Expatrium 74 by Expatrium

EXPATRIUM Ulkomailla asuvan suomalaisen lehti

Nro

Huhti-kesäkuu 2012

Verkostot

Yhdessä olemme enemmän VEROILMOITUS 2011 -OPAS PÄIVÄKOTIIN ULKOMAILLA KOTI KEHITYSMAASSA SUOMEA DIPLOMAATEILLE DOHA

+ Neuvontapalvelu - asiantuntija vastaa

PÄÄKIRJOITUS

Yhdessä olemme enemmän

S ”Vaikka moni asia on toisin kuin kotimaassa, ovat vuodet kehitysmaissa taatusti elämää rikastuttavia. Kehitysmaahan muuttavan ei kannata asettaa odotuksiaan kovin korkealle. Myönteinen ja utelias asenne auttaa sietämään yllätyksiä, joita jokainen kohtaa muodossa tai toisessa.”

EXPATRIUM 74

uomalaiset ovat kautta aikojen hakeutuneet ulkomailla maanmiestensä seuraan. Suomalaisuus yhdistää niissä maissa, joissa eletään meille eksoottisissa olosuhteissa, joissa kieli vaikeuttaa tutustumista paikallisiin ja joissa suomalaisia on vähän. Erityisesti muita suomalaisia kaipaa silloin kun verkostoituminen paikallisten kanssa on vasta alkutekijöissään ja tiedon tarve asettautumisen helpottamiseksi on kuumimmillaan. Kokeneempi maanmies on tilanteessa paras apu ja tiedon lähde. Suomalaiset naisetkin ovat verkostoituneet eri maissa ja kaupungeissa. Toimittaja Silja Hurskainen selvitti mitkä ovat syyt naisten kokoontumisille tai tarpeet yhteydenpidolle. Kaikki naisverkostot eivät tapaa välttämättä todellisessa elämässä, vaan toiminta on rajoitettu yhteiseen sähköpostilistaan tai facebooksivustoon. Tärkeään asemaan näyttää nousevan tietojen ja kokemusten vaihtaminen, tapahtuupa se sitten verkossa tai kahvikutsuilla (s. 41-44). *** Olemme urheilukansaa, joten hikitreenejä ei jätetä ulkomaillakaan. Monien on tosin pakko panna tuttu urheiluharrastus naftaliiniin, kun hiihto tai avantouinti ei suju aavikolla eikä lenkkeily onnistu betoniviidakon ilmansaasteissa. Tilalle kannattaakin valita paikallisia lajeja, kuten jooga Intiassa tai kaupunkipyöräily Kiinassa (s. 27-29). Kodin siirtäminen kehitysmaahan ei suju ihan samoilla rutiineilla kuin länsimaihin. OTK, varatuomari Martina Kass on asunut perheensä kanssa vuosia niin Afrikassa kuin Aasiassakin. Vaikka moni asia on toisin kuin kotimaassa, ovat vuodet kehitysmaissa taatusti elämää rikastuttavia. Kass tietää, ettei muuttajan kannata asettaa odotuksiaan kovin korkealle. Myönteinen ja utelias asenne auttaa sietämään yllätyksiä, joita jokainen kohtaa muodossa tai toisessa. Kotimaassa voi myöhemmin muistella mitä eksoottiset ruoat voivatkaan parhaim-

millaan ja pahimmillaan olla ja miten länsimaissa tuntemattomista terveysongelmista selvittiin (s. 30-35). *** Toimittaja Satu Rämö kyseli miten perheen nuorimmaisten päivähoito on järjestetty eri maissa tai onko sitä järjestetty millään tavoin. Suomessahan lainsäädäntö takaa jokaiselle lapselle hoitopaikan. Samaa subjektiivista päivähoitooikeutta ei löydy läheskään kaikkialta. Monissa maissa alle kouluikäisen lapsen työssäkäyvät vanhemmat joutuvat turvautumaan yksityiseen päivähoitoon, joka ei ole todellakaan ilmaista (s. 36-40). Maahan juuri muuttanut tai eri kulttuureista kiinnostunut matkailija pääsee sisälle maahan ja sen tapoihin tapaamalla kielitaitoisia paikkakuntalaisia. Heitä löytää erilaisista internetissä toimivista yhteisöistä. Toimittaja Mirva Lempiäinen paitsi matkustaa ahkerasti myös kartuttaa kulttuurituntemustaan hakeutuen paikallisten asukkaiden seuraan. Coachsurfing-yhteisön kautta Mirva ja monet ulkomailla asuvat löytävät aina juttuseuraa ja toisinaan myös majoituspaikan (s. 60-65). *** Mielenkiintoisia lukuhetkiä, missä sitten oletkin!

Anna Iskala anna.iskala@expatrium.fi

TUNNISTE SISÄLTÖ

NRO 74 n 2012 Tämän numeron kirjoittajia OTK ja varatuomari Martina Kass on työskennellyt veroasiantuntijana KPMG:n palveluksessa vuodesta 2006. Hän on miehensä työn takia viimeisten noin kahdeksan vuoden aikana asunut ulkomailla kuutisen vuotta. Kokemusta on kertynyt kolmesta kehitysmaasta: Etiopiasta, Sambiasta ja Vietnamista. Perhe kasvoi maailmalla pojalla ja tyttärellä. Aiemmin Martina Kass asunut myös vuoden verran Yhdysvalloissa. Kass työskentelee KPMG:ssä veroasiantuntijatehtävissä, joissa hän auttaa muita ulkomaankomennuksella olevia verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä, jotka helpottavat sopeutumista ulkomaille. Ennen KPMG:lle siirtymistä Kass toimi Valtiokonttorissa luottopäällikkönä ja Erityisluotot-tiimin vetäjänä. Sivuilla 30-35 Martina Kass kertoo kokemuksistaan kehitysmaissa asumisesta. Saksassa Rostockissa asuva Jaana Majalahti on freelancetoimittaja, valtiotieteilijä, medianomi ja perheenäiti. Maailmalle hän lähti vuonna 2007 miehensä opintojen ja työn myötä ensin Philadelphiaan Yhdysvaltoihin ja sieltä Saksaan. Vuosien varrella perhe on kasvanut nelihenkiseksi. Jaana työskentelee tiedottamisen, kirjoittamisen ja kuvien parissa. Saksassa Jaanan perhe on viettänyt kaksi vuotta. Rostockissa Jaanaa kiehtovat sopivan kokoisen hansakaupungin nykyisyys ja menneisyys, josta paikalliset kertovat toinen toistaan mielenkiintoisempia tarinoita. Jaanaa kiinnostavat ulkomailla asumisen eri puolet, perhe-elämä, kulttuuri ja tiede. Viime vuoden lopussa postiluukusta tipahti äänestyslippu paikallisiin pormestarin vaaleihin. Siitä Jaana sai idean tutustua laajemminkin siihen, miten hyvin tai huonosti eri puolilla maailmaa ulkomaalainen on oikeutettu vaikuttamaan ja antamaan äänensä (s. 45-47).

Veroilmoitus 2011 –opas, S. 17-26

Lapsi tarhaan ulkomaille, S. 36-40

LAINSÄÄDÄNTÖ 45 Monella on äänestysoikeus oman asuinmaansa vaaleissa, vaikka kansalaisuutta ei olekaan. Jaana Majalahti

Pääkirjoitus.

AJASSA 7 Me suomalaiset. Ajankohtaista. 16 Suomalaiset nimi- ja liputuspäi- vät huhti-kesäkuussa 2012. VEROTUS 17 Ulkomailla asuvan veroilmoitus 2012. Tommi Rantanen VAPAALLA 27 Vanhan tutun liikuntaharras- tuksen tilalle voi joutua maail malla etsimään uuden. Pia Heikkilä PERHE 30 Koti kehitysmaassa. Minkälaista on asua maassa, jossa kaikki ei olekaan kuin kotona? Martina Kass 36 36 Päivähoitoon ulkomailla. Lapsen päivähoitopaikka ei olekaan itsestään selvyys kaik kialla. Satu Rämö NAISET 41 Naisverkostot kokoavat suoma laisnaiset yhteen. Silja Hurskainen

SUOMALAISUUS 48 Suomalaiskuulumisia maailmalta. TÖISSÄ 51 Europarlamentaarikon takan on tehokas avustaja. Marianna Laiho 54 Amerikkalaisdiplomaatit oppivat suomea huippuinstituutissa. Merja Laakso UUTTA 2012 58 Mikä muuttui lainsäädännössä vuodelle 2012? Anna Iskala MATKAILU 60 Netistä löytyy matkakohteesta isäntäperhe, opas tai ainakin juttuseuraa. Mirva Lempiäinen NUORET 67 Suomen golflupaukset treenaavat etelässä. Nina Nordenswan

EXPATRIUM 74 69

TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?

ULKOMAILLE MUUTTAJAN OPAS

Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Expatriumin Ulkomaille muuttajan opas on lehden korkeatasoisen asiantuntijakunnan toimittama, lähes 200-sivuinen tietopaketti, joka on Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi

tarkoitettu muuton ja ulkomaanvuosien ennakkosuunnittelua helpottavaksi perusteokseksi jokaiselle ulkomaille muuttoa suunnittelevalle.

Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja Teos sopii erinomaisesti myös yritysten käyttöön* ulkomaantyöhön kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja lähetettävien työntekijöiden ja perheiden perehdytysmateriaaliksi ennen lähtöä. tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan Kansiona sekä sähköisen kirjana julkaistava Ulkomaille muuttajan opas ilmestyy sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. kevään 2012 aikana. Pysy sinäkin ajantasalla. Ennakkotilaushinnat 45 euroa (kansiona) ja 25 euroa e-kirjana. Ennakkotilaushinnat ovat voimassa 31.3.2012 saakka. Tilaukset: toimitus@expatrium.fi

E X PA T R IUM www.expatrium.fi

www.expatrium.fi

*Ulkomaille muuttajan opas on saatavissa sekä päivittyvänä yritysversiona , joka sisältää oikeudet yrityksen omassa intrassa tapahtuvaan julkaisemiseen. Tiedustele hintoja.

SISÄLTÖ

Suomalaisnaisten verkostot, S. 41-44

Äänestäminen asuinmaassa, S. 45-47

KULTTUURI 68 Kulttuurielämän uutisia. Anna Iskala 72 Tuoreita suomalaisia dvd-elokuvia. Anna Iskala NEUVONTAPALVELU 74 Neuvontapalvelu kautta aikojen 76 Lukijat kysyvät, asiantuntijat vastaavat.

MUUT 83 Nimitysuutiset. Ulkomaille muut tavat ja maailmalta palaavat suomalaiset. Anna Iskala 90 Kaupunkibudjetti. Qatarin ainoassa kaupungissa, sen pääkaupungissa Dohassa, kunnioitetaan perinteitä luksusta unohtamatta. Pia Heikkilä

Ulkomailla asuvan suomalaisen lehti 19. vuosikerta ISSN 1458-0047

Ulkoasu Shari Slagel Conectado.biz

PL 557, FI-00101 Helsinki Puh. +358-9-654141 Fax +358-9-6224421 info@expatrium.fi www.expatrium.fi

Toimitus Syksy Media Oy PL 557, FI-00101 Helsinki

Päätoimittaja Anna Iskala Puh. +358-40-5116434 Fax +358-42-5116434 anna.iskala@expatrium.fi Tämän numeron kirjoittajat ja kuvaajat Emilii Dove, Pia Heikkilä, Silja Hurskainen, Martina Kass, Mia Konu, Susanna Kupi, Merja Laakso, Marianna Laiho, Mirva Lempiäinen, Jaana Majalahti, Tuomo Manninen, Nina Nordenswan, Sara Pihlaja, Tommi Rantanen, Satu Rämö ja Tomas Whitehouse sekä Ace productions, Finavia, Ivana Helsinki, Marimerkko, Mural Media, Otava, Päiväkoti Solgardur (Islanti), Suomen Varsovan edustusto ja Taidekeskus Kettuki, ellei artikkelin tai kuvan yhteydessä ole toisin mainittu.

EXPATRIUM 74

Sohvasurffailu kokoaa ihmisiä yhteen, S. 60-65

Copyright Lehden sisältöä ei saa kopioida tai jäljentää tai lainata edes osittain ilman päätoimittajan antamaa kirjallista ja nimenomaista suostumusta. Kaikkien Expatriumin julkaisujen kopiointi on kielletty myös Kopioston valokopiointiluvan hankkineilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Expatrium.fi Expatriumin tilaajat saavat täyden käyttöoikeuden Expatrium.fi-verkkopalveluumme. Tilaajan tulee itse rekisteröityä palvelun käyttäjäksi. Verkkopalvelun kautta on myös tilattavissa 10 kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen uutiskirje. Expatrium Expatrium on sitoutumaton, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä ulkomailla asuvan suomalaisen erikoislehti, jolla on lukijoita yli 100 maassa.

Kaupunkibudjetti. Doha tarjoaa luksusta, S. 90-97 Viestejä maailmalta. Sairauden hoitoa ja lääketieteellistä havainnointia eri maista viime vuosisadalta. Mia Konu

Lehti ei vastaa artikkeleissa olevista virheistä lukijalle aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kaikki ilmoituksia koskevat huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa lehden julkaisemisesta. Tilaukset Expatriumin jatkuva säästötilaus maksaa postituskuluineen kaikkialle maailmaan 59 euroa (4 nroa, 12 kk) tai 99 euroa (8 nroa, 24 kk). Ulkomailla asuva tilaaja voi tilata lahjaksi yksityishenkilölle yhteen osoitteeseen Suomessa Expatriumin erikoishintaan 25 euroa (4 nroa, 12 kk). Tilaukset voi tehdä sähköpostitse tai postitse tai tästä lehdestä löytyvällä tilauskortilla. Tilaukseen kuuluu täysi käyttöoikeus Expatrium.fi-verkkopalveluun koko tilausjakson ajaksi sekä mahdollisuus tilata verkkopalvelun kautta sähköinen uutiskirje (10 nroa, 12 kk) Tilaus alkaa aina seuraavaksi ilmestyvästä numerosta, ellei asiakas toisin halua. Tilaus astuu voimaan vasta tilausmaksun suorituksen jälkeen.

Tilauspalvelun yhteystiedot: Expatrium/Tilauspalvelu PL 557, FI-00101 Helsinki puh. +358-9-654141 fax +358-9-6224421 sähköposti: tilaukset@expatrium.fi Osoitteenmuutokset Ilmoita tilauspalvelullemme kirjallisesti uusi osoitteesi, vanha osoitteesi sekä muutoksen voimaantulopäivä. Tilauspalvelun yhteystiedot edellä. Ilmoitusmyynti Puh. +358-40 5245274 Fax +358-9-6224421 Email: media@expatrium.fi Seuraava Expatrium Expatriumin nro 75 ilmestyy kesäkuussa 2012. Siihen tarkoitetun ilmoitusmateriaalin viimeinen jättöpäivä on 1.6.2012. Toimitusosoite on Expatrium/Ilmoitukset, PL 557, 00101 Helsinki tai sähköposti: media@expatrium.fi.

AJASSA

ME SUOMALAISET

HYVÄ TIETÄÄ

Vuonna kivi ja kirves

Palstalle kootaan ajankohtaisia uutisia ja ilmiöitä, joille on ulkomailla asuvalla varmasti käyttöä.

Vuonna sirppi ja vasara Vuonna miekka ja kilpi Vuonna miekka ja kivi Vuonna miekka ja kypärä Vuonna miekka ja haarniska Vuonna nuija ja täysnuija Vuonna kivi ja keppi Vuonna kivi ja vasara Vuonna kivi ja kirves Vuonna keppi ja puutikku Vuonna pillu ja puupallo Vuonna nakki ja pottu Vuonna yksi ja kaksi Vuonna yksi ja kaksi jälkeen nakkisodan Vuonna nakki ja mango

Presidentiksi Sauli Niinistö Suomi on saanut uuden presidentin. Vaalin toisella kierroksella Sauli Niinistö voitti vastaehdokkaansa Pekka Haaviston äänimäärällä 1 802 328, mikä on 62,6 prosenttia kaikista äänistä. Haaviston äänimäärä oli 1 077 425 eli 37,4 prosenttia äänistä. Niinistö voitti toisen kierroksen äänestyksessä kaikissa muissa paitsi Ahvenanmaan vaalipiirissä. Helsingissä

äänieroa Niinistön hyväksi oli vain 739 ääntä. Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti jäi toisessa vaalissa 68,9 %:iin. Edellisten presidentinvaalien toisen kierroksen äänestysprosenttiin verrattuna laskua oli 8,3 %. Äänestysaktiivisuus on ollut presidentinvaalissa viimeksi pienempi vuoden 1950 presidentin valitsijamiesvaalissa.

Pitkäaikaistyötön aiemmin eläkkeelle Helmikuun alusta pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Tämä oikeus koskee arviolta 3 000 pitkäaikaistyötöntä vuoden 2012 aikana. Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä, kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Kansaneläkettä ja takuueläkettä voi saada, kun työeläke jää pieneksi. Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat muun muassa

myös ulkomailla vietetyt vuodet sitä mahdollisesti pienentäen. Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, joka on saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Vanhuuseläkettä on haettava itse.

EXPATRIUM 74

AJASSA

Äänestysinto ulkomailla

Laatua EU-kuluttajariidoille

ME SUOMALAISET

Suomen ulkomaanedustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa kävi presidentinvaalin toisella kierroksella ennakkoon äänestämässä noin 30 prosenttia enemmän kuin vuoden 2006 presidentinvaalin toisella kierroksella. Yli 50 000 äänestäjällä lyötiin kaikkien aikojen äänestysennätys. Ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli tänä vuonna yli 230 000.  Presidentinvaalin ennakkoäänestys järjestettiin 90 maassa yhteensä 254 äänestyspaikassa. Äänestyspaikkoja oli 17 enemmän kuin edellisessä presidentinvaalissa. Vakituisesti ulkomailla asuvien äänestäjien joukossa oli myös suomalaisia matkailijoita. Myös suomalaisilla aluksilla oli järjestetty ennakkoäänestysmahdollisuus, tätä käytti lähes 300 miehistön jäsentä. Vilkkaimmin ulkomailla äänestettiin Ruotsissa (11 949 äänestäjää), Espanjassa (8308), Yhdysvalloissa (3568), Isossa-Britanniassa (3239), Saksassa (3096), Thaimaassa (2676) ja Belgiassa (1536).

EU:n jäsenvaltioille esitetään velvollisuutta varmistaa, että niiden alueella on käytettävissä kuluttajariidoissa laadukkaita vaihtoehtoisia riidanratkaisuelimiä. Näissä tuomioistuimen ulkopuolisissa elimissä tulee voida käsitellä kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä riitoja, jotka liittyvät tavaroiden tai palvelujen kauppaan. Kunkin jäsenvaltion nimeämän riidanratkaisuelimen tulee täyttää minimilaatuvaatimukset. Sekä kuluttajalla että elinkeinonharjoittajalla tulee olla mahdollisuus tehdä valitus vaihtoehtoiseen riidanratkaisuelimeen. Viranomaisilla ja elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus antaa kuluttajille tietoa vaihtoehtoisista riidanratkaisuelimistä. EU:ssa toimii nykyisin noin 750 vaihtoehtoista riidanratkaisuelintä. Suomessa niitä ovat mm. kuluttajariitalautakunta, Pankkilautakunta, Vakuutuslautakunta ja Arvopaperilautakunta.

Vartalo maastossa - tien pää - salmen suu - tien poskessa  - lähteen silmä - niemen nenässä  - niemen nokassa - sillan korvassa  - järven selkä - salon sydämessä - saaren kainalossa - kallion kupeella  Lähde: kirlah-kielet.blogspot.com

Vähän korruptoitunut maa Transparency Internationalin vuosittainen vertailu korruptoitumisesta eri maissa nosti Suomen jaetulle toiselle sijalle Tanskan kanssa. Vertailussa oli mukana 183 maata. Viime vuodesta Suomi nousi kaksi pykälää. Suomea vähemmän korruptiota oli vain ykkössijan vieneessä Uudessa-Seelannissa. Transparency International varoittaa, että korruptio tulee vaikeuttamaan selviämistä euroalueen velkakriisistä. Kriisimaista Kreikka oli vertailussa sijalla 80 ja Italia sijalla 69.   www.cpi.transparency.org/cpi2011

EXPATRIUM 74

AJASSA

ME SUOMALAISET Koirannimiä Suomi: Musti, Haukku, Murre, Peni, Jeppe.  Ruotsi: K aro, Fido, Tyson, Ozzy, Fiffi (pieni koira) Viro:

Ekko, Karro, Krants, Köss, Lott, Marengo, Muri, Muti, Mutt, Pakand, Palli, Pauki, Pentus, Pits, Pitsu.

Saksa: Bello, Blitz, Fiffi, Rex, Lessi, Hasso, Waldi. USA:

Aalto Taiwanissa Aalto-yliopisto aloittaa tänä vuonna kolme Executive MBA –ohjelmaa Taiwanissa. Aalto EE (Aalto University Executive Education Oy) ja Taiwanin johtavan HR-yrityksen tytäryhtiö Pan Asia International Education Center ovat allekirjoittaneet nelivuotisen yhteistyösopimuksen. Aalto EE:llä on MBA-ohjelmat Suomen lisäksi viidessä maassa: Puola, Etelä-Korea, Singapore, Kiina ja Taiwan. Ohjelmaa valmistellaan Indonesiassa ja Malesian markkinat ovat selvityksen alla. Lisäksi laajentumista käynnistetään Ruotsiin ja Venäjälle. - Huolellisesti valittujen, oman markki-

nansa johtavien yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistyvät uudet ohjelmat ovat tärkeä osa Aalto EE:n Aasian strategiaa, kertoo Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila. Financial Times arvioi Aalto EE:n Executive MBA -ohjelmat vuonna 2011 Pohjoismaiden parhaiksi. Lehti valitsi maailman 100 parasta kouluttajaa lähes 4 000:n MBA-ohjelmia tarjoavan instituution joukosta. Aalto EE:n sijoitus listalla oli 53.

Sam, Sammie tai Samantha, Max, Maxie, Maxwell or Maxine, Lady, Bear, Maggie, Buddy, Tasha, Chelsea (Chelsie), Holly, Shasta, Brandy, Ginger ja Taffy.

Kissannimiä Suomi: Mirri, Misse, Mussu, Jussi. Ruotsi: Nisse, Smulan, Maja, Missan, Lisa, Simba, Felix, Linus, Tusse, Mimmi.  Saksa: Muschi, Minky, Felix, Pussi, Garfield, Söckchen, Mietze. Viro:

Kõssu, Tigri, Kiska, Kiti, Kiku, Kurri, Käti, Murri

Lähde: kirlah-kielet.blogspot.com

EXPATRIUM 74

AJASSA

Eu-vangit kotimaihinsa Toisessa Euroopan unionin maassa vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan EU:n puitepäätöksen mukaan siirtää suorittamaan rangaistustaan siihen jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän on ja jossa hän asuu. Tällöin tuomitun suostumusta siirtoon ei tarvita. - Kotivaltioon siirron tarkoituksena on ennen kaikkea edistää tuomitun mahdollisuuksia sopeutua yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen, kertoo oikeusministeri AnnaMaja Henriksson. Suomessa puitepäätöksen mukainen lainsäädäntö tuli voimaan 5.12.2011. Suomi

on yksi harvoista jäsenvaltioista, jossa puitepäätöksen edellyttämät toimet on toteutettu. Puitepäätöksen mukaan valtion on otettava tuomittu vastaan, ellei tapaukseen voida soveltaa erityisiä kieltäytymisperusteita. Sellainen voi olla esimerkiksi vankeusrangaistuksen lyhyys, jonka vuoksi siirto ei ole järkevä. Päätös tuomitun vastaanottamisesta tulisi tehdä viimeistään 90 päivässä pyynnön vastaanottamisesta. Vankien siirtoon liittyvän EU-puitepäätöksen valmistelu alkoi aikoinaan Itävallan, Suomen ja Ruotsin aloitteesta.

ME SUOMALAISET Etunimet japaniksi Aki = syksy Ari = muurahainen Eki = rautatieasema Henna = omituinen, outo Heta = taitamaton Inka = sytytys Jari = keihäs Kai = simpukka Kaija = ulkokentän pelaaja Kari = metsästys Mari = koristeellinen lankapallo Marja = onpa pyöreä! Minna = kaikki Sakari = huippukohta Simo = huurre Taru = tynnyri

Viisumitoiminnot uudistuvat Viime vuonna Suomen ulkomaanedustustot käsittelivät yhteensä 1 258 999 viisumihakemusta. Määrä on kaikkien aikojen ennätys, sillä kasvua edelliseen vuoteen oli mojovat 23 prosenttia. Viisumihakemuksista lähes 95 prosenttia käsiteltiin Venäjällä Suomen neljässä edustustossa, joista Pietarissa käsiteltiin yli 935 000 hakemusta. Yhä kasvavat viisumihakemusmäärät ylittävät jo nyt Suomen edustustojen kapasiteetit. Ulkoministeriöllä on työn alla viisumien sähköinen käsittelymahdollisuus sekä selvitys

EXPATRIUM 74

Teppo = pyssy viisumipalvelukeskuksen perustamisesta pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tällä osa ruuhkaisimman Pietarin edustuston hakemuksista pystyttäisiin käsittelemään Suomessa. Uudistuksella ulkoministeriö varmistaisi viisumipalvelujen tarjoamisen aina EU:n ja Venäjän yhteisenä tavoitteena olevan viisumivapauden toteutumiseen asti.

Tero = terrorismi Topi = haarahaukka Jotta vielä hassummaksi menisi, niin Jouko ja Mikko ovat Japanissa tietenkin naisten nimiä. Lähde: Moilanen- Wai Lwin Moe-Komahara: Japanin-matkaajan fraasisanakirja, Atena 2009

AJASSA

ME SUOMALAISET Eläinten kielet Kana suomi: kot kot  englanti: cluck, cluck  saksa: gak, gak; put, put  ruotsi: ock, ock  ranska: cod, cod, codec Kukko suomi: kukko kiekuu  englanti: cock-a-doodle-doo  saksa: kikeriki  ruotsi: kuckeliku  ranska: cocorico  tanska: kykyliky Kissa suomi: miau  englanti: meow  saksa: miau, miau  ruotsi: mj  ranska: miaou Koira suomi: hau, hau  englanti: yap, yap; ruff, ruff  saksa: wau, wau wuff, wuff  ruotsi: vov, vov /voff, voff  ranska: ouah, ouah

Kiinnostava Helsinki New York Times -lehti listasi Helsingin vuoden 2012 maailman toiseksi kiinnostavimmaksi matkailukohteeksi Panaman jälkeen. Kolmannelta sijalta löytyi Myanmar, joten ihan tavanomaisia kohteita ei kärkeen yltänytkään. Helsinkiä suositeltiin luonnollisesti jo siitäkin syystä että kaupunki toimii tämän vuoden maailman designpääkaupunkina. Maininnan saivat hyvätasoiset ravintolat ja uusina mielenkiintoisina kohteina Musiikkitalo ja Design District –ostosalue. Lista kattoi 45 kiinnostavinta matkakohdetta maailmassa. Pohjoismaista listalle pääsi Helsingin lisäksi Ruotsin Taalainmaa (sija 44)..

Kansalaisaloite käyttöön Suomessa otettiin maaliskuun alussa käyttöön uusi valtiollisen tason vaikuttamiskeino, kansalaisaloite. Voimaantulevan perustuslain uuden säännöksen mukaan vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Uuden järjestelmän tavoitteena on edistää vapaata kansalaistoimintaa. Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Sitä tukevat allekirjoitukset eli kannatusilmoitukset on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa. Eduskunnalla on velvoite ottaa kansalaisaloite käsiteltäväksi, mutta aloitteen hyväksyminen samoin kuin mahdolliset muutokset aloitteeseen jäävät eduskunnan harkittaviksi. Jos aloite tulee eduskunnassa hylätyksi, samasta asiasta voidaan tehdä uusi aloite.

Vilkas Helsinki-Vantaa Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulki vuonna 2011 ennätykselliset 14,9 miljoonaa matkustajaa. Kentän matkustajamäärä kasvoi muihin Pohjois-Euroopan kenttiin verrattuna eniten. Kaiken kaikkiaan matkustajamäärä Helsinki-Vantaalla kasvoi edelliseen vuoteen 15,5 %. Kansainvälisen liikenteen matkustajien määrä nousi 14 % ja kotimaan lähes 23 %.

Myös jatkolennolle menijöiden ja Suomesta Aasiaan matkustavien määrä nousi ennätyslukemiin: 1,6 miljoonaa henkeä. Vaihtomatkustus muodostaa Helsinki-Vantaan kansainvälisestä matkustajamäärästä noin 25 %. Pohjois-Amerikkaan lentäneitä matkustajia oli 45 % enemmän kuin edellisenä vuonna kiitos Helsinki-Chicago –reitin avautumisen.

Lähde: kirlah-kielet.blogspot.com

EXPATRIUM 74

AJASSA

Muuttoautoksi BMW Vain 4,4 % Suomen perheistä (avo- tai avioliitto) on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaiden kansalainen (64 800 perhettä). Vuonna 1990 Suomessa oli näitä perheitä vain 12 500 ja vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 4 300 perheellä. Eniten kasvua on perheissä, joissa molemmat puolisot ovat ulkomaalaisia. 1990-luvun alussa yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli vaimo, joka oli Suomen kansalainen ja mies, joka oli ulkomaan kansalainen. Kymmenen vuotta myöhemmin enemmistönä ulkomaalaisten perheissä oli vaimo, joka oli ulkomaan kansalainen ja mies, joka oli Suomen kansalainen. Edelleen yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Toiseksi yleisin yhdistelmä on ulkomaalainen mies ja suomalainen vaimo.

Kokonaan ulkomaalaisia perheitä on 25 800, joista suurin osa on Venäjän kansalaisten perheitä. Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 5 400 perhettä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi oli Venäjän kansalainen.

EXPATRIUM 74

Eläinten kielet Lehmä suomi: ammuu  englanti: meow  saksa: muh, muh  ruotsi: mu  ranska: meuh Sika suomi: röh, röh  englanti: oink, oink  saksa: quiek; chrrrm  ruotsi: nöff, nöff  ranska: ron, ron; groin, groin  kiina: hulu, hulu

Laadukas varhaiskasvatus OECD:n laatiman varhaiskasvatuksen maaprofiilin mukaan Suomi sijoittuu eri maiden vertailussa kärkipäähän useilla laadun arvioinnin osa-alueilla. Esimerkiksi varhaiskasvatushenkilöstön koulutustaso ja kasvatushenkilöstön määrä suhteessa lasten määrään ovat korkeampia kuin OECDmaissa keskimäärin. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna alhainen. Kansainvälistä vertailua vaikeuttavat maiden erilaiset järjestelmät sekä varhaiskasvatuksen määrittelyt. Henkilöstön mahdollisuudet täydennyskoulutukseen ovat hyvät. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimiseen sekä köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen.

ME SUOMALAISET

Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 3-vuotiaista lapsista kunnan ja yksityisen päivähoidon piirissä yhteensä 68 % ikäluokasta ja 5-vuotiaista lapsista 78 %. Vaikka naiset ovat muissa maissa vähemmän työelämässä, heidän lapsensa ovat kuitenkin suomalaisia lapsia useammin varhaiskasvatuksen piirissä.

Ankka suomi: kvaak, kvaak  englanti: quack, quack  saksa: quack, quack  ruotsi: kvack, kvack  ranska: coin, coin Lähde: kirlah-kielet.blogspot.com

www.fundforpeace.org

AJASSA

ME SUOMALAISET Sano se murteellasi Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.  1. Siskon punanem mekko sopii mullekki.  2. Mäkin maharun siskoon punaasehen tanttuhu.  3. Sisko punane mekko mahtuu miullekii.  4. Siskon punane mekko männöö mullekkii.   5. Miun siskon punane hame mahtuu miullekkiin.  6. Systerin punanen läninki mahtuu minullekin.  7. Kyl mää siihen siskon punaseen kolttuun mahrun. Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit. 1. Joo, tehrään nii kus sää sanot. 2. No joo, teherähän niinku sä käskit. 3. Hyvä o, tehää niinku sie ehotit. 4. Selevä. 5. Tehään sit silleen niinku siä sanot. 6. Hyvä on teemmä vain niin kuin sie sanoit. 7. Hyvä o, tehrää sit nii ku sää sanoit. Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45. 1. Mummu sano tulevansa hakeem meirät siinä varttia vailla kuus. 2. Mumma toimitti notta se hakoo meirät kuuren mais. 3. Mummi lupas hakee meiät noin viistoist vaille kuus. 4. Meijät haetaa viistoista vaile kuus. 5. Mamma haasto et se tulee hakeen meijät varttia vailla kuus. 6. Mummu/ämmi sano hakevansa meät siinä varttia vailla kuusi. 7. Mamma sano tulevas vartti vail kuuren mais meit hakemaa. 1= Häme,  2= Etelä-Pohjanmaa 3. Kymenlaakso 4. Etelä-Savo 5. Kaakkoismurre 6. Meän kieli 7. Varsinais-Suomi

Suomessa onnistutaan Vuodesta 2005 saakka laaditun Failed States Index –tilaston mukaan Suomi on vuoden 2011 maailman onnistunein maa. Arvioinnissa huomioidaan maiden sosiaalista, taloudellista ja poliittista tilannetta. Erityisesti Suomen oikeus- ja turvallisuustaso saavat erinomaiset arviot. Onnistumistilaston takana on yhdysvaltalainen rauhansäätiö Fund of Peace. Mukana arviossa on 177 maata ja materiaalina paremmuuslistan laadinnassa käytetään eri puolilta maailmaa kerättyjä artikkeleita ja raportteja. Maista arvioidaan 12 ominaisuutta ja ne pisteytetään 1-10. Mitä vähemmän maa saa yhteispisteitä, sitä tasapainoisempi sen tilanne on. Korkeat pisteet kertovat puolestaan riskialttiista tilanteesta. Suomelle pisteitä kertyi 19,7 ja listan hännillä olevalle Somalialle 113,4. Listan voittaja on ollut viisi edeltävää vuotta Norja. Nyt se jäi sijalle 2. Vuodesta 2006 alkaen arvioitu Suomi on tavoitellut aiemminkin kärkisijoja, sillä se on sijoittunut aina sijalle 2 paitsi vuonna 2006 sijalle 3.

Pienituloisten määrä ei kasva Suomessa oli vuonna 2010 706 000 pienituloista henkilöä. Pienituloisen väestön osuus koko väestöstä oli 13,3 %. Määrä pysyi samana vuosina 2007–2010 ja pienituloisuusaste eli pienituloisten osuus väestöstä vaihteli 13,113,5 %:iin. 1990-luvun puolivälistä jatkunut pitkän ajan nousutrendi on näin viime vuosina pysähtynyt. Vuonna 2010 pienituloisuuden raja oli 14 741 euroa kulutusyksikköä kohden. Yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle 1 228 euroa kuukaudessa. Vuoden 2009 pienituloisuusraja oli reaalisesti 334 euroa (28 euroa kuukaudessa) matalampi. Nuorimmat ja vanhimmat ovat yleisimmin pienituloisia. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia alle 18-vuotiaita oli 12,4 % kaikista alle 18-vuotiaista. Nuorten aikuisten eli 16–24-vuotiaan väestön pienituloisuusaste oli 26,5 %. 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden pienituloisuusaste oli 19,5 %. 25–74-vuotiaiden pienituloisuusaste oli vain 11,2 %.

www.fundforpeace.org

Kalaan yhdellä kortilla Niiden, jotka ovat innokkaita kalastajia, kannattaa huomata että maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys uudesta kalastuslaista on julkistettu. Tavoitteena on ylläpitää kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, edistää kalakantojen luontaista elinkiertoa sekä säilyttää kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus. Maksuttomien yleiskalastusoikeuksien, onginnan ja pilkinnän, esitetään säilyvän ennallaan. Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistettäisiin yhdeksi valtakunnalliseksi maksuksi. Tämä kalastuskortti oikeuttaisi kalastamiseen yhdellä vieheellä ja vavalla koko maassa kaikkialla

missä ne muuten ovat sallittuja. Kalastuskortin hinnaksi esitetään 35 euroa vuodessa, 10 euroa viikossa ja 5 euroa vuorokaudessa ja maksuvelvollisuus koskisi kaikkia 18 vuotta täyttäneitä kalastajia.

EXPATRIUM 74

AJASSA

Isyyslaista ajanmukainen Vuodesta 1976 voimassa ollut isyyslaki kaipaa ajanmukaistamista. Oikeusministeriö pyysi lausuntoa kaikkiaan 42 viranomaiselta ja yhteisöltä, joista suurin osa kannatti ehdotettuja muutoksia avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskevaan sääntelyyn. Nykyistä äidin avioliittoon perustuvaa isyysolettamaa pidetään edelleen ajanmukaisena lähtökohtana. Enemmistö lausunnonantajista

ei pitänyt avoliittoa riittävän luotettavana pohjana isyysolettaman laajentamiselle. Voimassa olevan lain ajanmukaisuuden arviointia pidetään kuitenkin tarpeellisena. Muun muassa perherakenteet ovat muuttuneet, avoliitot yleistyneet ja isyystutkimuksen menetelmät olennaisesti kehittyneet.

Passeilla kysyntää Lähivuosina poliisin myöntämien lupien, erityisesti passien, määrän odotetaan kasvavan merkittävästi. Tänä vuonna arvioidaan myönnettävän noin 700 000 passia, kun aiemmin vuosittainen määrä on ollut noin 500 000. Tänä vuonna vanhenevat 10 vuodeksi vuonna 2002 myönnetyt passit sekä viideksi vuodeksi vuonna 2007 myönnetyt ensimmäiset biometriset passit. Yhteensä näitä on 700 000 kappaletta. Sisäasiainministeriö on asettanut hankkeen valmistelemaan passilain muuttamista, jotta valmiit passit voitaisiin jatkossa lähettää Suomessa suoraan passivalmistajalta hakijoille. Hallituksen esitys pyritään

EXPATRIUM 74

antamaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2012. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyn jälkeen. Nykyisin valmis passi noudetaan Suomessa yleensä sen myöntäneeltä poliisilaitokselta. Poliisilaitos voi hakijan pyynnöstä myös postittaa passin kirjattuna kirjeenä. Jatkossa valmiit passit lähetettäisiin Suomessa pääsääntöisesti suoraan passivalmistajalta hakijoille kirjattuna kirjeenä tai muulla turvallisella ja seurattavalla lähetystavalla. Tämä lyhentäisi passien toimitusaikaa.

ME SUOMALAISET Sano se murteellasi Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta? 1. Ook sää nähny sitä sen kännykkää, sem Matin meinaan? 2. Ookko nähäny mihinään meirän Pekan kännyä? 3. Ootko nähny missää isovelje puhelint? 4. Ootko nähnä veljen kännykköö? 5. Oot siä nähny isovelin kännykkää? 6. Olekko nähnyt missään ison veljen mopiilia? 7. Oleksää nähny velipoja kännykkää? Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes&Mauritzissa? 1. Ostik sää se hamee, jota me katteltii HM:ssä just viikko sitte? 2. Ostikko sä sen tantun, jonka me näimmä mennä viikolla Henkkamaukas? 3. Ostitko sen hamee, joka nähtii viime viikoll x&x:ss? 4. Ostitsiä sen hoo et ämmän hammee? 5. Ostit siä sen hameen, mikä myö nähtiin männäviikolla Henkkamaukassa? 6. Ostikko sen hammheen jonka met näimmä männä viikolla henkkamaukassa? 7. Ostik sää sen leninkin siält Hennes&Mauritsist ku ol siäl viime viikol? 1= Häme,  2= Etelä-Pohjanmaa 3. Kymenlaakso 4. Etelä-Savo 5. Kaakkoismurre 6. Meän kieli 7. Varsinais-Suomi

TUNNISTE NIMIPÄIVÄT

SUOMALAISIA NIMI- JA JUHLAPÄIVIÄ HUHTI-KESÄKUUSSA 2012 HUHTIKUU

TOUKOKUU

KESÄKUU

1 Su_ Peppi, Raita, Pulmu. Palmusunnuntai

1 Ti_ 2 Ke_ 3 To_ 4 Pe_ 5 La_ 6 Su_

1 Pe_ Teemu, Nikodemus 2 La_ Venla 3 Su_ Orvokki, Viola

VIIKKO 14 2 Ma_Pellervo 3 Ti_ Sampo, Veeti 4 Ke_ Ukko 5 To_ Irene, Irina, Ira, Iro 6 Pe_ Ville, Vilho, Vili, Jami, Vilhelm, Viljami. _ Pitkäperjantai 7 La_ Allan, Ahvo 8 Su_ Suoma, Suometar. Pääsiäispäivä. VIIKKO 15 9 Ma_Elias, Eelis, Eeli, Eljas. 2. pääsiäispäivä. Mikael Agricolan päivä. Suomen kielen päivä. 10 Ti_ Tero 11 Ke_ Verna, Minea 12 To_ Julia, Julius, Janna, Juliaana 13 Pe_ Tellervo 14 La_ Taito 15 Su_ Linda, Tuomi VIIKKO 16 16 Ma_Jalo, Patrik 17 Ti_ Otto 18 Ke_ Valto, Valdemar 19 To_ Pilvi, Pälvi 20 Pe_ Nella, Lauha 21 La_ Anssi, Anselmi 22 Su_ Alina VIIKKO 17 23 Ma_Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjänä 24 Ti_ Pertti, Albert, Altti 25 Ke_ Markku, Marko, Markus 26 To_ Terttu, Teresa, Tessa 27 Pe_ Merja. Kansallinen veteraanipäivä. 28 La_ Ilpo, Tuure, Ilppo 29 Su_ Teijo VIIKKO 18 30 Ma_Mirja, Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirjami, Mirkka

Vappu, Valpuri. Vappu. Suomalaisen työn päivä. Vuokko, Viivi Outi Roosa, Rosa, Ruusu Melina, Maini Ylermi

VIIKKO 19 7 Ma_Helmi, Kastehelmi 8 Ti_ Heino 9 Ke_ Timo, Timi. Eurooppa-päivä. 10 To_ Aino, Aini, Aina, Ainikki 11 Pe_ Osmo 12 La_ Lotta. J.V. Snellmanin päivä. Suoma laisuuden päivä. 13 Su_ Kukka, Floora. Äitienpäivä. VIIKKO 20 14 Ma_Tuula 15 Ti_ Sofia, Sonja, Sohvi 16 Ke_ Ester, Essi, Esteri 17 To_ Maila, Mailis, Maili, Maisa, Rebekka. Helatorstai. 18 Pe_ Erkki, Eero, Eerik, Eerika, Erkka, Eerikki 19 La_ Emilia, Emma, Emmi, Milla, Milja, Milka, Mila, Amalia 20 Su_ Lilja, Karoliina, Lilli. Kaatuneitten muistopäivä. VIIKKO 21 21 Ma_Kosti, Konsta, Konstantin 22 Ti_ Hemminki, Hemmo 23 Ke_ Lyydia, Lyyli 24 To_ Tuukka, Touko 25 Pe_ Urpo 26 La_ Minna, Vilma, Vilhelmiina, Miina, Mimmi 27 Su_ Ritva. Helluntaipäivä. VIIKKO 22 28 Ma_Alma 9 29 Ti_ Oiva, Oliver, Olivia, Oivi 30 Ke_ Pasi 31 To_ Helka, Helga

VIIKKO 23 4 Ma_Toivo. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. 5 Ti_ Sulevi 6 Ke_ Kustaa, Kyösti, Kustavi 7 To_ Suvi, Roope, Robert 8 Pe_ Salomon, Salomo 9 La_ Ensio 10 Su_ Seppo VIIKKO 24 11 Ma_Impi, Immi 12 Ti_ Esko 13 Ke_ Raili, Raila 14 To_ Kielo, Pihla 15 Pe_ Vieno, Moona, Viena 16 La_ Päivi, Päivikki, Päivä 17 Su_ Urho VIIKKO 25 18 Ma_Tapio 19 Ti_ Siiri 20 Ke_ Into 21 To_ Ahti, Ahto. Kesäpäivänseisaus 22 Pe_ Paula, Pauliina, Liina 23 La_ Aatu, Aatto, Aadolf. Juhannuspäivä. Suomen lipun päivä. 24 Su_ Johannes, Juhani, Juha, Jukka, Janne, Juho, Jani, Jussi, Juhana VIIKKO 26 25 Ma Uuno 26 Ti_ Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere, Jeremias 27 Ke_ Elviira, Elvi 28 To_ Leo 29 Pe_ Pekka, Petri, Petra, Petteri, Pietari, Pekko 30 La_ Päiviö, Päivö

Nimipäivät © Helsingin yliopisto

EXPATRIUM 74

VEROTUS

Veroilmoituksen täyttäjän opas Ulkomailla asuvan veroilmoitus vuodelta 2011 TEKSTI TOMMI RANTANEN

n Esitäytetty veroilmoitus postitetaan verovelvollisille huhtikuussa 2012. Mikäli veroilmoitukselle merkityt tiedot ovat oikein, eikä siihen myöskään ole mitään täydennettävää, sitä ei tarvitse palauttaa. Jos veroilmoituksella on mitä tahansa korjattavaa tai täydennettävää, tulee se palauttaa joko 8.5. tai 15.5.2012 mennessä, riippuen siitä kumpi päivä veroilmoitukselle on merkitty palautuspäiväksi. Veroilmoituksen jättämiselle on mahdollista saada jatkoaikaa perustellusta syystä. Pyyntö jatkoajan saamiseksi kannattaa esittää verotoimistolle hyvissä ajoin ennen veroilmoitukselle merkittyä palautuspäivää. Oheisessa veroilmoituksen täyttäjän oppaassa käsitellään viime vuosina tapahtuneita muutoksia sekä kerrataan yleisiä ohjeita koskien veroilmoituksen täyttämistä erityisesti ulkomaantyöskentelyn yhteydessä.

eroilmoitusvelvollisuuden laajuus riippuu henkilön verovelvollisuusasemasta Suomessa. Ns. yleisesti verovelvollista henkilöä pidetään verovelvollisena Suomeen maailmanlaajuisista tuloistaan. Sen sijaan ns. rajoitetusti verovelvollinen henkilö, eli verotuksellisesti pysyvästi ulkomailla asuva, on verovelvollinen Suomeen ainoastaan Suomesta saamistaan tuloista. Omaa verovelvollisuusasemaa arvioitaessa on muistettava, että Suomen kansalaista pidetään lähtökohtaisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena kunnes kolme täyttä vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana

EXPATRIUM 74

17 17

VEROTUS

ta ilmoitusvelvollisuuteen Suomessa. Rajoitetusti verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan Suomen veroilmoituksellaan vain Suomesta saamansa tulot ja Suomessa omistamansa varat. Verohallinnon vuosittain julkaisemasta veroilmoitusoppaasta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet kaikkien tulojen, vähennysten ja varojen ilmoittamiseksi. Oppaan sekä veroilmoitus- ja liitelomakkeita saa helpoiten Verohallinnon kotisivuilta osoitteesta www.vero.fi.

hän on lähtenyt maasta. Mikäli ulkomaille muuttanut henkilö haluaa vapautua Suomen yleisestä verovelvollisuudesta ennen em. kolmen vuoden ajan päättymistä, tulee hänen osoittaa veroviranomaisille, että hänelle ei ole jäänyt olennaisia siteitä Suomeen. Olennaisia siteitä ovat mm. puolison tai asunnon jääminen Suomeen, kuuluminen Suomen sosiaaliturvan piiriin tai liiketoiminnan harjoittaminen Suomessa. Vaatimuksen rajoitetusta verovelvollisuudesta voi tehdä myös veroilmoituksen yhteydessä. Tällöin ilmoitukseen tulee liittää selvitys Suomesta muuton ajankohdasta, olennaisten siteiden katkeamisesta Suomeen ja verovelvollisuudesta uudessa asuinvaltiossa. Yleisesti verovelvollisen tulee lähtökohtaisesti ilmoittaa Suomen veroilmoituksellaan kaikki sekä ulkomailta että Suomesta saamansa ansioja pääomatulot. Niin ikään hänen tulee ilmoittaa sekä ulkomailla että Suomessa oleva varallisuutensa. Sillä seikalla, että samat tulot tai varallisuus on mahdollisesti jo ilmoitettu tai jopa verotettu ulkomailla, ei ole vaikutus-

”Jos esitäytetyn veroilmoituksen tiedoissa on mitä tahansa korjattavaa tai täydennettävää, tulee ilmoitus palauttaa joko 8.5. tai 15.5.2012 mennessä. Veroilmoituksen jättämiselle on mahdollista saada jatkoaikaa perustellusta syystä.” Esitäytetty veroilmoitus Veroilmoituksen ilmoitus- ja erittelyosa

Esitäytetty veroilmoitus on jaettu kahteen osaan: ilmoitusosaan ja erittelyosaan. Ilmoitusosa sisältää esitäytetyt tiedot, jotka on saatu mm. työnantajilta, pankeilta, vakuutusyhtiöiltä ja eläkelaitoksilta. Verovelvollisen tulee tarkistaa, että esitäytetyt tiedot ovat oikein ja tarvittaessa korjata sekä täydentää tietoja. Jos kaikki tiedot ilmoitusosalla ovat oikein, verovelvollisen ei tarvitse tehdä mitään. Jos tiedot ovat joiltakin osin vääriä tai puutteellisia, verovelvollisen tulee korjata tiedot, allekirjoittaa korjattu ilmoitusosa ja palauttaa se omaan verotoimistoonsa veroilmoituksen etusivulle merkittyyn palautuspäivään (8.5.2012 tai

15.5.2012) mennessä. Erittelyosa sisältää tarkemmat tiedot ilmoitusosassa mainituista esitäytetyistä tiedoista. Erittelyosa voi myös sisältää tietoja, joita ei ole merkitty ilmoitusosaan. Tällaisia tietoja voivat olla mm. pankkien suorasiirtotietona ilmoittamat arvopapereiden, osakehuoneistojen tai kiinteistöjen luovutukset, joista verovelvollisen on itse annettava tarkempi selvitys ja laskettava luovutusvoiton tai –tappion määrä. Erittelyosasta käyvät ilmi myös verovelvollisen maksamat ennakkoverot, ennakon täydennysmaksu sekä perhesuhteet. Erittelyosan tiedot tulee siis myös tarkistaa huolellisesti. Veroilmoitus sisältää lisäksi alustavan verotuspäätöksen, joka kertoo kuinka esitäytetyllä veroilmoituksella mainittuja tuloja on verotettu ja jäännösverojen tai veronpalautuksen määrän. Mikäli veroilmoitusta korjataan, verotoimisto lähettää uuden verotuspäätöksen verovelvolliselle lokakuun loppuun mennessä. Veroilmoitus sisältää myös verotustodistuksen, johon on merkitty verovelvollisen verotettavat ansioja pääomatulot. Mikäli verovelvollinen korjaa veroilmoitustaan tai jos Verohallinto saa muualta verotukseen vaikuttavia lisätietoja, verotoimisto lähettää uuden verotustodistuksen verovelvolliselle lokakuun loppuun mennessä.

Kuitittomuus

Veroilmoitukseen ei enää tarvitse liittää kuitteja tai tositteita vaan verotoimisto pyytää ne tarvittaessa. Jos esitäytettyyn veroilmoitukseen on tehty lisäyksiä tai korjauksia (esimerkiksi ulkomaantulot, tulonhankkimiskulut tai kotitalousvähennys), niitä koskevat kuitit ja tositteet tulee säilyttää kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien. Verovuotta 2011 koske-

EXPATRIUM 74

VEROTUS

vat kuitit ja tositteet tulee siten säilyttää vuoden 2017 loppuun saakka. Tositteet ja muut tiedot voi säilyttää myös sähköisessä muodossa, kunhan ne ovat tarvittaessa tulostettavissa paperille. Niistä tiedoista, jotka ovat oikein esitäytetyssä veroilmoituksessa, ei tarvitse säilyttää kuitteja. Tällaisia ovat tyypillisesti suomalaisia palkkatuloja ja lainoja koskevat tositteet.

Yleisesti verovelvollisen tulot, niistä tehtävät vähennykset ja varallisuus Ulkomailla työskentelyn perusteella saadut tulot

Ulkomailla työskentelevän henkilön on ilmoitettava ulkomaantyötulonsa veroilmoituksellaan vaikka ulkomaantyöskentelyn perusteella saatu tulo olisikin ns. kuuden kuukauden säännön nojalla verovapaata tuloa Suomessa. Erillisessä veroilmoituksen liitelomakkeessa 16 tulee esittää selvitys ulkomaantyöskentelyn olosuhteista, kestosta sekä Suomessa verovuoden aikana oleskellusta ajasta (ns. Suomi-päivät). Ulkomaantyöskentelyn perusteella saatu tulo on kuuden kuukauden

EXPATRIUM 74

”Yleisesti verovelvollisen tulee ilmoittaa sekä ulkomailta että Suomesta saamansa ansioja pääomatulot. Sillä seikalla, että samat tulot on jo ilmoitettu tai jopa verotettu ulkomailla, ei ole ilmoitusvelvollisuuden kannalta merkitystä.” säännön nojalla verovapaata tuloa Suomessa seuraavien edellytysten täyttyessä: - ulkomaantyöskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, - jos työskentely tapahtuu valtiossa, jonka kanssa Suomella on tuloverosopimus, työntekovaltiolla tulee verosopimuksen mukaan olla oikeus verottaa palkkaa (riittävää on, että työskentelyvaltiolla on oikeus verottaa palkkaa vaikka palkkaa ei työskentelyvaltion sisäisen lainsäädännön mukaan tosiasiallisesti verotettaisi), ja - verovelvollinen ei oleskele ulkomaantyöskentelynsä aikana

Suomessa keskimäärin enempää kuin kuutena päivänä jokaista täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta kohti. Esimerkki: A:n ulkomailla työskentely on alkanut 5.2.2010 ja päättynyt 20.11.2011. Tällä ajanjaksolla kertyy yhteensä 21 täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta, joten työntekijä on voinut oleskella Suomessa enintään 126 päivänä (21 kk x 6 pv). Mikäli työntekijän oleskelu Suomessa ei ylitä em. määrää eikä verosopimus ole estänyt työskentelyvaltiota verottamasta henkilön palkkatuloa (tai työ on tehty ei-verosopimusvaltiossa), A:n ulkomaantyöskentelyn perusteella saama palkka on Suomessa verovapaata. Suomalaisen työnantajan kanssa sovitun vakuutuspalkan määrän pitäisi näkyä valmiiksi erittelyosan tiedoissa, sillä suomalaisen työnantajan tulee ilmoittaa veroviranomaisille vakuutuspalkan määrä omalla työnantajan vuosi-ilmoituksellaan. Mikäli vakuutuspalkka puuttuu erittelyosan tiedoista tai vakuutuspalkan määrä on virheellinen, on vakuutuspalkan määrä hyvä ilmoittaa ilmoitusosan lisätietoja-kohdassa. Vakuutuspalkan perusteella verovelvolliselle määrätään maksuun Suomen sairausvakuutusmaksu silloin, kun verovelvollinen kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ulkomaantyöskentelynsä aikana. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Vuonna 2011 päivärahamaksun määrä oli 0,82 % palkasta ja sairaanhoitomaksun määrä 1,19 % palkasta. Mikäli verovelvollinen ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan ulkomaantyöskentelynsä aikana, häneltä ei peritä vakuutetun sairausvakuutusmaksua. Ilmoitusosan lisätietoja-kohdassa on tällöin hyvä ilmoittaa, ettei vakuutetun

VEROTUS

sairausvakuutusmaksua tule määrätä. Jos työnantaja ja palkanmaksaja ulkomaantyöskentelyn aikana on suomalainen yritys, lomakkeelle 16 ei merkitä ulkomaantyöskentelystä saatuja palkkatuloja elleivät työnantajan toimittamat veroilmoituksen erittelyosaan merkityt tiedot ole virheellisiä tai puutteellisia. Jos henkilön työnantaja on ulkomainen yritys, tulee myös palkkatuloa koskevat kohdat täyttää. Ulkomailta saadut ansiotulot tulee ilmoittaa euroina laskettuna Euroopan keskuspankin julkaiseman vuoden 2011 keskikurssin mukaan tai maksupäivän kurssin mukaan. Keskikurssit löytyvät helpoiten Verohallinnon kotisivuilta osoitteesta www. vero.fi. Veroviranomaiset tekevät päätöksen kuuden kuukauden säännön soveltumisesta tutkittuaan verovapaussäännöksen soveltamisedellytysten täyttymisen lomakkeella 16 ilmoitettujen tietojen perusteella.

Mikäli ulkomailla työskentelystä saatuun tuloon ei sovelleta kuuden kuukauden sääntöä, tulo saatetaan verottaa sekä Suomessa että työskentelymaassa. Välttääkseen kaksinkertaisen verotuksen, verovelvollisen on ilmoitettava lomakkeella 16 (kohta 3, ulkomaantyöskentely, johon ei sovellu kuuden kuukauden sääntö) ulkomaille maksamiensa verojen määrä ja vaadittava kaksinkertaisen verotuksen poistamista. On tärkeää muistaa, että vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lähtökohtaisesti esitettävä ennen verotuksen päättymistä lokakuun 2012 loppuun mennessä. Vaikka ulkomaille maksetun lopullisen veron määrä ei olisikaan selvillä vielä tähän ajankohtaan mennessä, vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta kannattaa kuitenkin tehdä joko veroilmoitukseen liitettävällä erillisellä liitteellä tai ilmoitusosan lisätietoja-kohdassa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamista on mahdollista vaatia myös

verotuksen päättymisen jälkeen. Tällöin asia kuitenkin käsitellään oikaisuvaatimuksena ja päätöksen saaminen saattaa kestää useita kuukausia tai jopa vuoden.

”Ulkomailla ansaittu palkkatulo voi olla Suomessa verovapaata tuloa ns. kuuden kuukauden säännön perusteella. Säännön soveltumisedellytysten täyttyminen tulee esittää liitelomakkeella 16.” Optiotulo Ulkomailla työskentelevällä henkilöllä saattaa olla verovuodelta 2011 työsuhdeoptioiden perusteella saatua tuloa. Optiotulo kertyy Suomen veroviranomaisten ottaman kannan mukaan arvonnoususta option myöntäEXPATRIUM 74

VEROTUS

mis- ja käyttöajankohdan väliseltä ajalta (grant – exercise). Ulkomaantyöskentelyn aikana kertyneeseen optiotuloon voidaan soveltaa edellä mainittua kuuden kuukauden verovapaussääntöä, jos säännön soveltumisen perusedellytysten lisäksi myös seuraavat lisäedellytykset täyttyvät: - Suomen ja työskentelyvaltion välillä on voimassa verosopimus (Suomella on verosopimus runsaan 70 valtion kanssa), - työskentelyvaltio verottaa optioetua palkkatulona (Verohallinnon mukaan tällä tarkoitetaan sitä, että optioetu tulee verottaa ansiotulona erotuksena siitä, että se verotettaisiin pääomatulona) ja - verovelvollinen esittää riittävän selvityksen siitä, että optioetu on saatettu työskentelyvaltion veroviranomaisten tietoon (riittävänä selvityksenä voidaan pitää mm. työnantajakonsernin tai kansainvälisen tilintarkastusyhteisön antamaa kirjallista vakuutusta). Yllä mainittujen ehtojen täyttyessä optioetu jaetaan veronalaiseksi ja verovapaaksi tuloksi Suomessa ja ulkomailla työskentelyaikojen suhteessa. Esimerkki: A on saanut työnantajayhtiönsä optioita Suomessa työskennellessään. Vuosi tämän jälkeen A siirtyy työskentelemään ulkomaille. A käyttää optioita tasan kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on aloittanut ulkomaantyöskentelynsä. Optioetu on kertynyt kolmen vuoden ajalta, josta ajasta A on työskennellyt yhden vuoden Suomessa ja kaksi vuotta ulkomailla. Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu optioetuun, optioedusta on Suomessa veronalaista tuloa 1/3 ja loppuosa on Suomessa verosta vapaata tuloa. EXPATRIUM 74

Optioedun kertymisestä ja ulkomailla oleskelusta on hyvä liittää erillinen selvitys veroilmoitukseen. Suomessa veronalaisen suomalaiselta työnantajalta saadun optioedun tulisi jo sisältyä ilmoitusosan esitäytettyihin palkkatietoihin, sillä suomalainen työnantaja ilmoittaa työntekijänsä tulotiedot veroviranomaisille vuosiilmoituksellaan. Mikäli näin ei ole, Suomessa veronalainen optioetu tulee lisätä ilmoitusosan sivulle 1 kohtaan 1.1. Lisätietoja työsuhdeoptioiden verotuksesta löytyy Verohallinnon ohjeesta ”Työsuhdeoptioiden verotus”. Ohje löytyy Verohallinnon kotisivuilta osoitteesta www.vero.fi.

Vähennykset ansiotuloista

Ulkomailta saadun tulon hankkimisesta aiheutuneet menot voidaan vähentää Suomessa, mikäli tulo on Suomessa veronalaista. Tulonhankkimiskulut merkitään veroilmoituslomakkeen ilmoitusosan sivulle 1 kohtaan 3.4. Tarvittaessa asiasta voi laatia erillisen selvityksen liitettäväksi veroilmoitukseen. Myös Suomessa maksetut työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä ulkomailla maksetut Suomen pakollisia työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja vastaavat sosiaaliturvamaksut voidaan vähentää ansiotuloista. Nämä maksut ilmoitetaan ilmoitusosan sivulla 1 kohdassa 3.2. Ulkomaisista maksuista on hyvä tehdä lyhyt selvitys esim. veroilmoituksen lisätietoja –kohdassa. Suomen pakollisten maksujen pitäisi olla mukana ilmoitusosan esitäytetyissä tiedoissa, sillä suomalaisen työnantajan tulee ilmoittaa veroviranomaisille työntekijän palkasta pidättämänsä tai henkilöltä muutoin perimänsä maksut tulotietojen ohella. Työmarkkinajärjestön jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut merkitään

“Myös ulkomailla työskentelyaikana kertynyt optioetu voi olla Suomessa verovapaata tuloa kuuden kuukauden säännön nojalla. Verovapauden edellytykset ovat kuitenkin tiukemmat kuin tavallisen palkkatulon osalta.” ilmoitusosan sivulle 1 kohtaan 3.1. Tilapäisen ulkomaantyöskentelyn kestäessä tapahtuneista kotona käymisistä aiheutuneet kohtuulliset matkakulut voi lähtökohtaisesti vähentää halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Halvin kulkuväline voi olla myös lentokone. Käytännössä ko. vähennys on mahdollinen silloin, kun verovelvollisen perhe on jäänyt Suomeen asumaan ulkomaantyöskentelyn ajaksi eikä työskentelyyn jostain syystä sovelleta Suomessa kuuden kuukauden verovapaussääntöä. Työasuntovähennys Työasuntovähennys on ansiotuloista tulonhankkimismenoina tehtävä vähennys. Vähennykseen on oikeutettu verovelvollinen, joka työskentelee kaukana kotoaan ja on tämän vuoksi vuokrannut käyttöönsä toisen asunnon (työasunnon) työpaikan sijaintialueelta. Työasuntovähennystä ei kuitenkaan voi saada silloin, kun ko. asunto liittyy verovapaan tulon hankkimiseen. Työasuntovähennystä ei saa omistusasunnon perusteella. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakinainen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että työpaikasta. Vähennysedellytykset riippuvat osittain siitä, onko kyseessä perheellinen vai perheetön henkilö. Vähen-

VEROTUS

“Vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta kannattaa tehdä veroilmoituksen yhteydessä. Vaatimuksessa tulee esittää selvitys ulkomailla maksetun veron määrästä.” nyksen määrä on enintään 250 euroa jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jona verovelvollisella on samanaikaisesti kaksi asuntoa. Työasuntovähennystä vaaditaan liitelomakkeella 19. Käytännössä työasuntovähennys voi tulla kysymykseen lähinnä tilanteessa, jossa verovelvollisen perhe on jäänyt asumaan Suomeen perheen vakituiseen asuntoon ja verovelvollinen on vuokrannut työskentelyvaltiossa itselleen asunnon ulkomaantyöskentelyn ajaksi. Lisätietoja työasuntovähennyksestä löytyy Verohallinnon ohjeesta ”Työasuntovähennys verotuksessa”. Ohje löytyy Verohallinnon kotisivuilta osoitteessa www.vero.fi.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2011 tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä on 3 000 euroa henkilöä kohden. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa myös tietoja viestintätekniikkalaitteiden, -ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöt. Vähennettävien kustannusten omavastuu on 100 euroa. Kotitalousvähennyksen kustannukset ilmoitetaan ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 12.1. Erillisellä liitelomakkeella 14A tai 14B tulee esittää tarkempi selvitys kotitalousvähennyksen perusteista.

Vähennystä tulee vaatia ennen verotuksen päättymistä lokakuun 2012 loppuun mennessä. Esimerkki: – Puolisot ovat teettäneet siivoustyötä kerran viikossa, kertamaksu 100 euroa. Siivousyritykselle on maksettu vuodessa yhteensä 5 200 euroa. – Puolisot jakavat kustannukset, molemmille 2 600 euroa. Molemmat täyttävät oman 14A-lomakkeensa, ilmoittavat kokonaismääräksi 5 200 euroa, josta oma osuus 2 600 euroa. – Molemmat puolisot merkitsevät kustannusten määrän (2 600 euroa) ilmoitusosan kohtaan 12.1 vähentämättä 100 euron omavastuuosuutta. Veroviranomaisten ottaman kannan mukaan kotitalousvähennyksen saamisen edellytyksenä on, että työn tehnyt yrittäjä tai yritys on merkitty Suomen ennakkoperintärekisteriin. Näin ollen kotitalousvähennystä ei lähtökohtaisesti ole mahdollista saada ulkomailla teetetystä paikallisen yrittäjän tai yrityksen suorittamasta työstä. Kotitalousvähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen ennen alijäämähyvitystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Pääomatulot

Suomessa yleisesti verovelvollisen henkilön saamat luovutusvoitot sekä vuokra- ja korkotulot ovat veronal-

aista pääomatuloa. Vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa pääomatuloja verotetaan 28 %:n verokannan mukaan. Veroilmoituksella on annettava tiedot sekä ulkomailta että Suomesta saaduista luovutusvoitoista ja -tappioista sekä vuokratuloista. Näistä tuloista on annettava selvitys veroilmoituksen liitelomakkeilla (luovutusvoitoista lomake 9 tai 9A ja vuokratuloista lomake 7). Lomakkeilla tulee esittää laskelma siitä, miten verotettavaan nettomäärään päästään vähentämällä bruttomääräisestä tulosta tulon hankkimiseen liittyvät kulut. Suomesta saadut vuokratulot sekä arvopaperien ja arvo-osuuksien luovutusvoitot ja – tappiot tulee ilmoittaa myös ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 4. Ulkomaiset vuokratulot ja luovutusvoitot ilmoitetaan ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 10.3. Kotimaisia lähdeverollisia talletuksia ja niille maksettua korkoa ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella, sillä näistä tuloista pankit perivät korkotulon lähdeveron. Ulkomaisista pankkitalletuksista saatu korkotulo on sen sijaan ilmoitettava ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 10.3. Osinkotulojen verotus riippuu siitä, onko osinko saatu listatusta (=julkisesti noteeratusta) vai listaamattomasta (=muusta kuin julkisesti noteeratusta) yhtiöstä. Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot ovat tavallisesti pääomatuloa. Muista yhtiöistä saadut osingot voivat puolestaan olla pääomatuloa tai ansiotuloa. Osinkojen osalta tulee huomata se, että myös osinkoa jakavan yhtiön kotivaltio vaikuttaa verokohteluun. Toisesta EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatuun osinkoon sovelletaan samoja säännöksiä kuin suomalaisesta yhtiöstä saatuun osinkoon. Verosopimusvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jonka

EXPATRIUM 74

VEROTUS

kanssa Suomella on osinkotuloon sovellettava kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Muista kuin EU- tai verosopimusvaltioista saadut osingot ovat kokonaan veronalaista ansiotuloa riippumatta siitä onko kysymyksessä noteerattu tai noteeraamaton osake. Suomalaiset osingot ilmoitetaan ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 5.1 (julkisesti noteeratut yhtiöt) tai 5.2 (muut yhtiöt). Ulkomaiset osingot puolestaan ilmoitetaan ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 10.2 (muut ulkomaan ansiot) tai 10.3 (ulkomaan pääomatulot). Ulkomailta saatujen tulojen osalta on muistettava vaatia kaksinkertaisen verotuksen poistamista, mikäli ko. tu-

”Ulkomailta saatujen osinkojen verokohtelu riippuu mm. siitä, onko osake noteerattu julkisesti ja mikä on osinkoa jakavan yhtiön kotivaltio.”

EXPATRIUM 74

loista on maksettu veroja ulkomailla. Ulkomaille maksetut verot ilmoitetaan ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 11.1. Vaatimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta voi tehdä ilmoitusosan lisätietoja -kohdassa tai erillisellä vapaamuotoisella liitteellä.

Vähennykset pääomatuloista

Yleisesti verovelvollinen on oikeutettu vähentämään asunto-, opintotai tulonhankkimislainansa korot Suomessa toimitettavassa verotuksessa. Myös ulkomailla sijaitsevan asunnon hankintaan liittyvän lainan korot voidaan vähentää Suomessa, jos kysymys on vakituisesta asunnosta tai asuntoa käytetään vuokratulojen hankkimiseen ja ko. tulo on Suomessa veronalaista. Myös muut pääomatulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kulut ovat vähennyskelpoisia pääomatuloista. Arvopapereiden hoitoja säilyttämismenojen osalta kulut ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ylittävät 50 euron omavastuuosuuden. Vähennykset tehdään ensisijaisesti pääomatuloista ja toissijaisesti ns.

alijäämähyvityksenä mahdollisista ansiotulojen veroista. Luovutustappioiden osalta on hyvä huomata, että ne voidaan vähentää vain luovutusvoitoista tappioiden syntymisvuonna tai sitä seuraavien viiden vuoden aikana tulevista luovutusvoitoista. Pääomatuloista tehtävät vähennykset ilmoitetaan ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 7. Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut Eläkevakuutusten ja pitkäaikaissäästämissopimuksen (PS) maksut vähennetään pääomatuloista ja näistä aikanaan saatavat suoritukset verotetaan pääomatulona. Vähennyksen enimmäismäärä on 5 000 euroa vuodessa. Jos myös työnantaja on vuoden aikana maksanut palkansaajalle ottamansa yksilöllisen, vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja, palkansaaja saa vähentää itse maksamiaan vakuutusmaksuja enintään 2 500 euroa. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja

VEROTUS

PS-sopimuksen maksut ilmoitetaan ilmoitusosan sivulla 2 kohdassa 7.7. Jos em. vähennyksiä ei voida tehdä pääomatuloista esim. niiden puuttumisen johdosta, maksut voidaan kuitenkin vähentää ansiotulojen veroista ns. erityisenä alijäämähyvi-

“Vaikka Suomessa ei ole enää varallisuusveroa, yleisesti verovelvollisen tulee edelleen ilmoittaa varat ja velat veroilmoituksellaan. Varojen arvoa ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. ”

tyksenä. Mikäli erityisen alijäämähyvityksen tekeminen ei ole mahdollista, siirretään alijäämähyvitys automaattisesti vähennettäväksi puolison veroista. Jos vähennystä ei voida hyödyntää puolisonkaan verotuksessa, se menetetään sillä vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen ja PS-sopimuksen maksujen perusteella ei vahvisteta pääomatulolajin tappiota. Lisätietoja PS-sopimuksen ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotuksesta sekä siirtymäsäännöksistä löytyy Verohallinnon ohjeista ”PSsopimuksen verotus” ja ”Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotus”. Ohjeet löytyvät Verohallinnon kotisivuilta osoitteesta www.vero.fi

Kollektiiviset eläkevakuutukset Kollektiivinen eläkevakuutus voidaan järjestää joko niin, että työnantaja maksaa maksun kokonaan, tai niin, että vakuutusmaksuun sisältyy palkansaajan maksuosuus. Työnantajan maksamat kollektiivisen eläkevakuutuksen maksut eivät ole palkkaa. Verovelvollisella on oikeus vähentää oma maksuosuutensa ko. maksuista omassa verotuksessaan. Vähennysoikeuden suuruus riippuu mm. kollektiivisen eläkevakuutuksen alkamisajankohdasta. Lisätietoja kollektiivisesta eläkevakuutuksesta ja vanhoja vakuutuksia koskevista siirtymäsäännöksistä löytyy Verohallinnon ohjeesta ”Työnantajan ottamat vapaaehtoiset eläkevakuutukset”. Ohje löytyy Verohallinnon kotisivuilta osoitteesta www.vero.fi.

Varallisuus

Vaikka Suomessa ei ole enää varallisuusverotusta, tulee varat ja velat edelleen ilmoittaa veroilmoituksella. Varojen arvoa ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Velat ilmoitetaan vain, jos luotonantaja on pankki tai muu luotto- tai rahoituslaitos, valtio, kunta, vakuutus- ja eläkelaitos, huoltokonttori tai työnantaja. Muiden tahojen lainat ilmoitetaan vain, jos korko on vähennyskelpoinen.

Rajoitetusti verovelvollisen tulot ja varat Ansiotulot

Rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa Suomeen vain täällä olevista lähteistä saamistaan tuloista. Verotus toimitetaan kahdella tavalla: joko ns. lopullisena lähdeverotuksena tai veroilmoituksen perusteella toimitettavana verotuksena. Rajoitetusti verovelvollisen

EXPATRIUM 74

VEROTUS

Suomesta saamat ansiotulot verotetaan pääasiallisesti lähdeverotuksella, eli tulon maksaja perii suorituksesta 35 %:n lähdeveron jo suoritusta maksettaessa (lähdeverokortilla on mahdollista saada kaavamainen 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päiväkohtainen vähennys). Tällöin lähdeverotus on lopullinen eikä verovelvollisella ole mahdollisuutta tehdä tuloistaan tulonhankkimisvähennyksiä. Rajoitetusti verovelvollisen palkkatuloa voidaan lähtökohtaisesti verottaa Suomessa vain silloin, kun työ tehdään yksinomaan tai pääasiassa Suomessa täällä olevan työntai toimeksiantajan lukuun. Myös ns. vuokratyöntekijöiden palkkaa voidaan verottaa Suomessa, jos työ tehdään Suomessa. Verosopimukset saattavat kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Veroilmoituksella ilmoitetaan myös Suomessa harjoitetusta liikkeestä tai ammatista saatu tulo. Nämä ovat harvinaisempia tilanteita, ja liikkeen- ja ammatinharjoittajat jättävätkin veroilmoituksensa edellä esitetystä poikkeavassa aikataulussa. ETA-alueella asuva rajoitetusti verovelvollinen, jolta on Suomessa peritty 35 %:n lähdevero ja jonka koko vuoden kaikista ansiotulosta vähintään 75 % on Suomesta saatua tuloa, voi jälkikäteen vaatia verotuksensa toimittamista samalla tavalla kuin vakituisesti Suomessa asuvan verotus toimitetaan. Hakemus tehdään lomakkeella Veroh 6148a.

Sairausvakuutusmaksu

Mikäli rajoitetusti verovelvollinen kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, on hän velvollinen maksamaan Suomeen vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Vuonna

EXPATRIUM 74

VEROILMOITUKSEN TÄYTTÄJÄN MUISTILISTA 1. Jos olet yleisesti verovelvollinen, ilmoita kaikki tulosi sekä kotimaasta että ulkomailta. Rajoitetusti verovelvollisen tulee ilmoittaa vain Suomesta saamansa tulot ja täällä olevat varat. 2. Muista ilmoittaa myös saamasi ns. kuuden kuukauden säännön nojalla verovapaa palkkatulo lomakkeella 16. 3. Selvitä ansioja pääomatulojesi hankkimiseen tai säilyttämiseen liittyvät menot ja tee perusteltu vähennysvaatimus veroilmoitukseesi. Tarvittaessa laadi asiasta erillinen liite. 4. Ulkomaan valuutan muuntamisessa euroiksi tulee käyttää Euroopan Keskuspankin vahvistamia keskikursseja vuodelle 2011. Vaihtoehtoisesti valuutan muuntamisen voi jättää veroviranomaisten tehtäväksi. 5. Ilmoita ulkomaille maksamiesi verojen määrät. Muista vaatia kaksinkertaisen verotuksen poistamista ennen verotuksen päättymistä lokakuussa 2012. 6. Laske verojesi määrä veroilmoitusoppaassa olevan taulukon tai Verohallinnon internet-sivuilta löytyvän laskurin avulla. Näin osaat ennakoida lopputulosta. Mikäli olet saamassa jäännösveroja (”mätkyjä”), voit oma-aloitteisesti maksaa ennakon täydennysmaksua vielä syyskuun 2012 aikana. 7. Säilytä kuittisi ja tositteesi kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien. 8. Ylimääräisiä liitelomakkeita ja lisätietoja saat Verohallinnon internet-sivuilta. 9. Tarkista vielä kaikki veroilmoitukseen esitäytetyt tiedot huolellisesti, etenkin osoite- ja pankkitilitiedot. 10. Jos teet veroilmoituksen tietoihin muutoksia tai lisäyksiä, allekirjoita veroilmoituksen ilmoitusosa ja ota siitä kopio itsellesi, jotta voit verrata ilmoittamiasi tietoja tulevassa verotuspäätöksessä oleviin tietoihin.

2011 päivärahamaksun määrä oli 0,82 % palkasta ja sairaanhoitomaksun määrä 1,19 % palkasta. Mikäli rajoitetusti verovelvollinen ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan, ei häneltä peritä vakuutetun sairausvakuutusmaksua.

Pääomatulot

Kuten ansiotulojenkin kohdalla, pääosa rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamista pääomatuloista verotetaan ns. lähdeveromenettelyssä. Tämä koskee mm. osinkoja ja korkoja, joista maksaja perii lähdeveron. Sen sijaan vuokratulot ja luovutusvoitot Suomessa sijaitsev-

“Rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa Suomeen vain Suomessa olevista lähteistä saamistaan tuloista. Verosopimukset saattavat kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta, joten verokohtelu kannattaa tarkastaa asianomaisesta verosopimuksesta.”

VEROTUS

asta kiinteistöstä tai osakehuoneistosta edellyttävät veroilmoituksen antamista. Pysyvästi ulkomailla asuvan on selvitettävä nämä tulot ja niihin kohdistuvat vähennykset samalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisenkin. Vuokratuloista on myös mahdollista vähentää tulon hankkimiseen liittyvän lainan korot riippumatta siitä, onko laina otettu Suomesta vai ulkomailta. Tässä yhteydessä on luonnollisesti pystyttävä selvittämään, että ko. laina on otettu kyseisen asunnon tai kiinteistön hankintaa varten. Rajoitetusti verovelvollisen pääomatuloja verotetaan 28 %:n verokannalla verovuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa. Verosopimukset saattavat kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta, joten verokohtelu kannattaa aina tarkastaa

Kirjoittaja OTK Tommi Rantasella on yli 13 vuoden kokemus kotimaisten ja kansainvälisten yritysten ja näiden työntekijöiden verokonsultoinnista. Hänen erityisosaamisaluettaan ovat kansainvälisiin työskentelytilanteisiin liittyvät veroja sosiaaliturvakysymykset sekä kannustinjärjestelmät. Uransa aikana Tommi on työskennellyt Suomen lisäksi Australiassa ja Ruotsissa. Deloitte & Touche Oy Puh. +358-20-755 500 fax +358-20-755 505 tommi.rantanen@deloitte.fi

asianomaisesta verosopimuksesta. Esim. Suomesta ulkomaille maksettavista osingoista perittävä lähdevero on useissa sopimuksissa rajoitettu 15 prosenttiin.

Ulkomailla asuvien rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien verotus

Ulkomailla asuvien eläkkeensaajien verotus toimitetaan keskitetysti Pääkaupunkiseudun verotoimistossa. Jos tulo on saatu Ahvenanmaalta, verotus toimitetaan Ahvenanmaan verotoimistossa. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan veroprosentti, vähennykset sekä veroilmoitus- ja verotusmenettely ovat samat kuin Suomessa asuvilla. Rajoitetusti verovelvollisen kunnallisveroprosentti lasketaan kuitenkin kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Jos Suomi vastaa edelleen rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan sairaanhoitokulujen korvaamisesta, voidaan EU/ETA/ Sveitsi-alueella asuvalle eläkkeensaajalle määrätä korotettu sairaanhoitomaksu 1,36 %. Päivärahamaksua eläkkeestä ei makseta lainkaan. Verosopimukset saattavat rajoittaa Suomen oikeutta verottaa Suomesta maksettavia eläkkeitä ja verotuskohtelu kannattaakin tarkastaa asianomaisesta verosopimuksesta. Sairaanhoitomaksun osalta verosopimusten määräyksillä ei kuitenkaan ole vaikutusta maksuvelvollisuuteen.

Varallisuus

Rajoitetusti verovelvollinen ilmoittaa Suomeen tehtävässä veroilmoituksessaan ainoastaan Suomessa olevat varansa. Tämä koskee lähinnä asunto-osakkeita ja kiinteistöjä, sillä esimerkiksi suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita tai suomalaiselta yhtiöltä saatuja optioita ei pidetä Suomessa olevina varoina.

Lopuksi

Verovuoden 2011 osalta voit maksaa ennakon täydennysmaksua 30.9.2012 saakka. Tällöin ennakon täydennysmaksu otetaan huomioon verovuoden verojen suorituksena laskettaessa jäännösveron korkoa tai palautuskorkoa. Voit siis pienentää jäännösveron koron määrää maksamalla ennakon täydennysmaksua 1.2.–30.9. välisenä aikana. Jos ennakon täydennysmaksua ei suoriteta, peritään vero jäännösverona joulukuussa 2012 ja helmikuussa 2013. Jäännösverolle lasketaan korkoa 1.2.2012 alkaen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään saakka. Jäännösveron ensimmäinen eräpäivä ajoittuu joulukuun 2012 alkuun. Jäännösveron korko on 0,5 %, kun jäännösveron määrä on korkeintaan 10 000 euroa. Jäännösveron 10 000 euroa ylittävältä osuudelta korko on 3,5 %. Lasketusta jäännösveron koron määrästä vähennetään 20 euroa. Tästä johtuen verovuoden 2011 jäännösverolle peritään korkoa vain, jos jäännösveron määrä on suurempi kuin noin 4 750 euroa. n Deloitte on maailman suurin yksityinen asiantuntijaorganisaatio. Sen palveluksessa on yli 182 000 asiantuntijaa yli 150 maassa. Palvelutarjonta on laaja ja esim. ulkomaankomennuksiin liittyen palvelut kattavat mm. komennuspolitiikkojen ja komennussopimusten laatimisen ja kommentoinnin, veroilmoituspalvelut ja veroneuvontatapaamiset maailmanlaajuisesti, sosiaaliturvaan liittyvät hakemukset ja poikkeusluvat sekä sosiaaliturva-asioihin liittyvän yleisen konsultoinnin. Deloitte konsultoi myös kaikenkokoisia yrityksiä kannustinjärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi se konsultoi myös yksityisasiakkaita verotukseen, sosiaaliturvaan sekä työ- ja oleskelulupiin liittyvissä kysymyksissä.

EXPATRIUM 74

VAPAALLA

Liikunnan iloa maailmallakin TEKSTI PIA HEIKKILÄ

n Suomalaiset osaavat houkutella itsensä kuntoilun pariin säästä ja olosuhteista riippumatta. Mutta miten liikunnan ystävä onnistuu jatkamaan harrastustaan ulkomailla? Expatrium otti selvää jatkuuko vai loppuuko kuntoilu maailmalle muutettaessa.

uomalaiset ovat aktiivisia liikkujia, sillä liikuntaa ja urheilua kolme kertaa viikossa harrastaa jopa 45 prosenttia kansalaisista ja kerran viikossa kolme neljästä. Miten käy liikunnan kun elämä vie maailmalle? Sujuuko kuntoilu neljän seinän sisällä yhtä helposti Kabulissa

EXPATRIUM 74

kuin Kuopiossa? Tai miten onnistuu lenkkeily Shanghain sementtiviidakossa? Entä jooga Jerusalemissa? Afganistanissa EUPOLin leivissä työskentelevä Johanna Valenius on asunut Kabulissa jo yli 3 vuotta. Johanna asuu suljetulla leirillä, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa, ja josta ulos

“Lenkkeilijöitä ei juuri Istanbulin keskustassa näy, mutta kävely on Pauliinan mielestä kaupungissa helppoa liikuntaa.” 27

VAPAALLA

“Pyöräily on Riinan mielekästä hyötyliikuntaa. Kiinalaiset harrastavat sitä ihan tarpeesta, eivätkä aina edes liikunnan ilosta.”

ei pääse ilman turvasaattuetta ja asianmukaisia varusteita. Johannan kuntoiluinto ei ole suljetun leirin myötä yhtään laantunut, vaan pysynyt melkein samanlaisena kuin Suomesta lähdettyä. - Ei tämänhetkinen kuntoilurutiinini eroa kovinkaan paljon suomalaisesta rutiinista. Ainoa ero on se, että Suomen lomilla minulla on enemmän aikaa olla salilla. Menen aamulla salille aviomiehen kanssa ennen kuin hän menee töihin, Johanna kertoo.

Monia varmaan kiinnostaa millaista on kuntoilla leiriolosuhteissa. - Kuntosalirakennus on pari vuotta vanha. Siellä on kolme salia, kardio ja lihastreenilaitteille, squash ja tila, jossa pidetään aerobic- ja kahvakuulatunteja. Johanna on motivoitunut kuntoiluun, koska hänen mielestään aamuvarhainen kuntoilu antaa reippautta ja on osa arkipäivää. - Minulle kuntoilu on rutiini, joka kuuluu aamuun kuten hampaiden pesu. Läheskään aina ei huvita, mutta kertaakaan en ole katunut, että menin salille huonoista alkufiiliksistä huolimatta, Johanna sanoo.

”Johanna on motivoitunut kuntoiluun, koska hänen mielestään aamuvarhainen kuntoilu antaa reippautta ja on osa arkipäivää.” Kuntoilu on ylellisyyttä

Shanghaissa toista vuotta asuva Riina Rosvall kuntoilee betoniviidakossa aina kun vain voi. - Täällä ei juuri ole puistoja. Liikenne ja saasteet ovat kovat, eivätkä houkuttele lenkkeilemään. Tennistä

pelaamme heti kun ilmat lämpenevät. Riina kertoo myös kävelevänsä paljon, mikä suurkaupungissa on suhteellisen mielekästä. Kuntosaleja ja joogastudioita on tarjolla, mutta ne ovat paikalliseen hintatasoon verrattuina kalliita. Pyöräily on Riinan mielekästä hyötyliikuntaa. Paikalliset harrastavat sitä ihan tarpeesta, eivätkä aina edes liikunnan ilosta. Riinan mielestä kuntoilu riippuu elämäntilanteesta. - Kuntoilu on niin luksusta, sen tajuaa varsinkin silloin kun siihen ei ole aikaa tai rahaa. Suomessa on niin helppo lenkkeillä, siellä maastot ovat aina lähellä ja ilmanlaatu on hyvä. Usein ulkosuomalaiset hakeutuvat paikallisiin urheiluseuroihin, joissa pelaaminen voi olla kulttuurienkin vaihdon kannalta antoisaa. Riinan puoliso Toni Rosvall pelaa jalkapalloa paikallisessa joukkueessa ja kokee sen yhdeksi leppoisaksi kuntoilumuodoksi. Jerusalemissa asuva Sonja Hemberg kertoo pelaavansa kerran viikossa streethockeyta eli ulkosählyä suomalaisilla sählypalloilla, joihin on tungettu sukka. - Liiga alkoi alunperin Ramallahissa, jossa porukka kanadalaisia pisti viikoittaisen pelin pystyyn. Peliinhän hurahti sekä muita ulkomaalaisia että paikallisia, Sonja sanoo. - Jerusalemissa olemme pelanneet pari tuntia joka keskiviikkoilta viimeiset kaksi vuotta. Vierailevat sukulaiset tuovat säännöllisin väliajoin uusia mailoja kun edelliset hajoavat, Sonja jatkaa.

EXPATRIUM 74

VAPAALLA

Istanbulilaisille on tärkeää näyttää hyvältä, kaupungissa asuva Paulina Tervo tietää. Turkissa ulkonäköön panostetaankin kunnolla. - Täällä tuntuu olevan paljon kuntosaleja, hyvin eri hintaisia, jotkut maksavat jopa yli 200 euroa kuukaudessa, sanoo Paulina. Lenkkeilijöitä ei juuri Istanbulin keskustassa näy, mutta kävely on kaupungissa helppoa liikuntaa. - Kävelyä tulee harrastettua paljon, koska kaupunki on rakennettu kukkuloille ja joka paikkaan on ylämäki tai portaat. Intian Mumbaissa paikallisten suosituin liikuntamuoto on tietenkin joogaus. Joogatyyppejä on tarjolla monenlaisia, ja sitä voi harrastaa joko yksityistunneilla kotona opettajan joh-

“Pian mielestä on mukava treenata kun Intian kuuluisin Bollywood-tähti hikoilee viereisellä juoksumatolla.” dolla tai ryhmässä joogakouluissa. Kuntosalit ovat usein vain rikkaiden harrastus, sillä kuukausikortti voi helposti maksaa monta sataa euroa. Onhan tosin mukava treenata kun Intian kuuluisin Bollywood-tähti hikoilee viereisellä juoksumatolla. Yksityisklubit eli gymkhanot ovat mumbailaisten virkistyskäyttöön tarkoitettuja koko perheen vapaa-ajanviettopaikkoja, joissa voi harrastaa

vaikkapa tennistä ja uintia, ja joissa lapsille on omat leikkialueensa. Klubeihin ei marssita noin vain sisään jäseneksi vaan jäsenyyden saaminen vaatii monta suosittelijaa, erilaisia todistuksia, kuten lääkärin- ja maassaolotodistukset, ja vaikkapa työnantajan todistuksen jäsenen ryhdikkyydestä ja kunnollisuudesta. Lenkkeilyä muiden suurkaupunkien tapaan Mumbaissa voi harrastaa aikaisin aamulla, kun kadut ovat tyhjät autoliikenteestä ja ilmaa pystyy hengittämään. Marine Drive -rantakadulla tuhannet mumbailaiset reippailevat auringonnousun aikoihin – kukin omalla tyylillään. n Kirjoittaja on Mumbaissa asuva vapaa toimittaja.

HYVIÄ SYITÄ KUNTOILUUN Noin 25 000 eurooppalaisen keskuudessa 25 maassa tehtiin selvitys minkälainen sija ja vaikutus liikunnalla ja urheilulla on ihmisten elämässä. Liikunnan harrastamiseen löytyi hyvin samanlaisia syitä eri puolilla Eurooppaa ja sen myönteiset vaikutukset koettiin myös samalla tavalla. 1. Liikunnan vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen (78 %) 2. Fyysisen kunnon kasvu (46 %) 3. Rentoutuminen (43 %) 4. Hauskan pito (39 %) 5. Tuttavien kanssa oleminen (31 %) 6. Itsetunnon kohoaminen (24 %) 7. Tutustuminen uusiin ihmisiin (19 %) 8. Tavoitteiden toteutuminen (18 %) 9. Uusien taitojen kehittäminen (16 %) 10. Kilpailuvietin tyydyttäminen (15 %) Lähde: The Citizens of the European Union and Sport, 2004

EXPATRIUM 74

PERHE

Koti kehitysmaassa TEKSTI MARTINA KASS

n Viimeisten kahdeksan vuoden aikana olen asunut kehitysmaissa noin kuusi vuotta. Mieheni työ vei minutkin asumaan Etiopiaan, Sambiaan ja Vietnamiin. Nämä ovat olleet tapahtumarikkaita vuosia, jotka ovat opettaneet että moni asia on maailmalla toisin kuin koti-Suomessa.

Vietnamin tuoreita hedelmiä ja vihanneksia joista Suomessa voisi vain haaveilla.

EXPATRIUM 74

PERHE

nnen ulkomaille muuttoa on pitkä lista asioita, jotka tulisi selvittää tai tehdä. Mitä Suomessa olevalle kodille tehdään, ovatko kaikki rokotukset kunnossa, mitä tulisi lähettää muuttokuormassa asemamaahan ja mitä sieltä saa hankittua. Ja vaikka omasta mielestään olisikin valmistautunut mahdollisimman hyvin, joutuu ulkomailla ollessaan yllättävien, turhauttavien ja hauskojenkin tilanteiden eteen. Varsinkin, jos uusi koti on kehitysmaassa.

Avoimin mielin

Hyvä ohje kehitysmaahankin muuttoa suunnittelevalle on, että matkalle kannattaa lähteä avoimin mielin. Muuttaessamme puolisoni kanssa Etiopiaan kahdeksi vuodeksi kumpikaan meistä ei ollut aikaisemmin käynyt Afrikassa. Yritimme henkisesti valmistautua siihen, että Etiopia on köyhä maa ja moni asia on sen takia järjestetty eri tavalla kuin Suomessa. Yritimme pitää ennakko-odotukset hyvin matalina. Laskeutuessamme Bolen lentokentälle Addis Abebassa, Etiopiassa, huomasimme positiivisena yllätyksenä, että siellä näkyi katuvaloja! Vaikka lähteekin ulkomaille avoimin mielin ja valmiina kokemaan uutta, on aina yhtä mukavaa löytää ruokakaupasta jokin Suomesta tuttu tuote, oli sitten kyse hapankorpuista tai jo kertaalleen sulaneesta tutunmerkkisestä suklaapatukasta. Jos kaiken lisäksi huomaa, että paikkakunnalla on sama kansainväliseen pikaruokaketjuun kuuluva ravintola kuin Suomessa, on riemu korkealla.

Ruokakulttuurien kirjo

Etiopiassa asuimme lähellä kansainvälisiä hotelleja ja ravintoloita. Perjantai-iltapäivisin ei ollut mitään asiaa kotiin autolla. Silloin saapui nimittäin ravintoloiden koko viikonlopun lihatarjonta juosten mäkeä alas. Kuvitelkaa muutama nuori poika,

EXPATRIUM 74

Maailmalla voi antimista yllättyä niin ruokapöydässä kuin torillakin. jotka yrittivät pitää noin parikymmenpäisen villisti juoksevan härkälauman kasassa keskellä tietä. Ainakin liha oli tuoretta, toisin kuin kadunvarrella kärpäsiä täynnä olevissa pienissä kioskeissa, joissa ei ollut kylmälaitteita. Vietnamissa syödään suomalaisittain eksoottisia lajeja. Koiranystävän kannattaa esimerkiksi varoa, ettei lautaselta löydy pariloitua ihmisen parasta ystävää. Vietnamissa syödään paljon meren antimia tuoreeltaan. Ensin voi vesisäiliöstä valita vaikkapa elävän kilpikonnan, jonka jälkeen ruokaa esivalmistellaan pöydän vieressä. Verta valutetaan ja se olisi tarkoitus juoda. Tämän jälkeen ruokailijoille esitellään elimet toistensa jälkeen ennen kuin ne viedään keittiön puolelle valmistettaviksi. Eteen voi tulla vaikka mitä ja aina

”Yritimme henkisesti valmistautua siihen, että Etiopia on köyhä maa ja moni asia on sen takia järjestetty eri tavalla kuin Suomessa.”

ei tiedä miten voisi kohteliaasti kieltäytyä ruoasta loukkaamatta isäntää ja emäntää. Käytännössä toimiva hätävalhe on se, ettei oman uskontonsa takia voi syödä kyseistä ruokaa. Toinen vaihtoehto on, että kokeilee rohkeasti kaikkea mistä paikallisetkin nauttivat.

Monenlaista hoitoa

Ennen kehitysmaahan muuttamista joutuu ottamaan jos jonkinlaisia rokotuksia. Suomen-lomilla on hyvä käydä terveystarkastuksissa. Jos jotain vakavampaa sattuu, on monesti mielessä ainoana vaihtoehtona evakuoiminen toiseen maahan lääketieteellisistä syistä. Näin ei tarvitse kuitenkaan aina olla. Asuessamme Etiopiassa mieheni oli kolmen viikon kurssilla New Yorkissa. Siellä ollessamme huomasin, että minulla oli niskassa outo pyöreä ihottuma, joka muutamassa päivässä laajeni. Kävin YK:n klinikalla. Siellä eivät tienneet mistä oli kyse mutta totesivat, että varmuuden vuoksi kannattaisi olla yhteydessä syöpään erikoistuneeseen lääkäriin. Palattuamme Addis Abebaan selvisi paikallisella YK:n klinikalla saman tien, että olin saanut silsaihottuman (ringworm) ilmeisesti paikallisesta orpokodista, jossa kävin kerran viikossa.

PERHE

VINKKILISTA KEHITYSMAIHIN - Kannattaa lähteä avoimin mielin. Kaikkeen ei voi etukäteen varautua. - Ota ennen muuttoa yhteyttä maassa jo asuvaan suomalaiseen. Arvokkaampia neuvoja on hankala saada. Näin voi saada ensikäden tietoa esim. terveyteen liittyvistä asioista, hyvistä asuinalueista tai siitä, mitä ehdottomasti kannattaa ottaa muuttokuormaan ja mitä taas ei. - Ota aktiivisesti yhteyttä muihin paikallisiin ulkomaalaisiin. - Suurin yksittäinen syy ulkomaankomennuksen epäonnistumiseen on se, että mukana muuttanut perhe ei viihdy asemamaassa. Osallistumalla aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin luo uusia tuttavuuksia. Ulkomailla on helppo ystävystyä. Kaikki ovat samassa tilanteessa siinä mielessä, että vanhat ystävät ovat kaukana kotimaassa. - Nauti kokemuksesta!

Sain voiteen ihottumaa varten, jolla se parani muutamassa päivässä. Syöpälääkäriä ei tarvittu. Etiopiassa, kuten monessa muussakin kehitysmaassa, voi saada ameboja ruoasta tai vedestä. Amebatartunta ei ole sinällään vaarallinen ja siihen on olemassa tehokkaat lääkkeet. Jos amebat kuitenkin ehtivät levitä muualle elimistöön, on tilanne jo vakavampi. Suurin osa ulkomaalaisista olikin tämän vuoksi todella varovaisia sen suhteen mitä söi ja joi. Varovaisuudesta huolimatta moni tuttavistamme sai amebatartunnan. Kuulimme tarinan siitä miten paikalliset hoitavat amebatartuntojaan. He syövät raakaa lihaa siinä toivossa että saisivat matotartunnan. Madot puolestaan syövät amebat, jonka jälkeen ei tarvitse enää kuin matokuurin, jolloin sekä ameboista että madoista on päästy eroon. Lieneekö tämä urbaanilegenda? Tarina kertoo kuitenkin sen, että moneen vaivaan on olemassa vaihtoehtoisia hoitoja. Ennen kehitysmaahan muuttoa meille kerrottiin, että kaikki vaatteet tulisi silittää aina pesemisen jälkeen, jotta mahdolliset mangokärpäsen toukat kuolisivat. Näin teimme ja kaikki oli hyvin koko Etiopiassa oleskelum-

me ajan. Toisena vuonna Sambiassa saimme kuitenkin koko perhe, vauva mukaan lukien, ei-toivottuja ihonalaisia vieraita. Olimme juuri muuttaneet uuteen asuntoon, emmekä vieläkään tiedä mistä toukat tulivat. Sen kuitenkin opimme, ettei ole mukava tunne, kun jokin kiemurtelee ihon alla. Tähänkin vaivaan oli olemassa lääke.

”Aterioilla eteen voi tulla vaikka mitä ja aina ei tiedä miten voisi kohteliaasti kieltäytyä ruoasta loukkaamatta isäntää ja emäntää.” Erilaista kaupankäyntiä

Muuttaessamme Etiopiaan muuttokuormamme, jos sitä edes muuttokuormaksi voi sanoa, oli kevyt. Normaalien matkatavaroiden lisäksi ei ollut kuin kaksi postitse lähetettyä noin 20 kilon painoista pakettia. Tämä tarkoitti sitä, että kaikki piti hankkia paikan päältä. Nopeasti selvisi, ettei pesukonetta kannattanut hankkia lainkaan, sillä vedenpaine oli niin huo-

Livingstonen torilla Sambiassa käydään kauppaa polttavan auringon alla.

EXPATRIUM 74

PERHE

Vietnamilaiset kuljettavat mopoillaan lähes kaikkea. no, ettei se olisi kuitenkaan toiminut. Myynnissä olleet huonekalut olivat joko hyvin kalliita ulkomailta tuotuja tai epäilyttävän näköisiä. Tuttavat suosittelivat valmistajaa, jolta tilasimme muutaman huonekalun. Sopimuksen mukaan huonekalujen piti valmistua kolmessa viikossa. Kolmen viikon jälkeen kävin kyselemässä milloin huonekalumme voisi noutaa. Olisivat kuulemma ihan kohta valmiita, viikon päästä ne voisi jo hakea. Viikon päästä kyselin taas huonekalujemme perään. Kun vaadin niitä nähtäväksi selvisi, ettei niitä oltu vielä edes alettu valmistaa. Paikallisilla ei ollut ihan samaa pacta sunt servanda -käsitystä kuin suomalaisilla. Turhautuneena ja edelleen ilman huonekaluja sovin tapaamisen paikallisen puusepän kanssa. Yllätyksekseni sain selattavakseni vanhan Ikea-luettelon. Valitsin siitä haluamani sohvat ja muut huonekalut ja ne toimitettiin

EXPATRIUM 74

”Selvisi, ettei pesukonetta kannattanut hankkia lainkaan, sillä vedenpaine oli niin huono, ettei se olisi kuitenkaan toiminut.” kotiin sovitussa aikataulussa. Eivät näyttäneet ihan samanlaisilta kuin kuvastossa mutta olimme niihin tyytyväisiä. Suosittelimme puusepän palveluita monille ystävillemme. Vietnamissa jouduimme muutaman yllättävän tilanteen eteen kolikkojen kanssa. Kolikot ovat periaatteessa käypä maksuväline, mutta niiden arvo on sen verran pieni, että kaikki eivät suostu ottamaan niitä vastaan. Ensimmäisen kerran kun taksikuski kieltäytyi ottamasta kolikoita vastaan, en aluksi edes ymmärtänyt mistä oli

kyse. Aika usein taksikuskeilla oli pula vaihtorahasta, ehkä siinä toivossa, että saisivat pitää erotuksen. Tämän takia olin laskenut valmiiksi tasarahan, mikä ei siis kelvannutkaan kuskille. Vielä oudommaksi tilanne muuttui, kun yritin lähikaupassa maksaa kolikoilla. Sielläkään eivät suostuneet ottamaan kolikoita vastaan. Kolikoiden tilalla vaihtorahana käytettiin karkkia. Eli sen sijaan että olisi saanut 500 dongin kolikon (noin 1,7 senttiä) vaihtorahana, saikin yhden purukumin.

Tärkeät juhlapyhät

Vaikka viihtyy hyvin ulkomailla, saattaa juhlapyhinä tulla koti-ikävä Suomeen. Etiopiassa olimme vielä mieheni kanssa kahdestaan. Silloin vietimme mahdollisimman ei-perinteisiä jouluja. Ensimmäisenä jouluna olimme ystävien kanssa matkalla ja toisena jouluna asuimme kaupungin hienostohotellissa ja vietimme jou-

PERHE

Etiopian pääkaupunki on Addis Abeba.

luaaton ja joulupäivän uima-altaalla. Jouluateriaksi söimme ihanaa intialaista ruokaa. Seuraavalla ulkomaankomennuksella meitä oli jo kolme ja silloin tuntui tärkeältä viettää mahdollisimman normaali suomalainen joulu helteistä huolimatta. Onneksi meillä oli paikallinen kotiapulainen, joka osasi

valmistaa suomalaista jouluruokaa. Leivoimme pipareita ja teimme piparkakkutalonkin. Vuorokauden sisällä selvisi miksi Sambiassa ei kannattanut tehdä piparkakkutaloja. Ilmankosteus on sen verran korkea, että talo pysyi pystyssä vain vajaan vuorokauden. Kuulimme jälkeenpäin muilta, että olimme tehneet

klassisen uuden tulokkaan virheen.

Erilainen pukeutuminen

Pukeutuminen vaihtelee paljon maittain ja maanosien välillä. Etiopiassa kotikatumme oli päällystämätön ja varsinkin sadeaikaan se oli huonossa ja kuraisessa kunnossa. Tuntui siis järkevältä käyttää kumisaappaita. Tämä

EXPATRIUM 74

PERHE

”Lähikaupassa eivät suostuneet ottamaan kolikoita vastaan. Kolikoiden tilalla vaihtorahana käytettiin karkkia.”

kuitenkin aiheutti monta naurunpuuskaa ja sormenosoituksia paikallisilta. Kaupunkilaisten ei kuulemma sopinut pitää kumisaappaita, ei varsinkaan jos oli nainen. Sain kuulla, että naisten tulisi pukeutua naisellisemmin. Vietnamissa oli kesällä todella kuumaa ja hikistä, minkä vuoksi osa paikallisista pukeutui yöpuvun tapaisiin asuihin ollessaan vapaalla. Aluksi havahtui siihen että joku tuli ”yöpuvussa” kadulla vastaan, mutta näkyyn tottui yllättävän nopeasti.

Sujuvaa liikennettä

Katunäkymä viime vuosikymmenellä Addis Abebassa oli aika erikoinen. Oli joko uusia hienoja maastoautoja tai vanhoja hädin tuskin kasassa pysyviä takseja. Normaaleja henkilöautoja ei näkynyt juuri lainkaan. Taksit olivat niin huonossa kunnossa, että yleensä tunsi jaloilla maton läpi miten taksinkuljettaja vaihtoi vaihdetta. Kotikatumme oli niin kuoppainen, että jouduimme melkein päivittäin neuvottelemaan taksikuskien kanssa siitä suostuvatko he ajamaan muurille asti. Yleensä välttelimme busseja. Matkalla maaseudulla teimme kuitenkin poikkeuksen vieraamme kanssa. Selvisi, että täpötäydessä bussissa oli matkustajina ihmisten lisäksi myös muutama eläin. Etiopiassa oli tapana varoittaa muita tööttäämällä risteystä lähestyttäessä. Jos sattui yhteenajo, saattoi se olla jopa sen vika, joka ei ollut antanut äänimerkkiä. Tähän tottui aika nopeasti.

EXPATRIUM 74

Ongelmana olikin sitten muistaa olla käyttämättä äänimerkkiä vierailujen aikana Suomessa. Sambian pääkaupunki Lusaka on varsin rauhallinen kaupunki myös liikenteen osalta. Ongelmia suomalaiselle aiheutti lähinnä se, että siellä on vasemmanpuoleinen liikenne. Vietnamin pääkaupungissa, Hanoissa, liikenne oli sitä vastoin kaikkea muuta kuin rauhallista. Hanoissa on miljoonia mopoja, ja niitä tuntui olevan kaikkialla. Usein koko perhe mahtui yhden mopon kyytiin. Parhaimmillaan taisi mopon kyydissä viilettää viisi henkilöä. Mopot ovat myös käteviä kuljettamaan kaikkea mahdollista. Katukuvassa näkyi miten paikalliset liikuttivat mopoilla vaikkapa isoja jääkaappeja tai taulutelevisioita. Kukaan ei oikein noudattanut liikennesääntöjä. Liikenneympyrässä saattoi tulla mopoja tai muita menopelejä vastaan väärään suuntaan. Tämä huomioon ottaen sattui yllättävän vähän onnettomuuksia. Osasyynä tähän olivat luultavasti varsin alhaiset nopeudet.

”Ilmankosteus on sen verran korkea, että piparkakkutalo pysyi pystyssä vain vajaan vuorokauden. Olimme tehneet klassisen uuden tulokkaan virheen.”

Paluun mahdollisuus

Kaikki perheenjäsenemme sopeutuvat nyt pikkuhiljaa omassa tahdissa suomalaiseen elämäntapaan. Poikani oli päiväkodissa saanut appelsiinia välipalaksi ja kertonut tädeille, että hän aikoo säästää siemenet siihen asti, kunnes muutamme uudestaan Afrikkaan. Perheen esikoinen on ainakin valmis lähtemään uudelleen.

OTK ja varatuomari Martina Kass on työskennellyt veroasiantuntijana KPMG:n palveluksessa vuodesta 2006. Hän on miehensä työn takia viimeisten noin kahdeksan vuoden aikana asunut ulkomailla kuutisen vuotta. Kokemusta on kertynyt kolmesta kehitysmaasta: Etiopiasta, Sambiasta ja Vietnamista. Kass työskentelee KPMG:ssä veroasiantuntijatehtävissä, joissa hän auttaa muita ulkomaankomennuksella olevia verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä, jotka helpottavat sopeutumista ulkomaille. n

MAAILMANLAAJUINEN KPMG KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on muuttaa tietoa arvoksi asiakkailleen, henkilöstölleen ja pääomamarkkinoille. Palvelutarjontaamme kuuluvat tilintarkastus-, veroja neuvontapalvelut. Toimimme lähes 150 maassa reilun 140 000 asiantuntijan voimin. Toiminnassamme hyödynnämme KPMG:n maailmanlaajuista asiantuntijaverkostoa. KPMG:n People Services - yksikön palvelutarjonta kattaa ulkomaankomennusten elinkaaren kaikki vaiheet sekä Suomesta ulkomaille lähtevien että ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden osalta. Yksikön palveluihin kuuluvat muun muassa komennusten ulkoistaminen, politiikat ja prosessit, sopimukset, verolaskelmat/ kustannusarviointi, vero-, eläke- ja sosiaaliturvakysymykset sekä työlupa-asiat. Tarjoamme asiakkaillemme myös ulkomaankomennusvalmennuksia sekä perinteistä relocation-palvelua. Tarjoamme verotukseen liittyviä palveluita myös yksityishenkilöille ja avustamme esimerkiksi perintö- ja lahjaverotuksessa, sijoitustoiminnan verokysymyksissä ja perhevarallisuuden suunnittelussa.

KUVA: PÄIVÄKOTI SOLGARDUR, ISLANTI

PERHE

Islantilaisissa päiväkodeissa lapset ulkoilevat sään salliessa joka päivä.

Päivähoidossa ulkomailla TEKSTI SATU RÄMÖ

n Yksityinen lastenhoitaja, päiväkoti vai perhepäivähoito? Expatrium keräsi kokemuksia lastenhoidon järjestämisestä ulkomailla.

uomessa on subjektiivinen päivähoito-oikeus eli kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikkaan. Vaan miten on asian laita ulkomailla? Tanska ja Islanti vannovat kunnallisen päivähoidon nimiin. Ugandassa ja Isossa-Britanniassa päivähoitopaikat

ovat yksityisiä. Kanadassa päivähoidon hinta vaihtelee alueittain. Sveitsissä ja Itävallassa kotiäitikulttuuri on voimissaan, ja töissä käyvät pienten lasten äidit tekevät usein osa-aikaista työtä. Sveitsiläinen kolmen kuukauden äitiysloma on lyhyt. Työnantajasta riippuen äitiyslomaa voi jatkaa palkat-

tomana muutaman kuukauden. Monet äidit jäävät kuitenkin lapsen saatuaan kotiin. - Sveitsissä perhe pystyy usein elämään yhden vanhemman palkalla. Onkin yleistä, että naiset tekevät osaaikatöitä, oli heillä lapsia tai ei, kertoo maassa asuva, 1,5-vuotiaan pojan äiti Anne Rämänen.

EXPATRIUM 73

PERHE

Rämäselle tarjottiin muutama kuukausi sitten 20 prosentin osa-aikaista työsuhdetta eli yhtä työpäivää viikossa. Käytännössä se tarkoitti toisen työntekijän tuurausta tämän ollessa itse estynyt tulemaan työpaikalle. - Lapsenhoito päiväkodissa olisi alle 2-vuotiaalta maksanut noin sata euroa päivässä eli kaksi tuhatta euroa kuussa. En halunnut joutua sumplimaan lastenhoitoa pahimmillaan vuorokauden varoitusajalla, joten jäin kotiin. Sveitsin naapurissa Itävallassa tilanne on samankaltainen. - Alle 2,5-vuotiaista vain noin viidennes on hoidossa kodin ulkopuolella, kertoo Wienin kupeessa Ala-Itävallassa asuva Susanna Kupi. Käytännössä kahden vanhemman kokopäivätyöskentely on hankalaa jo ihan käytännön syistä kuten kauppojen aukioloaikojen takia. Päiväkotiin mennään aikaisintaan 2,5-vuotiaana. Ennen sitä lapsi voi aloittaa perhepäivähoitajalla eli Tagesmütterilla tai Kinderkrippessä eli ”seimessä”. - Tagesmütterit ja Kinderkrippet ovat pääasiassa yksityisiä ja vanhempien lasten päiväkodit julkisia. Myös katolinen kirkko ylläpitää päiväkoteja, Kupi kertoo. Päivähoitotaksat vaihtelevat osavaltioittain. Kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa perhepäivähoitajalla Ala-Itävallassa maksaa kuukaudessa yli 500 euroa. Ruoasta maksetaan erikseen. Julkisessa päiväkodissa kokopäivähoito maksaa 150 euroa ja yksityisissä noin 350 euroa kuukau-

EXPATRIUM 74

sin töihin ja opiskelemaan. - Mieheni oli koti-isänä syksyn, mitä pidettiin täällä todella eksoottisena. Itse teen tällä hetkellä nelipäiväistä työviikkoa. Suomen päivähoitojärjestelmästä Kupi kaipaa pienempiä päiväkotiryhmiä, henkilökunnan korkeampaa koulutustasoa ja päiväkotien hyviä tiloja ja ulkoilumahdollisuuksia, mitkä eivät Itävallassa aina ole itsestäänselvyys. - Olemme kuitenkin olleet oikein

KUVA: EMILII DOVE, ISO-BRITANNIA

”Sveitsissä perhe pystyy usein elämään yhden vanhemman palkalla.”

dessa. Ruuasta maksetaan erikseen ja usein välipala täytyy tuoda kotoa. Kupi kuitenkin kiittelee Itävallan joustavaa systeemiä. - Oma perhepäivähoitajamme työskentelee joustavasti tuntiveloitusperiaatteella, joten hoitomaksut ovat kuukaudessa noin 200 euroa. Lapsi on hoidossa muutamana päivänä viikossa viisi tuntia kerrallaan. Kupin 1,5-vuotias tytär aloitti perhepäivähoidossa, kun isä palaa takai-

Isossa-Britanniassa Villen hoitoreppuun pakataan vaipat ja iltapäivän eväät.

PERHE

tyytyväisiä perhepäivähoitopaikkaan ja tyttömme viihtyy siellä hyvin, sehän on tärkeintä.

Kallista päivähoitoa

KUVA: PÄIVÄKOTI SOLGARDUR, ISLANTI

Isossa-Britanniassa kotiäiteily on Sveitsin ja Itävallan tapaan yleistä, eikä päiväkotipaikkaa juuri irtoa alle tuhannen euron kuukausihintaan. - Päiväkodit ovat yksityisiä, samoin perhepäivähoitajat ja lastenhoitajat,

kertoo Isossa-Britanniassa asuva kaksivuotiaan pojan äiti Emilii Dove. Päiväkoti maksaa paikasta ja paikkakunnasta riippuen noin 1100–1500 euroa kuukaudessa. Perhepäivähoitajien tuntihinta on noin kuusi euroa. Usein hintoihin lisätään ruoka- ja vaippakulut. Harvalla ainakaan monilapsisella perheellä on varaa laittaa lapset päivähoitoon.

Syntymäpäiväjuhlia vietetään myös islantilaisessa päiväkodissa.

”Kanadassa jonojenkin ohi saattaa päästä esimerkiksi ystävien suositusten avittamana. Kannattaa siis verkostoitua ja olla aktiivinen.” Tällä hetkellä Doven parivuotias poika käy kerran viikossa puoli päivää perhepäivähoitajalla. - Ehkä suurin syy miksi haluankin olla nyt lapsen kanssa kotona, on se, että hän oppii puhumaan suomea. Mutta kyllä silti usein mietin, että töissä käyminen on helpompaa kuin lapsen kanssa kotona oleminen. Kanadassa päivähoitokäytännöt ja hinnat vaihtelevat provinsseittain. - Opettaessani Torontossa yliopistolla lapset olivat hoidossa huippuihanassa päiväkodissa yliopiston kampuksella. Henkilökunta oli motivoitunutta ja lapsille oli paljon virikkeitä. Ei tullut koskaan sellaista tunnetta, että lapset olisivat olleet jossain vain päivän ”säilytyksessä”. Paikka oli aivan upea, mutta niin oli hintakin. Maksoimme alle puolitoistavuotiaasta tuhat euroa kuukaudessa ja vanhemmasta lapsesta hieman vähemmän. Sisarusalennuksia ei ollut, aikaisemmin Ontariossa ja nyt Brittiläisessä Kolumbiassa perheensä kanssa asuva Susanna Laaksonen-Craig sanoo. Provinsseilta voi hakea avustusta maksuihin, mutta tulorajat ovat varsin alhaiset. Poikkeuksellisen edullista päivähoitoa saa Quebecissa. Siellä päivähoitoa saa viiden euron päivähintaan provinssin subventoidessa päivähoitoa. Kun perhe muutti Torontosta Brittiläiseen Kolumbiaan, lapsille hankittiin hoitaja kotiin. Viisi kertaa viikossa ja 7,5 tuntia päivässä kotona työskentelevän lastenhoitajan palkkakuluihin upposi noin 1500 euroa kuussa.

EXPATRIUM 74

KUVA: PÄIVÄKOTI SOLGARDUR, ISLANTI

PERHE

Tulevat Picassot Islannissa. Nyt molemmat lapset ovat jo koulussa. Laaksonen-Craig kannustaa käyttämään verkostoja hoitopaikkojen haussa. - Jonojenkin ohi saattaa päästä esimerkiksi ystävien suositusten avittamana. Kannattaa siis verkostoitua ja olla aktiivinen. Kun kuulin, että esikoisemme koulu aikoo avata juonioriluokan 3–4-vuotiaille lapsille, menin heti rehtorin puheille. Kuopus pääsi aloittamaan uudella luokalla ensimmäisten lasten joukossa.

Pohjoismaiset kunnalliset järjestelmät

Islannissa ja Tanskassa on kunnalliset päivähoitojärjestelmät ja useimmat äidit jatkavat lapsen saannin jälkeen työelämässä. Islannissa päiväkoti aloitetaan 2-vuotiaana. Vanhempainvapaiden loppuessa lapset ovat alle vuoden ikäisiä. Ennen päiväkotia lapset menevät

EXPATRIUM 74

”Ugandassa hyvin usein toimitaan niin, että viedään lapsi sellaiselle tutulle hoitoon, joka on itse kotona vauvan kanssa.” joko perhepäivähoitajalle tai niin sanottuun pienten lasten päiväkotiin, joka on tarkoitettu puolivuotiaista kaksivuotiaille. Päiväkotihinnat vaihtelevat asuinpaikkakunnan ja lapsen iän mukaan noin kahdestasadasta viiteensataan euroon. Hintaan sisältyy kolme ateriaa. Tanskan malli on samansuuntainen: paikat ovat kunnallisia ja maksu määräytyy asuinpaikan mukaan. Lapset aloittavat päiväkodin noin vuoden iässä vuggestuessa, ja 3–6 -vuotiaat lapset käyvät børnehavea. - Meidän kunnassamme ensimmäi-

sestä lapsesta maksetaan noin 400 euroa kuukaudessa ja toisesta saa 50 prosentin sisaralennuksen. Vuggestuessa hintaan sisältyy ruoka. Joissain børnehaveissa on myös ruokailu mutta useissa paikoissa mukaan pitää pakata eväät, kertoo alle vuoden ikäisten kaksosten äiti Sari Clausen Tanskasta. Clausenin kotikunnassa on hoitotakuu, joten kaksoset tulevat saamaan hoitopaikan ensi kesänä. - Vaikka asumme pääkaupunkiseudulla, kaikki vierailemamme päiväkodit olivat melko pieniä ja kodikkaita. Pienimmässä oli vain parikymmentä lasta.

Koulumaista päivähoitoa Ugandassa

- Ilmapiiri on, että kolmivuotiaana kuuluu olla päivähoidossa, kertoo Ugandan pääkaupungissa Kampalassa asuva Emmi Pakkala. Koulu aloitetaan Ugandassa 6-vuo-

PERHE

TIETOA LASTENHOITOKÄYTÄNNÖISTÄ Mistä löytää sopivan päiväkodin? Mistä tunnistaa hyvän perhepäivähoitajan? Selvitä mahdollisuudet ajoissa, sillä hoitopaikkaa voi joutua jonottamaan jo ennen lapsen syntymää. - Kysele vinkkejä työpaikkasi perheellisiltä kollegoilta. - Hakeudu paikkoihin, joissa tapaa pienten lasten vanhempia, esimerkiksi lasten leikkipuistoihin. Kysele neuvoja. - Seuraa paikallisia vauva-foorumeita ja expatriaattisivustoja.

Kuukausimaksu on parisataa dollaria, lisäksi tulevat ruokamaksu ja koulupuvun hankkiminen. Kansainväliset päiväkodit olisivat olleet huomattavasti kalliimpia. Esimerkiksi englantilaisen koulun yhteydessä toimiva tarha veloitti kahden tuhannen dollarin kuukausimaksua. - Valitsimme paikan lapsilähtöisen ohjelman takia. Toiminta ei ollut liian tavoitehakuista. Hoitopaikan pihalla oli vapaana kaneja ja kanoja, joista lapsi tykkäsi kovasti. Lisäksi päivähoitopaikan lapsiryhmä oli sopiva sekoitus ugandalaisia ja ulkomaalaisia. Päivähoitopaikka meni valitettavasti kiinni, eikä uutta sopivaa löytynyt. Monet muuten hyvät päiväkodit ovat

”Vaikka asumme pääkaupunkiseudulla, kaikki vierailemamme tanskalaiset päiväkodit olivat melko pieniä ja kodikkaita.” Pakkalan mielestä liian koulumaisia. Hoitopäivät saattavat kestää aamukahdeksasta kahteen ilman päiväunia, ja päiväkotivuosi huipentuu todistustenjakoon, jossa lapsia vertaillaan toisiinsa. - Niinpä otimme kotihoitajan. Se on tämänhetkisessä tilanteessamme meille paras ratkaisu. n

- Tutustu alueella asuviin perheellisiin ulkosuomalaisiin blogien kautta. Niitä löytää esimerkiksi Blogilistan kautta: www. blogilista.fi - Expatriumin foorumilla www.expatrium.fi voit kysellä muiden suomalaisvanhempien kokemuksista.

tiaana, ja etenkin päivähoito suositellaan aloitettavaksi 3-vuotiaana. - Päiväkodit ovat kaikki yksityisiä. Perhepäivähoitosysteemiä ei virallisesti ole, mutta hyvin usein toimitaan niin, että viedään lapsi sellaiselle tutulle hoitoon, joka on itse kotona vauvan kanssa. Päiväkoteja Pakkala luonnehtii koulumaisiksi. Leikkiä ja lauluakin riittää, mutta 2-vuotiaat ja sitä vanhemmat käyttävät ainakin osan päivästä istuen liitutaulun edessä kuuntelemassa opettajaa. Pakkalan oma tytär on nyt hieman alle kolmevuotias. Hän aloitti puolipäiväisessä hoitopaikassa vuosi sitten.

KUVA: SUSANNA KUPI

- Mene paikan päälle. Kutsu itsesi katsomaan paikallisia perhepäivähoitajia ja päiväkoteja.

Kuvassa Itävallassa asuvat Spiros ja Saana Maria Papadopoulos.

EXPATRIUM 74

VERKOSTOT

Münchenin suomalaisnaiset juhlivat yhdessä kaupungin suuria paikallisia juhlia, kuten lokakuista Oktoberfestiä.

Naisten asialla TEKSTI SILJA HURSKAINEN

n Ulkosuomalaisten naisten verkosto on jäsenilleen keino löytää ystäviä, tuulettaa ajatuksia ja puhua suomen kieltä.

aailmassa ei ole monta maata tai suurempaa kaupunkia, jossa ei olisi suomalaisten yhteisöä tai verkostoa. Yksi yhteydenpitokanava ei silti aina riitä. Suomalaiset naiset ovat perustaneet maailmalle monia omia yhteisöjään. Omassa porukassaan naiset saavat puhua juuri heitä askarruttavista asioista.

EXPATRIUM 74

Yksi suurimmista ja aktiivisimmista ryhmistä on Yhdysvalloissa EteläKaliforniassa toimiva San Diegon Suominaiset (SDS). Ryhmän perusti vuonna 2001 kaupunkiin muuttanut Kati Vakki, joka edelleen on ryhmän ylläpitäjä. SDS on sähköpostilista, jossa jäseninä on noin 150 naista. - Alkuvuosina meillä oli myös tapaamisia, mutta viimeiset viisi vuotta

”Monille vertaistuki on korvaamatonta. Monet tuntevat itsensä Saksassa eristäytyneeksi ihan toisella tavalla kuin esimerkiksi englanninkielisessä maassa.”

VERKOSTOT

”Suomalaisnaisilla ei ole virallista yhteydenpitokanavaa, mutta moni nainen järjestää säännöllisesti tapaamisia. Treffeistä sovitaan Suomi-koulun käytävillä ja yksityisin viestein.” SDS on ollut vain tiedotuslista, Vakki kertoo. Kööpenhaminassa, Tanskassa on samoin suuri naisverkosto, 244 nai-

sen Facebook (FB)-ryhmä Suomitytöt Köpiksessä. Ryhmässä mukana ollut Kati Bondorff kertoo, että ryhmä versoi Yahoossa olevasta suomalaisten Tanska-listasta. Vuonna 2008 Bondorff perusti FB-ryhmän toisen suomalaisnaisen kanssa. Uudempi ja pienempi naisjoukko on Saksassa toimiva FB-ryhmä Berliinin Puikottajat, joka perustettiin 2011. Puikottajissa on tällä hetkellä 18 jäsentä. - Berliinin suomalaisten FB-ryhmässä virisi keskustelu neulomisesta ja idea suomenkielisistä neuletapaamisista. Kun emme halunneet tukkia

Berliinin suomalaisten seinää viesteillämme, perustettiin ryhmälle oma sivu, kertoo Puikottajien aktiivijäsen Tanja Jaakkola.

Alaryhmät pitävät porukan aktiivisena

Monissa maissa Suomi-koulu on se yhteisö, jonka kautta naiset kohtaavat ja alkavat muodostaa omia verkostojaan. Näin on esimerkiksi EteläSaksassa Münchenissä. Kaupungissa asuva Mirkka Rissa kertoo, että Münchenin suomalaisnaisilla ei ole virallista yhteydenpitokanavaa, mutta moni nainen järjestää säännöllisesti tapaamisia. Treffeistä sovitaan koulun

San Diegon suomalaisnaisten yhteisön kautta alueen äidit ja lapset ovat löytäneet samankielistä juttuja leikkiseuraa.

KUVA: CARITA PALONEVA

EXPATRIUM 74

VERKOSTOT

käytävillä ja yksityisin viestein. Naisporukoiden sisälle on luontevasti alkanut syntyä alaryhmiä. Yhdysvaltain Teksasin osavaltiossa Dallasissa on Suomalaisten Naisten Yhdistys, joka kokoontuu koko joukon voimin kaksi kertaa vuodessa. Se voi kuulostaa vähältä. Tosiasiassa noin 60 naisen ryhmä toimii vilkkaasti juuri alaryhmien ansiosta. - Scrapbooking-kerho kokoontuu kaksi kertaa kuussa, lukupiiri kerran kuussa, juoksuporukka viikoittain ja äiti-lapsiryhmä pari kertaa kuussa, Jaana Kattilakoski kuvailee yhdistystä. San Diegossa Kati Vakki on perustanut jakelulistan juuri alueelle muuttaneille suomalaisille. - Aina kun tulee uusi ihminen tänne, yhytän hänet muihin viimeisen vuoden aikana tulleisiin, koska siitä joukosta usein löytyy paras tukiverkko, Vakki sanoo.

”Aina kun tulee uusi ihminen tänne, yhytän hänet muihin viimeisen vuoden aikana tulleisiin, koska siitä joukosta usein löytyy paras tukiverkko.”

Tapaamiset ovat vertaistukea ja tuntojen vuodatusta

Suomalaisnaisten tapaamisissa tärkeää on päästä tuulettamaan ajatuksia uudessa maassa elämisestä. - Uskon, että monille vertaistuki on korvaamatonta. Saksan kielen taito ei ole itsestäänselvyys suomalaisille, ja täällä Baijerissa saksaa tosiaan tarvitaan. Monet tuntevat itsensä Saksassa eristäytyneeksi ihan toisella tavalla kuin esimerkiksi englanninkielisessä maassa, kuvailee Mirkka Rissa eloa Münchenissä. EXPATRIUM 74

Ravintolaillat ilman lapsia ovat suomalaisnaisille tyypillinen tapa kokoontua yhteen. - Tapaamisissa vuodatetaan kaikki ongelmat Saksaa ja ulkosuomalaisuutta koskien. Vertailemme tietoja kaupungista ja tavoista ja pyydämme neuvoja lapsia koskevissa asioissa, Rissa jatkaa. Samanlaisista asioista puhutaan suomalaisnaisten kesken Norjassakin. - Ravintolatapaamisissa syödään, jutellaan, tutustutaan ja nautitaan lapsettomasta ajasta muiden suomalaisnaisten kanssa, sanoo Oslon suomalaiset vanhemmat -nimisen FB-ryhmän ylläpitäjä Teresa Valkonen.

Kotiäidit ja maassa piipahtajat kaipaavat seuraa

Nyt Tallinnassa, Virossa asuva Pia Ruotsala on asunut Jordanian Ammanissa, jossa oli vireä Suomi-naisten ryhmä. Sielläkin juuri äidit kohtasivat usein. - Ohjelmassa oli aina maanantaisin aamiainen jonkun suomalaisen kotona. Meitä oli tuolloin paljon äitejä vauvojen ja leikki-ikäisten kanssa. Lapset saivat leikkiä suomeksi ja äidit vaihtaa lehtiä, kirjoja, lastenvaatteita ja tietoja. Sunnuntaisin oli pyhäkoulu ja vauvamuskari, Ruotsala kertoo. - Kotiäitinä aikuiskontaktit ovat usein vähissä. Iltaisin en lasten kanssa voi helposti lähteä mihinkään, joten aikuistapaamiset päiväsaikaan ovat tervetulleita, kertoo Tanja Jaakkola. Hän järjestää Berliinissä viikoittain suomalaisnaisten tapaamisia. Suomalaisen verkoston merkitys on tähdellinen myös lyhyillä komennuksilla oleville. - Moni haluaa suomalaisystäviä ja seuraa, jos tulee kahden vuoden komennukselle ja tietää, että paluupäivä häämöttää lähitulevaisuudessa, Kati Vakki kuvailee.

NÄIN PERUSTAT OMAN RYHMÄN Toukokuussa 2011 perustin Facebookiin ryhmän Kalifornian Piilaaksossa asuville suomalaisille naisille. Tätä kirjoittaessa, helmikuun lopussa 2012, Piilaakson suomalaiset naiset -ryhmässä on 170 jäsentä. FB-ryhmän perustaminen vie minuutin, mutta jotta ryhmä todella alkaisi toimia, kannattaa muistaa muutama vinkki: - Selvitä ensin, onko alueen suomalaisnaisten välillä jo jokin yhteydenpitokanava. Pyörää on turha keksiä uudestaan. - Luo ryhmälle sitä hyvin kuvaava nimi. Näin ryhmää etsivä löytää sen helpommin. - Päätä, onko FB-ryhmä avoin, suljettu vai täysin salainen. - Mieti, missä voisit ryhmää mainostaa. Onko verkossa toisia foorumeita, joilla ryhmästä voisi mainita? Kerro ryhmästä kaikille, joita asia saattaisi kiinnostaa. Suurlähetystöstäkin voi saada apua sanan levittämisessä. - Kun ryhmään liittyy uusi jäsen, on hyvä pyytää tulokasta esittäytymään FB:n seinällä. - Ryhmän perustajana olet varsinkin alkuvaiheessa vastuussa siitä, että homma alkaa pyöriä. Nosta esiin puheenaiheita ja kannusta toisia kommentoimaan. - Ylläpitäjänä kannattaa olla useampi henkilö. Piilaakson naisten ryhmässä ylläpitäjiä ovat lähes kaikki jäsenet. Silloin jokaisen on helppo luoda ryhmään tapahtumia ja uudet jäsenet saadaan liitettyä nopeammin mukaan. - FB:iin voi luoda asiakirjoja, joihin voi koota ryhmän jäseniä kiinnostavia tietoja. - FB on vapaamuotoinen yhteydenpitoväline. Ryhmän kautta tutuiksi tulleita ihmisiä voi pyytää kavereikseen myös Linkedin-palvelussa, jolloin voi kerätä itselleen ammatillista verkostoa. - FB:ssa ovat “kaikki”, mutta yhteyttä voi pitää myös sähköpostilistan, Skypen, Twitterin, blogin tai verkkosivun kautta.

KUVA: SILJA HURSKAINEN

VERKOSTOT

Joukko Piilaaksossa asuvia suomalaisnaisia järjesti viime marraskuussa yhteisen retken Kalifornian Sonoman laakson viinitiloille.

”Kotiäitinä aikuiskontaktit ovat usein vähissä. Aikuistapaamiset päiväsaikaan ovat tervetulleita.” Rasvasillistäkin on jutunaiheeksi

Keskustelulistoilla ja FB-seinillä ryhmän jäsenten välinen ajatustenvaihto käy yleensä varsin vilkkaana.

- FB-seinälle tulee uusia viestejä suunnilleen muutaman päivän välein. Seinällä kysellään vinkkejä erilaisiin pulmiin, etsitään seuraa, myydään ja ostetaan tavaroita, keskustellaan Suomeen liittyvistä asioista ja esittäydytään muille Oslossa asuville suomalaisille, Teresa Valkonen kertoo. SDS:n Kati Vakki arvelee, että suljettu tiedotuslista alentaa kynnystä kysyä “tyhmiä” kysymyksiä. - Listan jäsenet ovat aktiivisia

laittamaan infoa pienistä, mutta silti tunnetasolla suurista asioista, kun he tietävät, että se menee vain omalle porukalle. Pienestä asiasta voi olla konkreettinen, iso ilo suurelle suomalaisjoukolle, kuten Kati Vakin kertomus kuvaa: - Jouluna eräs rouva kertoi löytäneensä rasvasilliä, sitä tynnyrimallia, ja siitäkös riemu syntyi. Silli myytiin ihan loppuun, kun suomalaiset lähtivät joulusillin ostoon. n

EXPATRIUM 74

POLITIIKKA

Ääntenlaskentaa Isossa-Britanniassa.

Äänestysoikeus myös asuinmaassa TEKSTI JAANA MAJALAHTI

n Moni tietää että kansalaisuus oikeuttaa äänestämään monissa kotimaan vaaleissa vaikka olisi asunut maailmalla pidempäänkin. Ulkomailla vain vähän aikaa asumaan ehtinyt ei välttämättä tiedä, että saattaa ollakin oikeutettu vaikuttamaan äänestämällä myös asuinmaansa asioihin.

lkomailla, varsinkin Euroopassa asuvalle, postissa voi tulla yllätykseksi äänestysoikeuslippu paikallisiin kunnallisvaaleihin. Kynnys äänestämiseen voi olla silti olla korkea, sillä paikallispolitiikassa on monesti ihan omat poliittiset kuvionsa. Paikallisen politiikan seuraaminen vaatii vahvaa

EXPATRIUM 74

kiinnostusta, paikallistuntemusta sekä kielen hallintaa. Toisaalta pitkään maassa asunutta voi turhauttaa, jos ei ole oikeutta äänestää kuin paikallisissa vaaleissa tai ei missään vaaleissa ylipäätään. Valtiollisissa vaaleissa ulkomaalaisella ei yleensä ole äänestysoikeutta muutamaa maata lukuun ottamatta.

Pohjoismaat ovat olleet varsin avoimia äänioikeuksien suhteen jo pitkään. Pohjoismaissa asuvat muiden Pohjoismaiden kansalaiset saivat oikeuden äänestää paikallisvaaleissa Ruotsissa jo vuonna 1977, mistä se laajeni hieman myöhemmin muihin Pohjoismaihin. Nykyään EU:n ulkopuolisissa Pohjoismaissa, Norjassa ja

POLITIIKKA

Islannissa, tämä toimii edelleen. Norjassa Pohjoismaiden kansalaiset saavat äänestää paikallisvaaleissa ilman asumisaikavaatimusta ja Islannissa tämä onnistuu kolmen vuoden asumisen jälkeen. Euroopassa Maastrichtin sopimus vuodelta 1992 antoi EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille äänioikeus- ja vaalikelpoisuuden Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat. Euroopassa onkin täten samat oikeudet kaikille EU-kansalaisille, mutta kolmansien maiden kansalaisilla onkin sitten kaksi eri käytäntöä. Monet EU-maat antavat heille oikeuden äänestää kunnallisvaaleissa. Esimerkiksi Suomessa saa paikallisen äänioikeuden kahden vuoden asumisen jälkeen. Paikallisvaali- ja aluejärjestelmät vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa äänioikeutettu ulkomaalainen voi äänestää kunnallisvaltuustojen ja eri aluehallinnon valtuustojen edustajia. Osassa Isoa-Britanniaa on myös suoria pormestarinvaaleja, kuten Lontoossa. Paikallisten vaalien lisäksi Isossa-Britanniassa voi äänestää myös Skotlannin parlamentin ja Walesin kansalliskokouksen vaaleissa sekä Pohjois-Irlannin kansalliskokouksen vaaleissa.

Äänestysoikeus vaihtelee maan sisälläkin

Sveitsissä ulkomaalaisten äänestysoikeus vaihtelee kantonista toiseen. Yksissä voi äänestää sekä kantonin vaaleissa että paikallisvaaleissa tietyin ehdoin, kuten Jurassa ja Neuchâtelissä. Toisissa vain paikallisvaaleissa ja kolmansissa ei ulkomaalaisilla ole lainkaan äänestysoikeutta. Koko maan kattavissa vaaleissa ei ulkomaalaisilla ole mahdollisuutta äänestää. Yhdysvalloissa ulkomaalaiset eivät Äänestys käynnissä Norjassa.

EXPATRIUM 74

POLITIIKKA

voi äänestää kansallisella eivätkä osavaltiotasolla. Joissakin harvoissa osavaltioissa voi äänestää paikallistasolla, kuten osassa Marylandia. Australiassa ulkomaalaisilla ei ole äänestysoikeutta, Kanadassa ulkomaalaisista vain Ison-Britannian kansalaisilla on äänioikeus joissakin osavaltioissa. Etelä-Amerikassa on muutamia maita, jotka sallivat äänestämisen ulkomailta muuttaneelle toisen maan kansalaiselle. Uruguayssa 15 vuotta asunut saa äänestää kaikissa vaaleissa. Kolumbia sekä muutama muu maa ovat antaneet maassa asuville ulkomaalaisille äänioikeuden paikallisvaaleihin. Japanissa äänestysoikeus on vain kansalaisilla. Etelä-Koreassa kolme vuotta asuneella ja pysyvän oleskeluoikeuden omaavalla on äänestysoikeus paikallisvaaleissa. Uusi-Seelanti on todellinen poikkeus avoimessa suhtautumisessaan ulkomaalaisten äänestysoikeuteen, sillä se sallii kansalliset äänestysoikeudet kaikille pysyvän oleskeluluvan saaneille. Ehdolle sielläkään ei voi asettua parlamenttivaaleissa, ellei ole kansalainen.

Äänestäjä on valveutunut

Vaikka äänestäminen asuinmaassa olisikin mahdollista, vaatii se perehtymistä paikalliseen politiikkaan sekä tarvetta ja motivaatiota saada vaikuttaa. Kynnys äänestää on maassa vain jonkun aikaa asuneelle korkea. Monesti ne, jotka jättävät äänestämättä, kokevat että eivät tunne tarpeeksi paikallista elämää eivätkä ole sisäistäneet maan tapaa toimia. Koko äänestysprosessi saattaa olla myös hyvin erilainen kuin mihin on Suomessa tottunut. Äänestäjän tulee joissakin maissa rekisteröityä erikseen, joten äänestämään ei vielä pääse, vaikka olisi saanut kotiin ilmoituksen äänestysoikeudestaan. Jotkut kokevat tällaisen äänestysprosessin liian sitovaksi elämäntilanteessaan. Paikalliset vaalioikeudet ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan hieno mahdollisuus vaikuttaa ulkomaalaisenakin asuinmaansa politiikkaan. Ulkomaalaisten äänioikeuden laajentaminen on keskustelun alla monessa maassa. EU:n kansalaisilla on halutessaan unionin sisällä hyvät paikallisen äänestämisen oikeudet ja mahdollisuudet. n

Lainaukset ovat haastateltavilta tai Expatrium.fi:n gallupista. ”Olen EU:n palveluksessa, joten en varmasti ole integroitunut Luxemburgiin samalla tavalla kuin maassa muulla tavoin työskentelevä. Ehkäpä tämän vuoksi en myöskään seuraa maan politiikkaa yhtä kiinnostuneena kuin varmasti muussa tilanteessa tekisin.” ”Norjan paikallisvaaleissa olisin äänioikeutettu, mutta en ole seurannut politiikkaa.” ”Englannissa asuessani äänestin Euroopan parlamentin vaaleissa silkasta uteliaisuudesta. Sain ilmoituksen äänioikeudesta pyytämättä kotiin, joten halusin nähdä, miten äänestys käytännössä tapahtuu.” ”Belgiassa täytyy rekisteröityä äänestäjäksi, jonka jälkeen on periaatteessa pakko äänestää. Olen tosin kuullut, että sakkoa tai rangaistusta ei tule vaikka ei äänestäisikään. Ennakkoäänestystä ei ole, joten on jonotettava äänestyspaikalla vaalipäivänä. Olen aina pelännyt, että olen matkoilla vaalipäivänä tai että äänestämisestä on liikaa vaivaa.” ”Japanissa eivät Suomen kansalaiset voi äänestää, eikä kaksoiskansalaisuutta tunnusteta ääni-ikäisille.” ”En ole äänestänyt Ranskassa. En ole tuntenut oloani tarpeeksi integroituneeksi enkä ole tiennyt tarpeeksi asuinmaani paikallisja europolitiikasta. ” ”Asuinmaani Australian vaaleissa en voi äänestää, koska en ole kansalainen. Se harmittaa!” ”Olen saanut ilmoituksen postitse, että voisin rekisteröityä äänestäjäksi Luxemburgissa. Tämä tapahtuu käytännössä, kun on asunut täällä viisi vuotta. Luxemburgissa on kuitenkin äänestyspakko eli jos äänestäjäksi rekisteröityy, äänestämättä jättäminen ei ole vaihtoehto, ainakaan seuraamuksitta. Tämä osaltaan hillitsee intoa rekisteröityä äänestäjäksi.”

Äänestyspiste Israelissa.

EXPATRIUM 74

SUOMALAISIA MAAILMALLA

HEISTÄ PUHUTAAN Kokoamme uutisia eri puolilla maailmaa vaikuttavista maanmiehistä, suomalaisyrityksistä ja ylipäätään eri medioissa tai yhteyksissä esille nousseesta suomalaisuudesta. Sinäkin voit toimittaa meille uutisia asuinmaasi suomalaisista. Kaikkien ideoita lähettäneiden kesken arvomme neljä kertaa vuodessa suomalaisia dvd-elokuvia, musiikkia ja kirjallisuutta.

BRITANNIA Golfin nopeusmittari Oululainen Viherio Technologies Oy on kehittänyt golf-nopeusmittarin Greenin. Golfklubeille suunnattu webbipohjainen Greeni on palvelu, joka mittaa ja tilastoi pelaajien kierrosnopeutta sekä nopeutta kentän eri väylillä. Pelaaja voi seurata kuinka paljon golf vaatii päivässä aikaa pelaamiseen. Golfklubi voi pitää silmällä koko kentän tilannetta yhden selaimen avulla. Greeni on Suomessa käytössä jo lähes kolmasosalla golfkentistä, Brittein saarilla 11 kentällä, Britanniassa 10:llä, Ruotsissa viidellä ja Irlannissakin jo yhdellä. Parhaillaan Greeni valloittaa Etelä-Afrikkaa.

JAPANI Muumit leikkimään Suomalainen leikkipaikkavälineitä valmistava Puuha Oy on lahjoittanut maanjäristyksistä ja tsunamista kärsineeseen Sendain kaupunkiin Muumileikkipuiston. Lahjoituksen arvo on 60 000 euroa ja puisto sisältää 17 erilaista leikkivälinettä. Puuha Oy:llä on ainoana yrityksenä maailmassa Muumi-tuotemerkkien käyttöoikeus leikkipaikkavälineihin.

Kuva: Snow Village Canada

Yhteystiedot: toimitus@expatrium.fi fax +358 9 6224421

Snow Village Canadan suunnitelma.

KANADA Lumikylistä ketju Ylläsjärven Lainion lumikylän yrittäjäveljekset Rami ja Tomi Kurtakko johtivat Snow Village Canadan rakennustöitä Kanadan Montrealissa. Kanadalainen lumikylä avattiin Jean-Drapeaun puistoon tammikuussa ja se on avoinna maaliskuun loppuun saakka. Aiemmin Kurtakoilla on ollut vastaava hanke Norjassa ja tulevaisuudessa tätä uutta vientituotetta ja snow-how’ta viedään useaan maahan eri puolille palloa. Snow Villagesta povataan maailman ensimmäistä jäähotelliketjua Suomeen, Norjaan ja Kanadaan. Kanadassa lumikylässä on 60-paikkainen jääravintola ja 250-paikkainen jääbaarin terassi, 30-huoneinen hotelli, ulkoilmakylpylä, jääkappeli sekä erilaiset tapahtumat. Tapahtumaan odotetaan 100 000 kävijää.

KIINA Blobo kouraan Oululainen vuona 2005 perustettu peliyhtiö BallIT on kehittänyt Blobo-ohjaimen. Se on pieni, golfpallon kokoinen pehmeä pallo, joka tunnistaa liiketunnistustekniikan avulla heilautuksen, puristelun ja kopin. Pallon käsittely linkittyy näyttölaitteelle. Blobo-pelien avulla voidaan harrastaa jousiammuntaa, mäkihyppyä, koripalloa, karatea ja keilailua. Kiinalainen tv-yhtiö Shanghai Media Group lanseeraa tämän vuoden kesäkuussa lasten tv-kilpailuohjelman, jossa Blobo on mukana. Ohjelma tavoittaa 30 miljoonaa taloutta, mutta sen tavoitteena on 200 miljoonaa kotitaloutta. - Olemme esillä 23 minuuttia joka viikko kuuden kuukauden ajan, iloitsee Ball-IT:n toimitusjohtaja Juha Rytky. Neuvottelut tv-ohjelmaformaatin levityksestä ovat käynnissä myös Etelä-Afrikassa, Lähiidässä, Yhdysvalloissa ja Etelä-Euroopan maissa.

EXPATRIUM 74

SUOMALAISIA MAAILMALLA

POHJOIS-KOREA Suomalainen korealaiskirjailija Ilta-Sanomien toimittaja löysi pohjoiskorealaisesta kirjakaupasta suomalaiskirjailija L. Tapani Keskisen teosvihkosen Kim Jong II – The Genuine People’s Leader. Kirjailija esitellään teoksessa kansainvälisen Juche-instituutin hallituksen puheenjohtajana. Vihkosessa Keskinen ylistää juuri kuollutta Kim keskimmäistä, joka vuodesta 1994 saakka piti Pohjois-Koreaa vallassaan. Keskinen löytyi Suomesta. Hän kertoi että kirja on ollut tilaustyö ja siksi siinä on henkilöpalvontaan viittaava sävy. Kirjailija oli protestoinut vuonna 1984 Pohjois-Korean suurlähetystölle, että silloin julkaistun teoksen nimilehdellä häntä oli tituleerattu väärin Suomen sosialistisen puolueen varapuheenjohtajana, vaikka todellisuudessa hän on ollut Sdp:stä irronneen Tpsl:n riveissä.

SAUDI-ARABIA Jätteenkeräysvientiä 30 vuoden aikana noin 40 maahan jätteenkeräysjärjestelmiä vienyt MariMatic Oy on tehnyt sopimuksen Saudi-Arabian kanssa maailman suurimman siipikarjankäsittelylaitoksen Taifunjätteenkeräysjärjestelmän toimittamisesta Hailiin. Taifun kerää siipikarjan käsittelyssä syntyvät sivutuotteet ja kuljettaa ne putkia pitkin koontaasemalle valmiiksi lajiteltuina. Laitoksen kapasiteetti on 36 000 lintua tunnissa. MariMatic on myös saanut tilauksen maailman suurimmasta yhteiskuntajätteiden putkikeräysjärjestelmästä Mekkaan.

VENÄJÄ

YHDYSVALLAT

Pakkasessa Siperiassa Entinen F1-kuljettaja Mika Salo ajoi Siperiassa 5000 kilometriä näyttelijä Tom Hardyn kanssa. Parivaljakko oli tekemässä Discovery-kanavalle dokumenttia, jonka nimi on Maailman kylmin tie. Kylmää kyytiä Salo ja Hardy saivatkin, sillä lämpömittari laski paikoitellen miinus 50 asteeseen. Reitti kulki Jakutskista, Sahan tasavallan pääkaupungista maailman kylmimmäksi väitettyyn Oimjakoon. Ohjelmassa miehet puhelevat elämänkokemuksistaan ja mitä odottavat tulevaisuudeltaan. Siinä sivutaan myös sitä minkälaista elämä on siperialaiseen elämään verrattuna. Salolla on takana 110 Grand Prix – kisaa ja Hardy on tunnettu mm. viimeisimmästä Batman-elokuvasta, jossa hän esittää pahaa miestä. Siperian reissun Hardy toivoo poikivan rahaa FLACK-hyväntekeväisyysjärjestölle, joka tekee töitä Britannian asunnottomien hyväksi. Alla miehillä on Nissan Patrol, jonka moottori pidetään käynnissä koko reissun ajan.

Uusia ruokatrendejä Yhdysvaltain viiden tärkeimmän ruokatrendin joukkoon nousi 80 000 tuotteen joukosta suomalainen Simpli OatShake –kaurajuoma, joka lanseerattiin Yhdysvalloissa maaliskuussa 2011. Valinnan teki San Franciscon Fancy Food –ruokamessujen tuomaristo, joka koostuu toimittajista ja ruokakirjojen kirjoittajista. Viime vuoden joulukuussa juoma sai juomateollisuuden Oskarina tunnetun BevNET-palkinnon USAn parhaasta uudesta smoothie-juomasta. Juoma valmistetaan suomalaisesta kaurasta. Yhdysvalloissa asuvat Helena Lumme ja Mika Manninen lisensoivat juoman Raisiolta kaksi vuotta sitten ja lähtivät yhteistyössä kehittämään makuja ja pakkauksia tähtäimessään globaali kuluttaja. - Juuri nyt amerikkalainen kuluttaja hakee hyvänmakuisia vaihtoehtoja maidolle ja soijalle, ja gluteeniton trendi on edelleen nousussa, tietävät Lumme ja Manninen. Juoma on myynnissä n. 500 kaupassa, mm. Whole Foods-ketjussa Kaliforniassa, Coloradossa ja Teksasissa. Tänä keväänä keskitymme itärannikolle, Wegmans-ketjuun sekä New York Cityn lukuisiin pieniin deli-erikoiskauppoihin, Lumme ja Manninen kertovat.

Poliisi kouluttaa Tunisiasta, mutta myös Libyasta ja Egyptistä, on pyydetty Suomen poliisia kouluttamaan maiden poliisikuntia. Tavoitteena on saada maiden poliisivoimat sellaiselle tasolle että ne saisivat kansalaistensa kunnioituksen. Tunisialaiset ovat jo vierailleet Tampereen poliisiammattikorkeakoulussa ja sinne odotellaan vieraita myös Libyasta ja Egyptistä. Jatkossa arabipoliiseja on joko tulossa poliisiammattikorkeakouluun oppiin Suomeen tai heitä voidaan kouluttaa myös yhteistyömaissa. EXPATRIUM 74

Kuva: Raisio

TUNISIA

Helena Lumme ja Mika Manninen valloittavat kaurajuomalla Yhdysvaltoja.

I R U K L U K KULKURI – koulusi maailmalla Kulkuri on ulkomailla asuvan lapsen koulu, jossa • opit suomen kieltä kaikkialla maailmassa • etenet omaan tahtiisi tai yhdessä muiden kanssa • suoritat tarvittaessa koko perusopetuksen oppimäärän.

Tule Kulkurin mukaan!

Katso lisää www.kulkurikoulu.fi ja kysy kulkuri@kulkurikoulu.fi

Kansanvalistusseura

Haapaniemenkatu 7-9 B, FI-00530 Helsinki, puh. +358 (0)207 511 506

Lomahuoneisto Nizzasta? Huvila Cannesista? Linna Provencesta? Löydämme toiveidesi asunnon seudun laajasta tarjonnasta. Olemme tukena asuntokaupan joka vaiheessa ja läsnä myös kaupan syntymisen jälkeen.

Oma asunto Etelä-Ranskasta

www.habisol.com

ALAN TÖISSÄ

Euroopan parlamentti Brysselissä.

Uusimman tiedon äärellä TEKSTI MARIANNA LAIHO KUVA SARA PIHLAJA

n Susanna Ala-Kurikka päätyi ympäristökysymysten äärelle vahingossa. Hän kiinnostui aiheesta ja alkoi ottaa asioista selvää. Nyt hän on Satu Hassin ympäristöavustaja EU:ssa.

uroparlamentin Rue Wiertzin puoleisissa ovissa käy kuhina. On maanantai, työviikko alkaa. Aula on täynnä keski-ikäisiä herroja, puvut päällä, ja tyylikkäitä nuorehkoja naisia. Taloon kuuluvilla roikkuu kulkukortti kaulassa, vierailijat jonottavat vahtimestarille sisään-

EXPATRIUM 74

kirjautumista varten. Europarlamentaarikko Satu Hassin ympäristöavustaja Susanna Ala-Kurikka, 28, noutaa meidät aulasta. Niin henkilökunta kuin vieraat menevät turvatarkastuksen läpi. Hissi nousee kahdeksanteen kerrokseen. Ala-Kurikan työhuone on käy-

tävän päässä. Hän jakaa sen kahden muun avustajan kanssa. Ikkunoista avautuva näköala kertoo, että olemme korkealla.

Meppi on pomo

Europarlamentaarikon, tuttavallisemmin mepin, avustajan päivä alkaa

ALAN TÖISSÄ

736 EDUSTAJAA Kansanedustuslaitos Euroopan unionissa on nimeltään Euroopan parlamentti (EP ja europarlamentti). Sen jäsenet valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Seuraavat vaalit ovat kesäkuussa 2014. Parlamenttiin kuuluu 736 jäsentä, joiden määrä kustakin jäsenvaltiosta on suhteutettu tämän väkilukuun. Näiden lisäksi jokaisella maalla on muutama jo olemassa oleva paikka, jotta pienten jäsenvaltioiden edustus turvattaisiin. Edustajat eivät ryhmity europarlamentissa maittain vaan europuolueittain nk. europarlamenttiryhmiin. Parlamentti osallistuu Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston (eli ministerineuvoston) ohella EU:n lainsäädäntöön. EP toimii tällä hetkellä kolmessa eri maassa ja paikassa: Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxemburgissa. Suomesta on valittu 13 edustajaa kaudelle 2009-2014.

yleensä kello yhdeksän ja jatkuu iltakuuteen, joskus puoli kahdeksaan. - Työtahti on EU:ssa kova, mutta on meillä hiljaisempiakin kausia, AlaKurikka sanoo. Viikot ovat hänen mukaansa melko vaihtelevia. On tapaamisia lobbareiden kanssa ja vihreiden sisäisiä neuvotteluja, joissa valmistellaan kantoja erilaisiin kysymyksiin. - Voin sanoa mielipiteeni esillä olevasta asiasta sisäisissä palavereissa, mutta mepin kanta on tietenkin virallinen kanta. Avustajan tehtävä on varata matkoja, järjestellä tulevia kokouksia ja hoitaa toimistotehtäviä. Avustaja pitää yhteyttä myös erilaisiin sidosryhmiin. Hän on mepin mukana parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa kerran kuussa. EU on sitoutunut vähentämään kas-

vihuonepäästöjä vuoteen 2050 mennessä peräti 80-95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Se tarkoittaa vähähiilisiä vaihtoehtoja. Niihin perehtyminen ja niiden puolesta puhuminen ottavat myös oman aikansa.

”Ala-Kurikan työhuone on käytävän päässä. Hän jakaa sen kahden muun avustajan kanssa.

EU suunnannäyttäjänä

Ilmastonmuutos etenee, mutta valtiot kiistelevät, mitä pitäisi tehdä. Eikö välillä turhauduta? - Joskus kyllä. Varsinkin silloin, jos poliitikot vetävät kotiin päin sen sijaan, että ajaisivat yhteistä etua, AlaKurikka sanoo. Avustajalla on etuoikeus päästä käsiksi viimeisimpään saatavilla olevaan tietoon. Joskus tieto voi olla ahdistavaakin. Esimerkiksi uusimmat tutkimukset ilmastonmuutoksesta kertovat, että muutoksen estämiseksi tai hidastamiseksi on tehtävä nykyistä enemmän työtä. Muuten seuraukset voivat olla arvaamattomia. - Kohta ei enää riitä, että yritämme vähentää hiilidioksidin pääsyä ilmakehään. Tällä menolla on alettava keksiä keinoja, millä sitä otetaan sieltä pois, hän sanoo. Vaikka joskus turhauttaakin, juuri EU merkitsee Ala-Kurikan mielestä myös toivoa paremmasta. - EU oli ensimmäinen virallinen taho, joka alkoi ajaa ilmastonmuutokseen liittyviä asioita pontevasti. Ilman EU:ta esimerkiksi autoille tuskin olisi sovittu puhtausstandardeja. Kesken keskustelumme puhtaudesta kuin pisteeksi i:n päälle ison ikkunan takaa nousee teline miehineen – ikkunanpesijät työssään. Ikkunan molemmin puolin tilanne naurattaa.

Työ on opettanut

Euroopan parlamentissa on 736 meppiä. Mepeillä on yli 4000 avustajaa. Osa heistä työskentelee Brysselissä, osa mepin kotimaassa. Ala-Kurikka asuu Brysselissä. Hän on lukenut englantilaista filologiaa Helsingin yliopistossa ja kansainvälistä politiikkaa Skotlannissa. Skotlannissa opiskellessaan hän tarvitsi harjoittelupaikan. Se löytyi EurActiv.com:sta, jossa hän oli toimittajana ja teki uutisia EU:sta. AlaKurikalle lankesivat ympäristökysymykset, joihin hän ei ollut juurikaan perehtynyt. Mutta työ opetti tekijäänsä. - Mitä enemmän tein aiheesta juttuja, sen enemmän niistä kiinnostuin. Pari vuotta sitten Satu Hassilla oli ympäristöavustajan paikka haussa. Ala-Kurikka laittoi paperit sisään, mutta jäi haastattelussa toiseksi. Vuoden päästä valittu avustaja jätti paikkansa kesken kauden. - Satu soitti ja kysyi, olenko vielä kiinnostunut. Avustajan parhaimpia avuja on hyvä kielitaito. Ala-Kurikka puhuu englantia, ranskaa ja saksaa. - Jos pyrkii töihin EU:hun, kannattaa selvittää itselleen, miten komissio ja parlamentti eroavat toisistaan, miten päätöksenteko EU:ssa toimii. Muutenkin kannattaa olla kärryillä siitä, millaiseen työpaikkaan on hakemassa.

”Avustajalla on etuoikeus päästä käsiksi viimeisimpään saatavilla olevaan tietoon. Joskus tieto voi olla ahdistavaakin.”

Herkkuja saatavilla

Ala-Kurikka on kotoisin Pohjanmaalta. Hän osti hiljattain englantilaisen EXPATRIUM 74

ALAN TÖISSÄ

Ala-Kurikka on kasvissyöjä. Belgialaiset ruoat ovat enimmäkseen liharuokia, mutta kaupungissa on paljon aasialaisia ravintoloita. Myös EUparlamentin ympärillä on monia pieniä lounaspaikkoja, joista saa keittoja, salaatteja ja voileipiä. Jos suomalaisia herkkuja tulee oikein ikävä, niitä voi ostaa tai tilata Suomen Merimieskirkon kaupasta, salmiakista hernekeittoon. Sieltä löytyy niin kauraryynejä kuin vaikkapa fariinisokeria, jota belgialaiset eivät tunne.

”Avustajan työ on hyvä ponnahduslauta eteenpäin.” Tulevaisuus ulkomailla

Avustajan työ on hyvä ponnahduslauta eteenpäin. Useimmat avustajat ovat

iältään alle keski-iän ja harvalla on lapsia. Ala-Kurikka sanoo, että hänen olisi vaikea kuvitella tekevänsä työtä perheellisenä – sen verran kiireistä työ on. - Tosin Satu on kyllä hyvin joustava, mitä kaikki mepit eivät välttämättä ole, hän sanoo. Vauvoja syntyy kuitenkin avustajillekin. Satu Hassin toinen avustaja Anne Hilden on palannut hiljakkoin äitiyslomalta. Mainittakoon, että EU:ssa on oma päiväkoti. Meneillään oleva parlamenttikausi loppuu kahden ja puolen vuoden päästä. Ala-Kurikka arvelee, että hänen elämänsä tulee olemaan jatkossakin Suomen ulkopuolella. - Ehkä hakeudun töihin Englantiin, jonkun ympäristöjärjestön asiantuntijaksi. Ikkunanpesijät ovat saaneet työnsä valmiiksi ja kadonneet uusien likaisten ruutujen pariin. Meidät hissi tuo aulaan. Ulko-ovissa käy kuhina entiseen tahtiin. n

Kuva: Sara Pihlaja

avomiehensä kanssa asunnon Brysselistä. Brysseliä Ala-Kurikka sanoo aika kalliiksi, mutta viihtyisäksi kaupungiksi. - Täällä on paljon kulttuuria, leffoja ja konsertteja. Lomaa avustajilla on yleensä 25 päivää, jotka pidetään kesällä. Myös joulun ja uudenvuoden väliset päivät ovat vapaita. Lomalla pariskunta käy molempien kotimaassa. Ensiksi he menevät Suomeen, Susannan kotiin, sitten poikaystävän kotiin Lontooseen. - Siinä se loma sitten meneekin, hän naureskelee. Niin paljon kuin EU:ssa pyörii ihmisiä, pitkäaikaisia ystävyyssuhteita ei synny herkästi. - Ihmiset vaihtuvat tiuhaan. Omanmaalaiset ovat aika lailla yhdessä. Täysistä työpäivistä johtuen vapaaaikaa on vähän. Se kuluu läheisten ja ystävien kanssa, ei välttämättä uusien ystävien etsimisessä.

Pohjanmaalta kotoisin oleva Susanna Ala-Kurikka on asunut lähes koko aikuisikänsä ulkomailla. EXPATRIUM 74

TÖISSÄ

Diplomaattien kouluttaja TEKSTI JA KUVAT MERJA LAAKSO

n Kaija Wilson on suomen kielen opettaja mutta päälliköi nyt kuuden eri kielen opetusta amerikkalaisdiplomaateille varatussa huipputason instituutissa Washingtonissa.

oreign Service Institute Washingtonin kupeessa saattaa olla maailman mielenkiintoisin paikka opettaa suomea. Kaija Wilson on nauttinut kansainvälisestä työilmapiiristä jo yli 30 vuotta, ja samalla hän on edennyt urallaan osaaikaisesta suomen kielen opettajasta

”Presidenttien vaalikampanjoiden suuret rahoittajat saavat usein kiitokseksi suurlähettilään viran muutamaksi vuodeksi.”

kuuden eri kielen päälliköksi. Instituutissa opetetaan kaikkiaan 70 kieltä, ja kukin opettaja opettaa vain omaa äidinkieltään. Oppilaat ovat amerikkalaisia diplomaatteja, ja heille tarjotaan vain huipputason kielenopetusta. Kaija Wilson lähti lukion jälkeen kotipaikkakunnaltaan Lieksasta Turun yliopistoon lukemaan englantia. Hän valmistui vuonna 1975, avioitui britin kanssa ja lähti Englantiin asumaan. Mies sai työtarjouksen Marylandin yliopistosta, ja pari muutti pienen vauvan kanssa Yhdysvaltoihin vuonna 1978. Wilson aloitti osa-aikaisena suomen kielen opettajana Foreign Service Institutessa heti seuraavana vuonna. - Tuntuu uskomattomalta, mutta olen ollut täällä jo 33 vuotta. Ensimmäiset vuodet olin osa-aikaisena päivän tai pari viikossa ja muun aikaa hoitelin kotona pieniä lapsiani. Sitten vanhempi suomen kielen opettaja Aili Bell jäi eläkkeelle ja työtä tarjottiin minulle. Se oli vuosi 1987.

Neuvostoliiton romahdus toi töitä Foreign Service Institute on Washingtonin lähellä Virginian osavaltiossa.

Maailmanpolitiikan suuret muutokset vaikuttivat myös Kaija Wilsonin työn-

EXPATRIUM 74

TÖISSÄ

kuvaan. - Ensin olin suomen kielen opettaja, mutta myöhemmin aloin kouluttaa instituutin uusia kieltenopettajia. Kun Neuvostoliitto romahti, Yhdysvallat alkoi avata lähetystöjä entisiin itäblokin maihin. Samalla instituutin kielivalikoima kasvoi nopeasti ja piti löytää syntyperäisiä opettajia. - Se on muuten tarkka sääntö täällä - opettaja voi opettaa vain omaa äidinkieltään. Vaikka hän olisi koulutettu kieltenopettaja jossain muussakin kielessä, se ei kelpaa meille. - Opettajien koulutuksesta ja kielikokeiden kehittämisestä tuli muutamaksi vuodeksi erikoisalani. Nyt minun vastuullani on kuuden eri kielen opetus instituutissa. Suomen lisäksi järjestän muidenkin pohjoismaisten kielten opetuksen, tanskaa lukuun ottamatta, ja myös viro sekä kreikka ovat toimistoni alaisuudessa. Foreign Service Institute on kuin Yhdistyneet Kansakunnat minikoossa. Siellä opetetaan 70 vierasta kieltä ja opettajia on 450. - On ollut hienoa tehdä töitä näin kansainvälisessä paikassa. Se on aika ainutlaatuista, että Yhdysvallat kouluttaa diplomaatteja näin suuressa mitassa. Kaikki ne virkamiehet, joilta vaaditaan kohdemaan kielen osaamista, viettävät vuoden täällä opiskelemassa kieltä ja kulttuuria. He saavat täyttä palkkaa siltä ajalta. Sitten he lähtevät kohteeseensa, ja muutaman vuoden päästä he voivat olla täällä opiskelemassa jotain toista kieltä. Ja kieltenopiskeluhan on vain yksi monista aloista, joilla ulkomaanhallinnon ihmiset saavat täällä koulutusta. Foreign Service Institute on järjestetty yliopiston tapaan. Kaikkiaan siellä on tarjolla noin 600 erilaista kurssia, joista 70 on kielikursseja. Muita oppiaineita ovat mm. informaatioteknologia, johtaminen, hallinto, talous ja turvallisuusasiat. Oppilaita on vuodessa 100 000.

EXPATRIUM 74

Täällä opetetaan 70 eri kieltä amerikkalaisille diplomaateille. Talousasioita painotetaan nyt uudella tavalla, kun ulkoministeri Hillary Clinton kertoi, että Yhdysvaltain lähetystöt alkavat osallistua entistä aktiivisemmin amerikkalaisten yritysten auttamiseen maailmalla. Hän uskoo, että diplomaateilla voi olla iso rooli, jotta talous kasvaa ja työllisyys kohentuu kotona Yhdysvalloissa. Instituutissa ulkoministeri Clintonin visio otetaan nyt huomioon talousalan koulutusta suunniteltaessa.

Vaihteleva tausta

Suurlähettiläitä ei instituuttiin tule, mutta uranousun tehnyt lähettiläs on saattanut olla siellä uransa alussa. Lähetystöjen johtoihmisiltä ei vaadita kohdemaan kielen tuntemusta, mutta monet heistä opiskelevat sitä jonkin verran omasta mielenkiinnosta. Yhdysvalloissa tullaan suurlähetti-

”Yhdysvaltalaisilla diplomaateilla on hyvin vaihteleva tausta. Heillä ei ole sellaista tasaista koulutusta kuten esimerkiksi Suomen ulkoministeriön virkamiehillä ja diplomaateilla on.” lääksi kahta eri reittiä: joko koulutuksen ja uranousun kautta tai poliittisen nimityksen ansiosta. Presidenttien vaalikampanjoiden suuret rahoittajat saavat usein kiitokseksi suurlähettilään viran muutamaksi vuodeksi. He eivät yleensä osallistu ulkomaanhallinnon instituutin koulutukseen. He tekevät yleensä yhden keikan suurlähettiläinä ja palaavat sitten takaisin omalle uralleen.

TÖISSÄ

”Kaikki ne virkamiehet, joilta vaaditaan kohdemaan kielen osaamista, viettävät vuoden täällä opiskelemassa kieltä ja kulttuuria.”

Esimerkiksi Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs on luultavasti vain yhden kohteen lähettiläs. Hän on taustaltaan verojuristi, ja on rikastunut perheensä kiinteistövälitysyrityksen ansiosta. Hän ryhtyi tukemaan Barack

Obamaa aivan tämän presidentinvaalikampanjan alussa, ja komennus Helsinkiin on Obaman kiitos uskolliselle tukijalle. Lähetystöjen keskitason virkamiehet tekevät uraa ulkoministeriössä ja heiltä vaaditaan kielitaitoa. He viettävät vuoden instituutissa opiskelemassa kohdemaansa kieltä ja kulttuuria ennen kuin he siirtyvät paikan päälle. Kaija Wilson kertoo, että suomea ei opeteta kuin muutamalle harvalle lähetystövirkamiehelle senkin vuoksi, että Helsingissä pärjää englannillakin. - On kuitenkin paljon sellaisia maita, joissa englantia ei osata yhtä laajas-

ti, ja useampia lähetystön virkamiehiä koulutetaan paikalliseen kieleen. Suomen kielen osastolla on yleensä yksi tai kaksi opiskelijaa, kun taas esimerkiksi ranskan kielen osastolla opiskelijoita on aina satakunta. Suomessa ulkoministeriöön aikovat lukevat yliopistossa yleensä valtiotiedettä tai kansainvälistä politiikkaa, mutta Yhdysvalloissa vaihtelua ulkomaanhallinnon ammattilaisten koulutuspohjassa on paljon enemmän. Instituutti antaa vielä täsmäkoulutusta juuri kyseiseen tehtävään ja maahan, jonne diplomaatti on menossa. - Yhdysvaltalaisilla diplomaateilla on hyvin vaihteleva tausta. Heillä ei ole sellaista tasaista koulutusta kuten esimerkiksi Suomen ulkoministeriön virkamiehillä ja diplomaateilla on. Suomalaisia diplomaatinuralle lähteneitä ei välttämättä tarvitse kouluttaa enää siinä vaiheessa kun heidät nimitetään johonkin kohteeseen. Kaikkihan osaavat jo siinä vaiheessa montaa eri kieltä. Euroopassa diplomaatit ovat eliittiä, heidät on karsittu yliopistojen huippuopiskelijoiden joukosta. - Yhdysvalloissa diplomaatin urasta haaveileva menee vaativaan testiin ja haastatteluihin. Muodollista koulutusvaatimusta ei ole. Siksi diplomaatteina on niin vaihtelevan sorttisia ihmisiä. Se on tyypillisen amerikkalaista. Täällä tykätään siitä, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset rikastuttavat työpaikan ilmapiiriä, toteaa Kaija Wilson. n Yhdysvaltain ulkoministeriön nettisivuilla on pikatesti, joka auttaa selvittämään, onko ulkomaanhallinto oikea uravalinta. http://careers.state.gov/officer/is-theforeign-service-right-for-you

Kaija Wilson on tehnyt pitkän uran amerikkalaisten diplomaattien kielikoulutuksen parissa.

EXPATRIUM 74

TÖISSÄ

Puoli vuotta riittää keskusteluun F oreign Service Intitutessa opiskelee tällä hetkellä vain yksi henkilö suomen kieltä ja kulttuuria. Häntä odottaa työ Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä viestintä- ja kulttuuriosastolla. Hän aloitti suomen kielen opiskelut nollapisteestä viime syksynä, ja pystyy tässä vaiheessa jo keskustelemaan suomeksi, vaikka jokunen sana on aina välillä hukassa. Anna Barrineau opettaa häntä viitenä päivänä viikossa neljä viisi tuntia joka päivä. Kotiin riittää yksinopiskelua vielä useammaksi tunniksi. - Tämä on hieno koulutus. On uskomatonta, että puhun jo suomea! Viime syksynä en osannut sanaakaan. Me luemme, kuuntelemme selkouutisia ja harjoittelemme puhumista joka päivä. Kieliopinnot loppuvat keväällä ja sitten opiskelen vielä pari kuukautta kulttuuriasioita ja viestintää ennen kuin lähden Helsinkiin, kertoo innostunut suomen kielen opiskelija. Opettaja Anna Barrineau muutti Yhdysvaltoihin runsas 20 vuotta sitten ja asui ensin muutaman vuoden Kansasissa. - Kun muutin Washingtonin alueelle, aloin opettaa suomea ihan vaan harrastuksena nk. lauantaikoulussa. Ensin olin sijainen ja sitten minusta tehtiin vakituinen opettaja. Opetin suomea myös yksityisissä kielikouluissa. Washingtonissa asuvat suomalaiset tuntevat toisensa ja etenkin samalla alalla olevat. EXPATRIUM 74

- Kun Kaija Wilson etsi opettajaa instituuttiin, hän oli jo kuullut minusta. Opetusta Barrineau elävöittää eri teemoilla. - Parhaillaan olevassa opetuksessa meillä on joka viikolle yleensä jokin teema. Tällä viikolla olemme käsitelleet koulutusta ja opintoja. Olemme lukeneet esimerkiksi Suomen lukukausimaksuista, tai paremminkin niiden puutteesta, sekä yliopistouudistuksesta. Jos aikaa on, kuunnellaan selkouutisia ja viittomakielisiä uutisia sekä monesti katsotaan netistä uutisotsikot keskustelun pohjaksi.

”Opetusta on viitenä päivänä viikossa neljä viisi tuntia joka päivä. Kotiin riittää yksinopiskelua vielä useammaksi tunniksi.”

- Keskustelu alkaa olla iso osa päivän ohjelmasta. Kieliopissa oli tällä viikolla monikon genetiivi ja järjestyslukujen taivutus. Kieliopissa on edetty mukavasti eikä jäljellä ole kuin muutama isompi kokonaisuus, kertoo Anna Barrineau. n

Anna Barrineau (vas.) opettaa suomen kieltä ja kulttuuria sekä tapoja amerikkalaisille lähetystövirkamiehille, jotka ovat lähdössä komennukselle Helsinkiin. Amy on tällä hetkellä hänen ainoa oppilaansa.

VUOSI 2012

kilometrillä ja nousee autoilla, joiden MIKÄ PAIR? päästö on AU yli 110 grammaa kilometrillä. Keskipäästöisellä uudella henkilöautolla vero nousee noin kaksi %-yksikköä. Enimmillään vero nousee noin seitsemän %-yksikköä. Lakiin sisältyy lisäksi eräitä muita lähinnä teknisluontoisia muutoksia.

Perintö ja lahja

MIKÄ MUUTTUU TÄNÄ VUONNA Kokosimme sellaisia lainsäädännön ja muitakin muutoksia vuodelle 2012, joilla on merkitystä ulkomailla asuvan elämään tai joista on Suomen kansalaisena ainakin hyvä tietää.

Alkoholi

Oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien valmisteveroa korotettiin 1.1.12 alkaen noin 15 % ja muiden alkoholijuomien valmisteveroa noin 10 %. Keskimääräinen veronkorotus on 13,1 %. Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien hinnat Suomessa nousivat keskimäärin 4,5 %.

Tupakka

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien sekä piippu- ja savuketupakan veroa korotettiin 1.1.2012 alkaen keskimäärin 10 %. Savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettiin keskimäärin 25 %. Korotukset kohdistuvat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon.

Makeat

Makeisten ja jäätelön valmisteveroa korotettiin 1.1.2012 alkaen 95 senttiin kilogrammalta ja virvoitusjuomien valmistevero 11 senttiin litralta valmista juomaa. Lisäksi lakiin on tehty tarkennus keinotekoisesti makeutettujen, kaakaota sisältävien, juomajauheiden verotukseen.

Autot

Autoverolakia muutetaan 1.4.2012 alkaen. Laki muuttaa verotaulukon rakennetta. Alin veron osuus lasketaan 12,2 %:sta viiteen prosenttiin, jota sovelletaan, kun ajoneuvon hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometrillä. Ylin veron osuus nostetaan 48,8 %:sta 50 %:iin. Veron osuus laskee autoilla, joiden päästö on alle 110 grammaa

Perintö- ja lahjaveroasteikkoihin tuli 1.1.2012 alkaen uusi porras. Lähisukulaiset maksavat kolme %-yksikköä korkeampaa veroa perintöosan tai lahjan 200 000 euroa ylittävästä osasta. Vuonna 2011 korkein perintövero I-luokassa oli 13 %, ja sitä maksettiin perintöosan 60 000 euroa ylittävästä osasta. Nyt perintöosan 200 000 euroa ylittävästä osasta maksetaan perintöveroa 16 %. Vastaavasti lahjaveroa maksetaan 13 % 50 000 euroa ylittävästä lahjasta. Nyt lahjan 200 000 euroa ylittävästä osasta maksetaan veroa 16 %. Korotukset eivät koske II-veroluokkaa. Uudet asteikot koskevat lahjaa, joka annetaan vuonna 2012 tai perintöä, kun perittävä on kuollut vuonna 2012. Lahjaveroilmoituksen tekeminen, perunkirjoitus tai verotuspäätöksen tekopäivä eivät ole ratkaisevassa asemassa kun veroasteikkoa sovelletaan.

Pääomatulot

Pääomatulojen verotus kiristyi 1.1.2012 alkaen 28 %:sta 30 %:iin. Lisäksi 50 000 euroa ylittävien pääomatulojen vero-% on 32.

Lemmikit

Lemmikkien matkustussäädöksiin tuli muutoksia.  Euroopan unionin lemmikkieläinasetus muuttui 1.1.2012. Suomella ja muutamilla muilla jäsenvaltioilla olleet kansalliset lisävaatimukset raivotaudin, myyräekinokokin ja punkkien leviämisen estämiseksi poistuivat. Nyt koirien ja kissojen raiEXPATRIUM 74

VUOSI 2012

votautivasta-ainetutkimuksia ei enää vaadita niiden matkustaessa Suomesta Ruotsiin, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin tai Maltalle. Kaikkiin jäsenmaihin kuljetettavien eläinten täytyy kuitenkin olla rokotettuja raivotautia vastaan vähintään 21 päivää ennen tuontia. Raivotautivastaainetutkimus edellytetään tuotaessa eläimiä sellaisista unionin ulkopuolisista maista, joista tapahtuvaan tuontiin liittyy merkittävä raivotaudin leviämisen vaara. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Brasilia, Turkki, Kiina, Intia, Thaimaa ja lähes kaikki Afrikan maat. Koirien, kissojen ja frettien mukana on oltava eläimen lähtömaasta riippuen joko lemmikkieläinpassi tai 15.12.2011 hyväksytyn komission täytäntöönpanoasetuksen liitteen mukainen eläinlääkärintodistus.

Lääkekorvaukset

Kelan maksama lääkekustannusten vuotuinen omavastuu eli nk. lääkekatto nousi 700,92 euroon. Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät tuon summan kalenterivuoden aikana, hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa.

Maistraatit

Valtion paikallishallintoon kuuluvien maistraattien määrä supistui 1.1.2012 24:stä 11:een ja samalla niiden toimialueet laajenivat. Uusiksi maistraattien toimialueiksi tulivat Helsinki, Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Häme, Lounais-Suomi, Sisä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Lappi. Toimipisteiden määrä pysyy lähes ennallaan ja on 43. Ahvenanmaalla maistraatin tehtäviä hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto. Kaksikielisiä maistraatteja on kuusi: Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen sekä Helsingin maistraatit.

EXPATRIUM 74

MATKAILU

Arto Italian Venetossa Gigin ja Francescan perheen vieraana.

Tervetuloa sohvalleni! TEKSTI JA KUVAT MIRVA LEMPIÄINEN

n Paras tapa tutustua uuteen kulttuuriin lomamatkalla tai tuoreessa asemamaassa on viettää aikaa paikallisten ihmisten kanssa. Se onnistuu kätevästi internetistä löytyvien vieraanvaraisuusverkostojen kautta. Toimittaja Mirva Lempiäinen ja kolme muuta expatriaattia kertovat omista sohvasurffailukokemuksistaan.

ietnamilainen taksikuski tuijottaa minua tuimasti ja vaatii viittä dollaria lisää, vaikka matkan hinta oli sovittu jo aikaisemmin. Kello on yksi yöllä, auto on pysähtynyt risteykseen eikä itsepäinen kuski tee elettäkään ajaakseen eteenpäin. Puhuttelen miestä yksinkertaisin englanninkielisin lausein. - Sanoit, että hinta on viisi dollaria. Minulla ei ole enempää. Jos haluat,

voit jutella vietnamilaisen kaverini kanssa aiheesta. Hän odottaa jo minua. Jatketaan nyt matkaa, ok? Vihdoin kuski luovuttaa ja muutaman minuutin päästä kurvaamme hiljaiseen nukkumalähiöön. Mieleni valtaa helpotus kun näen 23-vuotiaan Chin ja hänen äitinsä värjöttelevän keltaisen katulampun valossa. He halaavat minua lämpimästi ja toivottavat tervetulleeksi Hanoihin.

Chi vaihtaa taksikuskin kanssa muutaman sanan, ja yllättäen kuljettaja onkin tyytyväinen alkuperäiseen hintaan. Vartin päästä nukun jo murmelinunta pienessä vaatimattomassa kaksiossa, Chin vieressä isolla pehmeällä parisängyllä. Tunnen olevani kuin kotonani. Tuossa viiden vuoden takaisessa tilanteessa ei sinänsä ole mitään outoa – paitsi se, etten tuntenut tätä minut EXPATRIUM 74

MATKAILU

hoiviinsa ottanutta vietnamilaisperhettä entuudestaan. Päädyin heidän vieraakseen netin kautta toimivan Hospitality Club –vieraanvaraisuusyhteisön kautta. Viivyin Hanoissa vain kolmisen päivää, mutta opin tuossa ajassa paljon Vietnamin arjesta. Huristelimme Chin moottoripyörällä kaoottisen liikenteen seassa, söimme aamupalaksi lihanuudelikeittoa pienessä kuppilassa ja nautimme illallista pienistä kulhoista olohuoneen lattialla istuen. Chi kyseli minulta kotimaastani Suomesta ja asuinmaastani Yhdysvalloista, minä taas puolestani utelin häneltä aasialaisnuorten elämän realiteeteista. Hanoilaisperheen kanssa viettämäni aika kuuluu yhä suosikkireissumuistoihini. Siitä alkoi myös yhä jatkuva viehtymykseni vieraanvaraisuusverkostoihin. Kun majoittuu ihmisten kodeissa ja elää hetken heidän rinnallaan, saa kuin pikakurssin uuteen kulttuuriin. Vietnamin vierailun jälkeen olen päässyt kurkistamaan paikallisten arkipäivään mm. Brasiliassa, Puerto Ricossa, Guyanassa ja Marokossa. Matkailijat tervetulleeksi toivottavia koteja löytyy tätä nykyä maailman joka kolkasta, jopa Antarktiselta.

kijat haastatellaan henkilökohtaisesti. Vuonna 2000 perustettu Hospitality Club oli ensimmäinen netissä toimiva ilmainen matkailijat ja isäntäperheet yhdistävä yhteisö, johon kuka tahansa sai liittyä. Saksalaisen Veit Kühnen perustama järjestö oli pitkään myös suosituin. Amerikkalaisen Casey Fentonin vuonna 2004 julkistama osuvaniminen CouchSurfing Project kiilasi kuitenkin suosiossa nopeasti ohi, ja on tänä päivänä jäsenmäärältään kiistaton ykkönen. Sohvasurffareita löytyy pallolta jo 3,8 miljoonaa. Hospitali-

ty Clubin jäsenmäärä on hieman yli 600 000. Näiden kahden suurimman nettisivuston lisäksi samalla periaatteella toimii lukuisia pienempiä, kuten Global Freeloaders, Tripping ja Be Welcome. Jokaisella on omat erikoispiirteensä, mutta pääidea on sama: tarjolla on ilmaista majoitusta ja kulttuurinvaihtoa. Saksassa asuva Arto Teräs, 34, liittyi ensin Hospitality Clubiin vuonna 2005 ja 1,5 vuotta myöhemmin CouchSurfingiin. - Juttelin Helsingissä erään tytön kanssa, joka kertoi kokemuksistaan

”Kun majoittuu ihmisten kodeissa ja elää hetken heidän rinnallaan, saa kuin pikakurssin uuteen kulttuuriin.” Verkostoilla on pitkä historia

Netin kautta toimivien vieraanvaraisuusverkostojen esi-isänä voidaan pitää YK:n kanssa yhteistyötä tekevää Servas Open Doors –järjestöä. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 perustettu järjestö yrittää edelleen edesauttaa maailmanrauhaa ja kulttuurienvälistä kanssakäymistä. Jäsenyys maksaa 15-45 euroa vuodessa ja haEXPATRIUM 74

Arto ja Sandra surffaamassa Norjassa Lillin luona.

MATKAILU

”Jokaisella vieraanvaraisuusverkostolla on omat erikoispiirteensä, mutta pääidea on sama: tarjolla on ilmaista majoitusta ja kulttuurinvaihtoa.”

Paula tapasi Erican sohvasurffailusivuston kautta. Naiset tapasivat Miami Beachilla Ghirardellikahvilassa ja vaihtoivat kokemuksiaan Miamissa asumisesta.

ONKO SOHVASURFFAUS TURVALLISTA? Monia askarruttaa vieraanvaraisuusverkostojen turvallisuus. Poliisin tietoon on tullut vuosien varrella muutama sohvasurffausrikos, kuten vuoden 2009 tapaus, jossa marokkolaismies raiskasi luokseen Englantiin kylään tulleen kiinalaisnaisen. Timokin on toisinaan törmännyt systeemin väärinkäyttäjiin. - Olen vierestä seurannut kuinka isännät ovat antaneet nuoren naisvieraansa ymmärtää, että heidän välillään tulisi olla enemmänkin kuin CouchSurfing-suhde, hän kertoo. Turvallisuusriski on toki todellinen, mutta maalaisjärjellä ja näillä pienillä varotoimilla pääsee jo pitkälle: - Lue tarkkaan mahdollisen majoittajasi profiili ennen kuin otat häneen yhteyttä. Onko hän laittanut kuvia itsestään esille ja kertonut elämästään avoimesti? - Selaa läpi muiden sohvasurffareiden majoittajalle jättämät kommentit ja palautteet. Mitä muut ovat sanoneet hänes-

tä? Jos hänellä on 10 positiivista suositusta eri jäseniltä, on se parempi merkki kuin 20 negatiivista. - Ota halutessasi suoraan yhteyttä kommentteja jättäneisiin sohvasurffareihin ja kysy heiltä lisätietoja vierailusta. - Yksin matkustavan naisen kannattaa suosia naishosteja, pariskuntia tai perheitä. Sinkkumiesten luona vierailua on hyvä välttää etenkin maissa, joissa kulttuuri poikkeaa suuresti suomalaisesta. - Tapaa hostisi ensin julkisella paikalla. Jos hän ei ole väittämänsä 25-vuotias nainen vaan 50-vuotias mies, sano ettet olekaan majoituksen tarpeessa ja poistu paikalta. - Vältä kuitenkin turhaa epäluuloisuutta, se voi pilata kulttuurinvaihtokokemuksesi. Majoittajasi ottaa yhtälailla riskin kuin sinä. Hänhän ei tiedä vaikka sinulla olisi aikomuksena ryöstää hänen asuntonsa putipuhtaaksi ja kadota pimeään yöhön.

sekä majoittajana että matkailijana. Tutustuin nettisivuihin, harkitsin vähän aikaa ja liityin jäseneksi, hän kertoo. Puolen vuoden päästä Arto oli jo täysillä toiminnassa mukana hostaten eli isännöiden vierailijoita kotonaan ja järjestäen ryhmätapaamisia. Hän on viimeisten seitsemän vuoden aikana sohvasurffaillut itse kymmenissä talouksissa sekä majoittanut ihmisiä luokseen samaan tahtiin, ensin Helsingissä ja sittemmin Baijerissa, jonne hän muutti toissa syksynä. Sandraan, saksalaiseen tyttöystäväänsäkin Arto tutustui Hospitality Clubin saunaillassa. - Eniten viehättävät luottamus toisiin ihmisiin ja ajatus, että tuntemattomat ovat ystäviä, joita ei vain vielä ole tavannut. Kerta toisensa jälkeen olen tutustunut sekä isäntänä että vieraana aivan ihaniin ihmisiin, jotka muistuttavat siitä kuinka paljon hyvää maailmassa on, Arto kertoo. CouchSurfingin ja muiden sivustojen jäsenten ei ole mikään pakko majoittaa muita ihmisiä luonaan. Arto avaa kuitenkin mielellään kotinsa vieraille. Aluksi tuntemattomien kutsuminen yökylään jännitti, etenkin heidän jättämisensä yksin asuntoon. - Vähitellen pelot hävisivät ja ajattelu muuttui: oletusarvoisesti ihmisiin voi ja kannattaa luottaa, eikä kantaa huolta siitä mitä ikävää mahdollisesti saattaisi tapahtua. - Vieraat piristävät elämää, ja parhaimmillaan saa olla kotonaan kuin pienellä matkalla heidän kulttuuriinsa. Käyn mieluusti vieraiden kanssa tutustumassa omassa kotikaupungissani tai lähiseuduilla paikkoihin, joissa en ole itse vielä käynyt, Arto pohtii.

EXPATRIUM 74

MATKAILU

Timo joulupukkina CouchSurfing-tapaamisessa Singaporessa. - Olen yleensä noissa piireissä vanhimmasta päästä, ja näytän vielä ikäistäni vanhemmalta. Aasiassa nuoret ja naiset antavat minulle paikkansa metroissa ja busseissa.

Tarjolla kunnon kulttuurikylpy

Australiassa ja Aasiassa viimeisen vuosikymmenen ajan asuneelle Timo Sippalalle, 49, nettituttavuuksien solmiminen on tuttu juttu. Timo kertoo sohvasurffailleensa omatoimisesti jo kauan ennen vieraanvaraisuusverkostojen syntymistä. - Olen ollut 1990-luvulta lähtien monen nettiyhteisön jäsen, joiden kautta olen tutustunut virtuaalisesti useisiin ihmisiin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi kansainväliset keskusteluryhmät, jotka ovat keskittyneet kielten opiskeluun, kulttuureihin, kasvissyöntiin ja ympäristökysymyksiin. Timo majoittui internet-kaverin luokse ensimmäistä kertaa vuonna 1993 Moskovassa. Global Freeloadersiin liittyminen oli hänelle luonnollinen jatkumo 2000-luvun alussa, samoin kuin CouchSurfingin jäsenyys muutamia vuosia myöhemmin. - Toiminnassa viehättää aidompi tutustuminen muiden maiden elämään ja ihmisiin. Tavallisena turistina mat-

EXPATRIUM 74

”Eniten viehättävät luottamus toisiin ihmisiin ja ajatus, että tuntemattomat ovat ystäviä, joita ei vain vielä ole tavannut.” kustaessa tulee yleensä kommunikoitua vain turistien kanssa työkseen tekemisissä olevien kanssa, eikä se kanssakäyminen ole aina kovin miellyttävää. Tosin toki sitäkin kautta voi tavata mukavia ihmisiä, Timo miettii. Floridan Miamiin kotiutunut Paula Reed, 34, pitää CouchSurfingin tuomasta mahdollisuudesta tavata erimaalaisia ihmisiä omilla kotikonnuillaan. Helsingistä pari vuotta sitten Yhdysvaltoihin muuttanut Paula kertoo olleensa aina kiinnostunut eri kulttuureista. - Aina ei voi itse matkustaa mielenkiintoiseen maahan, mutta sohvasurffailun kautta voit tavata ihmisiä eksoottisistakin kulttuureista ja oppia heiltä.

Paula on päätynyt CouchSurfingin kautta moniin erikoisiin tilanteisiin. Helsingissä asuessaan hän esimerkiksi kierrätti kahta miestä ympäri kaupunkia, joista toinen oli töissä Googlella ja toinen Applella Kaliforniassa. - Pari vuotta myöhemmin matkustin San Franciscoon ja kumpikin vei minut tutustumaan kyseisiin firmoihin. Se oli mielenkiintoista. Lisäksi toinen ajelutti minua pohjoiseen kaunista rannikkoa pitkin, toinen etelään. Miamissa kolumbilainen perhe kutsui Paulan syömään ja hän sai kokea oikean latinotyylisen perheillallisen. Perhe asui korkeassa kerrostalossa, josta oli hienot maisemat Miamin ydinkeskustaan. - Parasta on kun pääsee syvälliseen keskusteluun toisen kanssa ja unohtaa maailman ulkopuolelle. Muilta voi oppia niin paljon. Lopulta huomaa, että kulttuurilla on vaikutusta, mutta hyvin samanlaisia asioita ihmiset etsivät ja arvostavat lopulta elämässä, hän pohtii.

MATKAILU

Marokossa paikalliset Hassan (vas.) ja Kamal sekä suomalainen Mirva ja kanadalainen Melody.

Nettikaverin kanssa kahville

Nelisen vuotta CouchSurfingissa mukana ollut Paula tapaa muita surffareita noin kerran tai pari kuukaudessa omien menojensa niin salliessa. Hän ei aktiivisuudestaan huolimatta ole koskaan majoittunut kenenkään muun jäsenen luona, eikä majoittanut kotonaan ihmisiä. Sen sijaan Paulan profiilissa lukee hänen olevan avoin tapaamaan muita jäseniä kahvittelun ja kaupunkikierrosten merkeissä. Hänen kanssaan samoilla linjoilla on kolmasosa palvelun käyttäjistä. - Päädyin tähän ratkaisuun, koska tykkään kuitenkin päivän päätteeksi olla omassa rauhassa vaikka hotellissa. Lisäksi asuntoni oli Helsingissä liian pieni. Miamissa meillä olisi tilaa, mutta en koe, että haluaisin majoittaa vieraita ihmisiä. Jotenkin vain olen

”Aina ei voi itse matkustaa mielenkiintoiseen maahan, mutta sohvasurffailun kautta voit tavata ihmisiä eksoottisistakin kulttuureista ja oppia heiltä.”

mukavuudenhaluinen ja kaipaan omaa rauhaa, Paula miettii. Timokin on siirtynyt suosimaan sohvasurffareiden tapaamista muissa kuin majoitusmerkeissä. Hänen mukaansa surffaamiseen ja majoittamiseen liittyy monesti voimakas hyödyn tavoittelu tai ainakin mahdollisuus siihen. - Sen huomaa toisinaan selvästi vierailuista tai niiden pyynnöistä. Itse myöskin arastelen tunkeutua ihmisten koteihin. Olen majoittunut niin muutamia kertoja, mutta nykyään käytän mieluummin kaupallista majoitusta, jonka järjestämisessä usein haen apua CouchSurfing-yhteisöltä. Paikallisia tapaan sitten joko ryhmätapaamisissa tai kahden kolmen kesken. Timon suosikkimuisto sohvasurffailusta oli kävelylenkki iltatorilla Thaimaan Chiang Maissa nuoren vietnamilaisnaisen seurassa. - Hän oli juuri tullut kaupunkiin ja oli masentunut toisessa kaupungissa kokemiensa negatiivisten asioiden takia. Minä onnistuin saamaan hänet hyvälle tuulelle ja tuottamaan positiivisen elämyksen. Meillä vain synkkasi hyvin ja oli todella hauskaa sen neljän viiden tunnin shoppailukävelyn aikana, Timo kertoo.

Arton mielestä muiden jäsenien luona kyläileminen taas on vieraanvaraisuusverkostojen parasta antia. Hän on sohvasurffaillut mm. Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Itävallassa. - On kiehtovaa ensin selata profiileja ja valita, kenen luona haluaisi yöpyä, ja sitten tavata ihmisiä heidän kotonaan, nähdä miten he elävät sekä tutustua heidän lähiympäristöönsä. Raha ei vaihda vieraanvaraisuusverkostoissa lainkaan omistajaa. Toiminnan perustuminen vapaaehtoisuuteen on Arton mukaan tärkeää. - Majapaikasta tai muista palveluksista ei peritä maksua, jolloin kaikki ovat yhtä tervetulleita varallisuudesta riippumatta. Vieraat eivät myöskään oleta tulevansa täyden palvelun hotelliin, vaan auttavat pikku askareissa helpottaen majoittajan elämää. - Kenenkään ei tarvitse ajatella olevansa kiitollisuudenvelassa kenellekään, vaan voi hyvällä omallatunnolla saada ja antaa, tilanteesta riippuen, Arto vakuuttaa.

Sohvasurffari varautuu kaikkeen

Arto painottaa majoittumisen vieraanvaraisuusverkostojen kautta vaativan joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Siinä missä hotellin tiedot voi katsoa Googlesta etukäteen, monet kotivierailuun liittyvät käytännön seikat selviävät vasta paikalle saavuttaessa. - Välillä joutuu vaikkapa lähtemään ulos aikaisin aamulla samaan aikaan kuin majoittaja lähtee töihin, ja takaisin sisään pääsee vasta myöhään illalla. Majoitus saattaa olla lattialla, jolloin mukana on oltava oma makuupussi ja retkipatja. Arton pointti majoituksen tason vaihtelevuudesta on hyvä ottaa tosissaan. Sohvasurffari saattaa omienkin kokemusteni perusteella päätyä nukkumaan minne tahansa. Esimerkiksi Chilessä sain isosta talosta käyttööni oman huoneen ja wc:n, ja kotiapulainen kokkasi ateriat. Kolumbiassa

EXPATRIUM 74

MATKAILU

”Kulttuurilla on vaikutusta, mutta hyvin samanlaisia asioita ihmiset etsivät ja arvostavat lopulta elämässä.” nukuin kuoppaisella sängyllä samassa huoneessa perheen äidin ja hänen kahden tyttärensä kanssa. Indonesiassa sain omat avaimet ja näin kiireistä talon emäntää vain ohimennen iltaisin. Argentiinassa avaimia ei tarvittu, sillä vietin kaiken aikani muutenkin majoittajani seurassa. Mauritaniassa minulle osoitettiin ohut patja vierashuoneesta hälinää täynnä olevasta afrikkalaistalosta. Välillä siellä kävi naapuri rukoilemassa, toisinaan lapset leikkimässä. On hyvä, jos sohvasurffari osaa suhtautua kulttuurieroihin huumorilla, eikä nipota pikkuasioista. Arto liputtaa positiivisen elämänkatsomuksen puolesta. - Oma käsitys sopivasta hygienia-

tasosta saattaa poiketa majoittajan tai vieraan tottumuksista, ja erilaisia yllätyksiä saattaa tulla. Kun niihin suhtautuu myönteisesti, yllätykset eivät ole haitta vaan elämää rikastuttava kokemus ja mahdollisuus oppia jotain uutta. Ikäviä kokemuksia Artolla ei vieraanvaraisuusverkostoista ole, ainakaan kovin vakavalaatuisia. - Toki välillä on ollut vieraita tai majoittajia, joiden kanssa ei ole löytynyt juurikaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita, mutta varsinaisia konflikteja ei ole ollut. Pari kertaa olen ollut vieraana asunnossa, jossa tupakoidaan sisällä, ja se on minua hiukan häirinnyt. Paulakin kertoo välttäneensä negatiiviset surffailukokemukset kokonaan, vaikka on hypännyt vieraiden autojen kyytiin ja tavannut monenlaisia ihmisiä. Hänen mukaansa kannattaa kuitenkin pysyä tarkkana, sillä vieraanvaraisuusverkostoihin pätevät yleismaailmalliset lait. Ihan jokaiseen ihmiseen ei tietenkään voi luottaa, ja asioihin suhtaudutaan eri tavalla kult-

tuurista riippuen. - Eräs ikävä tilanne oli, kun olin sopinut tapaavani yhden tytön tiettyyn aikaan. Odotin ja odotin. Opin, että latinokulttuurissa ihmiset vain saapuvat paikalle myöhässä. Suomalaiset ovat aina 10 minuuttia etuajassa, Paula naurahtaa. Vaikka kaikki ei aina menekään sohvasurffaillessa ihan nappiin, itse en voisi kuvitella mielekkäämpää tapaa matkustaa. Olen yöpynyt monissa huippuhotelleissa, mutta valitsen niiden tilalle koska tahansa petipaikan kodikkaasta vietnamilaiskaksiosta. n

SOHVASURFFAREISTA SEURAA EXPATRIAATILLE Oletko hiljattain muuttanut uuteen maahan tai haluat muuten vain laajentaa ystäväpiiriäsi? Sohvasurffarit järjestävät sadoissa kaupungeissa erilaisia tapaamisia: leffailtoja, nyyttikestejä, kahvitteluja ja illallisia ravintolassa tai jonkun kotona. Niistä saa tietoa liittymällä Couchsurfing. comissa kyseisen kaupungin ryhmään. Ryhmiin kuuluu yleensä kaupungin asukkaita sekä siellä parhaillaan vierailevia matkaajia. - Ryhmät toimivat hyvin. Jos liityt vaikka Miami-ryhmään, tapaat monta ihmistä kerralla ja sen jälkeen voit sopia tapaamisia erikseen juuri niiden kanssa joiden kanssa tuli juteltua, Paula vinkkaa. Myös muiden vieraanvaraisuusverkostojen ryhmätoiminnot kannattaa tarkistaa, joskaan ne eivät ole maailmanlaajuisesti niin kattavia kuin jäsenmäärältään suurimman CouchSurfingin. Vieraanvaraisuusverkostot netissä: Couchsurfing.com Hospitalityclub.org Globalfreeloaders.com Bewelcome.org Tripping.com

Guayanassa Uma (kesk.) ja Uman poika Nikel toimivat Mirvan isäntäperheenä.

EXPATRIUM 74

TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?

9 SYYTÄ TILATA

1. SÄÄSTÄT RAHAA. Tilausmaksu ja lehden lukemiseen käytetty aika ovat pieni investointi siihen nähden, että jonotat ulkomailta suomalaisen viranomaisen neuvontalinjalle, saat väärän veroneuvon tai et osaa hyödyntää ongelmasi ratkaisevaa hyväksi koettua käytännön vinkkiä. 2. LÖYDÄT ETSIMÄSI ASIANTUNTIJAN. Expatrium esittelee sinulle ulkomailla asumiseen liittyvien aihepiirien parhaat asiantuntijat. Lisäksi löydät lehdestä suuren määrän erilaisia oppaita, Neuvontapalvelupalstan vastauksia sekä yhteystietoja. Saat myös käyttöösi Expatrium.fi:n käytännön vinkit.

Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi

3. YMMÄRRÄT PAREMMIN MITÄ KAIKKEA SINUN TARVITSEE TIETÄÄ. Expatriumin lukijana opit hahmottamaan elämääsi vaikut-

tavat kokonaisuudet ja osaat täydentää tietoja vain tarvitsemiltasi osin. Tiedät mitä eroa on asuinpaikalla ja kotipaikalla, residencella ja domicilella, rajoitetulla ja yleisellä verovelvollisuudella - ja kuinka ne vaikuttavat omaan elämääsi.

4. PYSYT AJANTASALLA. Expatrium seuraa puolestasi kaikkia niitä muutoksia, jotka vaikuttavat jollakin tasolla elämääsi ulkomailla ja pitää sinut ajan tasalla. 5. VERKKOYHTEISÖ TUKENASI. Expatrium.fi –verkkoyhteisöstä saat nopeasti tarvitsemaasi vertaistukea. Se on myös laajin ja luotettavin suomenkielinen ulkomailla asumiseen liittyvä tietopankki.

6. PUOLUEETONTA ASIANTUNTIJATIETOA. Kavereilta saat tietysti joskus hyviä neuvoja ilmaiseksi, mutta niiden varaan ei kannata rakentaa eläketurvaansa tai verosuunnitteluaan. Kaikki Expatriumin artikkelit ovat alansa johtavien asiantuntijoiden ja ulkomailla asumisen problematiikan tuntevien toimittajien kirjoittamia.

Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja 7. TIETOA,tehokkaasti. JOTA EI LÖYDY MUUALTA. Käytännössä kaikki Expatriumin artikkelit ja oppaat julkaistaan suoraan yksinoikeudella ExpatriuVoit tilata sen veloituksetta missa - vastaavaa sisältöä ei löydy siis mistään muualta. sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. 8. OSAKSI KANSAINVÄLISTÄ YHTEISÖÄ. Expatriumilla ja Expatrium.fi:lla on lukijoita yli 110 maassa. Expatriumin lukijana olet osa sinäkin suurta ulkosuomalaista perhettä, jostaPysy löytyy vinkkejä, kokemuksia,ajantasalla. kontakteja ja tarinoita.

9. NEUVONTAPALVELU TIETÄÄ. Lehden Neuvontapalvelupalsta koostuu suuresta joukosta asiantuntijoita, jotka löytävät vastauksen vaikeimpaankin kysymykseen. Jos et saa viranomaiselta vastausta kysymykseesi tai löydä etsimääsi tietoa muualta, lähetä se Neuvontapalvelupalstalle. Vastauksen voit lukea seuraavasta numerosta.

E X PA T R IUM www.expatrium.fi Tilaukset: 1 vuosi 59 euroa, 2 vuotta 99 euroa www.expatrium.fi tai sähköpostitse: tilaukset@expatrium.fi

www.expatrium.fi

NUORET

Golfia ja koulua TEKSTI NINA NORDENSWAN

n Mainiot olosuhteet, hyvä kenttä, erinomainen ilmasto ja suomenkielinen koulu mahdollistavat Suomen golflupausten talviharjoittelun Espanjassa.

uomalaiset tulevaisuuden golfhuiput Janne Koivisto, Lauri Ruuska, Kai-Matias Kujala, Oskari Perttilä ja Mikko Kauniskangas ovat pelanneet Espanjan Málagassa Lauro Golfin kentällä viime vuoden marraskuusta lähtien nauttien rajattomasta pelioikeudesta. Ruuska on vuoden 2010 junioreiden ranking-voittaja ja Kauniskangas on valittu junioreiden maajoukkueeseen. Lauro Golf sijaitsee eteläisessä Espanjassa vuoristomaisemissa keskellä koskematonta luontoa. Sinne on tähän mennessä istutettu tuhansia puita, pääasiassa rautatammia, mäntyjä, sypressejä, poppeleita, pajuja ja koristepalmuja. Puut toimivat sekä tuomassa varjoa että tuulenestoina ja näin hidastamassa nurmen kuivumista. Kentän varrella on myös 14 lampea.

1990-luvun alussa avatun, alkuperäisen 18-reikäisen kentän suunnitteli teknisesti haastavaksi Folco Nardi. Kentän reiät 19-27 suunnitteli samaa linjaa jatkaen Mario Benitez. Tällä reitillä maisemat yltävät Välimerelle, Málagan kaupunkiin ja Guadalhorcen laaksoon. Suomen golfin tulevaisuuden viisikko liittyi Laurossa harjoittelevien suomalaisten junioreiden ryhmään, joihin kuuluvat myös Jenni Soikkeli, Mattias Lepistö, Väinö Viitaharju ja Olli Suomentola. Kevään aikana ryhmä kasvaa vajaaseen kahteenkymmeneen, kun treenaamaan saapuvat mm. poikien Ryder Cup -joukkueessa pelannut Juhana Kukkonen ja naisten Suomen mestari vuosimallia 2011 Oona Vartiainen.

Golffaavat lukiolaiset Janne Koivisto, Lauri Ruuska, Kai-Matias Kujala, Oskari Perttilä ja Mikko Kauniskangas tähtäävät urheilun ammattilaisiksi. EXPATRIUM 74

Otolliset olosuhteet

Pojat päätyivät Lauro Golfiin harjoittelemaan sen jälkeen, kun Kai-Matiaksen isän Erkki Loukusan korviin oli kantautunut positiivisia kokemuksia Lauro Golfista ja siellä olevista harjoittelumahdollisuuksista. Lukiossa opiskelevat 16-17 -vuotiaat pojat ovat Málagassa parin lukiojakson verran, osa jopa kesään saakka. Málagassa ollessa opinnot hoituvat Fuengirolassa Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa. Huoltojoukkoja tarvitaan, joten tällä kertaa mukana ovat Laurin äiti Anitta Ruuska ja Kai-Matiaksen isä Erkki Loukusa. Kuopiosta ja Siilinjärveltä kotoisin olevat nuoret golffaajat ovat olleet tyytyväisiä harjoitteluolosuhteisiin, kenttä on kunnossa ja väylät mainioita. Kaikki pojat ovat Janne Eskolan oppilaita Kuopion Tarina Golfissa, mutta Málagassa heitä valmentaa Lauron virallinen pro Tapani Saarentola. Hän on ollut Suomen PGA:n (Professional Golfers’ Association) jäsen vuodesta 1991. Saarentola on yli 20 vuoden ajan opettanut kaikentasoisia pelaajia. Suomalaispojilla on kaikilla yksi ja selvä tavoite: ammattilaisuus. - Vielä parempaa olisi päästä Ryder Cup -joukkueeseen tai voittaa Masters, pojat toteavat. Kunnianhimosta ei golfin lupauksilla siis ole puutetta ja se onkin tärkeää huipulle tähdättäessä. n

KULTTUURI

DESIGNPÄÄKAUPUNKI

ELOKUVA kuuluu 50 maata. WDC Helsinki 2012 –hankkeen takana ovat kaupunkien lisäksi valtio, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Lahden muotoiluinstituutti ja Svenska kulturfonden sekä noin 20 yhteistyöyritystä. Tarkoituksena on tuoda designia esille eri tavoin. Hankkeen budjetti on yli 16 miljoonaa euroa. Toiminnan taloudellinen laajuus on huomattavasti suurempi, koska tapahtumien, ohjelmien ja hankkeiden budjetit ovat erillisiä. Arviolta WDC Helsinki 2012 –hankkeen vaikutus on kokonaisuudessaan yli 100 Meur. Tapahtumia on WDC Helsinki 2012 aikana lähes 300.

Vuonna 2011 Suomessa julkaistiin ennätysmäärä kotimaisia elokuvia. Yhteensä 34 elokuvaa sai ensi-illan. Näistä kuusi oli dokumenttielokuvIa ja viisi lyhytelokuvIa. Aluevaltauksen tehneistä lyhytelokuvista kaksi esitettiin ennen pitkää elokuvaa ns. alkukuvana. Lippuja elokuviin myytiin yhteensä yli 1,2 miljoonaa kappaletta, joka oli 17 % kaikista elokuvissa kävijöistä. Vuoden katsotuin elokuva elokuvateattereissa oli Anders Engströmin ohjaama Vares – Pahan suudelma (205 000 katsojaa). Toiseksi suosituin oli Aki Kaurismäen Le Havre (117 000).

KUVA: MURAL MEDIA

Maailman designpääkaupunki (Wordl Design Capital – WDC) valitaan joka toinen vuosi. Vuoden 2012 nimitystä tavoitteli 46 kaupunkia 27:stä maasta. Nimityksen nappasi Helsinki hollantilaisen Eindhovenin nenän edestä. Tai paremmin sanottuna Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti ja Kauniainen. Hakemuksessa Helsingin tunnuksena oli Open Helsinki – Embedding Design in Life eli Avoin Helsinki – Design on osa elämää. WDC on voittoa tavoittelemattoman teollisen muotoilun maailmanjärjestön International Council of Societies of Industrial Designin (Icsid) hanke. Vuonna 1957 perustettuun Icsidiin

Vares – Pahan suudelma -elokuvan näyttelijät Anu Sinisalo ja Antti Reini (Vares).

Tuomiokirkko ja Flora Fennica, joka on Sanna Manderin käsialaa.

KUVA: TOMAS WHITEHOUSE KUVA: VILLE PALONEN

PUU KIRJALLISUUS Yhdysvaltalainen Amazon Publishing on hankkinut Kustannusosakeyhtiö Tammelta julkaisuoikeudet kirjailija Leena Lehtolaisen Maria Kallio –sarjaan ja Henkivartija-trilogiaan. Lehtolaista viedään Yhdysvaltain kirjamarkkinoille vielä tänä vuonna oman markkinointikampanjan siivittämänä. Lehtolaisen ulkomaanoikeuksista vastaa Elina Ahlbäck Literary Agency. Tähän mennessä teoksia on myyty 25 maahan.

Leena Lehtolainen valloittaa englanninkielistä maailmaa.

Suomalaiseen puuhun törmää muuallakin kuin suomalaisessa metsässä. Algerian pääkaupungin Algerin Kasbahin vanhan kaupungin kujan puuverstaassa työstetään suomalaispuuta jo kolmannessa polvessa, sillä verstaan raaka-aineista merkittävä osa tulee Suomesta. Suomen puutavaran viennistä Algeria muodostaa 6 % ja koko viennistä Algeriaan puutavara kattaa noin puolet. Arabimaista vai Egyptiin suomalaispuuta viedään enemmän. Kashabilaisessa puuverstaassa jopa asiakkaat osaavat vaatia, että huonekaluja työstetään suomalaispuusta. Sitä arvostetaan sen hyvän laadun takia.

EXPATRIUM 74

KULTTUURI

KAHVILA

Vuoden 2010 Finlandia Juniorin voittaneen Siri Kolun Me Rosvolat –kirjan käännösoikeudet on myyty tähän mennessä 10 maahan: Alankomaat, Korea, Norja, Ranska, Saksa, Serbia, Slovenia, Tanska, Unkari ja Viro. Koreankielinen laitos on jo ilmestynyt ja kaikki muut ovat ilmestymässä parin vuoden aikana. Teosta kuvaillaan anarkistiseksi ja humoristiseksi lastenromaaniksi ja sen on julkaissut Otava. Siri Kolu on ammatiltaan esitysdramaturgi, ohjaaja ja teatteriopettaja. Hän voitti Me Rosvolat – teoksellaan Otavan ja Kinoproduction Oy:n lastenromaani- ja elokuvakirjoituskilpailun vuonna 2009.

Pääministeri Jyrki Kataisen erityisavustaja Juho Romakkaniemi sai idean lukiessaan marsalkka Mannerheimin muistelmia. Vuodet 1909-14 marsalkka oli viettänyt Puolassa ja Varsovassa ja vieraillut muistelmiensakin mukaan usein keskustan Bliklen kahvilassa. Vuonna 1869 perustettu konditoria Bliklellä on kaupungin kuuluisin kahvila. Sen pöydissä ovat vuosien saatossa istuneet ja nauttineet kupin kahvia ja Baczki-hillomunkkeja, unikonsiemenestä valmistettuja kuivakakkuja

Me Rosvolat –kirjan elokuvakäsikirjoitus on työn alla.

ja kääretorttuja monet kuuluisat henkilöt Charles de Gaullesta lähtien. Romakkaniemi inspiroitui ehdottamaan että näinkin uskollinen asiakas kuin marsalkka oli ollut, myös saisi Café Bliklen seinälle muotokuvansa. Sellaiset sieltä löytyvät jo Marilyn Monroesta, Elizabeth Taylorista sekä Artur Rubinsteinista. Tuumasta toimeen. 11.1.2012 Mannerheimin muotokuvaa oli luovuttamassa kahvilassa Suomen Puolan-suurlähettiläs Vesa Himanen yhdessä Juho Romakkaniemen kanssa. KUVA: SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, VARSOVA

LASTENKIRJAT

Marsalkka Mannerheimin muotokuva sekä professori Andrzej Blikle (vas.), Łukasz Blikle, Małgorzata Wróblewska-Blikle, suurlähettiläs Vesa Himanen ja Juho Romakkaniemi.

Tänä kesänä 15 vuotta täyttävä Ivana Helsinki –vaatemerkki valloittaa Yhdysvaltoja. Viimeisimmän siirron perustajasiskokset Pirjo ja Paola Suhonen tekivät New Yorkin Manhattanin Nolitan alueelle avaamalla sen Elizabeth Streetille lippulaivamyymälän. Merkillä oli alueella väliaikainen pop up –liike, mutta myynnin vetäessä pysyvämpi putiikki oli tarpeen. Neljä vuotta sitten Paola Suhonen pääsi ensimmäisenä suomalaisena esittelemään vaatemallistonsa New Yorkin muotiviikoilla. Ivana Helsinki –mallistoja on myynnissä noin 15 maassa.

EXPATRIUM 74

KUVA: IVANA HELSINKI

MUOTI

Paola Suhosen uusin mallisto on Tapiola Kauniainen.

KULTTUURI

MUOTOILU

SUOMI vähittäismyyntiin Kiinassa ja Hongkongissa. Liikkeet ovat Merimekon toimintalinjausten mukaisia ja Marimekolla säilyy oikeus harjoittaa itse alueella verkkokauppaa. Ensimmäinen Marimekko-myymälä avataan Hongkongissa tänä vuonna ja kaikki loput vuoden 2016 loppuun mennessä. KUVA: MARIMEKKO

Hongkongilainen muotimerkkien vähittäiskauppias Sidefame Ltd ja Marimekko Oyj ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Sen tavoitteena on 15 uuden Marimekko-myymälän avaaminen Kiinaan ja Hongkongiin. Liikkeet omistaa Sidefame ja sillä on yksinoikeus Marimekko-tuotteiden maahantuontiin ja

Ulkoministeriön ylläpitämälle thisisFINLAND –sivustolle kerätään erilaista hyödyllistä tietoa niille, joita Suomi kiinnostaa. Uuden sukupolven verkkopalvelu avattiin vuonna 2009 ja sen kohderyhmää kuvailtiin kansainväliseksi ja hyvin koulutetuksi, joka etsii korkeatasoista tietoa Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. thisisFINLANDin julkaisija on Finland Promotion Board. Tuottajana toimii ulkoministeriön julkisuusdiplomatiayksikön julkaisu- ja Suomi-promootioryhmä. Ulkoministeriön ohella jäseniä ovat MEK, TEM, Tekes, Sitra, Finnfacts sekä Invest in Finland. Sivusto on luettavissa englanniksi, saksaksi, ranskaksi, portugaliksi, venäjäksi ja kiinaksi. Erikieliset sivustot sisältävät hieman eri materiaalia, ja eniten tietoa löytyy englanninkielisiltä sivuilta. www.thisisfinland.fi www.voicilafinlande.fi (ranska) www.info-finlandia.ru (venäjä)

Korutaiteilija Mari Keto on tehnyt tilaustyönä Tanskan kuninkaallisille kokoelmille muotokuvan Tanskan kuningatar Margareetasta. Halkaisijaltaan 80-senttisen muotokuvan kokoamiseen hän on käyttänyt tuhansia helmiä. Keto on opiskellut Kööpenhaminan Jalometalli-instituutissa vuonna 2008. Keto on kuvannut kuningatarta aiemmissaankin töissä. Margareeta ei ole myöskään ensimmäinen julkisuuden henkilö, josta Mari Keto on tehnyt vastaavalla tekniikalla, korutaidetta kuvataiteeseen yhdistämällä, muotokuvan. Teosten malleina ja inspiraation lähteinä ovat olleet muun muassa Marilyn, Grace Kelly, Michael Jackson ja Marlon Brando. Kuningatar Margareetan muotokuva on esillä Tanskassa Kööpenhaminassa Rosenborgin linnassa Pearls-näyttelyssä aina 28.5. saakka.

KUVA: ACE PRODUCTIONS

MUOTOKUVA

Taiteilija Mari Keto ja kuningatar Margareetan muotokuva (Queen of Pearls, 2012, tahitinhelmet, jäljitelmähelmet, 14 k kulta, teräs)

SURFFAILU Ensi tuntumalta suffauselokuva Suomesta ei tunnu kovin mahdolliselta tai edes kiinnostavalta. Tosiasiassa Suomessa on arktisista sääolosuhteista huolimatta intohimoisia surffaajia, jotka myös löytävät erinomaisia surffaustuulia. Finnsurfelokuva kertoo viidestä surffaajasta, jotka harrastavat lajia Suomessa kelistä riippumatta. Elokuvan on ohjannut Aleksi Raij. Finnsurf palkittiin parhaana surffausdokumenttina Yallingup Surfilm –festivaaleilla Australiassa tammikuun lopussa. Viime vuonna elokuva sai parhaan urheiluelokuvan palkinnon Slovenian Bovek Outdoor Film –festivaalilla. Lontoon Surf Film – festivaaleilla se sai puolestaan Spirit of the Festival –palkinnon.

EXPATRIUM 74

KULTTUURI

TAIDESATAMA

KUVA: TAIDEKESKUS KETTUKI

Erityistukea tarvitsevia kehitysvammaisia ja pitkäaikaissairaita taiteilijoita tukevat organisaatiot Alankomaissa ja Suomessa esittelevät yhteistyössä kehitysvammaisten taiteilijoiden töitä helmimaaliskuussa. Kehitysvammaisia tukevan Sherpa-säätiön taiteilijoita on ollut esillä nastolalaisten Kaarisilta ry:n ylläpitämässä Art Kaarisillassa Helsingissä ja suomalaisten töitä Kijkoorin taidekeskuksessa Eemnesissä. Alankomaissa 25.3. saakka esitellään Paul Gustafssonin (s. 1979) luontoa ja erityisesti lintuja kuvailevia puupiirrostekniikalla tehtyjä töitä. Gustafssonilla on ollut yksityisnäyttelyitä Suomen lisäksi myös Italiassa ja hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin Belgiassa ja Tanskassa.

Helsinki-Vantaalle saapuvien iloksi lentokentällä avautuu useampia gallerioita, joissa on esillä suomalaista taidetta, designia ja luovaa ajattelua. Taidesatamakonseptilla (Art Port) Helsinki-Vantaa erottuu muista lentokentistä, sillä se on maailman ainoa kokonainen lentokenttä, joka on omistautunut taiteelle ja muotoilulle. Finavia toivoo taidegallerioiden parantavan matkustuskokemusta entisestään. Niillä lisätään viihtyisyyttä, tarjotaan elämyksiä ja mahdollisuutta kiireestä irtaantumi-

seen edes hetkeksi. Ensimmäinen galleria portilla 11 esittelee 15 eri suomalaismuotoilijan tuoleja. Sit down and seize the moment –näyttely ei pelkästään esittele, vaan myös kehottaa kävijää istuutumaan tuoleille. Helsinki-Vantaa on Pohjoismaiden vilkkain kaukoliikennekenttä sekä suosittu vaihtoasema. Taidesatamagalleriat ovat World Design Capital 2012 –hanke ja osa designpääkaupunkivuoden ohjelmaa. KUVA: F INAVIA

TAIDE

Taidesataman näyttely ja 15 tuolia.

YLIOPISTO

Paul Gustafsson, Pöllönpoikanen, puupiirros, 100x80 cm, 2008.2012, tahitinhelmet, jäljitelmähelmet, 14 k kulta, teräs)

EXPATRIUM 74

Helsingin yliopisto tähtää maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Yliopiston hallitus on hyväksynyt tavoitteet ja keinot strategian toteutumiseksi strategiakaudelle 2013-2016. Tällä hetkellä Helsingin yliopisto yltää monilla arvostetuilla rankkauslistoilla jo maailman 100 parhaan joukkoon. Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson pitää tavoitetta kunnianhimoisena, mutta ei epärealistisena. Jotta uusi tavoite saavutetaan, täytyy kansainvälisen tason tutkimus- ja opetusympäristöjä kehittää. Myös opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia rekrytoidaan aktiivisesti niin että kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden määrä kasvaisi. Tohtorin opintojen aloittajista toivotaan 25 % olevan ulkomaisia opiskelijoi-

ta. Kaikki tämä vaatii myös rahaa. Talouden rakentaminen vankalle pohjalle vaatii muun muassa tilankäytön tehostamista ja varainhankintakampanjointia..

KULTTUURI DVD

Suomalaisleffoja kielillä KOONNUT ANNA ISKALA

Kati Outinen ja André Wilms ovat näytelleet monissa Kaurismäen elokuvissa.

n Suomalainen elokuva voi tänä päivänä olla myös vieraskielinen. Le Havre

Elokuvakäsikirjoittaja ja –ohjaaja, akateemikko Aki Kaurismäen Le Havre –elokuva sai ensi-iltansa viime vuoden keväänä Cannesin filmifestivaaleilla. Suomessa se nähtiin ennakkoon Sodankylän filmifestivaaleilla kesäkuussa ennen Suomen syyskuista ensi-iltaa. Ranskankielinen Le Havre on Kaurismäen 17. pitkä elokuva, jossa ovat edelleen mukana ohjaajan vakionäyttelijöistä mm. Kati Outinen ja Elina Salo. Elokuva kertoo kengänkiillottajasta Marcelista (André Wilms), joka vaimonsa Arlettyn (Kati Outinen) jouduttua vakavasti sairastuttuaan sairaalaan, ottaa satamasta löytämänsä pakolaispojan Idrissan (Blondin Miguel) luokseen asumaan. Elokuvasta löytyy yhteiskunnallista kannanottoa, solidaarisuuden tärkeyttä, kaurismäkeläistä vähäpuheisuutta ja nostalgista työläiskortteleiden tunnelmaa. Bonusmateriaali: Little Bob musiikkivideoita Kesto: 1h33min. Kielet: ranska Tekstitys: suomi, ruotsi, englanti Maakoodi: 2 Ikäraja: -

Missä kuljimme kerran

Missä kuljimme kerran - Där vi en gång gått -elokuva perustuu Kjell Westön vuonna 2006 ilmestyneeseen ja Finlandia palkittuun samannimiseen teokseen. Kirjasta on tehty myös tv-sarja. Tarina sijoittuu 1900-luvun alun Helsinkiin, joka on jakaantunut kahteen leiriin, yläluokkaisiin perheisiin ja työläisperheisiin omine kaupunginosineen. Elokuva kulkee neljän vuosikymmenen läpi paljastaen miten jako kahtia sekä yhdistää että erottaa ihmisiä. Pääosissa ovat yläluokkainen Lilliehjelmin perhe ja sen kapinoiva tytär Lucie (Jessica Grabowsky) ja Cedi-veli (Oskar Pöysti) sekä Lucieta rakastava perhetuttu Eccu Widing (Jakob Öhrman). Elokuvan on ohjannut Peter Lindholm. Bonusmateriaali: Making of, poistetut kohtaukset sekä poistettujen kohtausten kommentit. Kesto: 2h Kielet: ruotsi Tekstitys: suomi, ruotsi, tanska, norja Maakoodi: 2 Ikäraja: -

Paavo – viisi annosta elämää

Paavo Turtiainen tapasi vuonna 1970 Helsingin lentoasemalla ruotsalaisohjaaja Lars Schmidtin ja tämän näyttelijätärvaimon Ingrid Bergmanin. 19-vuotias Paavo sai kutsun perheen hovimestariksi Pariisiin ja siitä alkoi hänen kansainvälinen uransa gourmet-pitopalveluiden parissa. Pariisista Paavo siirtyi New Yorkiin. Hänen asiakkainaan ovat olleet taiteilijat ja kuninkaalliset ja kaikkea siltä väliltä. Elokuva kulkee Paavon mukana hänen työssään ja vapaa-ajalla niin New Yorkissa, Ruotsin länsirannikolla kuin kotiseudulla Karjaalle. Filmiin on haastateltu muun muassa Paavon omineen Bergmanin perheen tyttäriä Isabella Rosselinia ja Pia Lindströmiä. Dokumenttielokuvan on tuottanut ja ohjannut Hanna Hemilä, joka on toiminut myös Kaurismäen Le Havren tuottajana. Bonusmateriaali: Kesto: 1h10min. Kielet: englanti Tekstitys: suomi, ruotsi, englanti Maakoodi: 2 Ikäraja: EXPATRIUM 74

TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?

KULTTUURI DVD

Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Liity Expatriumin Facebook-ryhmään. Saat omalle

Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa ja etusivullesi automaattisesti tuoreita uutisia,vuodessa tietoja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset tapahtumista eri puolilla maailmaa ja nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta mielenkiintoisista uusista palveluista. suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.

E X PA T R IUM www.expatrium.fi

www.expatrium.fi

NEUVONTAPALVELU

Vastaukset kiperimpiinkin kysymyksiin n Expatriumin Neuvontapalvelu on vastannut vuosien kuluessa satoihin ul-

komailla asumista koskeviin kysymyksiin. Sen erikoisalaa ovat vastaukset, joissa yhdistyvät useamman kuin yhden asiantuntijan erikoisala ja kysymykset, joihin on vaikea löytää vastausta muualta. Neuvontapalvelu myös tuntee ulkomailla asumisen problematiikan.

ämän päivän asiantuntemus on usein valitettavan kapea-alaista. Verottajalta tai osaavalta verokonsultilta saattaa saada vastauksen kansainvälistä verotusta koskevaan kysymykseen, mutta jos vastaaja tarvitseekin sen lisäksi näkemystä sosiaaliturva- tai eläkeasiaan, hän joutuu etsimään sitä toiselta osaajalta. Neuvontapalvelun vahvuutena onkin se, että se tuntee ulkomailla asumisen problematiikan perusteellisesti. Palvelusta vastaavilla informaatikoilla on yli 30 työvuotta kokemusta erilaisista ulkomailla asumiseen liittyvistä kysymyksistä ja ympärillään kymmenien Suomen lainsäädäntöä, verotusta, tullisäännöksiä, sosiaaliturvaa, eläketurvaa ym. tuntevien asiantuntijoiden verkosto. Vaikka Neuvontapalvelun säädöksiin liittyvät vastaukset liittyvät ainoastaan Suomen ja ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen välisiin suhteisiin, joudutaan käytännön neuvoja etsimään toisinaan myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Teorian lisäksi se löytää tarvittaessa vastauksiinsa myös käytännöllisen

ulottuvuuden yli 100 maata kattavan verkostonsa ja yrityskontaktiensa kautta. Niinpä se pystyy vastaamaan esimerkiksi sellaiseen kysymykseen, miten lapsen päivähoito kannattaisi järjestää Vanuatussa. Se on myös selvittänyt ongelmatilanteita, jotka ovat liittyneet tietyn yrityksen tietojärjestelmän aukkoon, mistä on seurannut epäoikeudenmukainen tilanne ulkomailla asuvalle asiakkaalle. Tällaisia käytäntöään muuttaneita yrityksiä ovat olleet muun muassa Luottokunta, Sonera ja YLE. Aina kysymykseen ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Tällöin Neuvontapalvelu pyrkii auttamaan kysyjää päätöksenteossa esittämällä, pohtimalla tai vertailemalla erilaisia vaihtoehtoja. Ja joskus tietoa ei vain yksinkertaisesti ole saatavilla. Usein kysymyksessä saattaa olla yritys, joka ei halua paljastaa käytäntöjensä taustoja tai umpimielinen virkamies, joka rikkoo tahallaan julkisuusperiaatetta. Silloin vaihtoehdoksi jää ohjata kysyjä oikean tiedon lähteelle. Neuvontapalvelu pyrkii myös

vastaamaan mahdollisimman selkokielisesti. Jokainen eri viranomaisten kanssa asioinut tietää, miltä tuntuu kun odotettu vastaus on sellainen, että se on oman päätöksenteon kannalta arvoton. Joko siksi, että vastaaja välttelee vastuuta tai sen vuoksi että vastaus ei ole suomea vaan byrokraattista jargonia. Neuvontapalvelu on Expatriumin tilaajille maksuton palvelu, johon voi lähettää kysymyksiä osoitteella toimitus@expatrium.fi. Uusiin kysymyksiin vastataan lehden seuraavassa numerossa ja aikaisempiin löytyy vastaus Expatrium.fi:n lehden tilaajille varatusta Tietopankki-osiosta. Lehden ja verkkopalvelun lisäksi Neuvontapalvelun asiakkaina on myös yrityksiä, joille vastaaminen tapahtuu joko sähköpostitse tai muulla erikseen sovitulla tavalla. n

EXPATRIUM 74

NEUVONTAPALVELU

AIHEITA VUOSIEN VARRELTA Muun muassa seuraaviin kysymyksiin Neuvontapalvelu on vastannut viime vuosien aikana: AJONEUVOT, AJOKORTTI - Pick up ja muuttoauton tekniset vaatimukset - Muuttoauto vuoden sapattimatkalta - Muuttoauton tuonti Saksasta Englannin kautta - Pysyvän ajokortin saaminen - Asepalvelu ja muuttoauto - Muuttoauton tuojan ulkomailla oleskelun osoittaminen - Muuttoauto ja uusi komennussopimus - Kuka saa ajaa muuttoautoa Suomen ulkopuolella? - Mopon tuonti Suomeen EU:n ulkopuolelta - Muuttoauto ja ohjaus oikealla puolella - Milloin voi hankkia toisen muuttoauton? - Muuttoauto ja muutot ennen paluuta - Vammaisen pysäköintilupa voimassa koko EU-alueella - Suomen kesäauto seisomaan - Opiskelijan muuttoauto - Muuttoauton karanteenin päättymisestä - Muuttoauton tuonnin perusperiaatteet - Kesäauton tuominen Suomeen - Moottoriveneen tuonti käyttöön Suomeen - Avovaimon muuttoauton omistussuhde - Muuttoauto, päivät Suomessa ja läheisten sairastuminen - Voiko auton katsastaa toisessa maassa? ASEPALVELU - Naisten vapaaehtoinen asepalvelu ASUNTO SUOMESSA - Asunnon vuokratulon verotuksen vähennysoikeudet - Oman asunnon myyntivoiton verotuksen perusperiaatteet AVOLIITTO, AVIOLIITTO - Parisuhteen rekisteröinti Suomeen - Millä aikataululla maistraatti pääsee vihkimään? - Miten onnistuu avioehdon purkaminen? - Maksetaanko häihin tarkoitetusta hääpuvusta tullia? - Paperit kuntoon avioliittoon ulkomailla - Ulkomaalaisen puolison oleskelulupa Suomeen - Avioliittoon ulkomaalaisen kanssa Suomessa - Ulkomaalaisen puolison muutto edeltä Suomeen ELÄIMET - Koiranpentu lahjana Suomeen - Lemmikkilinnun tuonti Suomeen EU-maiden ulkopuolelta ELÄKE - Paluumuuttajan ulkomaan eläketalletusten verotuskohtelu

EXPATRIUM 74

KANSALAISUUS - Kaksoiskansalaisuuden ilmoittaminen Suomeen KIRKKO - Uudelleen liittyminen kirkkoon ulkomailta LAPSI, KOULUT, OPISKELU - Suomen kieltä ja kulttuuria kouluikäisille - Jo kastetulle lapselle uusia kummeja - Lukiolaisen tuet Suomessa - Lapselle virallinen oikea isä - Ulkomailla asuneen opinnot Euroopassa ja tuet Suomesta MUUTTO, PALUUMUUTTO - Paluumuuttajan tuet - Elatusvelvollisuus ulkomaille paluumuuton jälkeen - Ase paluumuuttokuormassa - Onko paluumuuttajan muuttokuorma henkilövai perhekohtainen? - Ulkomaalaisen puolison oleskelulupa Suomeen - Ulkomaalaisen puolison muutto edeltä Suomeen - Lääkkeitä muuttokuormaan PERINTÖ - Ulkomailla asuvan perintörahat tilille Suomeen SOSIAALITURVA - Millä perusteella kotihoidontukea maksetaan ulkomaille? - Kuka oikeutettu eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin? - EU-kansalaisen oikeus hoitoon Suomen oleskelun aikana - Suomesta myönnettävät eläkkeet - Yhdistetty Kela- ja henkilökortti - Kela-korttien kohtalo TERVEYS - Verenluovutus Suomessa - Tulli ja lääkkeet postitse sukulaiselle Suomeen - Tulli ja omat lääkkeet Suomen oleskelun ajalle - Sikainfluenssarokotteen saatavuus Suomessa - Sikainfluenssa ja ulkosuomalainen - Lääkkeitä muuttokuormaan TESTAMENTTI - Uusperheen testamentti TULLI - Koiranpentu lahjana Suomeen - Lemmikkilinnun tuonti Suomeen EU-maiden ulkopuolelta - Häälahjan tullimaksut - Luvat suomalaisen taiteen maastavientiin - Tulli käytettyjen tavaroiden viennistä Afrikan maahan - Irtaimiston muutto Afrikasta - Piraattituotteita muuttokuormassa - Juhlajuomalasti Suomeen, riittääkö tuojan ikä?

- Liskoeläinnahkaisen laukun vienti Suomeen - Lääkkeitä muuttokuormaan - Tuliaiset tullin kautta TYÖSUHDE, TYÖSOPIMUS, URA - Lähetetystä työntekijästä paikalta palkatuksi - Kuinka pitkään voi pysyä lähetettynä työntekijänä? - Työnhakijana puolison mukana EU-maahan - Suomi-päivät kahden komennuksen välissä VEROTUS - Vieläkö ehtii tehdä korjauksia Suomen veroilmoitukseen? - Kaksi lyhyttä ulkomaantyökeikkaa ja verotus - Miten lähestyä ranskalaista verottajaa? - Rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen? - Kenellä verotusoikeus etätöistä EU-maassa? - Verojen perintä EU-maissa - Ulkomailla asuvan kunnallisvero - Keikkatyöt ei-verosopimusmaihin ja 6 kk:n sääntö - Yhdysvalloissa olevan sijoitusasunnon verotus - Verot ja merkittävä lahjoitus sisarelta - Lahjavero kansainvälisissä tilanteissa - Mikä maa verottaa Suomen pääomatulot - USA-asunnon myyntivoiton verotus - Veronpalautukset ulkomaille - Mille maalle maksan veroni? VÄESTÖREKISTERI, MAISTRAATTI - Äidinkielen vaihtaminen väestörekisteriin - Väestörekisterin tietokannat ja tietojen tarkistus - Kutsumanimen vahvistaminen etunimeksi - Lapsen ulkomaalaisten nimien vaihtaminen Suomessa - Nimenmuutos ja uudet henkilöllisyystodistukset - Tyttönimen palautus eron jälkeen - Virallisen äidinkielen vaihto - Stop mainospostille - Osoite- ja yhteystietojen saaminen salaisiksi Suomessa ÄÄNIOIKEUS - Aukiolo- ja äänestysajat edustustoissa MUU - Tehdäänkö timanttikorusta lahjailmoitus? - Kuka korvaa Suomessa pahoinpidellyn seuraukset? - Täti laitoshoitoon Suomessa, mistä rahat? - Muuttuvien elämäntilanteiden ilmoittamisesta Suomen viranomaisille - Lapselle virallinen oikea isä - Hääpuku lahjaksi - Yhdistetty Kela- ja henkilökortti - Suomalaisen pankkitilin avaus - Matkustusasiakirjat Euroopan sisällä - Todistukset laillisiksi - Apulainen mukaan muutossa - Suomi-vuodet ja kansalaisuus

NEUVONTAPALVELU

Kysy asiantuntijalta Palsta on Expatriumin tuottama neuvontapalvelu, jossa eri alojen asiantuntijat vastaavat lehden tilaajien lähettämiin kysymyksiin. Vaikka kysymykset voidaan julkaista nimimerkillä, tulee niihin liittää lähettäjän täydelliset yhteystiedot. Nimettömiä kysymyksiä ei käsitellä. Mikäli kysymyksen selventäminen vaatii tositteita tai asiakirjoja, vältä alkuperäisten kappaleiden lähettämistä. Emme palauta kysymyksiä tai niiden liitteitä, emme myöskään vastaa matkalla

kadonneesta materiaalista. Expatrium varaa oikeuden valita lähetetyistä kysymyksistä kiinnostavimmat ja lyhentää tai muokata kysymyksiä tarpeen mukaan. Kysymyksiin ei vastata tämän palstan ulkopuolella. Lehden kustantaja tai toimittaja ei vastaa toimituksellisessa sisällössä olevista virheistä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Aiempien Expatriumin numeroiden kysymykset ja vastaukset ovat luettavissa Expatrium.fi-verkkopalvelussa. Verkkopalvelun

käyttö vaatii rekisteröitymisen ja voimassaolevan tilauksen. Neuvontapalvelu –palstan yhteystiedot: Expatrium / Neuvontapalvelu PL 557, FI-00101 Helsinki Fax +358-9-6224421 Sähköposti: toimitus@expatrium.fi

Miten kunniakonsuli valitaan? Asun paikkakunnalla, jonka Suomen kunniakonsuli on mielestäni jo iäkkäämpi henkilö. Hänellä ei ole kokemukseni mukaan ollut paljonkaan annettavaa viime vuosina suomalaisille tai suomalaisille yrityksille täällä. Ilmeisesti virka tai kunnianimitys on elinikäinen. Jos näin on, haluaisin ehdottaa Suomelle uutta kunniakonsulia, kun aika tästä vanhasta jättää. Mielessäni on maassa pitkään asunut ja menestynyt suomalainen henkilö, joka omaa erinomaisen verkoston ja suhteet niin paikallisiin kuin Suomeen. Mitä kautta ja minkälaisella aikataululla tähän hankkeeseen tulisi tarttua? Nimim. Kunniakonsulillakin on tehtävänsä

”Kunniakonsuleiksi pyritään esittämään henkilöitä, joilla on edellytyksiä edustaa Suomea ja Suomen etuja toimipiirissään.” Suomen suurlähettiläs kyseisessä asemamaassa kartoittaa ja valmistelee kunniakonsulien rekrytointia ja esittää ehdokkaansa ulkoasiainministeriölle. Kunniakonsulin tehtävä on kunniatehtävä josta ei makseta palkkaa. Kunniakonsuleiksi pyritään esittämään henkilöitä, joilla on edellytyksiä edustaa Suomea ja Suomen etuja toimipiiris-

sään. Valinnassa kiinnitetään huomiota henkilöiden sosiaaliseen asemaan, yhteiskunnalliseen verkottumiseen, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, motivaatioon sekä Suomi-tuntemukseen. Kunniakonsulit nimitetään joko määräaikaisesti tai toistaiseksi kuitenkin niin, että pääsääntöisesti kunniakonsuli katsotaan eronneeksi tehtävästään sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana hän täyttää 70 vuotta. Esityksenne tiimoilta voitte kääntyä ao. maassa toimivan Suomen suurlähetystön puoleen. Pirjo Schwalenstöcker Hallinnollinen avustaja Ulkoasiainministeriö www.formin.fi

EXPATRIUM 74

NEUVONTAPALVELU

Nuuskan vienti Suomeen Minkälainen lainsäädäntö Suomessa on nykyään nuuskan suhteen? Käsittääkseni sitä ei vielä voi ostaa Suomesta. Onko mahdollista tuoda sitä omaan käyttöön? Tai onko mahdollista lähettää sitä maahan lahjaksi? Minkälaisia rajoituksia määrissä olisi? Nimim. Parantumaton nuuskaaja Suomessa nuuskan maahantuonti, myynti ja muu luovutus elinkeinotoiminnassa on kiellettyä. Maahantuontikielto koskee myös nuuskan hankkimista ja vastaanottamista postitse tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta.

EXPATRIUM 74

Siten esimerkiksi nuuskan tilaaminen internetistä on kiellettyä. Yksityishenkilö saa kuitenkin omaa henkilökohtaista käyttöään varten tuoda maahan suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa matkatava-

”Yksityishenkilö saa omaa henkilökohtaista käyttöään varten tuoda maahan suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa.”

rana mukanaan enintään 30 rasiaa edellyttäen, että rasia sisältää enintään 50 grammaa mainittua tupakkaa. Lahjaksi nuuskaa ei saa tuoda. Ahvenanmaalle nuuskaa saa tuoda tullitta ja veroitta enintään lento- ja meriliikenteen matkustajan tuliaisten arvorajan eli 430 euron arvosta. Tullin kotisivuilta löytyy tarkempaa tietoa tupakkatuotteiden maahantuonnista.

Nadja Painokallio Tullineuvonta Tullihallitus www.tulli.fi

NEUVONTAPALVELU

Kotihoidon tukea toisen lapsesta Muutamme nykyisen puolisoni ja kohta syntyvän lapseni isän kanssa työkomennukselle Saksaan. Mieheni on saanut maasta töitä ja minä lähden alkavan vanhempainvapaan ansiosta mukaan. Mukana on lähdössä myös puolisoni 2–vuotias lapsi edellisestä avioliitosta. Mieheni on lapsen yksinhuoltaja, minä en. Onko minun mahdollista saada myös kotihoidon tukea puolisoni lapsesta, koska käytännössähän minä hoidan hänet? Miten tulisi menetellä? Nimim. Uusi perheenjäsen Kotihoidon tukea voidaan maksaa EU-maassa työkomennuksella mukana olevasta lapsesta, jos perhe kuuluu komennuksen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Puolisosi tulee hakea yhdessä työnantajansa kanssa Eläketurvakeskuksesta todistusta siitä, että häneen sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä ulkomailla

työskentelystään huolimatta (todistus A1). Mukana lähtevien perheenjäsenten tulee hakea omaa kuulumistaan Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla oleskelun ajalle Kelasta. Jos komennus kestää yli vuoden, täytä hakemus Y38, muutoin Kelalle riittää ilmoitus Y39. Kukin huoltaja hakee vakuuttamista omista alaikäisistä lapsistaan. Sosiaaliturvaan kuulumista voit hakea helpoiten Kelan sähköisessä asiointipalvelussa verkkopankkitunnuksilla. Kotihoidon tukea voidaan maksaa niin kauan, kun perheessä on alle kolmevuotias lapsi. Sillä, että kyseessä on miehen lapsi, ei ole merkitystä, koska tukea maksetaan samaan perheeseen kuuluvista lapsista. Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia huoltajia lapsineen. Huoltajien tulee sopia keskenään, kummalle tuki maksetaan. Vanhempainpäivärahasi sen sijaan vaikuttaa kotihoidon tuen maksamiseen. Kotihoidon tukea

”Tukea maksetaan samaan perheeseen kuuluvista lapsista. Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia huoltajia lapsineen.” ei usein jää maksettavaksi vanhempainpäivärahan ajalta, kun tuet sovitetaan yhteen. Ulkomaille ei myöskään makseta kuntalisää, yksityisen hoidon tukea tai osittaista hoitorahaa. Myös kotihoidon tukea voit hakea Kelan sähköisessä asiointipalvelussa. Tukea voidaan maksaa takautuen enintään kuudelta kuukaudelta. Sirpa Mattila Vakuutuspäällikkö Ulkomaan yksikkö Kela www.kela.fi

EXPATRIUM 74

NEUVONTAPALVELU

Sairaanhoitokortin uusiminen ”EHIC-kortti myönnetään vakuuttamispäätöksen voimassao loajalle, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.”

Sain eurooppalaisen sairaanhoitokortin juuri ennen kuin lähdin komennukselle. Juuri tarkastin ja huomasin että kortti ei olekaan voimassa loputtomasti. Miten

EXPATRIUM 74

sen saisi uudistettua? Onko syytä hoitaa se Suomen lomalla vai postittaako Kela kortin automaattisesti edellisen sammuttua maailmalle? Kortille ei ole ollut täällä käyttöä, mutta ehkä se on hyvä pitää voimassa, kun eihän sitä koskaan tiedä. Nimim. Terve Eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card, EHIC) myönnetään työkomennuksella oleville yleensä Kelan antaman myönteisen vakuuttamispäätöksen yhteydessä. Henkilö voi myös itse tilata kortin puhelimitse,

sähköisessä asiointipalvelussa tai täyttämällä lomakkeen SV193. Kortti myönnetään vakuuttamispäätöksen voimassaoloajalle, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kortin voimassaolon päättymisen jälkeen henkilö saa automaattisesti uuden kortin, mikäli edellytykset kortin saamiselle ovat ennallaan. Kortti postitetaan myös ulkomaille. Sirpa Mattila Vakuutuspäällikkö Ulkomaan yksikkö Kela www.kela.fi

NEUVONTAPALVELU

Leasingauto muuttoautona Suomeen Olisin tuomassa muuttoautoa veroeduin Suomeen. Ehtona on kuitenkin se, etta auto on ollut käytösäani 6kk. Minun tilanteessani auto on liisattu autoliikkeeltä työnantajani nimissä ja ollut ainoastaan minun käytössäni jo lähes vuoden. Työsuhteeni on nyt loppumassa ja ostan auton nimiini suoraan liisaajalta. Täyttyykö tapauksessani aikaedellytys veroedun saamiseksi muuttoauton maahantuonnissa? Nimim. Tuomas Muuttoajoneuvon tulee olla muuttajan tai hänen aviopuolisonsa omistuksessa tai omistukseen

”Muuttajan tulee lunastaa ajoneuvo leasing-yhtiöltä ennen kuin ajoneuvo ilmoitetaan verotettavaksi muuttoajoneuvona.”

johtavassa hallinnassa sekä muuttajan käytössä vähintään 6 kuukauden ajan välittömästi ennen Suomeen muuttoa. Kysymyksessä mainitussa tapauksessa voidaan katsoa olevan kysymys omistukseen johta-

vasta hallinnasta. Käytännössä siis tulee esittää sopimus tai muu vastaava selvitys siitä, että muuttajalla on ollut käytössään kyseinen työsuhdeajoneuvo tai ylipäänsä selvitys autoedun kuulumisesta osana palkkaa. Kuten kysymyksessä jo mainitaankin, muuttajan tulee lunastaa ajoneuvo leasing-yhtiöltä ennen kuin ajoneuvo ilmoitetaan verotettavaksi muuttoajoneuvona. Muuttoauton tuonnista tarkempaa tietoa tullin sivustolta kohdasta Muuttotavaroiden tuonti Suomeen. Markku Partanen Tulliylitarkastaja Eteläinen tullipiiri www.tulli.fi

EXPATRIUM 74

NEUVONTAPALVELU

Ulosotto ja merkintä luottotietoihin SSilmiini osui uutinen, jossa kahden vuoden aikana yli 18 kk ulosoton ’asiakkaana’ olleiden ulosottoperinnät aletaan rekisteröidä Suomen Asiakastieto Oy:lle ja josta näin seuraa muutos luottotietoihin. Minulla on säännöllisiä vuokratuloja muutamasta Suomessa sijaitsevasta vuokraasunnosta ja näin Suomen verottaja on laittanut vuosittain ennakkoon maksuun vuokratuottojeni verot. Olen hoitanut näitä verojen maksuja säännöllisen epäsäännöllisesti ihan protestisyistä ulosoton kautta aika monta vuotta. Pidetäänkö minua nyt ulosoton säännöllisenä asiakkaana vai katsotaanko ennakkoverojen maksujen perintä (kuusi maksusuoritusta vuodessa) ulosottotoimiston kautta yksittäiseksi velaksi? Olenko siis vaarassa tällä systeemillä menettää luottotietoni Suomessa? Mitä vaikutuksia sillä voisi olla taloudenhoitooni täällä maailmalla esimerkiksi luottokorttien osalta? Liikkuuko tieto maasta toiseen? Nimim. Veronmaksaja ulkomailta Valtakunnanvoudin virasto vastaa: Kysyjä mainitsee hoitaneensa maksuja ulosottoon useamman vuoden aikana ”säännöllisen epäsäännöllisesti”. Annettujen tietojen perusteella kyseessä ei näyttäisi olevan laissa tarkoitettu pitkäkestoinen ulosotto, mikäli kyseisessä tapauksessa ei ole tehty toistuvaistulon ulosmittausta tai sen korvaavaa maksusopimusta. Pitkään jatkunut ulosoton lähettämien maksukehotusten noudattaminen ei aiheuta maksuhäiriömerkintää. Tieto luottotietoyhtiöille annetaan vain silloin, kun palkan, eläkkeen tai muun toistuvaistulon ulosmittaus tai ulosoton kanssa tehty maksusuunnitelma on ollut voimassa viimeksi

EXPATRIUM 74

kuluneen kahden vuoden aikana yhteensä vähintään 18 kuukauden ajan. On totta, että niillä joita tämä lainmuutos koskee, on riski menettää jo myönnetty luottokortti. Tämä riski voi konkretisoitua myös ulkomailla oleskeltaessa. Korostan, että vastaukseni on yleisluontoinen ja perustuu kysyjän antamiin lähtökohtatietoihin. Mikäli kysyjä haluaa selvittää oman tilanteensa yksityiskohtaisesti, hänen tulisi ottaa yhteys siihen ulosottovirastoon, missä hänen asioitaan on hoidettu. Maksukehotuksessa ja perimiskuitissa on aina näkyvissä vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot. Kimmo Vikman Ylitarkastaja Valtakunnanvoudinvirasto www.oikeus.fi

Suomen Asiakastieto Oy vastaa: Laintulkinnasta siitä pidetäänkö kysyjää ulosoton säännöllisenä asiakkaana on paras taho vastaamaan ulosottoviranomainen. Mikäli ulosotto kuitenkin jatkuu koko ajan, lienee olemassa riski siitä, että tilanne katsotaan laissa tarkoitetuksi ”pitkäkestoiseksi ulosotoksi”. Kun tieto maksuhäiriöstä merkitään rekisteriin siitä voidaan välittää tieto myös tahoille, joiden kanssa henkilöllä on olemassa oleva luottosuhde. Olemassa oleviin luottosuhteisiin voi tiedolla joissain tapauksissa olla vaikutuksia. Näistä päättää kuitenkin aina luotonantaja. Myös ulkomaisilla tahoilla on oikeus saada tietoja luottotietorekisteristä, esimerkiksi luotonannon yhteydessä. Eri asia on kuinka aktiivisesti ulkomaalaiset luotonantajat tätä mahdollisuutta käyttävät. Juuso Jokela Lakiasiainpäällikkö Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi

NEUVONTAPALVELU

Koira Suomeen uusin säännöin Tulemme Ranskasta autolla lomalle ensi keväänä Suomeen ja mukana on täällä hankkimamme koira. Tarkoituksena on ajaa Tanskan ja Ruotsin kautta ja Tukholmasta laivalla Turkuun. Ruotsin säännökset ovat helpottuneet, joten koiran voi käsittääkseni viedä sinne. Onko nyt Ruotsista tullessa Suomen puolelle jotakin proseduuria koiran kanssa matkustamisessa? Koira on sirutettu ja sillä on kaikki rokotukset kunnossa. Nimim. Autoileva koira Ruotsiin matkustettaessa säännöt ovat tosiaankin helpottuneet. Ruotsi ei enää vaadi raivotautivasta-ainemääritystä eikä ekinokokkilääkitys-

tä. Mutta Suomeen koiran kanssa tultaessa on huolehdittava ekinokokkilääkityksestä. Lääkitys annetaan 1-5 vrk ulkomailla ennen Suomeen tuloa ja siitä tulee olla eläinlääkärin merkintä koiran lemmikkieläinpassissa. Eviran kotisivuille on koottu runsaasti tietoa ekinokokkilääkityksestä ja sen uusista säännöksistä. Virva Valle Ylitarkastaja Valvontaosasto/Control Department Eläinten terveys ja hyvinvointi-yksikkö Evira www.evira.fi

”Suomeen koiran kanssa tultaessa on huolehdittava ekinokokkilääkityksestä.”

EXPATRIUM 74

NIMITYSUUTISET

Uusiin haasteisiin NIMITYSUUTISET-palstalle kootaan niin maailmalle lähtevien kuin sieltä palaavien suomalaisten nimitysuutisia. Uutisesta tulisi käydä ilmi mihin tehtäviin ja mihin maahan ja asemapaikkaan henkilö on siirtymässä tai vastikään siirtynyt ja missä tehtävissä ja missä maassa hän on toiminut aiemmin. Uutisen yhteydessä julkaistaan myös kuva. Sähköisessä muodossa olevan henkilökuvan voi lähettää jpeg-muodossa tai pakkaamattomassa tiff-muodossa, tiedostonimenä sukunimi ja etunimi. Materiaalin toimitusosoite: Expatrium / Nimitysuutiset PL 557, FI-00101 Helsinki toimitus@expatrium.fi

ESPANJA

KIINA

Kirkon ulkomaanavun kansainvälisenä tiedottajana ja kouluttajana toiminut FT Auli Leskinen on nimitetty Suomen Madridin-instituutin johtajaksi. Leskisellä on pitkä kokemus lusohispaanisen (espanjalais-portugalilaisen) kulttuurin alalta ja hän on Suomen keskeisiä Latinalaisen Amerikan ja Karibian kirjallisuuden asiantuntijoita. Leskinen on väitellyt Chilen sotilasdiktatuurin ajan kirjallisuudesta. Koulutukseltaan hän on espanjan kielen filologi ja Latinalaisen Amerikan tutkimuksen tohtori. Hän on työskennellyt aiemmin mm. Helsingin yliopiston ja Texasin Austinin yliopiston tutkijana, Yleisradion Latinalaisen Amerikan sopimuskirjeenvaihtajana ja tv-uutisten ulkomaantoimittajana, sekä kääntäjänä ja tulkkina.

Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolla Eurooppatiedotuksen ja kansalaisviestinnän yksikön päällikkönä toiminut ulkoasiainneuvos Marja Aspelund on nimitetty Suomen Shanghainpääkonsulaatin päälliköksi. Vuodesta 1987 ministeriön palveluksessa toiminut Aspelund on työskennellyt sen poliittisella, kauppapoliittisella ja kehityspoliittisella osastolla sekä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin virkamiessihteerinä. Suomen edustustoissa ulkomailla Aspelund on toiminut Suomen EY-edustustossa Brysselissä, OECD-edustustossa Pariisissa sekä suurlähetystöissä Brysselissä ja Pekingissä. Seppälän ostopäällikkönä toiminut Kirsi Rauhala on nimitetty Stockmann-konsernin Kiinan ostokonttorin päälliköksi. Hänen asemapaikkansa on Shanghai.

ETELÄ-AFRIKKA

MAAILMALLE

Digitoimisto White Sheep Isobarin toimitusjohtaja ja perustaja Markus Grannenfelt on nimitetty Isobar-ketjun Etelä-Afrikan toimintojen vetäjäksi.

ARGENTIINA Eurooppa-osastolla pohjoisen Euroopan yksikön päällikkönä viimeksi toiminut ulkoasiainneuvos Jukka Siukosaari on nimitetty Suomen Buenos Airesinsuurlähetystön päälliköksi. Vuodesta 1995 ministeriön palveluksessa toiminut Siukosaari on työskennellyt muun muassa globaaliasioiden osastolla kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön päällikkönä, poliittisella osastolla sekä lehdistö- ja kulttuuriosastolla. Suomen ulkomaanedustustoissa Siukosaari on palvellut suurlähetystöissä Dublinissa, Roomassa, Pretoriassa ja Lontoossa.

EXPATRIUM 74

ETELÄ-KOREA Vuodesta 2008 Suomen pääkonsulina Kiinan Shanghaissa toiminut ulkoasiainneuvos Matti Heimonen on nimitetty Suomen Soulinsuurlähetystön päälliköksi. Ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1986 tullut Heimonen on työskennellyt ministeriössä pääosin kauppapoliittisissa tehtävissä, mutta myös poliittisella ja hallinnollisella osastolla. Ulkomaanedustustoissa hän on palvellut myös Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä sekä suurlähetystöissä Riadissa, Bonnissa, Berliinissä ja Tokiossa.

LATVIA Ulkoministeriön henkilöstöjohtajana vuodesta 2009 toiminut ulkoasiainneuvos Pirkko Hämäläinen on nimitetty Suomen Riian-suurlähetystön päälliköksi. Vuonna 1989 ministeriön palvelukseen tullut Hämäläinen on myös hoitanut muun muassa hallinnollisista asioista vastaavan alivaltiosihteerin virkamiessihteerin tehtävää. Hän on työskennellyt myös oikeudellisella ja poliittisella osastolla. Viestintä- ja kulttuuriosastolla hän toimi Eurooppa-tiedotuksen päällikkönä. Suomen ulkomaanedustustoissa Hämäläinen on palvellut aiemmin suurlähetystöissä Tallinnassa, Wienissä ja Reykjavikissa sekä pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa.

NIMITYSUUTISET

LIETTUA Vuodesta 2008 Damaskoksessa Syyriassa Suomen Syyrian-, Libanonin-, Irakin- ja Jordanian-suurlähettiläänä toiminut ulkoasiainneuvos Harri Mäki-Reinikka on nimitetty Suomen Vilnansuurlähetystön päälliköksi. Vuonna 1986 ulkoministeriön palvelukseen tullut Mäki-Reinikka on työskennellyt ministeriössä poliittisella, kauppapoliittisella ja hallinnollisella osastolla sekä Eurooppa-linjalla. Hän on toiminut myös pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkönä ja pohjoismaisen yhteistyöministerin sijaisvirkamiehenä. Suomen ulkomaanedustustoissa MäkiReinikka on palvellut Pariisissa, Algerissa sekä Lontoossa. Suomen aseidenriisuntaedustustossa Genevessä hän toimi ministerineuvoksena vuosina 2000-05.

Elämysmarkkinoinnin ammattilainen sai paikan KOONNUT ANNA ISKALA

PUOLA Suomen Budapestin-suurlähettiläänä toiminut ulkoasiainneuvos Jari Vilén on nimitetty Suomen Varsovan-suurlähetystön päälliköksi. Ennen ulkoministeriön palvelukseen tuloa Vilén toimi kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1999-2007. Vuosina 2002-03 Vilén oli Lipposen toisen hallituksen ulkomaankauppaministeri. Eduskunnassa hän toimi muun muassa suuren valiokunnan puheenjohtajana ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. Vilénillä on kansainvälistä kokemusta myös EU:n tulevaisuuskonventista, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen, EuroVälimeri parlamentaarisen yleiskokouksen, LänsiEuroopan unionin WEU:n parlamentaarisen yleiskokouksen sekä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenyydestä. RUOTSI TeliaSoneran Suomen maajohtaja Juha-Pekka Weckström on nimitetty TeliaSoneran Eurasia-liiketoimintaryhmän strategiasta ja liiketoimintojen kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi. Hänen asemapaikkansa on Tukholma.

n Kasvatustieteiden maisteri Riitta Östberg, 50,

on tehnyt pitkän uran elämysmarkkinoinnin sekä markkinoinnin ja viestinnän parissa Ruotsissa. Viimeisin työnantaja oli norjalainen hotelliketju Nordic Choice. Nyt Östberg on nimitetty suomalaisomisteisen Strömma Turism & Sjöfart –yrityksen Pohjoismaiden markkinointi- ja myyntijohtajaksi.

Sinut on nimitetty Strömma Turism & Sjöfartin markkinointi- ja myyntijohtajaksi. Miksi juuri sinut valittiin? Olen työskennellyt markkinoinnin ja PR:n parissa 20 vuotta ja erikoistunut elämysmarkkinointiin. Olen toiminut mm. Imedian osastopäällikkönä ja kiinteistöalalla toimivan Hufvudstadenin sekä Kista Galleria -ostoskeskuksen markkinointipäällikkönä. Olen työskennellyt myös matkailualalla, viimeksi Pohjoismaiden laajimman hotellitoimijan Nordic Choice -hotelliketjun markkinointijohtajana.

Minkälainen yritys uusi työnantajasi on? Strömmalla on pitkä kiinnostava historia ja suomalainen omistaja. Se järjestää erilaisia matkaopaspalveluita sisältäviä kaupunkikiertomatkoja linja-autoilla ja aluksilla Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössä, Kööpenhaminassa ja Helsingissä. Se on myös Ruotsin suurin laivanvarustamo 70 aluksellaan, joista moni on kaunotar viime vuosisadalta. Yritys on juuri hankkinut Suomesta kaksi yhtiötä, Helsinki Expertin ja Sunlinesin.

EXPATRIUM 74

NIMITYSUUTISET

Helsinki Expert järjestää opastettuja kiertoajeluita pääkaupunkiseudulla. Sunlines on keskittynyt esittelemään Helsinkiä ja sen lähialueita mereltä käsin. Strömma-konserniin kuuluu nyt yli 30 yritystä. Yrityskauppojen myötä myös minä matkustan usein Suomeen. . Minkälainen uusi pestisi on? Työni on erittäin kiinnostavaa, etenkin kun minulla on nyt 30 pätevää ja taitavaa henkilöä johdettavana. Myös strateginen suunnittelu, hallitustyöskentely sekä mainonnan ja viestinnän suunnittelu ovat kiinnostavia ja kiehtovia. Työ niiden parissa kehittää ja työssä oppii näin aina jotain uutta. Miten työ eroaa edellisestä työstäsi? Edellisen työnantajani omisti norjalainen ja uuden suomalainen. Tietysti suomalaiselle on helpompaa ja kivempaa tehdä töitä, koska minullakin on suomalaiset juuret. Olet opiskellut musiikkia ja suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Turun yliopistossa. Työurasi olet tehnyt Ruotsissa. Miten siinä näin kävi? Ruotsiin muutin rakkauden tähden vuonna 1987. Olen alun perin musiikkiin ja kuvaamataitoon erikoistunut luokanopettaja, mutta en ole koskaan toiminut opettajana. Jatkoin Ruotsissa strategisen markkinoinnin opintojen parissa. Musiikkia opiskelin aikoinaan oman kiinnostukseni vuoksi. Musiikki on edelleen minulle hyvin tärkeää ja kuuntelen kaikkea, etenkin jazzia. Soitan yhä pianoa ja musisoin bassoa soittavan norjalaisen miesystäväni kanssa. Suomalaisia naisjohtajia on yllättävän paljon naapurimaassamme Venäjällä, mutta onko heitä myös Ruotsissa? On jonkun verran. Joukossa on etenkin suomenruotsalaisia, joilla ei ole kielivaikeuksia. Miten suomalainen nainen pärjää Ruotsissa yritysmaailmassa? EXPATRIUM 74

Suomalaiset ovat yleensä nopeampia päättämään ja kokoukset ja asiat sujuvat vauhdikkaammin. Ehkä me suomalaiset olemme vähän huonompia kuuntelemaan. Etenkin sosiaalisissa tilanteissa suomalaiset ovat huonompia eli kaikilta ei small talk suju yhtä hyvin. Kuulut Ruotsissa Finska Akademieniin, joka koostuu suomalaistaustaisista johtajista. Onko yhteys muihin suomalaisjohtajiin sinulle tärkeää? Finska Akademien on hyvin tarpeellinen aatteellinen yhdistys, joka on perustettu vuonna 2001. Siellä tapaa kiinnostavia, osaavia ja mukavia ihmisiä. Meillä on paljon yhteistä. Olemme kaikki joutuneet huomaamaan että kulttuurierot Suomen ja Ruotsin välillä ovat suuremmat kuin mitä luulisi. Olemme kirjoittaneet yhdessä kirjan, jossa kerromme juuri näistä kokemuksista. Aderton kommentarer om ledarskap on julkaistu myös laajennettuna suomeksi nimellä Suomi-Ruotsi-johtamismaaottelu – puheenvuoroja yrityskulttuurien eroista (Ajatus-kirjat). Työsi liittyy lomamatkailuun, joten miten itse lomailet? Matkustan mielelläni lomillakin. Erityisesti viihdyn Fårön saarella Gotlannin pohjoispuolella, jossa meillä on talo. Matkustan mielelläni myös Italiaan ja pian haluaisin taas New Yorkiin. Kuuluvatko vapaa-aikaankin nähtävyydet vai viihdytkö enemmän kotosalla? Olen aina viihtynyt Tukholmassa, jossa on tarjolla vilkas kulttuurielämä ja hienoja museoita. Asun nykyään Södermalmin trendikkäässä kaupunginosassa, jossa on paljon kahviloita ja putiikkeja. Niissä poikkeamme usein lähes aikuisten tyttärieni Gretan ja Sagan sekä miesystäväni kanssa. Vapaaaikaan kuuluvat kiinteästi myös ruoka ja viinit ja käyn paljon syömässä ulkona. n

Tampereella syntynyt ja Turussa opiskellut Riitta Östberg on tehnyt työuran Ruotsissa.

”Se on myös Ruotsin suurin laivanvarustamo 70 aluksellaan, joista moni on kaunotar viime vuosisadalta.”

SVEITSI Tasavallan presidentin Tarja Halosen kanslian kansliapäällikkönä vuodesta 2009 ja presidentin ulkopoliittisena neuvonantajana vuosina 200509 toiminut ulkoasiainneuvos Päivi KairamoHella on nimitetty Genevessä olevan pysyvän edustuston päälliköksi heinäkuun alusta alkaen. Siihen saakka Kairamo-Hella jatkaa presidentti Sauli Niinistön kansliapäällikkönä. Kairamo-Hellalla on kansainvälistä kokemusta myös työskentelystä Euroopan komissiossa, Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä ja ulkoministeriössä Helsingissä. Lisäksi hän on toiminut eduskunnassa valiokuntaneuvoksena ja työministeriössä hallitussihteerinä. SYYRIA YK:n turvallisuusneuvostokampanjasta vastaavan sihteeristön apulaispäällikkönä toiminut ulkoasiainneuvos Kari Kahiluoto on nimitetty Damaskoksessa Syyriassa olevan suurlähetystön päälliköksi. Suomen edustusto Syyriassa vastaa Suomen edustautumisesta myös Libanonissa, Irakissa ja Jordaniassa. Vuonna 1986 ministeriön palvelukseen tullut Kahiluoto on toiminut myös muun muassa ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläänä sekä asevalvontayksikön päällikkönä. Ulkomaanedustustoissa hän on palvellut suurlähetystöissä Bonnissa ja Pekingissä, Suomen Natoedustustossa ministerinä ja YK:n aseidenriisuntakonferenssissa Genevessä Suomen pysyvänä edustajana.

UNKARI Ulkoministeriön kansalaispalveluissa konsuliasioiden yksikön päällikkö ulkoasiainneuvos Pasi Tuominen on nimitetty Suomen Budapestin-suurlähetystön päälliköksi. Aiemmin hän on työskennellyt ministeriön poliittisella, kauppapoliittisella ja oikeudellisella osastolla, valtiosihteerin virkamiessihteerinä ja Suomen suurlähetystössä Tukholmassa.

VENÄJÄ Pietariin Stockmannin Nevsky Centre –kauppakeskuksen johtajaksi on nimitetty kauppateknikko Tero Nyström. Vuodesta 2008 Genevessä Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa, WTO:ssa ja muissa Geneven kansainvälisissä järjestöissä toiminut ulkoasiainneuvos Hannu Himanen on nimitetty Moskovansuurlähetystön päälliköksi. Vuonna 1976 ulkoministeriöön tullut Himanen on palvellut aiemmin Suomen pääkonsulinvirastossa Leningradissa, New Delhin suurlähetystössä, Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa, Moskovan suurlähetystössä ja Wienin Etyk-edustustossa sekä suurlähettiläänä Jakartassa. Ulkoministeriössä Himanen on työskennellyt muun muassa hallinnollisista asioista vastaavana alivaltiosihteerinä, lehdistö- ja kulttuuriosaston kulttuuritoimiston päällikkönä, poliittisen osaston länsimaiden toimiston päällikkönä, Afrikan ja Lähi-idän alueen linjanjohtajana sekä ministeriön tutkimus- ja suunnitteluyksikössä.

YHDYSVALLAT Suomen Argentiinan-suurlähettiläänä toiminut ulkoasiainneuvos Jukka Pietikäinen on nimitetty Suomen New Yorkin -pääkonsulaatin päälliköksi. Vuonna 1984 ministeriön palveluksessa aloittanut Pietikäinen on palvellut myös Suomen suurlähetystöissä Wienissä, Bogotassa, Bernissä, Madridissa ja Mexicossa sekä pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa. Ministeriössä hän on työskennellyt viimeksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikön päällikkönä ja toiminut myös kauppapoliittisella ja poliittisella osastolla, Eurooppa-osastolla sekä viestintä- ja kulttuuriosastolla. Vuosina 1991-93 Pietikäinen oli YK:n huumejärjestön UNDCP:n apulaisedustaja Kolumbiassa.

MAAILMALTA

NORJA Tamro-konsernin Norjan liiketoimintayksiköstä Apokjeden AS:n talousjohtajana toiminut KTM Niklas Nylander on nimitetty Tamro Suomen talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.

SVEITSI Vuodesta 1981 EF:ssä työskennellyt Thomas Wikman on nimitetty EF Educationin Suomen maajohtajaksi. Viimeksi hän veti EF:n Suomen, Kazakstanin ja Venäjän myyntiä Sveitsistä käsin.

VIRO Pitkän uran hotellielinkeinon parissa tehnyt ja viimeksi Reval Hotels ja Radisson Blu –ketjujen palveluksessa maa- ja aluejohtajana Virossa toiminut yo-merkonomi, eMBA Juha Mähönen on kutsuttu Vuoristo-yhtiöt Oy:n toimitusjohtajaksi. YHDYSVALLAT Vianorin Pohjois-Amerikan myyntiyhtiön toimitusjohtaja Jari Lepistö on nimitetty Suomen Vianorin toimitusjohtajaksi. Suomen Washingtonin suurlähetystön lehdistöneuvos FM Kari Mokko on nimitetty valtioneuvoston viestintäjohtajaksi. Mokko työskenteli vuosina 1998-2007 Yleisradion toimittajana, tuottajana ja juontajana mm. ajankohtaisohjelmissa. Viestintäjohtaja suunnittelee ja toteuttaa hallituksen viestintää sekä koordinoi ministeriöiden viestintää. Hän toimii myös valtioneuvoston viestintäyksikön johtajana valtioneuvoston kansliassa.

EXPATRIUM 74

NIMITYSUUTISET

Etsivä löytää töitä KOONNUT ANNA ISKALA

n Insinööri, KTM Esa Kinnunen on nimitetty Nordcloudin toimitusjohtajaksi. Viime vuodet Kinnunen on viettänyt Englannissa Ericsson Televisionin myyntijohtajana. Ulkomaankokemusta on kertynyt vuosina 1994-2001 myös Singaporesta, Emiraateista, Iranista ja Italiasta lähinnä Nokia Networksin palveluksessa. Vuonna 2004 Esa Kinnunen aloitti amerikkalaisen Solectron/Flextonixin palveluksessa ja vuonna 2006 hän siirtyi Telesten johtoryhmään.

Olet palannut Englannista. Veivätkö työt sinut sinne? Vaimoni työt veivät meidät Englantiin vuonna 2009. Hän oli englantilaisen öljyjätin palveluksessa Suomessa ja toimiston supistumisen myötä jäi vaih-

toehdoksi ottaa lähtöpaketti tai siirtyä yrityksen palvelukseen pääkonttoriin. Pari kolme vuotta Englannissa kuulosti hyvältä ja mielenkiintoiselta vaihtoehdolta meille molemmille niin työuran kuin muunkin elämän kannalta.

Miten sinulle järjestyi työpaikka? Lähdin etsimään töitä itse Suomesta käsin. Katsoin kartalta vaimon työpaikan sijainnin ja vedin harpilla kohtuullisen ajomatkan päästä itselleni mahdollisen alueen. Googlen avulla

EXPATRIUM 74

NIMITYSUUTISET

löytyi kiinnostavia yrityksiä ja yrityksiä, joita voisi kiinnostaa palkata kaltaiseni profiilin omaaja. Olin myös yhteydessä paikallisiin headhuntereihin, mutta se ei tuottanut toivottua tulosta toivotussa aikataulussa. Löytämistäni sopivista poimin kuusi ja lähetin niiden toimitusjohtajille CV:ni. Yllätyksekseni kaikki vastasivat. Puhelinhaastattelun jälkeen Ericsson Television, jonka nimi tuolloin oli Tandberg Television, järjesti haastattelun Englantiin juhannuksena. Minulle tarjottiin erinomaista työnkuvaa, paikallista työsopimusta ja aloituspäivää heti. Sain neuvoteltua kahden kuukauden kesäloman ennen Englantiin siirtymistä. Olit itse erittäin aktiivinen ja neuvokas etsiessäsi työpaikkaa Englannista. Mitä neuvoja antaisit ulkomailta kiinnostavan työn etsijöille? Minimivaatimus on olla rohkea, vahva ja oma-aloitteinen sekä aktiivinen. Suorat kontaktit mahdollisimman moneen suuntaan antavat vaihtoehtoja. Tulee tunnistaa omat vahvuutensa ja tuoda ne esiin rohkeasti, positiivisesti ja painokkaasti. Esimerkiksi Englannissa on 60 miljoonaa asukasta ja paljon monien alojen erikoistuntemusta kansainvälisesti. Kilpailu hyvistä työpaikoista on kovaa ja jopa häikäilemätöntä. Jalkapallotermein sanoen ulkomaalainen pelaa aina vieraskentillä ja pitää siis omata selkeästi jotakin mitä ei ole tarjolla helposti. Millä tavalla suomalainen nousee kiinnostavaksi ulkomaisen työnantajan silmissä? Jos ei itse usko kykyihinsä avoimesti, ei saa hyväksyntää muiltakaan. Organisaatioissa tulee näkyä ja kuulua kaiken aikaa. Perinteiset suomalaishyveet vaatimattomuus ja hiljaisuustaipumus tulee jättää taka-alalle. Omaa persoonallisuuttaan ei tule hylätä, vaan olla aina positiivinen oma itsensä. Tulee omata selkeitä vahvuuksia kansainvälisellä tasolla. Suomalaisilla on omat erityisosaamisEXPATRIUM 74

alueensa vahvan koulutuksen ja usein monipuolisen työtaustan ansiosta. Miksi halusit palata Suomeen? Englannin projekti oli alunperinkin suunniteltu muutamaksi vuodeksi, joten viime syksyn aikana oli mielenkiintoa tutkia Suomesta löytyviä haasteita. Odottamassa oli Suomen asunto ja kaikki irtaimisto, joten niin meno kuin paluukin oli yksinkertaista matkalaukkumoodissa ilman kontteja ja muuttoruljanssia. Tärkeäksi syyksi paluuseen nousivat meidän molempien iäkkäät Suomessa asuvat vanhemmat.

Kasvavan yrityksen toimitusjohtajana aika on varmasti kortilla. Riittääkö vaativasta työstä puhtia vapaaaikaan? Työelämän vastapainoksi yritän harrastaa urheilua pari kolme kertaa viikossa. Läheisiä liikuntaharrastuksia ovat sulkapallo ja squash sekä talvisin hiihto ja kesäisin golf. Kesäviikonloput vietän veneillen ja mahdollisuuksien mukaan matkustan pari kertaa vuodessa maailman eri kolkkiin. Luonnollisesti vapaa-aikaan kuuluu aika-ajoin myös kulttuuriakin. Uusi Musiikkitalo on vielä kokonaan kokematta. n

”Jalkapallotermein sanoen ulkomaalainen pelaa aina vieraskentillä ja pitää siis omata selkeästi jotakin mitä ei ole tarjolla helposti.” Löytyikö työ Suomesta samalla periaatteella kuin Englannista? Aikaisempien työpaikkojeni kautta tunsin entuudestaan Nordcloudin työtekijöitä ja omistajia. Sain vinkin yrityksen toimitusjohtajan paikasta ihan kavereiden kautta. Mukavien ihmisten lisäksi yrityksessä kiinnostivat itselleni uusi bisnesalue sekä ko. bisnesalueen vielä varsin nuori historia ja odotettavissa oleva kasvupotentiaali niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Mitä Nordcloud tekee? Yritys keskittyy nk. pilvipalveluiden rakentamiseen ja hallintaan. Työntekijöillä on vahva ammattitaito ja hyvä maine suomalaisilla markkinoilla. Meillä on selkeä päämäärä ja olemme ajoittaneet ilmeisen hyvin bisneksemme sillä kasvamme nyt oman alamme kärkipaikoilla. Lisäksi olemme saaneet alan parhaat asiakkuudet ja kumppanit. Kansainvälisesti ajatellen Nordcloudilla on erinomaiset kasvumahdollisuudet.

Esa Kinnunen palasi Suomeen johtamaan pilvipalveluyhtiö Nordcloudia.

KAUPUNKIBUDJETTI

Doha - luksusta aavikolla TEKSTI PIA HEIKKILÄ

n Perinteitä kunnioittavan Qatarin pääkaupunki Doha ei välttämättä ole monelle suomalaiselle yhtä tuttu kuin naapurivaltion Emiraattien vapaamielinen Dubai. Luksuksen täyttämässä kaupungissa asuu ja viihtyy kymmeniä suomalaisia.

nsivaikutelmaltaan Doha muistuttaa Dubaita. Huikeat kiiltävät pilvenpiirtäjät nousevat hiekan keskeltä ja merenrantaa kiertävät monikaistaiset moottoritiet. Jatkuva autojen jono soljuu rantakadulla hitaasti eteenpäin ja kuumuus

tuntuu kesäaikaan suomalaisen saunamaiselta, mittari kun hipoo helposti viittäkymppiä. Doha on Qatarin suurin ja myös ainoa kaupunki. Maassa on pari pienempää kaasuteollisuuden ympärille syntynyttä taajamaa, mutta suurin osa

maan 1,7 miljoonasta ihmisestä asuu pääkaupungissa. Serkkuunsa Dubaihin verrattuna Doha ei ole mikään turistikohde. Suurin osa vierailijoista on maassa joko öljy- tai kaasubisnestä tekemässä tai maan kuuluisan, radikaaliksikin kut-

Dohan venesatamaa vastapäätä sijaitsee moderni New District of Doha -kaupunginosa pilvenpiirtäjineen. Qatarin kansallislippu on viininpunavalkoinen.

EXPATRIUM 74

KAUPUNKIBUDJETTI

sutun televisiokanavan Al Jazeeran kutsumana. Suurin osa maan asukkaista on ulkomaalaisia. Intialaisia ja pakistanilaisia siirtotyöläisiä on arviolta yli miljoona.

”Huikeat kiiltävät pilvenpiirtäjät nousevat hiekan keskeltä ja merenrantaa kiertävät monikaistaiset moottoritiet.” Asunto osa työsopimusta

Asunnon hommaavat yleensä työnantajat. Lapsettomat viihtyvät avarissa kerrostaloasunnoissa tai perheellisille on tarjoilla bungalowtyylisiä asuntoja. Hyvästä asuintalosta saa yksiön noin 800 eurolla ja kaksion noin tuhannella eurolla. Korkeatasoisesta penthousesta joutuu pulittamaan monta tuhatta euroa kuussa. Asunto on yleensä osana expatsopimusta. Jos kuitenkin haluaa etsiä asuntoa itse vapailta markkinoilta, kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä tuttuihin ja tutun tuttuihin. Dohassa toimii myös kiinteistönvälittäjiä. Heidän välityspalkkionsa vastaa yleensä kuukauden vuokraa. Monet asunnot ovat valmiiksi kalustettuja ja useimmiten moderneja ja valoisia. Ilmastointi on itsestäänselvyys, koska kesäaikaan lämpötilat ovat sietämättömiä. Asunnoissa on usein myös pesukone ja muut mukavuudet. Parhaan siivoojan saattaa löytää kyselemällä vinkkiä naapureilta.

Wagifin soukissa on myytävänä myös lintuja. Sairaanhoito on kallista, mutta suurimmalla osalla maassa työkomennuksella olevista on sairausvakuutus. Jos sitä ei kuitenkaan työsopimuksessa ole, sellainen kannattaa ilman muuta hankkia. Pelkkä lääkärikonsultaatio maksaa Dohassa noin 50 euroa. Lääkkeitä saa paikallisista apteekeista, joskus ilman reseptiäkin. Maahan muuttavan kannattaa tuoda omat lääkkeet mukanaan sillä vastaavien

“Asunnoissa ilmastointi on itsestäänselvyys, koska kesäaikaan lämpötilat ovat sietämättömiä.” löytäminen voi olla hankalaa. Työ- ja oleskeluluvan saamiseksi tulee esittää AIDS-testi. Hiv-positiivisilla ei ole Qatariin asiaa.

Terveyspalvelut korkeatasoisia

Dohan sairaalat ovat viimeistä huutoa, koska suurin osa niistä on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin maa on kokenut valtavan talouskasvunsa.

EXPATRIUM 74

Dohan uuden keskustan pilvenpiirtäjät kilpailevat toinen toistensa kanssa.

KAUPUNKIBUDJETTI

RUOKAOSTOKSILLA 1 euro = 4,7 Qatarin rialia Tomaatit, kilo 6 rialia Sipulit, kilo 2 rialia Kananmunat, tusina 8 rialia Leipä (esim patonki) 4 rialia Maito, litra 2 rialia Maustamaton jukurtti, iso 4 rialia Coca Cola –tölkki 1 riali Tuoremehu, litra 7 rialia Italialainen kahvi, paketti 25 rialia Riisi, kilo 4 rialia Perunat, kilo 4 rialia Kana, kilo 13 rialia Jauheliha, kilo 15 rialia Punaviini, ranskalainen pöytäviini 80-100 rialia

Kahvipannu symbolisoi arabialaisten vieraanvaraisuutta.

Päivittäistavarat helposti supermarketeista

Länsimaalaistyylisiä supermarketteja on Dohassa useita. Suurimmat ovat ranskalaisketju Carrefourin pyörittämiä ostoskeskuksia, joissa on tarjolla paljon erilaisia eurooppalaisia tuotteita: juustoja, leipää ja vihanneksia. Maassa tuotetaan hyvin vähän maataloustuotteita, joten suurin osa elintarvikkeista on tuontiruokaa. Vihannekset ja hedelmät tuodaan usein lähimaista Libanonista tai Turkista.

“Maahan muuttavan kannattaa tuoda omat lääkkeet mukanaan sillä vastaavien löytäminen voi olla hankalaa.”

Politiikka ulottuu päivittäistavarakauppaan asti, sillä israelilaisia appelsiineja on kaupasta turha hakea. Alkoholia ei julkisesti myydä, mutta Qatarissa on oma Alkonsa (The

Qatar Distribution Company QDC), joka sijaitsee kauempana kaupungin keskustasta. Alkoholiluvan saamiseksi pitää olla työnantajan suosituskirje, työlupa sekä palkkatodistus. Länsi-

Uusimpia Dohan kaupunginosia on mereen rakennettu ja valmistuessaan 13 saaresta koostuva Pearl-Qatar. Siellä asuu jo nyt 3000 henkeä. EXPATRIUM 74

KAUPUNKIBUDJETTI

maalaiset saavat luvan suhteellisen vaivatta. Kaikissa viinakorteissa on katto, joten aivan rajattomasti alkoholia ei kuukaudessa saa ostaa. QDC on alkanut myydä viime marraskuusta lähtien erilaisia sianlihapohjaisia tuotteita. Muualta maasta niitä on turha etsiä, sillä islaminusko ei salli porsaanlihan syöntiä. Erilaisia feikkipekoneja ja kanaleikkeleitä sekä muita sianlihan korvaavia tuotteita on saatavilla runsaasti. Dohassa hygieniataso on hyvä ja esimerkiksi lihatuotteet ovat erittäin korkealaatuisia. Intialaisten siirtotyöläisten ylläpitämiä kulmakauppoja on myös paljon, joista voi ostaa päivittäistuotteita. Dohan soukeissa kannattaa myös käydä ihmettelemässä paikallisten iltaelämää. Valitettavasti sekin on jenkkityylistä, sillä mitään vanhoja souke-

ja ei maassa ole säästetty, vaan kaikki on rakennettu uudelleen.

Vapaa-aikana hiekkadyyneille

Aamuvarhain Dohan Cornichen rantakadusta tulee paikallinen lenkkipolku, jossa valkokaapuiset miehet ja päästä varpaihin mustiin verhotut naiset viilettävät vauhdikkaasti eestaas. Viiden tähden hotellien kuntosaleille ja uima-altaille ei ole asiaa ilman jäsenyyksiä. Jäsenyys voi maksaa maltaita, mutta mikään ei ole niin ihanaa kuin kunnon hikitreenin ja hieronnan jälkeen lötkötellä Four Seasonin altaan äärellä. Jos ei itse halua pulittaa huikeita jäsenmaksuja, kannattaa jäsenenä jo olevaa kaveria pyytää viemään sisään vieraspassilla. Paikalliset ovat kovia shoppailemaan ja maahan onkin rakennettu vimpan päälle olevat ostoskeskukset,

“Alkoholiluvan saamiseksi pitää olla työnantajan suosituskirje, työlupa sekä palkkatodistus.” joissa tunnetuilla brändeillä on omat kauppansa. Tavaravalikoima voi tosin hiukan vaihdella, koska arabimaailmassa mieltymykset ovat erilaisia. Paikalliset naiset kun tykkäävät pitää abayan alla kaikkea koreaa ja kirjavaa. Esimerkiksi Zaran tuotteet eivät ole samoja kuin Suomessa. Paikallisille päivä ostoskeskuksessa on kuin retki ja usein viikonlopun kohokohta. Monet keskukset houkuttelevatkin lapsiperheitä mitä uskomattomimmilla nähtävyyksillä ja houkutuksilla. Niistä löytyy vaikkapa

Waqifin souk on edelleen Dohan perinteisimpiä markkinapaikkoja. Siellä on tarjolla niin kultakoruja kuin mausteitakin. Siellä voi käydä juomassa minttuteen ja katsella ohikulkijoita. EXPATRIUM 74

KAUPUNKIBUDJETTI

Seitsemän kilometriä pitkä Al Cornichen rantakatu vetää puoleensa kävelijöitä ja kuntoilijoita.

“Lapsiperheille Doha on ihanteellinen paikka puolet vuodesta.” luistelurata tai gondoliajeluita aidonnäköisessä Venetsiassa. Ostoskeskusten houkutusten vastapainoksi kannattaa harkita retkeä autiomaahan, joka on todella ainutkertainen kokemus. Qatarin aavikolle voi lähteä omin voimin tai paikallisen oppaan seurassa. Kunnon kartoilla ja GPS:llä ei autiomaassa onnistu eksymään. Mukaan kannattaa pakata paljon juomaa, sillä

jopa talvisaikaan lämpötilat vastaavat Suomen hellelukemia. Yöt ovat autiomaassa talvella kylmiä. Jos päättää yöpyä romanttisesti tähtitaivaan alla, kannattaa varata mukaan lämpimät makuupussit. Lapsiperheille Doha on ihanteellinen paikka puolet vuodesta. Talvikuukausina lämpömittarin elohopea pysyttelee 25 plusasteen molemmin puolin, joten Dohassa on mukava viettää aikaa ulkona. Lapsille on suurimassa osassa asuinalueita rakennettu omat leikki- ja ulkoilutilat. Kesäaikaan ulos ei ole asiaa, mutta sisäleikki- ja muita harrastustiloja on jonkin verran tarjolla. Kaikki koulut ovat yksityisiä. Suurin osa eurooppalaisista lapsista käy

kansainvälisiä kouluja.

Ravintoloiden kirjo

Dohassa on paljon eritasoisia ja eri maiden ruokakulttuuriin erikoistuneita ravintoloita. Paikalliset herkuttelevat intialaistyylisillä riisilihapaistoksilla nimeltä biryani. Pääasiassa paikallinen ruoka ottaa kuitenkin vaikutteita libanonilaisesta keittiöstä, joka on tunnettu tuoreista raaka-aineistaan ja meze-tarjoiluistaan. Koska maassa on paljon intialaisia siirtotyöläisiä, löytyy intialaisia herkkuja helposti ja suhteellisen halvalla. Viidellä eurolla saa jo itsensä kylläiseksi. Jos tekee mieli länsimaalaista ruokaa, sitäkin löytyy helposti. Li-

EXPATRIUM 74

KAUPUNKIBUDJETTI

Kalastajat koittavat onneaan maisemassa, jota hallitsee pilvenpiirtäjien siluetti. banonilaisten pyörittämät pizzeriat ja ravintolat ovat yleensä parhaita. Amerikkalaisia pikaruokaketjuja on jopa kyllästymiseen asti, dohalaiset kun ovat tykästyneet jenkkityyliseen drive-in -kulttuuriin. Ravintoloissa ei ole lupa tarjoilla alkoholia. Jos haluaa lasillisen viiniä ruuan kanssa, ainoa vaihtoehto ovat viiden tähden hotellien omat ravintolat. Niissä viini virtaa ja ateriaa usein säestää filippiiniläinen live-bändi.

Verotonta elämää

Suurin osa paikallisista ja ulkomaalaisistakin suosii nelivetoautoja. Syystäkin, sillä tiet ovat kaikesta moderniudesta huolimatta joissakin osissa maata karmeassa kunnossa.

EXPATRIUM 74

“Bensa on jopa järkyttävän halpaa eurooppalaisiin hintoihin verrattuna, koska sekin on täysin verotonta. Ison auton tankin saa täyteen noin seitsemällä eurolla.” Auton ostaminen on maassa halpaa, sillä veroja ei ole. Upouuden avomaasturin saa kymppitonnilla (euroissa). Julkisia liikennevälineitä ei juuri ole, joten taksilla ajaminen, oman auton ostaminen tai auton vuokraaminen ovat melkeinpä ainoa keino liikkua Qatarissa.

Bensa on jopa järkyttävän halpaa eurooppalaisiin hintoihin verrattuna, koska sekin on täysin verotonta. Ison auton tankin saa täyteen noin seitsemällä eurolla. Qatarissa ei makseta myöskään lainkaan tuloveroa, joten palkan saa puhtaana käteen. Kännykkäliittymän hankinta sujuu paikalliselta valtion omistamalta Qtelteleoperaattorilta. Sama operaattori tarjoaa laajakaistaliittymiä kotiin. Nettikahviloita on harvakseltaan ja varmimmin laajakaistayhteyden löytää viiden tähden hotelleista. Sen käyttäminen ei olekaan sitten ihan ilmaista.

Hillitty käytös arvossaan 95

KAUPUNKIBUDJETTI

Kameleilla on oma tärkeä sijansa matkailuelinkeinona ja siksi niitä näkee ihan kaupungin keskustassakin.

AL JAZEERAN KOTIMAA Qatarin tunnetuin vientituote on tietenkin Al Jazeera, tämä arabimaiden rajoja rikkova televisiokanava. Se on tunnettu rohkeista raporteistaan ja uskaliaasta uutisoinnista, joita muilla kanavilla ei näy. Al Jazeera -kanavia on useita, mutta tunnetuimpia ovat englannin- ja arabinkieliset uutiskanavat. Muu media maassa on yllättävän nihkeää ja hampaatonta. Esimerkiksi Gulf Times on pelkkää emiiriperheen hehkutusta. Al Jazeerasta tuli Qatarin emiirin lempiprojekti ja hän on sitä henkilökohtaisesti rahoittanut. Hän myös valvoo, että Al Jazeera pysyy puolueettomana. Al Jazeeralle pääsee vierailulle kun siitä sopii etukäteen. Englanninkielisen puolen kanttiinin ruokia ei tosin kannata syödä vaan pistäytyä arabinkielisen kanavan puolelle. Sen ruokalasta saa mitä

mainiointa libanonilaista sapuskaa pilkkahintaan. Toimittajana melkein kolme vuotta Al Jazeeralla työskennelleenä ja arabimaiden taistelua sanavapauden puolesta läheltä tarkastelleena tuli välillä ihan ääneen ihmetelleeksi miten maassa, jossa on vähintäänkin kyseenalaiset ihmisoikeudet, on onnistuttu luomaan media, joka räksyttää kuin pahinkin rakkikoira maailman pahuuksille? Välillä haukunta on ollut niin äänekästä, että kanavaa ovat yrittäneet hiljentää maailman mahtimiehetkin. Eivätpä ole tähän asti onnistuneet, ja toivottavasti räksytys jatkuu.

Qatar on vanhoillismuslimien eli wahhabi-muslimien maa. Vaikka itse qatarilaisia on maassa vähemmistö, on siellä kuitenkin noudatettava tiukkoja islamilaisia sharia-lakeja. Qatarissa asuu paljon muualtakin arabimaista tulleita, joiden tapoja tulee kunnioittaa. Alkoholia ei sallita ja muutenkin ulkomaalaisilta odotetaan hillittyä käytöstä julkisilla paikoilla. Rattijuopumuksesta seuraa ehdoton vankeustuomio. Vaikka naisten pukeutuminen on viime vuosina vapautunut, tulee pukeutumiseen kiinnittää huomiota liikuttaessa julkisilla paikoilla. Reisiä ei pidä paljastaa, kuten ei myöskään olkapäitä tai dekolteeta. Ostoskeskuksissa saattaa silti silloin tällöin nähdä ulkomaalaisia naisia pukeutuneina shortseihin. Moskeijoita on maassa lukemattomia, mutta kirkkoja ja synagogeja ei ollenkaan. Muiden uskontojen harjoittaminen ei ole maassa laitonta, mutta esimerkiksi kristityt pitävät Qatarissa aika matalaa profiilia.

EXPATRIUM 74

KAUPUNKIBUDJETTI

”Naisten pukeutumiseen tulee kiinnittää huomiota liikuttaessa julkisilla paikoilla. Reisiä ei pidä paljastaa, kuten ei myöskään olkapäitä tai dekolteeta.” Rikas maa

Pitää muistaa, että vaikka Qatarissa on hurjat tuloerot siirtotyöläisten ja länsimaalaisten asiantuntijoiden välillä, on maan hintataso suhteellisen kallis. Qatarissa on maailman korkein bruttokansantuote kaasuvarantojen ansiosta.

Aidot qatarilaiset saavat huhupuheiden mukaan valtiolta sosiaaliturvaa noin 30 000 euroa vuodessa. Lisäksi heillä on paljon muita etuja. Qatarissa on absoluuttinen monarkia ja sitä on johtanut jo kohta sata vuotta Al Thani -niminen perhe. Poppoota johtaa emiiri Hamad bin Khalifa Al Thani, hänen alaisinaan prinssi ja pääministeri, jotka ovat kaikki Al Thaneja. Emiirin kuvia näkee kaikkialla, ja kansalaiset rakastavat häntä pyyteettömästi. Qatar ei ole tunnettu tasa-arvostaan, ja etenkin siirtotyöläisten olot ovat herättäneet viimeaikoina paljon keskustelua. Myös oikeussysteemi on kaikkea muuta kuin läpinäkyvä. Vir-

kamiesten vallankäyttöä harvoin kyseenalaistetaan. Suomen edustustoa ei Qatarissa ole, vaan lähin apu löytyy naapurimaasta, Yhdistyneiden emiirikuntien Abu Dhabista. Qatarissa asuu parikymmentä suomalaista, jotka kokoontuvat suomalaisia juhlapäiviä viettämään kunnon supisuomalaiseen tyyliin saunomalla ja laulamalla. n

Villaggion kauppakeskuksessa voi ostosten välissä käydä kanaalissa gondoliajelulla. EXPATRIUM 74

VIESTEJÄ MAAILMALTA

Pullowiiniä antiseptiseksi aineeksi haawaleikkauksiin KOONNUT MIA KONU

n Kotimaista terveydenhuoltoa kehitettäessä etsittiin toissa vuosisadan vaihteessa vinkkejä eri sairauksien hoitoon ulkomailta ja lääketieteellisistä havainnoista uutisoitiin tiuhaan. Lehdistö välitti aihepiiristä toisinaan hyvinkin kyseenalaista tietoa.

WIININ WAIKUTUS BASILLEIHIN Eräs ranskalainen lehti kertoo, että kaksi ranskalaista tutkijaa on koettanut saada selwille wiinin waikutuksen basilleihin ja tullut siihen tulokseen, että wiini ehdottomasti tappaa eräitä basilleja, etenkin lawantautibasillin. Siten saa wahwistuksen kansan neuwo, että lawantaudin ollessa liikkeessä weden asemasta on nautittawa puhdasta wiiniä, sekottamattomassa wiinissä lawantaudin basilli pysyy elossa ainoastaan puolen tuntia, wedellä sekotetussa sitäwastoin pitemmän ajan. Punawiinissä basillit saattaa elää parikin tuntia, Burgundin wiini tappaa sen wähemmässä kuin puolessa tunnissa, sekti jo kymmenessä minuutissa. Basillien tappamiseen on parasta pullowiini, ja sanotut ranskalaiset owat keksinnön arwosta niin wakuutetut, että he suosittelewat pullowiiniä antiseptiseksi aineeksi haawaleikkauksiin ja owat itse, kuten he ilmoittawat, menestyksellä käyttäneet sitä tapauksissa, joissa eiwät muut antiseptiset aineet ole auttaneet. Liitto 21.7.1910

KEINO TUPAKOIMISEN LOPETTAMISEKSI Wenäläiset lehdet wakuuttawat, että tämä keino on warmasti tepsiwä. Useat Moskowan lääkärit owat käyttäneet sairailleen, joiden wälttämättä on ollut lopettaminen tupakan poltto, hywin

heikkoa laapisliuosta suun huuhtomista warten. Huuhtomisen jälkeen käy suun limakalwo niin araksi että tupakoiminen käy mahdottomaksi. Sawu maistuu äitelän makealta ja haisee pahalta, niin että sairas muutaman päiwän kuluttua menettää täydellisesti himonsa. Tällaisia tietoja on näin mätäkuun aikana warowasti punnittawa, mutta asian tärkeyteen nähden olisi jonkun lääkärin keinoa koetettawa ja selitettäwä suurelle yleisölle, sillä jos keino auttaisi, olisi siinä suuri siunaus maailmalle. Suomalainen 5.8.1901

HULLUSTA MILTEI HERTTAISEKSI Toisenkesäisessä Berliinin kirurgisessa kokouksessa ehdotteli tohtori Burdhardt mieliwikaisten parantamiseksi semmoista keinoa, että aiwoista otettaisiin pois ohuet kerrokset samalla tawalla, kuin omenoita tai perunoita kuoritaan. Hän kertoi tällä omituisella keinolla parantaneensa kuusi mielipuolta. Eräs nainen oli tullut hulluksi kärsimistään onnettomuuksista ja oli niin raiwo, että häntä täytyi pitää kopissa. Kolmen wuoden kuluessa otti tohtori Burdgardt neljä eri kertaa 6 sentimeetrin pituisen ja 3 sentimeetrin lewyisen kappaleen hänen kallostaan. Joka leikkauksen perästä tunsi sairas itsensä paljoa paremmaksi ja hänen harhanäkönsä katosiwat. Neljännen leikkauksen jälkeen tämä nainen, joka oli ollut waarallinen ympäristölleen, rauhoittui ja muuttui miltei herttaiseksi. Waasan Lehti 21.5.1892

LASTENTAUTI ISOLLA MIEHELLÄ Kohtalon iwaa. Noin wiikko sitten Mikkelissä itseään näytellyt gotlantilainen Gustaf Edman sattui keskiwiikkona sairastumaan tuhkarokkoon ja kuljetettiin kaupungin kuumesairaalaan hoidettawaksi. Sairaalassa, jossa ei wielä koskaan ole ollut noin suuria miehiä hoidettawana, täytyi ryhtyä suuremmoisiin walmistuksiin sairaan sijoittamiseksi. Neljä sänkyä oli asetettawa rinnakkain, joiden päälle tehtiin tila poikittain, myöskin neljästä yhteen neulotusta patjasta. On todellakin kohtalon iwaa, että maailman ”suurin mies” sairastuu lasten tautiin ja wielä keskellä kiireellisintä ”näytäntökautta”. Näytännöt oliwat tietystikin keskeytettäwät. Kaikuja Kajaanista 24.3.1906

WOIKO AURINGONSÄTEISTÄ ELÄÄ Eräs prof. Korschelt Leipsigissä wäittää että ihminen ei saa woimaansa ainoastaan kiinteistä ja juoksewista rawintoaineista, waan myös niistä äärettömän hienoista eetteriosista, joita aurinko säteidensä muodossa maailmaan lähettää. Tämän wuoksi on hän ruwennut walmistamaan konetta, joka näitä eetteriosia kokoaisi suuremman määrän yhteen paikkaan, samoin kuin polttolasi kokoaa lämmintä. Siten olisi mahdollisuus antaa kiwuloisille ja sairaille ihmisille auringonwoimaa tarpeenmukaisissa, mitattawissa määrissä ja siten heidät parannettaisiin auringon, tuon walon ja lämmön antajan toimesta. Tällaisen koneen on hän nyt keksinytkin. Keksijä wakuuttaa myös, että se on juuri tämä eetterirawinto, joka antaa nälkätaiteilijoille, fakireille ja pylwäspyhimyksille woiman olla wiikkokausia syömättä. Louhi 9.4.1892 EXPATRIUM 74

SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?

VASTAUKSET KAIKKIIN KYSYMYKSIIN

Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja Kulutatkosinulle kallista työaikaasi erilaistenarvoiset ulkomailla asumiseen tietojen kertoo tietämisen uutisetliittyvien nopeasti ja etsimiseen ja viranomaisten puhelunpalveluissa jonottamiseen? tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Expatriumin Neuvontapalvelun yritysasiakkaana saat vastauksen lähes mihin Pysy sinäkin ajantasalla. tahansa ulkomailla asumiseen liittyvään kysymykseen suoraan sähköpostiisi. Helpompiin päivässä parissa, melkein mahdottomiin muutamassa.

E X PA T R IUM www.expatrium.fi

www.expatrium.fi

Lisätietoa neuvontapalvelusta tämän lehden sivulla 74 ja sen yritysversiosta sähköpostitse osoitteesta anna.iskala@expatrium.fi

TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?

100 000 20 000 120 HYÖDYLLISTÄ NEUVOA

Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi ULKOMAILLA ASUVALTA JÄSENELTÄ 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan ERI MAASTAwww.expatrium.fi. sähköpostiisi osoitteesta Pysy sinäkin ajantasalla.

Rekisteröidy ilmaiseksi, osallistu klubin* vilkkaaseen keskusteluun, hyödynnä suuri ulkomailla asumisen tietopankki ja tilaa itsellesi hyödyllinen uutiskirje www.expatrium.fi

E X PA T R IUM www.expatrium.fi *klubin keskustelusta löytyy esim. hakusanoilla 'opiskelu' yli 600 kommenttia ja 'lapset' yli 2000 kommenttia.