Nro
76
Loka-joulukuu 2012
PÄÄKIRJOITUS
E ”Kun elämä ja sitä myötä omaisuus on asettautunut vuosien varrella useampaan maahan, on viimeistään syytä miettiä perintöasiat kuntoon. Sudenkuoppia löytyy sieltä sun täältä, eikä perinnönjako aina mene kuten on koto-Suomessa tottunut.”
Niin lähellä Suomea, mutta niin ulkomailla
i käy kiistäminen että maat ja tavat ovat erilaisia. Siinä missä joku kokee niinkin läheisen kuin Ranskan haastavaksi maaksi asettautua mukavasti, joku toinen solahtaa Afrikan uumeniin kuin kotiinsa. Jukka Laikari kertoo kokemuksistaan (s. 87-97) Ukrainasta, asumisesta, työskentelystä ja tavoista. Niin lähellä Suomea, mutta kuitenkin niin kaukana ja täydellisesti ulkomailla. Mirva Lempiäinen haastatteli (s. 3845) Senegalin Dakarissa viihtyviä suomalaisia. Köyhässä ja värikkäässä maassa ihmisten sosiaalisuus ja toisistaan huolehtiminen yllättävät. Reviiristään huolta pitävälle suomalaiselle yhteiselo voi olla myös rasittavaa. Niin Senegalissa kuin muissakin maissa paikallisen kielen osaaminen helpottaa arkea. *** KPMG:n kouluttaja Riikka Mannelin kertaa (s.16-18), kuinka tärkeä rooli puolisoilla edelleenkin on komennuksen onnistumisessa. Nykypäivänä yritysten on hyvä kuunnella myös puolison odotuksia ja tavoitteita heti kun komennusta aletaan suunnitella. Samoja ajatuksia ja kokemuksia on Päivi Kauppilalle, joka jäi komennuksen myötä kotiin, jotta puoliso saisi keskittyä uraansa. Vaikka oma ura on sivussa, ei sitä ole laitettu naftaliiniin. Valion markkinointijohtajaksi Suomeen nimitetty Susanna Takkunen vaihtoi nousujohteisen uran Ranskassa koti-Suomeen (s. 85-85). Kahden pienen lapsen kanssa jakaantuminen vanhempien töiden vuoksi kahteen maahan ei enää tuntunut mielekkäältä. Ulkomaille uudelleen lähtö odottaa nyt sopivampaa elämäntilannetta. *** Suomalainen on perinteisesti itsellinen ja omin avuin pärjäävä. Onneksi moni ymmärtää itse tai työnantaja laittaa ym-
EXPATRIUM 76
märtämään, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Voimia ja aikaa säästää paljon, jos hankkii asettautumiseen ammattilaisen auttamaan. Parhaimmillaan Transite Relocationsin Liz Paavolainen kuvailee sen olevan sitä, että perjantaina lähtee Suomesta ja maanantaina herää uudessa asunnossa ja aloittaa työt uudella konttorilla. Siinä välissä joku on hoitanut arjen monin tavoin hyvään alkuun. *** Kun elämä ja sitä myötä omaisuus on asettautunut vuosien varrella useampaan maahan, on viimeistään syytä miettiä perintöasiat kuntoon. OTK AnnaKaisa Rautajuuri keräsi erilaista tietoa siitä, mistä ainakin olisi hyvä olla tietoinen, ellei perintösuunnitelmaa ole jostain syystä vielä saanut aikaiseksi (s. 29-33). Sudenkuoppia löytyy sieltä sun täältä, eikä perinnönjako aina mene kuten on koto-Suomessa tottunut. *** Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa suomalaista haaveilee elämänmuutoksesta. Paperihommat voivat maistua puulta ja aivotyöskentelyä enemmän kiehtoo käsillä tekeminen. Suomalaiset sukellusammattilaiset eri puolilta maailmaa kertovat, miltä tuntuu kun perinteinen kahdeksasta viiteen päivä on vaihtunut työhön auringon alla ja kirkkaissa vesissä. Helsingin Sukelluskeskuksen kouluttaja Tiina Puhakainen puolestaan paljastaa, kuinka sukeltamisesta saa uuden ammatin. *** Mielenkiintoisia lukuhetkiä, missä sitten oletkin!
Anna Iskala anna.iskala@expatrium.fi
3
SISÄLTÖ
NRO 76 n 2012 Tämän numeron kirjoittajia HTM Riikka Mannelin valmentaa KPMG:llä lähteviä ja maailmalta palaavia komennuslaisia perheineen. Valmentamisessa häntä kiehtovat mahdollisuudet vaikuttaa ja vaihtaa näkemyksiä keskustelujen kautta esille tulevista asioista. Valmennettavilla on yleensä paljon kokemusta ja näin valmentajakin ammentaa työstään aina jotakin uutta. Mannelin on Suomen lisäksi opiskellut Ruotsissa ja Alankomaissa sekä työskennellyt Italiassa. Hän on mm. koordinoinut EU-hankkeita, joiden kautta hän sai arvokasta kokemusta monikulttuurisessa ympäristössä työskentelystä. Tulevaisuudessa Mannelinia kiinnostaa monikulttuuristen tiimien valmentaminen. Riikka Mannelin esittelee (s. 16-18) KPMG:n vuosittaisen selvityksen tiimoilta, mitä uusia seikkoja puolison roolista komennuksen onnistumisessa on tullut esille. Sosiaaliturvan kansainvälistä ulottuvuutta koskettaviin kysymyksiin erikoistunut OTM Matias Kainu aloitti kansainvälisten asioiden lakimiehenä Eläketurvakeskuksessa lokakuussa 2011 vastavalmistuneena juristina. Kainu on aiemmin työskennellyt muun muassa Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolla. Nykyiseen toimenkuvaan kansainvälisten asioiden yksikössä kuuluu asiantuntija-avun antaminen ulkomaantyön vakuuttamista ja sovellettavaa lainsäädäntöä koskevissa kysymyksissä ETK:n eri osastoille, muille työeläkejärjestelmän toimijoille sekä yksityisille tahoille. Työssä Kainua kiehtovat ylikansallisen lainsäädännön asettamat haasteet kansalliselle lainsäädännölle, kansainvälinen yhteistyö ja verkostoitumismahdollisuudet. Matias Kainu kertoo (s. 5557) uusista sosiaaliturvasopimusmaista sekä selvittää, miten sosiaaliturvan koordinointi sopimuksin vaikuttaa ulkomailla asuvien sosiaaliturvaan.
4
Puolisona maailmalla, S. 19-21
Kuinka harrastuksesta tuli työ, S. 22-28
3
MUUTTO 46 Muuttoliikkeet tarjoavat nyt asettautumispalveluita helpotta maan arkeen laskeutumisessa uudessa maassa. Mirva Lempiäinen
Pääkirjoitus.
AJASSA 7 Me suomalaiset. Ajankohtaista. 15 Suomalaiset nimi- ja liputuspäi vät loka-joulukuussa 2012. PUOLISO 16 Miten puoliso motivoidaan mukaan ulkomaille. Riikka Mannelin 19 Sopeutuva ja itsenäinen puoliso pärjää. Anna Iskala TYÖELÄMÄ 23 Kuinka harrastuksesta tuli työ. Sukellusopettajaksi voi ryhtyä vanhempanakin. Jukka Laikari ELÄMÄ 29 Kansainväliset perintöasiat vaa tivat hyvää suunnittelua. Anna-Kaisa Rautajuuri 34 Kirkko seuraa maailmalle, mutta sen rooli muuttuu ulkosuo malaisten keskuudessa. Susanna Merikanto-Timonen PROJEKTI 38 Senegalissa viihtyvät taiteilijat ja kielitieteilijät. Dakar on erilai nen kokemus. Mirva Lempiäinen
SUOMALAISUUS 52 Suomalaiskuulumisia maailmalta. SOSIAALITURVA 55 Uusia sosiaaliturvan sopimusmai ta on yhä enemmän. Matias Kainu. ELÄKE 59 Eläkeläisenä ulkomaille lapsen hoitajaksi. Silja Hurskainen KULTTUURI 62 Ulkosuomalaislapset verkostoi tuvat nyt leirillä. Katri Yli-Viikari 65 Kulttuurielämän uutisia. Anna Iskalai 70 Tuoreita suomalaisia dvd-eloku via. Anna Iskala NEUVONTAPALVELU 71 Lukijat kysyvät, asiantuntijat vastaavat.
EXPATRIUM 76 69
6865
MADE IN HELSINKI
EIRA
silver, bronze
Easy way to buy Kalevala Jewelry: visit our online shop www.kalevala-shop.com Kalevala Jewelry has produced jewelry based on Finnish cultural heritage since 1937. The company is owned by The Kalevala Women´s Association - the 4.000 Finnish Women who devote their energy to promote Finnish culture.
5
SISÄLTÖ TUNNISTE
Kirkko ulkomailla, S. 34-36
SISÄLTÖ
Lapset verkostoituvat leireillä, S. 62-64
MUUT 78 Nimitysuutiset. Ulkomaille muuttavat ja maailmalta palaavat suomalaiset. Jukka Koskinen on pitkänlinjan Venä jä-osaaja, joka pestattiin Beweshipille perustamaan tytäryhtiötä Moskovaan.
Ulkomailla asuvan suomalaisen lehti 19. vuosikerta ISSN 1458-0047 PL 557, FI-00101 Helsinki Puh. +358-9-654141 Fax +358-9-6224421 info@expatrium.fi www.expatrium.fi Päätoimittaja Anna Iskala Puh. +358-40-5116434 Fax +358-42-5116434 anna.iskala@expatrium.fi Tämän numeron kirjoittajat ja kuvaajat Charlotta Boucht, Juice Huhtala, Silja Hurskainen, Matias Kainu, Kia Kauppila, Mia Konu, Jukka Laikari, Johanna Lehto, Mirva Lempiäinen, Ville Lenkkeri, Riikka Mannelin, Tuomo Manninen, Susanna Merikanto-Timonen, Rob Orthen, Anna-Kaisa Rautajuuri, Pekka Sipilä, Katri Yli-Viikari sekä Billy Farrell Agency, Björgvin Hilmarsson/Suomi PRKL Design, Gummerus, Itella Posti Oyj, Kuva: Kela/Annika Söderblom, Kesälukioseura, Kuhmo Kamarimusiikki, Lassila Hirvilammi Arkkitehdit, Madventures, Valio sekä WSOY, ellei artikkelin tai kuvan yhteydessä ole toisin mainittu.
6
90
Nimitysuutisia maailmalle ja takaisin, S. 78-86
Susanna Takkula teki pitkän rupeaman L’Oréalilla ja palasi päivittäistavaratuotteiden pariin Ranskasta Valiolle Suomeen. Anna Iskala Kaupunkibudjetti. Lviv on parasta, mitä Ukraina voi tarjota. Jukka Laikari
Ulkoasu Shari Slagel, www.conectado.biz Toimitus Syksy Media Oy PL 557, FI-00101 Helsinki Copyright Lehden sisältöä ei saa kopioida tai jäljentää tai lainata edes osittain ilman päätoimittajan antamaa kirjallista ja nimenomaista suostumusta. Kaikkien Expatriumin julkaisujen kopiointi on kielletty myös Kopioston valokopiointiluvan hankkineilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Expatrium.fi Expatriumin tilaajat saavat täyden käyttöoikeuden Expatrium.fi-verkkopalveluumme. Tilaajan tulee itse rekisteröityä palvelun käyttäjäksi. Verkkopalvelun kautta on myös tilattavissa sähköiset uutiskirjeemme, jotka täydentävät lehden sisältöä. Expatrium Expatrium on sitoutumaton, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä ulkomailla asuvan suomalaisen erikoislehti, jolla on lukijoita yli 100 maassa. Lehti ei vastaa artikkeleissa olevista virheistä lukijalle aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa tapahtunees-
Kaupunkibudjetti. Tuntematon Ukraina, S. 87-97
98 Viestejä maailmalta. Menneen ajan julkkikset. Mia Konu
ta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kaikki ilmoituksia koskevat huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa lehden julkaisemisesta. Tilaukset Expatriumin jatkuva säästötilaus maksaa postituskuluineen kaikkialle maailmaan 59 euroa (4 nroa, 12 kk, sis. alv) tai 99 euroa (8 nroa, 24 kk, sis. alv.). Ulkomailla asuva tilaaja voi tilata lahjaksi yksityishenkilölle yhteen osoitteeseen Suomessa Expatriumin erikoishintaan 25 euroa (4 nroa, 12 kk, sis. alv). Tilaukset voi tehdä sähköpostitse tai postitse. Ilmoita lehden tilausosoite sekä laskutusosoite, mikäli se on eri kuin tilausosoite. Liitä mukaan sähköpostiosoite. Tilaukseen kuuluu täysi käyttöoikeus Expatrium.fi-verkkopalveluun koko tilausjakson ajaksi sekä mahdollisuus tilata verkkopalvelun kautta sähköiset uutiskirjeet. Tilaus alkaa aina seuraavaksi ilmestyvästä numerosta, ellei asiakas toisin halua. Tilaus astuu voimaan vasta tilausmaksun suorituksen jälkeen. Tilauspalvelun yhteystiedot: Expatrium/Tilauspalvelu PL 557, FI-00101 Helsinki puh. +358-9-654141
fax +358-9-6224421 tilaukset@expatrium.fi Osoitteenmuutokset Ilmoita tilauspalvelullemme kirjallisesti uusi osoitteesi, vanha osoitteesi sekä muutoksen voimaantulopäivä. Tilauspalvelun yhteystiedot edellä. Ilmoitusmyynti Puh. +358-040 5245274 Fax +358-9-6224421 media@expatrium.fi Seuraava Expatrium Expatriumin nro 77 ilmestyy joulukuussa 2012. Siihen tarkoitetun ilmoitusmateriaalin viimeinen jättöpäivä on 10.12.2012. Toimitusosoite on Expatrium/Ilmoitukset, PL 557, 00101 Helsinki tai sähköposti: media@expatrium.fi. Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää lehden kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.
EXPATRIUM 76
AJASSA
HYVÄ TIETÄÄ
ME SUOMALAISET
Palstalle kootaan ajankohtaisia uutisia ja ilmiöitä, joille on ulkomailla asuvalla varmasti käyttöä.
Kirjoittaa nimensä itse = itseluottamus
Uusi äitiyspakkaus
Nimi tuli väärälle riville = vilkkaus
kautta, joka oli järjestetty Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoille. Vauvanvaatteet toistavat designlaatikon neutraalia ja maanläheistä värimaailmaa. Äitiyspakkauksen saa vuosittain noin 50 000 perhettä. Pakkaus on mahdollista saada myös ulkomaille.
Kenenkään ei tarvitse luetella kirjaimia = itsenäisyys Arpoo kirjoitettavan nimen = riskinottokyky Kirjoittaa nimensä takaperin = kekseliäisyys KUVA: KELA/ANNIKA SÖDERBLOM
Tänä syksynä Suomessa jakoon tullut uusi äitiyspakkaus jatkaa perinteisellä tyylillään. Vastasyntyneen perhe saa runsaasti erilaisia tuotteita ja niiden värisävyt on pidetty neutraaleina. Uutta äitiyspakkauksessa on sen laatikon design. Sukupuu-nimisen pakkauksen on suunnitellut Johanna Öst Häggblom. Laatikko valittiin suunnittelukilpailun
Grafologin luonnetulkintaa
Kieli on pitkällä ja sylkeä paperilla = eläytymiskyky Kynä pysyy kädessä = tilannehallinta Nimi ei mahdu riville = arviointikyky Etu- ja sukunimi yhdessä = yhteystarve Kirjoittaa osan tekstistä pöytään = ulossuuntautuva Kirjoittaa nimensä nurisematta = palvelualttius Kirjoittaa nimensä loppuun asti = kestävyys
Sukupuu-laatikko sopii ensi alkuun myös vauvan sängyksi.
5 km viivaa nimessä ja 30 i:n pistettä = toimeliaisuus Myös ensimmäinen kirjain on mukana = aloitekyky
Todistus sosiaaliturvasta Tilapäisesti ulkomaille EU-, ETA- tai sosiaaliturvasopimusmaihin tai Sveitsiin työskentelemään työnantajan lähettämänä lähtevä voi tietyin edellytyksin kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tästä osoituksena työntekijällä tulee olla Eläketurvakeskuksen (ETK) myöntämä todistus. Sen avulla voivat sekä työntekijä että työnantaja välttyä kaksinkertaisilta sosiaalivakuutusmaksuilta.
EXPATRIUM 76
Työntekijän tulee pitää sosiaaliturvatodistus tallessa koko ulkomaantyön ajan. Todistuksen voi joutua esittämään paikallisille veroja sosiaaliviranomaisille. Sosiaaliturvatodistuksen hakee yleensä työnantaja. ETK antaa todistuksen tietyissä tilanteissa myös yrittäjille, apurahansaajille, virkamiehille ja työntekijöille, jotka säännöllisesti työskentelevät useissa maissa.
Teksti hyppii välillä yläreunaan = joustavuus Monennellako kirjaimella hermostui = stressikynnys Kirjoitti kaverinsa nimen = itsepäisyys
7
AJASSA
ME SUOMALAISET Työpaikka vs. vankila Vankila: Suurin osa ajasta vietetään 2 x 2.5 metrin sellissä. Työpaikka: Istut päivästä toiseen 1.5 x 2 metrin sermisolussa. Vankila: Saat kolme ilmaista ateriaa päivässä. Työpaikka: Lyhyt ruokatunti ja lounas on maksettava itse. Vankila: Hyvällä käytöksellä voi saada lomaa. Työpaikka: Sinut palkitaan hyvin suoritetusta työstä lisäämällä työtä.
Suomen passille uusi ulkoasu Suomen passin uusi passinvalmistussopimus astuu voimaan ja samalla kaikkien passityyppien tietosivujen ja viisumisivujen sekä värit että kuviointi muuttuvat. Passikirjoihin tulee myös muutamia uusia turvatekijöitä. Kansi tulee jatkossakin olemaan sekä kansallisessa että Ahvenanmaan passissa viininpunainen. Väliaikaisen passin kansien väri vaihtuu vaaleanpunaiseksi. Sekä passin tietosivulle että sirulle taltioidaan samat tiedot kuin aiemminkin eikä biometrisiin tunnisteisiin tullut muutoksia.
Vankila: Vartija avaa ja sulkee ovet puolestasi. Työpaikka: Kannat avainkorttia, avaat ja suljet ovet itse. Vankila: Saa katsella televisiota ja pelata pelejä. Työpaikka: Pelit ja television katselu voivat aiheuttaa potkut. Vankila: Saat oman vessan. Työpaikka: Jaat vessan ties kenen kanssa.
Jokaiselle oma passi 26.6.2012 alkaen lapset eivät ole enää voineet matkustaa vanhempansa passissa, vaikka passin voimassaoloaika olisikin vielä voimassa. EU:n passin henkilökohtaisuusvaatimus juontaa juurensa vuoden 2009 passiasetuksen muutokseen. Se edellyttää ettei passissa voi olla kuin yhden henkilön tiedot kerrallaan. Suomalaisia lapsia on ollut vielä elokuussa 2006 myönnetyissä viimeisissä 10 vuotta voimassa olevissa vanhempien passeissa. Valitettavaa, että viranomaistiedotus passiasetuksen muutoksen voimaantulosta käynnistettiin vain paria viikkoa etukäteen, vaikka lomakausi oli juuri alkamassa. Ulkomailla erityisesti niille, jotka eivät asu pääkaupungeissa, voi passin anominen virka-aikana satojen kilometrien takaa vaatia vapaapäivän järjestämistä työpaikalta. Huono viranomaistiedottaminen sai näin aikaan kohtuuttomia tilanteita. Nuoren aikuisen kannattaa passia hakiessaan huomioida, että miesten passi myönnetään enintään sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää 28 vuotta, jos hän ei ole suorittanut ase- tai siviilipalvelusta. Normaalilla toimitusajalla passin hinta Suomesta hankittaessa on 54 euroa ja edustustosta 120 euroa. Alaikäisen passin hinta on sama kuin täysikäisen.
Vankila: Perhe ja ystävät voivat käydä tervehtimässä. Työpaikka: Ei voi edes puhua perheestä ja ystävistä. Vankila: Veronmaksajat hoitavat kaikki kulusi. Työpaikka: Maksat itse kaikki kulusi ja verosi. Vankila: Kaipaat vapautta katsellen ristikoiden takaa ulos. Työpaikka: Haluat vain pois, etkä voi edes katsella ulos.
8
Kadonnut passi käyttökiellossa Kun on kerran ilmoittanut Suomen viranomaisille passinsa kadonneeksi tai anastetuksi, ei sitä pidä enää käyttää, vaikka se löytyisikin. Kadonnut tai varastettu passi on peruttu. Jotta passia ei päästä väärinkäyttämään syötetään peruutus kansainvälisiin Schengenin ja Interpolin tietojärjestelmiin,
joita rajaviranomaiset käyttävät. Peruutetulla passilla rajan yli yrittävälle voi tulla vaikeuksia ja hänen pääsynsä maahan voidaan evätä. Peruutettu ja löytynyt passi tulisi toimittaa viranomaisille, jotta se voitaisiin poistaa kansainvälisistä tietojärjestelmistä.
EXPATRIUM 76
AJASSA
Top lounge
Team Finland
CNN on laittanut eri lentokenttien lentoyhtiöiden lounget paremmuusjärjestykseen. Helsingin Finnair Lounge kuuluu lentokenttien TOP-10:een. Erityisesti siinä ovat ihastuttaneet yksinkertaisuus ja pohjoismainen sisustus: Marimekon astiasto, langaton Powerkiss-lataus, ääntä vaimentavat seinät sekä ympärivuorokautinen seisova pöytä. CNN:n listalle pääsivät lounget myös Lontoon Heathrow’lla, Abu Dhabissa, Frankfurtissa, Hongkongissa, Sydneyssä ja Singaporessa.
Team Finland -konseptilla tarkoitetaan uutta, aiempaa paremmin koordinoitua, verkostomaista toimintatapaa yritysten vienninedistämis- ja kansainvälistämispalveluiden järjestämiseksi. Eri palveluntarjoajien yhteistyötä tiivistetään ja tehostetaan palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi. Team Finland -toimintamalli pohjautuu hallituksen aiemmin keväällä hyväksymään taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää työllisyyttä sekä tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä. Ministeri Häkämies on todennut, ettei kansainvälistymiskeskustelussa kyse voi olla enää vain vienninedistämisestä, sillä nyt tarvitaan myös tuonninedistämistä. Suomi tarvitsee investointeja, ja edellytykset niiden houkuttelemiseksi ovat hyvät: Suomessa on osaajia ja hyviä referenssejä. Myös muun muassa tutkimus- ja kehitystyön kevennettyyn verokohteluun on kiinnitetty erityishuomiota. 10.9. järjestettiin Helsingissä pk-yritysten kansainvälistymispäivä, jossa oli noin 1400 eri pk-yritysten ja organisaatioiden edustajaa kertomassa toiveistaan vienninedistämis- ja kansainvälistämispalveluiden tehostamiseksi. Tilaisuudessa oli 12 työpajaa, jotka oli järjestetty niin maantieteellisiin alueisiin kuin sektorikohtaisiin teemoihinkin liittyen.
Eero Aarnion Double Bubble –lamput tuovat tunnelmavaloa Finnair Loungeen.
EXPATRIUM 76
Oluella monta nimeä Bisse = olut Flavori = oluen maku sekä tuoksu; kokonaisnautinto Heinäkenkä = tarkoittaa myös olutta Humala = oluessa käytetty mauste. Käytetään myös kuvaamaan runsaan oluenjuonnin aiheuttamaa olotilaa. Kankkunen = Kyse ei ole suomalaisesta ralliajajasta, ks. Krapula. Kymppikassi = Kassillinen olutta, noin 10 zipaletta. Keiku = Olut tai kalja Kalja = Usein käytetty lempinimi oluelle, vaikka eri asia. Krapula = Itse aiheutettu tila: pahoinvointia, päänsärkyä, loputon jano, väsymys Kepsu, Keppi, Kööky = Ks. Kalja Känni = alkoholin aikaansaama epämääräinen olotila. Parantaa tiettyyn pisteeseen saakka sosiaalisia taitoja. Paalu = suuri määrä rahaa Pitkä = myös Iso, noin ½ litran ravintola-annos olutta Pöndhö = savolainen nimitys itse valmistetulle oluelle tai kaljalle
Käsikirja korruptiolle Kehitysyhteistyössä toimiville on koottu käytännön opas estämään korruptiota kehitysmaissa. Anti-corruption Handbook for Development Practitioners on englanninkielinen ja sisältää konkreettisia välineitä kamppailussa korruptiota vastaan. Kirjaan on koottu lainsäädäntöä sekä käytännön vinkkejä. Kehitysministeri Heidi Hautalan mukaan viime vuonna ulkoasiainhallinnossa
ME SUOMALAISET
ilmeni yhteensä 17 rikosta, väärinkäytöstä, laiminlyöntiä tai epäilyä. Väärinkäytösten seurauksena 65 000 euroa kehitysyhteistyövaroja on parhaillaan takaisinperinnässä. Kun kehitysyhteistyöhön käytetään reilu miljardi euroa, on tuo summa kieltämättä hyvin pieni. www.formin.fi -> Ajankohtaista -> Julkaisut -> Anti-corruption Handbook for Development Practitioners
Ohrapirtelö = slanginimitys oluelle Ruukku = olut töpötti = raha Yksi = ensimmäiset 1-16 olutta Ölövi = olut, peräisin Olvi-olutmerkistä
9
AJASSA
ME SUOMALAISET Uudet virukset Valtiontalousvirus : Mikään ei toimi, mutta diagnostiikkasoftat sanovat kaiken olevan kunnossa. Valtion byrokraattivirus: Jakaa kovalevysi satoihin tai tuhansiin pikkuyksiköihin, joista yksikään ei käytännössä tee yhtään mitään, mutta kaikki väittävät olevansa koneesi tärkein osanen. Gallup-virus: 60 % saastuneista tietokoneista menettää 38 % datastaan 14 %:ssa ajasta. +/- 3,5 %:n marginaalivirhe. Kongressivirus: Tietokone lukittuu, näyttö jakautuu kahteen tai useampaan osaan, johon ilmaantuu virheenomaisesti tekstejä, joissa näytön puoliskot syyttelevät toisiaan virheistä. Lentoyhtiövirus: Olet Dallasissa, mutta datasi päätyy Singaporeen. Freudilaisvirus: Tietokoneesi saa pakkomielteen koneesi emolevystä. Titanicvirus: Aktivoituu yleensä kuumana kesäpäivänä, mikäli tuot jäävesilasillisen koneesi viereen. Leivänpaahdinvirus: Pullauttelee satunnaisesti eri voimakkuuksilla korppuja sekä romppuja asemasta. Kadonnut sähköposti –virus: Tunnistaa kiireesi laadun ja tyypin. Aktivoituu ainoastaan pahimman kiireen ja kriittisimmän hetken käsillä ollessa hävittäen sen tärkeimmän ja tarpeellisimman sähköpostiviestisi. Ms Word –virus: Ks. Edellinen. Lisäksi löytäessäsi tiedoston virus avaa sen miten sattuu kaikki mahdolliset muotoilut sataprosenttisesti päin mäntyä.
10
Eläkkeitä ulkomaille Viime vuoden lopussa maksettiin Kelan eläke-etuuksia 44 400:lle ulkomailla asuvalle. Heistä Ruotsissa asuvia oli 87 %. Kaiken kaikkiaan Kelan eläke-etuuksia maksettiin 53 maahan. Ruotsin jälkeen eniten eläkkeen saajia oli Australiassa (1600 saajaa) ja Sak-
sassa (1300 saajaa). Eniten Kela-etuuksista maksettiin vanhuuseläkettä (38 700 henkilöä joulukuussa 2011). 5200 henkilöä sai työkyvyttömyyseläkettä, 900 henkilöä rintamalisää ja 400 henkilöä perhe-eläkettä. www.kela.fi/tilastokatsaus
Eläkeikäisen kansaneläke voi karttua Lainmuutoksen ansiosta ulkomailta Suomeen maksettava eläke ei enää aina estä vakuutusajan karttumista kansaneläkettä varten. Aiemmin eläkkeensaajina Suomeen muuttaneet eivät ole voineet saada kansaneläkettä. Pienikin eläke on estänyt kansaneläkkeen määrään vaikuttavan asumisajan karttumisen. Uuden muutoksen ansiosta ulkomailta eläkettä saavalle henkilölle karttuu kansaneläkkeen vakuutusaikaa siltä ajalta kun hän on asunut Suomessa ennen 65 vuoden ikää. Oikeus kansaneläkkeeseen ja sen määrä riippuvat ikävuosina
16-65 Suomessa asutun ajan pituudesta. Yli 65-vuotiaina Suomeen muuttaneet eivät voi saada kansaneläkettä. Kansaneläkettä voivat nyt hakea ne eläkkeensaajana Suomeen muuttaneet, joiden kansaneläkkeen ulkomainen eläke on aiemmin estänyt. Jos hakemus jätetään viimeistään 31.1.2013, eläke voidaan myöntää lainmuutoksen voimaantulosta 1.7.2012 alkaen. Ne eläkkeensaajana Suomeen muuttaneet, joiden kansaneläkkeen vakuutusaikaa ulkomainen eläke on lyhentänyt, voivat hakea kansaneläkkeen tarkistusta.
Sosiaaliedut kartuttavat eläkettä Eläkettä voi karttua vaikka ei olisikaan aktiivisesti työelämässä. Suomessa maksettavat sosiaalietuudet, kuten esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, työttömän ansiopäiväraha, kuntoutusraha, sairauspäiväraha sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslakien ansionmenetyskorvaus, korottavat kaikki eläkettä. Vuosina 2005–11 noin 2,3 miljoo-
naa 18–68 -vuotiasta on saanut työeläketurvaa kartuttavaa sosiaalietuutta. Yleisin syy työeläkettä kartuttavan sosiaalietuuden saamiseen on ollut työttömyys (n. 500 000 suomalaista). Toiseksi yleisin syy oli lapsenhoito, joka kartutti eläkettä 220 000 henkilölle. Kolmanneksi yleisin oli sairastaminen (166 000).
EXPATRIUM 76
AJASSA
Sopimus Brunein kanssa Pohjoismaat on tehnyt jälleen sopimuksen kansainvälisen veronkierron hillitsemiseksi. Uusin tietojenvaihtosopimus on allekirjoitettu sulttaanikunta Brunein kanssa. Brunei sijaitsee Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa. Sopimus tarkoittaa, että veroviranomaisilla on pääsy kaikkien niiden henkilöiden tietoihin, jotka yrittävät kiertää tuloista ja pääomasijoituksista maksettavia veroja. Perustuslaillisista syistä sopimukset tehdään kahdenvälisiksi ja ne joudutaan käsittelemään kunkin maan parlamentissa ennen niiden voimaantuloa.
Moni opiskelee englantia Suomen peruskoululaisista luokilla 1-6 66 % oppilaista opiskelee englantia. Muita kieliä syyslukukaudella 2011 opiskelleiden osuudet jäivät vain neljään prosenttiin tai sen alle. Lähes kaikki vuosiluokkien 7-9 peruskoululaiset opiskelivat sekä englantia että ruotsia tai suomea joko äidinkielenään, yhteisenä, vapaaehtoisena tai valinnaisena kielenä. Pääasiassa vapaaehtoisena tai valinnaisena kielenä heistä saksaa opiskeli 11 % ja ranskaa kuusi prosenttia. Muita kieliä olivat venäjä ja espanja sekä latina, italia ja saame.
ME SUOMALAISET Mistä tiedät työskenteleväsi 2010-luvulla? Istut saman pöydän ääressä neljättä vuotta ja olet työskennellyt kolmelle eri yhtiölle. Ansioluettelosi on kännykässäsi. Kun joku kysyy, että mitä teet elääksesi, sinä valehtelet. Olet todella innostunut 2 % palkankorotuksesta. Suurin menetyksesi systeemin kaatumisessa ovat parhaat email-vitsit.
Kotitalousvähennys myös ulkomaille Suomen ennakkoperintärekisteriin kuuluvan yrityksen ulkomaan kohteeseen tekemään remonttiin on työn teettäjä voinut tietyin ehdoin tehdä nk. kotitalousvähennyksen Suomen verotukseensa. Verovelvollisen tulee olla Suomessa yleisesti verovelvollinen. Vastaisuudessa vähennyksen voi tehdä Etamaissa (EU-maat, Norja, Islanti ja Liechtenstein) myös silloin kun tekijä on paikallinen
yritys, jolla ei ole olennaisia laiminlyöntejä ja kelpaisi Suomen verottajan rekisteriin. Vuodenvaihteessa näillä näkymin voimaan tulevaa uusittua lakia tullaan soveltamaan takautuvasti viiden vuoden päähän. Kotitalousvähennys on nykyisin 45 % kotona teetetyn remontti-, siivous- tai vastaavan työn hinnasta. Katto on 2000 euroa vuositasolla.
Kokouksista ylijäänyt ilmainen ruoka on pääasiallinen ravinnonlähteesi. Työnjohtajasi ei kykene tekemään töitäsi. On pimeää, kun ajat töihin ja pois töistä. Kun näet hyväkuntoisen näköisen ihmisen firmassa, tiedät että hän on vierailija. Viikonloput ovat niitä päiviä, joista kuulet lauluissa tai näet elokuvissa. Olla sairas on määritelty yhtä tarkkaan kuin: et pysty kävelemään tai olet sairaalassa. Sukulaisesi ja perheesi kuvaavat työskentelyäsi "työnä tietokoneiden parissa." Tunnistat perheesi valokuvasta työpaikalla.
EXPATRIUM 76
11
AJASSA
ME SUOMALAISET Työpaikkailmoitustermistö Dynaaminen = ilmapiiri kaoottinen Haastava tehtävä = mahdoton Huipputekniikkaa = pikkupomon kyhäämä Windows-ohjelma Itsenäinen työ = ketään ei kiinnosta mitä puuhastelet
Kilpailukykyinen Suomi Maailman talousfoorumi (WEF) on saanut päätökseen vuotuisen maiden kilpailukykyvertailunsa. Suomi sijoittui vertailussa 3. sijalle. Maailman kilpailukykyisin maa oli arvion mukaan Sveitsi, jo muuten neljättä kertaa peräkkäin. Toiselle sijalle ylsi Singapore viimevuotiseen tapaan. Kolmannen sijan napannut Suomi vei sijan Ruotsilta, joka tipahti neljänneksi. Kilpailukykyindeksi antaa kuvan trendeistä, jotka vaikuttavat omalta osaltaan maailman talouksiin. Suomen
sijoitusta nosti arvio maan rahoitusmarkkinoiden kehityksestä. Kehitettävää löytyi niin infrastruktuurista ja makroekonomisesta ympäristöstä. Suomen vahvuuksia olivat terveys, koulutusmahdollisuudet, tiede sekä turvallisuus. Parempaan sijoitukseen vertailussa tarvitaan entistä parempaa uuden teknologian tehokasta hyödyntämistä, inflaation hillitsemistä sekä kokonaistaloudellisten näkymien parantamista. www.weforum.org
Kansainvälistyvä = pomot reissaavat ympäri maailmaa firman rahoilla Kilpailukykyinen palkka = noin 60 % liiton suosituksesta Koulutamme sinut = viikon kuluttua sinun on osattava RTFC ja RTFM sekä RTFS ja lisäksi RTFB Meillä on kova tarve = kukaan järkevä ei halua meille töihin Meillä on jatkuva tarve = aikataulut pettävät pahemman kerran Mielenkiintoinen tehtävä = kukaan muu ei suostu tekemään Nuorekas ilmapiiri = pomolla poninhäntä Nopeasti kasvava firma = korviaan myöten veloissa Panostamme tutkimukseen ja tuotekehitykseen = mitään valmista ei vieläkään saatu aikaiseksi Rento ilmapiiri = työnteko ei häiritse pornosivujen katselua Tiimi = lauma sulkeutuneita teekkarinörttejä Työsuhde-edut = kerran vuodessa pikkujoulusaunaan, jossa vain samaa sukupuolta olevia henkilöitä Vastuullinen tehtävä = kun jokin menee pieleen, kaikki syyttävät sinua Yrittäjähenkisyys = 14 tuntia/vrk ilman ylityökorvauksia
12
Päivitä henkilötietosi!
Uusitut lomakkeet
Ulkomailla asuvien kansalaisten velvollisuus on päivittää henkilötietonsa Suomen viranomaisille silloin kun niissä tapahtuu muutoksia. Tällaisia muutoksia voivat olla muun muassa avioliitto tai –ero, kaksoiskansalaisuus, nimenmuutos tai lapsen syntymä. Muuttuneet henkilötiedot asiakirjoineen voi päivittää lähimpään Suomen edustustoon tai sen kunnan maistraattiin, jossa henkilö on viimeksi ollut Suomessa kirjoilla. Poikkeuksena ovat Ruotsissa asuvat suomalaiset, joiden tiedot päivittyvät ja välittyvät väestökirjaviranomaisten kesken automaattisesti. Mikäli henkilöllä on sekä Ruotsin että Suomen kansalaisuus, tulisi ilmoitus kuitenkin tehdä.
Suomi.fi-verkkoportaali on se paikka, joka kannattaa pitää mielessä, kun haluaa asioida suomalaisten viranomaisten kanssa. Sinne on nimittäin koottu merkittävä määrä lomakkeita, joista monet on nyt päivitetty tai uusittu. Lomakkeet voi hakea portaalista, täyttää ja toimittaa vaikkapa lähimpään Suomen edustustoon edelleen lähetettäväksi Suomeen. Mikäli lomake vaatii liitteeksi alkuperäistä asiakirjaa, tulee sen olla asianmukaisesti laillistettu ja tarpeen mukaan virallisella kääntäjällä käännätetty suomeksi tai ruotsiksi ja nykyään jopa myös englanniksi. www.suomi.fi
EXPATRIUM 76
AJASSA
Sukupuoli ja vakuutuksen hinta
UM panostaa paikalta palkattuihin
Vakuutusmaksuihin tai vakuutusetuuksiin ei sukupuoli saisi jatkossa vaikuttaa, esittää Suomen hallitus. Nykyisin Suomessa sukupuolta käytetään eräiden henkilö-, liikenne- ja autovakuutusten vakuutusmaksujen ja –turvan määrittelyssä vastaavasti kuin ikää ja terveydentilaa. EU-tuomioistuin on antanut tuomion, jonka mukaan sukupuoli ei voi olla vakuutusmaksujen peruste. Tämä johtaa myös lainmuutostarpeeseen Suomessakin. Tällä hetkellä Suomessa naisten henkivakuutusmaksut ovat miesten vakuutuksia edullisempia. Syynä on se, että naiset elävät miehiä pidempään. Sairauskuluvakuutuksissa miesten vakuutukset ovat edullisempia, sillä naiset käyttävät vakuutuksilla maksettavia terveyspalveluita miehiä enemmän. Jos hallitus hyväksyy lakimuutoksen, koskee se uusia vakuutussopimuksia sekä vuosittain uusiutuvia vakuutuksia, kuten vahinkovakuutuksia sekä tapaturma- ja sairauskuluvakuutuksia.
Tämän syksyn aikana ulkoasiainministeriö tarkastelee edustustoon työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä koskevien henkilöstöpoliittisten linjausten, määräysten ja ohjeiden ajantasaisuutta. Ministeriö suunnittelee myös osallistumista edustustojen henkilöstön palkkaustasoa koskevaan kansainväliseen vertailuselvitykseen, joka kattaisi yli puolet Suomen edustustoista. Nyt tehdyn selvityksen mukaan edustustojen paikan päältä palkattu henkilöstö on työilmapiiriin, esimiesten lähestyttävyyteen ja yleisiin työoloihin pääsääntöisesti tyytyväinen. Jatkossa edustustot tarvitsevat enemmän ohjeistusta ja neuvoja muun muassa rekrytointeihin. Ministeriö on sitoutunut kehittämään pitkäjänteisesti edustustojen henkilöstön asemaa ja palvelussuhteen ehtoja sekä tarjoamaan mielekkäitä työtehtäviä selkein, kohtuullisin ja kilpailukykyisin ehdoin. Suomen ulkomaanedustuksessa työskentelee tällä hetkellä alle 1200 asemamaasta palkattua työntekijää. He edustavat noin 100 eri kansalaisuutta. Suomen kansalaisia heistä on noin joka kolmas.
Lentoajat lyhenevät Suomen hallitus esittää pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon (NEFAB) perustamista koskevan valtiosopimuksen hyväksymistä. Suomi, Latvia, Norja ja Viro allekirjoittivat sopimuksen kesäkuussa 2012 Tallinnassa. Sopimuksen tavoitteena on lisätä lentoturvallisuutta, vähentää ympäristöhaittoja ja alentaa kustannuksia. Tavoitteisiin päästään tehostamalla sopimusvaltioiden ilmatilan käyttöä muun muassa tarjoamalla mahdollisuus suoremmille lentoreiteille ja tehokkaammalle reittien käytettävyydelle. Lentoliikenteen
EXPATRIUM 76
tehokkuus vähentää polttoaineen kulutusta ja samalla myös hiilidioksidipäästöjä. Lentomatkustajille uudistuksen on tarkoitus näkyä lentoliikenteen täsmällisyyden parantumisena sekä matka-aikojen lyhentymisenä.
ME SUOMALAISET Miehet ja naiset työssään Miehen pöydällä on pino paperia. = todella paljon työtä Naisen pöydällä on pino paperia. = ei pysty järjestämään töitään Mies puhuu työtovereittensa kanssa. = neuvottelee uusista sopimuksista Nainen puhuu työtovereittensa kanssa. = taas juoruamassa Miehen työpöydällä on kuva hänen perheestään. = vastuuntuntoinen isä ja aviomies Naisen työpöydällä on kuva hänen perheestään. = perhe tärkeämpi kuin työ Mies ei ole työpöytänsä ääressä. = kokouksessa Nainen ei ole työpöytänsä ääressä. = wc:ssä Mies ei ole työpaikalla. = neuvottelu asiakkaan kanssa Nainen ei ole työpaikalla. = ostoksilla Mies on lounaalla naisesimiehensä kanssa. = saamassa ylennyksen Nainen on lounaalla miesesimiehensä kanssa. = heillä täytyy olla suhde Mies esittää oman kantansa esimiehelle. = määrätietoinen Nainen esittää oman kantansa esimiehelle. = itsepäinen Mies menee naimisiin. = haluaa vakiintua Nainen menee naimisiin. = tulee pian raskaaksi ja jättää työnsä Mies lähtee liikematkalle. = luo monia arvokkaita suhteita Nainen lähtee liikematkalle. = mitä hänen miehensäkin siitä sanoo Mies vaihtaa työpaikkaa saadakseen parempipalkkaisen työn. = käyttää mahdollisuutensa hyväkseen Nainen vaihtaa työpaikkaa saadakseen parempipalkkaisen työn. = naisiin ei voi koskaan luottaa
13
AJASSA
ME SUOMALAISET Uusi kurssi English for rally drivers 2 credits ENGRALLY2CR Teacher Lect. vöörldtsamppion T. Makinen Aim Tu löön hautu sei tat to reis vos kuud bat to front suspendöös veö proukken. Änd provaid miins tu sei tät vi meid fjuu misteiks and lost kapol ou sekonds.
Norja-koiran matka Norjasta Suomeen tuotavien koirien ekinokokkilääkitystä ei enää vaadita. Muutos johtuu siitä, että Norja on nyt saanut virallisesti myyräekinokokista (Echinococcus multilocularis) vapaan aseman. Norja on tiedottanut muutoksesta heinäkuussa. Myyräekinokokki on heisimatoihin kuuluva, eläimistä ihmisiin tarttuva loinen, jota ei esiinny Suomessa. Tartunta voi olla ihmiselle kohtalokas. Kun tuontivaatimuksia
noudatetaan pystytään Suomen hyvä tautitilanne ylläpitämään ja suojaamaan sekä ihmisiä että eläimiä. Muiden maiden osalta lemmikkien matkustussäädökset pysyvät samoina. Jos koira tuodaan Suomeen Ruotsin tai muiden maiden kuin Norjan, Maltan, Ison-Britannian tai Irlannin kautta, vaaditaan ekinokokkilääkitys edelleen.
Contents Pronaunsiessön; vokapuläri inttöräkting soussöli vil to mekaniks and kou draivers. Students N-kruup • vöörldsiiries draivers from ool passiböl tiims. Draivöös huu häv teikken to koursiis Inglis for mekaniks and Inglis for foomjula van draivöös käänt partissipeit tis kourse. Schedule Tis is ö full siison kourse. Juu mast partissipeit tu ool tö spesöl steitsiis. Evaluation Vii vill put juu intu ö riöl ralli tiim and if juu dount get biitten ap, juu häv paassd tis kourse. Vii vill oolsou folou joor koo'oopereissön vit joor koudraiver. Evri äksident vill affekt joor kreid negativli.
14
EU-ajoneuvot syyniin Euroopan komissio ehdottaa tiukennuksia ajoneuvojen mm. määräaikaisiin katsastuksiin unionin alueella. Tavoitteena on saada yhtenäistettyä eri jäsenmaiden tarkastusmenettelyjä ja vaatimustasoa sekä parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja. Ajoneuvojen teknisten vikojen on arvioitu olevan unionin alueella merkittävä onnettomuuksien syy. Komissio laajentaisi
määräaikaiskatsastukset koskemaan pakollisina myös kaikkia L-luokan ajoneuvoja (mopoja, moottoripyöriä ja mopoautoja sekä 40 km/h nopeuden ylittäviä traktoreita). Ajoneuvojen matkamittarilukeman manipulointi edellytettäisiin rangaistavaksi. Jäsenvaltioilta edellytettäisiin myös sähköistä ajoneuvorekisteriä, jossa olisi oltava myös katsastusta koskevat tiedot.
EXPATRIUM 76
NIMIPÄIVÄT TUNNISTE
SUOMALAISIA NIMI- JA JUHLAPÄIVIÄ LOKA-JOULUKUUSSA 2012 LOKAKUU
MARRASKUU
JOULUKUU
VIIKKO 40 1 Ma_Rauno, Rainer, Raine, Raino 2 Ti_ Valio 3 Ke_ Raimo 4 To_ Saija, Saila, Frans 5 Pe_ Inkeri, Inka 6 La_ Pinja, Minttu 7 Su_ Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita, Birgitta
1 To_ 2 Pe_ 3 La_ 4 Su_
1 La_ Oskari 2 Su_ Anelma, Unelma. 1. adventtisunnuntai
VIIKKO 41 8 Ma_Hilja 9 Ti_ Ilona 10 Ke_ Aleksi, Aleksis. Aleksis Kiven päivä. Suomalaisen kirjallisuuden päivä. 11 To_ Otso, Ohto 12 Pe_ Aarre, Aarto 13 La_ Taina, Tanja, Taija 14 Su_ Elsa, Else, Elsi VIIKKO 42 15 Ma_Helvi, Heta 16 Ti_ Sirkka, Sirkku 17 Ke_ Saana, Saini 18 To_ Satu, Säde, Luukas 19 Pe_ Uljas 20 La_ Kauno, Kasperi, Jasper, Jesper 21 Su_ Ursula VIIKKO 43 22 Ma_Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette 23 Ti_ Severi 24 Ke_ Rasmus, Asmo. YK:n päivä 25 To_ Sointu 26 Pe_ Niina, Nina, Amanda, Ninni, Manta 27 La_ Helli, Hellin, Hellä, Helle 28 Su_ Simo. Kesäaika päättyy VIIKKO 44 29 Ma_Alfred, Urmas 30 Ti_ Eila 31 Ke_ Arto, Arttu, Artturi
Pyry, Lyly Topi, Topias Terho. Pyhäinpäivä. Hertta
VIIKKO 45 5 Ma_Reima 6 Ti_ Ruotsalaisuuden päivä. Kustaa Aadolfin päivä. 7 Ke_ Taisto 8 To_ Aatos 9 Pe_ Teuvo 10 La_ Martti 11 Su_ Panu. Isänpäivä. VIIKKO 46 12 Ma_Virpi 13 Ti_ Kristian, Ano 14 Ke_ Iiris 15 To_ Janina, Janika, Janita, Janette 16 Pe_ Aarne, Aarno, Aarni 17 La_ Eino, Einari 18 Su_ Tenho, Max, Jousia VIIKKO 47 19 Ma_Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabet, Elise 20 Ti_ Jari, Jalmari. Lapsen oikeuksien päivä 21 Ke_ Hilma 22 To_ Silja, Selja 23 Pe_ Ismo 24 La_ Lempi, Lemmikki, Sivi 25 Su_ Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, Kaarina, Kaisu, Riina, Katariina, Katriina VIIKKO 48 26 Ma_Sisko 27 Ti_ Hilkka 28 Ke_ Heini, Kaisla 29 To_ Aimo 30 Pe_ Antti, Antero, Atte
VIIKKO 49 3 Ma_Meri, Vellamo 4 Ti_ Airi, Aira 5 Ke_ Selma 6 To_ Niilo, Niko, Niklas, Niki, Nikolai. Itsenäisyyspäivä 7 Pe_ Sampsa 8 La_ Kyllikki, Kylli. Jean Sibeliuksen päivä. Suomalaisen musiikin päivä 9 Su_ Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka. 2. adventtisunnuntai VIIKKO 50 10 Ma_Jutta 11 Ti_ Tatu, Daniel, Taneli 12 Ke_ Tuovi 13 To_ Seija 14 Pe_ Jouko 15 La_ Heimo 16 Su_ Auli, Aulikki, Aada. 3. adventtisunnuntai VIIKKO 51 17 Ma_Raakel 18 Ti_ Aapo, Rami, Aappo 19 Ke_ Iiro, Iisakki, Iikka, Isko 20 To_ Benjamin, Kerkko 21 Pe_ Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo. Talvipäivänseisaus 22 La_ Raafael 23 Su_ Senni. 4. adventtisunnuntai VIIKKO 52 24 Ma_Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina 25 Ti_ Joulupäivä 26 Ke_ Tapani, Teppo, Tahvo. Tapaninpäivä 27 To_ Hannu, Hannes, Hans 28 Pe_ Piia. Viattomien lasten päivä 29 La_ Rauha 30 Su_ Taavetti, Taavi, Daavid VIIKKO 1 31 Ma_Sylvester, Silvo
Nimipäivät © Helsingin yliopisto
EXPATRIUM 76 69
15
PUOLISO
Puolison tärkeä rooli TEKSTI RIIKKA MANNELIN, KPMG
n Ulkomaankomennusten onnistumisessa keskeinen merkitys on puolisolla ja hänen sopeutumisellaan uuteen ympäristöön. Sitä tukee osallistuminen päätöksentekoon siitä, lähdetäänkö komennukselle vai ei. Komennus onnistuu, jos puolisollakin asenne on kohdallaan, motivaatio on hyvä ja hän pystyy rakentamaan omat sosiaaliset verkostonsa uudessa asuinmaassa.
K
PMG tekee vuosittain kansainvälisen ulkomaankomennuspolitiikkoihin ja -käytäntöihin liittyvän kyselyn yrityksille ja julkaisee sen tulokset (GAAP Survey*). Vuoden 2012 kyselyn tuloksista nousi esille perhekäsitteen merkityksen laajentuminen. Vielä vuosituhannen vaihteessa
16
suurin osa yrityksistä määritteli perheeksi komennuslaisen aviopuolison ja lapset. Uusimman kyselyn tulokset osoittavat, että yli puolet vastanneista lukee perheeseen kuuluvaksi myös eri sukupuolta olevat avopuolisot. Puolet yrityksistä määrittelee myös samaa sukupuolta olevan avopuolison osaksi perhettä, kun vielä reilu 10 vuotta sit-
ten vain 17 % yrityksistä teki näin. Syynä perhekäsitteessä tapahtuneeseen muutokseen on muun muassa kilpailuedun lisääminen mahdollistamalla erityyppisissä suhteissa elävien avainhenkilöiden lähdön ja perheen mukaan ottamisen komennuksille.
EXPATRIUM 76 75
PUOLISO
”Puolet yrityksistä määrittelee myös samaa sukupuolta olevan avopuolison osaksi perhettä, kun vielä reilu 10 vuotta sitten vain 17 % yrityksistä teki näin.”
Asenne auttaa sopeutumisessa
Samalla kun komennukselle lähtevien puolisoiden lukumäärä kasvaa, tulisi entistä enemmän nostaa esille puolison roolin, sopeutumisen ja motivaation merkitystä komennuksen aikana. Tutkimuksissa on todettu, että merkittävin yksittäinen tekijä komennusten epäonnistumiselle on puolison tai perheen sopeutumattomuus. Koska lasten sopeutuminen riippuu pitkälti vanhempien sopeutumisesta, nousee puolison sopeutumisen merkitys erityisasemaan. Copeland ja Norell (2002) ovat tutkimuksessaan todenneet, että puolison vaikutusmahdollisuuksilla lähtöpäätöksen tekemiseen on tärkeä merkitys suhtautumisessa lähtöön ja myöhempään sopeutumiseen. Päätöksentekoon osallistumisella ei sinällään helpota tai vaikeuta kohdemaahan sopeutumiseen, mutta se vaikuttaa asenteeseen. Asenteen muotoutumiseen positiiviseksi tai negatiiviseksi vaikuttaa se, kokeeko puoliso päätöksen omakseen vai kokeeko hän toteuttavansa jonkun muun tekemää päätöstä. Positiivisella asenteella lähteminen lisää todennäköisesti motivaatiota sopeutumiseen ja vastoinkäymistenkin hetkellä halukkuus pysyä yhteisessä päätöksessä on suurempi.
Puolison roolin muuttuminen
Komennukselle lähtemisen myötä perheen sisäiset roolit saattavat muuttua merkittävästikin (Copeland & Norell, 2002.) Puoliso on komennukselle
EXPATRIUM 76 75
lähdettäessä usein hyvin erilaisen tilanteen edessä kuin komennuslainen. Puoliso saattaa jättää uransa ja jäädä kotiin, jolloin uuden maan lisäksi edessä on myös täysin uudenlaisen roolin löytäminen ja omaksuminen. Puolison haasteena on määrittää, millainen hänen roolinsa on, mitä häneltä oikeastaan odotetaan ja millaiseksi hän haluaa roolinsa muodostuvan ilman että hän hukkaa itsensä ja unohtaa omat tarpeensa. On ensiarvoisen tärkeää, että puoliso viihtyy uudessa roolissaan ja kokee sen omakseen. Uuden roolin omaksuminen vaatii määrittelyä sen suhteen mitä itse haluaa ja mitkä toisaalta taas ovat muiden odotukset. Tärkeää on, että puoliso on sinut roolinsa kanssa, oli se sitten kotiäiti tai -isä, edustuspuoliso, opis-
“Tärkeää on, että puoliso on sinut roolinsa kanssa, oli se sitten kotiäiti tai -isä, edustuspuoliso, opiskelija, oman uran luominen uudelleen, osa-aikatyöntekijä tai mikä tahansa muu.”
MAAILMANLAAJUINEN KPMG KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on muuttaa tietoa arvoksi asiakkailleen, henkilöstölleen ja pääomamarkkinoille. Palvelutarjontaamme kuuluvat tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalvelut. Toimimme lähes 150 maassa reilun 140 000 asiantuntijan voimin. Toiminnassamme hyödynnämme KPMG:n maailmanlaajuista asiantuntijaverkostoa. KPMG:n People Services - yksikön palvelutarjonta kattaa ulkomaankomennusten elinkaaren kaikki vaiheet sekä Suomesta ulkomaille lähtevien että ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden osalta. Yksikön palveluihin kuuluvat muun muassa komennusten ulkoistaminen, politiikat ja prosessit, sopimukset, verolaskelmat/kustannusarviointi, vero-, eläke- ja sosiaaliturvakysymykset sekä työlupa-asiat. Tarjoamme asiakkaillemme myös ulkomaankomennusvalmennuksia sekä perinteistä relocationpalvelua. Tarjoamme verotukseen liittyviä palveluita myös yksityishenkilöille ja avustamme esimerkiksi perintö- ja lahjaverotuksessa, sijoitustoiminnan verokysymyksissä ja perhevarallisuuden suunnittelussa.
17 17
PUOLISO
”Tutkimuksessa on todettu, että erityisesti pitkällä aikavälillä ystävät ovat puolison sopeutumisen kannalta tärkeämpi viiteryhmä kuin oma perhe.” kelija, oman uran luominen uudelleen, osa-aikatyöntekijä tai mikä tahansa muu. Se, millainen rooli puolisolla on ja viihtyykö hän roolissaan, vaikuttaa puolison motivaatioon ja sen säilymiseen hyvänä.
Verkostot avainasemassa
Oman roolin tunnistamisen ja löytämisen lisäksi komennuksen aikana sosiaalisten verkostojen ja ystävien kautta saatu yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää. Samoin tunne siitä, ettei ole yksin, parantaa sopeutumista ja todennäköisesti lisää myös motivaatiota ja viihtymistä. Sosiaaliset verkostot palvelevat montaa eri tarkoitusta. Niiden kautta erityisesti puoliso voi vaikkapa purkaa tunteitaan, saada käytännön neuvoja ja apua sekä osallistua sosiaaliseen toimintaan. Sosiaalisten verkostojen kautta voi tutustua esimerkiksi paikallisiin, jotka osaavat auttaa
18
käytännön asioissa ja saada ystäviä, joiden kanssa keskustella syvimmistä tunteista. Sosiaaliset verkostot ovat toki tärkeitä myös komennuslaiselle. Tutkimuksessa (Copeland & Norell, 2002) on todettu, että erityisesti pitkällä aikavälillä ystävät ovat puolison sopeutumisen kannalta tärkeämpi viiteryhmä kuin oma perhe.
Haasteet yrityksille
Erilaisten perheyksikköjen lisääntyminen komennuksilla haastaa yritykset miettimään puolisoille tarpeellisia tukimuotoja. Selvää on, että jo lähtövaiheessa puolison osallistumismahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota ja näin tukea positiivisen asenteen syntymistä lähtöön. Näin yritys voi tukea puolison motivaatiota myöhemmässä vaiheessa ja samalla edesauttaa komennuksen onnistumista. Muitakin toimenpiteitä tarvitaan ja puolison motivaation ja positiivisen asenteen ylläpitäminen myös komennuksen aikana on olennaista. Yritysten tuki sosiaalisten verkostojen löytämiselle ja luomiselle on myös tärkeää. Yritysten tarjoaman tuen avulla voitaisiin lisätä tilaisuuksia tai paikkojen määrää, joissa verkostoituminen on mahdollista. Mielessä on pidettävä myös se, että yritysten tuen tulisi toimia apuna puolison omalle aktiivisuudelle. Jokainen on viime
kädessä vastuussa omien sosiaalisten verkostojensa luomisesta ja ylläpitämisestä. Tärkeää on selvittää millä tavoin komennukselle puolison roolissa lähteviä miehiä voidaan parhaiten tukea tai millaisia haasteita samaa sukupuolta olevat parit voivat komennuksella kohdata ja miten näihin haasteisiin vastataan. n Kirjoittaja toimii KPMG:n People Services –yksikössä Global Mobility Advisorina.
LÄHTEET KPMG 2012. Global Assignment Policies and Practices Survey. KPMG:n vuosittain toteuttaman Global Assignment Policies and Practices Survey 2012 tulokset julkistettiin kesällä. Kyselyyn oli tulosten julkaisuun mennessä vastannut 577 yritystä, joista 36 kuuluu FORTUNE 100 ja 102 FORTUNE 500 yritysten joukkoon. Kysely on toteutettu vuosittain vuodesta 1999 lähtien. Copeland A. P. & Norell S. K., 2002. Spousal Adjustment on International Assignments: the Role of Social Support. International Journal of Intercultural Relations, vol. 26 (2002): 255–272.
EXPATRIUM 76
PUOLISO
Sopeutuva ja itsenäinen puoliso pärjää KOONNUT ANNA ISKALA
n Jokaisen puolisonsa perässä maailmalle muuttavan tulisi tehdä suunnitelma omista tavoitteistaan ulkomaanjakson ajalle. Se helpottaa oman roolin löytymistä ja hyväksymistä ja tekee elämästä mielekkään. Psykiatrinen sairaanhoitaja sekä terveystieteiden maisteri ja opettaja Päivi Kauppila antoi muitakin hyviä vinkkejä, joilla kotiin jäävän komennusaika onnistuu. Minkälaisessa elämäntilanteessa mietitte mahdollisuutta lähteä maailmalle? Asuimme Oulussa ja mieheni haki heti valmistuttuaan Etelä-Suomesta työpaikkaa, jossa olisi mahdollisuus päästä komennukselle ulkomaille. Elettiin vuotta 1998 ja olin lopettelemassa ensimmäistä opintovuottani Oulun yliopistossa. Kun mieheni sai hakemansa paikan, päätin suorittaa opintojani mahdollisimman paljon etäopintoina. Päätös Espooseen muuttoon oli yhteinen ja mieluisa molemmille. Suoritin opintoni hyvin reippaalla tahdilla gradua vaille valmiiksi. Kun viimeisinkin opetusharjoittelu oli ohitse, olin enemmän kuin halukas lähtemään mieheni perässä ulkomaille. Oliko lähtö sinulle itsestään selvää? Kyllä oli. Minä meistä olin jo pidemmän aikaa halunnut muuttaa ulkomaille. Kun palasin vuonna 1996 Erasmus-vaihdosta Suomeen, katselin syrjäsilmällä työpaikkoja ulkomailta joko aiemmalta alaltani sairaanhoitajana tai uudelta opiskelemaltani alalta terveydenhuollon opetuksesta ja hallinnosta. Sovimme, että kumpi ensiksi löytää työpaikan ulkomailta, ottaa sen vastaan. Toinen lähtisi perässä heti kun pystyy.
EXPATRIUM 76
Minkälaista elämä oli ensimmäisessä komennusmaassa? Kun lähdin joulukuussa 1999 mieheni matkassa Espanjaan, opintoni olivat yhä kesken ja seuraavalle keväälle oli vielä sovittuna hallinnon alan harjoittelu. Halusin saada tutkinnon valmiiksi. Kun olin saanut haluamani harjoittelupaikan, järjestin Espanjassa olemiseni siten, että palasin vielä Suomeen suorittamaan harjoittelun.
Sen aikana tulin hetkittäin vähän epävarmaksi Espanjaan palaamisen vuoksi, sillä olin haaveillut jatkavani perustutkinnon jälkeen suoraan jatkoopiskelijaksi ja harjoittelupaikkani olisi mahdollistanut tämän oikein hyvin. Olisin mahdollisesti voinut tehdä väitöskirjaani siellä työskennellessäni. Harjoitteluni aikana mieheni sai kuitenkin uuden komennuksen ja nyt Ranskaan.
Kauppilat lomailivat poikkeuksellisen viileässä huhtikuussa Saint-Jean-de-Luzissa eteläisessä Ranskassa. Kuvassa koko perhe: Emil (vas.), Kia, Petri, Päivi ja Oskar.
19
PUOLISO
MISTÄ ON KOMENNUSPUOLISO TEHTY? Puolison tulisi olla: - Itsenäinen. Pystyy tekemään päätöksiä itsenäisesti, koska aina ei ole aikaa eikä mahdollisuutta neuvotella työssä käyvän puolison kanssa. - Pitkäjänteinen. Kykenee suunnittelemaan ja hahmottamaan elämää pidemmillä aikaväleillä. - Omatoiminen. Pystyy etsimään itselleen mieluisia aktiviteettejä, olivat ne sitten työ, opiskelu tai harrastus. - Riippumaton. Kun on aktiivisesti mukana jossakin, ei ole täysin toimeton eikä riippuvainen puolisostaan. - Rohkea. Tiettyä rohkeutta hakeutua ihmisten pariin, eikä vaan jäädä kotiin pölyjä pyyhkimään. - Muutoksensietokykyinen. Eduksi on kyky sietää alituiseen muuttuvia tilanteita ja epävarmuutta, sillä mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. - Yksinäisyyden sietäminen. Ei tarvitse ympärilleen jatkuvasti toisia ihmisiä: sukua, perhettä ja ystäviä. Komennukselle lähtijä kokee yksinäisyyttä väistämättä muodossa tai toisessa. Ottiko puolisosi työnantaja sinut huomioon lähtöä suunnitellessanne? Lyhyemmillä komennuksilla, kuten Espanja, puolison työnantaja ei huomioinut mitenkään. Toki tietysti sen verran, että lennot ja asunto olivat kahdelle. Ennen Ranskan komennusta työnantaja vaati psykologisissa testeissä ja haastattelussa käymistä. Se tuntui, jos nyt ei ahdistavalta, niin arvioitavana olemiselta. Tuntui että epäiltiin ettemme ole itse riittävän kypsiä tai hyviä tai varmoja tekemään päätöstä lähtemisestä. Koin ne turhiksi. Tilanteessa, jossa puoliso ei ole hirveän varma asiasta tai halukas lähtemään, haastattelu ja testaukset ovat
20
tarpeen. Omasta kokemuksestani asia muuttokiireessä tuntui lähinnä ylimääräiseltä. Jäinkin puolivakavissani miettimään, voidaanko muuttoni vielä estää, jos en osoittautuisikaan kelvolliseksi. Mielestäni testaamisen sijaan haastattelu ja lisäksi joko yksilö- tai ryhmäkeskustelu toisten samassa lähtötilanteessa olevien kanssa olisi ollut antoisampi ja tarkoituksenmukaisempi. Ymmärsin kuitenkin, että työnantaja ottaa aina riskin, kun puoliso lähtee mukaan, eikä halua tehdä riskisijoitusta. Tästä johtuen on tärkeää tietää, millä motiivilla ja erityisesti vapaaehtoisuudella puoliso on lähdössä mukaan. Kuinka pitkäksi komennuksenne oli tarkoitettu? Ranskan komennus oli tarkoitettu vuoden mittaiseksi. Meille oli kuitenkin itsestään selvää että ollaan pidempään, jos niin tarjotaan. Minua tosin houkuttelivat jatko-opinnot ja pääsy työelämään, mutta ajattelimme, että ne ehtii myöhemminkin. Tärkeämpää oli tilaisuus asua ulkomailla ja elää erilaista elämää. Meille tarjottiin mahdollisuutta jäädä vielä vuodeksi, joten tartuimme välittömästi tilaisuuteen. Suomeen paluu ei ollut ollut missään vaiheessa ollut edes ajatusten tasolla vaihtoehtona. Missä olette ehtineet asua? Espanjan talven 1999-2000 jälkeen olimme Ranskassa keväästä 2000 kevääseen 2001. Tuona aikana tein graduni ja valmistuin yliopistosta. Suoritin myös ylimääräisen sivuaineen opintoja Jyväskylän yliopistoon, koska tuolloin ajatuksena oli vielä paluu Suomeen ja työelämään sekä jatko-opintoihin. Keväällä 2001 meidät lähetettiin osaksi vuotta Marokkoon. Keväällä 2002 oli tarkoitus lähteä joko Kreikkaan tai Ruotsiin, mutta sitten puolisolleni tarjottiin Ranskasta paikallista sopimusta. Perhe oli kasvamassa esikoisella juuri samaan aikaan, joten päätimme jäädä Ranskaan. Vuoden
pätkät lasten kanssa eri maissa eivät houkutelleet. Sillä tiellä ollaan. Oletko harkinnut työelämään siirtymistä? Se on tulossa vasta nyt ajankohtaiseksi, kun lapset ovat kasvaneet. Esikoistytön jälkeen syntyivät kaksospojat vuonna 2004. Koska puoliso on matkustanut työn vuoksi ja tehnyt pitkää päivää, se että olen kotona, on ollut meidän perheelle paras ratkaisu. Kun kaksoset menivät kouluun, pelkkä kotiäitiys alkoi kyllästyttää. Hain ja tulin valituksi vuonna 2008 Pariisin Suomi-koulun puheenjohtajaksi ja sittemmin myös opettajaksi. Vuotta aiemmin olin ollut jo johtokunnassa. Hallinto- ja opetusalan koulutusta en halunnut jättää kokonaan käyttämättä, ja Suomi-koulu mahdollistaa kosketuksen työelämään. Tavoitteenani on siirtyä muutaman vuoden kuluttua täysipäiväisesti työelämään. Jatkan toistaiseksi Suomi-koulussa sekä pidän yhdessä suomalaisen aivotutkijan, Pia Oryn kanssa ulkosuomalaisille suunnattuja keskusteluiltoja kielen oppimisesta ja kulttuuriadaptaatiosta. Olemme pitäneet neljä keskusteluiltaa Pariisissa ja seuraava on 19.10. Brysselin Merimieskirkolla Belgiassa. Mitä puolisolta vaaditaan komennuksella? Puolison on mielestäni tärkeää olla sinut itsensä kanssa. On kyettävä hyväksymään se, että huolimatta siitä mitä tekee, mitä arvostaa ja miten on tottunut käyttäytymään, sinut kyseenalaistetaan ulkomailla. Joskus tuntuu että aina tekee asiat asuinmaan ihmisten mielestä, jos nyt ei väärin, niin ainakin oudosti. On mukauduttava aina kulloiseenkin tilanteeseen ja oltava hyvin sopeutumiskykyinen ja joustava, mutta ei suinkaan työssä käyvän puolisonsa vuoksi uhrautuva. Komennuslainen keskittyy pääasiassa työhönsä, vaikka onhan toki muutakin elämää. Mutta uusi työ ja uudet työyhteisöt vaativat veronsa, eikä voi enää vaatia, että hän EXPATRIUM 76
PUOLISO
jaksaisi illat viihdyttää ja lohduttaa kotimaata, Suomessa olevaa sukua ja ystäviään ikävöivää puolisoaan. Eduksi on, jos pystyy ottamaan uudet maat, ihmiset ja tilanteet avoimesti vastaan, eikä takerru entiseen elämään Suomessa.
Tukea tulisi saada ulkomailla olemisen eri vaiheissa. Koska ihmiset sopeutuvat hyvin eri tahdissa, olisi parempi, ettei tuen saatavuuteen olisi ennalta määrättyä kaavaa. Olisin itse tarvinnut tukea enem-
Minkälaista tukea yritys voisi antaa lähtöä suunnitteleville? Jos mukaan lähtevä puoliso ei ole aiemmin asunut ulkomailla, voi ennen lähtöä olla tarpeen valottaa ulkomailla asumisen realiteetteja: yksinäisyys, erillisyyden kokemukset suhteessa valtaväestöön, tukiverkostojen puute ja elämänrytmin erilaisuus, pitkät työpäivät ja erilainen työkulttuuri. Kulttuurisokin tiedostaminen sekä sen eri vaiheiden läpikäyminen on tärkeää. On hyvä tietää, mistä voi hakea apua, jos tuntuu ettei yksin jaksa. Erityisen merkittävänä koen yrityksen tarjoaman kohdemaan kielikurssituksen, sillä kielitaito on tärkeää integroitumisessa ja uusien sosiaalisten suhteiden luomisessa. Kielitaidottomalle kielikurssi olisi tarpeen jo ennen lähtöä, jotta pääsee heti kiinni arkeen ja on mahdollisimman omatoiminen, eikä jää riippuvaiseksi relocation-palveluista. Yrityksen tarjoamassa etukäteisvalmennuksessa olisi hyvä pohtia puolison roolin muuttumista, jos tämä on ollut aiemmin tiiviisti kiinni työelämässä. Kun menettää ammatin ja koulutuksen tuoman sosiaalisen statuksen, on vain rouva tai jonkun äiti. Itselleni se oli kovahko paikka. Minulle on tärkeää että minulla on myös oma ammatillinen rooli, vaikka en vielä täysipäiväistä palkkatyötä teekään.
PUOLISONA ULKOMAILLA
Entä jo maailmalla oleville? Yrityksen tarjoaman avun tulisi olla pidempiaikaista kuin pelkkää lähtötilannetta kattavaa. Hyvä ja toimiva apu saattaisi olla vertaistukihenkilö. Itse saman kokenut osaa auttaa paremmin. Komennuksilta palanneet sopisivat tähän oikein hyvin. Olisi hyvin tärkeää, että mukana muuttanutta puolisoa kuunneltaisiin.
3. Ura katkolla Mukana seuraavan puolison urakuviot muuttuvat tai pysähtyvät tai ura jää kokonaan luomatta. Kun työeläkettä ei kartu, voi huomata jäävänsä täysin ilman eläkettä. Pitkään työelämästä poissa olleen työllistyminen saattaa olla vaikeaa.
EXPATRIUM 76
PUOLISON MUISTILISTA
mänkin siinä vaiheessa, kun jäimme paikallisella sopimuksella Ranskaan ja lapsi syntyi. Kulttuurisokki iski oikeastaan vasta tuossa täysin uudessa elämäntilanteessa, kun rooli ja arki muuttuivat ja tuli vastuu lapsesta. n
5 parasta asiaa 1. Itsensä kehittäminen Tilaisuus pidempiaikaiseen ulkomailla oloon ja tutustuminen pintaa syvemmältä maan tapoihin, kulttuuriin ja sen ihmisiin. Nyt, kun lapset ovat koululaisia, enkä ole säännöllisessä palkkatyössä päivisin, on aikaa tavata ystäviä. Voi myös tehdä itseä kiinnostavia juttuja, joihin ei muussa elämäntilanteessa olisi aikaa. 2. Kielitaito Oma kielitaito paranee. Lapsetkin oppivat useampia kieliä. 3. Itseluottamus Oppii selviytymään oudoissakin olosuhteissa ja keksimään luovia ratkaisuja tilanteista selviämiseksi. Kun huomaa että selviää, tuntuu itsestä vielä paremmalle! 4. Avarakatseisuus Oppii näkemään erilaisia tapoja toimia ja elää. Omat tavat joutuu välillä kyseenalaistamaan ja niissä erottaa sekä hyviä että huonoja puolia. Näkee elämää laajemmassa perspektiivissä ja tulee itse ajattelumaailmaltaan avoimemmaksi. Hyväksyy sen, että asioita voi tehdä monella eri tavalla, vaikka lopputulos on jokseenkin sama. 5. Sosiaalisuus Sosiaalinen elämä tuo mukanaan uusia erimaalaisia ystäviä. On rikkaus saada tutustua erilaisiin ihmisiin.
5 ikävintä asiaa 1. Jatkuva muutos Alati muuttuvat tilanteet ja se, ettei ole täysivaltaista mahdollisuutta tehdä itseään koskevia päätöksiä. Elämä rakennetaan miehen liikkuvan työn ehdoilla. Komennusten pituudet ja kohteet muuttuvat lyhyelläkin varoitusajalla, jolloin puolison on vain seurattava mukana vaikka ei olisikaan juuri sillä hetkellä halukas vaihtamaan maata ja aloittamaan elämää taas nollapisteestä. 2. Raskas vastuu Päävastuu lapsista ja kodista kasautuu kotona olevan puolison harteille. Sukulaisten ja ystävien turvaverkostot puuttuvat käytännössä kokonaan ja komennuslaisen työ on aikaa ja energiaa vaativaa.
4. Riippuvuus Taloudellinen ja toisinaan sosiaalinenkin riippuvuus puolisosta. 5. Identiteetti Oma yksilöllinen rooli ja paikka yhteiskunnassa hiipuvat tai häviävät. Asuinmaan kulttuurista riippuen muuttuu enemmän ja vähemmän vain toisen puolisoksi.
21
ELÄMÄNMUUTOS
Sukeltaminen kun harrastuksesta tulee uusi työ TEKSTI JUKKA LAIKARI
n Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta haaveilee elämänmuutoksesta. Moni unelmoi kiireettömästä elämästä ja oravanpyörästä pois hyppäämisestä. Osa haikailee myös kokonaan uudesta ja erilaisesta työstä ehkä uudessa ja erilaisessa ympäristössä.
E
lämänmuutos on muodissa. Asiasta kertoo myös se, että Google antaa sanalla elämänmuutos 94 000 osumaa. Sen sijaan esimerkiksi hakusana virkamiesura tuottaa vain 4500 ja urasuunnittelukin vain 44 500 osumaa. Jostain niitä isommasta on siis kysymys virkamiesten kansoittamassa Suomessakin. vaihteessa suurin osa yrityksistä määritteli perheeksi komennuslaisen aviopuolison ja lapset. Uusimman kyselyn tulokset osoittavat, että yli puolet vastanneista lukee perheeseen kuuluvaksi myös eri sukupuolta olevat avopuolisot. Puolet yrityksistä määrittelee myös samaa sukupuolta olevan avopuolison osaksi perhettä, kun vielä reilu 10 vuotta sitten vain 17 % yrityksistä teki näin. Moni vaihtaa elämänsä aikana ainakin kerran kokonaan uraa ja ammattia. Päällä tekeminen vaihtuu yhä useammin käsillä tekemiseen. Mainostoimistojohtajasta tulee joogaopettaja, teknologiayhtiössä uran luoneesta elämänhallintaa opettava life coach, head hunterista sukelluskouluttaja, virkamiehestä taitelija, opettajasta reflexologi, yritysjohtajasta veneenrakentaja ja myyntimiehestä eräopas.
22
EXPATRIUM 76
ELÄMÄNMUUTOS
Tie ammattiin
H
elsingin Sukelluskeskus on Suomen suurimpia sukelluskouluttajia. Sukelluskeskusta johtava ja itsekin sukeltajia kouluttava Tiina Puhakainen kertoo, minkälainen on sukeltajan tie ammattiin PADI:n koulutusohjelmassa. – Open Water Scuba Instructor on sukelluskouluttajan perustutkinto, sitä vaativampi on Specialty-erikoiskurssien kouluttaja. Master Instructor -luokituksen saa kun on kouluttanut 100 kurssia, Tiina Puhakainen kertoo. Sukelluskouluttajalta vaaditaan vähintään 100 sukellusta itseltään, jotta hänen omat sukellustaitonsa olisivat riittävän hyvät ennen kuiden opastamista. – Lisäksi sanoisin, että kaikki sukelluskeskuksen tai erikoisliikkeen tehtävät, erityisesti asiakaspalvelu, valmistavat myös sukelluskouluttajan töihin. Niissä oppii toimimaan hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa, samoin kuin kouluttaessa. Tiinan mukaan työn ohella tehtynä sukelluskouluttajan perustutkintoon saakka aikaa kannattaa varata Suomen olosuhteissa parisen vuotta. – Kurssit pystyy kyllä käymään nopeamminkin, mutta tällöin ei ehdi välttämättä saada tarpeeksi sukelluskokemusta. Suomessa talvi vie kuitenkin suuren osan vuodesta. Ulkomailla, kun sukeltamaan pääsee vaikka joka päivä, kurssit kouluttajaksi asti saa aika helposti tehtyä vuoden aikana. Kaikkiin kursseihin yhteenlaskettuna Open Water Scuba Instructoriin saakka tulee varata noin 5000 euron budjetti. Siihen sisältyy joitakin Suomessa tähdellisiä erikoiskursseja, kuten esimerkiksi kuivapukukurssi. – Omiin sukellusvarusteisiin kannattaa varata noin 3000 euroa. Tuosta summasta noin 1000 euroa menee
EXPATRIUM 76
Suomessa tarpeelliseen kuivapukuun.
Kouluttajan tulee olla perusterve
Harrastajalle riittää hyvä perusterveys ja kohtuullinen kunto. Ammattilaispuolella vaaditaan erikseen sukelluslääkärin todistus siitä, ettei sukeltajalla ole terveydellistä estettä laitesukellukselle. Hyvä kouluttaja on ulospäin suuntautunut ja sosiaalisesti taitava. – Eikä pieni rohkeuskaan ole pahitteeksi. Matkoilla tulee usein tilanteita, joissa improvisointikyvylle on käyttöä. Lisäksi on hyvä omata pitkä pinna ja empaattisuutta, Tiina luettelee hyvän kouluttajan ominaisuuksia. Yksi sukeltamisen rasite Suomessa on allasvuorojen aikataulu. Koska sukeltajat harjoittelevat paljon yleisissä uimahalleissa, heidän vuoronsa alkavat vasta uintiajan jälkeen. Myöhään alkava iltavuoro saattaa päättyä vasta klo 24 tai jopa myöhemmin. Mutta jos motiivia riittää, parin vuoden puurtamisen tuloksena voi taskussa olla Open Water Scuba Instructor –tutkinto, jolla aukeavat ovet kaikkialle maailmaan. – PADI:n sivuilta voi oikeastaan valita mihin maahan haluaa lähteä, työpaikkoja on satoja, ellei tuhansia koko ajan tarjolla. Lisäksi suomalainen ammatti- ja kielitaito ovat erittäin arvostettuja maailmalla, Tiina vakuuttaa. – Useat kouluttajat kiertävätkin maailmaa sesonkien mukana, siirtyen esimerkiksi Egyptin ja Thaimaan välillä vuodenajasta riippuen. Sukellus on viime aikoina kasvattanut suosiotaan hurjasti, joten kouluttajilla eivät lopu työt kesken.
Kouluttaja voi erikoistua
– Sukellusammattilaisillakin on muutamia erikoistumisaloja. Joku kiinnostuu enemmän tekniikkasukelluksesta, toinen taas suljetun kierron eli rebreather –laitteista, sanoo Tiina. Lisäksi erilaisten erikoiskurssien kysyntä ja tarjonta lisääntyvät koko
ajan, joten myös niihin tarvitaan osaavia kouluttajia. Hyvä esimerkki tällaisista erikoiskursseista on luolasukellus. – Suomessa periaatteessa katto tulee vastaan vasta, jos haluaa ihan kouluttajien kouluttajaksi. Course Directoreiden määrä on rajoitettu, joten samalla alueella ei voi toimia samaan aikaan liian monta CD:tä, mutta maailmalla heillekin riittää töitä. Työnäkymät ovat siis hyvät ja työmarkkinana on koko maailma. Minkälaiselta sukelluskouluttajan palkkaus sitten näyttää? – Nätisti sanottuna kukaan ei ryhdy Suomessa sukelluskouluttajaksi rahan vuoksi. Täällä on pakko olla lisäksi joku "oikea työ”, pelkällä sukeltamisella ei elä. Ulkomailla tilanne taas saattaa olla kokonaan toinen. Esimerkiksi Thaimaassa, jossa pystyy sukeltamaan läpi vuoden, asiakkaita on enemmän kuin Suomessa ja elinkustannukset ovat alhaisemmat, joten kouluttajan palkalla saattaa tulla oikein mukavastikin toimeen, Tiina sanoo. n Tiina Puhakainen Helsingin Sukelluskeskus Oy Lauttasaarentie 15, 00200 Helsinki Puh. +358 (0)45 130 0805 helsinki@sukelluskeskus.fi
23
ELÄMÄNMUUTOS
8 VAIHETTA ELÄMÄNMUUTOKSEEN 1. Ole rehellinen. Tunnusta itsellesi rehellisesti, mitä haluat muuttaa. Älä kaunistele totuutta. 2. Kirjaa tavoitteesi. Näin saat elämänmuutokseen hiukan enemmän tavoitteellisuutta. 3. Suunnittele lopusta alkuun. Aloita lopputuloksesta. Suunnitelman ei tarvitse olla liian tarkka, mutta siinä pitää olla riittävästi välietappeja. 4. Kerro muutoksesta. Kerro edes jollekin suunnitelmastasi. Silloin tiedät, että kun mietit hanskojen lyömistä tiskiin, ainakin joku tietää sinun luovuttaneen. 5. Kartuta itseluottamusta. Omien tapojen muuttaminen on haastavaa. Mutta itseluottamusta voi lisätä lisäämällä pieniä hyviä asioita elämään. Pudota muutama kilo painoa, ryhdy liikkumaan kerran pari viikossa, pidä kasvispäivä. 6. Ensimmäinen askel helpoksi. Tee ensimmäinen askel itsellesi helpoksi. Ilmoittaudu vaikkapa sukelluskokeiluun ja ensimmäiselle kurssille. 7. Käynnistä henkinen muutos. Alku on aina hankalaa, joten tunnusta alkuvaikeudet, mutta jatka järjestelmällisesti eteenpäin. Huomaat pian, että matka etenee sittenkin. 8. Palkitse itsesi. Muutos koostuu monesta onnistuneesta askeleesta. Palkitse itsesi aina, kun saavutat yhden välietapin.
24
Elämänmuutoksen syytkin tuntuvat olevan samanlaisia. Vanha työpaikka häviää alta irtisanomisaallossa, alati kasvava kiire syö työmotivaation tai arki vain alkaa oikeasti maistua maksalaatikolta. Joku päätyy ratkaisuunsa sisäisen kutsumuksen tuloksena, ilman ulkoista painetta. Elämänmuutos saattaa onnistua vähän helpommin silloin kun uusi ammatti sattuu löytymään tutun harrastuksen parista. Jos haaveena on muutoksen lisäksi tehdä se ulkomailla tai ulkomaille, ilman perinteisiä turvaverkkoja, vaikeuskerroin voi olla suurempi.
Sukeltaminen tarjoaa kansainvälisen ammatin
Sukeltaminen on niitä harrastuksia, joista osalle tulee myös ammatti. Sen hyviä puolia on koulutuksen kansainvälisyys. Esimerkiksi Suomessa suositun PADI:n (Professional Association of Diving Instructors) koulutus on kaikkialla samanlainen. Tutkinto kelpaa siis ympäri maailmaa ja tiedot löytyvät PADI:n ylläpitämästä järjestelmästä. Sukelluksen etuna on moniin muihin urheilulajeihin verrattuna myös se, että se ei ole fyysisesti erityisen
EXPATRIUM 76
ELÄMÄNMUUTOS
L
”Hyvällä kunnolla toki pärjää paremmin, mutta sukeltamiseen, myös ammatikseen, riittää kunto, joka löytyy monelta oravanpyörässä aikuisvuotensa kipittäneeltä 40-50 vuotiaaltakin.”
EXPATRIUM 76
Hidasta tietä kouluttajaksi
atviassa pitkään asunut Petteri Pasanen on kouluttautunut sukelluksen opettajaksi ja kouluttanut sukeltajia Maltalla vajaan vuoden. - Olen toiminut yrittäjänä kohta 15 vuotta. Konsultin tehtävissä on tullut nähtyä ja koettua kaikenlaista, joten halusin vaihteeksi tehdä jotain ihan muuta, Petteri kertoo. Petteri aloitti sukeltamisen parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen hän on sukeltanut lomillaan aktiivisesti eri puolilla maailmaa. – Vuosien varrella olen käynyt vähitellen erilaisia sukelluskursseja, mutta kuitenkin ilman selkeää päämäärää ryhtyä kouluttajaksi. Apukouluttajatutkintoa tehdessäni moni ehti ihmetellä sitä, etten tee kouluttajatutkintoa loppuun. Itselleni se ei ollut ajankohtaista vielä silloin, sillä en vain ollut ajatellut sukeltamista työnä siinä vaiheessa, Petteri kertoo. Petteri sanoo päätyneensä kouluttajakurssille puolivahingossa lomatekemisen puutteessa. – Kurssin läpäistyäni minulle tarjottiin töitä kouluttajana ja ajattelin kokeilla. Tätä kokeilua on nyt kestänyt viisi kuukautta. Petterin mukana monet kouluttajina toimivat ovat määrätietoisesti kouluttautuneet sukelluskouluttajiksi.
– Oma tieni kouluttajaksi on hyvinkin erilainen. Olin parinkymmenen vuoden aikana sukeltanut noin 3000 huvisukellusta. Se on tavalliselle harrastajalle melko suuri määrä, etenkin kun suorinta tietä kouluttajaksi hakeutuvilla saattaa olla vain noin 100 sukelluksen kokemus. Olen tehnyt kursseja vuosien varrella yhden siellä, toisen täällä ja sukelluskokemuksen ansiosta tutkinnon suorittaminen ei ollut suurikaan ponnistus. Maltalla suurin osa koulun asiakkaista on italialaisia, saksalaisia ja ranskalaisia. Monet nuoret tulevat Maltalle kielikursseille ja he voivat valita sukelluskurssin yhtenä vaihtoehtona osaksi kielikurssin virallista ohjelmaa. - Eräs konkarikouluttaja sanoi minulle muutama vuosi sitten, että älä ryhdy kouluttajaksi, tapat hyvän harrastuksen. Hetken kuvittelin, ettei näin kävisi, mutta totuus on kuitenkin toinen. Vaikka työ on rankkaa – 12 tuntia päivässä 6 päivänä viikossa ja omat huvisukellukset jäävät vähälle – harrastus saa kokonaan uuden ulottuvuuden kouluttamisen myötä. Kun Petterin kausi Maltalla päättyy lokakuussa, hän lähtee sukelluslomalle Kaakkois-Aasiaan. – Nauttimaan sukeltamisesta ja asiakkaana olemisesta. n
25
ELÄMÄNMUUTOS
Sukeltamista ja vedenalaisia kuvia
V
edenalaisista valokuvistaan tunnettu Kimmo Hagman on asunut Egyptissä 13 vuotta ja toiminut niistä Colona-sukelluskeskuksen johtajana 12 vuotta. Viimeisen vuoden verran hän on pyörittänyt omaa aavikolle tehtäviin enduro-moottoripyöräretkiin erikoistunutta yritystään. Sen lisäksi hän vetää valokuvauskursseja itse järjestämillään sukellussafareilla. Ennen Egyptiä Kimmo ehti työskennellä Malediiveilla, jossa hän tarttui tarjoukseen sukelluskeskuksen avaamisesta Punaisellemerelle. Sukeltajien keskuudessa Punainenmeri ei juuri esittelyjä kaipaa. Se lukeutuu maailmaan parhaisiin sukellusvesiin; vesi on kirkasta, veden alla huima kirjo koralleja ja paljon muuta nähtävää. Aurinkoa riittää ja ilmasto on muutenkin hieno. Kun lento Suomesta kestää vain kuusi tuntia, viikon matkallakin ehtii paljon. – Päädyin sukelluksen pariin pääasiassa sen vuoksi, että se antoi mah-
26
dollisuuden tehdä hienoa työtä mukavissa paikoissa. Se tuntui aikoinaan kiinnostavammalta kuin perinteinen kahdeksasta viiteen –työpäivä. Kimmon sukellusasiakkaat ovat paljolti vuosien varrelta tutuiksi tulleita suomalaisia sukeltajia ja suomalaisten matkanjärjestäjien asiakkaita. – He haluavat olla mahdollisimman varmoja siitä, että palvelu toimii ja kaikki käytännön asiat sujuvat hyvin. Se ei ole aina itsestään selvää maailmalla, Kimmo kertoo. Vaikka sukeltamisesta on tullut Kimmolle työ jo kauan sitten, se on hänelle edelleen myös mieluinen harrastus. – Totta kai siitä tulee osittain myös palkka, mutta tykkään edelleen sukeltaa. Nyt kun olen siirtynyt enduropyörien pariin, sukeltaminen on muuttunut uudestaan enemmän harrastukseksi. Sukelluskeskuksen perustaneelle, sitä pitkään johtaneelle ja nykyisin yrittäjänä toimivalle Kimmolle on
Kimmo Hagman info@kimmohagman.com kimmo@bike-egypt.com kertynyt kokemusta myös viranomaisten kanssa käytävästä paperisodasta. – Kukaan ei Suomessa voi uskoa kuinka paljon Egyptin byrokratia pystyy vaikeuttamaan yritysten toimintaa. Kun lisäksi kulttuuri on hyvin erilainen ja kielimuuri korkea, erilaista päänsärkyä riittää. Kimmo myöntää, että kun maassa haluaa toimia maan tavalla, asiat kannattaa opetella tekemällä. – Mutta jos pääsisin itse vaikuttamaan asioihin täällä, tekisin kyllä suurin piirtein kaiken byrokratiaan liittyvän toisella tavalla, Kimmo sanoo. n
EXPATRIUM 76
ELÄMÄNMUUTOS
vaativaa. Hyvällä kunnolla toki pärjää paremmin, mutta sukeltamiseen, myös ammatikseen, riittää kunto, joka löytyy monelta oravanpyörässä aikuisvuotensa kipittäneeltä 40-50 -vuotiaaltakin. Sukeltamisessa voi myös erikoistua. Opastamisen tai kouluttamisen lisäksi sukeltaja voi kuvata tai videoida ammatikseen. Konttorirottavuosiaan kaipaaville löytyy usein tehtävää sukelluskeskusten toimistoista.
Sukeltamisen perustaidotkin oppii kohtuullisen nopeasti. Sukellusoppaaksi tai aloittelevien sukeltajien kouluttajaksi voi päätyä jo parin vuoden ahkeralla harrastamisella ja kouluttautumisella. Samassa ajassa ei taivuta joogaopettajaksi, eikä oikein minkään muun urheilulajin opettajaksi. Suomalaiset ovat myös tavallisesti varsin taitavia sukeltajia. Kotimaan sameissa ja kylmissä vesissä hankituilla taidoilla on helppo pärjätä kirk-
MITÄ SUKELLUSOPAS TIENAA? Sukellusoppaan palkkauksesta on olemassa monenlaista tietoa. Tässä verkkokeskustelu, jossa palkkausta on pohdiskeltu eri puolilla maailmaa. ”Ensinnäkin suosittelen, että siirryt PADIn koulutusjärjestelmään, koska se lienee maailmalla yleisin. CMAS:in papereillakin voi hommiin päästä, mutta en ole vielä yhtään kouluttajaa/opasta tavannut, kenellä ei olisi PADIN divemaster/kouluttaja -papereita… PADIn sukellusopaskurssin käytyäsi saat myös tunnukset heidän nettisivujensa ammattilaispuolelle, mikä on varmasti paras paikka löytää tämän alan hommia maailmalta.” ”Monesti kuulee sanottavan, että sukellusoppaan hommat ovat alipalkattuja, hommat ikäviä ja päivät pitkiä… Toimenkuva ja palkkaus riippuu toki monesta asiasta kuten työpaikasta, kokemuksestasi, koulutuksestasi. Palkkaus vaihtelee välillä ruokapalkka - jopa pari tuhatta euroa komissioineen. Käytännössä esim. Thaimaassa perussukellusopas tienaa joitain satoja euroja kuussa, kouluttajat ja erityisosaamista omaavat siitä ylöspäin. ” ”Tavanomainen työpäivä voisi olla sellainen, että aikaisin aamulla kuskataan varusteet veneelle, hoidetaan asiakkaat kyytiin, merellä sitten hyysätään asiakkaita pinnan alla ja päällä. Illalla kun tyytyväiset asiakkaat on toimitettu takaisin, oppaat roudaavat kamat takaisin kaupalle, huoltavat varusteet ja täyttävät pulloja jne. Kotiin sitten myöhään illalla ja äkkiä nukkumaan että jaksaa herätä aamulla taas aikaisin seuraavaan työpäivään. Työajat helposti 12h ja reilusti ylikin ja tätä sitten kuutena päivänä viikossa. Jossain toisessa kohteessa tietysti homma voi olla mukavia muutaman tunnin keikkoja ja loppuaika menee ihmetellessä.” ”Välimerella on varsin rajatusti hommia. Punaisen meren alueella kyllä sitten senkin edestä. Työkaveri kertoi, että Egyptissä normaali sukellusoppaan palkka on keskimäärin 500e/kk ja kouluttajilla 800 eurosta ylöspäin.”
kaassa ja lämpimässä. Ehkä juuri sen vuoksi suomalaisia sukellusoppaita ja – kouluttajia löytyy käytännössä kaikkialta kirkkaiden ja lämpimien vesien maailmasta: Australiasta, Thaimaasta, Indonesiasta, Egyptistä, Israelista, Espanjasta, Maltalta, Kroatiasta, Kanarialta tai Karibialta. Juuri sen vuoksi jututimme heistä muutamia. n
PADI PADI Professional Association of Diving Instructors on maailman laajuinen sukelluskoulutusjärjestö. Se toimii yli 180 eri maassa eli käytännössä kaikkialla. PADI asettaa sukelluskoulutukselle perusvaatimukset, kouluttaa ja pätevöittää kouluttajia, toimittaa jäsenilleen kursseihin liittyvää aineistoa, tarjoaa heille erilaisia palveluja sekä pitää koulutusta koskevaa rekisteriä. PADIn koulutuskaavio kuvaa tietä vastaalkajasta sukeltamisen ammattilaiseksi. Tavallisin ensimmäinen kurssi Suomessa on Open Water Diver. Koulutuskaavion yläreunassa keskisinisellä merkityt kurssit aina Rescue Diveriin saakka on tarkoitettu harrastajille. Oikeassa reunassa ylhäällä punaisella merkitty Divemaster on oikeastaan ensimmäinen ammatikseen sukeltamista harkitseville tarkoitettu kurssi, jonka toki myös monet kokeneet harrastajat suorittavat. PADIn kotisivuilta löytyvät myös ammatikseen kouluttavien ja opastavien kansainväliset työpaikkailmoitukset.
”Hyvä englanninkielentaito on välttämätön näissä hommissa, jopa sukellusopaskurssin suorittamiselle. Kaikki muu kielitaito on sitten plussaa ja mitä enemmän sitä löytyy, sitä helpommin löydät töitä ja palkkakin yleensä paranee sitä mukaa.”
EXPATRIUM 76
27
ELÄMÄNMUUTOS
Onnettomuus pakotti alanvaihtoon
H
iljattain Kanarialle muuttanut Katri Kivelä, 42, aloitti työt Blue Explorers –sukelluskeskuksessa. – Olen sukelluskouluttaja, mutta sukelluksen opettamisen ja vedenalaisena oppaana toimimisen lisäksi osana työtäni ovat myös snorklaus- ja markkinointitehtävät, Katri kertoo. – Työssä oleellista ei ole mitä minä näen tai koen. Pääasia on, että asiakkaalle sukellus on hyvä ja turvallinen elämys. Katri on koulutukseltaan kehitysvammaistenohjaaja. Hän sanoo ajautuneensa Helsingin Diakonissalaitokselle opintolinjalle Tukholmassa vietetyn au pair -vuoden jälkeen, vaikka alunperin suunnittelikin opintoja Tukholman yliopistossa. Vuosi 1998 oli Katrin elämässä eräänlainen virstanpylväs. Hän oli innostunut neljä vuotta aikaisemmin laskuvarjohypystä. – Vietin lähes kaiken vapaa-aikani hyppytoiminnassa kunnes minut pysäytti paha laskuvarjohyppyonnettomuus. Luita murtui roppakaupalla, mm. koko pitkä reisiluu meni pituussuunnassa halki, lantio murtui kolmesta kohtaa, yksi nikama selästä ja kyynärpää meni sirpaleiksi. Toipuminen oli pitkä ja vaikea. Koska nostelu ei enää onnistunut, Katri opiskeli itselleen uuden ammatin. Hänestä tuli meikkaaja, maskeeraaja ja kampaaja. – Minua oli jo monta vuotta kiehtonut ajatus sukelluksesta, mutta laskuvarjohyppy ja ratsastus olivat vieneet kaiken vapaa-ajan. Lääkäri varoitti vakavasti minua hyppäämästä enää. Sukeltamiseen Katri tutustui 2003 Kanarian-matkallaan.
28
– Puerto Ricossa oli suomalainen sukelluskoulu. Soitin sinne ja aloitin laitesukelluksen peruskurssin seuraavana päivänä. Koska kauneusalan freelancerina työskentely alkoi tuntua yksinäiseltä ja epävarmalta, Katri alkoi myös katsella itselleen sivutöitä – sellaista, jossa olisi työyhteisö. Katselun tuloksena hän päätyi Finnmatkojen opaskouluun ja oppaaksi Egyptiin. – Kun aloitin oppaana Egyptissä, kävin vapaapäivinäni sukeltamassa Colona Diversilla. Kun siellä tarvittiin lisää suomenkielistä henkilökuntaa, siirryin snorklausoppaaksi, koska minulla ei ollut tarvittavaa sukelluskokemusta sen enempää. Ensimmäisenä Egyptin-talvenaan Katri suoritti dive master -kurssin. – Sille tielle jäin. Elämä Egyptissä oli haastavaa, mutta herääminen joka päivä auringon paisteeseen, päivät ulkona merellä, uskomattomat elämykset pinnan alla ja ihanat asiakkaat painoivat vaakakupissa enemmän. Tulin ensimmäisen kauden jälkeen kesätöihin Suomeen, mutta seuraavana kautena palasin ja talvella suoritin sukelluskouluttajakurssin Thaimaassa, Katri kertoo. Talven jälkeen Katri palasi jälleen Suomeen, tällä kertaa sukellushommiin. – Olin puoli vuotta töissä Tampereen sukelluskeskuksessa ja se oli yksi elämäni rankimpia kesiä. Olin kokenut sukeltaja, mutta en ollut aikaisemmin sukeltanut Suomessa ja siinä oli opettelemista. Näkyvyyttä ei ollutkaan vähintään 20 metriä, päällä oli paksu varustus kuivapukuineen, hanskoineen ja huppuineen. Tuli kolmas kausi Egyptissä ja
kaikki oli mukavasti kunnes mielenosoitukset alkoivat helmikuussa. – Turistit kaikkosivat ja me sukeltajat sen mukana, koska sukelluskeskus meni tilapäisesti kiinni. Takaisin Tampereelle ja uusia työhakemuksia vetämään ympäri maailmaa. Katri matkusti ensin alkusyksyksi takaisin Egyptiin ja sen jälkeen talveksi Thaimaahan ja Koh Samuille. – Thaimaa on maana ja sukelluspaikkana aivan mahtava. Työ ja työnantajanikin Live and Let Dive olivat upeita, mutta halusin kauden jälkeen kokeilla olisiko elämä helpompaa Euroopassa. Toinen tärkeä syy oli se, että täällä näen eläkkeellä olevia vanhempiani useammin. Kanarialla he käyvät joka talvi muutenkin ja nyt on hyvä syy tulla useammin. – Gran Canaria on hieno sukelluskohde, mutta ei mikään sukeltajan Mekka. Siksi on hyvin harvinaista, että sukelluksella törmää muihin kuin oman ryhmän sukeltajiin, mikä on minusta todella hyvä juttu. Vedenalainen maailma on täällä karulla tavalla kaunista ja näkyvyys usein hyvä tai erittäin hyvä. – Täällä olen kesän aikana nähnyt enemmän isoja rauskuja kuin Thaimaassa tai Egyptissä yhteensä. Hylkyjä on myös paljon. – Lähden vieläkin vapaapäivänä sukeltamaan, jos odotettavissa on jotain mitä en joka päivä näe. Mutta en lähde kotirantaan, missä muutenkin sukellan kuutena päivänä viikossa. n EXPATRIUM 76
EXPATRIUM 76
29
34
EXPATRIUM 76
EXPATRIUM 76
35
36
EXPATRIUM 76
TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN? Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
E X PA T R IUM www.expatrium.fi
46
EXPATRIUM 76
EXPATRIUM 76
47
I R U K L U K KULKURI – koulusi maailmalla Kulkuri on ulkomailla asuvan lapsen koulu, jossa • opit suomen kieltä kaikkialla maailmassa • etenet omaan tahtiisi tai yhdessä muiden kanssa • suoritat tarvittaessa koko perusopetuksen oppimäärän.
Tule Kulkurin mukaan!
Katso lisää www.kulkurikoulu.fi ja kysy kulkuri@kulkurikoulu.fi
Kansanvalistusseura
Haapaniemenkatu 7-9 B, FI-00530 Helsinki, puh. +358 (0)207 511 506
Lomahuoneisto Nizzasta? Huvila Cannesista? Linna Provencesta? Löydämme toiveidesi asunnon seudun laajasta tarjonnasta. Olemme tukena asuntokaupan joka vaiheessa ja läsnä myös kaupan syntymisen jälkeen.
Oma asunto Etelä-Ranskasta
www.habisol.com
52
EXPATRIUM 76
EXPATRIUM 76
53
SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN? Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
E X PA T R IUM www.expatrium.fi
EXPATRIUM 76
55
56
EXPATRIUM 76
EXPATRIUM 76
57
SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN? Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
E X PA T R IUM www.expatrium.fi
TUNNISTE
EXPATRIUM 76
63
TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN? Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
E X PA T R IUM
EXPATRIUM 76
71
72
EXPATRIUM 76
EXPATRIUM 76
73
74
EXPATRIUM 76
EXPATRIUM 76
75
78
EXPATRIUM 76
EXPATRIUM 76
79
80
EXPATRIUM 76
EXPATRIUM 76
81
82
EXPATRIUM 76
TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN? Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
E X PA T R IUM www.expatrium.fi
KAUPUNKIBUDJETTI
Lviv - parasta Ukrainaa TEKSTI JUKKA LAIKARI
n Maailman houkuttelevimpien asuinkaupunkien tai korkeimpien elämisen laatujen maalistalta ei löydy Ukrainaa. Sen sijaan se löytyy, kun aletaan vertailla maiden välillä korruption laajuutta tai huonomaineisuutta. Jukka Laikari kertoo kuinka Ukrainan kanssa kuitenkin voi selviytyä.
Asuminen: Asunnot ovat kohtuullisen hyvin eristettyjä, mutta työn laatu ja materiaalien käyttö saattavat olla hyvin vaihtelevia. Jos porraskäytävän laatat loppuvat kesken, väri voi vaihtua kerrosten välissä. EXPATRIUM 76
87
KAUPUNKIBUDJETTI
Tilastot: Ukrainan markkinoilla on edustettuna noin 90 suomalaista yritystä. Osa on markkinoilla tytäryhtiönsä kautta, osalla on paikallinen edustaja. Ukrainassa olisi kuitenkin mahdollisuuksia merkittävänkin markkinaosuuden ottamiseen kohtuullisin kustannuksin.
U
krainan suuret kaupungit eivät varsinaisesti komeile kansainvälisten vertailujen kärjessä, kun etsitään houkuttelevinta asuinkaupunkia, korkeinta elämisen laatua tai parasta liiketoimintaympäristöä. Hetkittäin tulee jopa tunne, että koko Ukraina on vertailujen tekijöille tuntematon territorio. Vilkaisu toisenlaisiin tilastoihin paljastaa nopeasti, että Ukraina noteerataan sittenkin maailmalla. Kärkipäässä se on ainakin korruption määrässä, verkkorikollisuuden, tuoteväärennös-
88
ten ja huonomaineisten maiden listalla. Erilaisissa tilastoissa ja vertailuissa saattaa olla perää, mutta ne ovat myös omiaan ruokkimaan ennakkoluuloja. Omalla kohdallani Ukrainan kanssa oli käynyt juuri niin. Olen mielestäni kohtuullisen kokenut matkailija ja asunut, jos asumiseksi katsotaan yli vuoden mittainen yhtäjaksoinen oleskelu, seitsemässä eri maassa. Silti oma ensikäsitykseni Ukrainasta perustui puhtaasti kansainvälisten uutistoimistojen tuottamiin uutisiin, jotka käsittelivät Oranssia
vallankumousta, Julia Tymoshenkoa, Viktor Jutschenkoa, parlamentaarikkojen painimista tv-uutisissa ja puhumattakaan Tshernobylin ydinonnettomuudesta. Urheilua seuranneena tiesin nimeltä toki Klitschkon nyrkkeilijäveljekset ja takavuosien yleisurheilutähden, seiväshypyn maailmanennätyksiä tehtailleen Sergei Bubkan. Koulusta mieleen oli jäänyt, että Ukraina on mustan mullan maan ja Neuvostoliiton vilja-aitta. Maantiedosta jossain määrin kiinnostuneena tiesin, että
EXPATRIUM 76
KAUPUNKIBUDJETTI
pääkaupunki on Kiova. Mutta siinäpä suurin piirtein kaikki. Noloa tunnustaa, että vaikka olen ollut aina kiinnostunut sekä maantiedosta että historiasta, en tunnistanut kaupunkia, jonne lentoni oli laskeutumassa tammikuussa 2009. Nolointa koko asiassa oli se, että tuossa kaupungissa on 800 000 asukasta, se sijaitsee 70 km päässä EU:n rajalta ja Puolasta, sen vanha kaupunki on Unescon suojelukohde ja sinne on Helsingistä autolla saman verran matkaa kuin Tenolle kalaan. Harvoin myöskään olin perehtynyt uuteen paikkaan niin huonosti kuin saapuessani Lviviin, puolaksi ja venäjäksi Lwowiin, saksaksi Lembergiin ja italiaksi Leopolikseen. Kaupunki löytyi kyllä kartoista, mutta tietoa oli netissäkin tuolloin niukasti. Tai jos oli, siitä suurin osa oli venäjäksi tai ukrainaksi. Erittäin huono esitys, itseltäni. Ehkä sen vuoksi en myöskään ihastunut Lviviin ihan ensinäkemältä. Vanha lentokenttäterminaali oli toki jollain tavalla sympaattinen rakennus. Se toi mieleen lähinnä pienen pitäjän rautatieaseman, jonne saapui harvakseltaan kourallinen matkustajia. Passintarkastus työllisti enemmän kuin saapujia oli. Saapumisilmoitusta, josta sittemmin on luovuttu, ja passia tutkittiin tarkkaan, hotellin nimi kirjattiin tietokantaan. Samalla leimatulla lapulla pääsisi myöhemmin maasta ulos. Ukrainan valuuttaa, hrivnoja, ei saa vaihdettua juuri mistään maan ulkopuolelta. Lentokentän siirrettävän näköiset pankkiautomaatitkaan eivät varsinaisesti houkuttele laittamaan luottokorttia sisäänsä. Mutta onneksi lentokenttämatkan taksilla keskustaan, tuolloin 16 hrivnaa (= 1,5 euroa), sai maksettua myös euroilla. Lvivin lentokenttä on noin 10 minuutin taksimatkan päässä keskustasta. Uskon edelleen, että tammikuussa se on pimeimpiä kymmenminuuttisia, jonka eurooppalaisessa suurkaupungissa pystyy taksilla ajamaan. Ka-
EXPATRIUM 76
tuvaloja on niukasti ja osa niistäkin pimeänä. Suurempia kaupunkeja valaisevia mainosvaloja ja näyteikkunoita on merkittävän vähän. Tutunnäköisiä kansainvälisiä valomainoksia, joita tavallisesti näkyy kaikkialla, ei näy. Ulkomailla olemisen tunne oli kieltämättä vahva. Mutta niin oli myös motiivi oppimiseen ja Ukrainan ymmärtämiseen.
”Moottoriteitä Ukrainassa on varsin vähän ja niiden kunto vaihtelee. Tienpitäjällä ei ole samanlaista vastuuta tien kunnosta kuin Suomessa.”
Tuntematon Ukraina
Aloitetaan pienellä peruskurssilla. Ukraina on pinta-alaltaan suuri, 603 000 neliökilometriä, siis lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen. Idässä sen rajanaapurina on Venäjä, etelässä maata rajaa Mustameri, Euroopan puolella naapureita ovat Romania, Moldova, Unkari, Slovakia ja Puola ja pohjoisessa Valko-Venäjä. Ukrainan istoriaan en kajoa sen enempää, tunnustan puutteeni sen kohdalla. Lvivin kohdalla sen historiasta kertoo jotakin jo se, että sillä on ukrainan-, puolan-, venäjän-, saksanja italiankielinen nimi. Helsinki on sen sijaan kaikkialla joko Helsinki tai Helsingfors. Etäisyyksiä kuvaa ehkä parhaiten
Politiikka: Parlamenttivaaleissa valituksi tulevan edustajan keskimääräinen vaalibudjetti on noin 3 miljoonaa dollaria. Parlamentaarikot ovat miljonäärejä, jotka saattavat todellisuudessa asua ulkomailla, ja joille edustajantehtävä on lähinnä omien taloudellisten etujen turvaamista.
89
KAUPUNKIBUDJETTI
”Moottoriteitä Ukrainassa on varsin vähän ja niiden kunto vaihtelee. Tienpitäjällä ei ole samanlaista vastuuta tien kunnosta kuin Suomessa.”
se, että Länsi-Ukrainan suurimmasta kaupungista Lvivistä maan keskivaiheilla sijaitsevaan Kiovaan on noin 550 kilometriä. Kiovasta Mustanmeren rannalla sijaitsevaan suureen satamakaupunkiin Odessaan on lähes 500 kilometriä. Jalta, Krimin lomakaupungeista
tunnetuin, sijaitsee 900 kilometrin päässä Kiovasta ja 1200 kilometrin päässä Lvivistä. Idän suuren teollisuuskaupungin Donetskin ja Lvivin välimatka on puolestaan noin 1200 kilometriä. Kun kilometreistä puhutaan, todettakoon että moottoriteitä Ukrainassa on varsin vähän ja niiden kunto vaihtelee. Tienpitäjällä ei ole samanlaista vastuuta tien kunnosta kuin Suomessa. Jos autonsa rikkoo kylpyammeen kokoiseen reikään tai ison kannon kokoiseen töyssyyn, lasku tulee itselle maksettavaksi. Ehkä sen vuoksi pääteilläkin harrastetaan paikoitellen pujottelua. Kun omalle kaistalle osuu iso este, täytyy toivoa, että naapurikaistalla on samalla kohdalla ehjä asfaltti. Näkemykseni vain vahvistui autoiltuani eräänä viikkona 3000 kilometriä Lvivistä Kiovan kautta Jaltalle ja takaisin.
Kaksi kansaa, kieltä, uskontoa
Ukrainan suuret kaupungit ovat iltaisinkin varsin turvallisia.
90
Ukraina on suuri maa myös väkiluvultaan. Vaikka vuoden 2000 jälkeen väkimäärä on laskenut 48:sta 45:een miljoonaan, on se edelleen yhtä paljon kuin Espanjassa. Puhumattakaan diasporasta, ulkomaille muuttaneista ukrainalaisista, sillä heitä on noin 20 miljoonaa. Hallinnollisesti Ukraina koostuu 24 oblastista, Krimin autonomisesta tasavallasta sekä Kiovan ja Sevastopolin kaupungeista, joilla on erityisasema. Wikipedia kertoo, että Ukrainan väestöstä 77 % on ukrainalaisia ja 17% venäläisiä. Asetelma näyttää siis pikaisesti ajateltuna selkeältä. Tilannetta kuitenkin sekoittaa hiukan se, että kaksi kolmannesta ukrainalaisista puhuu äidinkielenään ukrainaa, maan ainoaa virallista kieltä. Kolmannes puhuu venäjää, joka oli käytännössä virallinen kieli vuoden 1991 itsenäistymiseen saakka. Maantieteellisesti kieliryhmät ovat jakautuneet siten, että lännessä puhu-
EXPATRIUM 76
KAUPUNKIBUDJETTI
Asuminen: Asuntojen ylläpitokustannukset ovat matalat. Varsinaista yhtiövastiketta ei ole, mutta asukkaat palkkaavat porraskäytävään yhteisen siivoojan. Lämmitys ja lämmin käyttövesi toimivat kaasulla.
taan ukrainaa, Kiovassa (3 miljoonaa asukasta) molempia. Etelässä, muun muassa Odessassa (1 miljoonaa asukasta) sekä idän suurissa teollisuuskaupungeissa, kuten Harkovassa (1,4 miljoonaa asukasta), Dnipropetrovskissa (miljoonaa asukasta) ja Donetskissa (lähes miljoona asukasta) sekä Krimillä venäjää. Vaikka yli puolet ukrainalaisista luokittelee itsensä ateisteiksi, lopuista lähes 70 % on ortodokseja. Noin 15 % kuuluu puolestaan Lvivistä johdettuun Ukrainan kreikkalaiskatoliseen kirkkoon, joka kuuluu Vatikaanin alaisuuteen. Tämä kahtiajakautuminen näkyy Ukrainassa kaikessa, eikä vähiten politiikassa. Kun Tymoshenko ajoi vahvasti Länsi-Ukrainan etuja, Yanukovich keskittyi venäjänkieliseen ja -mieliseen itään.
EXPATRIUM 76
Ukrainan bruttokansantuote (GDP) on 7233 dollaria per asukas (Suomessa 32 700 dollaria). Keskimääräinen palkka Ukrainassa on noin 300 euroa, joka on kolmannes naapurimaan Puolan keskipalkasta ja selvästi myös Venäjän keskipalkkaa alhaisempi.
Euroopan vähiten kilpailtu markkina
Tunnustettakoon heti aluksi, että Ukraina ei ole liiketoimintaympäristönä mielestäni edelleenkään helppo. Työluvan saaminen on byrokraattista ja vie pitkään. Yrityksen perustaminen vaatii paljon asiointia eri viranomaisissa ja päätökset kestävät kauan. Verottajan, kuten myös muiden viranomaisten päätökset ovat huonosti ennustettavia. Yritys tarvitseekin enemmän hyvillä hermoilla varustetun asianajajan palveluita kuin monessa muussa maassa.
Tulli toimii varsin itsenäisesti ja on rehellisen korruptoitunut. Salakuljetus on lähes pääelinkeino esimerkiksi Puolan rajan lähellä sijaitsevissa Karpaattien vuoristokylissä. Rajan yli kulkee tupakkaa ja alkoholia ja tulee paluukyydissä muun muassa elintarvikkeita. Silmiinpistävää on myös se, että rajanylityspaikalla, jossa autot tarkastetaan huolellisesti, näyttää joillakin yleensä uusilla, suurilla ja tummilla laseilla varustetuilla laatuautoilla olevan käytännössä vapaa läpiajokaista. Listaa voisi jatkaa pidemmällekin, mutta tavalla tai toisella asiat kuitenkin hoituvat. Joku onkin todennut osuvasti, että vaikeuksissa on se hyvä puoli, että ne myös suojaavat liialta kilpailulta. Ja sen myös huomaa. Ukraina onkin ylivoimaisesti Euroopan vähiten kilpailtu suuri mark-
91
KAUPUNKIBUDJETTI
Opiskelu: Vaikka yliopistokoulutuksen taso on kohtuullisen korkea, on myös tunnettua, että ukrainalaisissa ylipistoissa on kaksi linjaa: vaativammassa tentit suoritetaan lukemalla, helpommalla linjalla rahalla.
HINTAESIMERKKEJÄ LVIVISTÄ Liikelounas, 3 ruokalajia ydinkeskustassa Pizza+olut hyvätasoisessa pizzeriassa
4-5 EUR
Sushilajitelma+olut ydinkeskustassa
8-9 EUR
Espresso ulkomaalaisten suosimassa Gloria Cafessa
1,50 EUR
Lentokenttätaksi keskustasta
3 EUR
Taksimatka (max. keskustassa)
5 EUR
Juomavesi 6 litraa (vesijohtovesi juomakelvotonta)
2 EUR
Raitiovaunumatka Kuntosalin kuukausikortti korkeatasoiseen kuntoklubiin Hyvätasoinen hotellihuone ydinkeskustassa, 4-5 tähteä, vrk Kalustettu yksiö ydinkeskustassa, kk-vuokra
0,15 EUR 80 EUR 60-120 EUR 200-300 EUR
Kalustettu 100m2 hyvässä talossa keskustassa
800-1000 EUR
Myytävien asuntojen neliöhinnat
800-2000 EUR
Bensalitra
92
4,50-5 EUR
1-1,05 EUR
Puhelu Suomeen ei-ukrainalaisesta liittymästä per min.
2,60 EUR
Vastaanotettu puhelu ei-ukrainalaiseen liittymään
1,30 EUR
kina, jolle vasta ensimmäinen eurooppalaisten yritysten aalto on tullut kilpailemaan. Tavarataloketjuista maassa toimivat esimerkiksi Metro, Auchan ja Marks & Spencer. Vaateketjuista löytyvät Zara, urheiluvaatteista Adidas, Nike ja Reebok. Elintarvikemarkkinoilla on paljon yksityistä tuontia, sekä laillista että laitonta. Laillisesti tuodut pakkaukset tunnistaa veromerkistä ja ukrainankielisestä tuoteselosteesta, laittomat niiden puuttumisesta. Yksityiset kauppiaat tuovat Puolasta Lidlin tuotteita ja laittavat omat katteensa niiden päälle. Lopputuloksena esimerkiksi 3 euron hedelmämyslipakkauksen kyljessä saattaa olla 70 hrivnan (n. 7 euroa) hintalappu. Muita yksityisten tuojien suosikkeja näyttävät olevan Barillan tuotteet, suuret bulkkiviinien, merkkivesien ja kansainvälisten olutmerkkien tuottajat. Alkoholijuomavalikoima on runsas ja moni kansainvälinen merkki on saanut rinnalleen edullisemman kotimaisen kilpailijan. Esimerkiksi Absolutvodkan vieressä saattaa olla tarjolla Absolute of Ukraine –vodkaa ja jopa lähes identtisessä pakkauksessa. Itävaltalaiset ovat vahvoja pankkisektorilla. Ukrainassa toimii Raiffeisenbankin lisäksi ainakin Erste ja Volksbank. Ruotsalaisista pankeista Ukrainassa ovat SEB ja Swedbank. Pankki- ja vakuutusmarkkinoista kilpailee myös joukko ranskalaisia, sveitsiläisiä ja venäläisiä toimijoita. Elektroniikkapuolella Apple on uusi tulokas ja myös sen tuotteiden hinnat ovat parikymmentä prosenttia korkeammat kuin EU-maissa. iPhonevillitys, joka näyttää Pohjolassa jo tasaantumisen merkkejä, käy Ukrainassa edelleen kuumana. Tutuista suomalaisista merkeistä tiensä Ukrainan markkinoille ovat löytäneet mm. Valion voit ja juustot, Pauligin kahvit, Vaasan & Vaasan Finncrisp ja taxfree-valikoimista tutut Fazerin tuotteet. Kiovassa on pieni
EXPATRIUM 76
KAUPUNKIBUDJETTI
Vapaa-aika: Useimmat Ukrainan hiihtokeskuksista löytyvät Karpaateilta, läheltä Puolan ja Slovakian rajaa. Suurin niistä on Bukovel (bukovel.com), jossa on n. 20 rinnettä. Seppälän myymälä ja isoimmista kaupungeista löytyy Nokia Storeja. Suuntoja ja Polareita näkyy kalleimmissa urheiluliikkeissä. Automarkkinoilla ovat edustettuina kaikki keskeiset merkit, siitä huolimatta, että autojen hinnat ovat lähes suomalaista tasoa. Lisäksi Ukrainaan tuodaan suuri määrä autoja Saksan ja Puolan käytettyjen autojen markkinoilta. Vaikka kaupunkien katujen kuntoon nähden Bentleyn kaltaisia luksusautoja näkyy hämmästyttävä määrä, ovat maastoautot juuri teiden kunnosta johtuen tyypillisiä.
Ruoka: Ruokakulttuurin erilaisuus näkyy myös supermarkettien tarjonnassa. Jopa kansainväliseltä Auchanilta löytyy sammioista myytävää elävää kalaa. Monia muitakin tuotteita kuin karkkeja saa irto- tai kilotavarana, mm. pesupulvereita ja erilaisia pakasteita.
EXPATRIUM 76
”Työluvan saaminen on byrokraattista ja vie pitkään. Yrityksen perustaminen vaatii paljon asiointia eri viranomaisissa ja päätökset kestävät kauan.”
93
KAUPUNKIBUDJETTI
Asuminen: Vesi-, sähkö- ja nettiyhteyksien katkot ovat yleisiä. Siinä missä Suomessa asunto-osakeyhtiössä on ilmoitettava vesikatkosta 3 päivää etukäteen, Ukrainassa asia selviää, kun vedentulo lakkaa. Rankkasade voi riittää katkaisemaan nettiyhteyden.
Ukrainalainen ostaja tuntuu arvostavan autossa enemmän merkin imagoa ja auton kestävyyttä kuin alhaista kulutusta. Bensan litrahinta pysyttelee toki yhden euron tuntumassa. BMW:t, Audit ja Mersut ovat vanhempinakin tavoiteltuja, mutta erityisesti Toyota on onnistunut istuttamaan ukrainalaiseen auton ostajaan laatuleiman. Se kestää katujen kuntoa
”Laillisesti tuodut elintarvikepakkaukset tunnistaa veromerkistä ja ukrainankielisestä tuoteselosteesta, laittomat niiden puuttumisesta.”
94
kuulemma parhaiten. Mutta hyvin sitä ovat näköjään kestäneet myös monet Ladat ja Volgat, joita edelleen tupruttaa liikenteessä suuri määrä.
Lvivin kukoistava IT-ala
Ukrainan kauppatasapaino on vahvasti negatiivinen. Tuotavaa on enemmän kuin vietävää. Suuria viejiä ovat idän terästeollisuus, suuret viljatuottajat, Länsi-Ukrainan tekstiiliteollisuus ja muu valmistava teollisuus. Ukrainasta viedään myös paljon auringonkukkaöljyä. Voimakkaasti kasvanut, mutta vähemmän tunnettu sektori ovat ITpalvelut. Sitä selittää erityisesti matemaattinen koulutus, joka on Ukrainassa muiden entisten neuvostomaiden
tapaan varsin hyvätasoista. Esimerkiksi Ukrainan tärkeimpiin IT-keskittymiin lukeutuvan Lvivin yliopistoista valmistuu vuosittain lähes 1000 ohjelmoijaa, jotka työllistyvät paikallisissa IT-alan yrityksissä. Suurimmat työllistävät yli 1000 koodaria ja parhaat palvelevat maailmanluokan asiakkaita, sillä muun muassa Skypeä, Facebookia ja eBayta koodataan Ukrainassa. Kun hyvä ohjelmoija voi ansaita Lvivissä 1500 euroa ja maksaa siitä vielä poikkeuksellisen alhaista veroa, on helppo kuvitella kuinka houkuttelevan urapolun IT-ala pystyy tarjoamaan maassa, jossa keskipalkka on 300 euroa. McKinseyn mukaan Ukraina onkin
EXPATRIUM 76
KAUPUNKIBUDJETTI
tällä hetkellä Euroopan houkuttelevin IT-ulkoistusmarkkina. Toinen kasvava ala ovat BPO (business processes and operations) –keskukset. Uusin tulokas näiden yritysten rutiinitehtäviä hoitavien palvelukeskusten joukossa on Nestlé, joka avasi juuri hiljattain suuren keskuksensa Lviviin.
”Lviv on valittu useita kertoja Ukrainan parhaaksi asuinkaupungiksi.”
Lviv - parasta Ukrainaaa
Lviv on valittu useita kertoja Ukrainan parhaaksi asuinkaupungiksi. Valinnasta on helppo olla samaa mieltä. Eläminen 800 000 asukkaan Lvivissä on selvästi pääkaupunkia Kiovaa mukavampaa ja edullisempaakin. Unescon suojeleman vanhan kaupungin lisäksi Lvivistä löytyy suuri keskusta-alue. Se on yhtenäisen näköistä itävaltalaisarkkitehtuuria, joskin Itävaltaa melko paljon huonommassa kunnossa ja rakennusten aiemmin isot asunnot pienemmiksi pilkottuina. Metroa Lvivissä ei Kiovan tavoin
ole, mutta julkinen liikenne toimii raitiovaunu- ja pikkubussiverkoston avulla vaivattomasti. Kaupungin sisällä ei ole Kiovan tapaisia megaruuhkia, joissa saatetaan istua tuntikin auton liikahtamatta metriäkään. Pienempien liikenneruuhkien johdosta myös ilma on puhtaampaa kuin Kiovassa. Talvet ovat samalla tavalla ankaria, mutta kesällä Karpaattien läheisyys viilentää mukavasti ilmaa. Kiovan raivokkaita 40-asteen helteitä ei Lvivissä juuri ole ja kesästä selviää ilman ilmastointiakin. Talviviikonloppuisin Karpaatit lännessä ja heti Puolan rajan takaa
SUOMALAISET UKRAINASSA Suomalaisia on Ukrainassa vain kourallinen. Suurin yhteisö löytyy Kiovasta ja suurin suomalaisten työnantaja lienee Suomen suurlähetystö. Loput ovat sijoittuneet yksittäin eri yrityksiin, osa kansainvälisten yritysten palvelukseen. Moni suomalaisista viettää viikonloppunsa ja vapaa-aikansa Suomessa asuvan perheensä luona. Matka Kiovasta Helsinkiin kestää vain pari tuntia ja edestakaiset lennot saa usein alle 200 eurolla. Toisen suuremman ryhmän muodostavat Itä-Ukrainassa olevat terästeollisuuden yrityksissä tai niiden alihankkijoiden palveluksessa toimivat suomalaiset. Konecranes omistaa suurimman yksittäisen suomalaisomistuksessa olevan yrityksen. Länsi-Ukrainassa suomalaisia on vielä vähemmän, esimerkiksi Lvivissä vain muutama. Luotettavaa tilastoa Ukrainassa asuvien suomalaisten määrästä on mahdoton löytää, mutta melko valistunut arvaus voisi olla 50 henkeä. Suomi-kouluja tai aktiivisempaa verkostoa ei Ukrainassa ole. Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa suosituin kansainvälinen verkosto on InterNations.
EXPATRIUM 76
Kulttuurishokki: Väitetään että Ranskassa (Suomesta 3000 km, 1h aikaero) kokee suurimman kulttuurishokin, mitä Eurooppa pystyy tarjoamaan. Ukraina (1300 km, sama aikavyöhyke), joka on kiistatta Eurooppaa, pesee ranskalaiset mennen tullen.
95
KAUPUNKIBUDJETTI
”Ukraina on edelleen maa, joka pystyy tarjoamaan aitoa ulkomailla olemisen tunnetta kokeneemmallekin matkailijalle.”
korjaantuu heti, kun maahan saadaan aikanaan ukrainalaismielinen presidentti. Tällä hetkellä suoria lentoja on ainoastaan Varsovaan (1h), Müncheniin (2h), Prahaan (noin 2h), Wieniin (2h) ja Istanbuliin (2h).
Neuvostoeksotiikkaa Jos vesijohtoveden juomakelvottomuus jätetään pois laskuista, koska tilanne on sama kaikkialla Ukrainassa, niin yhteydet Eurooppaan ovat oikeastaan ainoa asia, jossa Lvivissä olisi parantamisen varaa. Junalla pääsee siedettävästi Budapestiin ja Wieniin. Varsova ja Krakova ovat hankalamman yhteyden takana. Toisaalta autolla matka Krakovaan taittuu noin neljässä tunnissa, johon täytyy tietysti varata pakolliset 1,5-2 tuntia rajan ylitykseen. Lentoyhteyksiä Lvivistä on rajallisesti, mikä lienee poliittinen päätös ja
Asuminen: Ukrainassa asunnot ostetaan usein Venäjän tapaan ilman kiintokalusteita ja pintamateriaaleja. Kun jokainen viimeistelee asuntonsa makunsa mukaan, saattavat ovet porraskäytävässä olla kaikki erilaisia.
löytyvät hiihtokeskukset tarjoavat mukavaa vaihtelua kaupunkielämälle. Muun muassa Ukrainan suurimpaan hiihtokeskukseen Bukoveliin pääsee talvisin kivuttomasti skibussilla. Kesällä Karpaattien tarjonta on aneemisempaa, vuoriston kesämatkailu ei ole aivan vielä Alppien tasolla. Yksi Lvivin vetovoimatekijöitä ovat ehdottomasti IT-alan työmarkkinat. Suurten länsimaisten asiakkaiden johdosta Lvivin isoilla IT-yrityksillä on ainakin toistaiseksi riittänyt töitä hyville osaajille. Työmarkkinaa piristää myös Puolan läheisyys. Noin 30 000 ukrainalaisella on pysyvä työlupa 70 kilometrin päässä sijaitsevaan Puolaan.
96
Kolmessa vuodessa Ukraina on muuttunut edukseen. Ei niin, että korruptiotai muiden mainetilastojen kärkipaikat olisivat uhattuina, mutta monella muulla tavalla. Viime kesän jalkapallon EM-kisojen myötä Lviv sai uuden lentokenttäterminaalin, joka kestää komeasti kansainvälisen vertailun. Siitä huolimatta, että se myöhästyi itse kisoista. Kisat toivat kaupunkiin myös kansainvälistä ilmettä. Johtuuko sitten komeammista puitteista, siitä että matka keskustaan on pidentynyt 400 metriä vai tasaisesti jylläävästä inflaatiosta, mutta taksi-
ULKOMAALAISTEN VERKOSTOJA UKRAINASSA American Chamber of Commerce Pääasiassa suurten amerikkalaisten ja muiden kansainvälisten yritysten edunvalvoja. Kalliit jäsenmaksut, mutta vastineeksi paljon suurille yrityksille sopivia palveluita. Lisäksi sosiaalista ohjelmaa, jopa koko perheelle. www.chamber.ua European Business Association Eurooppalaisten yritysten vastine American Chamber of Commercelle. Paljon edunvalvontapalveluita yrityksille. Jäsenmaksut noin 2000 euroa/vuosi. www.eba.com.ua InterNations Ilmainen verkostoitumistapahtuma kerran kuukaudessa sekä Kiovassa että Lvivissä. Kaupungeissa asuvien ulkomaalaisten suosiossa. www.internations.org Fryday Kyiv, Fryday Lviv, Fryday Odessa Ruotsalalsen Anders Östlundin perustama viihteellisempi vapaa-ajan verkostoitumistapahtuma, tapaamisia kerran kuukaudessa Kiovassa, Lvivissä ja Odessassa. Koska tarkoituksena on myös markkinoida tapahtumien pitopaikkoja, tapahtumat houkuttelevat myös ukrainalaisia. www.frydaykyiv.com
EXPATRIUM 76
KAUPUNKIBUDJETTI
Verotus: Tuloverotus on kohtuullista, sillä Ukrainassa on 15 % tasavero. Joillakin toimialoilla, kuten IT-palveluissa, on käytössä verohelpotuksia, jotka laskevat veroprosenttia entisestään. matka lentokentältä on kallistunut muutamassa vuodessa lähes 30 hrivnaan (n. 3 euroa). Osassa vanhan kaupungin ravintoloista löytyy nykyään myös englanninkielinen ruokalista. Kisojen sponsorien mainoksia roikkuu yhä esillä, joten nyt Lvivin katukuvassa näkyy Samsungin ja Adidaksen logoja, kourallinen sushiravintoloita ja pari McDonaldsia. Tappioksi täytynee sen sijaan laskea se, että Nokia Store on samaan aikaan sulkenut ovensa. Mutta moni asia on kisojen jälkeen myös ennallaan ja Ukraina on edelleen maa, joka pystyy tarjoamaan aitoa ulkomailla olemisen tunnetta kokeneemmallekin matkailijalle. Eräänlaista neuvostoeksotiikkaa, joka ei tietenkään sovi ihan kaikille. n
EXPATRIUM 76
Ruoka: Suuri osa ruoasta ostetaan edelleen toreilta. Ne kaikki, jotka suinkin pystyvät, harrastavat datshoillaan pienimotoista kotitarveviljelyä. Siinä missä Suomessa urban gardening (kaupunkiviljely), organic food (ilman lannoitteita), fair trade (suoraan lopputuottajalta) ja lähiruoka ovat vielä trendipuuhastelua, Ukrainassa ne ovat arkea. Logistiikan puutteellisuudesta johtuen 60 % kauempaa tuotetusta ruoasta pilaantuu ennen kuin se ehtii ruokapöytään. Kuvassa kansallisruoka borsh.
97
VIESTEJÄ MAAILMALTA
Menneen ajan julkkikset KOONNUT MIA KONU
n Sata vuotta sitten lehtien sivuille teoillaan yltäneet kuuluisuudet olivat niin tunnettuja, että heidät tiedetään vielä tänäkin päivänä. Keltainen lehdistö ja turhat julkkikset olivat tuntemattomia käsitteitä. Ohessa vanhoissa Suomen sanomalehdissä julkaistuja uutisia ulkomaisista tunnetuista henkilöistä.
PRESIDENTIN OLI KÄYDÄ KÖPELÖSTI METSÄSTYSRETKELLÄ Sudet ajoivat varapresidentin puuhun. Yhdysvaltain tuleva varapresidentti Theodore Roosevelt, joka parhaillaan on metsästysretkillä Koloradossa, oli pakotettu eräänä iltana susien ahdistamana kiipeämään puuhun, jossa sai istua köröttää kokonaista neljä tuntia. Roosevelt oli ampumassa aavikkosusia ja kun ilta hämärti, näki hän suuren harmaan suden, jota ampui. Haavoittuneena lähti susi pakenemaan ja Roosevelt seurasi perässä. Kun jo oli jotenkin pimeä, huomasi Teddy että susia vilkkui joka puolella ja vaanien ne hiipivät hänen ympärillään. Lopulta kävivät ne niin rohkeiksi ja lähestyivät niin suurissa joukoissa, että hänen täytyi paeta puuhun. Kiivetessään oli hän menettänyt patruunavyönsä. Kylmässä ilmassa sai hän istua puussa neljä tuntia ja vasta puolenyön aikana löysivät toverit Rooseveltin, jota olivat joukolla lähteneet etsimään. Puun alla makasi kuusi suurta sutta, jotka Roosevelt oli revolverillaan ampunut. Mikkelin Sanomat 19.2.1901
98
PAINAVA PRESIDENTTI Poliitikon paino ylitti uutiskynnyksen Suomessakin Tasavallan Presidentti-ehdokas Taft painaa lähes 300 naulaa. Vaasa 17.9.1908
KUNINGATAR TUPAKOI Kuningatar Alexandra on kehittynyt etewäksi tupakoitsijattareksi. Teatterissa wäliajoilla siirrähtää hän loosinsa wiereiseen huoneeseen, jossa hänen majesteettinsa wetelee hywälle tuoksahtawia paperossin sawuja. Korkeamman seurapiirin naiset owatkin ottaneet tupakoimisen aiwan yleisen käytäntöön. Vaasa 2.2.1907
RAKAS ANOPPI Mark Tvain kertoi äskettäin miehestä, joka todellisesti rakasti oikealla vävypojan rakkaudella anoppiansa. Mies sattui olemaan matkalla, kun anoppinsa kuoli, ja hän sai seuraavan sähkösanoman: ”Rakastettu anoppinne kuollut. Palsamoimmeko, hautaammeko vai poltammeko ruumiin?”Tähän vastasi vävy: ”Palsamoikaa, haudatkaa ja polttakaa. Elleivät ne keinot tepsi, niin leikelkää ruumis anatomisessa tarkoituksessa!” Mikkeli 7.5.1902
URAMENESTYS MAHDOLLISTI NAIMAKAUPAT Amerikalainen sanomalehtikuningas Pulitser, entinen ”World”-lehden ulosantaja ja omistaja, sai niinikään waimonsa omituisella tawalla. Tyhjin käsin tultuaan Amerikaan oli hän paikotettu rupeamaan kuskiksi. Mutta älykäs ja kekseliäs kun oli, kohosi hän pian tästä alhaisesta asemastaan. Hän antausi kirjailija-alalle, ansaitsi kaikenlaisilla yrityksillä paljon ja säästäwäinen kun oli, tuli hän wihdoin ”World”in omistajaksi, sekä kohotti mainitun lehden suureen arwoonsa. Eräänä päiwänä – hän oli jo silloin rikas ja arwossa pidetty – tuli muuan siewä nuori neiti häntä terwehtimään. – Ettekö tunne minua enää? kysyi kaunis wieras. – En todellakaan jaksa muistaa, olisiko minulla joskus ollut kunniaa... – Ja kuitenkin olette ollut isäni kuskina, sanoi tyttö. Nyt wasta johtui Pulizerin mieleen miljönääri, jonka talossa hän oli palwellut niin alhaisessa wirassa. Tuo kaunis amerikatar oli jo silloin iskenyt silmänsä kauniiseen kuskiin, mutta ei ollut uskaltanut tehdä rakkauden tunnustusta siitä yksinkertaisesta syystä, että heidän yhteiskunnallisilla asemillaan oli niin perin suuri ero. Nyt tuli hän tarjoomaan Pulizerille pientä kätöstään ja lukuisia miljoonejaan. Rukkasia ei hän tietysti saanut. Hämäläinen 14.12.1898
EXPATRIUM 76
Levi Ylläs
Levi Ylläs
Helppohoitoinen ja turvallinen Ruka
Ruka
tukikohtasi Suomessa Ukkohalla
Ukkohalla
Vuokatti
Vuokatti
Laadukas Chalets & Villas loma-asunto tarjoaa sinulleKivitippu vaivattoman Tahko tavan viettää aikaa kotimaassasi. Asut keskellä Suomen parhaita Imatra lomakeskuksia. Käytät loma-asuntoasi aina kun haluat ja muina Vierumäki aikoina voit antaa sen vuokralle yhteistyökumppanimme kautta. Vanajanlinna Palvelut pelaavat ja vuokratuloakin voi saada. Chalets & Villas loma-asunnot ovat täydellisesti kalustettuja ja varustettuja omistusasuntoja, joihin on valmiiksi neuvoteltu 60 % edullinen yhtiölaina. Huomioi myös, että loma-asunto Levi ei muodosta verotuksellisesti pysyvää sidettä Suomeen. Ylläs
Ruka
Kokeile majoitusta Chalets loma-asunnossa. Tee varaus osoitteessa: yit.fi/vapaa-aika
Ukkohalla
Vuokatti
Kivitippu
Tahko Imatra
Vierumäki Vanajanlinna
Levi Ylläs
YIT Loma-asunnot Ari Lang, puh. 040Ruka 900 2380 yit.fi Ukkohalla www.facebook.com/yitchalets
TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?
100 000 20 000 120 HYÖDYLLISTÄ NEUVOA
Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi ULKOMAILLA ASUVALTA JÄSENELTÄ 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan ERI MAASTAwww.expatrium.fi. sähköpostiisi osoitteesta Pysy sinäkin ajantasalla.
Rekisteröidy ilmaiseksi, osallistu klubin* vilkkaaseen keskusteluun, hyödynnä suuri ulkomailla asumisen tietopankki ja tilaa itsellesi hyödyllinen uutiskirje www.expatrium.fi
E X PA T R IUM www.expatrium.fi *klubin keskustelusta löytyy esim. hakusanoilla 'opiskelu' yli 600 kommenttia ja 'lapset' yli 2000 kommenttia.
www.expatrium.fi