänä päivänä enemmän sääntö kuin poikkeus. Määränpäähän saavuttaessa huomaamme, että pysyminen yhdessä työpaikassa koko työuran läpi onkin eilistä päivää. Maailma ja vaatimukset muuttuvat, niin myös työelämä ja sen vaatimukset. Yhteiskuntamme haastaakin jokaisen meistä hyppäämään jatkuvaan kehitykseen mukaan, halusi sitä tai ei. Elinikäisen oppimisen avaintaidot, valmiudet kohdata ja hyödyntää muuttuvan maailman mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet on hyvä pakata reppuun matkaevääksi. Kyky asettaa kompassin suuntaa sinne minne itse haluaa ja luotsata omaa laivaa kohti mää-

ränpäätä. Siinäpä sitä on haastetta kerrakseen yhdelle ihmiselle. Välillä pitää muistaa istahtaa hetkeksi laivan kannelle, laittaa ankkuri alas, hengittää ja hengähtää, nauttia auringosta, joka säteilee voimaa ja valoa. Yhteiskunnallisista kehittämishaasteista ja ajoittain paineistakin riippumatta meidän on uskallettava välillä elää tätä hetkeä, kuunnella itseä. Vastaukset tulevaan löytyvät omasta itsestämme. On tärkeää muistaa, että myös kiireen ja muutoksen keskellä on lupa pysähtyä ja asettaa rauhassa suuntaa tulevaan. Matka Luontopolulla on useille nuorille mahdollisuus pysähtyä juuri elämän perusasioiden äärelle. Ottaa aikaa itselle, tutkia maailman karttaa ja asettaa laivan kurssia tähän hetkeen sopivaksi. Erään luontopolkulaisen sanoin: ”Se että polun päämäärää ei näe, ei tarkoita etteikö polkua olisi olemassa.” Joskus polun pää voi olla hetkellisesti hukassa. Suunnan ja polun pään löytämisessä

auttavat usein pysähtyminen, kartan ja ympäristön tutkiminen sekä itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Polun pää löytyy ennen pitkää, juuri silloin, kuin sen aika on. On vain rohkeasti uskallettava ottaa seuraava askel ja hypätä elämän seikkailuun mukaan!

Niina Rautiainen

Tampereella 10.12.2015 Projektipäällikkö, Luontopolkua eteenpäin -hanke

Y SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

5.5. Minä ja luontopolku - tarinoita luontopolulta . . . . . . . . . . . . . . . . 40

2.1. Hankkeen työntekijöiden esittelyt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

5.7. Igluleirillä Martti Verkasalon matkassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43

2. LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN HANKE 2013-2015 . . . . . . . . . 8 2.2. Hankkeen juurilla - mistä kaikki alkoi?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.3. Kohderyhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

3. HANKKEEN TAVOITTEISTA SOSIAALISEN KUNTOUKSEN MALLIKSI .18 4. TEOREETTINEN VIITEKEHYS LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN

6. LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN HANKKEEN TULOKSET JA

VAIKUTTAVUUS VUOSINA 2013-2015 . . . . . . . . . . . . . . . . .44

6.1. Nuorten palautteita Luontopolulta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 6.2. Luontopolulta eteenpäin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48

HANKKEESSA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22

6.3. Vanhempien palautteita Luontopolulta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .49

4.3. Luontoympäristön merkitys työpajatyöskentelyssä . . . . . . . . . . . .28

7.1. Yhteistyötahojen näkökulmaa Luontopolkua eteenpäin

4.1. Kuntoutuksen näkökulma Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa . . .22

6.4. Tulokset tilastojen valossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

4.2. Seikkailu sosiaalisen vahvistamisen työmenetelmänä . . . . . . . . . .24

7. VERKOSTOITUMINEN HANKKEEN VAHVUUTENA . . . . . . .54

4.4. Liikunta Luontopolkua eteenpäin -hankkeen arjessa . . . . . . . . . . 31 4.5. Yksilöohjaus Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa. . . . . . . . . . . .33

5. TARINOITA LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN HANKKEEN AJALTA . .34 5.1. Tuli palaa vaikka nuotio on sammunut -

-hankkeesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

7.2. Keskeiset toiminnan järjestämiseen liittyvät yhteistyötahot vuosina 2013–2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

7.3. Marttisen Nuotta-valmennuksen kokemuksia Luontopolkua

leirikokemus nuoren kuvaamana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34

eteenpäin- pajan toiminnasta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .60

5.2. Minä ja luontopolku - Jennyn tarina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

8. VOIMAVAROJEN LÄHTEILLÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

5.3. Unelmien polku X . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38 5.4. Minä ja luontopolku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39

5.6. Puitteet unelmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

9. LOPUKSI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .68 10. KIRJALLISUUTTA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .69

2. LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKE 2013-2015 T

ampereen seutukunnan alueella oli huhtikuussa 2012, Luontopolkua eteenpäin hankkeen hankehakemuksen tekemisen aikaan, 5561 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa (Pirkanmaan ELYkeskus 2012, 4). Vuonna 2015 syksyllä jo pelkästään Tamperelaisia työttömiä nuoria oli 5959 (Pirkanmaan ELY-keskus 2015). Luontopolkua eteenpäin -hanke on ollut osaltaan mukana nuorten sosiaali-

Y ”Keskustelut

Kentältä tulleiden havaintojen ja viestien perusteella nuoret kaipaavat edelleen face to face -palveluita, joissa aikuisella, ammattilaisella, on aikaa kohdata nuori. Palveluiden kehittyessä yhä enemmän sähköiseen ja verkkomaailmaan, on hyvä että rinnalla säilytetään myös perinteisiä kohtaamisen muotoja. Vuonna 2012 Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry näki tarpeen kehittää uudenlaista sosiaalisen kuntou-

olivat hyödyllisiä ja suuntaa

antavia, on tärkeää ett ä tällaisessa projektissa jokainen otetaan huomioon yksilönä”

sen vahvistamisen kentällä tekemässä työtä nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja työllistymisen edistämiseksi. Luontopolkua eteenpäin -hanke on pyrkinyt vastaamaan nuorten tarpeisiin kehittämällä yksilölliseen ohjaamiseen sekä vahvasti yhteisölliseen että luontoympäristöön painottuvaan toimintaan perustuvaa sosiaalisen kuntoutuksen mallia.

tuksen mallia ja lähti viemään uudentyyppistä hanketta eteenpäin hankehakemuksen muodossa. Luontopolkua eteenpäin -hanke sai Raha-automaattiyhdistykseltä myönteisen päätöksen, ja näin edettiin käytännön toteutusvaiheeseen vuonna 2013. Luontopolkua eteenpäin -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää ja soveltaa

luontolähtöisiä menetelmiä nuorten työllistymisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Luontopolkua eteenpäin -hanke on toiminut uudenlaisen polun rakentajana ja suunnan näyttäjänä nuorten työllistymisen edistämisen ja sosiaalisen kuntoutuksen saralla. Hankkeessa on tutkittu luontoympäristön sekä seikkailuja elämyspedagogisten menetelmien soveltuvuutta ja vaikuttavuutta nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa ja sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmänä. Toiminnasta saadut palautteet ja tulokset puhuvat luontolähtöisten menetelmien puolesta. Toiminta on ollut tuloksellista ja hankkeeseen on hakeutunut nuoria reilusti enemmän, kuin hanke on pystynyt ryhmätoimintoihin ja yksilöohjaukseen ottamaan (kts. Luontopolkua eteenpäin hankkeen tulokset ja vaikuttavuus vuosina 2013–2015). Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Raha-automaattiyhdistys sekä Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry. Hankkeen kokonaisbudjetti on ollut

kolmen vuoden aikana yhteensä 243 000 euroa, Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:n omarahoitus on ollut 15 000 euroa. Hanke on työllistänyt kaksi päätoimista työntekijää, projektipäällikön sekä yksilöohjaajan, joiden lisäksi hanke on saanut lisähenkilöstöresursseja lukuisilta yhteistyötahoilta erilaisten yhteistyöprojektien kautta. Hankkeessa on toiminut myös kolme vapaaehtoista. Hanke on saanut vaate- ja varustelahjoituksia yksityisiltä tahoilta, mikä on mahdollistanut varusteiden lainaamisen hankkeen nuorille ryhmätoimintojen aikana. Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa on vuosina 2013–2015 työskennellyt opiskelijoita mm. sosionomi-, yhteisöpedagogi-, erä- ja luonto-opas-, lähihoitajakoulutuksesta sekä nuoriso- ja vapaaajanohjauksen perustutkinnosta yhteensä kymmenen henkilöä. Opiskelijoiden lisäksi hankkeeseen on palkattu yksi nuori muutaman kuukauden mittaiseen palkkatukityöhön avustavaksi ohjaajaksi.

2.1. HANKKEEN TYÖNTEKIJÖIDEN ESITTELYT Teksti: Milla Hillberg

Niina Rautiainen, projektipäällikkö

N ensuussa nuoriso- ja vapaa-ajan iina valmistui vuonna 2004 Jo-

NIINA RAUTIAINEN Projektipäällikkö

myös Luontopolun työskentelyn muotoutumiseen.” Vuonna 2013 Niina huomasi TE-palveluiden sivuilla il-

jojaan. Varsinkin pidemmät useamman päivän mittaiset retket luontoon luovat luonnollisen rytmin, johon

ohjaajaksi. Opinnoista jäi innostus ”Siinä sivussa saattaa löytää vahingossa luontoon ja hän syvensi osaamisvähän suuntaa elämälle” taan myöhemmin elämys- ja seikkailupedagogiikan opinnoilla. Niina koki löytäneensä ”oman juttunsa” luontolähtöisistä menetelmistä. Eläkuuluvat säännöllinen fyysinen liikmoituksen Luontopolkua eteenmys- ja seikkailuohjaajaopintokuminen, ruokailu, lepo ja uni sekä päin -hankkeesta, ja hän jen jälkeen Niina hakeutui sosiaaliset tilanteet ryhmässä. Ollaan halusi lähteä kehittäMikkeliin opiskelemaan elämän perusasioiden ja -tarpeiden mään ajatusta eteeny ht ei s öp e d a g o g i k s i . äärellä. päin. Niinasta tuli Opintojen loppuvai”Luonto haastaa Niina pitää luontoretkistä ja käy hankkeen projektiheessa Niina muutti tutkimaan omaa itseä, vaelluksilla. Hänellä on tapana tehdä päällikkö. Tampereelle, minviikon tai parin vaellusretkiä muutaNiina on nähnyt, kä jälkeen hän on kuuntelemaan kehoa ja man kerran vuodessa. Arkisin Niina että monilla nuoriltyöskennellyt Piromia rajojaan.” haaveilee tulevista seikkailuista ja la on kynnys lähteä kanmaan alueella liikkuu lähiluonnossa. Liikunta eri luontoon. Kynnystä sosiaalialan sekä opemuodoissaan on tärkeässä roolissa luontoon lähtemiseen tusalan työtehtävissä vapaa-ajalla. Harrastukset ovat hyvää häivytetään pajajakson vuodesta 2006 lähtien. vastapainoa työlle ja saavat ajatukset aikana. ”On ollut mukava huo”Koulutus ei ole irrallista. suuntaamaan juuri tähän hetkeen. mata, että luonto on pysynyt useiden Tykkään saada uusia näkökulmia, uuNiina pyrkii realismiin, mutta haaveinuorten elämässä tärkeässä roolissa sia verkostoja. Luontopolulla kaikki lee tulevista uusista reissuista ja jatmyös pajajakson jälkeenkin”. on nivoutunut yhteen, ja kaikesta on kossakin työstä, jossa saa toteuttaa Luonto haastaa tutkimaan itsään, ollut hyötyä. Tausta on muokannut itseään ja kohdata ihmisiä.” kuuntelemaan kehoaan ja omia ranäkökulmia ja vaikuttanut osaltaan

Taru Järvinen, Yksilöohjaaja

Liikunta on lähellä Tarun sydän”Aikaisemmasta t yökokemuksestä. Hän on arki- ja hyöt yliikunnan ta ja elämänkokemuksesta on ollut kannat taja. Hyöt yliikunnalla on hyöt yä tässä t yössä.” paljon hy viä vaikutuksia Luonto on Tarulle turarun matka yksilöohjaajaksi Luonvaikkapa unenlaatuun. vallinen paikka, patopolkua eteenpäin -hankkeeseen Kalliita välineitä ei rasta on mummulan tapahtui erilaisten vaiheiden kautta. tarvita. Nuorilla metsä, missä on Nuorena Taru opiskeli erityisryh”Jos bussista hypon Tarun mukaan hy vät marjastusmien liikunnanohjaajaksi ja aikuisiälusein huonoja kokeja makkaranpaispää pois pari pysäkkiä lä vielä kuntoutuksen ohjaajaksi. Hän muksia liikunnastopaikat. Se on aikaisemmin, se on jo sai kimmokkeen lähteä opiskelemaan ta, mut ta hankkeen lähellä, tut tu ja hyvä alku.” kuntoutuksen puolelle Ikaalisten kylavulla pyritään saarauhallinen paikpylän asiakaspalvelutehtävissä työsmaan uusia paremka. Luontoretkien kennellessään, sillä kylpylässä vieraili pia kokemuksia. parasta antia ovat paljon kuntoutuksen asiakkaita. ”Jos bussista hyppää hy vät eväät. Taru ehti laman aikoihin vuonpois pari pysäkkiä aikaiErätaidot ovat Tarun na 1994 valmistuttuaan työskensemmin, se on jo hy vä alku.” mielestä ”katoava luonnonvara”. nellä 14 vuotta elektroniikka-alalla. Nuorempana Tarun intohimoSuomalaiset ovat hänen mielestään Elektroniikka-alalla työllisyystilanne na olivat yleisurheilu ja pesäpallo, liikaa etäänt yneet kansalaistaitojen notkahti, ja hän siirtyi muihin tehtämikä aikataulut ti elämää. Nyk yisin osaamisesta. Ennen ne olivat arjen viin. Taru on sittemmin työskennellyt hän harrastaa liikuntaa, joka ei ole itsestäänselv y yksiä – ny t niistä on myös lastensuojelussa. Etapilla Taru aikatauluihin sidot tua. Taru pitää liikuntaa tärkeänä osana hy vinvointia ja tervey t tä, ja sitä pitäisi hänen mielestään lisätä t yöelämään ja ”Opin i tsest äni ja muista enemmän, opiskeluihin. Taru uskaltaa kertoa unelmisi tseluot tamukseni kasvoi sekä sain kokea taan. Hän haluaa pysyä terveenä ja erilaisia, upei ta akt ivi teet teja” tehdä töitä. Lisäksi Taru toivoo rohkeut ta kokeilla uut ta: täydentävät ammat tiopinnot t yöllisy yden alalta saat tavat olla osa hänen tulevaisuut taan. Hän on kuitenkin t y y t ytullut elämysmatkailua. työskenteli sijaisena yksilöohjauksesväinen toteutuneisiin unelmiin: ”Nuorelle on usein pysäy t tävä sa, ennen kuin siirtyi Luontopolkua ”Minulla on luot tamus, et tä eläkokemus, kun hän saa tulen sy t t yeteenpäin -hankkeeseen yksilöohjaamä kantaa.” mään.” jaksi.

TARU JÄRVINEN

Yksilöohjaaja

2.2. HANKKEEN JUURILLA - MISTÄ KAIKKI ALKOI?

ampereen kaupungin nuorisopalvelujen ulkoistaessa leirivälinevuokraustoiminnan Etapille, heräsi 2012 kiinnostus hyödyntää luontoretkiä ja seikkailukasvatusta laajemminkin nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Leirivälinepajalta löytyivät ahkiot, erälaavut, keittimet, puolijoukkueteltat, rinkat, telttakatokset jne. Nuorten yhteiskuntatakuun aloittaminen kannusti osaltaan hankkeen toteuttamiseen. Takuun työryhmän mukaan nuorilla oli paljon jatkokoulutusta ja työhön siirtymistä hidastavia mielenterveysja terveysongelmia. Lisäksi elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämän tutkimuksen mukaan noin

Y ”Luonto,

nuoria arvioitiin olevan noin 52 000, joista alle puolet oli ilmoittautunut työnhakijoiksi. Tampereen seutukunnan alueella oli vastaavasti 5561 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, joista suurin osa tamperelaisia. Nuorten ohjaamiseksi kuntoutuspalveluihin, koulutuksiin tai avoimille työmarkkinoille tarvittiin kipeästi uudenlaisia lähestymis- ja motivointitapoja. Raha-automaattiyhdistys näki välittömästi luontoympäristöön tukeutuvan kokeiluhankkeen myönteiset odotusarvot lähtiessään avustamaan hanketta. Luonnossa liikkumisen ymmärrettiin antavan eniten voimaa ja mahdollisuuden syvällisiin

tait avat ohjaajat sekä hyvä

porukka toimivat parhaana kompassina suuntaansa etsiville nuorille”

33 000 15–29-vuotiasta nuorta oli tällöin teillä tiettymättömillä, kun heitä ei näkynyt työnhaku- eikä muissakaan tilastoissa. Kaikkiaan syrjäytyneitä

keskusteluihin nuotion äärellä nuoria askarruttavista asioista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Nuorten toivottiin vähitellen ottavan hankkeen edetessä

enemmän vastuuta elämänhallinnastaaviin palveluihin. Leireillä koettujen taan ja omasta hyvinvoinnistaan sekä onnistumisten toivottiin vahvistavan välittävän tietoa hankkeesta myös kanuorten myönteistä käsitystä itsesvereilleen. Se, että luonto herkistää ja tään sekä heidän asettavan itselleen luo itsetuntoa vahvistavia tunesim. koulutukseen tai avoiteita, kävi nuorten vastamille työmarkkinoille hauksista piankin ilmi. keutumiseen liittyviä taLuontopolku-hankvoitteita. Näin on myös ”Leireillä koettujen keen päätavoitteeksi monen hankkeessa onnistumisten toivottiin määriteltiin nuormukana olleen nuovahvistavan nuorten ten kiinnostuksen ja ren kohdalla tapahmyönteistä käsitystä motivaation herättätunut. minen koulutukseen, Hankkeen projekitsestään” avoimille työmarkkitipäällikön ja yksilönoille tai muihin palohjaajan tuella päästiin veluihin hakeutumiseksi melko nopeasti hyvin kiinyhdistämällä yksilöllistä ohjani nuorten näköiseen asiakasusta, perinteistä työpajatoimintaa, hyohjaukseen sekä leirien ja tapahtumivinvoinnin ja terveyden edistämisen nen toteuttamiseen. Nuorille saatiin palveluja sekä luonnossa tapahtuvaa myös järjestettyä tarpeellisia varusaktivointi-, leiri- ja viriketoimintaa. teita luonnossa liikkumiseen. Monista Moninaisen palvelukokonaisuuden yhteistyötahoista mainittakoon seuarvioitiin herättävän nuorten mielenrakunnan vahva tuki. Hankkeen aloitkiintoa ja aikaansaavan onnistumisen tamisvaiheiden jälkeen ”Luontopolkua kokemuksia, jotka kantaisivat opiskeeteenpäin” on kulkenut jo moni nuori. lu- tai työelämässä eteenpäin. Ryhmiin on ollut enemmän hakijoita Määrälliseksi tavoitteeksi asetetkuin kerrallaan on voitu ottaa, jotta tiin vuositasolla n. 20–40 nuoren osaljokainen ryhmän nuori saisi riittävästi listuminen hankkeen toimenpiteisiin ohjausta ja tukea oman suunnitelmanja heistä noin 40 prosenttia arvioitiin sa/toiveensa toteuttamiseen. ohjautuvan koulutukseen, avoimille työmarkkinoille, muihin yhdistyksiin/ järjestöihin, työelämävalmennukseen, palkkatukityöhön jne. Nuoria ohjattiin myös liikuntapalveluihin ja tarvitta- Kauko Salmivirta Toiminnanjohtaja essa kaupungin mielenterveysja vas-

Siltavalmennus ETTI

TYPA

Itse löytänyt Kaverilta

Nuorten turvatalo

Etsivätyö Tampere

TAKK

TAMK

TE-Toimisto Nuorten startti

Riihenaika

Sosiaalitoimi Pirkkala

Mistä on saatu tieto Luontopolusta?

Sosiaalitoimi Tampere

TREDU

Kangasalan kuntouttava työtoiminta 14

Tasna / Nuorisoasunnot

Nokian startti Etsivätyö Nokia

Polun paja

Villa Hockey

Aikuispsykiatrinen poli

Alfakuntoutus TAYS / Nuorisopsykiatria

2.3. KOHDERYHMÄ

Lkohderyhmänä ovat 16–29-vuoti-

Hankkeen työpajajaksojen ja ryhmätoimintojen aikana nuorilla on ollut mahdollisuus pysähtyä pohtimaan aat pirkanmaalaiset työttömät nuoret, omia voimavaroja suhteessa työntejotka kaipaavat tukea elämäntilankoon sekä opiskeluihin. Nuoren kansteen selkiyttämiseen sekä tulevaisuusa kartoitetaan yksilöllisesti myös den tienviittojen rakentamiseen. Usetoimeentuloon liittyvät näkökulmat at hankkeen toimintaan hakeutuvista työskentelyn aikana, jotta nuori voisi nuorista ovat pitkäaikaistyöttömiä, ja rauhassa pysähtyä omaa elämää ja tuelämäntilanne voi olla monella tapaa levaisuutta koskevien teemojen haastava. Pitkä työttömyysäärelle. jakso vaikuttaa usein mm. Useilla Luontopolkua itsetuntoon ja -arvostuketeenpäin -hankkeen seen, voimavaroihin, ”Asiakaslähtöisyynuorista on alussosiaalisiin suhteiden näkökulmasta sa epävarmuutta ja siin sekä rohkeuteen on äärimmäisen tärkeää kenties pelkoakin lähteä rakentamaan pitää mielessä, kenen ryhmässä toimimistulevaisuuden suunvuoksi ja miksi toimintaa ta kohtaan. Taustalnitelmia esimerkiksi toteutetaan.” la voivat olla huonot koulutuksen ja urakokemukset ryhmistä suunnitelmien osalta. mm. kiusaamiskokemukPitkittyneet työttömyysset kouluajoilta. Pitkään kesjaksot saattavat näkyä kohtäneet kiusaamiskokemukset ovat deryhmän nuorilla myös mielennakertaneet nuoren elämää pala paterveys- sekä päihdepulmina. Useilla lalta, kaventaen elinpiiriä ja vaihtokohderyhmän nuorista on keskittyehtoja lähteä kulkemaan omaa polkua misen pulmia, jotka vaikuttavat osaleteenpäin. Kiusaamiskokemukset ovat taan pitkän tähtäimen suunnitelmiosalla nuorista vaikuttaneet myös en rakentamiseen omassa elämässä. siihen, ettei nuori ole uskaltanut haNeuropsykiatriset erityispiirteet mm. keutua koulutukseen tai työelämään. ADHD sekä autisminkirjo ovat näkyUseita kohderyhmän nuoria yhdistää neet hankkeessa vuosien varrella enesosiaalisten verkostojen vähyys, joka nevissä määrin. uontopolkua eteenpäin hankkeen

näkyy yksinäisyytenä. Työpajan yhteisöllinen, tiivis ryhmä sekä sosiaaliset suhteet ovatkin merkittäviä tekijöitä, joiden vuoksi nuoret työpajalle hakeutuvat. Pienen ja tiiviin ryhmän kautta nuoret lähtevätkin usein hakemaan myönteisiä kokemuksia ja rohkeutta ryhmässä toimimiseen. Työskentelyn alussa ryhmässä käydään läpi nuorten odotuksia ja tavoitteita tulevalle pajajaksolle. Tavoitteet eri pajaryhmien välillä ovat olleet vuosien varrella samankaltaisia. Vaikka työpajajaksoilla on samankaltainen perusrunko, muokkaantuu työskentelyn sisältö vastaamaan kyseisen pajajakson nuorten tavoitteita, toiveita ja odotuksia. Nuorten osallistaminen mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen lisää nuorten motivaatiota myös toimintaa kohtaan. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää pitää mielessä, kenen vuoksi ja miksi toimintaa toteutetaan. Aika ajoin nuoret kertovat, etteivät uskalla tai halua asettaa tavoitteita työskentelyyn, sillä “kuitenkaan ne eivät lopulta toteudu”. Ryhmätoiminnoissa lähdemmekin liikkeelle pienin askelin, juuri niistä lähtökohdista ja tavoitteista käsin, jotka kyseiselle nuorelle ja ryhmälle ovat ajankohtaisia. Pitkän tähtäimen tavoitteena voi olla vaikkapa rohkaistuminen asettaa tavoitteita omaan elämään.

et itselleen mm. Pajalaiset ovat asettane pajajakson ajalle: a seuraavanlaisia tavoitteit

Ei ollut oikeastaan odotuksia, eipä kaiketi pahemmin

Saada vinkkejä työllistymiseen, halusin totuttautua työelämään, apua jatkosuunnitelmieni suhteen, saada ideoita jatkoa varten, selkeä käsitys mitä tämän jälkeen tekee

Elämänhallinnantaidot, arki- & päivärytmi kohdilleen, saada rutiinia elämään, saada unirytmi kuntoon

Mielekäs tekeminen, siistejä kokemuksia, uusia sosiaalisia kontakteja, löytää sosiaalisia kontakteja ja tulla rohkeammaksi, vahvistusta ryhmätyöskentelyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, uusia kavereita, sosiaalisten pelkojen lievitystä

Luontotaitojen oppiminen, kannustusta luonnossa liikkumiseen, oppia retkeilyn perusteita, erätaitoja, luonnossa selviytymistä, uusia taitoja

Löytää jotain suuntaa elämään, itsevarmuutta ja itsetuntemusta lisää, omien vahvuuksien löytäminen, mielialan kohennus, omat voimavarat, toimeen tarttuminen ja rohkeus, mielenterveysongelmien ratkaisua

eet mm. laiset ovat listann ja pa lla pu lo kson ajalta: Pajajakson kemuksia pajaja ko n ise m pi op seuraavanlaisia

Se rauha joka löytyy

METSÄSSÄ OLLESSA on hyvä opetella löytämään myös kaupunkiympäristössä

OPIN YHTEISTYÖTAITOJA JA KÄRSIVÄLLISYYTTÄ

Oivalsin paljon uutta luonnon keskellä elämisestä

Luonnon kanssa tekemisissä oleminen rauhoittaa

MIELEN JA RUUMIIN

JAKSOIN FYYSISESTI

ja henkisesti

OPIN IHMISISTÄ JA

KOHTASIN ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA

ryhmässä olemisesta

SAI TAAS MUISTUTUKSEN

kuinka hyviä ihmisiä on loppupeleissä joka puolella ja ettei muita ihmisiä tarvi pelätä

Opin luottamaan itseeni ja muihin paremmin

aina kun uskalsin kokeilla jotain minulle uutta

Onnistuin kivasti

olemaan ryhmässä ja osallistuin kaikkeen

Opin kunnioittamaan

ITSEÄNI JA MUITA

Leirielämän parhaat puolet

Oli mukava huomata, että

ELÄVÄT MUISTOISSA PITKÄÄN

KAIKKI HYVÄKSYVÄT minut sellaisena kuin olen

Opin työelämän perustaitoja ja tietoja

En taidakaan olla

ihan huono ihminen

Pystyin ylläpitämään

vuorokausirytmiä

Opin rentoutumaan

ja hoitamaan asiat ajallaan

Itsensä hyväksyminen huonoinakin hetkinä

3. HANKKEEN TAVOITTEISTA SOSIAALISEN KUNTOUKSEN MALLIKSI

Hsyrjäytymisvaarassa olevien tai jo ankkeen päätavoitteena on ollut

yhteiskunnan palvelujärjestelmien ulkopuolelle jääneiden nuorten kiinnostuksen ja motivaation herättäminen työllistymisen polkuja sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluita kohtaan. Tavoitteena on ollut saada nuoria elämässä eteenpäin; koulutukseen, muihin yhdistyksiin ja järjestöihin, ter-

veyspalveluiden piiriin sekä avoimille työmarkkinoille. Hanke on yhdistänyt yksilöllistä ohjausta, perinteistä työpajatoimintaa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja sekä luontoympäristössä tapahtuvaa työskentelyä muodostaen uudentyyppisen sosiaalisen kuntoutuksen mallin. Hankkeessa on kehitetty perinteisten työpajojen ohelle uudentyyppinen

Projektin osatavoitteiksi määriteltiin:

nuorten ohjaaminen kiinnostuksen mukaan Etapin muihin työpajoihin nuorten ohjaaminen koulutukseen / muihin yhdistyksiin / järjestöihin sekä avoimille työmarkkinoille nuorten ohjaaminen Etapin liikunnan ja terveyden edistämisen palveluihin nuorten kädentaitojen edistäminen sekä asiakaspalveluun ja markkinointiin perehdyttäminen nuorten harrastustoiminnan

laajentaminen tapahtumanjärjestäjien, erilaisten järjestöjen sekä erämatkailuyritysten suuntaan nuorten yhdessä tekemisen mahdollistaminen luontoolosuhteissa erilaisia leirivälineitä hyödyntäen tuen antaminen päihde- ja mielenterveysasioissa nuorille nuorten lähipiirin (kaverit, vanhemmat) tietoisuuden ja mukanaolon lisääminen nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

rajoja rikkova matalan kynnyksen työpajamalli, jossa nuoren on mahdollista tutkia samaan aikaan useita eri ammattialoja, harjoitella työelämätaitoja, pysähtyä pohtimaan omia voimavaroja sekä saada tiivistä yksilöllistä ohjausta elämäntilanteen ja jatkosuunnitelmien selkiyttämiseksi. Matalan kynnyksen työpajatyöskentelyn perusteet ovat rakentuneet mm. seuraavien työskentelyn kannalta olennaisten osa-alueiden pohjalta. Tiivis yksilöohjaus työskentelyssä on ollut merkittävä tekijä jatkosuunnitelmien rakentumisen kannalta. Erityisen toimivaa ja kynnyksiä madaltavaa on yksilöohjauksen näkökulmasta ollut päivittäinen yksilöohjaajan läsnäolo ryhmässä, jolloin asioihin on helpompi tarttua ja yksilöohjaaja tulee nuorille tutuksi luonnollisesti toiminnan kautta. Vaihtelevat keskusteluympäristöt esimerkiksi yksilöohjauskävely luonnossa sekä keskustelut nuotion äärellä luovat uutta ulottuvuutta keskusteluihin. Erilaiset ympäristöt tarjoavat yksilöohjauksen näkökulmasta myös hyviä näkökulmia havainnointiin sekä vahvuuksien ja voimavarojen esiin nostamiseen. Yksilöohjaus on rakentunut joustavasti asiakkaan tarpeesta lähtien. Vahvoja teemoja yksilöohjauksessa ovat

olleet uraohjauksen rinnalla terveys, hyvinvointi sekä elämänhallinta. Palautteissa nuoret ovat tuoneet esiin mm. ryhmähengen, osallisuuden ja vertaistuen vahvan merkityksen pajajakson aikana. Turvallinen ryhmä on tarjonnut tilan harjoitella sosiaalisia taitoja, tiimityöskentelyä sekä kokeilla omia rajoja. Erilaiset elämänkokemukset ryhmässä ovat olleet voimavara ja ne ovat tuoneet asiakkaille näkökulmaa omaan elämään. Tiivis ja hyväksyvä ryhmä on myös tuonut luottamusta ihmisiin takaisin ja sitä kautta rohkeutta kulkea omia tavoitteita kohti. Hankkeen työskentelyssä on painotettu voimakkaasti luontolähtöisiä menetelmiä, joista seikkailuja elämyspedagoginen näkökulma on vaikuttanut vahvasti työskentelyotteeseen. Työskentely-ympäristönä luonto on ollut asiakkaiden mielestä voimaannuttava ja terapeuttinen. Ryhmätoimintojen arkeen ovat kuuluneet olennaisena osana päivän mittaiset retket luontoon. Yön yli kestäviä leirejä on järjestetty 1–3 leiriä/ ryhmä. Yön yli kestävät leirit ovat olleet toivottuja nuorten keskuudessa. Myös työntekijät ovat huomanneet luontoympäristön vaikutukset niin asiakkaiden psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen. Työpajajakson lopulla jatkosuun-

EN OMAN POLUN ETSIMIN

Yksilöohjaus Y

LUONTOPOLULLA

Toiminnallisuuden kautta esiin nousseiden teemojen tutkiminen ja niiden merkityksen tiedostaminen omassa elämässä Tulevaisuuden suunnittelu

Voimavaratyöskentely Y Y Y

Yhteydenotto Luontopolulle

Haastattelu Alkukartoitus

(pidetään tiiminä)

Y Y

3. Yksilöohjaus Loppukeskustelu

2. Yksilöohjaus Väliarviointi

Luontoympäristön merkitys toiminnassa

Y Y Y Y Y

Työelämätaidot Y Y Y

Luontopolku alkaa

1. Yksilöohjaus Alkukeskustelu

Elämänhallinnan ja arjen taidot Toiminnalliset / luontolähtöiset menetelmät / seikkailukasvatus Terveystaidot / kiinnostuksen herättely omasta terveydestä huolehtimiseen Ravinto Liikunta / fyysisen jaksamisen merkitys Lepo / uni Arjen rytmi / säännöllisyys Sosiaaliset taidot ja vertaistuki Retket / leirit luontoon Terveyspiste Rasti: ryhmäpäivät / terveystapaamiset

Y Y Y Y

Kiertävät pajapäivät Tutustumiskäynnit Koulutus / työmahdollisuuksien kartoitus Pajan rakenne pohjana työelämätaitojen harjoitteluun Luontoon liittyvät projektit Yhteistyö oppilaitosten kanssa Koulutukset

nitelmat ovat alkaneet rakentumaan ja motivaatio tulevaisuuden suunnitteluun on alkanut kasvamaan, myös fyysinen kunto on usein työpajajakson lopulla kohentunut. Luontopolkua eteenpäin -hanke on tarjonnut kohderyhmän nuorille poikkeuksellisen mahdollisuuden tutkia useita eri ammattialoja tekemisen kautta. Lukuisat luontoon liittyvät projekti- ja talkootyöt, kiertävät pajapäivät Etapin muilla työpajoilla sekä toiminnalliset tutustumiskäynnit alueen kouluihin ovat tuoneet uutta näkökulmaa myös ammatinvalintakysymyksiin. Nuoret ovat antaneet positiivista palautetta toiminnallisesta lähestymistavasta eri ammattialoihin. Toiminnan, tekemisen ja kokemuksen kautta on ollut helpompi hahmottaa omia vahvuuksia sekä mielenkiinnon kohteita tulevan uravalinnan suhteen. Erilaisten ammattien tutkiminen ja kokeileminen avoimin mielin tekemisen kautta, on avannut aika ajoin yllättäviäkin urasuuntia, joihin ei välttämättä olisi päästy toimistossa keskustellen. Uusien asioiden kohtaaminen ja itsensä haastaminen itselle sopivassa mittakaavassa ovat tuoneet rohkeutta tehdä valintoja ja ottaa suuntaa oman elämän suhteen. Usein pitkittyneen työttömyyden taustalla on elämän solmuja, joiden työstäminen on avain työllistymisen tukemisessa. Nuorten sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta on keskeistä elämän perusasioiden äärelle py-

sähtyminen sekä mahdollisuus työstää omaa henkilökohtaista kasvuprosessia yhdessä ammattilaisten sekä vertaisten kanssa. Näiden peruskysymysten työstäminen luo tilaa myös tulevaisuuden suunnitelmien rakentamiseen. Luontopolkua eteenpäin hankkeen jaksot ovat nuorten kokemuksien perusteella olleet kokonaisvaltainen oppimiskokemus. Merkittävässä roolissa ovat mm. luontokokemusten ja -taitojen ohella oman polun etsiminen erilaisia töitä tekemällä, uusia asioita kohtaamalla ja ryhmätyötaitoja harjoittelemalla. Sosiaaliset kokemukset ryhmässä, itsetunto sekä omien voimavarojen löytäminen arkeen ovat keskeisiä nuorta vahvistavia tekijöitä, jotka nousevat myös nuorten palautteista esiin. Uusien asioiden kohtaaminen (vaihtelevat toiminta- ja työskentely-ympäristöt), voimavaratyöskentely (terveys ja hyvinvointi), tiivis yksilöohjaus, luontolähtöiset menetelmät sekä vertaistuki ovat tarjonneet erinomaiset puitteet nuorten elämänhallinnan tukemiseen kokonaisvaltaisesti. Haasteena osan pidempään työttömänä olleiden nuorten kohdalla on ollut jakson pituus. Nuorten palautteiden perusteella osa nuorista kaipaisi pidempää intensiivistä työskentelyä elämäntilanteen selkiyttämiseksi. Hankkeen näkökulmasta onkin ollut toimivaa, että yksilötyöskentely on voinut tarvittaessa jatkua varsinaisen ryhmätoiminnan jälkeen.

Blogi Kesä 2014 Luontopolku pajalaisten silmin

L notteinen

uontopolku

on luontopaija toiminnantäyteinen työpaja, jossa ihminen pääsee lähemmäksi luontoa ja mahdollisesti myös itseään. Luontopolulla olemme käyneet tutustumassa erilaisissa koulutuspaikoissa ja miettineet työllistymisvaihtoehtoja, esimerkiksi Oppisopimuskeskuksessa, Osaran maatalousoppilaitoksessa ja Siltavalmennuksessa. Työpajalla oppii erilaisia erä -ja vuorovaikutustaitoja turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä. Pa-

jalaiset ovat kokeneet pystyvänsä haastamaan ja ylittämään itsensä erilaisissa tilanteissa ja hetkissä. Uusia asioita, joita pajalaiset ovat oppineet ovat mm. metsässä liikkumista, teltan pystytystä, retkikeittimen käyttöä, ratsastusta, melontaa, köysikiipeilyä ja ensiapua. Pajalaiset ovat myös kokeneet luontopolun kasvattavan rohkeutta, itseluottamusta, hyväksymistä, suvaitsevaisuutta itseään ja muita kohtaan, sekä vastuuta ja sitoutumista hyvässä hengessä.

7. Loppuarviointi ja jatkosuunnitelma 6. Työskentelyvaihe

4. Työskentelyvaihe 3.

Suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi 2. 1. Alkuarviointi

Tavoitteiden asettaminen

Kuntoutusprosessi Luontopolulla 22

4.1. KUNTOUTUKSEN NÄKÖKULMA LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKKEESSA

K toimintakyvyn

5. Väliarviointi ja suunnitelman päivitys

4. TEOREETTINEN VIITEKEHYS LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN HANKKEESSA

untoutumisprosessi tähtää ihmisen ja itsenäisen elämän edistämiseen sekä ylläpitämiseen. Tärkeä näkökulma tässä prosessissa on hyvinvoinnin lisääminen elämän eri osaa-alueilla. Näiden lisäksi nuorilla kuntoutuksen tavoitteena nähdään oppimisen ja opiskelun edistäminen, työikäisillä työhön liittyvien näkökulmien edistäminen ja ikääntyvillä kotona asumisen mahdollisuuksien edistäminen. Kuntoutuksen toimenpiteet vaikuttavat

henkilökohtaisena kasvu- ja oppimisprosessina. Prosessissa korostetaan oman elämäntilanteen uudelleen määrittelyä, uusien motivaation lähteiden ja voimavarojen löytämistä ja sitoutumista uudenlaisiin elämänprojekteihin sekä uusien selviytymiskeinojen ja hallinnan tunteen oppimista. Pyritään löytämään henkilön omat ja ympäristön voimavarat käyttöön. (Järvikoski & Härkäpää 2008, 165.) Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa,

yksilön ohella ympäristöön. Kuntoutusprosessi etenee suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti edistäen yksilön selviytymistä arjessa. (Jeglinsky, Karhula, Autti- Rämö 2013, 37) Prosessi etenee eri vaiheiden ja toimenpiteiden kautta kohti tavoitteita ja nykytilanteeseen verrattuna parempaa elämää. Se nähdään yksilön kannalta

jonka tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea ihmisen yhteiskunnallista osallisuutta. (Kuntoutusportti.�i) Haasteiden kasautuessa on olennaista kokonaisvaltainen työskentely, jonka kautta sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta vahvistetaan. (stm.�i/sosiaalityo)

Y ”Opin

luottamaan itseeni ja muihin paremmin”

Luontopolkua eteenpäin -hankkeen pitkäkestoiset kolmen kuukauden mittaiset työpajajaksot ovat tarjonneet nuorille mahdollisuuden pitkäjänteiseen säännölliseen päivittäiseen työskentelyyn. Päivittäisten rutiinien ja kokonaisvaltaisen (mm. säännöllinen aikataulu, aamupala, sosiaaliset kontaktit, mielekäs tekeminen sekä ajankohtaisten asioiden työstäminen elämässä eteenpäin) työskentelyn myötä ovat mahdollistuneet puitteet sosiaaliseen kuntoutukseen. Oheinen “Kuntoutusprosessi Luontopolulla” -kaavio kuvaa kuntoutuksen näkökulmaa sekä rakennetta Luontopolun työskentelyssä. Kuntoutusprosessissa asiakas on keskeinen toimija, joka määrittelee tavoitteet ja suunnan työskentelylle. Prosessi etenee vaiheittain. Matkan varrella asiakkaan kanssa arvioidaan suunnitelman toteutumista ja työskentelyn etenemistä sekä muokataan suunnitelmaa vastaamaan nykyistä tilannetta. Työskentelyn loppuvaiheessa myös jatkosuunnitelmat alkavat rakentumaan.

4.2. SEIKKAILU SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN TYÖMENETELMÄNÄ

Olut kasvatuksellisia? Mikä erottaa vatko kaikki elämykset ja seikkai-

elämys- ja seikkailupedagogiikan irrallisista seikkailuja elämyskokemuksista? Mikä tekee Luontopolun toiminnoista seikkailuja elämyspedagogisesti orientoituneita? Luontopolkua eteenpäin -hankkeen keskeinen toimintaympäristö on luonto, joka osaltaan toimii työpajalla sekä lyhytryhmissä nuoria yhdistävänä tekijänä. Työpajalle hakeutuvat nuoret kaipaavat uutta ja erilaista, perusarjesta poikkeavaa tekemistä. Tekemistä, jonka kautta on mahdollisuus löytää uusia näkökulmia elämäntilanteen ja tulevaisuuden suuntaviittojen selkiyttämiseen. Kokemukselliseen oppimiseen ja vahvasti toiminnallisuuteen pohjautuva luontotoimintoihin painottuva työpaja tarjoaakin nuorille mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan elämää erilaisesta näkövinkkelistä. ”Minä haluan oikean seikkailun. Sellaisen, joka alkaa aivan pienestä, lähes huomaamattomasta tapahtumasta, joka sitten poikii jonkin toisen vähän isomman, joka puolestaan johtaa omituiseen sattumukseen, josta

paisuu, rönsyää ja lopulta räjähtää seikkailu, Maukka selitti. Se oli tosiaan ajatellut asiaa ja tiesi, mitä selitti.” (Parvela & Talvitie 2013.) Oheiseen tekstiin, Timo Parvelan lastenkirjan Maukka ja Väykkä pieni kirja ystävyydestä, kiteytyy oivallisella ja hyvin kuvaavalla tavalla seikkailun ydin. Seikkailussa hyvin pienelläkin ja joskus olemattoman tuntuisellakin tapahtumalla, voi olla aivan valtavan suuri, muutoksen tekevä vaikutus kokonaisuuden kannalta. Näinhän se useimmiten myös elämässä on. Pienet asiat ja teot merkitsevät. Muutos syntyy pienistä askeleista kohti tavoitetta, minkä tiedostaminen on matkalla kulkijan, elämän seikkailijan, hyvä muistaa matkaa tehdessä. Maukan pohdinnoista kuvastuu hyvin myös se, ettei seikkailun alussa voida tietää tarkalleen, mihin mielenkiintoisiin ja uusiin, kenties omituisiinkin sattumuksiin seikkailun aikana päädytään. Luontopolun arjessa tämä näkökulma on ollut päivittäin esillä. Tekemisen ja kokemuksellisuuden kautta avautuu usein uusia ovia, joista jokainen vie matkaa johonkin

suuntaan. Tärkeää on uskaltaa ottaa Uusien ja erilaisten asioiden kohaskel ja hypätä seikkailuun mukaan. taaminen turvallisessa ryhmässä sekä Myös pysähtymisellä, pohtimisella mahdollisuus haastaa itseä sopivassa ja suunnan uudelleen määrittelyllä mittakaavassa, kasvattavat rohkeon oma paikkansa seikkailussa. Pohutta kohdata haasteita myös omassa dinnat elämästä ja itselle sopivista elämässä. ”Miks kaikki muut uskaltaa vaihtoehdoista ovatkin Luontopolun tehdä kaikkee ekstremee ja mä olen arjessa keskiössä. Mihin suuntaan tällainen nössö?” kysyi eräs nuori mikompassin suuntaa elämässä haluan nulta kerran. Tästä kaksi päivää eteenasettaa? päin olimme igluleirillä, parinkymme”Tähtiä on niin kovin monta, muutanen asteen pakkasessa rakentamassa ma niistä häärää keittiössä ja Orionin lumimajoitteita tulevaksi yöksi. Lumivyössä kolme niistä on kuninkaita. Meimajoitetta, jossa tämä samainen nuori kä kyl haluu tähtiin.” yöpyi ensimmäisen talviyöpymisensä. Seikkailun kautta löydämme uuKysyinkin illalla: ”Mitä se extreme on, sia kokemuksia, jotka tarjoavat jos tämä ei sitä ole?” Sain hymyn mahdollisuuden myös kasnuoren huulille. ”No jooo.” vuun liittyvien teemojen Arjesta poikkeava tekemipohtimiseen omassa nen saa ajatukset pois elämässä. Elämys- ja huolista sekä murheis”Miks kaikki muut seik kailupedagogista ja saa keskittymään uskaltaa tehdä kaikkee ten menetelmien tatekemiseen. Esimervoitteena onkin luokiksi iglua valmistetekstremee ja mä olen da virikkeellisiä ja taessa kannoimme yli tällainen nössö?” per u sr a kent eelt aa n 3000 kiloa lunta yhden turvallisia ympärispäivän aikana. Moni töjä, joissa yksilöllä on nuorista oli positiivisesti mahdollisuus kokea jotain yllättynyt, kuinka iglun valmerkityksellistä, sekä kokemistus tempaisi mukaansa ja sai muksellisuuden kautta löytää kasvun ajantajun katoamaan. Raskas fyysinen mahdollisuuksia. Keskeisessä roolissa tekeminen 20 asteen pakkasessa oli elämys- ja seikkailupedagogiikassa on nuorista mukavaa ja tuntui hyvältä. kasvatuksellinen näkökulma, toiminRyhmä ei halunnut jättää projektia nan tavoitteellisuus sekä kokemusten kesken, vaikka ajoittain tavoite tunreflektointi, jotka yhdessä luovat toitui olevan kaukana ja epäusko käväisi minnalle pedagogisen rakenteen. hetkellisesti kylässä. Illan hämärässä

kuulin päättäväiset sanat: ”Kyllähän me ne iglut tänään valmiiksi saadaan.” Motivaatio ja keskittyminen tekemiseen, yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, vei kohti tavoitetta. Ryhmän jäsenten motivaatio ruokki koko ryhmän motivaatiota ja vei kohti yhteistä päämäärää. Illalla päättäväisyys ja sinnikkyys palkittiin. Otsalamppujen hämärässä valmistui kaksi iglua. Ryhmähenki, joka syntyy ja tiivistyy yhdessä tekemisen, koettujen retkien, hetkien kautta, mahdollistaa tilan pohdinnoille ja näkökulmien jakamisel-

le. Positiiviset kokemukset ryhmässä sekä hyväksytyksi tuleminen omana itsenä, osana ryhmää, kasvattavat uskoa omaan itseen. Luontoympäristö itsessään on oiva paikka pohtia rauhassa elämää, niin mennyttä, nykyisyyttä kuin tulevaakin. Millaisia eväitä reppuun tuleville retkille elämässä nuori haluaa kerätä? Arjesta poikkeavat retket ja leirit tarjoavat uusia kokemuksia ja keskusteluiden kautta syntyy oivalluksia elämästä. Matka lisää reppuun roppakaupalla uusia kokemuksia ja voimaa tuleviin seikkailuihin elämässä.

Ref lektointi yksilötasolla ja ryhmässä mahdollistavat tietoisuuden kehittymisen. Tavoitteellinen ja tietoinen toiminta ja sen ref lektointi erottavatkin elämyspedagogiikan irrallisista elämyksistä, kokemuksista. Toiminnan keskiössä on pyrkimys saattaa kokemukset osaksi arkipäivän tilanteita (transfer-ajattelu), jotta esiin nousseet voimavarat ja kasvun kokemukset tulisivat osaksi yksilön arkea (Telemäki 1998, 62-63). “Sit retkeily, ne asiat mitä sä teet, vaikuttaa välittömästi sun hyvinvointiin. Sä teet tulen, sä teet puita, sä valitset suojan, sää valmistat sun ruoan, sää kävelet, sää valitset sun reitin sillai et se on helppokulkuinen tai se menee semmosist paikoista, joista sä haluat mennä.” - Ote nuoren kommentista Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa toteutetusta opinnäytetyöstä “Ja se luonto oli niinku siinä se estradi” Luontoympäristön merkitys työpajatyöskentelyssä Työllistämisen näkökulmasta luontoympäristö tarjoaa oivan paikan pysähtyä pohtimaan omaa elämää ja tulevaisuuden suuntaviittoja. Luontopolulla luontoympäristöön pyritään menemään aina, kun se on vain mahdollista. Luontopolulla tutkitaan toiminnallisuuden kautta useita eri ammattialoja, niin Etapilla toimivien työpajojen, kuin talon ulkopuolisten

projektien kautta. Toiminnallinen lähestymistapa myös ammatinvalinnan kysymyksissä vie konkreettisella tavalla lähemmäksi tutkittavaa asiaa ja nuoren on helpompi muodostaa käsitystä kyseisestä ammattialasta ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Toiminnan ja tekemisen lomassa käy-

dään monenlaisia keskusteluita. Keskustelut sujuvat rennommin ja nuoret kertovat, että toimiston ulkopuolella on usein helpompi puhua. Toimimme neutraalilla alueella, poissa toimistosta ja tietynlaisista kaavoista ja rooleista. Luontoympäristö on ihmeellinen paikka, joka riisuu pois

pinttyneitä rooleja sekä kaavoja sekä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella asioita uudenlaisesta näkövinkkelistä. “Ahaa-elämys, miten kaikella tavalla arkisissa asioissa sitä (luontoa) voikaan hyödyntää. Luonnolla ja ulkoilmalla suuri merkitys aina ollut. Aikaisempi työ vain pakotti sisätiloihin. Jatkossa toivon saavani työpaikan jossa voin hyödyntää luonnosta saatavaa voimaa, raikkautta, vapautta. Ihmiset ovat erilaisia ulkoilmassa, tulee paljon erilaisia asioita esiin kuin pöydän äärellä.” Elämyspedagogiikasta tuttu lause “olemme kaikki miehistöä, emme vapaamatkustajia” kuvaa hyvin ryhmän toimintaa ja ryhmän jäsenten vastuuta toiminnassa. Ryhmässä jokainen yksilö saa mahdollisuuden vastuun ottamiseen ja antamiseen. Jokainen ryhmäläinen on ryhmän jäsen, ja hän on tarpeellinen ryhmässä. Vastuullisuutta ja oman toiminnan merkitystä on hyvä tarkastella myös omaa elämää koskevien valintojen ja suunnan ottamisen näkökulmasta. Kuka ohjaa elämän laivaa eteenpäin? Luontopolun nuori pohtii matkan tekemisen merkitystä ja syvintä olemusta: “Vene joka vie vaikka en souda, sillä olen nokassa ja paras soutaa. Paras on kuoma, joka ohjaa. Kun irrotan, niin löydän.”

Sosiaalipedagogiikka lähtee ihmisen subjektiuden vahvistamisesta, joka tarkoittaa sellaisen muutosprosessin mahdollistamista, jonka kautta ihminen saavuttaa oman elämänsä hallinnan (Niemi 2004, 60). Elämyspedagogiikan lähtökohtana on luoda erilaisia ärsykkeitä, joiden avulla voidaan saada käyntiin erilaisia kasvuprosesseja. Oppimisprosessien kautta ihminen oppii tuntemaan itseään paremmin. Toisaalta ryhmässä toimiminen, yhteisen vas-

Y ”Osaako

ja kokemuksista työpajan arjessa niin kaupunkiympäristössä kuin luontoretkilläkin. ”Eniten tämä aika varmasti opetti itsestä, sai hyvin erilaisia tarkastelukulmia itsensä suhteen, myös sitä vähän taas tuli enempi sosiaaliseksi ja ryhmässä toimijaksi, kun tuo kotona olo tekee kyllä oman tehtävänsä.” Sosiaalipedagogiikan näkökulmasta merkittävää on ohjata ihmiset löytämään ja tunnistamaan omia voi-

kaupunkilainen varustautua

talviseen metsään?”

tuun ottaminen ja jakaminen tarjoavat hyviä mahdollisuuksia harjoitella myös arkielämän tilanteita varten. Emme siis kukaan pääse matkalle mukaan vapaamatkustajina – kaikkien on tehtävä oma osuutensa matkan aikana. Omatoimisuuden ja yhteisvastuun edistäminen ovat merkittäviä tavoitteita elämys- ja seikkailupedagogiikassa. Ihmisen subjektiutta vahvistavat myös retkillä tapahtuvat arkiset rutiinit. Elämykset ja kokemukset ovat kokonaisvaltaisia, eivätkä kohdistu ainoastaan järjestettyihin tilanteisiin. Kokonaisuus koostuu yhdessä elämisestä, erilaisista hetkistä

mavaroja. Tärkeää on, että ihmiset löytäisivät voimavaroja itsestään ja saisivat voimia vaikuttaa omaan elämänkulkuunsa. (Hämäläinen 2004, 70.) Uudet asiat usein haastavat ryhmän jäseniä tutkimaan henkilökohtaisia rajoja suhteessa meneillään olevaan toimintaan. Henkilökohtaisten rajojen tutkiminen ja sopivissa kohdin mahdollisesti myös niiden laajentaminen sopivalla tasolla turvallisessa ympäristössä, luo pohjaa myös tulevien haasteiden kohtaamiseen elämässä. Luontopolkua eteenpäin -hankkeen ryhmätoiminnoissa

nuorella on kuitenkin viimesijainen vastuu ja päätäntävalta siitä, mihin toimintaan osallistuu. Ryhmien arjessa nuorten kanssa keskustellaan henkilökohtaisten rajojen tiedostamisen merkityksestä. On tärkeää luoda ryhmään turvallinen ilmapiiri, jossa on lupa tuntea erilaisia tunteita sekä lupa sanoa ei, jos toiminta haastaa liikaa. ”Uskallan tehdä asioita, joita en normaalisti uskaltaisi tehdä.” Minä- ja me-identiteetin tasapainoisen kehittymisen tukeminen on tärkeää identiteetin rakentumisessa. Hämäläisen mukaan itsetuntemus ja vahva sosiaalinen identiteetti ovat yhteiskunnallisen osallistumisen ja osallisuuden perustekijöitä. Rakennamme omaa identiteettiämme suhteessa yhteiskuntaan ja niihin yhteisöihin, joissa elämme. Identiteettimme rakentumiseen vaikuttavat sosiaaliset suhteet, joiden kautta peilaamme ja rakennamme kuvaa itsestämme. (Hämäläinen 2004, 69-70) Kunnoittava kohtaaminen vuorovaikutuksessa luo turvallisuutta, arvostusta, avoimuutta ja hyväksymisen ilmapiiriä. Kunnioittava kohtaaminen ihmisten välillä vapauttaa tilaa, jossa jokaisella on lupa olla läsnä omien vahvuuksien ja heikkouksien kanssa, tuntematta huonommuuden tunnetta omasta itsestä. Tämä edelleen avaa tilaa oman itsen ja kasvun mahdollisuuksien tutkimiseen

peilaamalla näkökulmia vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. ”Hyvin erilaisetkin ihmiset voivat muodostaa toimivan ryhmän, kunhan kaikille annetaan tilaa olla oma itsensä ja mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin / toimintaan” “Haasteita heittää itsensä heti omaksi itsekseen, mutta hyvä ryhmä mahdollisti täyden rehellisyyden.” Elämys- ja seikkailupedagogiikka sijoittuu sosiaalipedagogiselle työkentälle yhtenä työmenetelmänä. Elämys- ja seikkailupedagogiikan avulla voidaan tukea yksilön kasvua ja tietoisuutta omista voimavaroista ja omasta elämänhallinnasta. Osallisuus ja osallistuminen, omaan elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan aktiivisena toimijana, voidaan saavuttaa mm. vahvistamalla yksilön subjektiutta ja vuorovaikutustaitoja. Sosiaalipedagogiikka samoin kuin elämyspedagogiikka, eivät tähtää valmiiseen lopputulokseen. Elämä on jatkuvaa oppimista ja keskeneräisyys tuleekin nähdä kasvun mahdollisuutena. Ihminen on kuin rubiikinkuutio, jonka selvittämiseen hän itse on ratkaisu. Kukaan ei voi oppia ja kasvaa toisen puolesta, niinpä meidän ammattilaisten tehtävä onkin vain pyrkiä luomaan mahdollisuuksia, joiden kautta ihmisten on helpompi löytää omat voimavarat ja oma vahva itsensä.

4.3. LUONTOYMPÄRISTÖN MERKITYS TYÖPAJATYÖSKENTELYSSÄ Teksti: Sari Harsu

Kesäkuussa 2015 sosionomiksi valmistunut Suvi Koivisto teki opinnäytetyön Luontopolkua eteenpäin hankkeessa. Tutkimustulos oli odotettu — Luontoympäristö tekee ihmiselle hyvää

KSuvi Koivisto teki opinnäytetyön Etaesäkuussa sosionomiksi valmistuva

pin Luontopolkua eteenpäin -hankkeesta. Tutkimustulos oli odotettu: luonto tekee ihmiselle hyvää. Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Suvi Koivisto on tutkinut lopputyötään varten luontoympäristön merkitystä työpajatyöskentelyssä. Hän kulki harjoittelijana ja tutkijana Luontopolkua eteenpäin -hankkeen nuorten mukana tammikuun alusta eli siitä lähtien, kun talven ryhmä aloitti. ”Ja se luonto oli niinku siinä se estradi.” Luontoympäristön merkitys työpajatyöskentelyssä -otsikoidun opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esiin asiakkaiden kokemuksia ja mielipiteitä sekä Suvin omia havaintoja luontoympäristön vaikutuksesta sosiaaliseen kuntoutumiseen ja työllistymiseen. Luontopolkua eteenpäin -hankkeen asiakkaat

– tai tuttavallisemmin vain pajalaiset – ovat 17–29-vuotiaita työttömiä nuoria, jotka kaipaavat selkiytystä omaan elämäntilanteeseensa.

Y ”Luonto

ja kolmas pajalaisten palautteeseen työpajajaksosta. ”Minulla oli ennakko-oletus, että luontoympäristöllä on hyviä vaikutuksia, ja nämä oletukset ovat saaneet vahvistusta. En olisi lähtenyt tutkimaan tätä, jos en olisi uskonut, että näin on”, Suvi sanoo. ”On olemassa jo teoreettista näyttöä luonnon merkityksestä. Halusin ottaa tähän myös asiakasnäkökulman.” Aineiston avulla Suvi selvitti vastauksia kysymyksiin, kokevatko asiakkaat luonnon merkitykselliseksi työpajatyöskentelyn osaksi, minkälaisia vaikutuksia luonnolla on ollut asiakkaiden hyvinvointiin ja jaksamiseen työpajajakson aikana sekä onko luontoympäristöllä ollut vaikutusta jatkosuunnitelmia pohdittaessa.

on vaikutt anut hyvällä tavalla,

mieli ja jaksaminen ovat paremmat luontopäivien jälkeen”

Teorian testaamista

Luonto rauhoittaa

Suvi Koiviston opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kolmiosainen: Ensimmäinen aineisto muodostui neljästä teemahaastattelusta, joissa haastateltiin pajajaksonsa jo lopettaneita nuoria eri työpajajaksoilta. Toinen aineisto pohjautui osallistuvaan havainnointiin

Opinnäytetyön aineisto antoi hyvin yhdenmukaisia vastauksia kaikkiin tutkimuskysymyksiin. Pajalaiset kokivat luontoympäristön merkitykselliseksi sekä työpajalla että omassa arjessaan. Hyvinvointivaikutukset olivat pääosin hyvin myönteisiä ja kokonaisvaltaisia. Luonto-

polkulaiset kokivat niin psyykkisen ja sanoa”, Suvi kertoo. fyysisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinJoku luontopolun läpi kulkeneista tinsa kohentuneen luontoympäkommentoi: ”Kun ei ennen olristössä. lut nukkunut ulkona, se oli Yksi pajalainen keraluksi vaikeaa, mutta toi jokavuotisen masiihenkin tottui.” Linkki sennuksensa jääneen Tämän lisäksi opinnäytetyöhön: pois. kielteisistä seiY leisimmäk si koista mainittiin https://www.theseus. hyvinvointia pavain, että luonto�i/bitstream/handrantavaksi tekijäkympäristö ei vältle/10024/89369/Koivisto_ si koettiin mielen ja tämättä sovi aivan kehon rauhoittumikaikille siinä laajuuSuvi.pdf nen luonnon rauhassa dessaan kuin se on sekä arjen ongelmista osana arkea Luontopoirtaantuminen. Koska luonlulla. nossa oli mahdollista saavuttaa Moni pajalainen mainitsi erilainen rauha kuin kaupunkiympärispalautteessaan, että yöunet ovat patössä, pajalaiset kokivat myös arjen kyrantuneet, mikä sekin on merkittävä symysten pohtimisen olevan helpompaa hyvinvointitekijä. luonnossa. Opinnäytetyön tutkimustulokset Luontopolkua eteenpäin -hankkeen vahvistivat, että luontoympäristöllä nuoret eivät kokeneet, että luontoymon positiivisia vaikutuksia sekä sosipäristöllä olisi ollut suoraa vaikutusta aaliseen kuntoutumiseen että työllisjatkosuunnitelmien muodostumiseen, tymiseen. Luontoympäristöllä on mermutta kun muut elämän osa-alueet selkittäviä hyviä vaikutuksia ihmisten kiintyivät rauhoittumisen myötä, paelämään niin suoraan kuin välillisestijalaiset huomasivat luontoympäristön kin. Joskus vaikutukset ovat konkreetvaikuttavan välillisesti myös jatkosuuntisia suuria tai pieniä muutoksia arjen nitelmien muodostumiseen. kulussa. ”Alan ehkä syödä aamupalaa”, oli yhden pajalaisen suunnitelma. Hyvät vaikutukset jäävät pysyLuonto on jäänyt osaksi monen viksi luontopolkupajalaisen arkea – myös niillä, joilla pajajakso loppunut jo kau”Sain kauhean hyviä tuloksia, vaikka an sitten. painotin, että myös negatiivista saa

4.4. LIIKUNTA LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKKEEN ARJESSA

Mvoimavaroja ja mahdollisuuksia. eillä kaikilla on käyttämättömiä

Elämässä monet erillisinä havaittavat asiat eivät olekaan erillisiä, vaan yhteydessä toisiinsa. Liikunnalla ja liikuntatottumuksilla työssä ja vapaa- aikana on siten suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Liikunta edistää psyykkistä hyvinvointia, kun se on omaehtoista, myönteisiä elämyksiä tuottavaa, haastavaa, kohtuullisen intensiivistä ja sopivasti kuormittavaa. Se on yksi tapa saada vaihtelua, virkistystä, jännitystä, iloa ja ennen kaikkea hallinnan kokemus-

Y “Kiitett ävän

teelle ja passiivisuudelle, joka on masennukselle ominaista. Kolmas tärkeä asia on, että hyvän olon ja mielihyvän kokemukset ovat sinänsä palkitsevia. Liikunta tarjoaa paljon tällaisiä myönteisiä kokemuksia. (Hiltunen 1997, 8485.) Liikunta voi liittyä mihin tahansa kuntoutuksen alueeseen ja useimmiten se toimii näillä yhtä aikaa vaikuttaen sairauden, vaurion, vajaatoiminnon ja vajaakuntoisuuden tasoilla. Se, millä kuntoutuksen alueilla toiminnot liikunnassa tapahtuvat, voi olla vaikea mieltää. Ihminen, jonka fyysinen, psyykki-

monipuolinen, sopivan raskas

fyysisesti. Opin paljon omasta jaksamisesta ja kiinnostuksistani.”

ta elämään. Juuri hallinnan kokemus on tekijä, joka saattaa olla liikunnan myönteisin puoli psykologisten vaikutusten takana. Toiseksi on näyttöä siitä, että liikunnan avulla voidaan vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointisuuteen, etenkin masennukseen. Liikunta on kuin vastine sille oma-aloitteisuuden puut-

nen tai sosiaalinen kunto on alentunut, ei välttämättä tiedosta liikunnan merkitystä kuntoutuksen lähtökohdista käsin eikä välttämättä ymmärrä, mitä annettavaa liikunnalla olisi hänelle. (Hiltunen 1997, 119.) Luontopolulla on hyödynnetty Etapin kuntosali-, jumppa- ja sählyvuoroja

mahdollisuuksien mukaan. Hyötyliikuntaa on tullut luonnossa liikkuen ja mahdollisuuksien mukaan siirtyen kävellen tai pyörällä paikasta toiseen. Eri vuodenajat ovat mahdollistaneet

erilaisten liikuntamuotojen harrastamisen ulkona. Arjessa on pyritty liikkumaan niin, että se on mahdollista ja edullista siirtää myös nuoren oman arkeen.

Blogi kesä 2015 Torstai vielä meni voimavarakansioiden puuhasteluun, mutta seuraavana päivänä lähdettiinkin taas retkelle. Määränpää oli tällä kertaa Kaarinanpolun varrella sijaitseva Katajajärven laavu. Kävelymatka oli pitkä, mäkinen, helteinen ja suunnistustaitoja koetteleva, mutta perille päästiin upealle paikalle. Luonnon ihasteluun ei tosin jäänyt turhan paljon aikaa, sillä ruoanlaitto alkoi samoin tein. Huomioitavan arvoista on, että retkipäivänä ei satanut lainkaan joten saimme grillailla rauhassa. Laavu vaikuttaa olevan suosittu hyvällä säällä, pari koiranulkoiluttajaa, lapsiperhettä ja maastopyöräilijää tuli tavattua. Reissu oli ylipäätään hyvin eläinpainotteinen. Jo menomatkalla

näimme mielenkiintoisen kuoriaisen sekä parvittain perhosia. Syömäilyn jälkeen lähdimme reippailemaan bussipysäkille päin. Matkan varrella näimme kyyn poikasen, pienen rupikonnan sekä lisää ötököiden elämää.

Yksilöohjausprosessi 1

Tutustumis-/haastattelukäynti Etapissa Y Y Y

Asiakas aloittaa Etapissa Y

Asiakas (mukana tarvittaessa lähettävän tahon edustaja) Työvalmentaja Yksilöohjaaja (sopimuksen teko työn/ työkokeilun/harjoittelun aloittamisesta Etapissa)

Kahden viikon kuluessa yksilöohjaaja tekee asiakkaan kanssa ohjaussuunnitelman; sopimus ja yksilöohjauksen sisällöstä ja tavoitteista Alusta asti tiivis yhteistyö asiakas/työvalmentaja/yksilöohjaaja/verkosto

Aktiivinen työpajatyöskentelyvaihe: pajajakson kesto 3 kuukautta (pajakson kesto voi vaihdella tarpeen mukaan). Y Y Y Y

Y Y Y Y

Ohjaustapaamiset ja arvioinnit /tavoitteiden tarkistukset Yritys- ja oppilaitosvierailuja Verkostoyhteistyö TE-toimisto, Sosiaalitoimi, TYPA, oppilaitokset, yritykset, muut yhdistykset, muut työllisyydenhoidon projektit... Palveluohjaus Koulutusmahdollisuudet/vapaat työmarkkinat Elämänhallinnan kysymykset/mielekäs vapaa-ajan toiminta Kannustaminen, ohjaus, rinnalla kulkeminen

Pajajakson ja yksilöohjauksen päätösvaihe Y

Y Y

Jatkosuunnitelman laatiminen asiakas/ yksilöohjaaja (kirjataan vireillä/suunnitteilla olevat koulutus- ja työpaikkahaut, tulevaisuuden mielenkiinnon kohteet ja tavoitteet) Tiedon kulku jatkosuunnitelmista asiakkaan verkostolle Arviointikeskustelu

Asiakas työllistyy/pääsee koulutukseen/opiskelemaan/kuntoutukseen/paluu oppilaitokseen/työttömyys jatkuu/terveydelliset syyt Y

Jatkoseuranta (puhelimitse)

4.5. YKSILÖOHJAUS LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKKEESSA

Y polulla

ksilöohjausta toteutetaan Luontotoiminnallisuuden kautta. Toiminnan kautta esiin tulleiden asioiden tutkiminen ja niiden merkityksen tiedostaminen omassa elämässä ovat keskeisiä teemoja yksilöohjauskeskusteluissa. Niiden pohjalta on hyvä miettiä myös tulevaisuuden suuntaviittoja. Yksilöohjausprosessi sisältää pajajakson aikana kaikille pajalaisille kolme henkilökohtaista yksilökeskustelua. Alku-, väli- ja loppukeskustelun. Kes-

Y ”Keskustelimme

moina ovat usein ihmissuhteet, terveys ja hyvinvointi sekä harrastukset ja vapaa-aika. Koulutus- ja työelämäasiat ovat myös keskusteluissa keskiössä. Nuorelle saattaa pajajakson aikana ilmaantua myös akuutteja asioita esimerkiksi eri palveluissa asiointiin liittyen, tai hän saattaa kaivata apua lomakkeiden tai hakemusten täyttämisessä. Esiin tulleiden teemojen pohjalta asetetaan tavoitteita ja ohjataan sekä tuetaan nuorta saavuttamaan niitä. Yk-

Yksilöohjauskeskusteluita saatetaan pitää ulkona kävellen tai nuotiolla istuen. Ympäristönvaihdos sisältä ulos mahdollistaa poikkeuksetta otollisemman maaperän keskusteluille ja luottamuksen

synnylle. Luontopolun työskentelymuoto mahdollistaa nuorelle tulla kuulluksi viitenä päivänä viikossa. Työntekijät kohtaavat nuoren päivittäin mikä mahdollistaa tiiviin tuen ja ohjauksen.

Blogi 2014 Kesä

ohjaajien kanssa useita ker-

toja tilanteestani ylipäätään sekä valmiuksistani työ-/opiskeluelämässä. Koen, ett ä ohjaajien

objektiivinen suhtautuminen asioihini antoi mi-

nulle monesti aivan uuden näkökulman ja opin siten käsit telemään niit ä itsekin helpommin, mutta laaja-alaisemmin.”

kusteluissa käydään läpi nuoren elämän senhetkisiä kuulumisia ja niiden pohjalta työskennellään asioiden eteenpäin viemiseksi. Yksilöohjauskeskustelujen tee-

silöohjaus tukee osaltaan nuorta saavuttamaan haluamiaan tavoitteita. Yksilöohjauksen toteutuksessa Luontopolulla käytetään ympäristöä avuksi.

K jo kahdeksalta aamulla, koska

eskiviikkona tapasimme pajalla

luvassa oli patikointireissu Helvetinjärvelle! Matkustimme sinne autoilla ja matka kesti 1,5 tuntia ja näimme matkalla strutsin ja villisikoja! Paikanpäällä tapasimme Marttisten Starttipajan, jotka tulivat meidän mukaan seikkailulle. Patikoituamme paikan päälle järven rantaan, teimme nuotiolla to-

dellisen erinomaista wokkia, johon tuli vaikka mitä tuoreita vihanneksia. Sitten saatiin jälkkäriä, jossa oli nuotiobanaania (yllättäen..:D) ja kermavaahtoa ja vaahterasiirappia ja kinuskia, oli hyvää voin kertoo! Ja salaa myös hieman vegaanijätskii.... Nousimme TODELLA todellisen todellisesti jyrkän kallion huipulle, joka meni kanjonin läpi, nousi pikkasen adrealiinit pintaan! Olo oli todellisen vaarallinen...

5. TARINOITA LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN HANKKEEN AJALTA Npäin -hankkeen keskeinen voimavara.

uoret ovat olleet Luontopolkua eteen-

Nuorilta saatujen palautteiden, ideoiden ja keskusteluiden kautta olemme kehittäneet toimintaa vuosien varrella vastaamaan kohderyhmän tarpeita. Nuoret ovat myös vaikuttaneet jokaisen ryhmän sisältöjen sekä ennen kaikkea Luontopolun hengen rakentumiseen. Tästä suuri kiitos kaikille mukana olleille nuorille! Nuoret ovat olleet hankkeen kantava voima! On ilo ja kunnia saada nuorten kirjoittamia tarinoita mukaan tähän julkaisuun. Tässä osiossa nuoret kertovat tarinoita Luontopolulta.

Y ”Olen

Olen lähtenyt etsimään havuja kaatuneista puista. Niitä löytyy tarpeeksi ja on aika palata leiriin. Rakennamme ulkomajoitusta, ja kaikki tuntuvat nauttivan luonnossa puuhastelusta. Pikkuhiljaa huomaamme, että majoitusrakennelma alkaa muodostumaan, ja siitä on tulossa upea. Kohta on jo pimeää. Illan tullen pääsemme upeaan korsusaunaan. Pukeutuessa saunan lämpö vaihtuu raikkauteen, sillä järveltä päin puhaltava tuuli käy sisään juoksuhaudan avoimesta päädystä. Ääripäät herättävät eloon. Iltapalan jälkeen suuntaamme kohti ra-

oppinut ja tutustunut luontoon ja se on

ihanaa. Luonto on terapeutt ista.”

5.1. Tuli palaa vaikka nuotio on sammunut - Leirikokemus nuoren kuvaamana

”Olen hetken aivan yksin. Pakkasta on

Yhtäkkiä havahdun keskeltä mäntyjä.

täydelliset kaksi ja jäätynyt sammalpeite rapisee askelten alla. Luntakin on hieman. Hetki pysähtyy ja sen tuntee kauniina rauhana rinnalla. Kasvoille muodostuu virne. Tän täytyy siis olla joku juttu!

kentamiamme majoituksia. Leirimme on neljälle hengelle ja sen keskellä lämmittää tuli. Emme malta mennä nukkumaan vaan keskustelemme ja nautimme hetkestä. Osa porukasta yöpyy yksityisissä pikku majoissaan ja osa puolestaan leirikeskuksen tunnelmallisessa aitassa. Asetumme nukkumaan, ja ulkona yöpymisen haasteet käyvät heti ilmi. Nuotion lämpö sulattaa havuja ja yhden yötoverin tila alkaa käydä liian sateisek-

nuotion vieressä läpi yön. Liekit värjäysi. Hänen täytyy jättää leiri ja suunnata tyvät jo sinertäviksi ja jopa violetin sävyaittaan yöksi. Leirimme kokee toisen jä voi havaita. Hiillos kasvaa yön aikana menetyksen, kun nuotio ja tuuli tekevät kauniiksi hehkuksi. Siinä on mahtava yhteistyötä savustaessaan yhden toverin voima. Pian saapuu aamu. olon liian tukalaksi. Hänkin siirtyy Seuraavana päivänä sunsisätiloihin. Jäljelle jää kaksi. taamme Seitsemisen kanToinen on kohta jo unessa. sallispuiston maisemiin Laadukas tuplamakuu”Pikkuhiljaa huopatikoimaan. Evästämpussi ja majan reunasta maamme, että majoime nuotiopaikalla ja löytyvä happiaukko tatusrakennelma alkaa herkuttelemme kermakaavat mukavat yöunet. muodostumaan ja vaahdolla, josta onkin Minä puolestani vielä muodostunut retkienautin nuotion valosta siitä on tulossa upea.” väiden ykkönen ryhmän ja lämmöstä. Ei ole kiire keskuudessa. Ihastelemme mihinkään. Viimein siirryn kiertyneitä keloja ja arvuuttepikku telttaani ja sujahdan lemme karhukiven mysteeriä. Pamakuupussiin. tikan päätteeksi aurinkokin pilkahtelee Uni tulee ehkä hetkeksi, mutta pian puiden takaa luoden kauniin valon aarhuomaan, että makuupussini ei riitä lämnimetsän laitamille. Hämärän laskeutumittämään tarpeeksi. Telttani on myös essa saavumme autollemme. Auton lähtiliian kaukana nuotiosta kipinöiden takia. essä liikkeelle nukahdan ihanaan uneen. Pukeudun ja siirryn lähemmäs nuotiota. Valvottu yö jätti jälkensä. Havahdun Istun alas ja jään tuijottamaan liekkejä. hereille kun saavumme lerikeskukselle. Hetken merkitys alkaa rakentumaan. Illalla katsastamme upeaa linnunrataa Koen tämän tapahtumasarjan tärkeäksi. ja syömme kardemummalla viimeistelPelko sisälläni palaa elinvoimaksi käyttyjä pannukakkuja. Nukun yön syvässä tööni. Tuli! Elämä tuntuu juuri nyt hellevossa. polta. Päätän valvoa yön lisäillen puita Leiri loppuu ja suuntaamme kaupunaina tarpeen tullen. Tänä yönä olen ykkiin. Ryhmästä on tullut tiivis ja läheinen. sin, mutta en tunne yksinäisyyttä. Haen Kotiin on helppo palata, sillä mukaan jäi vajasta lisää puita. Pimeässä on jotenpaljon.” kin turvallisen tuntuista tallustaa. Istun

5.2. Minä ja luontopolku Jennyn tarina

”kaksi vuotta. Kesätöitä olin saanut

Olin ollut vailla vakituista työtä yli

muutamiksi kuukausiksi, mutta muuten olin ollut kotona, lähetellyt hakemuksia, käynyt haastatteluissa ja hakenut opiskelemaankin, mutta mikään ei ollut edennyt. En ole valmistunut mihinkään ammattiin tai käynyt muuta koulutusta loppuun kuin lukion. Ylioppilaslakin saavuttamisen jälkeen olen kyllä tehnyt kaikenlaista, jopa yhteensä viisi vuotta korkeakouluopintoja, mutta erinäisistä syistä opinnot ovat jääneet kesken. Myös työkokemusta minulla on rutkasti, valtiolla ja kunnan ja seurankunnan palveluksessa. Mikään ei kuitenkaan alkanut tarttua sen jälkeen, kun olin päätynyt pitämään taukoa loppuunpalamisen vuoksi. Kiltti tekee helposti liikaa, niin minullekin kävi. Olin puskenut opiskelua ja työntekoa ilman minkäänlaista lomaa siitä lähtien, kun aloitin työnteon 17-vuotiaana. Kun sitten viimein oli pakko levähtää, en päässytkään enää takaisin hengähdettyäni. Jokainen työtön tietää, että tilanne ylipäätään on huono. Että ihmisiä irtisanotaan, työpaikkoja siirtyy halpatyömaihin, taloustilanne on huono jne jne. Ja tiettyyn pisteeseen asti mieli hyväksyy sen: ”Ei ole minun syyni etten saa töitä, tilanne vaan on todella huono.” Kuitenkin tilanteen jatkuessa päivät kotona alkavat saada masennuksen harmaita sävyjä, on vaikeaa olla

ottamatta valitettavasti tällä kertaa valintamme ei osunut sinuun -viestejä henkilökohtaisesti. Ehkä olenkin luuseri... Et ole! Sinä yhtenä alkukeväisenä päivänä päätin, että on aika hakeutua ihmisten seuraan. Olin asunut noin puoli vuotta uudella isommalla paikkakunnalla (työllistyäkseni muutin), enkä ollut tutustunut kehenkään enkä pahemmin käynyt missään. Googlettelin työttömien olohuoneita ja löysin Etappi ry:n sivut. Jep! Tässä se on! Tuonne menen! Luontopolkua eteenpäin -työpaja alkoi heti kiinnostaa. Olinhan innostunut luonnossa liikkumisesta ja huomannut vannoutuneen kaupunkilaisasenteeni karistuneen muutettuani hengähtämään luonnon keskelle muutama vuosi takaperin. Tunsin olevani matkalla kohti syvää luontosuhdetta, ja tämä työpaja iskisi siihen kehitykseen kuin lätkä kärpäseen. Sinä päiväni olin niin viimeisen päälle kyllästynyt yksiöni neljään seinään, että kyynelsilmin kirjoitin hakemuksen työpajalle ja laitoin päälle vielä rukouksen Universumille: ”Anna tämän auttaa minua kohti parempaa, kiitos!” Soitto Tarulta tuli tuntia myöhemmin, ja haastatteluun menin seuraavalla viikolla. Pyyntöni kuultiin. Olin pajalaisista vanhin ja työelämässä kokenein. Porukka oli värikäs ja moninainen. Meitä kuitenkin yhdistivät juuri ne ajan huonot olosuhteet, epäonnekkaat tilanteet, lamaantuminen valintojen edessä. Kaikki kertoivat saavansa jotain luonnosta, jotain rauhoittavaa, voiman ja ilon tuntemuksia.

Kolme kuukautta pajalla menivät nopeasti. Ryhmässä tapahtui muutoksia, kukin kävi läpi omia haasteitaan ja itse koin muuttuvani paljon. Tai en ehkä muuttunut, ennemminkin avauduin. Kaikki ne itsetaito-

oven takana tuntui seisovan norsun kokoinen ”EI”. Työpajajakso poiki minulle opiskelupaikan – jonka sain hakuajan jo loputtua ollessamme pajalaisten kanssa oppilaitoksella vierailemassa – hurmaavia uusia ys-

oppaat, joogatunnit ja meditaatioharjoitukset, joita olin yksiöni vankina tehnyt, tuntuivat tulevan käyttöön. Koin, että kaikki se uinuva kykeneväisyys, jota olin haudannut syvemmälle työttömyysaikanani, tuli yhtäkkiä käsiini, jalkoihini, pystyin ilmaisemaan itseäni, keskustelemaan ja viemään eteenpäin sitä mikä käsillä oli. Osasin yllättäen koota ja purkaa trangian. Metsässä hämähäkit eivät olletkaan kuin paholaisen pikkulähettiläitä. Osasin puhua ryhmän edessä, kysyä neuvoa, antaa neuvoja. Rinkan pakkaus ja telttakankaiden huolto yllättäen nostivat itsetuntoani ja etenkin yöt taivasalla rantakalliolla nukkuen sinetöivät tunteet ja ajatukset siitä, että minulla ei ole hätää. En ole luuseri. Etappi ry:llä tapahtuu monenlaista toimintaa kaltaisteni polulta harhautuneiden hyväksi. En vaihtaisi pois työttömyysvuosiani, aivan kuten en vaihtaisi pois mitään vaikeista tai haastavista elämänkokemuksistani. Uskon kuitenkin olevani yksi niistä onnekkaista, jotka eivät ole menettäneet toivoaan, heittäneet rukkasia naulaan, kun jokaisen

täviä ja kohtalotovereita. Sain myös oppia ja kannustusta luontoharrastukseeni: olen pajan jälkeen retkeillyt pitkin poikin oma uusi trangia repussa ja hymy naamalla. Sydänkultana olen myös, kiitos pajan, tallettanut sisääni lisää pääomaa, itseluottamusta, arkielämän taitoja, uskoa ja luottoa asioiden taipumukseen järjestyä. Ilman pajajaksoa en myöskään olisi päässyt kokemaan sitä uskomattoman intensiivistä, kaunista, hauskaa ja haastavaa viikkoa Kokkolan saaristossa. Monet ajatukset ja taidot, jotka vievät minua elämässä eteenpäin ja joiden olemassaolosta en ollut tietoinen, tulivat maagisesti esiin minusta pajajakson aikana. Tiedän, etten ole ainoa, jolle olisi kriittisen tärkeää päästä mukaan vastaavaan toimintaan, jotta käsi saisi otteen, ja jotta tietäisi mitä itsellään tekisi, tai ainakin saisi uusia ajatuksia siitä, mitä kaikkea maailmassa onkaan mahdollista tehdä.”

Y ”Pidä

luonto kauniina ja suojele sit ä pahalta”

- Jenny

Luontopolku eteenpäin- pajan kesällä 2015 käynyt entinen työtön

5.3. Unelmien polku X

”aion kertoa teille pienen tarinan. Okei. Noniin jou jou jou mä oon Dj Mike mä

Meillä on tässä semmoinen työpaja että siitä kehtaa helposti vähän kertoa. Mut siis mä oon Matias 29-vuotias lapsi ja mä oon apuohjaajana Luontopolkua eteenpäin -työpajalla. Mä kerron teille miks tää paja on niin hyvä. Kaikki päättäjät ja rahoittajat varmaan haluais kuulla semmosen tarinan syrjäytyneestä nuoresta joka työpajan kautta löysi itselleen alan jolle suuntautua ja sitä kautta työllistyä. No on tässä vähän sitäki. Paitsi että mä en ole syrjäytynyt, ainakaan elämästä. Kaikki lähtee ihmisen henkisestä hyvinvoinnista. Ennen sitä ei oo mitään. Musta tuntuu että liian usein on hirveä kiire saada ihmiset työllistettyä kaiken muun kustannuksella. Ihan kuin se ois ainoa tapa ansaita paikkansa tässä yhteiskunnassa. Mä sanon teille urpot tämän: jokainen ihminen on arvokas just semmosena kun se on, eikä vasta sitten kun se maksaa riittävästi veroja. Mut mun piti puhua meidän pajasta... Mulla aina vähän karkaa aiheesta mutta sekin on ihan jees. Joskus pitää aina vähän karata ja antaa karata eikä olla niin virallinen kaiken suhteen. Mun tekis mieli puhua tytöistä ja ihastumisesta mutta... No jos mä nyt viimein puhun meidän pajasta ja miks se on niin hyvä.

Okei. Mä oon löytäny itteni kauneuden keskeltä. Mä seison peilikirkkaalla jäällä vaikka ehdin jo luulla että olis kesä. Mä tuijotan linnunrataa ja kelaan kavereiden kanssa mitä kaikkea se liike taivaalla on. Mä saunon, ja hyppään lumihankeen ja keksin, tää on sitä termistä kontrastia. Mä tsiigaan tulta, mä tsiigaan sitä läpi yön. Mä patikoin kansallispuistossa ja illan tullen vaivun kauniiseen uneen. Mä paijaan koiraa. Sen koiran nimi on Toby. Se sanoo wuf ja se ottaa aurinkoa koirankopin päällä. Mä voin nauraa ja mä oon elossa. Mä nauran ja mä oon elossa. Sen takia meidän paja on hyvä ja se toimii. Siks ko mulla on tämmönen tunne mun rinnassa. Siks ko mulla on unelmia. Mulla on unelma myötätuntoisesta yhteiskunnasta. Semmosesta paikasta jossa ihmisen hyvinvointi on tärkeintä ainoastaan sen takia että ihmisellä ois hyvä olla. Kun ei elämää tarvi ansaita. Me ollaan jo elossa. Mulla on semmonen kutina että musta tulee vielä jotain. Sen takia meidän paja on hyvä. Kun mulla on semmonen kutina. Mä haluan kiittää Luontopolkua eteenpäin -työpajaa, sen ohjaajia kaikista upeista kokemuksista. Yhteiskunta ei oo mun mielestä mikään valmis paketti, mutta löytyy sen kätköistä myös mahtavia paikkoja joissa on tilaa unelmille. Kiitos.”

- Matias

ilmaan tehtyyn esterataan. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa sekä välillä ei tainnut lyödä ollenkaan. HUH, selvisin! Voi sitä euMinun tieni Luontopolulle kävi työllisyyforian tunnetta mikä oli laskeudutdenhoidon palveluyksikön (TYPA) tuani alas vaijeriliukua pitkin. kautta. Näin siellä seinällä esitToinen jännittävä momentti teen Luontopolusta ja mieoli, kun kiipesin hevosen lenkiintoni heräsi salama”Aika jonka selkään ja selvisin tästäkin na. Lähinnä sen takia, että Luontopolussa ehjin nahoin. En nimittäin olin alkanut yhä enemvietin kului ollut ennen ratsastanut ja män syventämään luonpelkäsin jokseenkin hevotosuhdettani ja kiinnosnopeasti.” sia. Luontopolun aikana tuli tumaan luonnon terveyttä koettua paljon uusia juttuja kohentavista vaikutuksista. ja haastettua itseänsä monissa Olin kuullut jo aiemmin luontoeri tilanteissa. Parasta itselleni oli polusta Lielahdessa Kontissa (kierjakson aikana hyväksyvä ilmapiiri, josrätystavaratalo) työskennellessäni. Etäisa ei tarvinnut ”pimittää” mitään vaan siä merkkejä Luontopolusta lipui luokseni sai olla täysin avoimesti ja reilusti oma sieltä täältä ja seuraavaksi olinkin jo alitsensä kaikkine heikkouksineen ja vahlekirjoittamassa sopimusta työkokeiluun vuuksineen. Avainsanoina jaksollani oli Luontopolulle kolmeksi kuukaudeksi. siis ymmärrys, avoimuus, hyväksyminen, Aika jonka Luontopolussa vietin kului luottamus. nopeasti. Jakson ajankohta osui kesään ja Luontopolun jälkeen oma tie on viese oli mitä parahin suhteessa silloiseen nyt opiskelemaan Nuoriso- ja vapaa-ajan elämäntilanteeseeni. Satuin asumaan vieohjaajaksi Jämsässä josta olen jo kohta lä suhteellisen lähellä Etappi Ry:tä, työloppusuoralla. Luontopolusta en sinänsä matkakin oli lyhyt. Luontopolulla odotti ole päässyt vielä kokonaan eroon, koska värikäs ryhmä erilaisia nuoria, joilla joolen tälläkin hetkellä harjoittelussa Etapkaisella oli oma polkunsa tallattavana. pi Ry:llä ja majailen suurimmaksi osaksi Ryhmässä sai olla rennosti oma itsensä, Luontopolun tiloissa; hyvä niin! joka oli mukavaa vaihtelua suorituskesMatkani tulee olemaan vielä pitkä ja keisen yhteiskunnan paineen alaisuudesvärikäs jokaisella elämäni osa-alueella. sa toimimisen sijaan. Päivät muuttuivat Kipinä ei siis suinkaan ole sammunut vaan viikoiksi, viikot kuukausiksi, kunnes huovasta syttynyt.” masin olevani leirillä leirikeskus Marttisissa Virroilla. Siellä selätin korkeanpaikankammoni kiipeämällä korkealle - Jere

5.4. Minä ja Luontopolku

”

5.5. Minä ja Luontopolku Tarinoita Luontopolulta

lähemmäs luontoa, trangian käyttötaito, muistutus siitä, mitä kaikkea osaan ja voin kamerallani tehdä, ruokaostosten budjetointitaito ja Oikeastaan kaikki aiemmat kokemukmelkein onnistunut yritys sytyttää seni työllistämistoimintaan liittyen nuotio tuluksilla. Kyllä minä vielä olivat olleet joko tylsiä, täysin hyödytjoskus, kunhan löytyy patömiä tai monipuolisesti moremmin käteen sopivat lempia. Aktivoimaan ne tulukset sinne piiloueivät ainakaan minua tuvien sijaan... onnistuneet. CV oli ai”Luontopolun Lyhyestä virsi koja sitten puhki hiotjälkeen olen alkanut kaunis: Luontopotu niin täydelliseksi setvimään velkojani ja lun jälkeen olen kuin minun työhistosaanut töitä eli päässyt alkanut setvimään riallani sen voi saada. pois pitkäaikaistyöttövelkojani ja saanut Ehkäpä oli luonnon ja töitä, eli päässyt liikunnan virkistävän myyden kierteestä.” pois pitkäaikaistyötvaikutuksen ansiota, tömyyden kierteestä. että juuri Luontopolku Viiden vuoden jälkeen käonnistui siinä, missä nämä sittääkseni surullisen harvoin muut eivät: saamaan minut kiintapahtuu niin onnellisesti, että tulisi nostumaan omasta tulevaisuudestani laskeuduttua suoraan vakinaiseen muutenkin kuin jonakin, mikä tapahtuu työsuhteeseen. Osansa toki jaksamisitten joskus. Pajan aikana muodossessa on ollut myös terapialla ja hytuneet uudet ystävyyssuhteet, opitut villä ystävillä. Kiitos päätyköön kaikäytännön taidot ja himertävät illat kissa tapauksissa sinne minne kiitos syksyisillä leirinuotioilla tekivät taikuuluu, ja osittain se kuuluu myös kojaan ainakin tämän ihmisotuksen Luontopolulle. It gets better. Kiitos, päässä vielä pitkään jälkeenpäin – etttoverit.” en väittäisi, että yhä vieläkin. Mieleen jäivät erityisesti maaginen loppuleiri, uiminen syyskylmissä vesissä, kipinävahdissa olo ja metsän öinen kuiskailu. Käteen jäi paljon asioita, näistä muutamina mainittakoon ensiapukortti, usko tulevaan, parantuneet - Minna jaksamisenedistämistaidot, paluu (nimi muutettu) tarina Luontopolulta

”

Blogi syksy 2013 Alkuviikosta olimme Kurun metsäoppilaitoksella tulevien eräoppaiden ohjattavana. Oppaiden avulla harjoittelimme muunmuassa suunnistusta, puukon käyttöä ja nuotion sytyttämistä. Kaikki sujui jälleen kerran kuin

5.6. Puitteet unelmille

” syn pajaryhmä, mutta hei mitä mä tääl

OKEI SIIS. Luontopolkua eteenpäin, syk-

teen? No hommaa pitää alustaa sillä, että oma kiinnostukseni telttameininkejä kohtaan kasvoi kesän aikana liftausreissulla ympäri Keski- Eurooppaa ja Baltiaa. Kun loppukesästä törmäsin ystävääni kadulla ja kuulin häneltä luontopolkupajasta, niin tuntui jotenkin luonnolliselta hakea pajalle välittömästi.

rasvattu eikä kellään ollut suurempia ongelmia. Mielenkiintoista oli koulun kansainvälisyys, oppainamme toimi niin japanilainen, amerikkalainen kuin skottikin. Hauskaa, mukavaa ja ennen kaikkea asiantuntevaa porukkaa.

Sain syksyn pajalle peruutuspaikan ja pääsin aloittamaan ryhmän kanssa kuukautta muita myöhemmin. Sulauduin kuitenkin jo ensimmäisellä viikolla hyvin ryhmään mukaan. Asiaa helpotti se, että ryhmässä oli hyvä meininki ja yksi ennestään tuttu toveri. Ryhmän avoimuus ja aamuiset �iiliskierrokset tuntuivat hyvältä ja oli helppoa olla oma itsensä. Omana ittenä oleminen on kyllä semmonen voima, että oksat pois. Aikamoinen klisee, mutta ehkä kuitenkin se kaikista tärkein juttu. Mut tää nyt ei liity kauheesti

tähän tarinaan ja kielikin karkaa lähemmäksi rentoa, joten otetaanpas nyt vähän iisimmin siis. Luontopolkupaja on siis täydellinen ympäristö itsetutkiskeluun ja kehittymiseen. Luonnon keskellä saattaa itsessä herätä eloon asioita, jotka ovat odottaneet oikeaa hetkeä puhkeamiselleen. Voi katsella kirkasta tähtitaivasta ja tuntea sen äärettömyyden. Voi hypätä saunasta lumihankeen ja tuntea sitä termistä kontrastia, joka herättää joka solun eloon. Voi tuijottaa tulta läpi yön. Tuo tuli alkoi palamaan myös sisälläni tavallista voimakkaammalla liekillä. Syntyi suuri halu tehdä jotain merkittävää. Jotain sellaista mihin liittyy suuria tunteita. Haluaisin olla mukana rakentamassa myötätuntoista yhteiskuntaa. Pääsin siis kosketuksiin inspiraationi kanssa, yhden niistä. Pajan lähestyessä loppuaan kysyin mahdollisuutta jatkaa seuraavan pajaryhmä kanssa avustavassa roolissa. Tämä pystyttiin toteuttamaan ja pääsin apuohjaajaksi. Uuden pajaryhmän kanssa koin haastavaksi oman roolini. Tuntui todella hölmöltä antaa ohjeita ja jakaa tehtäviä pajalaisille. Samalla halusin olla osa pajaryhmää. Jotenkin ajauduin jonkinlaiseen ohjaajan ja pajalaisen välitilaan. Sinänsä se ei ollut huono juttu, mutta edelleen pähkäilin auktoriteettisten kysy mysten kanssa. Mahtavaa tilanteessa oli se, että pääsin edelleen huikeisiin paikkoihin keskelle kaunista luontoa.

Tietyt koulutusmahdollisuudet alkoivat myös kiinnostamaan ja tätä kirjoittaessa olen hakenut yhteisöpedagogin koulutukseen Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Tulevan kesän vietän työsuhteessa Luontopolun kanssa. Pääsen harjoittelemaan ryhmänohjausta lisää ja se tulee tarpeeseen tulevia opintoja ajatellen. Tämä ei kuitenkaan ole mikään sankaritarina siitä, kuinka yksi syrjäytynyt nuori saatiin työllistettyä. Tässä on kyse jostain muusta. Tarkoitukseni ei ole työllistyä työllistymisen takia. Tarkoitukseni on seurata innostustani sinne minne se milloinkin vie. Kohta se vie minut keskelle tuntemattomia ihmisiä, jotka haastavat minut. Löydän itseni keskeltä ristiriitaisia ajatuksia ja ihmisiä. Kohtaan ääripäitä ja tulen olemaan epävarma, mutta uskon, että kaikki se vahvistaa minun tahtoani seistä oman ideologiani takana. Haluan myös ymmärtää muiden ideologioita. Puhun siis edelleen inspiraatiosta ja innostuksesta. Siitä tulesta, joka on täydellinen rakennussarja elämän ylläpitämiseen. Kiitos Luontopolkua eteenpäin -työpajalle ja sen ohjaajille niistä puitteista, jossa sen on helppo herätä. Yhteiskunta ei ole valmis, mutta löytyy sen puitteista myös paikkoja unelmille. Alussa puhuin omana itsenä olemisesta ja kuinka se ei liittynyt tarinaan. Puhuin shaibaa sillä sehän on tämänkin jutun ydin.”

- Matias

5.7. Igluleirillä Matti Verkasalon matkassa

” sälle eräjormalle, ja -irmalle Rajalan Kirkas pakkaspäivä avartuu yhdek-

leirikeskuksella, kun he varustautuvat rakentamaan kahta iglua lumiselle kentälle. Kyseessä on Etapin Luontopolkua eteenpäin -pajan talven 2015 värikkäät ryhmäläiset, kaksi ohjaajaa sekä kokenut iglunrakentaja Matti Verkasalo. Liikkeelle lähdettiin auringonnousun aikaan, jotta igluja ehdittäisiin rakennella valoisalla. Urakka aloitetaan tamppaamalla sopiva, noin neljä metriä halkaisijaltaan oleva alue yhtä iglua kohden. Alueen pohja tamppaillaan tiiviiksi ja lisätään lunta. Valmis pohja on tasainen ja rapean tiivis. Tämän jälkeen kaivetaan esille iglun rakentamiseen suunniteltu Ice box.

Y ”Hei

johon lunta pakataan. Ice box on samalla iglun säde ja sen ulkorajat selviää pyörittämällä piikki tukipisteenä. Niin kuin kaikkien suurten arkkitehtuuristen rakennelmien rakennus alkaa ensimmäisestä palasta, niin myös tämän iglun. Ice box asetellaan paikalleen, lumi pöyhennetään mahdollisimman hienoksi ja tasaiseksi ennen kuin se nostetaan muottiin. Meille sattui kylmät ilmat ja lumi oli hyvin ilmavaa ja huonosti muotoutuvaa. Muottiin lapioidessa möyhennettyä lunta täytyi muistaa painella hellän voimakkaasti, jotta pala kestäisi eikä murtuisi muottia siirrettäessä. Matti Verkasalo kuvailee tapahtumaa sanoin: ’’On vain löydettävä lumen sielu.’’ Iglu rakennetaan pala palalta ja kun yksi kierros valmistuu on muistettava säätää varsi seuraavaan pykälään, jotta kaltevuus muuttuu. Näin iglu rakentuu spiraalimaisesti ylöspäin ja lopulta yhdis-

wau, minä osaan, pystyn ja kykenen...

Minustakin voisi olla jos vaikka mihin!”

Ice box on lumipalamuotti, joka ulkomuodoltaan muistuttaa hieman tietokoneen kotelon ja haravan yhdistelmää. Kyseisen kapistuksen on kehittänyt amerikkalainen Ed Huesers. Muotin varren päässä on maahan painettava piikki, joka asetetaan iglun keskipisteeksi. Toinen pää on kulmikas ja hieman kaareva muottiosa,

tyy kupolimaiseksi katoksi. Pieniä halkeamia syntyy varmasti, mutta ne on lumella korjattavissa, mielellään heti murtumisen jälkeen. Muotin asettelija ja lumen painelija operoi iglun seinien sisäpuolella ja lapioijat ulkopuolella, joten kun iglusta tahtoo päästä pois, on rakennettava oviaukko, sitten kun seinämät kestävät.

Lunta ei ollut paljoa, joten sitä saatiin kärrätä lentopallokentän kokoiselta alueelta. Töitä oli siis jokaiselle, kun oli asettelijaa, lapioijaa, kärrääjää, ja ruokaakin oli laitettava. Porukka työskenteli täydellisessä ryhmähengessä. Kaikki tiesivät aivoissaan mitä oli tehtävä ja työ oli siksi lähes verbaalisesti äänetöntä. Iglut valmistuivat klo 11–20 mukaan lukien ruoka- ja kahvitauot. Matti laskeskeli, että lunta tuli kärrättyä kolme tonnia yhteensä. Iglujen rakentaminen vaati työtä, mutta tuntui hyvältä. Ennen leiriä oli kerrottu, että igluissa saa halutessaan myös yöpyä. Lähes kenelläkään ei ollut kokemusta talvella luonnossa nukkumisesta, mutta osa ottikin sen haasteekseen. Iglut täytyi pohjustaa lattiapressulla sekä henkilökohtaisen makuupussin alus useilla makuualustoilla, jotta kylmyys ei pääse puskemaan läpi.

Iglun kattoon tulee pieni reikä ilman vaihtumista varten, mutta oviaukko peitetään lähes kokonaan kangasvaatteella, ettei se pahamaineinen kylmyys pääse yllättämään. Leiriläisten igluissakin tarkeni nukkua, vaikka pakkanen kiristyi yöllä -25 celciukseen. Ruumiinlämmöt nostavat iglun sisälämpötilaa huomattavasti, jopa nollaan, mikä lisää mukavuutta. Ohjaajamme Niina pisti paremmaksi ja nukkui kuusen juurella. Ryhmäläisten �iilikset leiristä ja iglujen rakentamisesta olivat oikein positiiviset. Talviulkoilu oli mukavaa ja hyvää liikuntaa. Ryhmäläiset kertoivat oppineensa tykkäämään enemmän talvesta ja laskivat rimaa lähteä talviliikkumaan. Tarpeeksi vaatetta, niin kyllä pärjää!” Talven 2015 pajalaisten kirjoitus leiriltä

6. LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS VUOSINA 2013–2015 6.1. NUORTEN PALAUTTEITA LUONTOPOLULTA

Lkerännyt

uontopolkua eteenpäin -hanke on kattavasti alkuajoista lähtien nuorilta palautetta sekä kehittämisideoita hankkeen toiminnoista. Kokemusten sanallistamisen, re�lektoinnin kautta oppimisen oivalluksista on jäänyt kirjallista materiaalia, joiden kautta hankkeen tuloksia on mahdollista tutkia. Nuorten antamat palautteet ovat samankaltaisia – erilainen, luontoympäristöön painottuva työskentely on ollut valtaosan mielestä motivoivaa, mielekästä ja keskustelujen kautta on syntynyt oivalluksia elämästä. Työskentelyn alussa ryhmässä kes-

Y ”Vähän

Y Y Y Y Y Y

Voimavarojen löytäminen ja mielenterveyden vahvistuminen Itsetunnon, itsearvostuksen sekä itsetuntemuksen vahvistuminen Elämäntilanteen selkiytyminen ja tulevaisuuden suunnan löytäminen Sosiaalisten kontaktien löytäminen ja vertaistuki Päivärytmin löytäminen ja elämänhallinnan taidot Uusien taitojen oppiminen ja mielekäs tekeminen arjessa

jänni t t ää, mut ta lähinnä olen innoissani. Jee!”

kustellaan tulevasta pajajaksosta ja asetetaan tavoitteita niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Tavoitteissa ja odotuksissa

pajajaksosta toiseen kulkevat seuraavat pääteemat:

Y Y

Seikkailut ja uudet kokemukset -> arjesta poikkeava tekeminen Luontotaitojen oppiminen

joka puolella ja ettei muita ihmisiä tarvi pelätä.” Y “Onnistuin kivasti olemaan ryhmässä ja osallistuin kaikkeen.” Y ”Haasteellista ovat olleet sosiaalisia kykyjä vaativat tehtävät. Opin luottamaan enemmän 1. Ryhmän voima (sosiaalisitseeni ja muihin, olemaan rohten suhteiden ja vertaistuen keampi ja avoimempi ja myös merkitys) erätaitoja.” Y “Opin yhteistyötaitoja ja kärsiRyhmän voima ja merkitys työskenvällisyyttä.” telyssä on selkeästi esillä nuorten Y “Opin rentoutumaan ja hoitakokemuksissa positiivisena mahdolmaan asiat ajallaan.” lisuutena ja kokemuksena työskenY “Yhteistyö on mahdollista – ei telyn ajalta. Tunne siitä, että kuutarvitse suoriutua yksin.” luu osaksi yhteisöä, ryhmää, Y “Opin kunnioittasekä yhteiset kokemukset maan itseäni ja muita.” lähentävät ryhmän jäY “En taidakaan olla seniä ja syntyy myös ”Kokemusten ihan huono ihminen.” kaveruussuhteita, reﬂektoinnin kautta Y “Opin luottamaan jotka kantavat myös syntyy myös oivalitseeni ja muihin papajajakson jälkeen. luksia elämästä.” remmin.” Sosiaaliset suhteet ja Y “Opin ihmisistä ja hyväksytyksi tulemiryhmässä olemisesta.” nen omana itsenä ovat Y “Ryhmänä olemme merkittäviä tekijöitä myös erittäin vahvoja sekä voittaitsetunnon rakentamisessa ja mattomia, koska yhteishenki itsensä hyväksymisessä. toimii kuin junan hissi.” Y “Oli mukava huomata, että kaikki hyväksyvät minut sellaisena 2. Voimavaraistuminen (voikun olen.” mavarat, terveys ja hyvinY “Erilaiset persoonat on rikkavointi) us.” Y “Sai taas muistutuksen, kuinka Nuorten kokemuksista heijastuu hyviä ihmisiä on loppupeleissä oman itsensä kohtaaminen, omien

Nuorten palautteista ja kasvun kokemuksista on johdettavissa neljä pääasiallista teemaa, joiden mukaan nuorten kokemuksia työskentelystä voidaan jaotella:

voimavarojen, kehittämishaasteiden sekä kiinnostuksen kohteiden kartoittaminen tekemisen kautta. Työskentelyssä tavoitteiden saavuttaminen vaatii työtä niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Elämyspedagogiikan ja seikkailukasvatuksen menetelmien kautta nuori pääsee haastamaan itseään sopivassa mittakaavassa. Kokemusten ref lektoinnin kautta syntyy myös oivalluksia elämästä. Y

“Olen kykenevä nuori jäbä täynnä lämpöä ja virtaa, tulen elementistä tuli merkittävä työka-

lu omaan elämään.” “ Hei wau..minä osaan, pystyn ja kykenen… minustakin voisi olla jos vaikka mihin.” “Pajajakson aikana myös etsittiin ja löydettiin voimavaroja elämään mm. luonnosta, onnistumisista, toisistamme ja positiivisista palautteista.” “Ehkä omat ennakkoluuloni rajoittavat enemmän kuin olisi tarpeen.” “Ehkä voin yrittää olla jämptimpi omassakin elämässä/arjessa.”

Luonnon terapeuttinen voima on sel“Opin luottamaan itseeni ja muikeästi havaittavissa nuorten työskenhin paremmin.” telyssä. Näkökulma nousee esille myös Y “Hyvä ryhmähenki, metsä, köysihankkeessa toteutetusta opinnäytetyö rata, ryhmässä olo on joskus hantutkimuksesta “Ja se luonto oli siinä kalaa, mutta selviydyin siitäkin niinku se estradi” Luontoympärismallikkaasti, omien pelkojen kohtön merkitys työpajatyöskentelyssä. taaminen.” Y “Kun on motivoivaa ja tähdellistä Y “Se rauha, joka löytyy metsässä tekemistä pysyy paremmin ruodusollessa, on hyvä yrittää opetella sa ja jaksaa paremmin niin henkilöytämään myös kaupunkiympäsesti kuin fyysisestikin.” ristössä.” Y “Ainahan se ei ole helppoa. Y “Olen piristynyt. Olin Tavoite tuli kyllä ositmuutoin aiemmin ulkona, tain opittua.Tutustu”Luonnon teramutta jos satoi vettä niin minen on tie sosiaapysyin visusti sisällä. lisiin suhteisiin.” peuttinen voima on Nyt tykkään liikkua Y “Arkirytmin saaselkeästi havaittavismyös sateella ulkona.” vuttaminen oli sa nuorten työskenY “Opin rentoutumaan helppoa ja aion telyssä.” luonnossa.” säilyttää sen myös Y “Oivalsin paljon uutta jatkossa. Aamuheluonnon keskellä elämisestä.” räämiset on ollut mulle Y “Itsensä hyväksyminen huoAINA vaikeita, mutta ihan ok noinakin hetkinä.” kuitenkin selvisin. Sain paljon uusia Y “Luonnon kanssa tekemisissä olekokemuksia ja jopa uuden harrasminen rauhoittaa mielen ja ruutuksen mukana tulevaan.” miin.” Y “Leirielämän parhaat puolet elävät 3. Luontoympäristön merkitys muistoissa pitkään.” työskentelyssä Y “Se on mulle siis niinkun yks elämäni terapeuteista on niinku toi Luonto toimii työskentelyssä myös luonto. Et se on tärkee.” nuoria yhdistävänä tekijänä. LuonY “No itsellä ainakin se vähensi to itsessään tarjoaa siis sosiaalisten stressiä paljon, oli paljon rennomsuhteiden rakennukseen eväitä, niin paa olla siellä. Siellä pysty paljon nuoria yhdistävänä tekijänä, kuin paremmin puhumaan ihmisille ja toimintaa mahdollistavana tekijänä. Y

Y Y

kaikki oli niinku yhessä siellä.” “Mahtavaa settiä, lähellä maata, lähellä sydäntä.” “En mä tiiä johtuks se luonnosta mut aloin puhua enemmän ihmisille, olin aiemmin hirveen ujo. Niinku että ei sanonu aina kaikkee mut sitku oltiin sillee leirinuotiolla niin siellä tuli sanottua mitä ajattelee eikä tarvinnu silleen pelätä että siellä tuomitaan millään tavoin et kaikki jakso kuunnella ja oli myötätuntoisempia”

- (Nuoren kommentti “Ja se luonto oli niinku siinä se estradi”) Luontoympäristön merkitys työpajatyöskentelyssä -opinnäytetyöstä.

4. Arjesta poikkeava mielekäs tekeminen ja toiminnallisuuden kautta omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden kartoittaminen

Kokonaisvaltainen työskentely luo yhteyden nuoren elämän eri osa-

alueiden välille, joista työelämävalmiudet ovat vain yksi osa isompaa kokonaisuutta. Työskentelyssä työelämävalmiuksien ohella matkataan elämän perusasioiden äärelle, mikä osaltaan vahvistaa nuorten valmiuksia kulkea elämässä kohti omia tavoitteita ja päämääriä.

Y ”Sain

Y Y

siradalla kiipeily, mutta se oli myös yksi palkitsevimmista.” “Pajapäivät olivat mukavan haastavia.” “Mukava & rento olo saunan ja hyvän ruoan jälkeen.” “Kaikki ei aina toimi niin kuin ennalta on suunniteltu, mutta

uusia taitoja, uskalsin olla rohkea

kokeilemaan kaikenlaista ja mikään ei ollut liian haasteellista.”

Y Y

Y Y Y

“Hyvät vaatteet tekee elämästä ihanaa.” “Opin hyviä vinkkejä retkeilyyn liittyen, joita tulen varmasti käyttämään hyväksi tulevaisuudessa. Mm. kerrospukeutuminen on helpottanut talvista/lumista arkea, ja noin muutenkin.” “Alan ehkä syödä aamupalaa.” “Opin työelämän perustaitoja ja tietoja.” “Kohtasin onnistumisen kokemuksia aina kun uskalsin kokeilla jotain minulle uutta.” “Jaksoin fyysisesti ja henkisesti.” “Pystyin ylläpitämään vuorokausirytmiä.” “Haasteellisin päivä oli yläköy-

sitten täytyy soveltaa.” “Pakuria ja fiilikset, ulkona nukkumisen ja sisäisen rauhan mm. ystäviä, kokemukset.” “Aamuheräämiset oli vaikeita, opin että pystyn sitoutumaan johonkin.” “Opin itsestäni, että jaksaa yllättävän hyvin fyysisesti paiskia hommia.” “Mieleen on jäänyt miekan veisto, ulkona nukkuminen, naamaavanto, iglun onnistuminen, hyvä ruoka, saunominen, hyvä henki.” “Kaikkea kannattaa kokeilla, vaikka aiemmat kokemukset jostain asiasta/tekemisestä olisivat huonoja.”

6.2. LUONTOPOLULTA ETEENPÄIN

L asiakkaiden

elämyksiin sekä onnistumisen kokeuontopolkua eteenpäin -hankkeen muksiin, ryhmässä työskentelyyn ja jatkosuunnitelmat yhteisiin projekteihin. ovat olleet pajajakson päättyessä hyPoikkeuksetta joka pajajakvin erilaisia. Kolmen kuukauson aikana suunnitelmia den jakso on herätellyt ja alkaa löytymään kuin vahvistanut asiakasta itsestään ja mikä tärja usein suunnitelmat ”Monella nuorella keintä, oma- aloitteilähtevätkin eteensesti. Suunnitelmia päin vasta pajajakson on haasteita omien pohditaan tarkempäättymisen jälkeen. voimavarojen ja termin, niin yksilöohSuurimmalla osalla veydellisten pulmien jauskesk us teluissa, pajajakson loppuun vuoksi.” kuin pajapäivien keskäyneistä nuorista on kelläkin. Suunnitelmat kuitenkin jatkosuunjatkosta alkavat hahmotnitelma tulevaisuuteen, tua hiljalleen pajajakson vaikka uutta konkreettista loppua kohti. paikkaa ei heti olisikaan. Useat Monella nuorella on haasteita omiasiakkaista ovat jatkaneet Luontopoen voimavarojen ja terveydellisten lun jälkeen joko Etapin työpajoilla tai pulmien vuoksi. Näiden kysymysten työkokeilussa jossain muussa organiäärelle pysähtyminen on olennaista, saatiossa. Osa asiakkaista on löytänyt jotta nuori on vahvempi pohtimaan opiskelupaikan, osa lähtenyt työeläjatkossa pidemmän tähtäimen uramään suoraan pajajakson jälkeen tai suunnitelmia ja viemään suunniteljopa kesken pajajakson. mia eteenpäin käytäntöön. Kun eläAjatus siitä, että on pakko löytää män perusasiat ovat jollain tavalla joku paikka, jossa opiskella tai työshallinnassa, alkaa usein myös löytyä kennellä, aiheuttaa usein lukon. Tuo voimia miettiä tulevaisuutta pidemlukko saattaa usein estää nuorta toimällä tähtäimellä. Se, että jaksaa lähmimasta. Vaihtelevien pajapäivien ja teä toimimaan, avaa usein ovia, joita erilaisen toiminnan keskellä ”pakkoei tiennyt olevan olemassakaan. Näin ajattelu” unohtuu ja keskitytään hettulevaisuus alkaa hiljalleen hahmotkeksi täysin johonkin muuhun, mm. tua. omien voimavarojen tutkimiseen ja

6.3. VANHEMPIEN PALAUTTEITA LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKKEESTA

L kua

äheisverkoston kanssa Luontopoleteenpäin -hanke on tehnyt tarvittaessa ajoittain hyvin tiivistäkin yhteistyötä. Verkostoyhteistyön kautta mahdollistuu nuoren kokonaisvaltainen tukeminen, joka on keskeisellä tavalla yhteydessä nuoren arkeen ja vapaa-aikaan. Haasteet vaikkapa arkirytmin ja aamuheräämisten osalta tai psyykkisen jaksamisen näkökulmasta vaikuttavat olennaisesti myös siihen, kuinka nuori pystyy osallistumaan työskentelyyn työpajalla. Nuoren näkökulmasta onkin keskeistä, että tukiverkostot tekevät yhdessä nuoren kanssa työtä asioiden eteenpäin viemiseksi.

Y ”Monipuolinen

tekee aika ajoin haastavaksi hahmottaa olennaisia palveluita nuoren tueksi. Työskentelyssä huomioidaan nuori kokonaisvaltaisesti ja näin ollen tarvittaessa nuoren lähipiiri otetaan työskentelyyn mukaan. Vanhempien palautteista poimittua: ”Kaikki on ollut auki. Vailla minkäänlaista tulevaisuuden suunnitelmaa. Työttömänä. Tarvitsi paljon tukea omien erityispiirteittensä puolesta. Oli mielekästä motivoivaa tekemistä. Sai harjoitella käytännön taitoja ja vuorovaikutustilanteita. Toi positiivista mieltä ja sai kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty. Käytännön taidot vahvistuneet, rohke-

mahdollisuuksista. Parasta syrjäytymisen ehkäisemistä, mitä voi olla. Ja varmasti näin myös taloudellisesti ajatellen. Se on niin kokonaisvaltaista. Vaikka haasteita on edessäpäinkin niin tämä on ollut parasta. Näin kommentoi nuori itsekin äidilleen. Tuhannet kiitokset. Teette todella merkityksellistä työtä. Yksilötasolla ei voi tätä hyötyä edes mitata. Se on niin kokonaisvaltaista.” ”Oli nuorelle ihan ehdoton. Jatkot selvisivät siinä. Oli psyykkisen hyvin-

voinnin kannalta tärkeää. Oli tekemistä ja ihmissuhteita. Oppi uusia asioita. Koki olevansa yhteisön jäsen. Kantanut pitkään vielä tänä päivänä mainitsee hyvänä paikkana, itseluottamus sai vahvistusta. Ehkäisee syrjäytymistä. Hyvä kun saattaen vaihdetaan ja kannatellaan ja rohkaistaan. Hyvä kun huomioitu luonnon voimauttava vaikutus. Paljon muutakin hyvää näkymätöntä, mutta mikä kuitenkin heijastuu arjessa hyvänä asiana.”

työpaja tekee hyvää fyysisesti

ja varsinkin psyykkisesti.”

Ajoittain vanhemmat kaipaavat tukea kasvatustyöhön ja nuoren tukemiseen kohti itsenäistä elämää. Elämässä pärjääminen ja eteenpäin meneminen, itsenäinen toimeentulo sekä tulevaisuuden suunnitelmat ammatinvalinnan ja työhön sijoittumisen näkökulmasta ovat myös vanhempien huolenaiheena. Pirkanmaan palvelutarjonta on laaja, mikä

utta ja usko tulevaisuuteen ja siihen että tämä maailma on myös häntä varten. Mieliala kohentui. Usko ihmisiin vahvistui. Jatkot suunniteltiin siellä. Vaikka tulevaisuus vielä epävarma. Tarkemmat selvitykset alkavat. Tämä oli myös portti niihin. Suuri merkitys. En tiedä vastaavaa. Että saa rauhassa miettiä asioitaan. Ei kukaan voi itse tietää näistä kaikista

6.4. TULOKSET TILASTOJEN VALOSSA

Luontopolkua eteenpäin -hankkeen tulostavoitteet vuosina 2013–2015: Y

arviolta 20–40 alle 29-vuotiasta nuorta saadaan vuositasolla yksilölliseen ohjaukseen, leireihin ja tapahtumiin voi osallistua runsaastikin nuoria 40 % hankkeen nuorista ohjautuu koulutukseen / avoimille t yömarkkinoille, muihin yhdist yksiin / järjestöihin, t yöelämävalmennu k seen/t yöha r joit t eluun/ palkkatukit yöhön yrit yksiin jne. osa jatkaa ja siirt y y t yöelämävalmennukseen tai palkkatuelle Etapin muille t yöpajoille nuoret saadaan käy t tämään Etapin liikunta- sekä hy-

vinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja ja tarvit taessa heitä ohjataan kaupungin mielenterveysja vastaaviin palveluihin nuoret välit tävät kaveripiirissään tietoa tapahtumista ja leireistä, joita ei näy t yönhaku- eikä muissakaan tilastoissa projekti ennaltaehkäisee nuorten alkavia syrjäy t ymiskierteitä tarjoten mieleenpainuvia yhdessä tekemisen kokemuksia aktivoitumisen ja kuntoutuksen kautta nuoria saadaan asettamaan tavoitteta ja toimimaan oma-aloitteisesti niiden toteuttamiseksi.

Hkiinnittää myös huomiota erilaiankkeen edetessä tavoitteena oli

siin mittareihin, joiden kautta toiminnan vaikuttavuutta sekä tulosta arvioidaan. Erityisesti tavoitteena oli seurata yhdessä tekemisen vaikutuksia nuorten aktivoitumiseen ja vastuunoton lisääntymiseen oman elämänsä ohjaajina. Tuloksia arvioidessa tavoitteena oli myös havainnoida, kuinka hyvin nuoria saadaan uudentyyppiseen toimintaan mukaan. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa sosiaalisen kuntoutuksen malli, joka laajentaa ja vahvistaa osaltaan myös Etapin hyvinvoinnin edistämisen palveluita. Toimintamallista on ollut tavoitteena kehittää työmenetelmä, joka tavoittaa koulutuksen sekä työnhaun ulkopuolella olevia nuoria. Vuosien 2013–2015 aikana hanke on järjestänyt yhteensä 7 matalan kynnyksen työpajajaksoa (yksi pajajakso = 13 viikkoa, 5 päivää/ vko, 5 tuntia/päivä). Pitkien ryhmien lisäksi hanke on järjestänyt neljä lyhytkestoista voimavarapainoitteista ryhmää: 1X 2 vrk mittainen leiri, 1 X kuukauden mittainen Luontopolun jatkoryhmä (5 päivää/vko, 5 tuntia/ päivä), 1 X Lappi-projekti (leiri 7 päivää, jonka lisäksi 4 X 3 t tapaaminen) sekä 1 X voimavararyhmä (8 X 5 t sekä leiri 2 vrk). Luontopolkua eteenpäin -hanke on saanut nuorten keskuudessa positii-

visen vastaanoton. Hankkeen pitkäkestoisiin työpajaryhmiin on ohjautunut nuoria kolmen vuoden aikana yhteensä 146 nuorta, joista 74 on voitu ottaa työpajalle. Lyhytkestoisiin ryhmiin on hakenut kolmen vuoden aikana yhteensä 35 nuorta, joista 21 on mahtunut ryhmiin mukaan. Kohderyhmän nuoret ovat hakeneet ryhmiin ryhmäkohtaisten hakuaikojen puitteissa. Nuoret on haastateltu hakujärjestyksessä ja ryhmät on täytetty hakujärjestyksessä sitä mukaan, kun kohderyhmään kuuluvia nuoria on käynyt haastattelussa. Riittävä motivaatio sekä terveydentila ovat olleet tekijöitä, joihin haastattelussa on kiinnitetty huomiota. Haastattelussa on myös keskusteltu luonnosta ja ulkoiluista. Haastattelussa on pyritty varmistamaan, että nuori on etukäteen tietoinen siitä, että toiminnan aikana tullaan olemaan paljon ulkona - vuodenajasta riippumatta. Työskentelyyn mukaan tuleminen on perustunut nuoren omaan valintaan tulla mukaan ryhmään sekä motivaatioon työskennellä erilaisessa ympäristössä oman elämän suuntaviittojen selkiyttämiseksi. Tieto Luontopolkua eteenpäin -hankkeen ryhmistä on levinnyt hyvin nuorten keskuuteen, mikä on vaikuttanut mm. siihen, että valtaosa nuorista on löytänyt tiensä Luontopolun ryhmiin kavereiden kautta. Luontopolkua

Y Pajalaisten

jat ko

82,43%

66,22%

74,32%

Jatkosuunnitelmat

Konkreettinen jatkopaikka heti

Pajajakson loppuun käyneet

61/74 henkilöä

49/74 henkilöä

55/74 henkilöä

+ Opiskelijat 10 henkilöä (sosionomi, lähihoitaja, yhteisöpedagogi, eräopasopiskelija, nuoriso- & vapaa-ajan ohjaaja) + Palkkatuella apuohjaaja 1 henkilö

eteenpäin -hankkeesta on jaettu tietoa jalkautumalla nuorten keskuuteen sekä tekemällä yhteistyötä nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa. Hankkeen nuoret ovat osallistuneet mm. avointen ovien tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeen tuloksellinen tavoite on ollut ohjata vähintään 40 % asiakkaista eteenpäin työllistymisen, opiskeluiden, terveyspalveluiden pariin. Hanke on saavuttanut erinomaisesti asete-

tun tavoitteen. Hankkeen asiakkaista jatkosuunnitelmat olivat työpajajakson lopulla 82 %. (Jatkosuunnitelma = asiakkaalla suunnitelma, jota lähteä toteuttamaan). Konkreettinen jatkopaikka työpajajakson lopulla oli 66 % asiakkaista (lukemassa ei ole huomioitu asiakkaita, jotka vielä odottivat jatkopaikkaan pääsyä pajajakson lopulla). (Konkreettinen jatkopaikka = suunnitelman lisäksi konkreettinen paikka, jossa jatkaa Luontopolun jälkeen.)

Huomion arvoista on, että Luontojakson jälkeen tilanteeseen nähden polkua eteenpäin -hankkeessa yksilöerinomainen. Hankkeen aikana työpaohjaus on voinut jatkua myös varsinaijajakson on käynyt suunnitelmallisesti sen työpajajakson tai ryhmätoiminnan loppuun saakka 74% asiakkaista (kesjälkeen ja/tai nuori on hakeutunut keytysten joukossa on kouluun uudelleen Luontopolun yksitms. pidempikestoiseen jatlöohjauksen asiakkaaksi. kosuunnitelmaan kesken Yksilöohjauksen asityöpajajakson siirtyneeakkaana tarvittaessa et asiakkaat). AsiakkaiAsiakaskäynnit jatkaminen tai yksilöden jatkopaikat ovat 2015: 1119 ohjauksen asiakkaaksi olleet moninaiset ja hakeutuminen myöjatkosuunnitelma sekä 2014: 1495 hemmässä vaiheessa -paikka onkin raken2013: 614 kertovat osaltaan luottunut asiakaslähtöisesti tamuksen rakentumisesta asiakkaan elämäntilannuoren ja työntekijän välille. teesta ja mielenkiinnon kohNuoren ollessa entuudestaan tutteista ja tarpeesta käsin. Keskeitu työntekijälle, on työskentely voinut simmät jatko-ohjauspaikat ovat olleet jatkua siitä, mihin ryhmän päätyttytyökokeilu (työpajat, yhdistykset tai essä on jääty. Pitkittyneen usein jopa vastaavat, yritykset), opiskelu oppivuosia kestäneen työttömyysjakson laitoksessa (ammatillinen koulutus, jälkeen kolmen kuukauden mittainen kuntouttavat koulutukset), kuntoutjakso on verrattain lyhyt aika uuden tava työtoiminta (usein työpajaympäsuunnan löytämiseen. Hankkeessa ristöissä) sekä avoimet työmarkkinat. saatujen kokemusten myötä on havaitLuontopolun nuorista Tampereen seutu, että kolme kuukautta voi olla hyvä dun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n alku motivaation ja innostuksen löytyöpajoille on ohjautunut yhteensä 11 tämiseen. Motivaation ylläpitäminen % hankkeen nuorista. vaatii nuorelle mielekkään jatkosuunPitkittyneet työttömyysjaksot nitelman löytymistä, etenemistä ja poovat usein näkyneet kohderyhmässä sitiivista kannustusta myös jatkossa. päihde- ja mielenterveyspulmina. ArTukiverkostolla on myös tärkeä osa kirytmin löytäminen sekä voimavarat tässä prosessissa. suhteessa työn tekemiseen ovat olleet Asiakkaiden sitoutuminen matakeskeisiä kysymyksiä yksilötyöskenlan kynnyksen työpajatyöskentelyyn telyssä. Jatkosuunnitelma on näin olon ollut usein pitkänkin työttömyyslen voinut rakentua myös terveyteen

100

Y Lyhytryhmät

80 60 40 20 0 Hakijat lyhytryhmiin Ryhmiin päässeet

Ryhmätoiminnan loppuun käyneet

Lyhytryhmiin hakijoista päässeet

Lyhytryhmän loppuun käyneet

21/35 henkilöä

21/21 henkilöä

60%

100%

hakijoista pääsi ryhmään

kävi ryhmätoiminnan loppuun asti

liittyvien palveluiden pohjalta (mm. päihde- ja mielenterveyspalvelut, -kuntoutus). Asiakkaan näkökulmasta on olennaista, että jatkosuunnitelma vastaa asiakkaan tarpeeseen, motivoi asiakasta ja vie häntä eteenpäin omalla polulla. Vaikka kyseessä ovat olleet verrattain lyhyet asiakkuudet, on hanke saavuttanut erittäin hyvät tulokset uudentyyppisellä matalan kynnyksen työpajatyöskentelyllä. Erityisesti pitkittyneen työttömyysjakson jälkeen matalan kynnyksen työpajatyöskentelyn aloittaneilla asiakkailla on alkuun usein näkynyt työelämän pelisääntöihin (mm. työaikojen noudattaminen) sekä terveyteen liittyvät haasteet (voimavarat suhteessa työntekoon). Kokonaisvaltaisen työskentelyn tuloksena (elämänhallinta mm. terveys, hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, asuminen ja rahaasiat, urasuunnitelmat, vapaa-aika) asiakkaiden valmiudet oman elämän vastuullisina toimijoina ovat vahvistuneet. Konkreettisesti tämä on näkynyt mm. siinä, että asiakkaat ovat motivoituneet käymään työpajalla ja työpajakson loppupuolella he ovat lähteneet rakentamaan jatkosuunnitelmia myös urasuunnitelmien näkökulmasta eteenpäin. Y k silöohjauskeskusteluiden kautta asiakkaat ovat saaneet ulkopuolista näkökulmaa sekä ammatti-

laisen tukea, mikä on edesauttanut mm. hahmottamaan omia voimavaroja sekä vahvuuksia suhteessa työelämään, opiskeluihin sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. Myös yhteistyötahot ovat tuoneet esiin, että Luontopolkua eteenpäin -hankkeen menetelmät matalan kynnyksen työpajatyöskentelyssä toimivat erityisesti pitkäaikaistyöttömien nuorten kohdalla. Yhteistyötahot ovat havainneet, että menetelmä on toiminut yhteisten asiakkaiden kohdalla, joilla on ollut taustalla keskittymishaasteita sekä useita keskeytyneitä opintoja tai työharjoittelujaksoja. Nuorilta kerättyjen palautteiden mukaan erityisesti vaihteleva ja monipuolinen työpajajakson sisältö on vaikuttanut sitoutumiseen ja mielenkiinnon pysymiseen koko pajajakson ajan. Useat nuoret ovat saaneet positiivisen kokemuksen pidempikestoisesta työskentelystä ja kokonaisen pajajakson suunnitelmallisesta loppuun käymisestä. Tämä on edelleen luonut nuorille itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Verkostotapaamisten, seminaarien sekä yhteistyöprojektien myötä hanke on jakanut osaamistaan sekä vaikuttanut sosiaalisen vahvistamisen ja -kuntoutuksen kentällä, niin paikallisesti, kuin valtakunnallisestikin.

a jal a YP

n i st e

ik a p o at k

Opiskelu Y Kansainvälinen eräopaskoulu Kuru Y LÄHIHOITAJA Y Sairaanhoitaja Y MATKAILUALA AHLMAN Y Yhteisöpedagogi Y LUONTO- JA YMPÄRISTÖALA Y MUURARI Y Autoala tredu Y Painotekniikka & graaﬁnen

t Työkokeilu

Y Laskettelukeskus ulkomailla Y Leirivälinepaja Y Luontopolku Y Torpan kurssikeskus Y Pajasto Y Ale-rent Y Luontokoulu Korento Y Päiväkoti Y Legioonateatteri Y Puu- ja entisöintipaja Y SRK Y Mediapaja Y SIIVOUSPAJA Y Nuorisotalo

Y Hakee koulutukseen Y Luontopolku lapinreissu Y Vapaaehtoistyö Y Starttipaja Y Luontopolun jatkoryhmä Y Työttömyys jatkuu Y NUOTTAVALMENNUS Y Terveydelliset syyt

Työllistynyt

Kuntouttava työtoiminta

viestintä TREDU

Y NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUS Y Viestintä TAMK Y Talouskoulu Y Yhteiskuntatieteet Y PUUTARHA-ALA Y Kauneudenhoitoala Y Tredun Tikaspaja

Muut

Palkkatuki mediapaja

Y Henkilökohtainen avustaja Y Media-ala Y Ravintola-ala Y Stainer -koulu Y Leiriohjaaja Y Matkailuala Y Stockmann Y LASKETTELUKESKUS ULKOMAILLA Y Puhelinmyyntiﬁrma esimiestehtävät Y Palkkatuki Luontopolku Y SOL

Y Kutomo Y Puupaja SYKE Y Metallipaja Syke Y KIIPULA Y Luontopolku Y Etapin ruokala Y Luontopolun jatkoryhmä Y Viestintäpaja SILTA Y ETAPIN SIIVOUSPAJA 53

7. VERKOSTOITUMINEN HANKKEEN VAHVUUTENA 7.1. YHTEISTYÖTAHOJEN NÄKÖKULMAA LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKKEESTA

L tehnyt verkostoyhteistyötä asiakas-

uontopolkua eteenpäin hanke on

lähtöisesti ja asiakkaan tarpeen huomioiden. Yhteistyötä on tehty verkostopalavereiden sekä muun yhteydenpidon merkeissä. Verkostoyhteistyön keskiössä on asiakkaan tukeminen hänen elämässään keskeisten teemojen eteenpäin viemiseksi. Verkostoyhteistyö voidaan jakaa kolmeen työskentelyn näkökulmasta keskeiseen osa-alueeseen: Y YHTEISTYÖ ASIAKASASIOISSA

Yhteistyötä on tehty aktiivisesti sosiaali- ja terveystoimen sekä työllisyyden palveluiden edustajien kanssa. Myös muut asiakkaan elämässä keskeisesti mukana olevat tahot ovat tarpeen mukaan olleet työskentelys-

sä mukana mm. etsivä nuorisotyö, tuetun asumisen palvelut, starttipajat, Kelan kuntoutuspalvelut, kuntoutuslaitokset sekä muut nuorten elämään keskeisellä tavalla liittyvät palvelut. Y YHTEISTYÖ HANKKEEN NÄKYVYYDEN JA ASIAKASOHJAUKSEN NÄKÖKULMASTA

Luontopolkua eteenpäin -hanke on vuosien varrella jalkautunut aktiivisesti kertomaan nuorten parissa työskenteleville tahoille sekä nuorille hankkeen toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista. Yhteistyön kautta hankkeeseen on ohjautunut nuoria mm. työllisyydenhoidon palveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista, alueen muilta työpajoilta sekä starttipajoilta, kouluista, kuntoutuspalveluista, tue-

tun asumisen palveluista, etsivän nuorisotyön sekä muiden nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kautta. Y YHTEISTYÖ SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN SEKÄ TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN TUKEMISESSA Yhteistyötä sosiaalisen vahvistamisen ja työelämävalmiuksien edistämisen näkökulmasta on tehty niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Erilaiset yhteistyöhankkeet sekä tutustumiskäynnit ovat olleet puolin ja toisin hyödyllisiä. Yhteistyöhankkeiden ja tutustumiskäyntien kautta nuoret ovat saaneet kokemuksellisesti tutkia tulevaisuuden polkuja uravaihtoehtojen näkökulmasta.

”Nuorella ei ollut päivätekemistä ja hän kaipasi mielekkyyttä päiviin. Nuori tarvitsi tsemppausta ja pos. palautteen kautta onnistumisen kokemuksien saamista. Hän halusi myös treenata ryhmässä toimimista.” ”Ei tekemistä päivissä, ei tiedä, mitä haluaisi tehdä tai opiskella. Tukea tarvinnut päivärytmin löytymiseksi, tullakseen tietoiseksi

Millainen rooli Luontopolkua eteenpäin hankkeella on ollut Pirkanmaan palvelutarjonnassa vuosina 2013– 2015? Y

Kuinka Luontopolulla on vastattu tuen tarpeisiin:

Poimintoja yhteistyötahoilta kerätyistä palautteista:

Nuoren tilanne Luontopolulle tullessa:

erilaisista mahdollisuuksista jatkoa varten. Tarvinnut turvallista, riittävän pientä ympäristöä.” ”Nuoren tilanne oli sekava, koulu jäänyt kesken ja suunta ja jaksaminen hukassa.”

”Hyvin. Nuori on ollut tyytyväinen saamaansa tukeen. Hän on myös kokenut olevansa energisempi. Nuoren sos.taidot ovat kohentuneet ja hän on saanut hitusen lisää rohkeutta.” ”Jatkopolku on löytynyt. Jakson aikana opittu työelämässä vaadittavia valmiuksia. On vaadittu mm. poissaoloista lääkärintodistuksia tai joustavasti ainakin selvittämään syyt.” ”Nuori löysi suunnan, kipinän ja jaksamista, lähti opiskelemaan ja valmistui ammattitutkintoon.” ”Nuori on saanut tunteen siitä, että pärjää ja osaa, kuuluu johonkin. Että apua ja tukea saa, kun sitä on valmis ottamaan vastaan. Hyväksytään sellaisena kuin on. Helpotusta siihen ahdistuksen tunteeseen, että yksin pitäisi osata löytää jatkopolku.” ”Toiminta tuntuu myös intenssiivisemmältä, ongelmiin päästään ehkä puuttumaan siksi paremmin.”

”Tampereella ei ole toista luonnonläheistä työpajaa kun Luontopolku. Itse uskon luonnossa liikkumisen ja raittiin ilman auttavan stressin lievityksessä ja alakulon voittamisessa.” ”Ainut laatuaan. Uskon, että tekemällä asioita yhdessä (etenkin luonnossa) nuorten aikuisten on mm. helpompi muodostaa sos. kontakteja ja ‘avautua’ tietyllä tapaa.” ”Polulla nuoret pääsevät tekemään ja kokemaan asioita, joita muutoin monet tuskin tekisivät. Monen nuoren haaste on kotiin jääminen sohvalle esim. pelien

Y ”Tosi

”Luontoelementin mukaan tuominen työllistymisen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen välineenä merkityksellinen ja omasta näkökulmastani toimiva ‘konsepti’ monen asiakkaan kohdalla.” ”Kukaan muu ei järjestä vastaavaa toimintaa. On hienoa että on toiminnallista tekemistä, joka ei ole kytkeytynyt käsitöihin eikä tiettyyn ammattitaitoon (autonkorjaus tms). ”Mikään muu ei tarjoa samalla tavalla intensiviistä, liikkuvaa ja toiminnallista työmuotoa nuorille.”

Millaiset nuoret yhteistyötahojen näkökulmasta hyötyvät Luontopolkua eteenpäin hankkeesta: Y

”Etenkin hieman ujot tai arat. Sos. kontakteja kaipaavat. Nuoret, joiden

erilainen ja hyvä työpaja.

Hyvät ohjaajat ja kivaa tekemistä” pariin, joka aiheuttaa alakuloisuuden ja saamattomuuden tunteen ikävän kierteen. Kun nuori pääsee tekemään ja onnistumaan, on kotoa lähtö polunkin jälkeen tod. näk. helpompaa.”

vaarana on jumiutua kotiin. Nuoret, jotka nauttivat tekemisestä.” ”Erityisesti elämänhallinnassa tukea tarvitsevat nuoret, joilla myös haasteita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä hyötyvät.”

7.2.KESKEISET TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT YHTEISTYÖTAHOT VUOSINA 2013–2015

Vtopolkua

erkostoyhteistyö on ollut Luoneteenpäin hankkeessa merkittävässä roolissa. Hankkeen sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta verkostoituminen, niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti on ollut äärimmäisen tärkeää laadukkaan ja monipuolisen toiminnan rakentamisessa pitkä- ja lyhytkestoisiinkin ryhmiin. Yhteistyössä on voimaa! Y

ETAPIN TYÖPAJAT JA PROJEKTIT

Olemme hyödyntäneet Etapin omia työpajoja kiertävien pajapäivien muodossa. Muiden työpajojen työvalmentajat ovat ohjanneet pajallaan nuoria oman alansa töihin. Pajajaksoon on kuulunut myös terveystapaaminen Etapin terveyspisteen työntekijöiden kanssa, jolloin on ollut mahdollista saada terveyteen liittyvää ohjausta. Terveyspisteellä on ollut kaksi työntekijää, psykiatrinen sairaanhoitaja/ elämäntaidonvalmentaja sekä terveydenhoitaja. Työttömien terveyspiste on jatkanut vuoden 2015 alusta Rasti - Voimavarapiste työttömille - nimellä.

Etapin mediapajan sekä puupajan työvalmentajat ovat tuoneet hankkeeseen osaamista myös valokuvauksen tekniikkakurssin muodossa. Puupajan työvalmentaja on järjestänyt “tule kuvatuksi sellaisena kuin haluat” -teemapäiviä hankkeessa. Y

TREDU LÄHIHOITAJAOPINNOT

Pirkanmaan seikkailukasvatusverkostossa virisi opettaja Helena Saarniston kanssa vuonna 2014 ajatus yhteistyöhön Tampereen seudun ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoiden ja Luontopolun kesken. Tavoitteena yhteistyöhankkeessa oli Luontopolkua eteenpäin -hankkeen puolelta päästä nuorten kanssa tutustumaan käytännön tekemisen kautta lähihoitajaopintoihin, erilaisiin ammatteihin sekä työllistymismahdollisuuksiin. Tavoitteena oli myös vahvistaa työelämäsekä projektityöskentelytaitoja käytännön asiakasprojektin kautta. Yhteistyöhankkeessa järjestettiin kaksi metsäseikkailupäivää, joista toinen kohdistui hervantalaisen Satoramin päiväkodin lapsille ja toinen

Koukkuniemen vanhainkodin vanhuksille. Sisällöllisestä suunnittelusta sekä päivien varsinaisesta toteutuksesta vastasivat Luontopolun nuoret yhdessä lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. Hankkeen tapahtumat saivat kohderyhmiltä valtavan paljon kiitosta ja positiivista palautetta. Kokonaisuudessaan hank-

Y ”Olen

tamisen näyttökokeessa. Yhteistyön kautta nuoret ovat tutustuneet hyvin käytännönläheisellä tavalla koulutukseen sekä näyttötilanteisiin koulumaailmassa. Nuoret ovat päässeet osaltaan myös arvioimaan näyttötilanteita ja opiskelijoiden toimintaa oppaina.

aina pit änyt luonnossa oleskelusta,

se on luultavasti myös auttanut lisäämään itseluottamustani ja rohkeuttani”

keet herättivät pajalla mielenkiintoisia pohdintoja elämästä mm. eri-ikäisten ihmisten kohtaamisesta, työstä sosiaali- ja terveysalalla, ihmisten oikeuksista, vanhenemisesta, omista taidoista ja vahvuuksista sekä urasuunnitelmista.

Y TREDU INTERNATIONAL WILDERNESS GUIDE SCHOOL Luontopolkua eteenpäin -hankkeen nuoret ovat päässeet tutustumaan luonnonvara-aloihin kuten erä- ja luonto-oppaan koulutukseen kansainvälisessä ympäristössä. Luontopolun nuoret ovat saaneet kunnian olla jo useampana vuotena myös kansainvälisten erä- ja luonto-opasopiskelijoiden asiakasryhmänä erä- ja luonto-opas-

MUUT ALUEEN PAJATOIMIJAT

TAKK

Opintovierailut Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen ovat kuuluneet Luontopolkua eteenpäin hankkeen ohjelmaan jo ensimmäisestä työpajaryhmästä saakka. Tutustuminen opiskelutarjontaan ja keskustelut alan opettajien kanssa ovat avanneet mukavalla tavalla näkymää opintojen suorittamiseen työpainotteisesti työpajaympäristössä. Y OSARAN MAATALOUSOPPILAITOS

Luontopolkulaiset ovat vierailleet Hämeenkyrössä säännöllisesti vuo-

sien varrella. Luonto- ja ympäristöalan opiskelijat ovat järjestäneet Luontopolkulaisille mielenkiintoisia toiminnallisia tututustumispäiviä. Toiminnallisuus, keskustelut sekä maaseutuympäristö ovat herätelleet pohdintoja mahdollisista tulevista koulutusvalinnoista. Y AHLMANIN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO

Luontopolkulaiset ovat käyneet tutustumassa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opetustarjontaan toiminnallisten päivien merkeissä. Luontopolkulaiset ovat tehneet myös yhteis-

Luontopolku on tehnyt Pirkanmaan alueen starttipajojen kanssa yhteistyötä. Luontopolku osallistui mm. Polun pajan organisoimaan kierrätystapahtumaan vuonna 2014. Luontopolkulaiset ovet tehneet tutustumiskäyntejä aktiivisesti Pirkanmaan eri pajoille. Vierailuja on tehty säännöllisesti mm. Siltavalmennuksen pajoille, Tampereen kaupungin Pajastolle sekä Legioonateatteriin. Nuorisokeskus Marttisten starttipajan kanssa olemme tehneet yhteistyötä yhteisten retkien merkeissä. Vierailujen aikana on virinnyt keskusteluita mm. jatkopolkumahdollisuuksista eri kunnissa.

työprojekteja Ahlmanin kanssa mm. puutarhakarkulaisten torjunnan sekä niittytalkoiden merkeissä.

Y NUOTTA-VALMENNUKSET (SUOMEN NUORISOKESKUKSET: MARTTINEN, METSÄKARTANO, VILLA ELBA, ANJALA)

Luontopolkua eteenpäin hanke on osallistunut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Nuotta-valmennukseen eri puolilla suomea. Nuottavalmennus on ollut nuorten työpajoille maksutonta sosiaalista vahvistamista edistävää seikkailullista leiritoimintaa. Leirit ovat tarjonneet Luontopolun nuorille mahdollisuuden uusiin elämyksiin, kokemuksiin sekä elämän kysymysten pohtimiseen uudessa ympäristössä.

Y ”Mahtavia

retkien järjestämisessä Luontopolun nuorille suosittuja ovat olleet karpalo- ja lakkasuoreissut sekä pyöräretket kaupungissa. Ilmarin johdolla Luontopolkulaiset ovat päässet myös tekemään luontoon liittyviä töitä erilaisten talkoiden merkeissä, mm. talkoilemalla rankametsällä talven polttopuita vähävaraisille perheille sekä osallistumalla syystalkoisiin seurakunnan leirikeskuksilla. Tampereen ev.lut. seurakunta on tarjonnut koko hankkeen ajan nuorille maittavan aamupalan, jonka johdosta olemme voineet aloittaa aamut päivän tärkeimmällä aterialla. Säännöllisen rutiinin kautta osa nuorista on pajajakson lopulla huomannut, että aamupalasta on tullut luonnollinen osa aamurutiineja.

kokemuksia, hienoja tarinoita,

enemmän rohkeutta ja itseluottamusta”

Y TAMPEREEN EV.LUT SEURAKUNTA Tampereen ev.lut. seurakunta on resurssioinut hankeeseen yhden työntekijän työpanoksen yhtenä päivänä kuussa/työpajajakso. Seurakunnan edustaja Ilmari Karjalainen on ollut aktiivinen mm. erilaisten yhteisten

Y FINGER YURT

Luontopolkua eteenpäin -hanke on tehnyt yhteistyötä Pirkanmaalaisen perinteisiin käsityömenetelmiin keskittyvän jurttayrityksen, Finger Yurtan kanssa. Luontopolkulaiset ovat päässeet tutustumaan perinteiseen

käsityöammattiin tekemisen kautta mm. talkoilemalla jurttien valmistuksen tiimoilta. Talkoopäivät ovat avanneet uusia näkökulmia mahdollisuuksiin lähteä rakentamaan polkua oman näköiseksi. Y PIRKANMAAN MARTTOJEN LASTEN PUUTARHA PIPARMINTTU SEKÄ KOULUTUKSET

Luontopolkua eteenpäin -hanke on tehnyt yhteistyötä Pirkanmaan Marttojen kanssa mm. talkoilemalla Lasten puutarha Piparmintussa puutarhatöiden parissa. Luontopolkulaiset ovat myös osallistuneet Pirkanmaan Marttojen koulutuksiin, mm. “Kukkaron herraksi

-päivä” sekä “Ota rahat haltuun” -luentoon. Y EKOKUMPPANIT:

Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa on pohdittu myös kestävän kehityksen teemoja ja arjen valintatilanteita. Hankkeessa on käynyt säännöllisesti Ekokumppaneiden edustaja pitämässä kestävän kehityksen teemaluentoja.

Y NUORILLE SUUNNATTUJA PALVELUITA:

Luontopolkulaiset ovat vierailleet säännöllisesti Nuorten talolla tutustumassa nuorille suunnattuihin palveluihin ja

mahdollisuuksiin. Luontopolun tyttöjen kanssa olemme vierailleet myös Tyttöjen talolla. Y

LUONTOKOULU KORENTO

Tampereen kaupungin Luontokoulu Korentoon luontopolkulaiset ovat käyneet tutustumassa mm. luontoon liittyvien työkokeilumahdollisuuksien ja Luontoon liittyvien ammattien näkökulmasta. Tutustumiskäyntien aikana olemme saaneet kunnian tutustua myös Luontokoulun metsään ja luontoon.

Y PIRKANMAAN ALUEPELASTUSLAITOS Luontopolun arkeen liittyy tärkeänä osana myös erilaisten tapahtumien / retkien suunnittelu. Turvallisuustaitojen näkökulmasta olemme käyneet kouluttautumassa Pirkanmaan aluepelastuslaitoksella alkusammustuskoulutuksessa. Koulutuksen yhteydessä on keskusteltu myös retkeilyyn ja arkeenkin liittyvistä paloturvallisuustaidoista. Päivien aikana olemme tutustuneet myös Pirkanmaan palolaitoksella työskentelevien ammatteihin.

kolme järjestelmäkameraa sekä muuta kuvauskalustoa. Lahjoitetut kamerat ovat olleet hankkeessa Luontopolkua eteenpäin -hankkeskeinen resurssi ja tärkeessa on järjestetty vuokeä osa voimavaratyössittain maastopainoittei”Koulutukset ovat kentelyä sekä hankkeen sia ensiapukoulutuksia tärkeä osa kansalaismainontaa niin nuorosana turvallisuus- ja ten kirjoittaman blogin kansalaistaitoja. Koulutaitoja ja vaatimuksena muodossa kuin sosiaatukset ovat tärkeä osa myös useaan työpaikliseen mediaan ladatkansalaistaitoja ja vaatikaan.” tujen kuvien muodossa. muksena myös useaan Early learningin lahjoittyöpaikkaan. Ensiaputaitamilla kameroilla otettuja dot lisäävät turvallisuutta kuvia on myös tämän julkaisun maastoretkillä ja ryhmän tietoisivuilla. suutta retkeilyn turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Y MATTI VERKASALO JA RETKEILYYN LIITTYVÄT TEEMAPÄIVÄT SEKÄ Y KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSLEIRIT KUNTAYHTYMÄ Y EA1-KOULUTUS

Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä sekä Luontopolkua eteenpäin -hanke järjestivät yhteistyössä seikkailukasvatuksen valmentavan koulutuksen (40 t) sekä eräruokailu ja -turvallisuuskoulutuksen (60 t). Koulutukseen liittyi olennaisena osana Hetta-Pallas-vaellus yhdessä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijoiden kanssa. Y

EARLY LEARNING

Helsinkiläinen Early Learning -yritys on tukenut Luontopolkua eteenpäin -hanketta vuodesta 2013 lahjoittamalla hankkeeseen vuosien varrella

Vapaalaskija Matti Verkasalo on toiminut vapaaehtoistyöntekijänä Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa luontoon ja retkeilyyn liittyvien teemapäivien sekä leirin vetäjänä. Matin opastuksella nuorille on avautunut mielenkiintoinen ikkuna talvisiin retkeily- ja selviytymistaitoihin. Toteutimme talvella 2014 igluleirin yhteistyössä Matin kanssa. Arjesta poikkeava, kaikille uusi ja fyysisesti haastavakin igluleiri oli nuorille mieleenpainuva ja positiivinen kokemus, jonka kautta syntyi oivalluksia, mitä merkitsee tiimityöskentelyn ja ryhmän voima yhteisen tavoitteen saavuttamisessa.

7.3. MARTTISEN NUOTTA-VALMENNUKSEN KOKEMUKSIA LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN- PAJAN TOIMINNASTA

Ekesään

nsimmäiset kokemukset liittyvät 2014 kun Luontopolkua eteenpäin- paja tuli päiväretkelle Nuorisokeskus Marttiseen. Pajan ohjelmassa oli tuolloin yläköysirata ja makkaranpaisto tulilla. Tällöin kerroimme pajan ohjaajille Nuotta-valmennukses-

ta, joka olisi maksutonta nuorisopajoille ja etsivän nuorisotyön ryhmille. Niina Rautiainen innostui ajatuksesta ja jo saman kesän aikana tuli ensimmäinen ryhmä Nuotta-valmennukseen. Ryhmäläisistä huomasi heidän tavoitehakuisuutensa ja tämän

takia valmennus toiminnallisin metaitoja, koetelleet rajojaan ja oppineet netelmin oli erittäin hedelmällistä. itsestään uutta pajajaksojen aikana. Pajalaiset olivat hyvin vastaanottaOlemme olleet yksi etappi polulvaisia ja myös vastuuntuntoisia. Näki la, yksi helmi ketjussa, joka on ehkä että he olivat lähteneet mukaan auttanut nuorten polun rakenheitä motivoivaan toimintumiseen. Heidän elämäntaan. polulleen varmasti tulee Luontopaja on käytpaljon muitakin helmiä tänyt Nuottavalja rakennusaineita, ”Pajalaiset olivat mennusta tämänkin joiden kautta he saahyvin vastaanjälkeen ja näilläkin vat suuntaa elämäänottavaisia ja myös kerroilla toiminta heisä. Viimeisin valmenvastuuntuntoisia.” dän kanssaan on ollut nus oli tämän vuoden helppoa ja miellyttävää. kesäkuussa. Muutama pajalainen oli On ollut ilo olla mukuulemma päässyt opiskekana yhteistyökumppanina lemaan nuorisoalaa sekä toisen pajan kanssa tukemassa paasteen koulutukseen että ammattijanuorten arkea, itsetuntemusta ja korkeakouluun. Tämä oli tietenkin olla tuomassa toivoa tulevaisuuteen. suuri ilo huomata. Näin ollen voisi yhYhteistyö sekä pajan nuorten että teistyökumppanina sanoa, että pajan ohjaajien kanssa on ollut helppoa ja tavoitteet ovat toteutuneet erittäin luontevaa sekä samalla myös erittäin hyvin. Kun nuori löytää paikkansa ja palkitsevaa. merkityksen elämälleen, löytää suunnan sekä elämälle että ammatillisesti, voidaan sanoa työn tehdyn hyvin. Luontopajan nettisivujakin olen käynyt katselemassa ja siellä on ol- Mika Tenetz lut kuvia todella hienoista reissuista. Nuotta-koordinaattori Pajalaiset ovat selvästi saaneet uusia Nuorisokeskus Marttinen

8. VOIMAVAROJEN LÄHTEILLÄ Matka omaan itseen

L keen

uontopolkua eteenpäin -hankkohderyhmän nuoret ovat 16–29-vuotiaita nuoria. Laaja ikäjakauma on vaikuttanut positiivisella tavalla ryhmän rakentumiseen myös nuorilta saadun palautteen näkökulmasta. Erilaiset elämänkokemukset ovatkin muodostuneet ryhmän voimavaraksi ja rikkaudeksi. Luontopolkua eteenpäin -hankkeen voimavaratyöskentelyssä keskeisessä roolissa ovat itsetuntoon ja itsetuntemukseen liittyvät näkökulmat. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toiminnallisten menetelmien kautta tapahtuva oman itsen tutkiminen lisää tietoisuutta omista vahvuuksista, kasvun mahdollisuuksista sekä kyvystä kohdata onnistumisia ja epäonnistumisia. Nämä kaikki vaikuttavat itsearvostukseen ja suhtautumisessa omaan itseen. Terveen itsetunnon omaava ihminen tiedostaa vahvuutensa ja arvostaa niitä. Hän uskaltaa samalla myöntää omat heikkoutensa ja kehittämishaasteensa antamatta niiden kuitenkaan liiaksi vaikuttaa omaan itsearvostukseensa ja tapaan nähdä itsensä. Epäonnistumisten ja pettymysten sietäminen

ovatkin Keltinkangas-Järvisen mukaan itsetunnon keskiössä. Tarkasteltaessa mielenterveyttä ja siihen olennaisesti vaikuttavia näkökulmia törmäämme väistämättä itsetuntoon. Itsetunto vaikuttaakin keskeisellä tavalla sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen, hyvinvointiimme sekä mielenterveyteemme. Itsetunto vaikuttaa olennaisella tavalla myös elämän valintatilanteissa. (Toivakka & Maasola 2011, 15.) Luontopolkua eteenpäin -hankkeen ryhmätoiminnoissa työskentely on vuorovaikutteista: nuori – ryhmä – työntekijät. Erityisen tärkeä merkitys tässä yhtälössä on vertaissuhteilla: tulla hyväksytyksi omana itsenään, osana ryhmää / yhteisöä, saada positiivista palautetta ja löytää omia vahvuuksia sekä voimavaroja ryhmässä saadun palautteen ja vuorovaikutuksen kautta. Opimme jatkuvasti omasta itsestämme vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja näin rakennamme kuvaa itsestämme. “Minulla on rohkeutta, pystyn luottamaan muihin ihmisiin ja minulla on kykyä jatkaa omaa polkuani.” Positiiviset kokemukset ryhmässä sekä hyväksytyksi tuleminen omana itsenä, osana ryhmää, kasvattavat uskoa

omaan itseen. Luontopolulla toiminta painottuu ryhmässä toimimiseen, jonka kautta vuorovaikutustaidot vahvistuvat luonnollisen tekemisen kautta. Jokaisella ryhmän jäsenellä on oma vastuu ryhmän toiminnassa sekä työpajan arjessa. Vastuun antaminen sekä positiivinen kannustaminen työskentelyssä ovat avaimia myös vastuun ottamiseen. Tunne siitä, että minuun uskotaan, vahvistaa arvokkuuden tunnetta ja luottamusta itseen.

Y ”Loistavaa

Elämänkokemukset vaikuttavat vahvasti siihen, millaisen kuvan itsestämme rakennamme. On tärkeää muistaa, että itsetuntemus ja itsetunto eivät ole pysyviä käsitteitä. Läpi elämän opettelemme tuntemaan itseämme paremmin ja löydämme itsestämme uusia puolia. Itsetuntemuksen kehittymisen edellytys on kokemuksen re�lektointi. Mitä tänään olen oppinut ja millainen merkitys opitulla on oman elämäni kannalta? (Toivakka & Maasola 2011, 27.)

väinen sitoutuu, päivärytmii jne. “ “Aluksi jännitti miten uskaltaa olla ihmisten kanssa, opin kuitenkin valtavasti itseluottamusta ja rohkeutta ja että asioita voi sanoa ääneen.” Pysähtyminen oman itsen äärelle vaatii hiljaisuutta ja liiallisten ärsykkeiden purkamista ympäriltämme. Kiireisen arjen keskellä voi olla haastavaa pysähtyä hetkeksi ja ottaa aikaa omalle itselle, vaientaa ylimääräinen häly ympäriltämme ja rauhoittaa keho tähän

hetkeen. (Toivakka & Maasola 2011, 28) Luontopolkua eteenpäin hankkeen ryhmätoiminnoissa on saatu hyvää palautetta luontoympäristön vaikutuksesta kehon ja mielen rauhoittamiseen sekä elämän pohtimiseen luontoympäristössä. Nuorten kommentteja luonnon merkityksestä työskentelyssä: “Se rauha joka löytyy metsässä ollessa on hyvä yrittää opetella löytämään myös kaupunkiympäristössä.”

tukea! Ilman ohjaajia en olisi

tässä loistavassa mielentilassa. Koulukin alkaa ja kaikkea. Elämä hymyilee!”

“Hyvä ryhmä mahdollistaa aitouden ja rehellisyyden ja on helpompi käsitellä myös henkilökohtaista elämää. Mahdollistaa eri juttujen toteuttamisen, mitä yksin ei pysty. Luottamus kasvaa pikkuhiljaa. 3 kk maaginen raja asioille.” ”Kiitos. On mukavaa tuntea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on.” Aloittaminen ja askeleen ottaminen voi alkuun tuntua haastavalta, mutta lopulta se voi kannattaa: “Sattuu mahaan, ahdistaa, heikottaa, paleltaa (toisaalta!), tuntuu rennolta, kiva porukka, ei niin pelottavaa, uutuuden viehätys”

Joudumme tai paremminkin saamme rakentaa käsitystämme itsestämme aktiivisen työskentelyn kautta. Valmiita vastauksia emme voi lukea kirjoista, vaan meidän on uskallettava lähteä tutkimusmatkalle omaan itseemme löytääksemme edes pienen hippusen verran totuutta siitä keitä me olemme. Matkalla on hyvä tiedostaa, että myös huominen on uusi seikkailu elämän polulla. Aika-ajoin matkan tekeminen voi myös pelottaa: “Jos ei vaikka löydäkkään uutta suuntaa elämälleen.” “Jännittää sitoutua, tai oonks kykene-

MIELENTERVEYSSEURA. Mielenterveyden käsi (2015). Saatavissa: http://www.mielenterveysseura.�i/�i/julisteet/mielenterveyden-käsi

“Luonto on vaikuttanut hyvällä tavalla, mieli ja jaksaminen parempi luontopäivien jälkeen.” “Mieliala noussut huimasti. Tykkäsin aiemmin muutoin olla pihalla paitsi vesisateella. Nyttemmin viihdyn ulkona vaikka sataisi vettä.” ”Luonto on tullut tutummaksi ja läheisemmäksi. Luonto on ollut tärkeä [minulle], mutten osaa oikein itse lähteä metsään. Olen oppinut ja tutustunut luontoon ja se on ihanaa. Luonto on terapeuttista.” Luontopolulle tulevilla nuorilla valtaosalla on kaipuu luontoon, mikä nousee kerta toisensa jälkeen jo alkuhaastattelussa esiin. Kaipuu luontoon voi osaltaan olla kaipuuta päästä pois hetkeksi nykyyhteiskunnan ärsykkeiden sekamelskasta: somesta, netistä, puhelimista ja jatkuvasta tarpeesta olla tavoitettavissa sekä reagoida nopeasti ärsykkeisiin. Luonnossa ollessa olet rauhassa, tässä ja nyt. Nuotio rätisee, voit uppoutua pitkäksikin aikaa tulen liekkien seuraamiseen ja unohtaa muun. Voit hetkeksi päästää irti “kaupunkielämän” vauhdikkaasta arjesta, rentoutua, olla tässä ja nyt.

Voimavaratyöskentely

Luontopolkua eteenpäin -hankkeen ryhmätoiminnoissa merkittävällä sijalla on ollut voimavaratyöskentely. Voimavaratyöskentely on nivoutunut työpajan arkeen ja se on matkassa mukana kaiken aikaa. Toiminnan ja tekemisen kautta py-

sähdymme pohtimaan omaa elämää, voimavaroja sekä vahvuuksia. Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa on testattu pitkien työpajajaksojen rinnalla myös lyhyempikestoisia voimavararyhmiä, joissa työskentely on rakentunut pitkien työpajaryhmien voimavaratyöskentelyn pohjalta. Luontopolkua eteenpäin hankkeessa työskennelleen Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen opiskelijan Jere Harjulan mietteitä syksyllä 2015 järjestetystä voimavararyhmästä: Nuorten sosiaalista vahvistamista tapahtuu paljolti ryhmässä toimimisen seurauksena. Jokainen huomioidaan yksilönä ryhmässä ja eteneminen voimavarojen kanssa tapahtuu omassa tahdissa. Ryhmässä nuoret saavat apuvälineitä tunteiden sekä itsensä ilmaisuun mm. keskustelun ja kuvakorttien avulla. Toiminta painottuu yksilön ja ryhmän voimavarojen kartoittamiseen. Nuori saa vahvan yhteisöllisyyden kokemuksen toimiessaan ryhmässä sekä vertaistukea muilta voimavaroja tarvitsevilta nuorilta. Pyrimme luomaan mahdollisimman luottamuksellisen, avoimen, tasa-arvoisen, turvallisen ja suvaitsevaisen ilmapiirin erilaisten ryhmäytymistehtävien avulla sekä keskustellen. Ammattieettisyys, avoin re�lektio, kestävä kehitys ja työhön soveltuva arvomaailma varmistavat ohjaajien puolelta tulevan innostuksen ja kiinnostuksen voimavararyhmään sekä nuoriin.

Keskusteluissa havainnoitiin itseä ja tunteita, opittiin ajattelemaan luovasti konkreettisia asioita, kartoitettiin omaa elämäntilannetta ja ohjattiin keskustelua ratkaisukeskeisesti niin, että nuori itse pääsi miettimään asialle sopivaa ratkaisumallia. Keskustelut olivat usein hedelmällisiä ja jatkuivat pitkään. Ryhmän ohjaamisen sisältöä ei fokusoitu koulu- tai työkeskeiseksi, mutta ne nousivat oma-aloitteisesti ryhmältä esiin.

Monipuolisuus ja erilainen tekeminen on motivoinut nuoria käymään ryhmässä säännöllisesti, vaikka kaikki tekeminen ja ryhmässä käyminen on ollut vapaaehtoista (ei sitoumuksia tai sopimuksia). Palautteen ja havainnoinnin pohjalta nuoret vahvistuivat hyvin sosiaalisesti sekä aktivoituivat itse miettimään omia jatkopolkujaan. Tunteet nuorilla ryhmän jälkeen olivat tällaisesta toiminnasta positiivisia.

Arki meets työelämä

den käsi on hyvin esillä asiat, joihin pystymme itse vaikuttamaan. Kyseiset osa-alueet liittyvät olennaisesti Elämänhallinta ja hyvinvointi ovat elämänhallintaan. Luontopolulla toiläsnä arjessa ja vaikuttavat keskeiminnan kautta otetaan esiin asioita, sesti elämäämme. Elämänhallinnan jotka liittyvät yllä olevaan. Toimintaidot antavat välittömän palautteen nallisuuden ja ref lektoinnin kautta toiminnan / toimimattomuuden kauttuodaan kasvun ja oppimisen koketa. Ne ovat kykyä vaikuttaa omaan muksia näkyväksi. elämään ja toimia arjessa. (Kivelä & Nuoren kommentti leiriltä siitä, Lempinen 2009, 12) miten voi hyödyntää oppimiaan asioiLuontopolulla arjen sujuvuuteen ta arjessa: liittyviä asioita tuodaan päiviin ”Pitänee lopettaa vaiheitoiminnan kautta. Esimerlu ja tarttua mahdollikiksi päivä aloitetaan suuksiin.” aina aamupalan merSäännöllinen päikeissä. Usein aamu”Arjen hallinta on värytmi on myös pala jää nuorilla jotakin toiminnallista, komonelle vieras asia. kotona syömättä, Kolmen kuukauden mutta kokemuksen kemuksellista ja välitöntä aikana päivärytmiä kautta sen tärkeys palautetta antavaa.” tarvittaessa harjoipäivän kulkuun tutellaan ja mietitään lee konkreettisesti keinoja rytmin löytämiesiin. Vireystaso on eriseen. Osalla jopa vuosien lainen ja keskittymiskyky työttömyys on heilauttanut paranee syömisen myötä. vuorokausirytmin normaalista pääla“Oma suhtautuminen luontoon rakelleen ja joskus kolme kuukautta voi kaudella on vahvistunut, oman hyvinolla verrattain lyhyt aika saada rytvoinnin edellytykset koostuvat hyvinmi kääntymään. Pajan arjessa tämä kin yksinkertaisista asioista.” näkyy myöhästelyinä tai kokonaisina Oma elämänhallinta liittyy myös päivinä, kun nuori ei saavu paikalle. olennaisesti opiskeluun ja työelämäTärkeää onkin ottaa asia esiin nuoren taitoihin. Taitojen tulee olla tasapaikanssa ja pohtia, mitä asialle voidaan nossa, jotta jaksaa ja pystyy pärjäätehdä. mään ja keskittymään opiskeluun tai Kuinka voi hyödyntää oppimaansa työssä käymiseen. Suomen Mielenter(leiriltä) arjessa: veysseuran kaaviossa Mielentervey-

“Ehkä voin yrittää olla jämptimpi omassakin elämässä/arjessa.” Fyysinen kunto saattaa myös aiheuttaa arjessa jaksamiseen haasteita. Monelle viiden tunnin työpäivä on alussa haastava. Toiminnan kautta kunto usein kohenee kolmen kuukauden pajajakson aikana usein huomaamattakin. Vireystason ja jaksamisen kasvettua moni huomaa olonsa kohentuvan ja jatkaa työtä fyysisen kunnon edistämiseksi pajajakson jälkeenkin. Kaikki arjessa vaadittavat taidot liittyvät kokonaisuudessaan elämänhallintaan niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. “Talvella luonnossa liikkuminen on paljon mukavempaa kuin ennen, ja kun on hyvää seuraa niin mielellään lähtee luontoon retkeilemään. Opin löytämään itsessäni piilevää rohkeutta.”

IHMINEN TAVATTAVISSA – AIKAA NUORELLE Luontopolkua eteenpäin -hankkeen ryhmien loppupalautteissa nousee usein esiin yksilöllisen ohjauksen tarpeen merkitys ja määrä. Nuoret tuovat esiin, että yksilöohjausta ja mahdollisuuksia keskustella ammattilaisen kanssa voisi olla enemmänkin. Palvelujen siirtyessä sähköiseen muotoon on hyvä kuulla kohderyhmän tarpeita ja ajatuksia palveluiden tarpeesta. On ymmärrettävää, että on

helpompi keskustella tutun ihmisen kanssa kasvokkain, kuin esimerkiksi tuntemattoman työntekijän kanssa puhelimessa. Ammattilaisen näkökulmasta tullaan kohtaamisen, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen ytimeen. Kohtaaminen edellyttää, että tilanteessa mukana olevat ovat läsnä tilanteessa. Keskustelussa kuunnellaan, kuullaan ja vuorovaikutetaan. Osapuolet tekevät havaintoja ja muodostavat käsitystä meneillään olevasta tilanteesta. Nämä käsitykset ja tulkinnat vaikuttavat merkittävästi myös keskustelun laatuun ja syvyyteen, luottamukseen. Yhteinen ymmärrys rakentuu yhteisten kokemuksen, elämysten ja vuorovaikutuksen kautta. (Toivakka & Maasola 2011, 29.) Asiakkaan kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen erilaisessa työskentely-ympäristössä esimerkiksi luontoympäristössä tai toiminnallisuuden kautta on luonnollisempaa kuin asiakkaan kohtaaminen toimistossa, jossa parhaassa tapauksessa istumme virallisesti pöydän eri puolilla, työntekijä tietokoneruudun takana. Kokemukset ja elämykset tarjoavat mahdollisuuksia itsetutkiskeluun, itsensä haastamiseen sekä itsestä oppimiseen. Toiminta ja kokemukset yhdistävät ja luovat luottamusta nuoren ja työntekijän välille. Vuorovaikutteisessa tilanteessa mo-

lemmat osapuolet voivat oppia uutta. Leireillä ja retkillä karsiutuu ylimääräisiä rooleja, jotka vapauttavat tilaa tulla kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi omana arvokkaana itsenään. Myös

Y ”Olen

on tärkeää, että myös työntekijäkin uskaltaa kuunnella omaa itseä ja kertoa, jos raja on tullut vastaan. Vaikkapa osallistuminen korkean paikan harjoitukseen voi herättää saman-

tullut rohkeammaksi monissa asioissa ja

olen oppinut eri taitojen lisäksi tarkastelemaan elämää toisesta näkökulmasta.”

työntekijällä voi toiminnallisuuden kautta tulla vastaan tilanteita, joissa hän voi näyttää olevansa oma inhimillinen itsensä. Luontopolkulaiset ovat vuosien varrella osallistuneet Suomen nuorisokeskuksissa järjestettäviin Nuotta-valmennuksiin. Nuotta-valmennusten ohjelmassa ovat mm. tehtävien suorittaminen yläköysiradalla 8 metrissä, koskimelonta tai vaikkapa jäiseltä kalliolta laskeutuminen. Nuotta-valmennuksissa toiminnan järjestämisestä vastaavat nuorisokeskusten ammattilaiset ja näin oman ryhmänohjaajalle jää tilaa ottaa välillä erilainen rooli ryhmässä ja osallistua ryhmän toimintaan mukaan. Joskus vaikkapa kiipelytehtävät voivat haastaa ryhmänohjaajia tutkimaan myös omia rajoja. Ammattilaisen näkökulmasta ja asiakassuhteen

kaltaisia tunteita niin työntekijällä kuin ryhmäläisilläkin. Uskallanko? Omalla esimerkillään työntekijä voi näyttää käytännöntasolla mallia nuorelle oman itsensä kuuntelemisesta sekä rajojen asettamisesta. Samalla hän avaa itsestään inhimillisen puolen. Leirit ja retket tuovatkin yksilötyöskentelyyn uudenlaisen syvyyden ja näkökulman. Erilaiset ympäristöt kirvoittavat esiin joskus hyvinkin ennalta arvaamattomia keskustelun avauksia ja pohdintoja elämästä. “Kiitos tästä ryhmästä, teki joulukuustakin siedettävän. Ja kiitos, harvoin voi jollekulle puhua näin suoraan asioista, siitä on paljon apua.” “Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös meidän luontopolkumme. Kolmeen kuukauteen on mahtunut paljon kaikenlaisia uusia taitoja ja tietoja, menoa ja meininkiä, itkua ja naurua.”

Y LOPUKSI

L mintamallia

uontopolkua eteenpäin -hankkeen toilähdettiin kehittämään vahva näkökulma repussa siitä, että nuoret kaipaavat mielekästä, arjesta poikkeavaa tekemistä, jonka kautta vahvistua kokonaisvaltaisesti elämän eri osa-alueilla. Vuodet ovat vahvistaneet uskoa siihen, että kokemuksellinen oppiminen, luonto, sekä elämys- ja seikkailutoiminta — erityisesti kasvatuksellisesta näkökulmasta — ovat tehokkaita ja tuloksia tuottavia menetelmiä myös nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja näiden myötä myös työelämävalmiuksien ja työllistymisen edistämisen näkökulmasta. Hankkeen aikana on ollut ilo ja kunnia työskennellä nuorten kanssa, kulkea rinnalla hetken verran elämän polulla kannustaen, tukien ja oppien yhteisten kokemusten kautta uutta. On ollut mukava huomata luontoyhteyden merkityksen vahvistuminen ja nuorten voimaantuminen luonnossa ja luonnosta. Luonto tarjoaa kasvun tukemiseen vahvan ja mer-

kityksellisen tilan. Suomalainen luonto on tällä hetkellä meidän kaikkien hyödynnettävissä oleva, ilmainen voimavara, kunhan muistamme vaalia, kunnioittaa ja suojella sitä myös tuleviin vuosiin. Luontopolkua eteenpäin -hankkeen polku on ollut vauhdikas ja toiminnantäyteinen matka. Tuota matkaa kuvaamassa on nyt sinulla tämä julkaisu käsissäsi. Toivottavasti pysähdys Luontopolulla on ollut mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kokemus. Luontopolkua eteenpäin -hanke on saanut jatkorahoituksen vuosille 20162017 toimintamallin juurruttamistyön ja kestävän rahoituspohjan löytämiseen sekä toimintamallin eteenpäin viemiseksi. Kolmivuotisen kokemuksen myötä olemme entistä enemmän vakuuttuneita siitä, että Luontopolulla on annettavaa nuorten sosiaalisen vahvistamisen sekä sosiaalisen kuntoutuksen kentällä, niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Toivomme, että voimme jatkaa

myös tulevaisuudessa Luontopolun kehittämistyötä sekä nuorten tukemista matkalla, jota elämäksi kutsutaan. Suuri kiitos ja syvä kumarrus myös kaikille yhteistyötahoille ja opiskelijoille, joiden kanssa tiemme ovat kohdanneet vuosien varrella. Matka jatkuu kohti uusia seikkailuja! Julkaisu on hyvä päättää Luontopolun nuorten blogista poimittuun lauseeseen: “Vaikka nyt hyvästellään luontopolku, niin saadut opit ja mukavat muistot pakataan reppuun mukaan oman elämän polulle! Nähdään taas ystävät.”

Niina Rautiainen

Tampereella Projektipäällikkö, Luontopolkua eteenpäin -hanke

10. KIRJALLISUUTTA Kuntoutusportti. Sosiaalinen kuntoutus. http://www.kuntoutusportti.�i/portal/�i/kuntoutusmuodot/ laakinnallinen__ammatillinen__sosiaalinen_ja_kasvatuksellinen_kuntoutus/sosiaalinen_kuntoutus/. Viitattu 14.12.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaalityö. http://stm.fi/sosiaalityo viitattu 14.12.2015

Hämäläinen, J. 2004. Johdatus sosiaalipedagogiikkaan. Kuopio: Kopijyvä Järvikoski & Härkäpää, 2008. Kuntoutuksen perusteet. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö

Kivelä & Lempinen, 2009. Arki haltuun- Nuorten ryhmätoiminnan ohjaaminen. Kota ry. Turku Jeglinsky I., Karhula M., Autti- Rämö I. Kuntoutus -lehti 4/2013. Kuntoutusprosessi kuntoutujan arvioimana. Niemi, Kalevi . 2004. Sosiaalipedagogiikan yhteiskuntateoriat. Kuopio: Kopijyvä

Parvela, T. & Talvitie, V. 2013. Maukan ja Väykän pieni kirja ystävyydestä. Helsinki: Tammi

Pentti Hiltunen,1997. Liikunnan iloa. Keuruu: Otavan Kirjapaino

Pirkanmaan ELY-keskus. Pirkanmaan työllisyyskatsaus 2012.

Pirkanmaan ELY-keskus 2015. 1207/ työnhakijat ammatin, koulutuksen, diagnoosin, kielen ja kansalaisuuden mukaan, muuttujina vajaa vuosikeskiarvo, sukupuoli, ikäryhmät, koulutus (1), kunta ja muuttujat. 837 Tampere, työnhakijoita laskentapäivänä. Telemäki, M. 1998. Johdatus seikkailukasvatuksen teoriaan. Oulu: Oulun yliopistopaino

Toivakka, S. & Maasola, M. 2011. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Juva: Bookwell Oy.

Nuotion valossa tulevaisuus kirkastuu