Expatrium 78 by Expatrium

EXPATRIUM Ulkomailla asuvan suomalaisen lehti

Nro

syys-lokakuu 2013

Kansainvälisen elämän monet piirteet Lasten kasvatus onnistuu ulkomaillakin Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu Kahden kulttuurin avioero vaatii tietoa Eläkekertymä voi kadota maailmalla + Neuvontapalvelu - asiantuntija vastaa + Nimitysuutiset

TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN? Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi Liity Expatriumin Facebook-ryhmään. Saat omalle

Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa ja etusivullesi automaattisesti tuoreita uutisia,vuodessa tietoja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset tapahtumista eri puolilla maailmaa ja nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta mielenkiintoisista uusista palveluista. suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.

E X PA T R IUM www.expatrium.fi

www.expatrium.fi

PÄÄKIRJOITUS

Entistä monipuolisempi Expatrium

xpatrium on ilmestynyt vuoden 1994 lopusta lähtien. Vajaan 19 vuoden aikana Expatriumista on ilmestynyt yhteensä 77 numeroa. Pienin niistä on ollut laajuudeltaan 64-sivuinen, suurin yli 100-sivuinen. Expatriumin vuositilaus on sisältänyt keskimäärin yli 300 toimituksellista sivua. Se on ollut laajuutensakin puolesta ylivoimaisesti suurin ulkomailla asuville suomalaisille tehty lehti. 19 vuoden aikana Expatriumiin on tehty viisi suurempaa uudistusta. Vuonna 1996, jolloin Expatrium ilmestyi vielä Emigrantti-nimellä, lehdelle perustettiin 10 ensimmäisen suomalaisen lehden joukossa lehden internet-sivut. Vuonna 2002 lehden nimi muuttui: Emigrantista tuli Expatrium. Seuraavaksi lehden koko ja laajuus kokivat muutoksen: Expatriumista tuli National Geographicin kokoinen, helposti säilytettävä ja arkistoitava hyötyjulkaisu. Kun vanha verkkosivusto korvattiin uudella portaalilla, se sai huomiota laajemminkin ja valittiin Suomen parhaaksi verkkomediaksi.

Lehti kokonaan verkkoon

Nyt kesällä 2013 on edessä seuraava suuri muutos: Expatriumista tulee puhdas verkkomedia. Perinteinen painettu lehti korvautuu verkkolehdellä.

EXPATRIUM 78

Verkkolehden myötä ratkeavat monet suuret ja kansainväliseen levitykseen liittyvät painetun lehden haasteet. Jatkossa lehti menee varmemmin perille. Tilaajilta on tullut vaatimuksia saada lehti myös verkkoon. Teimme kyselyn joukolle lukijoitamme tänä keväänä ja vastaus oli selkeä. Maasta toiseen liikkuvat haluavat lukea lehteä yhä useammin verkon kautta. Vuosien varrella on selvinnyt, että joidenkin maiden viranomaisille painetussa lehdessä on ollut liian uskaliaita kuvia. Verkkolehden avulla sitä tilaavien yritysten tai järjestöjen ei enää tarvitse turvautua omiin kuriirijärjestelyihinsä. Lisäksi lehti menee perille myös niihin maihin, joissa postilaitos toimii hyvin sattumanvaraisesti. Painetun lehden jakeluaika saattoi vaihdella kahdesta päivästä yhteen kuukauteen. Vaikka Expatrium ei olekaan päivä- eikä viikkolehti, on sen saaminen kuukauden viiveellä ollut kuitenkin harmillista. Nyt kaikki lukijat saavat lehden käsiinsä samaan aikaan. Nyt pääsemme eroon myös tilanteista, joissa kaikki eivät voi osallistua jonkun artikkelin tai aiheen kirvoittamaan innokkaaseen keskusteluun Expatriumin Klubilla. Artikkelit ja palstat ovat nyt kaikkien luettavissa samaan aikaan.

Kuusi lehteä ja 12 uutiskirjettä

Uudistuksen tavoitteet ovat siis korkealla. Jakelun tehostamisen lisäksi Expatriumista tulee entistä ajankohtaisempi. Nykyisen 4 numeron sijaan, lehti ilmestyy sähköisessä muodossa kesästä 2013 lähtien 6 kertaa vuodessa. Ilmestymisväli lyhenee siis keskimääräisestä kolmesta kuukaudesta kahteen. Toimituksellisten sivujen määrä pysyy ennallaan. Postituskuluista saatava säästö lisätään sisällön ja palveluiden kehittämiseen.

Verkkolehteä täydentää uudistunut sähköinen uutiskirje. Vanha tekstimuotoinen kirje korvautuu uudella html-muotoisella uutiskirjeellä ja sen ilmestymistahti tiivistyy 8:sta 12:een. Kaikki vanhan uutiskirjeen tilaajat saavat automaattisesti elokuusta lähtien. Uutiskirje täydentää verkkolehteä ja nopeat sekä tärkeät uutiset tavoittavat Expatriumin tilaajat tehokkaasti.

Sosiaalisiin medioihin

Osana muutosta siirrymme entistä vahvemmin sosiaalisiin medioihin. Vanhaa Facebook-ryhmää täydentää nyt uusi Facebook-sivu, jossa julkaistaan pääosin ulkomailla asuvalle tärkeitä uutisia. Jo nyt pilottivaiheessa sivulla on lähes 400 tykkääjää. Lisäksi Expatrium jakaa uutisia viikoittain LinkedInissä, jossa ne saa helposti ja ilmaiseksi omalle kotisivulleen ryhtymällä seuraamaan Expatriumin LinkedIn-sivua. Facebookin ja LinkedInin lisäksi kolmanneksi uutiskanavaksi tulee elokuusta alkaen myös Twitter. Ilmestymistahdin lisääntyminen vuodessa neljästä kuuteen, uutiskirjeiden määrän lisääntyminen, etujen lisääminen ja sosiaalisten medioiden nykyistä monipuolisempi käyttäminen uutisten jakamiseen palvelevat Expatriumin lukijoita entistä paremmin. Luvassa on siis enemmän uutisia, hyödyllisiä asiantuntija-artikkeleita ja oivaltavia vinkkejä nopeammin sekä helpommin jaettavassa muodossa. Lisää uudistuksia on luvalla syksyn aikana niin erilaisen ajankohtaisen tiedon jakamisen suhteen kuin tilaajaetuina. Niistä lisää kuitenkin tuonnempana! Mukavia lukuhetkiä siis tulevaisuudessakin!

Anna Iskala anna.iskala@expatrium.fi

SISÄLTÖ

Kun eläkettä ei löydykään, S. 16-19

NRO 78 n 2013 Tämän numeron kirjoittajia

Kansainvälinen avioero, S. 20-25

Lasten kasvatus maailmalla, S. 26-31

NEUVONTAPALVELU 33 Lukijat kysyvät, asiantuntijat vastaavat. Miten etunimen muu tos virallistetaan? Mistä Suomen lomalla voi passia anoa ja mistä noutaa? Kuka voi ajaa vieraan maan rekisterissä olevaa autoa Suomessa? Tuleeko purjeveneellä Suomeen saapumisesta paperisotaa?

Pääkirjoitus.

AJASSA 6 Me suomalaiset. Ajankohtaista. 11 Suomalaiset nimi- ja liputuspäi vät heinä-syyskuussa 2013. VEROTUS 12 Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu. Jarkko Kuusinen

Jarkko Kuusinen toimii veroasiantuntijana HR Ennakkoverokonsultointi Oy:ssä. Yritys tarjoaa palkanmaksun veroneuvontapalveluita niin työnantajille kuin työntekijöillekin. Jarkko on työskennellyt verotuksen parissa yli 20 vuotta. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän hankki kannustimensa Uudenmaan veroviraston ennakkoperinnän johtavana veroasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli 10 vuotta verokonsulttina PricewaterhouseCoopersilla, joista kaksi viimeistä vuotta henkilöveroryhmän ryhmänvetäjänä. Jarkko Kuusinen on ollut myös Veronmaksajain keskusliiton palveluksessa veroneuvojana. PwC:llä Jarkko Kuusinen keskittyi pitkälti osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyvään veroneuvontaan. Työsuhdeoptioiden verotus onkin eräs hänen erityisosaamisalueistaan. Kuusisen artikkeli työsuhdeoptioiden verotuksen uudistumista löytyy sivuilta 12-15.

ELÄKE 16 Kun ulkomaaneläke katosi taivaan tuuliin. Esa Tuominen

KULTTUURI 37 Kulttuurielämän uutisia. Anna Iskala SUOMALAISUUS 40 Suomalaiskuulumisia maailmalta.

PERHE 20 Kansainvälinen avioero vaatii suunnittelua. Sarianne Mäkelä ja Anna Iskala 26 Lapsiperheille parhaat palat monesta kulttuurista. Merja Laakso

NIMITYKSET 42 Nimitysuutiset. Ulkomaille muuttavat ja maailmalta palaa vat suomalaiset.

EXPATRIUM 78

Ulkomailla asuvan suomalaisen lehti 19. vuosikerta ISSN 1458-0047 PL 557, FI-00101 Helsinki Puh. +358-9-654141 Fax +358-9-6224421 info@expatrium.fi www.expatrium.fi Päätoimittaja Anna Iskala Puh. +358-40-5116434 Fax +358-42-5116434 anna.iskala@expatrium.fi Tämän numeron kirjoittajat ja kuvaajat Karoliina Ek, Merja Laakso, Jarkko Kuusinen, Jukka Laikari, Tuomo Manninen, Sarianne Mäkelä, Esa Tuominen, Vappu Tuomisto sekä Beibamboo, Design Forum Finland, FilmMe, Finnair, Kalevala Koru, Liisa Perkkiö / Kirkon Ulkomaanapu sekä Pohjolan-talo, ellei artikkelin tai kuvan yhteydessä ole toisin mainittu. Ulkoasu Shari Slagel, www.conectado.biz Toimitus Syksy Media Oy PL 557, FI-00101 Helsinki

EXPATRIUM 78

Copyright Lehden sisältöä ei saa kopioida tai jäljentää tai lainata edes osittain ilman päätoimittajan antamaa kirjallista ja nimenomaista suostumusta. Kaikkien Expatriumin julkaisujen kopiointi on kielletty myös Kopioston valokopiointiluvan hankkineilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Expatrium.fi Expatriumin tilaajat saavat täyden käyttöoikeuden Expatrium.fi-verkkopalveluumme. Tilaajan tulee itse rekisteröityä palvelun käyttäjäksi. Verkkopalvelun kautta on myös tilattavissa sähköiset uutiskirjeemme, jotka täydentävät lehden sisältöä. Expatrium Expatrium on sitoutumaton, 6 kertaa vuodessa ilmestyvä ulkomailla asuvan suomalaisen erikoisverkkolehti, jolla on lukijoita yli 100 maassa. Lehti ei vastaa artikkeleissa olevista virheistä lukijalle aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kaikki ilmoituksia koskevat huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa lehden julkaisemisesta.

Tilaukset Expatriumin jatkuva säästötilaus maksaa postituskuluineen kaikkialle maailmaan 59 euroa (6 nroa, 12 kk, sis. alv) tai 99 euroa (12 nroa, 24 kk, sis. alv). Tilaukset voi tehdä sähköpostitse tai verkkosivujemme kautta. Ilmoita sähköpostiosoite, johon verkkolehden lukemiseen liittyvät ohjeet voidaan toimittaa. Tilaukseen kuuluu verkkolehden 6 numeron lisäksi Expatriumin sähköisen uutiskirjeen täysi vuosikerta (12 numeroa) sekä lisäksi erilaisia tilaajaetuja muun muassa korkealuokkaisista asiantuntijapalveluista. Tilaus alkaa aina seuraavaksi ilmestyvästä numerosta, ellei asiakas toisin halua. Tilaus astuu voimaan vasta tilausmaksun suorituksen jälkeen. Tilauspalvelun yhteystiedot: Expatrium/Tilauspalvelu PL 557, FI-00101 Helsinki puh. +358-9-654141 fax +358-9-6224421 tilaukset@expatrium.fi

Osoitteenmuutokset Ilmoita tilauspalvelullemme kirjallisesti uusi sähköpostiosoitteesi sekä muutoksen voimaantulopäivä. Tilauspalvelun yhteystiedot edellä. Ilmoitusmyynti Puh. +358-040 5245274 Fax +358-9-6224421 media@expatrium.fi Seuraava Expatrium Expatriumin nro 79 ilmestyy marraskuussa 2013. Siihen tarkoitetun ilmoitusmateriaalin viimeinen jättöpäivä on 15.10.2013. Toimitusosoite on Expatrium/Ilmoitukset, PL 557, 00101 Helsinki tai sähköposti: media@expatrium.fi. Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää lehden kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.

AJASSA TUNNISTE

SISÄLTÖ

ME SUOMALAISET

HYVÄ TIETÄÄ

Sananparsia 1

Palstalle kootaan ajankohtaisia uutisia ja ilmiöitä, joille on ulkomailla asuvalla varmasti käyttöä.

Häme Jos lähtis, sano Pispalan palokunta, mutta sarekkin taitaa tulla. Tailan olla tiellä, sano Kuhmosten poika kun likka viereen tuppas. Kuallaan sitä vielä meilläkin, sano entinen äijä kun ei naapurin hautajaisiin käsketty. Vapaurenpatsas, sano entinen miäs eukkonsa hautakiveä. Niin aina, sano hämäläinen ku hän ihmeitä näki. Olis ny Karoliinakin ja lapset, sano Kulmalan Heikki kun lentokoneen näki. Aika tavaran kaupittee, sano vanhapiika. Meniskö vihille vai lähtiskö onkelle? Etelä-Karjala Mie ko kasso ahkerii ihmisii ni väkiste tulloo sääli. Ei se tyätä pelkää, se uskaltaa käyvä vaik työ ääree makkaamaa. Mitä tää poikamies akal tekköö koi oo muutakaa perettä. Ei maksa kiittää, miulha on käytös ain kymmenes ja toisinaa viskajaa yhteetoist. Oha se joukon jatkon ko Pokkila punakaartis. Pappi on ko tienviitta: näyttää jot "mänkää tuon!" - mut isse jääp siihe. Lapsena ku syntyy ja humalassa kuoloo, ei tiijä pahassa moalimassa käyniesekkeä. Sitä ei voi haastattaa ku aija takkaa hevosje seläst ja halko käjes. En pelkää sattaakaa miestä, koha eivät kii käy.

Finnair laajentaa Aasiaan Finnairin Aasian-kohteiden määrä nousi 13:een. - Tämä on tärkeä askel Finnairin 90-vuotisessa historiassa ja vie meitä kohti tavoitteenamme olevaa Aasian-liikenteen tuottojen kaksinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä, vakuutti Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. Aasian-strategiaa on Finnairilla rakennettu parikymmentä vuotta. Siinä on ollut apuna Helsingin optimaalinen maantieteellinen sijainti, joka mahdollistaa lyhimmän reitin Aasian suurkaupunkien ja yli 60 Euroopan-kohteen välillä. Finnairin lentoaikatauluissa on otettu huomioon sujuvat jatkoyhteydet Helsingistä. Finnair liikennöi Aasiassa Bangkokiin, Chongqingiin, Delhiin, Hongkongiin, Nagoyaan, Osakaan, Pekingiin, Souliin, Shanghaihin, Singaporeen ja Tokioon sekä nyt myös Hanoihin ja Xi´aniin.

KUVA: FINNAIR

Etelä-Pohjanmaa M'oon kaas ollu monta vuotta keisarin poijan kaas kirjavaihros, muttei s'oo vastannu. Paree siivo syntinen kun paha jumalinen. Koitin tuatakin, sanoo Uskon mumma kun synninpäästön otti. Pyytäsin rahaa mutten saa sanotuksi. Ei yks oo pareet kun toinenkaan eikä niinkään hyvä. Kaikella lailla tätä köyhälistyä kiusathan, sanoo Kaspa kun pulituuria joi. Rumaanen kun meni kenkä väärhän jalakahan - ja jumaslauta molemmat. Minä vihaan miehiä kukoosta ruveten, sanoo entinen akka.

Finnair laajentaa Aasiaan.

Uusia työpaikkoja pienissä kasvuyrityksissä Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät? -analyysin, joka perustuu Tilastokeskuksen yli 8 400 työnantajalta keräämiin tietoihin vuodelta 2011. Uudet työpaikat syntyvät tutkimuksen mukaan pääasiassa hyvin pieniin, kasvujanoisiin yrityksiin. Uusiin työpaikkoihin rekrytoidaan eniten työssä jo olevia (38 %), mutta opiskelijoiden ja koululaisten osuus on selvästi suurempi (27 %) kuin muissa rekrytointitilanteissa. Myös työttömiä palkataan melko paljon (25 %). Vastavalmistuneita palkattiin 5 % ja työmarkkinoiden

ulkopuolisia 4 %. Lähes kaksi kolmesta uudesta työpaikasta on määräaikaisia, mutta työt ovat useimmiten kokoaikaisia. Uusia työpaikkoja syntyi eniten vähittäiskaupassa, koulutuksessa sekä rakennusalalla. Ammateissa, joissa uusien työpaikkojen osuus on suurin, on mukana myös kausi- tai projektiluontoisia tehtäviä, kuten puutarha-, kasvihuone- ja rakennustyöntekijät. Noin 30 % uusista työpaikoista syntyi Uudellemaalle. Uusien työpaikkojen osuus oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Kainuussa.

EXPATRIUM 78

TUNNISTE AJASSA

Kroatiasta 28. EU-jäsenmaa

ME SUOMALAISET

Kroatiasta tuli 1.7.13 Euroopan unionin 28. jäsenmaa ja samalla ensimmäinen LänsiBalkanin maa, joka on saavuttanut EUjäsenyyden. Samalla Kroatia alkaa soveltaa myös EU:n sosiaaliturva-asetusta, jonka perusteella ratkaistaan, minkä maan sosiaaliturvaan EU:n alueella liikkuva henkilö kuuluu. Yleensä työntekijä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvaan. Jos henkilö ei työskentele, oikeus sosiaaliturvaan määräytyy asuinvaltion lainsäädännön mukaan. EU-asetuksen tarkoitus on varmistaa, että _

Sananparsia 2

EU:ssa liikkuvat henkilöt kuuluvat vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan. Lisäksi sillä pyritään takaamaan, että EUmaasta toiseen muuttavat henkilöt eivät menetä ansaitsemaansa sosiaaliturvaa maastamuuton vuoksi. Asetusta sovelletaan mm. sairaus-, perhe-, työttömyys- ja eläkeetuuksiin. Nyt suomalaisen työnantajan palvelukseen Kroatiaan lähtevä työntekijä tarvitsee Eläketurvakeskuksesta todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.

HYVÄ TIETÄÄ Sisäasiainministeriöstä sisäministeriö Hallitus ehdottaa valtioneuvostosta annettua lakia muutettavaksi niin, että sisäasiainministeriön nimi muutetaan sisäministeriöksi. Nimenmuutos koskisi vain suomenkielistä nimeä. Ministeriön suomenkielinen nimi on yli 90 vuotta vanha. Nimen keskellä oleva ”asiain” -sana ei ole käyttökielen mukainen. Se jätetään yleensä pois esimerkiksi uutisissa. Sisäasiainministeriön virallinen ruotsinkieli-

nen nimi on ollut jo vuodesta 1983 inrikesministeriet. Tätä ennen ministeriön nimi oli ruotsiksi ministeriet för inrikesärendena. Esityksen valmistelun yhteydessä hallitus on todennut tarpeelliseksi tarkistaa sisäasiainministerin nimikkeen sisäministeriksi. Tavoitteena on, että sisäasiainministeriön nimi muuttuu sisäministeriöksi vuoden 2014 alusta.

Pohjois-Pohjanmaa Akkaha se pitäs ottaa, vaan kukapa sen akkansa antanee? Se se pölkää joka huutaa, sano Jussan Janne ku junan eessä juoksi. Ulukomuistista päissään kun Mäkelän Jussi maanantaina. No niin minustaki että piliveilee. Savo Aeka männy jooten olloo lopetellessa. Rohot on sisässä, tulukoo tauti jos tahtoo, sano mies ku viinoo joi. Varsinais-Suomi On niin erinkaltane olla, sano pyhämaalaine muitte ihmiste joukos. Sinnemäks vaa, sano Kiukkasten karvar hevostas. Järkki olis kyll muttei saa juaksema. Ei tämä opetus tekis paha muilka, sanos lukkar ko juavuksis ol ja ämm hakkas. Oh hoijajaa, yks mnuunki saa, kaksikkin tarvittisi, kolmenki väärt olisi. Ek mää tota sanonu vaikke mä mittäm puhunu. Kyl mää sen tierä et Jumal sun kosta mutte mä kärk sitä orottama. Uusimaa Vielhää isäi ku se nai äitei, van miä ku täyryn perin viaraan ottaa, sano Saaren miäs. Antaa välil henkähtää, sano Raussilan mies oravaa ennenku neljännen kerran ampus. No sinne no sinne, sano Tilli ku pappi kysy eikö Tilli taivahah haluakkah ku tollaist elämää viättää.

Veroilmoitus korjattiin yhä useammin verkossa

Pohjois-Karjala Mikä sitä pittää? sano kusijainen kun tamman raatoa veti.

Suomen verottajan tarjoama Veroilmoitus verkossa –palvelu oli tänä vuonna suositumpi kuin koskaan. Lähes 640 000, eli 45 % kaikista veroilmoituksen palauttaneista, täydensi tai korjasi sitä verkon kautta. Verohallinto muistaa esitäytetyllä veroilmoi-

Satakunta Kyl näist päästä sano piru rukouspäivii. Piruki raamattua lukee vaikka paikka paikon. Viiteen minuuttiin ei tullu plikat miälenkän, sano Jallin Eevertti kuhan avantoon putos.

EXPATRIUM 78

tuksella yli 5 miljoonaa veronmaksajaa. Yli 3,5 miljoonaa ainoastaan tarkistaa sen, sillä tarvittavat tiedot löytyvät ilmoituksesta valmiina. Tänä vuonna veroilmoituksen täydentäjiä verkon yli oli 75 000 enemmän.

AJASSA

ME SUOMALAISET Sananlaskuja ja viisauksia 1 - Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä. - Parempi karvas totuus ko makea valhe. - Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä. - Elä sorra sorrettua eläkä murra murrettua. - Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla. - Ei nöyrän selkä taitu. - Missä on tahtoa, siinä on tie. - Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty. - Kun mies itkee pitää parran päristä. - Sukulaisuus ei auta asian kohalla. - Elämä hymyilee kuin silakka piimätuopissa. - Ei puukaan yhdellä lyömisellä mene poikki. - Minä istun iloissani ja annan surun huilata. - Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita. - Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon. - Kuu on nuorten miesten aurinko. - Ylenkatse lapsen sydämen särkee. - Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. - Vanhana saa muistella, mutta ei maistella. - Ei sammalia väliin tarvitse. - Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi. - Kissan ilo hiiren itku. - Kyllä neitsyt neuvon tiesi: kun ei naitu, oli ilman. - Hohoi - taas on yksi päivä lähempänä akan ottoa. - Älä pane kiveä kuorman päälle. - Ei tiedä toinen toisen tautia. - Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna. - Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu. - Ei vahinko huutele tullessansa. - Ei hinta hevosta korota. - Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan. - Ennen viina jäätyy kuin piika paleltuu. - Tyvestä puuhun noustaan. - Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.

Kännykkäsurffailu halpeni EU:ssa Euroopan unioni laski heinäkuun alusta verkkovierailujen hintoja toisessa EUmaassa 36 %. Vierailu maksaa nyt 45 senttiä megatavulta. Vuoden kuluttua hinnat edelleen putoavat 20 senttiin megatavulta.

Verkkovierailuilla on nk. hintakattoasetus EU:n alueella. Se tarkoittaa että puheluille, tekstiviesteille ja mobiilidatapalveluille on asetettu eurotariffi eli enimmäishinta.

Yhteishaku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin Suomessa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan syksystä 2014 lähtien yhteishaussa. Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään mm. alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan korkeakoulutukseen entistä enemmän aidosti uusia opiskelijoita sekä kohdentamaan opiskelupaikat nykyistä paremmin. Yhteishaku otetaan käyttöön syksyllä 2014 otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Koulutustarjonta ja hakupalvelut löytyvät syksyn 2014 korkeakoulujen yhteishausta lähtien yhdestä palvelusta ja

HYVÄ TIETÄÄ

ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan yhdellä lomakkeella. Korkeakoulut voivat syksyn 2014 yhteishausta lähtien myös halutessaan varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä.

Kaksoiskansalaiset Ruotsissa Laki velvoittaa ulkomailla asuvaa Suomen kansalaista ilmoittamaan Suomen viranomaisille henkilötietojen muutoksista. Tiedot muutoksista asiakirjoineen voi toimittaa suoraan maistraattiin Suomessa tai ulkomailla lähimpään Suomen edustustoon, josta tiedot välitetään eteenpäin. Suomen ja Ruotsin välillä on erillinen

sopimus, jonka mukaan Ruotsin viranomaisilta tulee automaattisesti tieto Suomen kansalaisten väestötietojen muutoksista. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaksoiskansalaisia pidetään Ruotsissa Ruotsin kansalaisina, joten heidän tulee itse huolehtia muuttuneiden tietojen ilmoituksesta Suomeen.

EXPATRIUM 78

AJASSA

Rajoitetusti verovelvollisen verotukseen muutos

ME SUOMALAISET

Hallitus esittää, että rajoitetusti verovelvollisen henkilön saaman ansiotulon verotusta muutettaisiin. Muutoksen taustalla on Euroopan unionin komission vuonna 2012 aloittama rikkomusmenettely. Lakia muutettaisiin siten, että Suomesta saatua ansiotuloa voitaisiin verottaa verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä. Se merkitsisi sitä, että rajoitetusti verovelvollisen vero määräytyisi tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella ja että rajoitetusti verovelvollinen voisi tehdä tuloverolaissa säädettyjä vähennyksiä. Tämä koskisi rajoitetusti verovelvollisia, jotka asuvat Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tiedonvaihdosta veroasioissa, tai jotka ovat tutkijadirektiivissä tarkoitetun oleskeluluvan haltijoita. Suomesta saadusta tulosta menevää veroa määrättäessä huomioon otettaisiin myös palkka, eläke ja sosiaaliturvaan perustuva suoritus, joka on saatu muualta kuin

Sananlaskuja ja viisauksia 2

KHelsingissä a k s o i s k a nelämänlaasalaiset Ruotsissa tu on huippua Laki Helsinki velvoittaa on valittu ulkomailla brittiläisessä asuvaa Suomen Monoclekansalaista lehdessä maailman ilmoittamaan kolmanneksi Suomenparhaaksi viranomaisille kaupungiksihenkilötietojen 25 joukosta vuosittain muutoksista. tehtäTiedot vässä muutoksista elämänlaatuvertailussa asiakirjoineen(Quality voi toi-of mittaa Live Survey). suoraanLehden maistraattiin mukaanSuomessa Suomen päätai ulkomailla kaupungissa lähimpään on katuelämää Suomen edustustoon, ja arkipäivän josta designiä tiedotjavälitetään uusi sukupolvi, eteenpäin. joka elävöittää kaupunkia Suomen jaentisestään Ruotsin välillä luovuudellaan. on erillinen Helsopimus, singin elämänlaatua jonka mukaannostavat Ruotsinmyös viranomaiSuomen silta terveydenhuolto, tulee automaattisesti koulutusjärjestelmä tieto Suomenja kansalaisten luonnonläheisyys. väestötietojen Hämmästystä muutoksista. herättiOnse, kuitenkin että Suomi hyväeihuomioida, salli homoavioliittoja että kaksoiskanainoasalaisia na Pohjoismaista. pidetään Ruotsissa Elämänlaatunsa Ruotsin kansalaipohjalta sina, TOP-5 joten kaupunkia heidän tulee ovatitse Kööpenhamina, huolehtia muutMeltuneiden bourne,tietojen Helsinki,ilmoituksesta Tokio ja Wien.Suomeen.

EXPATRIUM 78

Suomesta ja joka on verovelvollisen asuinvaltiossa veronalaista tuloa. Lisäksi huomioon otettaisiin edellä mainitut tulot, jotka on saatu Suomesta ja joiden verottamisen verosopimus estää. Ansiotulo verotettaisiin verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä, jos rajoitetusti verovelvollinen esittää tarvittavat selvitykset tuloista ja niihin kohdistuvista vähennyksistä. Nykyisiä ansiotulosta perittävää 35 prosentin lähdeveroa koskevia säännöksiä ei ehdoteta muutettaviksi, vaan ne tulisivat edelleen sovellettaviksi, jos rajoitetusti verovelvollinen ei esitä tarvittavia selvityksiä. Ansiotuloista on viime vuosina kertynyt lähdeveroa vuositasolla noin 30,9–36,8 Me. Ehdotetun muutoksen arvioidaan alentavan verotuottoja puoleen, jos kaikki tai lähes kaikki verovelvolliset siirtyisivät verotusmenettelylain mukaiseen verotukseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014.

- Parempi oma paha kuin toisen hyvä. - Parempi laiha sopu kuin lihava riita. - Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan. - Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. - Ennen susikin suostuu ihmiseen kuin savolainen. - Nuoleminen ei elätä. - Jos ei suola ja sauna auta, niin on kuolema käsissä. - Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee. - Ole mies, kärsi kaikki, heiluttele housujasi. - Työnsä karvainen ihminen on. - Vaivainen lintu, jok ei höyheniänsä jaksa kantaa. - Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon. - On virka varkaallakin. - Yksi väärä penninki vie yhdeksän hyvää myötänsä - Toinen mäki, toinen vuori, ei kumarra kumpikaan. - Vanhapiika kaalin surma. - Rakkaus ei ole mikään potaatti - Hyvä on huonokin hädässä. - Suo ei kasva kiviä, eikä kangas karpaloita. - Eihän rahoa tartte muussa kun velan maksussa. - Kyllä maailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. - Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi. - Ei mikään niin harmita kun köyhä joka on ylpiä. - Mies on työnsä näköinen. - Tuli on tähteetön vieras. - Ihmisen elanto on orjuuden olento. - Harvoin viisas vihastuu, harva siitä ihastuu. - Esteet katoavat etevän tieltä. - Ei hoppu hyväksi ole, eikä kiire kunniaksi - Maa köyhä, meri pohatta. - Jota useampi kokki sitä vetelämpi velli. - Tyttö nuorena, kahvi kuumana. - Yksi vitsa taittuu, vitsakimppu kestää. - Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen. 9

Rauhankatu 13, Kruununhaka, Helsinki Myytävänä kaksi remontoitavaa huoneistoa Kruununhaassa, Karl Hård af Segerstadtin ja Bertel Jungin suunnittelemassa, Helsingin kauneimpiin kuuluvassa rakennuksessa. 1800-luvun lopun kiinteistö, joka sijaitsee Suomen Pankin, valtioneuvoston sekä Tuomiokirkon ja Helsingin yliopiston läheisyydessä, muodostaa Kaupunginmuseonkin määritelmän mukaisesti rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokkaan kokonaisuuden. Huoneisto 1: Koko yli 300 neliötä, 9 huonetta, joista yhdessä kasettikatto, alkuperäinen huonejako, huonekorkeus 3,7 m, lukuisia kaakeliuuneja, alkuperäiset väliovet ja kattofriisit sekä kaksi sisäänkäyntiä ja parveke. Mahdollisuus hankkia autotalli sisäpihalta. Mh. 2 215 000 euroa. Huoneisto 2: Koko yli 90 neliötä, kolme lähes tasakokoista valoisaa tilaa, joista yhdessä kaunis kasettikatto, kaksi sisäänkäyntiä, huonekorkeus 3,7 m. Mh. 617 000 euroa. Molemmista näkymät sekä pihalle että avaraan puistoon. Huoneistoissa on osittain yli 100-vuotiasta parkettia. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

MAISK - Malmivaara & Iskala Oy LKV Krista Malmivaara, puh. +358 40 521 9263 info@maisk.fi www.maisk.fi www.facebook.com/MAISKHelsinki

NIMIPÄIVÄT

SUOMALAISIA NIMI- JA JUHLAPÄIVIÄ SYYS-MARRASKUUSSA 2013 SYYSKUU

LOKAKUU

MARRASKUU

1 Su_ Pirkka

1 Ti_ 2 Ke_ 3 To_ 4 Pe_ 5 La_ 6 Su_

1 Pe_ Pyry, Lyly 2 La_ Topi, Topias. Pyhäinpäivä 3 Su_ Terho

VIIKKO 36 2 Ma_Sinikka, Sini, Justus 3 Ti_ Soile, Soili, Soila 4 Ke_ Ansa 5 To_ Roni, Mainio. Yrittäjän päivä 6 Pe_ Asko 7 La_ Miro, Arho, Arhippa 8 Su_ Taimi VIIKKO 37 9 Ma_Isto, Eevert, Vertti 10 Ti_ Kalevi, Kaleva 11 Ke_ Santeri, Aleksanteri, Santtu, Aleksandra, Sandra, Ali, Ale 12 To_ Valma, Vilja 13 Pe_ Orvo 14 La_ Iida 15 Su_ Sirpa VIIKKO 38 16 Ma_Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille 17 Ti_ Aili, Aila 18 Ke_ Tyyne, Tytti, Tyyni 19 To_ Reija 20 Pe_ Varpu, Vaula 21 La_ Mervi 22 Su_ Mauri. Syyspäiväntasaus VIIKKO 39 23 Ma_Minja, Miisa, Mielikki 24 Ti_ Alvar, Auno 25 Ke_ Kullervo 26 To_ Kuisma 27 Pe_ Vesa 28 La_ Arja, Lenni 29 Su_ Mikko, Mika, Mikael, Miika, Miikka, Miska, Miko, Mikaela VIIKKO 40 30 Ma_Siru, Sirja, Sorja

Rauno, Rainer, Raine, Raino Valio Raimo Saija, Saila, Frans Inkeri, Inka Pinja, Minttu

VIIKKO 41 7 Ma_Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita, Birgitta 8 Ti_ Hilja 9 Ke_ Ilona 10 To_ Aleksi, Aleksis. Aleksis Kiven päivä. Suomalaisen kirjallisuuden päivä 11 Pe_ Otso, Ohto 12 La_ Aarre, Aarto 13 Su_ Taina, Tanja, Taija VIIKKO 42 14 Ma_Elsa, Else, Elsi 15 Ti_ Helvi, Heta 16 Ke_ Sirkka, Sirkku 17 To_ Saana, Saini 18 Pe_ Satu, Säde, Luukas 19 La_ Uljas 20 Su_ Kauno, Kasperi, Jasper, Jesper VIIKKO 43 21 Ma_Ursula 22 Ti_ Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette 23 Ke_ Severi 24 To_ Rasmus, Asmo. YK:n päivä (FLAG) 25 Pe_ Sointu 26 La_ Niina, Nina, Amanda, Ninni, Manta 27 Su_ Helli, Hellin, Hellä, Helle. Kesäaika päättyy VIIKKO 44 28 Ma_Simo 29 Ti_ Alfred, Urmas 30 Ke_ Eila 31 To_ Arto, Arttu, Artturi

VIIKKO 45 4 Ma_Hertta 5 Ti_ Reima 6 Ke_ Ruotsalaisuuden päivä. Kustaa Aadolfin päivä. 7 To_ Taisto 8 Pe_ Aatos 9 La_ Teuvo 10 Su_ Martti. Isänpäivä VIIKKO 46 11 Ma_Panu 12 Ti_ Virpi 13 Ke_ Kristian, Ano 14 To_ Iiris 15 Pe_ Janina, Janika, Janita, Janette 16 La_ Aarne, Aarno, Aarni 17 Su_ Eino, Einari VIIKKO 47 18 Ma_Tenho, Max, Jousia 19 Ti_ Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabet, Elise 20 Ke_ Jari, Jalmari. Lapsen oikeuksien päivä. 21 To_ Hilma 22 Pe_ Silja, Selja 23 La_ Ismo 24 Su_ Lempi, Lemmikki, Sivi VIIKKO 48 25 Ma_Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, Kaarina, Kaisu, Riina, Katariina, Katriina 26 Ti_ Sisko 27 Ke_ Hilkka 28 To_ Heini, Kaisla 29 Pe_ Aimo 30 La_ Antti, Antero, Atte

Nimipäivät © Helsingin yliopisto

EXPATRIUM 78

VEROTUS

Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu TEKSTI JARKKO KUUSINEN

n Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu Suomessa. Muutos koskee työntekijöitä, jotka ovat työskennelleet optioiden elinaikana ulkomailla ja joiden on mahdollista vaatia ulkomaan työskentelyn aikana kertynyttä optioetua osittain tai kokonaan verovapaaksi tuloksi Suomessa.

un työntekijä on työskennellyt optioiden elinaikana sekä Suomessa että ulkomailla, tähän asti optiotulon kokonaismäärä on jaettu Suomessa optioiden merkinnän ja optioiden käyttämisen välisten työskentelyaikojen suhteessa (grant – exercise). Suomessa verovapaaksi optioedun määräksi on katsottu se suhteellinen osuus, joka on vastannut ajallisesti ulkomailla työskentelyä tuona aikana edellyttäen, että optioedun verovapaudelle asetetut muut edellytykset täyttyvät.

Nyt korkein hallinto-oikeus on 16.5.2013 katsonut, ettei työsuhdeoptioiden käyttöoikeuden saamisen edellyttämän työskentelyn jälkeistä aikaa olisi otettava aikajaossa huomioon. Optioetu on edelleen veronalaista tuloa niitä käytettäessä (exercise), mutta jatkossa ulkomaantyöskentelyn osuus tuleekin laskea optioiden merkinnän ja käyttöoikeuden alkamispäivän välisessä suhteessa (grant – vesting) ja sen mukaisesti jakaa optioetu Suomessa veronalaiseksi ja verovapaaksi tuloksi.

Esimerkki 1. Optioiden merkintä: 1.1.2009 Optiot käytettävissä: 1.1.2011 Optioiden käyttö: 30.6.2013 Suomalainen ulkomaankomennuksella: 1.1. – 31.12.2010 Optioedun arvo: 100.000 euroa Lisätietoja: Ulkomaankomennusta vastaava osa optioedusta on mahdollista vaatia verovapaaksi tuloksi Suomessa. Aikaisempi verotuskäytäntö Optioiden verotusajankohta on optioiden käyttöhetki eli 30.6.2013. Optioetu on veronalaista tuloa Suomessa siltä osin kun on työskennelty Suomessa 1.1.2009–30.6.2013 välisenä aikana. Optioiden elinaika on yhteensä 1642 päivää, josta ajasta Suomessa on oltu 1277 päivää. Veronalaisen optioedun määrä Suomessa on 77.771 euroa (1278/2008 x 100.000). Uusi verotuskäytäntö: Optioiden verotusajankohta on optioiden käyttöhetki eli 30.6.2013. Optioetu on veronalaista tuloa Suomessa siltä osin kun on työskennelty Suomessa 1.1.2009 – 31.12.2010 välisenä aikana. Optioiden ansainta-aika on yhteensä 730 päivää, josta ajasta

EXPATRIUM 78

VEROTUS

Suomessa on oltu 365 päivää. Veronalaisen optioedun määrä Suomessa on 50.000 euroa (365/730 x 100.000). Verotettavan tulon laskentatavan muutos voi kiristää tai lieventää optioedun verotusta Suomessa. Edellä esitetyssä esimerkissä optioiden verotus lieveni, kun taas seuraavassa esimerkissä muutos johtaa verotuksen kiristymiseen. Esimerkki 2. Optioiden merkintä: 1.1.2009 Optiot käytettävissä: 1.1.2011 Optioiden käyttö: 30.6.2013 Suomalainen ulkomaankomennuksella: 1.1.2011 Optioedun arvo: 100.000 euroa Lisätietoja: ulkomaankomennusta vastaava osa optioedusta on mahdollista vaatia verovapaaksi tuloksi Suomessa. Aikaisempi verotuskäytäntö: Optioiden verotusajankohta on optioiden käyttöhetki eli 30.6.2013. Optioetu on veronalaista tuloa Suomessa siltä osin kun on työskennelty Suomessa 1.1.2009 – 30.6.2013 välisenä aikana. Optioiden elinaika on yhteensä 1642 päivää, josta ajasta Suomessa on oltu 730 päivää. Veronalaisen optioedun määrä Suomessa on 44.458 euroa (730/1642 x 100.000). Uusi verotuskäytäntö: Optioiden verotusajankohta on optioiden käyttöhetki eli 30.6.2013. Optioetu on veronalaista tuloa Suomessa siltä osin kun on työskennelty Suomessa 1.1.2009 – 31.12.2010 välise-

”Verotettavan tulon laskentatavan muutos voi kiristää tai lieventää optioedun verotusta Suomessa.”

EXPATRIUM 78

nä aikana. Koska optioedun saaja on työskennellyt ainoastaan Suomessa optioiden ansainta-aikana ennen kuin optiot ovat tulleet käytettäviksi, optioetu on kokonaan veronalaista tuloa Suomessa eli veronalaisen optioedun määrä Suomessa on 100.000 euroa.

Muutoksen tausta

Laskentasäännön muutos perustuu korkeimman hallinto-oikeuden 16.5.2013 antamaan vuosikirjaratkaisuun, KHO 2013:93 (äänestys 4-1). Kyseinen päätös koski verovuotta 2006. Nyt annetussa päätöksessä KHO katsoi, että kansainvälisissä työskentelytilanteissa myös Suomessa veronalaisen optioedun määrittämistavassa tulisi noudattaa OECD:n malliverosopimuskommentaarissa esitettyä kantaa eli optiotulo perustuu siihen työskentelyyn, jota optioiden käyttöoikeuden saaminen on edellyttänyt. Kyseisessä OECD:n malliverosopimuksen tulkintaohjeessa on nimenomaan katsottu, ettei optioehdoissa määritellyn option käyttöoikeuden saamisen edellyttämän työskentelyn jälkeistä aikaa olisi otettava aikajaossa huomioon.

Mikään muu ei muutu

Ainoastaan optiotulon aikajakoperiaatteen laskentatapa muuttuu, mikään muu ei muutu. Edelleen optioita verotetaan niitä käytettäessä. Jatkossakin työsuhteen perusteella saatu optioetu on veronalaista ansiotuloa. Edelleen ulkomaantyöskentelyä vastaava osa optioedusta voidaan vaatia verovapaaksi tuloksi Suomessa, vain jos 1. optioetuun voidaan soveltaa ns. kuuden kuukauden sääntöä optioille asetettujen lisäedellytysten mukaisesti tai 2. Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus estää Suomea verottamasta kyseistä tuloa tai 3. ulkomaantyöskentelyä vastaavana aikana henkilö on ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomessa.

Jos optioetuun ei sovellu mikään edellä esitetyistä kolmesta vaihtoehdosta, optioetu on edelleen kokonaan veronalaista tuloa Suomessa. Verovapauden edellytykset siis pysyvät muuttumattomina, mutta verovapauden edellytysten toteutumista tarkastellaan jatkossa optioiden ansaintajaksolta (grant – vesting).

Mistä alkaen uutta käytäntöä sovelletaan?

Verotuksessa sovellettavan niin sanotun luottamusperiaatteen mukaan asia, joka on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jossa verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, on asia ratkaistava verovelvollisen eduksi. Verovelvollisen on siis voitava luottaa siihen, että veroviranomaiset ovat aikaisemmin toimineet lainmukaisesti ja uutta tulkintalinjaa ei voida luottamuksensuojaan vedoten soveltaa takautuvasti. Silloin, kun uusi verotusta tiuken

VEROTUS

”Optioedun saajan kannattaa tarkastaa, miten uusi KHO:n päätös vaikuttaa hänen verotukseen. Henkilön on mahdollista hakea takautuvasti oikaisua aikaisemmin toimitettuun verotukseen.”

tava tulkintalinja johtuu korkeimman hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä, Verohallinnon luottamuksensuojasta 22.3.2000 antaman ohjeen mukaan (diaarinumero: 569/38/2000) ennakkoperintään liittyviä linjamuutoksia sovelletaan yleensä KHO:n päätöksen julkaisemisen tai päätöksestä tiedottamisen jälkeen. Saman ohjeen mukaan lopullisessa verotuksessa on uutta tulkintaa sovellettava yleensä päätöksen julkaisemista seuraavan verovuoden alusta lukien.

Nyt annettu KHO:n päätös optioiden verotuksesta on luottamuksensuojan näkökulmasta erikoinen, sillä uuden laskentatavan mukaan veronalaisen optioedun verotus voi joko kiristyä tai lieventyä. Tällaiseen tilanteeseen Verohallinnon luottamuksensuojaa koskevassa ohjeessa ei ole otettu suoranaisesti kantaa. Verohallinto ei ole vielä antanut tiedotetta tai ohjetta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2013:93 vaikutuksista optioedun saa-

Työsuhdeoptioiden verotus

jan verotukseen, mutta tietääkseni ohjeistusta myös tästä on lähiaikoina tulossa. Tällä hetkellä veroviranomaiset valmistelevat vuoden 2012 verotusta.

Joko uutta laskentatapaa sovelletaan?

Ymmärtääkseni veroviranomaiset soveltavat uutta menettelyä jo vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa. Jos uusi laskentatapa tiukentaa verotusta, verovelvollisen on kuitenkin mahdollista vaatia vanhaa laskutapaa sovellettavaksi ainakin kaikkiin niihin optioihin, joita on käytetty KHO:n päätöksen antamispäivään mennessä eli 16.5.2013 saakka, ellei Verohallinto ohjeessaan anna tästä jotain muuta tietoa. Tätä vanhempiin vuosiin tuskin viranomaisten toimesta puututaan. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön on tehtävä oikaisuvaatimus vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta eli käytännössä tänä vuonna viranomaisten puolesta voidaan vaatia enää verovuoden 2011 verotusta muutettavaksi, jos optioetu on aikanaan ilmoitettu asianmukaisesti veroilmoituksella. Viranomaisten puolesta vuoden 2011 verotusta tuskin kuitenkaan lähdetään muuttamaan, koska edellä esitettyjen luottamuksensuojaa koskevien sääntöjen mukaanhan viranomaiset eivät voisi verovelvollisen vahingoksi uutta tulkintalinjaa takautuvasti soveltaa.

EXPATRIUM 78

VEROTUS

kentelyvaltion verotus. Isoimmista optioetujen veromuutoksista Suomen veroviranomaiset saattavat lähettää tarkkailutietoa työskentelyvaltion veroviranomaisille.

Lopuksi

”Jos Suomen verotusta vaaditaan muutettavaksi ulkomaantyöskentelytilanteissa, oikaisuvaatimusta tehtäessä tulee huomioida myös muutoksen mahdolliset vaikutukset työskentelyvaltion verotukseen.” Optioedun saajan toimenpiteet

Optioedun saajalla on sen sijaan paljon suuremmat mahdollisuudet vaatia muutoksia verotukseensa. Edellä mainittu luottamusperiaate koskee viranomaisia, eikä se estä verovelvollista hakemaan muutosta verotukseensa, jos se on hänelle kannattavaa. Mikäli henkilö on työskennellyt ulkomailla optioiden elinaikana ja mikäli optioilla on merkitty osakkeita tai optioita on myyty vuonna 2007 tai sen jälkeen, optioedun saajan kannattaa tarkastaa, miten uusi KHO:n päätös vaikuttaa hänen verotukseen. Henkilön on mahdollista hakea takautuvasti oikaisua aikaisemmin toimitettuun verotukseen. Tänä vuonna verovelvollinen voi vaatia oikaistavaksi vielä vuoden 2007 ja sitä myöhäisempien vuosien verotusta. Vaatimus vuoden 2007

EXPATRIUM 78

verotuksen oikaisusta on tehtävä viimeistään 31.12.2013. Verovelvollinen voi valita, mitä vuosia hän vaatii oikaistavaksi. Jos optiotuloa on saatu useampana vuotena, jokainen vuosi kannattaa arvioida erikseen. Jos esimerkiksi oikaisuvaatimus kannattaisi tehdä vuodelta 2007, mutta ei vuodelta 2009, oikaisuvaatimus voidaan tehdä ainoastaan vuodelta 2007, eikä sillä ole vaikutusta vuoden 2009 verotukseen.

Huomioi myös työskentelyvaltion verotus

Jos Suomen verotusta vaaditaan muutettavaksi ulkomaantyöskentelytilanteissa, oikaisuvaatimusta tehtäessä tulee huomioida myös muutoksen mahdolliset vaikutukset työskentelyvaltion verotukseen. Jos Suomeen maksetut verot optioista huomioidaan työskentelyvaltiossa veroista tehtävinä vähennyksinä, muutos voi puolestaan kiristää työskentelyvaltion verotusta ja näin Suomessa saatu verohyöty voi kumoutua ulkomaisten verojen nousuna. Läheskään kaikissa tilanteissa optioedusta Suomeen maksetuilla veroilla ei ole merkitystä ulkomaisen työskentelyvaltion verotukseen. Suomeen maksettuja veroja ei usein tarvitse edes ilmoittaa työskentelyvaltioon. Joka tapauksessa muutosta tehtäessä on hyvä tarkistaa myös työs-

Aikajaon laskentatavan muutos osittain yhdenmukaisti kansainvälistä verotusta, sillä useissa valtioissa sovelletaan OECD:n suosittamaa laskentamallia aikajakoperiaatteen laskennassa. Laskentatavan muutos aiheutti myös sen, että optioiden käyttöajankohdalla ei enää vaikuteta Suomessa verovapaan ja veronalaisen osuuden suhteelliseen määrään, koska optioita ei pystytä käyttämään aikajaksona, jolta optiotulon veronalainen osuus lasketaan. Edelleen optioiden käyttöhetken valinnalla voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa saavuttaa verosäästöä eli kokonaan käyttöajankohdan valinnan merkitys ei poistunut. Kuten tiedämme, optioiden verotus on edelleen mielenkiintoisen erilaista eri valtioiden kesken ja se tuo tullessaan erilaisia verosuunnittelumahdollisuuksia verojen minimoimiseksi. n

Faktat Mikäli työsuhdeoptioiden verotusmuutos koskettaa sinua ja harkitset oikaisuvaatimuksen tekemistä, saat HR Ennakkoverokonsultointi Oy:n tarjoamista palveluista 10 %:n alennuksen Expatriumin tilaajana. Saadaksesi edun, tilaa osoitteesta: info@ expatrium.fi itsellesi henkilökohtainen etukuponki, jolla pääset edun lunastamaan. Jarkko Kuusinen HR Ennakkoverokonsultointi Oy Puh. +358 50 337 8399 jarkko.kuusinen@ennakkovero.fi www.ennakkovero.fi

ELÄKE

Ulkomaaneläke katosi taivaan tuuliin TEKSTI ESA TUOMINEN

n Unkarissa parikymmentä vuotta työskennellyt suomalaismies ei saa Tonavan varrelta lainkaan eläkettä, vaikka eläkemaksut on hoidettu säntillisesti. 16

EXPATRIUM 78

ELÄKE

orilaiselta Esa Virrankilveltä vierähti parikymmentä vuotta erilaisissa työtehtävissä pustan ja paprikan maassa Unkarissa. Aika oli työntäyteistä ja mielenkiintoista. Unkarissa Virrankilpi tutustui myös tulevaan vaimoonsa Evaan. Nyt puolisot ja heidän 16-vuotias tyttärensä ovat asuneet muutaman vuoden omakotitalossa Suomessa. Virrankilpi on saavuttanut jo 67 vuoden iän, mutta töitä on painettava yhä, koska Unkarin vuosilta ei ole kertynyt senttiäkään eläkettä. - Eläkemaksut on maksettu Unkarin paikalliseen eläkerahastoon niin kuin laki määrää, mutta minua ei sikäläisten viranomaisten kirjoissa ole olemassa, Virrankilpi manaa surullisena.

Suomalaisia ja unkarilaisia työnantajia

Esa Virrankilpi on tehnyt bisnestä koko ikänsä. Hän on asunut useammassakin Itä-Euroopan maassa ja Turkissa. Yleensä työnantajana on ollut

jokin suomalainen yhtiö tai suomalaisfirman sikäläinen tytäryhtiö, mutta hän on ollut myös paikallisten firmojen palveluksessa. Toisinaan Virrankilpi on tehnyt töitä oman yrityksensä kautta, toisinaan verokirjalla. Hän on auttanut useammankin suomalaisyrityksen etabloitumista itäisen Euroopan haastaville markkinoille. Hän on omin silmin ollut todistamassa itäblokin maiden sosialistisen suunnitelmatalouden vaihtumista kapitalistiseksi markkinataloudeksi.

”Ryhdyttyäni selvittämään Unkarista minulle kertynyttä eläkettä, kävi ilmi, että sikäläisten viranomaisten kirjoissa ja kansissa ei ollut lainkaan tällaista henkilöä kuin Esa Virrankilpi.”

Virrankilven työnantajina oli Unkarissa suomalaisten yritysten, kuten Sisu, Valmet, Finnforest ja Rautaruukki, lisäksi myös paikallisia tytäryhtiöitä ja joitakin unkarilaisia firmoja. Suomalainen konsultti tunsi sekä suomalaisyhtiöiden ominaisuudet että paikalliset tavat ja osasi myydä palvelujaan, kun niistä oli kysyntää. - Se oli hienoa aikaa, muistelee Virrankilpi elämäänsä ja työtään Unkarissa. - Maa on kiehtova, ihmiset ystävällisiä ja suomalaisuutta arvostetaan, joskus jopa enemmän kuin olisi tarpeen. Kun tuli aika ryhtyä selvittämään eläkeasioita, kävi ilmi, kuinka kaukana Unkarissa ollaan suomalaisesta täsmällisyydestä ja asiakaslähtöisyydestä. - Ryhdyttyäni selvittämään Unkarista minulle kertynyttä eläkettä, kävi ilmi, että sikäläisten viranomaisten kirjoissa ja kansissa ei ollut lainkaan tällaista henkilöä kuin Esa Virrankilpi. - Siitä huolimatta, että sekä työnantajani että minä itse olimme vuosikausia maksaneet asiaankuuluvat eläkemaksut. Eläkesaatavani Unkarista ovat siis pyöreä nolla!

Kirjeenvaihtoa - ilman tuloksia

Esa Virrankilvellä on ollut korvaamattomana apuna hänen eläketaistelussaan Eva-puoliso, joka on käynyt kirjeenvaihtoa Unkarin valtiollisen

Esa ja Eva Virrankilpi ovat joutuneet taistelemaan Unkarin eläkeviranomaisten kanssa rajusti, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

EXPATRIUM 78

”Kaikista eläkemaksuista olisi pitänyt arkistoida dokumentit niin, että maksut voidaan todentaa. Kun maksuja nyt jälkeen päin on yritetty selvittää, on se osoittautunut vaikeaksi.”

ELÄKE

”Virrankilpi ottaa taskustaan muutaman unkarilaisen kortin: ajokortin, verokortin, henkilökortin. Ainakin niiden mukaan Virrankilpi on ei ainoastaan asunut Unkarissa, vaan myös tehnyt siellä töitä ja ajanut autoa.”

Eläkevakuutuskeskuksen ONYF:in kanssa. Jokin aika sitten valtio otti hallinnoitavakseen myös yksityisten eläkerahastojen toiminnan. Unkarilainen ”Kela” lähtee siitä, että eläkevakuutetun pitää itse todistaa, että hänestä on eläkemaksut maksettu ennen kuin eläkettä voidaan ryhtyä maksamaan. Eva Virrankilven mielestä suomalainen käytäntö on parempi. - Minua miellyttää suomalainen systeemi: kun olen vuosien varrella ollut hiukan töissä suomalaisilla työnantajilla Suomessa, on kaikista työsuhteistani vakuutusyhtiöillä tiedossa tarkat päivämäärät ja maksetut eläkemaksut. Minun ei tarvitse itseni todistaa mitään, kaikki on kirjoissa ja kansissa, hän kehuu suomalaisten eläkerahastojen hallinnointia. Virrankilvet eivät osanneet aavistaa Unkarissa, että kaikista eläkemaksuista - niin työnantajan kuin Esan itsensäkin maksamista - olisi pitänyt arkistoida dokumentit niin, että maksut voidaan todentaa. Kun maksuja nyt jälkeen päin on yritetty selvittää, on se osoittautunut vaikeaksi. - Olemme pystyneet dokumentein osoittamaan, että minun eläkemaksuni on maksettu 200 päivältä eli noin kymmeneltä kuukaudelta. Pahaksi onnekseni Unkarin ”Kela” ei maksa eläkettä, ellei maksuja ole kertynyt vähintään vuodelta. Nämä lähes 10

Esa Virrankilpi teki 20 vuotta töistä Unkarissa ja hänestä on maksettu eläkemaksut asiaankuuluvalla tavalla. Silti eläkekertymä Unkarista on puhdas nolla!

000 euron eläkemaksut, jotka pystyn dokumentoimaan, näyttävät nyt menneen siihen kuuluisaan Kankkulan kaivoon.

Oikeuteen?

Kun Esa Virrankilpi on perännyt eläketietojaan Unkarin viranomaisilta, on sieltä toistuvasti pyydetty todistuksia maksetuista eläkemaksuista. Joka haluaa eläkettä, todistakoon, että on siihen oikeutettu. Kun viranomaiset ovat antaneet ymmärtää, että Esa Virrankilpi -nimistä henkilöä ei heidän tietojärjestelmissään ole olemassakaan, ottaa mies taskustaan muutaman unkarilaisen kortin: ajokortin, verokortin, henkilökortin. Ainakin niiden mukaan Virrankilpi on ei ainoastaan asunut Unkarissa, vaan myös tehnyt siellä töitä ja ajanut autoa. Viranomaiset ovat pitäneet jonkinlaisena takarajana vuotta 2004, jolloin Unkarin jäsenyys Euroopan Unionissa alkoi. - Sitä edeltävän ajan tietoja ei viran-

omaisten mielestä edes tarvitse pitää tallella, Virrankilpi ihmettelee. Nyt Virrankilpi miettii, olisiko mahdollista viedä eläkeasia Unkarissa oikeuteen. Hänellä on tiedossa muuan paikallinen tuttu asianajaja, jolta hän aikoo tiedustella, kannattaisiko käynnistää oikeusprosessi. - Olen nyt 67-vuotias ja parikymmentä Unkarin vuottani ovat eläkemielessä menneet hukkaan. Nyt täytyy kai vielä ottaa vahinko takaisin ja työskennellä seuraavat 20 vuotta Suomessa. Enhän minä sitten olisi vasta kuin 87-vuotias. n

EXPATRIUM 78

ELÄKE

Oikeuden eläkkeeseen voi joutua todistamaan

TÖIHIN UUDESSA ASUINMAASSA

n Suomen Eläketurvan kokemuksen mukaan yleensä eläkkeen maailmalta saa kun eläkemaksut on suoritettu. Tosin silloin tällöin tulee esille tapauksia, jossa näin onnellisesti ei olekaan.

Todella kurja tilanne, jos eläkemaksuja on maksettu, mutta eläkettä ei saa. Näin kommentoi Esa Virrankilven tapausta kehityspäällikkö Minna Levander Eläketurvakeskuksen lakiosastolta. Hänen mukaansa Virrankilven tilanne ei ole tyypillinen. - Vaikka aina silloin tällöin olen kyllä kuullut vastaavanlaisista tapauksista. Levander kertoo, että Suomen kaltaista työeläkeotejärjestelmää ei ole käytössä läheskään kaikissa maissa. - On aika harvinaista, että eläkevakuutettu saa säännöllisesti vakuutusyhtiöltään otteen, jossa kerrotaan hänen työeläkkeensä karttumisesta. Suomessa tietoja voi myös tarkistaa sähköisen palvelun kautta useamminkin kuin mitä ote asiakkaan kotiin toimitetaan. Monissa maissa pidetään päinvastoin itsestään selvänä, että työntekijä säilyttää kaikki dokumentit eläkemaksuistaan voidakseen osoittaa, että hänelle kuuluu eläke. - Suomessa työntekijä on jopa niin hyvin suojattu, että jos työnantaja jostain syystä on laiminlyönyt eläkemaksut, voi työntekijälle silti syntyä eläkeoikeus. - Kun Suomessa työeläkeasiat on hoidettu näin hyvin, voi monelle syntyä mielikuva siitä, että muissa maissa - ainakin muissa EU-maissa - on vallalla samanlainen käytäntö. Mutta varsinkaan Itä-Euroopan uusissa EUmaissa näin ei valitettavasti ole.

EXPATRIUM 78

Hanki ja säilytä dokumentit

Levander kehottaa ulkomailla työskenteleviä seuraamaan tarkasti eläkemaksujensa tilityksiä ja pyytämään työnantajalta todistukset maksujen suorituksista. Kaikki mahdolliset dokumentit, kuten esim. työtodistukset ja palkkakuitit, joilla eläkeoikeutensa voi todistaa, pitää säilyttää huolellisesti. - Useissa Itä-Euroopan maissa on myös ollut käytössä ns. työkirjoja, joihin merkitään henkilön työskentelyjaksot. Näissä maissa eläkehakemukseen on yleensä liitettävä alkuperäinen tai oikeaksi todistettu kopio työkirjasta eläkeoikeuden varmistamiseksi. Kun Suomen kansalainen hakee eläkettä toisesta EU-maasta, voi Eläketurvakeskus auttaa lähinnä neuvomalla eläkehakemuksen laatimisessa ja toimittaa hakemuksen perille toisen maan laitokselle. Eläketurvakeskus ei kuitenkaan aja suomalaisten asioita paikallisissa oikeuslaitoksissa, eikä pysty vaikuttamaan toisen maan oman

”Eläketurvakeskus ei kuitenkaan aja suomalaisten asioita paikallisissa oikeuslaitoksissa, eikä pysty vaikuttamaan toisen maan oman lainsäädäntönsä perusteella annettuihin eläkepäätöksiin.”

lainsäädäntönsä perusteella annettuihin eläkepäätöksiin. - Jos on työskennellyt EU:n ulkopuolisessa maassa, on eläkkeen kertyminen vielä epävarmempaa. Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus USA:n, Kanadan, Chilen, Australian ja Israelin kanssa ja niiden maiden eläkelaitoksiin Eläketurvakeskuksella on yhteydet. Intian kanssa vastaava sopimus on neuvoteltu valmiiksi, mutta se ei ole vielä voimassa. Kiinan ja Japanin kanssa neuvotteluja käydään parhaillaan. - Sosiaaliturvasopimuksen perusteella maksetaan eläkkeet maasta toiseen. Monet suomalaiset ovat olleet töissä Venäjällä, mutta sen sosiaaliturvajärjestelmä eroaa niin paljon suomalaisesta, että kahdenvälisestä sosiaaliturvasopimuksesta ei ole käynnistetty edes neuvotteluja. - Jos suomalainen yhtiö lähettää työntekijänsä ulkomaille, maksetaan eläkemaksut Suomeen ja silloin eläkkeen saaminen määräytyy Suomen lainsäädännön mukaan. Toiseen EUmaahan lähetettynä työntekijänä voi olla vain kaksi vuotta tai poikkeusluvalla viisi vuotta. - Jos on niin sanotusti paikalta palkattu, silloin eläkemaksut suoritetaan asianomaisen maan eläkerahastoihin. EU:n piirissä on keskusteltu siitä, pitäisikö Euroopan tasolle luoda samantapainen eläkekertymän seurantajärjestelmä kuin Suomessa. Monta asiaa pitää kuitenkin vielä ratkaista ennen kuin tämä Pension Tracking Service voidaan ottaa käyttöön. n

PERHE

Kansainvälinen avioero tuottaa tuskaa TEKSTI SARIANNE MÄKELÄ, KPMG

n Avioliiton solmiminen kansainvälisessä tilanteessa on varsin helppoa. Avioero saattaa puolestaan osoittautua yllättävänkin monimutkaiseksi.

violiiton solmiminen kansainvälisessä tilanteessa käy usein aika helposti. Avioero ei sen sijaan ole helppoa monestakaan näkökulmasta. Vielä monimutkaisemmaksi sen tekee, kun eroon liittyy kahden tai useamman maan lainsäädäntö. Kansalliset lainsäädännöt eivät ole samansisältöisiä käytännössä minkään kysymyksen osalta, vaan eri valtioissa voimassa olevat säännökset eroavat aina toisistaan. Tilanteen selvittämiseksi kaikkien mahdollisten valtioiden kannalta voisi tehdä kokonaisen kirjan, joten tässä artikkelissa keskitytään vastaamaan kysymyksiin yleisellä tasolla ja Suomen lähtökohdista. Konkreettiset kysymykset ja asiat on niiden eteen tullessa joka tapauksessa selvitettävä jokaisen valtion lähtökohdista käsin erikseen. Koska säännökset eroavat toisistaan huomattavasi, kannattaa sovellettavien säännösten sisältö ja seuraukset selvittää etukäteen, mikäli mahdollista. Jos lopputulos ei miellytä, tilanteeseen voi vaikuttaa vielä ennen avio-

EXPATRIUM 78

PERHE

ero- tai muun prosessin aloittamista esimerkiksi lainvalintaa koskevalla sopimuksella. Sopimusten tekeminen edellyttää luonnollisesti sitä, että puolisot pystyvät keskenään sopimaan asioista. Parhaassa tapauksessa asioita on mietitty jo silloin, kun kaikki on vielä ollut hyvin. Avioeroa koskevat säännökset eroavat toisistaan länsimaisissa kulttuureissa, mutta vielä suuremmat ovat erot mitä kauemmaksi mennään, kun vaihdetaan maanosaa itään tai etelään. Itsestään selvää ei ole esimerkiksi se, että vaimollakin on oikeus avioeron hakemiseen. Avioeron saamisen edellytyksenä voi olla myös esimerkiksi syyllisyyden osoittaminen aviorikokseen tai pahoinpitelyyn. Toisena ääripäänä riittää pelkästään toisen puolison yksipuolinen ilmoitus syytä kertomatta. Itse avioeron saamiseen liittyvien haasteiden lisäksi tulevat vielä avioeroa seuraavat kysymykset, kuten se, minkä valtion lain mukaan ositus tulee toimittaa, millainen on eron jälkeinen elatusvelvollisuus ja miten lasten asema määräytyy avioeron jälkeen. Avioliitto on sopimus kahden henkilön välillä. Niinpä siihen liittyviä kysymyksiä ratkotaan myös kansainvälisiä sopimuksia koskevien yleisten periaatteiden nojalla. Tuomioistuinten kansainväliseen toimivaltaan ja vieraassa valtiossa annetun tuomion tunnustamiseen on pyritty saamaan yhtenäisyyttä kansainvälisillä yleissopimuksilla. Suomen lainsäädännössä on säännökset avioliittoon liittyvistä kansainvälisistä tilanteista koottu avioliittolain V-osaan, lain 108 §:stä alkaen. Laki sisältää säännöksiä avioliiton solmimisesta, sen purkamisesta, puolisoiden välisistä oikeussuhteista ja ulkomaisen avioliiton tunnustamisesta.

Mikä valtio saa ratkaista avioeroasian?

Ratkaisuvalta seuraa pääsääntöises-

EXPATRIUM 78

ti puolison tai puolisoiden asuin- tai kotipaikkaa. Toimivaltaisia tuomioistuimia voi olla useampia, jolloin pohdittavaksi voi tulla myös kysymys asian vireilläolon vaikutuksesta toisen tuomioistuimen toimivaltaan. Periaatteellinen lähtökohta on, että asia tulisi tutkia vain yhdessä paikassa, jotta vältyttäisiin samaa asiaa koskevilta ristiriitaisilta ratkaisuilta. Periaate toimii käytännössä vaihtelevasti valtiosta ja asiasta riippuen. Avioeroa koskeva asia voidaan Suomen avioliittolain mukaan tutkia Suomessa muun muassa silloin, jos jommallakummalla puolisolla on Suomessa kotipaikka. Suomalainen tuomioistuin voi tuomita eroon myös silloin, jos jommankumman kotipaikka on aiemmin ollut Suomessa ja

asian tutkiminen muussa valtiossa ei jostain syystä onnistu tai tuottaa kohtuuttomia hankaluuksia. Tällä perusteella suomalainen tuomioistuin voi käsitellä asian esimerkiksi silloin, kun henkilön kotipaikkavaltion lainsäädännön mukaan avioeron saaminen ei ylipäänsä olisi mahdollista. Asian tutkiminen edellyttää kuitenkin, että prosessia pidetään Suomessa aiheellisena. Sitä se ei yleensä ole esimerkiksi tilanteessa, jossa eroa hakevan asuinvaltio ei kuitenkaan tunnustaisi Suomessa tehtyä ratkaisua. Avioeroa koskevassa asiassa, joka Suomessa käsitellään, on sovellettava Suomen lakia. Lainvalintaoikeus liittyy puolisoiden välisiin varallisuussuhteisiin eli mm. osituksen toimittamiseen. Euroopan yhteisön oikeus ja

Ajatus avioerosta ”Tiesin alusta lähtien, ettei avioliittomme tule kestämään. Menin naimisiin suvun painostuksesta, koska olin raskaana. 70-luvulla se oli vielä suuri häpeä, ainakin minun suvulleni. Olimme nuoria, 22- ja 25-vuotiaita. Sisilian ja Suomen väliset kulttuurierot olivat valtavat.” Suomalais-italialainen avioliitto 1,5 vuotta, 1 lapsi

”Ei käynyt mielessä että avioliitto päättyisi eroon, vaikka merkit olivat todella selvät. Lähtökohdat olivat erilaiset: itse olin asunut vuosikausia omillani molemmissa maissa, elättänyt itse itseni, mutta mieheni muutti kotoaan suoraan yhteiseen kotiimme. Minä olin valmis asettumaan, mieheni aloitti poikamieselämän muuttaessaan pois ”äidin helmoista”. Suomalais-brasilialainen avioliitto yli 4 vuotta, 2 lasta

”Eihän sitä odota että avioliitto voi päättyä. Kaikillahan on ylä- ja alamäkiä avioliitossaan. Minäkin kuvittelin, että ne ohi menevät ja eläkepäivät vielä yhdessä vietetään. En todellakaan osannut aavistaa.” Suomalais-kyproslainen avioliitto 20 vuotta, kaksi lasta

”Eroa olin harkinnut vuosikaudet, mutta en vaan saanut riuhtaistua itseäni irti huonosta liitosta. Mies petti moneen kertaan, mutta annoin aina anteeksi. Asiaan lopullisen sysäyksen antoi ihastumiseni toiseen. Ero ei tullut yllätyksenä kuin miehelleni, joka oli täysin tuudittautunut siihen uskoon, ettemme me koskaan eroa. Hänen mielestään minulla oli niin paljon kaikkea. Niinpä - kaikkeahan oli, mutta ei enää rakkautta.” Suomalais-turkkilainen avioliitto 15 vuotta, 2 lasta

PERHE

Avioerojärjestelyt ”Olin erouutisesta lamaantunut. Mieheni oli miettinyt kaiken valmiiksi avioerosopimusta myöten kolmen viikon yksinäisellä lomallaan Kreikassa. Tuli kotiin ja sanoi haluavansa eron. Minä sanoin kyllä ja aamen kaikkeen ja pistin nimeni papereihin niitä lukematta.” Suomalais-sveitsiläinen avioliitto 5 vuotta, 1 lapsi

”Jotta avioero tuli nopeasti voimaan ja mahdollisimman helposti, mieheni anoi avioeroa asianajajansa kanssa syynä kulttuurierot ja uskonto. Syyhän ei ollut se, mutta se oli helpompi, muuten prosessiin olisi mennyt vuosia.” Suomalais-kyproslainen avioliitto, 20 vuotta, 2 lasta

”En ollut millään tavalla varautunut avioeroon. Asianajaja pyysi minua laittamaan ylös summan, jonka tarvitsisin kuukausittain säilyttääkseni sen hetkisen elintason. Minulla ei ollut aavistustakaan kaikista menoista, saatikka sitten omaisuudesta.” Suomalais-brasilialainen avioliitto 4 vuotta, 2 lasta

”Minulla oli myös Sveitsin kansalaisuus, joten kaikki meni Sveitsin lakien mukaan. Taloudelliset ratkaisut olivat melko helppoja, koska en halunnut ottaa mukaani muuta kuin omat vaatteeni ja henkilökohtaiset tavarani. Mielestäni kaikki omaisuutemme oli mieheni, koska olin tullut ’tyhjin käsin’ taloon ja ollut vielä yli 2 vuotta kotirouvana.” Suomalais-sveitsiläinen avioliitto 5 vuotta, 1 lapsi

”Espanjan lainsäädäntö on täysin epäoikeudenmukainen ja siinä viedään miestä kuin litran mittaa. Asunnosta, jonka olin ostanut ja maksanut joka penniä myöten, meni puolet. Firmani toimitiloista meni puolet, vaikka rouva ei ole tehnyt töitä päivääkään.” Suomalais-espanjalainen liitto 11 vuotta, 2 lasta

”Ikäviä yllätyksiä tuli avioeroprosessin aikana paljon ja vaikka minkälaisia. Espanjassa laki lähtee siitä, että mies on renttu, pahoinpitelijä, työtä hyljeksivä luopio. Nainen on kaiken vastakohta. Tasa-arvoisesta käsittelystä ei ole tietoakaan.” Suomalais-espanjalainen liitto 11 vuotta, 2 lasta

”Eromme oli ns. sopuero. Laadin listan, mitä "haluan" ja mies teki oman listansa, mitä hän haluaa "antaa". Varallisuutta on kiinteistöjen ja isojen autojen muodossa, mutta en jaksanut alkaa tapella niistä. Turkissa avioliiton aikana hankittu yhteinen omaisuus eron hetkellä puolitetaan, jos avioehtoa ei ole. Halusin kotimme sisustuksineen, auton ja skootterin sekä lasten huoltajuuden. Elatusmaksut ja myös itselleni kuukausirahan, mitä mies maksaa siihen saakka kunnes mahdollisesti menen uudestaan naimisiin.” Suomalais-turkkilainen avioliitto 15 vuotta, 2 lasta

”Eron hetkellä ei ollut aavistustakaan miten pärjään taloudellisesti. Ex-mieheni on kuitenkin hyvin varakkaasta perheestä, ja minä sain erossa ihan hyvän toimeentulon. Olen ollut kaikki nämä vuodet kotiäitinä, opiskellut, käynyt kursseja, tällä hetkellä opiskelen oikeustieteellisessä neljättä vuotta.” Suomalais-brasilialainen avioliitto, 4 v, 2 lasta

”Kun on jakanut toisen kanssa 20 vuotta, se on pitkä aika. Kun kaikki tulee yllätyksenä, siinä romahtaa ihminen kuin ihminen varmasti. Sitä etsii loogista syytä kaikkeen, mutta minä en sitä ole ihan tarkasti edes vielä löytänyt.” Suomalais-kyproslainen avioliitto 20 vuotta, 2 lasta

EXPATRIUM 78

PERHE

kansainvälisten sopimusten määräykset ohittavat kansallisen lainsäädännön. Suomen avioliittolaissa on tästä etusijajärjestyksestä erikseen maininta.

Toisessa valtiossa annetun avioeroratkaisun täytäntöönpano?

Yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi kysymys avioeroasian oikeasta ratkaisuvaltiosta, on kysymys muussa maassa annetun tuomion tai muun päätöksen tunnustamisesta. Vieraassa valtiossa annetun tuomion täytäntöönpano toisessa valtiossa ei tapahdu automaattisesti, vaan vaatii enemmän tai vähemmän myös paikallisen päätöksentekijän myötävaikutusta. Yleensä paikalliselle taholle on jätetty harkintavalta siitä, tunnustaako se vieraassa valtiossa annetun tuomion tai päätöksen. Harkintavaltaa on kuitenkin pyritty kaventamaan siten, että tunnustamatta ja siten ilman merkitystä voidaan jättää vain omalle oikeusjärjestelmälle täysin vieraat ratkaisut. Se, että päätöksen sisältö jossain määrin poikkeaa oman järjestelmän perusteella tehdystä ratkaisusta, ei vielä oikeuta kieltäytymään täytäntöönpanosta. Jos ulkomainen ratkaisu tunnustetaan, se tarkoittaa täytäntöönpanoa aivan kuin ratkaisu olisi tehty kotimaassa. Ulkomailla solmitut avioliitot tunnustetaan Suomessa pääsääntöisesti ja sama koskee ulkomailla tapahtunutta avioliiton purkamista. Tapauksesta riippuen avioliiton päättymisestä täytyy hakea vahvistus Helsingin hovioikeudelta.

Lapset ja avioero ”Sovimme myös, että saan käydä poikien kanssa kerran vuodessa Suomessa ja tästä asiasta olemme pystyneet sopimaan, vaikka avioerosopimuksessa lukee että ”kesälomalla”, olemme käyneet monesti myös jouluna.” Suomalais-brasilialainen avioliitto 4 vuotta, 2 lasta

”Jos liitosta on lapsia, ei side ex-kumppaniin häviä ikinä. Ja se voi olla se vaikein asia eron hetkellä. Lapsien takia ei voi tehdä ihan mitä itse haluaa, usein on jäätävä vieraaseen maahan kasvattamaan lapset ilman puolisoa.” Suomalais-brasilialainen avioliitto 4 vuotta, 2 lasta

”Jotenkin on vain sovittu että lapset ovat molempien ja niistä pidetään huolta eli jotenkin siinä on yhteisymmärrys. Rahalliset asiat sovittiin yhdessä ilman asianajajaa. Lapsille aina avioero on raskasta, ei ole helppoa nähdä vanhempien eroavan ja etsiä isää toisesta osoitteesta.” Suomalais-kyproslainen avioliitto 20 vuotta, 2 lasta

”Mieheni ansaitsi huomattavasti paremmin ja pystyi taloudellisesti jäämään osapäivätöihin. Lapsi jäi hänelle, vietti viikonloput minun luonani. Asuimme eron jälkeen melko lähekkäin ja usein olimme ’perheenä’ yhdessä myös iltaisin. Minä maksoin 15% nettopalkastani elatusapua. Siitä tosin tuli myöhemmin erimielisyyksiä, kun mieheni oli taas naimisissa ja täystöissä.” Suomalais-sveitsiläinen avioliitto 5 vuotta, 1 lapsi

”Pari vuotta eron jälkeen päätin että haluan muuttaa lasten kanssa Suomeen, mutta koska ex-mieheni ei antanut siihen lupaa, pyysin sitä oikeusteitse. Sain luvan muuttaa, mutta päätin jäädä. Ajattelin, että tulevaisuudessa lapset kyseenalaistaisivat päätökseni viedä heidät kauas isän luota ja maasta, missä olivat syntyneet. Suomalais-brasilialainen avioliitto 4 vuotta, 2 lasta

Lainvalinta

Vieraan valtion tuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta eivät aviopuolisot tai muutkaan sopimusosapuolet voi sopia. Sen sijaan siitä, minkä valtion lakia tehtyyn sopimukseen sovelletaan, voidaan tietyissä rajoissa määrätä. Lakia ei kuitenkaan avioliittoa koskevissa asioissa voi määrätä täysin vapaasti, vaan lainsää-

EXPATRIUM 78

PERHE

Mikä yllätti avioerossa? ”Raskainta erossa on joutua elättämään peruslaiskaa ja saamatonta ihmistä, joka käyttää jatkuvasti lapsia välineenä järjestellä omaa taloudellista toimeentuloaan. Espanjassa yhteiskunta ja laki unohtaa täysin lasten tasapuolisen ja tasavertaisen käsittelyn isän ja äidin suhteen.” Suomalais-espanjalainen liitto 11 vuotta, 2 lasta

”Eniten ehkä yllätti se, miten ex-mieheni perhe tuli tuekseni. Ero oli loppujen lopuksi helpotus, ei ollenkaan hävettävä asia. Olin tottunut itsenäiseen elämään, eikä yksin asioista vastaaminen pelottanut alkusäikähdyksen mentyä ohi.” Suomalais-brasilialainen liitto, 4 vuotta, 2 lasta

"Olen onnellinen siitä, että välit Turkin sukuun ovat säilyneet. Appiukko muistutti vaikeimpina hetkinä: "pysy voimakkaana tyttö, me olemme täällä tukenasi." Kälyt ovat olleet aivan mahtavia. Heillä on lasten elämässä ihan erityinen asemansa, kuten isovanhemmilla ja serkuilla. Anoppi taas on ymmärtänyt enemmän ainokaista poikaansa. Tuntuu että hänen mielestään syypää eroon olen minä, mutta hänhän ei tiedä asioiden kaikkia krumeluureja." Suomalais-turkkilainen avioliitto 15 vuotta, 2 lasta

dännön asettamien ehtojen puitteissa. Toisin sanoen jonkin avioeroparatiisivaltion lainsäädäntöä ei Suomen näkökulmasta voida valita, jos puolisoilla ei ole liityntää kyseiseen valtioon. Suomen avioliittolain 130 §:n mukaan avioliiton varallisuussuhteisiin voidaan valita sovellettavaksi jommankumman puolison kotipaikan laki tai jommankumman puolison kansalaisuuden mukainen laki. Jos toisen tai molempien puolisoiden kotipaikka avioliiton kestäessä vaihtuu, kolmantena vaihtoehtona on sen valtion laki, jossa kummallakin puolisolla oli viimeksi kotipaikka. Jotta lainvalinnasta tehty sopimus olisi Suomen lainsäädännön mukaan pätevä, se on tehtävä kirjallisesti. Todistajia ei vaadita. Yleisimmin tällainen määräys tehtäneen avioehtosopimusta solmittaessa, mutta sopimus voidaan tehdä myös siitä erillään. Määräyksen ei tarvitse olla nimenomainen, mutta sopimuksesta on kui-

tenkin käytävä selkeästi ilmi sen tarkoitus. Sovellettavasta laista voidaan sopia ennen avioliittoa tai sen aikana. Puolisoiden välillä sopimus sitoo, vaikka siitä ei koskaan kerrottaisi muille. Suojan saaminen ulkopuolisia, kuten velkojia vastaan edellyttää kuitenkin sen rekisteröintiä maistraatissa avioehtosopimuksen tavoin. Sopimuksen muutokset ja sen peruuttaminen on myös tehtävä kirjallisesti. Pelkkä sopimuksen hävittäminen ei riitä sen olemassaolon lopettamiseen. Jos alkuperäinen sopimus on rekisteröity, tulee myös muutos tai peruutus rekisteröidä, jotta uusi sopimus olisi tehokas kolmansiin nähden.

Oikeuspaikan valinta

Silloin, kun asialla on liityntä kahteen tai useampaan valtioon, sopimuksen osapuolilla on vaihtelevasti mahdollisuus määrätä pätevästi oikeuspaikasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että sopimuksessa määritellään, minkä valtion missä tuomioistuimessa sopimusta koskevat riidat ratkaistaan. Tällainen sopimusmääräys saattaa estää asian käsittelyn missään muussa valtiossa, eikä välttämättä vaadi itse sopimukselta tai sen osapuolilta mitään liityntää ratkaisuvaltioon. Määräyksen tehokkuus vaihtelee valtiosta toiseen, eikä sen soveltamiseen voi siten täysin luottaa ilman asian selvittämistä ennakolta.

Lopuksi

Kun perhesuhteilla on kansainvälinen liityntä, selvitettäviä seikkoja on useita. Etukäteen asioista sopimalla voidaan monesti helpottaa asioita, joten tätä vaihtoehtoa kannattaa käyttää silloin kun se on mahdollista. Eri maiden säännökset eivät välttämättä ole sovitettavissa yhteen mitenkään ja lopputulos voi vaihdella huomattavastikin riippuen siitä, kenen lainsäädäntöä mihinkin toimeen sovelletaan.

EXPATRIUM 78

PERHE

EU:n 27 maan avioliitto- ja yleisemminkin perheoikeuden säännöksiä voi tutkia osoitteessa www.coupleseurope.eu Kirjoittaja toimii veroasiantuntijana KPMG Oy:ssä KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on muuttaa tietoa arvoksi asiakkailleen, henkilöstölleen ja pääomamarkkinoille. Palvelutarjontaan kuuluvat tilintarkastus-, veroja neuvontapalvelut. KPMG toimii lähes 150 maassa reilun 140 000 asiantuntijan voimin. Toiminnassa hyödynnetään KPMG:n maailmanlaajuista asiantuntijaverkostoa.

Mitä tekisin toisin? ”Jälkeen päin voi sanoa, ettei olisi pitänyt venyttää eroamista. Mutta kun en kertakaikkisesti päässyt irti, eikä ollut voimiakaan. Joskus vuosia sitten mietin, että irti moisesta sotkusta pääsee vaan ihastumalla toiseen. Näinhän siinä kävi.” Suomalais-turkkilainen avioliitto 16 vuotta, 2 lasta

”Jos voisin tehdä toisin, niin en olisi mennyt naimisiin. Neuvoisin muitakin tutkimaan asioita ja tutustumaan paljon paremmin mitä on tekemässä.” Suomalais-espanjalainen liitto 11 vuotta, 2 lasta

”Kun menee naimisiin toisessa maassa täytyy aina hyväksyä se, että erilaisuuksia on enemmän, on eri kulttuurit ja kasvatukset. Asioita ajatellaan täysin eri tavalla, ihan yksinkertaisetkin asiat. Kun muutin Kyprokselle, ajattelin unohtaa mitä olen oppinut ja elämä alkaa nollapisteestä. Se auttoi kulttuurierojen ylipääsyyn.” Suomalais-kyproslainen liitto 20 vuotta, 2 lasta

”Kaikesta globaalisuudesta huolimatta kehottaisin kansainväliseen avioon aikovaa miettimään tarkkaan kulttuurieroja. ’Äiti kuuluu kotiin lapsia hoitamaan’ on edelleen monessa maassa voimassa. Lapsien päivähoito ja koulut olisi syytä miettiä etukäteen. Lapsi oli oikeastaan avioeromme syy. Mieheni ei jaksanut hyväksyä, että halusin lapsesta huolimatta käydä töissä.” Suomalais-sveitsiläinen liitto 5 vuotta, 1 lapsi

EXPATRIUM 78

PERHE

Lapsiperheelle parhaat palat monesta kulttuurista TEKSTI MERJA LAAKSO

n Kulttuurierot lastenkasvatuksessa ovat aina ajankohtainen keskustelunaihe. Kun pari ulkomailla asuvaa pienten lasten vanhempaa tapaa, tulee jossain vaiheessa asia puheeksi. Kukin kasvattaa lapsensa omalla tavallaan, eik채 yht채 oikeaa konstia ole olemassa.

EXPATRIUM 78

PERHE

lkomailla asuvat vanhemmat ovat siitä onnellisessa asemassa, että he pääsevät poimimaan parhaat palat sekä kotimaassa omalta perheeltä opituista että ulkomailla uudesta asuinympäristöstä omaksutuista tavoista. Siitä voi syntyä hyviä yhdistelmiä. Moni ulkomailla asuva suomalainen isä ja äiti haluaa kasvattaa lapsensa sellaiseen itsenäisyyteen, jota Suomessa arvostetaan. Lapset opetetaan tekemään päätöksiä ilman vanhempien jatkuvaa valvontaa. Monessa maassa sellainen kasvatustapa on harvinainen. Ulkomailta omaksutaan usein ensimmäiseksi kohteliaisuus ja positiivisuus, jotka Suomessa voivat jäädä vähemmälle huomiolle lastenkasvatuksessa. Suomalaisen lastentarhajärjestelmän puuttuminen voi myös pakottaa monen ulkomailla asuvan suomalaisen jättämään työelämän muutamaksi vuodeksi kun lapset ovat pieniä. Suomessa sellaista päätöstä voisi joutua selittelemään, mutta monessa muussa maassa se on yleisempää kuin nopea töihin palaaminen. Joistakin kotimaan hyvistä ja vakiintuneista tavoista pitää luopua tai ainakin olla hiiskumatta. Monessa maassa ei kannata sanoa ääneen, että nukuttaa vauvaa ulkona pakkasessa.

Kotiäitiys arvossaan

Baltimoren lähellä asuva Sari Nguyen sovittaa yhteen päivittäin suomalaista,

”Tietyt kasvatusajatukset ovat universaaleja. Kaikki vanhemmat opettavat lapsilleen hyviä tapoja, ystävällisyyttä ja toisten kunnioitusta.”

EXPATRIUM 78

vietnamilaista ja amerikkalaista tapaa kasvattaa lapsia. - Suurin ero lasteni ja oman lapsuuteni välillä on siinä, että minä olen ollut kotiäiti. Molemmat vanhempani kävivät töissä ja yhteinen aika oli vähäistä. Minä olin jo kuusivuotiaana ratsastusleirillä siskon ja kavereiden kanssa monta päivää poissa kotoa. Nyt itse en äitinä jättäisi omaa 8-vuotiasta tytärtäni minnekään leirille. - Omat vanhempani tekivät paljon töitä, eivätkä he siten pystyneet valvomaan tekemisiäni yhtä paljon. Itse tiedän ihan joka hetki missä lapseni ovat ja mitä he tekevät. Toisaalta muistelen kaiholla sitä aikaa, kun sai vaeltaa metsässä sienessä ja marjassa sekä käydä mökillä. Lapseni eivät ole nähneet tuota puolta elämästä. Lehmääkään he eivät ole nähneet muualla kuin kotieläintarhassa. Sari tapasi Vietnamissa syntyneen miehensä Davidin vieraillessaan Washingtonissa tutun perheen luona. - Mieheni pakeni perheensä kanssa sotaa Yhdysvaltoihin vuonna 1975, kun hän oli 10-vuotias. Davidin perheeseen kuuluvat vanhemmat, neljä siskoa ja yksi veli. Lapsuuteen kuuluvat tiivisti sota-ajan muistot ja ison perheen kuri. Hänen elämänsä Vietnamissa oli keskimääräistä varakkaampaa, mutta sodan myötä he menettivät kaiken ja ovat rakentaneet elämänsä uudelleen täällä. Miehen äiti hoiti kaikki lapset kotona ja oli aina läsnä. - Miehen lapsuus sodan aikana on jättänyt jälkensä. Hän joutui näkemään sellaista mitä ei kenellekään lapselle soisi. Amerikkaan muutto toi monta haastetta, uuden kielen oppimisen ja rasismin. Hän tietää kuinka suuri etu lapsillamme on siitä, että he voivat nauttia vapaudesta ja suvaitsevaisuudesta. Nguyenin perheessä keskustellaan lastenkasvatuksesta usein, mutta Sari ja David ovat hyvin samaa mieltä asioista. - Tietyt kasvatusajatukset ovat uni-

Yhdysvalloissa asuvassa suomalais-vietnamilaisessa Nguyenin perheessä arvostetaan rauhallista elämänmenoa lasten ehdoilla. versaaleja. Kaikki vanhemmat opettavat lapsilleen hyviä tapoja, ystävällisyyttä ja toisten kunnioitusta. Täällä monet vanhemmat näyttäisivät panostavan sosiaalisuuteen ja moniin harrastuksiin. Meidän perheellämme on rauhallisempi tahti verrattuna moniin lähinaapureihin. Meillä on kristityt arvot, joita haluamme korostaa lasten kasvatuksessa. Se on perheemme pohja ja voima kaikelle. Perheen lähinaapureiden joukossa on paljon intialaisia. Sarista on mielenkiintoista seurata heidän hyvin erilaisia lastenkasvatustapojaan. - Naapurissa panostetaan akateemiseen osaamiseen. Lapset eivät yleensä leiki ulkona kuin vasta auringon laskiessa, koska eivät halua saada tummempaa pigmenttiä. Pienet vauvat pidetään visusti sisällä ainakin vuoden

PERHE

Suomalaisella perheellä ei ole ollut paineita lasten kasvatusten suhteen, koska amerikkalainen ympäristökään ei ole niitä asettanut. Kuvassa vasemmalta äiti Susanna sekä lapset Gabriela, Thor ja Patricia sekä isä Kari. verran, ja isovanhemmat yleensä hoitavat lapsia. Oma kulttuuri, hindulaisuus ja traditioiden noudattaminen, on heille tärkeää. Avioliitot ovat yleensä järjestettyjä, ja vaimon asema on erilainen kuin länsikulttuureissa. Sarin elämä muuttui viime syksynä kun perheen kuopus meni esikoululuokalle. Tytär Annika aloittaa kolmannen luokan ensi syksynä. - Kun Luukas aloitti koulunkäynnin, oli minulla yhtäkkiä yli kuusi tuntia päivässä sellaista aikaa, jolloin lapset eivät olleet kotona. Rupesinkin käymään osa-aikatyössä, ja aloitin

”Ensin nähdään kaikessa aina hyvä. Jos lapset tulevat pihalta valkoiset vaatteet yltä päältä kurassa, amerikkalaiset sanovat: Vau, näyttää siltä, että teillä oli hauskaa!”

myös osa-aikaopiskelun. Olen nyt töissä ensi kertaa kahdeksaan vuoteen. Toimin yksityisyrittäjän oikeana kätenä mm. kirjanpitoasioissa. Saan yhdistää kaksi maailmaa. Käyn töissä siten miten aikataulu joustaa ja saan kuitenkin auttaa lasten koulussa, olla mukana luokkaretkillä ja jäädä kotiin, jos lapset ovat kipeinä. Tämä on leppoisaa ja mukavaa!

Positiivisuus miellyttää

Susanna Andersson ja Kari Lehtinen asuvat Washingtonin alueella kolmen lapsensa, Patrician, Gabrielan ja Thorin kanssa. Pari muutti vuoden vanhan esikoisensa kanssa Yhdysvaltoihin New Yorkiin yhdeksän vuotta sitten töihin Nokian palvelukseen. Sieltä perhe muutti Houstoniin Teksasiin Karin siirryttyä amerikkalaisen yrityksen palvelukseen. Intialainen työnantaja siirsi viisihenkiseksi kasvaneen perheen Washingtoniin neljä vuotta sitten. Susanna on ollut Amerikan vuosina kotiäiti. Suomessa hän työskenteli mainostoimistossa copywriterina sekä konsulttina henkilöstöhallinnossa.

Susanna on huomannut lasten kasvattamisen olevan Washingtonin ympäristössä selvästi erilaista kuin Suomessa. Suurin ero on siinä, että lapset eivät liiku yksin oikeastaan mihinkään. - Meillä on 5-, 8- ja 10-vuotiaat lapset. Vanhin voi kävellä silloin tällöin 200 metriä koulubussilta yksin kotiin. Lähinaapureiden kanssa voi sentään leikkiä aika vapaasti, mutta muiden kavereiden kanssa vanhempien täytyy erikseen sopia leikkiajasta. Susanna pitää amerikkalaisia rentoina ja positiivisina kasvattajina. - Yleistäen voisi sanoa, että amerikkalaiset ovat paljon rennompia eivätkä välitä säännöistä yhtä tarkasti kuin suomalaiset. Esimerkiksi lasten annetaan kiipeillä ostoskärryissä, joissa on lappu, että ei saa kiipeillä. Toisaalta taas puheessa amerikkalaiset painottavat muodollisia käytöstapoja suomalaisia enemmän. Esimerkiksi kavereiden lapset kutsuvat minua Mrs. Anderssoniksi tai jos ollaan tosi hyviä tuttuja niin Ms. Susanna. Amerikkalaiset selviytyvät hankalistakin tilanteista lasten kanssa yleensä positiivisella asenteella. - Amerikkalaisten positiivisuus miellyttää. Se tuntuu hoituvan heiltä ihan luonnostaan. Ensin nähdään kaikessa aina hyvä. Jos esimerkiksi lapset tulevat pihalta valkoiset vaatteet yltä päältä kurassa, amerikkalaiset sanovat: Vau, näyttää siltä, että teillä oli hauskaa! Pääajatus on, että lapsi on lapsi, ja se on hieno juttu se. - Yksilöllisiä eroja on tietysti amerikkalaisissa yhtä paljon kuin suomalaisissakin. Muistan kun meidän tokaluokkalaisella oli koulussa joulukekkerit ja yhden luokkakaverin paita oli ihan maalissa kuvaamataitotunnin jäljiltä. Äiti kauhisteli tätä, johon opettaja hyväntuulisesti totesi: Hän on lapsi. Mitä oikein odotit? - Täytyy todeta, että upeita tyyppejä lapsista tulee, vaikka ei olekaan koko ajan pudistelemassa päätään epäuskoi-

EXPATRIUM 78

PERHE

”Suomessa kiitetään ruoasta. Se on kaunis, perisuomalainen tapa. Tuntuu puuttuvan amerikkalaisilta ja vähän muunkin maalaisilta, vaikka kiitosta muuten jaeltaisiinkin.”

sesti heidän tekemisilleen. Suomen kasvatustavoista Susannalle tulee heti mieleen yksi hyvä asia, jota ei koskaan kuule Yhdysvalloissa. - Suomessa kiitetään ruoasta. Se on kaunis, perisuomalainen tapa. Tuntuu puuttuvan amerikkalaisilta ja vähän muunkin maalaisilta, vaikka kiitosta muuten jaeltaisiinkin. Lastenkasvatusta ei Susannan

EXPATRIUM 78

mielestä tule mietittyä ulkomailla lainkaan sen enempää kuin Suomessakaan, vaan ehkä jopa hiukan vähemmän. - Osasyy on varmasti amerikkalaisessa rentoudessa ja siinä, että lähiympäristössä kenelläkään ei ole odotuksia meidän lasten kasvatuksesta. Voi siis ottaa ihan lunkisti.

Monikulttuurisuuden rikkautta

Eeva Susi kasvatti nyt jo täysi-ikäiset lapsensa Leylan ja Alin suurimmaksi osaksi Turkissa, jossa hän edelleenkin asuu osan vuodesta. Hän tapasi lasten turkkilaisen isän Ahmetin työskennellessään suomalaisen matkanjärjestäjän palveluksessa. - Tapasimme vuonna 1985, menimme naimisiin kolme vuotta myöhemmin ja päätimme muuttaa Turkin etelärannikolle pakoon Istanbulin hälinää ja ruuhkaa. Olimme molemmat matkailualalla ja siksi etelärannikon

lomakaupungit olivat luonnollinen valinta tulevaa yhteistä elämää varten. - Mieheni oli paljon poissa, ja niinpä lasteni varhaislapsuus oli hyvin samanlainen kuin minunkin eli kasvatin heidät suomalaisen mallin mukaan. Menin osa-aikatyöhön omaan yritykseemme, kun Leyla oli viisivuotias ja Ali kaksivuotias. Pari vuotta myöhemmin aloitin kokopäivätyön. Myöhemmin olen katunut, että menin töihin niin varhain, sillä Ali oli liian nuori jäämään lastenhoitajalle tai menemään päiväkotiin. Turkkilainen koulu vaikutti voimakkaasti lasten elämään. - Turkkilainen koulu on autoritäärinen, opettajilla on tiukka opetusohjelma ja päivät ovat pitkiä kahdeksasta puoli neljään. Luokassa saattoi olla jopa 50 oppilasta. Tasoerot olivat huikeat, toiset oppivat hetkessä ja toiset eivät millään. Opettaja joutui etenemään keskivauhtia.

PERHE

Eeva Susi harmittelee että Leyla ja Ali joutuivat käyttämään lapsuudessaan niin paljon aikaa koulutyöhön, ettei harrastuksille jäänyt aikaa. Turkkilaisessa koulussa on tiukka opetusohjelma ja pitkät päivät.

- Ali sai karttakepistä muutamia kertoja sormilleen, sillä mitään ei saanut kyseenalaistaa, vaan opetus oli hyväksyttävä sellaisenaan. Lukiossa vielä opetettiin, että ihmisen on syötävä eläinproteiinia elääkseen. Olen itse ollut kasvissyöjä jo 20 vuotta ja poikani oli todella ymmällään. Turkissa pitkän koulupäivän jälkeen tehtiin ainakin pari tuntia läksyjä joko kotona tai kurssitaloissa. Suuri osa lasteni lapsuudesta kului siis koulun penkillä eikä harrastuksissa, kuten olisi pitänyt.

”Lapsi näkee jo syntymästään lähtien erilaisia kulttuureja, tapoja, oppii ainakin kahta kieltä ja maistelee hyvin erilaisia ruokia.”

Lasten isästä Eeva erosi vuonna 2000, jolloin lapset olivat 10- ja 7-vuotiaita. - Olimme perustaneet mieheni kanssa Marmarikseen oman matkailualan yrityksemme vuonna 1995, ja yritys kasvoi mukavasti. Turkin silloisen lain mukaisesti erossa kaikki jäi miehelleni. Tyttäreni Leylan huoltajuus määrättiin isälle ja poikani Alin huoltajuus minulle. Lasten kasvatuksesta ei oltu perheessä paljon keskusteltu, koska isä oli paljon poissa kotoa. Eron jälkeen erilaiset kasvatustaustat alkoivat korostua. - Entinen mieheni yritti määräillä __ lapsia esimerkiksi niin, että Alin olisi pitänyt mennä puoli-islamilaiseen lukioon. Minä en päästänyt poikaani sinne. - Tämä onkin yksi syy, miksi poikani päätti lähteä lukioon Suomeen Turku International Schooliin. Nyt hän on suorittanut yliopiston ensimmäisen vuoden ja lukee englanniksi International Business and Marketing Logis-

ticsia Turussa. Ali on ollut tyytyväinen Suomeen muuttomme vuoksi, hän on menestynyt opiskeluissaan ja suunnittelee lähtevänsä Englantiin maisterin tutkintoa varten. Hän aikoo suorittaa asepalveluksenkin Suomessa, mutta päätyy varmaankin elämään Turkissa. Alin elämä on siis järjestyksessä. Eeva perusti oman matkailuyrityksensä Marmarikseen jo vuosia sitten. Hän asuu siksi puoliksi Suomessa ja Turkissa. Lapsilla on siten vankat siteet molempiin maihin. - Tyttäreni suoritti lukion Turkissa, minkä jälkeen olisin halunnut lähettää hänet ystävättärensä kanssa Kanadaan vuodeksi, jotta hän olisi suorittanut lukion viimeisen luokan uudelleen. Exmieheni ei kuitenkaan antanut tähän lupaa. Taloudellisesti minulla ei ollut siihen yksin varaa, joten tyttäreni lähti Istanbuliin 18-vuotiaana opiskelemaan englantia. Ahmet vaati, että tytär opiskelee Turkissa ja saa turkkilaisen koulutuksen. Tytär kuitenkin keskeytti opinnot kahden vuoden kuluttua, meni kokkikouluun ja työskentelee kesäisin kokkina ja talvisin opettaa englantia kielikouluissa. - Minä en olisi päästänyt tytärtäni Istanbuliin yksinään 18-vuotiaana, mutta onneksi hänen elämänsä on nyt järjestyksessä muutaman vuoden rempallaan olon jälkeen. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt viedä molemmat lapset Suomeen jo hiukan aikaisemmin. Eeva Susi uskoo, että monikulttuurisessa perheessä kasvaminen on kaikista vaikeuksistakin huolimatta kuitenkin suuri rikkaus lapselle. - Lapsi näkee jo syntymästään lähtien erilaisia kulttuureja, tapoja, oppii ainakin kahta kieltä ja maistelee hyvin erilaisia ruokia. Kaikki tuo avartaa maailmankuvaa ja vähentää ahdasmielisyyttä, joka varsinkin turkkilaisessa suljetussa yhteiskunnassa on ikävä totuus. n

EXPATRIUM 78

PERHE

Kirjallisuutta lastenkasvatuksesta

TÖIHIN UUDESSA ASUINMAASSA Kiinalaiset äidit

Kaksi kansainvälisesti menestynyttä kirjaa on nostattanut vilkkaan keskustelun lastenkasvatuksen eroista eri kansallisuuksien kesken. Molemmat ovat ilmestyneet myös suomeksi. Ensin Yhdysvalloissa asuva kiinalainen äiti Amy Chua järkytti kirjallaan Tiikeriäidin taistelulaulu (Siltala 2011). Hänen mielestään kiinalaiset äidit ovat ylivoimaisen hyviä lasten kasvattajina. Keskeistä heille on tiukka kuri ja yhä parempien suoritusten vaatiminen lapsilta. Kirjoittajan mielestä sillä tavalla kasvatetaan menestyjiä ja osaajia. Hänen mielestään länsimaisen lepsu kasvatustapa tekee lapsista laiskoja keskinkertaisuuksia. Amy Chua listasi asioita, joita hänen lapsensa eivät koskaan saa tehdä:

Amy Chua: Tiikeriäidin taistelulaulu, 250 s., Siltala, 2011

EXPATRIUM 78

- mennä yökylään kaverin luo, - tuoda kaveria kotiin leikkimään, - osallistua koulunäytelmään, - valittaa, ettei saa osallistua koulunäytelmään - katsoa telkkaria tai pelata videopelejä, - valita omia harrastuksia, - saada todistukseen muita numeroita kuin 10 ja - soittaa muita instrumentteja kuin viulua ja pianoa. n

Vanhemmuutta Ranskassa

Toinen lastenkasvatusta käsittelevä menestyskirja on Pamela Druckermanin Kuinka kasvattaa bébé: Vanhemmuus Pariisin malliin (Siltala, 2012). Druckerman on Pariisissa asuva amerikkalainen äiti, joka ihmettelee kuinka ranskalaiset lapset käyttäytyvät niin sievästi esimerkiksi ravintolassa. Amerikkalaiset lapset kun taas kiukuttelevat, heittävät ruokaa lattialle, juoksevat pitkin ravintolaa ja aiheuttavat kaikin puolin noloja tilanteita vanhemmilleen. Kirjoittaja ihmettelee kuinka ranskalaiset onnistuvat kasvattamaan lapsia, jotka eivät keskeytä vanhempiaan ja viihtyvät omassa seurassaan vaatimatta aikuisten huomiota kaiken aikaa. Druckerman uskoo, että ranskalaisten kasvatustavasta kannattaa ottaa opiksi. Yksi keskeisimpiä oppeja on se, että lapsen on sopeuduttava vanhempien elämään eikä päinvastoin. Ranskalaiset vanhemmat ottavat lastenkasvatuksen rauhallisesti, he puhuvat vauvalle kuin järkevälle aikuiselle ja onnistuvat elämään melkoisen stressitöntä elämää. Vauvalle kerrotaan,

Pmalea Druckerman: Kuinka kasvattaa bébé, 300 s., Siltala, 2012

että yöllä nukutaan, ja vauva uskoo. Kaikkein eniten Druckerman ihailee ranskalaisten kasvatustavoissa kuitenkin suhdetta ruokaan. Lapset syövät pöydässä haarukan ja veitsen kanssa ruoka-aikaan ja maistelevat kaikkea. Kun välipaloja ei ole niin alkuruuaksi tarjottu vihannes menee nälkäiseen vatsaan mukisematta. n

Etsitkö asuntoa, ostajaa tai luotettavaa vuokralaista? Oletko aikeissa myydä Suomessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevan kotisi? Etsitkö maailmalta käsin omaa kotia Helsingin ja Hangon välistä? Tai haluatko vuokrata Suomi-kotisi vaikkapa työsuhdeasunnoksi? Malmivaara & Iskala Oy LKV auttaa asiakkaitaan niin myynti- kuin ostotoimeksiannoissa sekä luotettavien työsuhdevuokralaisten löytämisessä. Toimimme ripeästi, ammattitaitoisesti ja joustavasti. Tunnemme markkinamme ja osaamme antaa realistisen hinta-arvion, jonka avulla kaupat syntyvät nopeasti. Käytössämme ovat laajat verkostot, sosiaalinen media ja luonnollisesti oma suoramarkkinointitietokanta sekä kaikki perinteiset asunnonvälitysportaalit. Kysy suosituksiamme! Ota yhteyttä, niin sovitaan miten lähdetään liikkeelle!

MAISK - Malmivaara & Iskala Oy LKV Krista Malmivaara, puh. +358 40 521 9263 info@maisk.fi www.maisk.fi www.facebook.com/MAISKHelsinki

NEUVONTAPALVELU TUNNISTE

AIHEITA VUOSIEN VARRELTA

Kysy asiantuntijalta Palsta on Expatriumin tuottama neuvontapalvelu, jossa eri alojen asiantuntijat vastaavat lehden tilaajien lähettämiin kysymyksiin. Vaikka kysymykset voidaan julkaista nimimerkillä, tulee niihin liittää lähettäjän täydelliset yhteystiedot. Nimettömiä kysymyksiä ei käsitellä. Mikäli kysymyksen selventäminen vaatii tositteita tai asiakirjoja, vältä alkuperäisten kappaleiden lähettämistä. Emme palauta kysymyksiä tai niiden liitteitä, emme myöskään vastaa matkalla

kadonneesta materiaalista. Expatrium varaa oikeuden valita lähetetyistä kysymyksistä kiinnostavimmat ja lyhentää tai muokata kysymyksiä tarpeen mukaan. Kysymyksiin ei vastata tämän palstan ulkopuolella. Lehden kustantaja tai toimittaja ei vastaa toimituksellisessa sisällössä olevista virheistä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Aiempien Expatriumin numeroiden kysymykset ja vastaukset ovat luettavissa Expatrium.fi-verkkopalvelussa. Verkkopalvelun

käyttö vaatii rekisteröitymisen ja voimassaolevan tilauksen. Neuvontapalvelu –palstan yhteystiedot: Expatrium / Neuvontapalvelu PL 557, FI-00101 Helsinki Fax +358-9-6224421 Sähköposti: toimitus@expatrium.fi

Etunimen virallistaminen Minulla on virallisissa papereissa etunimen kohdalla nimi, jota en ole lähes koskaan käyttänyt. Koska se on täällä ulkomailla asuessa vieläpä mahdollisimman hankala ä-kirjaimineen, miten pitäisi toimia, että saisin kutsumanimeni viralliseksi etunimekseni? Joudun tavaamaan nimeä mo-

neen otteeseen ja se aiheuttaa jopa noloja tilanteita. Vanhemmillani ei ole mitään tätä muutosta vastaan, olen siis ihan aikuinen ihminen.

”Jos etunimeä on jo kerran tai useamman kerran muutettu, joutuu muutosta hakemaan erikseen maistraatilta.”

Etunimen muutokset ratkaistaan maistraatissa. Ensimmäisen etunimen virallisen muutoksen voi hoitaa lomakkeella Ilmoitus etunimen muuttamisesta, ilman perusteluja. Ilmoituksen rekisteröintimaksu on 30 euroa. Jos etunimeä on jo kerran tai useamman kerran muutettu, joutuu muutosta hakemaan

EXPATRIUM 78

Nimim. Oma etunimi käyttöön virallisesti

erikseen maistraatilta. Hakemusmaksu on tällä hetkellä 110 euroa. Ilmoitus- ja hakemuslomakkeet löytyvät maistraatin nettisivulta www.maistraatti.fi ja lomakkeen voi tehdä paperisena tai sähköisenä. Tarkempia lisätietoja käsittelyn aikataulusta ja maksun suorittamisesta saa maistraatista. Jaana Polvinen osastosihteeri Pohjois-Suomen maistraatti/Kajaanin yksikkö Nimiasiat www.maistraatti.fi

NEUVONTAPALVELU

Passin anominen ja toimittaminen Uusimme seuraavalla Suomen lomalla kaikkien perheenjäseniemme tänä vuonna umpeen menevät passit. Jos jätämme anomukset kaikkien läsnä ollessa poliisiasemalle, kuka ne voi noutaa sieltä? Voiko viranomainen lähettää ne meille asuinmaahamme, jos aika loppuu kesken? Onko ylipäätään mahdollista että saisimme pitää vanhat passit siihen saakka, kunnes olemme saaneet uudet? Nimim. Kohta passittomat Valmiit passit noudetaan Suomessa poliisilaitosten sijaan passien noutopisteinä toimivilta R-kioskeilta, jonne passivalmistaja toimittaa valmistamansa passit suoraan. Valmis passi toimitetaan pääsääntöisesti hakuhetkellä annettua toimitusosoitetta (esim. kotiosoite, kesäpaikan osoite, työpaikan osoite, sukulaisen osoite tms.) lähinnä olevalle R-kioskille noudettavaksi. Noutopisteessä on todistettava henkilöllisyys ja esitettävä lähetystunnus, jonka passinhakija saa

passin saapumisilmoituksessa (tekstiviestitse tai kirjeellä). Valmiin passin voi noutaa myös valtuutettu hakija, jolla on esittää kirjallinen yksilöity valtuutus ja joka kykenee osoittamaan henkilöllisyytensä voimassa olevalla passilla tai voimassa olevalla henkilökortilla. Alaikäisen passin voi noutaa myös huoltaja. Passia haetaan edelleen henkilökohtaisesti poliisilaitokselta, jossa hakija tunnistetaan luotettavasti ja jossa hakijalta otetaan passia varten tarvittavat biometriset tunnisteet (sormenjäljet). Valmiin passin toimitusta koskeva muutos (ns. suoratoimitus) otettiin käyttöön 29.4.2013, kun sitä koskeva passilain (671/2006) muutos hyväksyttiin eduskunnassa ja laki astui voimaan. Suoratoimitus koskee ns. normaalipasseja. Suoratoimitus ei koske express- ja pikapasseja, väliaikaisia passeja, merimiespasseja, muukalaispasseja eikä pakolaisen matkustusasiakirjoja, jotka toimitetaan edelleen poliisilaitokselle noudettaviksi. Laki mahdollistaa normaalin passin tilaamisen suoratoimituksen sijaan poliisilaitokselle (ns.

virastotoimitus) tietyissä poikkeustapauksissa. Tällainen laissa määritelty erityinen syy virastotoimitukseen voi tulla kyseeseen, jos ulkomailla asuva henkilö hakee passiaan Suomessa lomamatkalla ollessaan. Tällöin edellytetään, ettei henkilöllä ole ilmoittaa Suomessa sopivaa toimitusosoitetta suoratoimituksen toteuttamista varten. Passi tilataan tällöin poliisilaitokselle, josta valmis passi voidaan noutaa vastaavasti kuin noutopisteenä toimivalta R-kioskilta (ks. yllä). Jos henkilö haluaa, että passi toimitetaan ulkomaille, voidaan passi tilata ilman lisäkustannuksia toimituspaikaksi määriteltyyn edustustoon. Kyseisen edustuston kanssa erikseen sopimalla ja lähetyskulut korvaamalla voi asiakas pyytää edustustoa lähettämään passin edelleen ulkomaiseen kotiosoitteeseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Paikallisen postilaitoksen luotettavuudesta riippuen passi lähetetään joko kirjattuna kirjeenä tai kaupallisella kuriirilla. Koska käytännöt tältä osin ulkomailla vaihtelevat, on ajantasaisen tiedon saamiseksi ensisijaisen tärkeää olla yhteydessä ao. maassa olevaan Suomen edustustoon. Passi voidaan noutaa edustustosta myös valtakirjalla toisen henkilön toimesta. Kun uusi passi luovutetaan asiakkaalle, rauetetaan vanhan passin voimassa olo rekisterissä. Hakija saa valmiin passin mukana ohjeet vanhan passin mitätöinnistä ja hävittämisestä: ne tulee lukea ja niitä tulee noudattaa tarkoin. Rauenneella passilla ei saa missään tilanteessa matkustaa. Hakijan matkustusoikeus vanhalla passilla säilyy siis aina siihen saakka, kunnes hänelle luovutetaan uusi passi. Poliisin www-sivuilta www.poliisi.fi (Luvat / Passi) löytyy kattavasti tietoa passin hakemiseen ja sen noutamiseen liittyvistä asioista ja menettelyistä. Heli Rajaniemi Ylitarkastaja Poliisihallitus www.poliisi.fi

EXPATRIUM 78

NEUVONTAPALVELU

Vieraan maan rekisterissä olevan auton käyttö Suomessa Asumme pysyvästi ulkomailla ja tulemme lomalla Suomeen asuinmaamme rekisterissä olevalla autolla. Kuka tällä autolla saa Suomessa ajaa nykyisen lainsäädännön mukaan? Voinko lainata sitä vanhemmille-

”Ajoneuvoa ei saa luovuttaa vakinaisesti Suomessa asuvan henkilön käytettäväksi, mikäli ulkomailla vakinaisesti asuva henkilö ei itse ole ajoneuvossa mukana.”

EXPATRIUM 78

ni tai veljelleni? Lehdissä on käyty keskustelua ministeri Niinistön Ruotsin kilvissä olevan auton säilyttämisestä ja ajamisesta Suomessa. Minulla on käsitys että auton rekisterimaalla ja ajajan asuinpaikalla on merkitystä. Mikä on totuus tässä asiassa ja miten viranomaiset asiaan tällä hetkellä suhtautuvat? Nimim. Kuka voi ajaa autollani?

messa lomalla olevan (ns. turistin) vakinaisesti ulkomailla asuvilla perheenjäsenillä. Käyttöoikeus on niin ikään muulla sellaisella ulkomailla vakinaisesti asuvalla henkilöllä, jolla olisi oikeus Suomessa ajoneuvon väliaikaiseen verottomaan käyttöön. Lisätietoja ajoneuvon väliaikaisesta verottomasta käytöstä on julkaistu Tullin asiakastiedotteessa: www.tulli.fi -> Yksityisille -> Autoverotus -> Väliaikainen käytto

Ajoneuvoa ei saa luovuttaa vakinaisesti Suomessa asuvan henkilön käytettäväksi, mikäli ulkomailla vakinaisesti asuva henkilö ei itse ole ajoneuvossa mukana. Käyttöoikeus on Suo-

Markku Partanen Tulliylitarkastaja Tullin autoverotus www.tulli.fi

NEUVONTAPALVELU

Purjeveneellä Suomeen Asumme vakituisesti Saksassa. Tarkoituksena on tuoda täällä omistuksessa ja käytössä oleva purjevene kesälomalla Suomeen ja jättää se sinne talvehtimaan. Näin vene olisi käytössämme vuoden päästä kesällä, koska suunnittelemme pitkää pur-

”Tulli tai merivartiosto ottaa tarpeen mukaan yhteyttä vesialueilla.”

jehdusreissua pohjoiseen. Säästyisi aikaa, rahasta en sen sijaan mene takuuseen. Liittyykö tällaiseen järjestelyyn joitakin tullimuodollisuuksia, vaikka EU-maissa toimimmekin? Pitääkö meidän osata itse ilmoittautua Suomeen saavuttuamme jonnekin, vai ottaako tulli tarpeen mukaan yhteyttä vesialueilla?

malla myös Schengen-alueelta (Venäjää lukuun ottamatta koko Itämeren alue), teidän ei tarvitse itse ilmoittautua Suomeen saavuttuanne, vaan Tulli tai merivartiosto ottaa tarpeen mukaan yhteyttä vesialueilla. Lisätietoja, mm. luettelot EU-maista ja Schengen-maista: www.tulli.fi ->Yksityisille -> Matkailijat ja muuttajat -> Ohjeita huviveneilijöille

Nimim. Purjehtija

Esa Lindqvist Tullineuvonta Tulli www.tulli.fi

Tällaiseen järjestelyyn ei liity tullimuodollisuuksia, jos saavutte EU-alueelta. Saapuessanne sa-

EXPATRIUM 78

SIIRTOLAISUUS

VAATESUUNNITTELU

Siirtolaisuusinstituutin hallitus on myöntänyt vuoden 2013 siirtolaisuuden ja muuttoliikkeiden tutkimuksen John Morton -tunnustuspalkinnon kahdelle pitkän linjan ruotsinsuomalaiselle kulttuurivaikuttajalle. Palkinto on yhteensä 2 000 euroa. FM Markku Peura toimii Upplands Väsbyn ruotsinsuomalaisen koulun hallinnollisena päällikkönä. Hän toimii myös Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajana. Peura on sitkeästi ja määrätietoisesti ajanut suomenkielisen koulun asemaa Ruotsissa. Hän on toiminut useiden ruotsalaisten kieli-, kulttuuri- ja koulutustoimikuntien jäsenenä ja asiantuntijana. Ruotsinsuomalaisten arkisto on perustettu vuonna 1977. Arkiston päätehtävänä on tallentaa ruotsinsuomalaisten elämään ja toimintaan liittyviä dokumentteja, sekä tukea ja edistää ruotsinsuomalaista kulttuuria ja tutkimusta. Arkiston kehittämistä on vaikeuttanut rahoituksen epävarmuus. Arkiston pitkäaikaisena johtajana on toiminut FM Erkki Vuonokari, joka omalla peräänantamattomuudellaan ja ammattitaidollaan on saanut arkistolle tunnustetun aseman monista vaikeuksista huolimatta. FM Erkki Vuonokari on tuottava ja luova kulttuurihahmo, samalla hän on modernin arkistomaailman edustaja. Nimensä Siirtolaisuusinstituutin tunnustuspalkinto on saanut pennsylvanialaiselta poliitikolta John Mortonilta. Mortonin kerrotaan olleen ratkaisuasemassa USA:n itsenäistymisprosessissa vuonna 1776. Mortonin isovanhempien oletetaan olevan suomalaisia Marttisia. Hänen oletettu isoisoisänsä, Rautalammilta kotoisin ollut Martti Marttinen muutti ison veden taakse vuonna 1654.

Myös Marimekolle suunnitellut taiteiden maisteri Satu Maaranen on voittanut arvostetun Première Vision Grand -palkinnon Hyèresin kansainvälisillä muoti- ja valokuvausmessuilla. Maaranen voitti 15 000 euron palkinnon 10 finalistin ja yhteensä 355 hakijan joukosta Garments in Landscape -mallistollaan. Tuomaristo viehättyi Maarasen käsinpainetuista kankaista, jotka saivat inspiraationsa haute couturesta, luonnosta ja innovatiivisista tekstiileistä. Messut järjestettiin tänä vuonna 28. kerran.

KUVA: VAPPU TUOMISTO

KULTTUURI

Satu Maaranen haaveilee työpaikasta suuresta muotitalosta.

KULTTUURITALO vuosikymmenien aikana saaren taiteeseen ja kulttuuriin. Se on levittänyt aktiivisesti Pohjoismaiden kulttuuria Färsaarilla sekä Färsaarten kulttuuria niin kotona kuin kansainvälisestikin. Hyvänä osoituksena tästä on vahva kiinnostus ja sitoumus, jota talo saa päivittäin osakseen paikallisilta asukkailta sekä färsaarelaisilta, pohjoismaisilta ja kansainvälisiltä taiteilijoilta, jotka haluavat olla osa talon tulevaisuutta. Syntymäpäivää talossa vietettiin suomalaisen tangon, ruotsalaisen pelleilyn ja pohjoismaisten lyhytelokuvien voimin. KUVA: POHJOLAN-TALO

Färsaarten Pohjolan-talo täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Talo otettiin käyttöön vuonna 1983. Talo perustuu kauttaaltaan pohjoismaisiin aineksiin ja lähtökohtiin. Sisällä tepastellaan norjalaisilla kivilaatoilla ja istutaan mukavasti suomalaisilla tuoleilla. Lattia ja seinät henkivät ruotsalaismetsien syvyyttä. Lasi- ja metallirakennelma, joka antaa talolle sen tyypillisen, färsaarelaiseen maisemaan sointuvan profiilin, on tanskalainen. Kattokonstruktio on islantilainen, ja katolla kasvava ruoho on yhtä färsaarelaista kuin vihreääkin. Färsaarten Pohjolan-talo on vaikuttanut

Pohjolan-talon ovat suunnitelleet norjalainen Ola Steen ja islantilainen Kolbrún Ragnarsdóttir.

EXPATRIUM 78

KULTTUURI

KUVA: DESIGN FORUM FINLAND

Design Forum Finlandin Vuoden nuori muotoilija –palkinto on myönnetty Mari Isopahkalalle (s. 1978) ja Iina Vuorivirralle (s. 1988). Vuosittain jaettava palkinto perustettiin vuonna 2000. 5 000 euroa suuruisen palkinnon tarkoituksena on kannustaa nuoria muotoilijoita tinkimättömään ja omaleimaiseen työskentelyyn. Isopahkala on freelance-muotoilija, joka on opiskellut huonekalu- ja sisustussuunnittelua Lahden Muotoiluinstituutissa ja valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Palkintojury korosti hänen vahvaa ja ammattimaista otetta työhönsä ja tuotantoonsa. Hän edustaa traditionaalista tekijyyttä, mutta vie sitä samalla eteenpäin rohkeasti ja rajoja ylittäen. Iina Vuorivirta on opiskellut tuotemuotoilua Lahden Muotoiluinstituutissa ja Beckmans College of Designissa Tukholmassa. Parhaillaan hän tekee maisterinopintoja Konstfackissa Tukholmassa. Jury kiinnitti erityisesti huomiota hänen töidensä yllättävyyteen ja erilaisuuteen. Uutta ilmaisua ja uusia muotoilun tapoja etsivä muotoilija haastaa perinteisen muotoilukentän vaihtoehtoisilla tekemisen tavoillaan.

Vuoden nuoret muotoilijat: Iina Vuorivirta (vas.) ja Mari Isopahkala.

VAATEMALLISTO Suomalainen muoti-, taide- ja elokuvabrändi Ivana Helsinki solmi yhteistyösopimuksen maailmanlaajuisesti tunnetun japanilaisen Uniqlo-ketjun kanssa. Sopimuksella vahvistetaan jalansijaa Kaakkois-Aasiassa. Ketju lanseeraa syksyllä 2013 vaatemalliston tutuissa klassikkoprinteissä. Siihen kuuluu printtejä lasten mekoissa ja aikuisten paitapuseroissa, t-paidoissa, huppareissa ja asusteissa. Mallisto tulee myyntiin yli 1000

myymälään. Elokuussa vaatteita tulee myyntiin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Japanissa, Hongkongissa, Etelä-Koreassa, Kiinassa, Venäjällä, Taiwanissa, Malesiassa, Thaimaassa, Singaporessa ja Filippiineillä. Päättyvän tilikauden liikevaihtoon Ivana Helsinki odottaa noin 10 % kasvua. Perheomisteisessa yrityksessä työskentelee seitsemän henkilöä.

VALOKUVAAJAPALKINTO Ensimmäinen Carina Appelin Muistopalkinto on myönnetty valokuvaaja Meeri Koutaniemelle. Raati totesi valinnasta yksimielisesti: ”Selkeä kuvakerronta, kuvauskohteiden kunnioittaminen ja tilan jättäminen myös katsojan mielikuvitukselle.” Palkinto on 3000 euroa ja sen myöntää Carina Appelin Muistorahasto. Rahasto on perustettu tukemaan valokuvaajia ja elokuvaajia, jotka objektiivin läpi dokumentoivat ja välittävät tietoa ja siten lisäävät ihmisten ym-

märtämystä maailmasta. Rahastoa hallinnoi Svenska kulturfonden. Valokuvaaja Carina Appel (1967-2012) työskenteli vuosia kriisialueilla, mutta pysyi aina optimistina. Hän joutui kuvaamaan väkivaltaa ja sen uhreja, mutta halusi aina säilyttää kuvauskohteidensa ihmisarvon. Hän aloitti lehtikuvaajana ja siirtyi myöhemmin etupäässä videokuvaukseen ja –leikkaukseen. Hän kuoli väkivallan uhrina kotikylässään Siipyyssä viime vuonna.

VAUVANVAATE Suomalaisen vauvanvaateyhtiö Beibamboon toimitusjohtaja ja perustaja Nina Ignatius, 42, on valittu kansainväliselle 40 Women to Watch Over 40 for 2013 -listalle. Sillä esitellään 40 yli 40-vuotiasta innovatiivista naista, joita voi luonnehtia vaikuttajiksi, optimisteiksi ja pelkäämättömiksi. Listan laatijoihin kuuluu mm. Harvard Business Review -blogin kirjoittaja Whitney Johnson. Naiset valittiin listalle yli 1 000 ehdokkaan joukosta. Ehdokkaita löytyi ympäri maailmaa useilta eri aloilta taiteesta tieteeseen. Beibamboo sai alkunsa, kun Ignatiuksen oma tytär syntyi keskosena ja tälle ei löytynyt oikeankokoisia ja käytännöllisiä vaatteita sairaalasta. Nina Ignatius alkoi suunnitella niitä itse. Nyt yritys tekee pehmeitä vaatteita

bambukuidusta vauvoille. Ne tekee erityisen miellyttäviksi niissä käytetty Ignatiuksen kehittämä peitesauma, jolla on myös patentti. KUVA: BEIBAMBOO

MUOTOILIJAPALKINTO

Keskosvauvan helposti puettava body bambukuidusta.

EXPATRIUM 78

KULTTUURI

KORUSARJA

TRILLERITRILOGIA

Mika Kaurismäen ohjaaman ja VesaMatti Loirin ja Samuli Edelmannin tähdittämän Tie pohjoiseen –elokuvan levitysoikeudet on myyty Japaniin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Yhdysvalloissa elokuvaa levittää Corinth Films, joka on tunnettu art house ja klassikkoelokuvien levittäjä. Teatterilevitys aloitetaan New Yorkista ja jatkuu sieltä edelleen isompiin yliopistokaupunkeihin Bostoniin, Chicagoon, Washingtoniin ja Los Angelesiin. Kesän aikana alkaa myös Kanadan teatterilevitys, jossa jakelijana toimii art house ja indie-elokuvien levitykseen erikoistunut Kino Smith. Japanissa elokuvaa levittää myyntiyhtiö Alcine Terran, jolle Kaurismäen tuotanto on tuttua. Tie pohjoiseen tulee Japanissa 50 elokuvateatteriin vuoden 2014 alussa. Alcine Terran on ostanut myös Mika Kaurismäen elokuvan Veljekset levitysoikeudet. Tie pohjoiseen oli vuoden 2012 Suomen toiseksi katsotuin kotimainen elokuva 265 000 katsojallaan ja yhteenlaskettu DVD- ja Blu-ray-myynti on ylittänyt 80 000 kappaleen rajan.

Kalevala Koru ja rockmuusikko Mike Monroe lanseerasivat Michael Monroe A Star All Heart –korusarjan. Yritys ja muusikko löysivät toisensa, kun Monroe valittiin vuoden 2012 korunkantajaksi Gold Silver Watch –messuilla. Palkinto oli kaksi hopeista Kalevala Korun Kivennavan sormusta, joihin Michael oli vaimonsa kanssa ihastunut. Messujen jälkeen yhteistyö tiivistyi lopulta yhteisen korusarjan ideointiin. Sydän- ja tähtiteemaa kantava korusarja on valmistettu Suomessa. - Kaikkina vuosina elämässäni ja urallani minulle on aina ollut tärkeintä että en koveta sydäntäni tai menetä sieluani mistään hinnasta matkani varrella. Totuus, Rakkaus ja Lempeys ovat kaiken yläpuolella ja Tähtenä haluan loistaa positiivista energiaa ja valoa kaikkien sydämiin ympäri maailman, kuvailee Mike Monroe koruja.

Tammen kirjailija Salla Simukan Lumikkitrilogian käännös- ja julkaisuoikeudet on myyty 30 maahan. Uutta vauhtia menestykselle toi kirjailijan osallistuminen Lontoon kirjamessuille. Mukana ollut kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck sai neuvoteltua useita sopimuksia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Lumikki-trilogian osat ovat Punainen kuin veri, Valkoinen kuin lumi ja Musta kuin eebenpuu. Ensimmäinen osa trilleristä on julkaistu helmikuussa ja kaksi muuta ovat tulossa tämän vuoden ja ensi kevään aikana. Ulkomaiset kustantajat aloittavat Lumikki-trilogian julkaisemisen kesällä 2014 ja suunnittelevat julkaisevansa trilogian kaikki osat vuoden sisällä. Tšekissä ja Virossa Punainen kuin veri -trilleri julkaistaan jo loppusyksyllä 2013.

Kalevala Koru, Mike Monroe ja A Star All Heart –korusarja.

KUVA: KAROLIINA EK

KUVA: KALEVALA KORU

ELOKUVA

Salla Simukan triologialle on myyty käännösoikeudet jo 30 maahan.

Tie pohjoiseen –elokuva valloittaa maailmaa.

EXPATRIUM 78

SUOMALAISIA MAAILMALLA

HEISTÄ PUHUTAAN Kokoamme uutisia eri puolilla maailmaa vaikuttavista maanmiehistä, suomalaisyrityksistä ja ylipäätään eri medioissa tai yhteyksissä esille nousseesta suomalaisuudesta. Sinäkin voit toimittaa meille uutisia asuinmaasi suomalaisista. Kaikkien ideoita lähettäneiden kesken arvomme suomalaisia dvd-elokuvia, musiikkia ja kirjallisuutta. Yhteystiedot: toimitus@expatrium.fi fax +358 9 6224421

ALANKOMAAT

KUVA: FILMME

Kansainvälisen hevosalan huippukonsultti Marjukka Kärki toimii tästä kesästä lähtien oululaisen FilmMe –yrityksen myyntiagentti-

na maailmalla. Alankomaissa asuvan Mauccan verkosto on laaja, sillä hän työskentelee myös useiden maailmantähtien kanssa auttaen näitä hevosiin liittyvissä kysymyksissä. Hän on muun muassa ollut apuna kun näyttelijäpariskunta Brad Pittin ja Angelina Jolien perheelle hankittiin omaa ponia. Oululainen startup-yritys on kehittänyt videokamerajärjestelmän, joka seuraa kohdettaan automaattisesti zoomaten. Kun käyttäjä saapuu alueelle, jonne on asennettu FilmMen videokamerajärjestelmä, tunnistaa kamera käyttäjän tämän rannekkeesta. Kuvaaminen alkaa ja loppuu, kun käyttäjä painaa rannekkeessaan olevaa nappia. Video latautuu automaattisesti käyttäjän omalle tilille. - FilmMen automaattinen videokamera vastaa juuri siihen tarpeeseen mikä useimmilla ratsastajilla on; säännölliseen harjoittelun videointiin. Ja kun sen voi vielä tehdä itsenäisesti, on tämä vastaus monen rukouksiin, Kärki iloitsee. FilmMe-järjestelmää voi hyödyntää myös monissa muissa urheilulajeissa jääkiekosta golfiin ja lumilautailusta tanssiin. Käyttömahdollisuudet ovat urheilun ulkopuolella myös rajattomat.

Marjukka ”Maucca” Kärki tuntee kansainvälisen hevosmaailman.

PUOLA Tennisvalmentaja Pieniä kisoja ympäri maailmaa ammattilaisena kiertänyt tennispelaaja Kim Tiilikainen toimii nyt tennisvalmentajana. Hänen suojattinsa on 204-senttinen, 22-vuotias Jerzy Janowicz, joka on puolessa vuodessa kohonnut haastajatason pelaajasta lähes 20 parhaan pelaajan joukkoon maailmassa. Valmentaja saavutti omalla aktiiviurallaan sijan 207 ATP-rankingissa 1990-luvun lopussa. Janowiczin ja Tiilikaisen yhteistyö on jatkunut jo neljä vuotta. Ennen Puolaan siirtymistään Kim Tiilikainen toimi Britanniassa valmentajana Suttonin huippuakatemiassa. Tiilikainen toimii jo 6. vuotta Suomen Davis Cup –joukkueen kapteenina.

KIINA Geotieteilijästä kunniaprofessori Akatemiaprofessori Markku Kulmalalle on myönnetty kunniaprofessorin arvo Nanjingin yliopistosta. Tunnustuksen takana ovat hänen ansionsa ilmakehätieteiden alalla sekä työ monitieteisyyden edistämiseksi. Kulmala on ollut perustamassa Kiinan Nanjingiin tutkimusasemaa, jossa tehdään ilmakehän ja biosfäärin vuorovaikutuksiin liittyviä mittauksia. Markku Kulmala työskentelee Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen aerosoli- ja ympäristöfysiikan professorina. Hänen tutkijaryhmänsä on saavuttanut lukuisia kansainvälisesti noteerattuja tieteellisiä läpimurtoja. Ryhmä koostuu fyysikoista, kemisteistä, biologeista ja muista luonnontieteilijöistä. Nanjingin yliopisto on aiemmin myöntänyt kunniaprofessorin arvoja vain Nobelin palkinnon saaneille tutkijoille. Kulmala on myös ensimmäinen kunniaprofessoriksi valittu geotieteilijä. Hänen erikoisalansa, ilmakehätutkimus, erityisesti ympäristö- ja aerosolifysiikka, kuuluu geotieteisiin. Nanjingin yliopistoa pidetään yhtenä Kiinan arvostetuimmista yliopistoista.

EXPATRIUM 78

KUVA: LIISA PERKKIÖ / KIRKON ULKOMAANAPU

SUOMALAISIA MAAILMALLA

Lähes 200 oppilasta on ahdettu kolmeen pieneen luokkahuoneeseen. Koulun varustuksiin eivät kuulu wc eikä puhdas vesi.

KONGO Rakennetaan koulu Yhteensä 64 ruotsinkielistä suomalaisseurakuntaa ja kolme koulua keräsi 66 000 euroa koulun rakentamiseen Kongossa. Vi bygger en skola i Kongo -projektia koordinoi Kirkon Ulkomaanapu. Sen päämääränä oli herättää vapaaehtoisia globaalin vastuunkannon nimissä ja antaa samalla ruotsinkielisille seurakunnille oma projekti. Huhtikuussa 2011 aloitettu projekti jatkuu siihen asti, kunnes uusi Tendelan koulu on valmistunut Manginan kylään Kongon demokraattisessa tasavallassa. Nyt kun tarvittavat varat rakentamiseen on saatu kokoon, voi Kirkon Ulkomaanapu aloittaa suunnittelutyön Luterilaisen Maailmanliiton kanssa. Seurakunnat saivat varoja kasaan Suvivirsi-tapahtumissa, kolehtien avulla sekä myyjäisten ja kirpputorien tuotoista.

EXPATRIUM 78

NORJA Kunniamerkkejä naisille Suomen tasavallan presidentti on myöntänyt kunniamerkit kunniakonsuli Riitta Helgestadille ja hallinnolliselle avustajalle Tarja von Lüdersille. Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkin saanut Helgestad on tehnyt aktiivista työtä Suomen ja Norjan välisten yhteyksien edistämisessä. Hän on näkyvä suomalaisetujen ajaja Norjan järvialueen Mjøsan ympäristössä. Lisäksi hän on ollut järjestämässä useita yritys- ja kulttuurivierailuja Norjasta Suomeen. Helgestadilla on kokemusta myös matkailualalta, ja hän toimi VisitFinlandin edustajana Norjassa vuosina 2007–09. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalin kultaristein saanut Tarja von Lüders palkittiin yli 30-vuotisesta työstään ulkoasiainministeriössä. Hän siirtyi Osloon Reykjavikin suurlähetystöstä elokuussa 2011. Sitä ennen hän toimi kahdesti Tukholman suurlähetystössä. Pohjoismaista kokemusta kartutti myös asuminen Kööpenhaminassa virkavapaalla. Vuosien varrella työtehtävät ovat vaihtuneet arkistotehtävistä hallinnollisiin ja konsulitehtäviin niin kotimaassa ministeriössä kuin ulkomaillakin.

VENÄJÄ Inkerinsuomalaisten paluu Inkerinsuomalaisten paluumuuttomahdollisuus Suomeen päättyy 1.7.2016. Maahanmuuttovirastosta arvioidaan, että määräaikaan mennessä paluumuutto-oikeuttaan käyttää vielä noin 3 000 inkerinsuomalaista. Viime vuonna paluumuuttajia tuli Suomeen noin 800. Inkerinsuomalaisten eli kansallisuudeltaan suomalaisten paluumuutto on oleskelulupakriteeri, joka luotiin 1990-luvun alussa entisen Neuvostoliiton alueella asuville inkerinsuomalaisille. Inkerinsuomalaisten elämäntilanne on noista ajoista parantunut niin, että tarkkaa jäljellä olevien kiinnostuneiden paluumuuttajien määrää on vaikea ennakoida. Monet eivät välttämättä ole enää kiinnostuneita käyttämään paluumuutto-oikeuttaan. Sitä voivat vielä käyttää ne, jotka ovat ilmoittautuneet paluumuuttojonoon 1.7.2011 mennessä. Tuolloin paluumuuttojono suljettiin ja alkoi viiden vuoden siirtymäaika. Paluumuuttajan oleskelulupaa voi hakea, jos hakija on itse, toinen hänen vanhemmistaan tai ainakin kaksi hänen neljästä isovanhemmastaan on tai on ollut kansallisuudeltaan suomalainen. Kansallisuudella ei tarkoiteta kansalaisuutta, vaan etnistä taustaa, eli kuulumista tiettyyn kansanryhmään. Nykyiset paluumuuttajat ovat yleensä kansallisuudeltaan suomalaisten lapsia ja lapsenlapsia. Jotta inkerinsuomalainen paluumuuttaja voi saada oleskeluluvan Suomeen, hänen on osattava riittävän hyvin suomen tai ruotsin kieltä. Kielitaidon voi todistaa suorittamalla joko Maahanmuuttoviraston järjestämän kielikokeen tai yleisen kielitutkinnon (YKI) suomen tai ruotsin kielessä. Selvä enemmistö inkerinsuomalaisista paluumuuttajista saa oleskelulupahakemukseensa myönteisen päätöksen. Heinäkuun 2011 alusta alkaen kielitaito on täytynyt osoittaa ennen kuin oleskelulupahakemuksen on voinut jättää vireille. Kielitaidon parantamiseksi paluumuuttajilla on mahdollisuus käydä lukuvuoden pituinen, ilmainen paluumuuttovalmennus ennen kielikokeen suorittamista. Ilman paluumuuttovalmennusta harvan kielitaito täyttäisi oleskeluluvan vaatimukset.

NIMITYSUUTISET

Uusiin haasteisiin NIMITYSUUTISET - palstalle kootaan niin maailmalle lähtevien kuin sieltä palaavien suomalaisten nimitysuutisia. Uutisesta tulisi käydä ilmi mihin tehtäviin ja mihin maahan ja asemapaikkaan henkilö on siirtymässä tai vastikään siirtynyt ja missä tehtävissä ja missä maissa hän on toiminut aiemmin. Uutisen yhteydessä julkaistaan myös kuva. Sähköisessä muodossa olevan henkilökuvan voi lähettää jpeg-muodossa tai pakkaamattomassa tiff-muodossa, tiedostonimenä sukunimi ja etunimi. Materiaalin toimitusosoite: Expatrium / Nimitysuutiset PL 557, FI-00101 Helsinki toimitus@expatrium.fi

MAAILMALLE ALANKOMAAT YK:n alaisen entisen Jugoslavian alueen Sotarikostuomioistuimen, ICTY, tutkintavankilan UNDU:n (United Nations Detention Unit) johtajaksi Haagiin on nimitetty yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Sarvela. Tutkintavankila sijaitsee Haagissa omassa rakennuksessaan Scheveningenin vankilan yhteydessä. Vankilassa on tällä hetkellä 27 tutkintavankia, joista tunnetuimpina Ratko Mladic ja Radovan Karadzic. Sarvela siirtyy Haagiin EU:n kansainvälisistä siviilikriisinhallintatehtävistä EUPOL COPPS -operaatiosta Palestiinasta, jossa hän on toiminut vankila-asiantuntijana vuodesta 2010. Palestiinassa hän on keskittynyt uusien vankiloiden suunnittelu- ja käynnistämistehtäviin sekä henkilökunnan - erityisesti vanginvartijoiden – koulutusohjelmiin. Palestiinaan Mikko Sarvela siirtyi Sulkavan vankilan ja Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan tehtävästä, josta hän on virkavapaalla. Aikaisemmin hän on toiminut suomalaisessa vankeinhoidossa mm. Pieksämäen lähellä sijaitsevan Naarajärven vankilan apulaisjohtajana.

BELGIA Jaana Ossi on nimitetty Dittmar & Indrenius Oy:öön assistentiksi. Hän siirtyy tehtävään Belgian Suomen suurlähetystöstä, jossa hän on toiminut hallinnollisen avustajan ja sihteerin tehtävissä.

ETIOPIA Ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1983 aloittanut ulkoasiainneuvos Sirpa Mäenpää on nimitetty Suomen Etiopian suurlähetystön päälliköksi. Hän siirtyy Addis Abebaan Suomen Bangkokin-suurlähettilään tehtävistä, joissa hänen vastuualueenaan ovat olleet myös Thaimaa, Myanmar, Kambodzha ja Laos. Ulkomaanedustustoissa hän on työskennellyt aiemmin Suomen Nairobin-suurlähetystössä ja väliaikaisena asiainhoitajana Managuassa. Ulkoministeriössä Helsingissä Mäenpää on toiminut kehitysyhteistyöosastolla sekä Afrikan ja Lähiidän osastolla eri tehtävissä, viimeksi apulaisosastopäällikkönä.

EXPATRIUM 78 69

NIMITYSUUTISET

FILIPPIINIT

LIBYA

NAMIBIA

Kuala Lumpurissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Matti Pullinen on nimitetty edustamaan Suomea myös Filippiineillä (sivuakkreditointi).

Tullin pääjohtajana viime keväänä aloittanut Antti Hartikainen on valittu EU:n Libyan rajaturvallisuusoperaation johtajaksi (Civilian CSDP Mission on Border Security in Libya). Tullin pääjohtajaksi Hartikainen siirtyi EU:n Armenian neuvonantajaryhmän päällikön tehtävästä. Hän on taustaltaan rajavartiolaitoksen eversti, ja hän on työskennellyt aiemmin useita kertoja Euroopan unionin tehtävissä. Hänellä on laaja kokemus kansainvälisestä rajaturvallisuusyhteistyöstä, siviilikriisinhallintatehtävistä ja tullitoiminnasta. Tuleva Libyan rajaturvallisuusoperaatio on EU:n siviilikriisinhallintaa ja tärkeä osa EU:n tukea Libyan vakauttamiseksi. Operaatio tukee Libyan rajaturvallisuuden vahvistamista kouluttamalla libyalaisia rajaturvallisuusviranomaisia ja avustamalla rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämisessä.

Pretoriassa, Etelä-Afrikassa olevan suurlähetystön päällikkö Petri Salo on nimitetty edustamaan Suomea myös Namibiassa (sivuakkreditointi).

LUXEMBURG

TANSKA

Jukka Väänänen on nimitetty Banque Carnegie Luxembourgin sijoitusjohtajaksi. Hänen vastuualueenaan on suomalaisten yksityisasiakkaiden varainhoito. Aikaisemmin Väänänen toimi sijoitusjohtajana Nordeassa.

Ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1983 tullut ulkoasiainneuvos Ann-Marie Nyroos on nimitetty Suomen Tanskan suurlähetystön päälliköksi. Nyroos siirtyy Kööpenhaminaan ihmisoikeussuurlähettilään tehtävistä. Aiemmin hän on toiminut ministeriössä myös poliittisella osastolla, kauppapoliittisella osastolla ja kehitysyhteistyöosastolta. Vuosina 2010-12 Nyroos toimi tasavallan presidentin ulkopoliittisena neuvonantajana. Ulkomaanedustustoissa Nyroos on työskennellyt edustustonpäällikkönä Suomen suurlähetystössä Zagrebissa ja Strasbourgissa Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan neuvostossa, Lisäksi Nyroos on työskennellyt Pariisissa Suomen OECD-edustustossa ja Méxicossa suurlähetystössä.

GUATEMALA Méxicossa, Meksikossa olevan suurlähetystön päällikkö Anne Lammila on nimitetty edustamaan Suomea myös Hondurasissa (sivuakkreditointi). ITÄVALTA Ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 2002 toiminut lähetystöneuvos Katja Pehrman on nimitetty toimimaan Suomen ETYJ-lähettiläänä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä. Hän siirtyy Wieniin ulkoministeri Erkki Tuomiojan diplomaattiavustajan ja kabinettipäällikön tehtävistä. Aiemmin Pehrman on työskennellyt poliittisella osastolla eri tehtävissä, viimeksi osaston päällikön ja alivaltiosihteerin virkamiessihteerinä. Hän on työskennellyt erityisesti turvallisuuspoliittisten kysymysten parissa mm. asevalvontayksikössä. Suomen ulkomaanedustustoissa Pehrman on työskennellyt Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuustehtävissä. Lisäksi Pehrman on palvellut Suomen pysyvässä Etyj-edustustossa Wienissä, jossa hän toimi Suomen Etyj-puheenjohtajuuden aikana muun muassa Etyjin budjetti- ja hallintokomitean puheenjohtajana. KIINA Ari Aitamäki on nimitetty Planmeca Medical Equipment Co., Ltd:n toimitusjohtajaksi (General Manager) vastuualueenaan Planmeca Shanghain toiminnot. Aikaisemmin hän työskenteli teknisenä tuotespesialistina Planmeca Oy:n After Sales -osastolla. EXPATRIUM 78

MOLDOVA Pirkka Tapiola on nimitetty EU-delegaation päälliköksi Moldovaan. Valinta on ensimmäinen suomalaiseen kohdistunut edustustonpäällikkönimitys EU:n ulkosuhdehallinnon (EUH) aloitettua toimintansa. Tapiola on toiminut vuodesta 2004 lähtien johtavissa neuvonantajatehtävissä Brysselissä, ensin Euroopan unionin neuvoston sihteeristössä ja vuoden 2011 alusta vastaperustetussa EU:n ulkosuhdehallinnossa. Hän on vuonna 1994 alkaneella diplomaattiurallaan palvellut muun muassa Suomen suurlähetystöissä Bangkokissa ja Kiovassa sekä Ety-järjestön Latvia-missiossa. EU:n ulkosuhteet itäiseen Eurooppaan ovat hänen erityisalaansa.

SAMOA Canberrassa, Australiassa olevan Suomen suurlähetystön päällikkö, suurlähettiläs Pasi Patokallio on nimitetty edustamaan Suomea myös Samoalla (sivuakkreditointi).

NIMITYSUUTISET

100 EURON SÄÄSTÖ Expatriumin Exp._1/1 ilmoitukset.fh9 16.9.2005 16:42 Page 2

TURKMENISTAN

Ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1981 aloittanut ulkoasiainneuvos Kirsti Westphalen on nimitetty Suomen Thaimaan suurlähetystön päällikön tehtäviin. Hän siirtyy Bangkokiin Los Angelesista, jossa hän on toiminut Suomen pääkonsulina vuodesta 2008. Hän on palvellut Suomen ulkomaanedustustoissa myös Pariisissa, Pekingissä, Suomen pysyvässä edustustossa YK:ssa New Yorkissa, Damaskoksessa ja Rabatissa, joista viimeksi mainitussa väliaikaisena asiainhoitajana. Ulkoministeriössä Westphalen on työskennellyt eri tehtävissä kauppapoliittisella osastolla, poliittisella osastolla, lehdistö- ja kulttuuri-, protokolla- sekä kehitysyhteistyöosastolla ja lisäksi Afrikan ja Lähi-idän osastolla. Hän on toiminut myös ulkoministeriön islamkoordinaattorina ja kulttuurien ja uskontojen välisen dialogitiimin vetäjänä.

Ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1996 aloittanut Niklas Lindqvist on nimitetty kiertävän suurlähettilään tehtävään Turkmenistaniin. Lindqvist toimii Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa Brysselissä Venäjän, KeskiAasian ja Itä-Euroopan vastuuvirkamiehenä. Aiemmin hän on työskennellyt ulkomaanedustuksessa suurlähetystössä Moskovassa sekä YKedustustossa New Yorkissa. Ulkoministeriössä Lindqvist on toiminut muun muassa ulkoministeriön tilannekuvavastuuvirkamiehenä ja poliittisen osaston johdon sekä turvallisuus- ja ulkopolitiikan alivaltiosihteerin virkamiessihteerinä. VENÄJÄ Stockmannin ulkomaantoiminnoissa Venäjällä toiminut KTM Olli Mustonen on nimitetty liiketoiminnan kehitysjohtajaksi Qualitron Oy:n Moskovan tytäryhtiöön.

TUNISIA

tilaajaetu.

TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM Katso UUTISKIRJEEN?

lisää

Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi

sivulta 46

Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.

E X PA T R IUM www.expatrium.fi

www.expatrium.fi

THAIMAA

Ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1995 toiminut ulkoasiainneuvos Tanja Jääskeläinen on nimitetty Suomen Tunisian suurlähetystön päälliköksi. Hän siirtyy Tunisiin Suomen Lontoon-suurlähetystöstä, jossa hän on toiminut ministerinä vuodesta 2009. Hän on työskennellyt Suomen suurlähetystöissä myös Damaskoksessa ja Budapestissa. Ulkoministeriössä Jääskeläinen on työskennellyt kauppapoliittisella osastolla ja oikeudellisella osastolla sekä poliittisella osastolla Eurooppakirjeenvaihtajan sijaisena. Vuosina 2007-09 hän toimi ulkoministerin diplomaattisena neuvonantajana.

MAAILMALTA BELGIA Rovaniemen Kehitys Oy:n Teollisuusklusterin kehittämishankkeen projektipäälliköksi on nimitetty FM Marko Heikkilä. Hän on työskennellyt aikaisemmin yli 15 vuotta erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa projektipäällikkönä sekä konsulttina. Heikkilä palaa Suomeen Belgiasta, jossa hän on työskennellyt mm. Pohjois-Suomen Brysselin EU-toimistossa. Sitä ennen hän on toiminut yhteensä 13 eri maassa enimmäkseen entisen Neuvostoliiton alueella ja Balkanilla.

ISO-BRITANNIA Johanna Keränen (MSc Occupational Psychology) on nimitetty tutkijaksi Corporate Spirit CS Oy:öön Espoon toimistoon. Hän on aiemmin toiminut projektipäällikkönä Hay Group Insight:n Lontoon toimistossa.

EXPATRIUM 78

NIMITYSUUTISET

ESPANJA

KIINA

RUOTSI

Ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1986 ollut ulkoasiainneuvos Markku Keinänen on nimitetty taloudellisten ulkosuhteiden osaston osastopäällikön tehtävään. Keinänen siirtyy Helsinkiin Suomen Madridin suurlähetystön päällikön tehtävistä. Aiemmin hän on työskennellyt ulkomaanedustuksessa suurlähetystössä Lontoossa, EU-edustustossa Brysselissä sekä suurlähetystössä Madridissa. Ministeriössä Keinänen on toiminut EU-yksikön päällikkönä Eurooppaosastolla ja eri tehtävissä kauppapoliittisella ja kehitysyhteistyöosastolla. Vuosina 2000-2004 Keinänen työskenteli Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä.

Hongkongissa lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin MacGregor-liiketoiminta-alueen operatiivisena johtajana toiminut kaivosalan DI Pekka Vauramo on nimitetty Finnairin toimitusjohtajaksi. Hän on työskennellyt eri tehtävissä Cargotecissä vuodesta 2007, mm. MacGregor-liiketoimintaalueen johtajana, Cargotecin varatoimitusjohtajana ja Kalmar-liiketoimintaalueen johtajana. Hän aloitti johtajauransa ruotsalaisessa kaivos- ja rakennusyhtiö Sandvikissa, jossa hän työskenteli vuosina 1985–2007.

KTM Janina Jansson on nimitetty Skannon toimitusjohtajaksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt CoIArt Scandinavian markkinointijohtajana ja sitä ennen Möet Hennessy Sverigen brand managerina Tukholmassa.

Pasi Häyhä on nimitetty Planmecan ostopäälliköksi vastuualueenaan Kiinan hankintatoimi sekä Planmeca Shanghain ja emoyhtiön välisen toiminnan koordinointi. Hän toimi aiemmin Kiinassa Planmeca Medical Equipment Co., Ltd.:n toimitusjohtajana.

OTM Tom Ehrström on nimitetty Associateksi Dittmar & Indreniuksen Dispute Resolution -toimialalle. Hän siirtyy Dittmar & Indreniukselle Mannheimer Swartlingin Tukholman toimistosta.

ITÄVALTA Ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1988 toiminut ulkoasiainneuvos Timo Kantola on nimitetty ulkoministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään. Helsinkiin Kantola siirtyy Wienistä, jossa hän on toiminut edustuston päällikkönä Suomen pysyvässä ETYJedustustossa. Aiemmin Kantola on työskennellyt ulkomaanedustuksessa Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa Brysselissä, suurlähetystössä Ankarassa, Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä ja Wienissä. Ulkoministeriössä Kantola on toiminut poliittisella osastolla eri tehtävissä, Eteläisen Afrikan yksikössä ja kauppapoliittisella osastolla.

KANADA Harri Piiparinen on nimitetty Freudenberg Household Products Oy:n palvelukseen General Manager Northern Europe –tehtävään. Hän vastaa Vileda Professionalin toiminnoista Baltiassa, Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja BeNeLux-maissa. Piiparinen toimi aiemmin vastaavissa tehtävissä Pohjois-Amerikassa Kanadan Ontariossa.

EXPATRIUM 78

KROATIA Ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1996 toiminut ulkoasiainneuvos Juha Ottman on nimitetty ulkoministeriön Eurooppa-osaston apulaisosastopäällikön tehtävään. Hän siirtyy Helsinkiin Suomen Zagrebin suurlähetystön päällikön tehtävistä Kroatiasta. Aiemmin Ottman on työskennellyt ulkomaanedustuksessa Suomen suurlähetystössä Belgradissa ja Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa Brysselissä. Ulkoministeriössä Ottman on toiminut kauppapoliittisella osastolla ja eri tehtävissä Eurooppa-osastolla.

KTM, MBA Patrik Haldin on nimitetty Peikko Group Oy:n talousjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Peikolle Haldin siirtyi Ruotsista Tetra Groupin Division CFO -tehtävästä. Hän on toiminut aiemmin Wärtsilän, Ahlströmin, Outokummun ja New Bolidenin palveluksessa talousalan tehtävissä.

SINGAPORE Singaporessa vuodesta 2005 media-alan konsulttina ja yrittäjänä toiminut Perttu Hillman on nimitetty liikkuvan kuvan hyödyntämiseen erikoistuneen markkinointiviestintätoimisto Frame Graphicsin toimitusjohtajaksi.

YHDYSVALLAT Skanskan Yhdysvaltain yksikössä Lean-prosessin johtajana Sutter Healthin tilaamassa PAMF San Carlos terveystalo ja sairaala –hankkeessa työskennellyt DI Sakari Pesonen on nimitetty uuden ajan rakennusyritys Firaan projektipäälliköksi vastuualueenaan integroitu toimitustapa ja lean –rakentaminen.

TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?

Lomahuoneisto Nizzasta? Huvila Cannesista? Linna Provencesta? Löydämme toiveidesi asunnon seudun laajasta tarjonnasta. Olemme tukena asuntokaupan joka vaiheessa ja läsnä myös kaupan syntymisen jälkeen.

Lehden tilaajana saat sen Oma asunto Etelä-Ranskasta maksuttomasti sähköpostiisi www.habisol.com 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi

100 EURON SÄÄSTÖ

Expatrium tilaajaetu syksy Expatrium-uutiskirje ilmestyy 102013 kertaa vuodessa ja Expatriumin tilaajana saat nyttietämisen 100 euron etukupongin, jonka voituutiset käyttää Asianajotoimisto Bardyja kertoo sinulle arvoiset nopeasti & Rahikkalan palveluihin teettäessäsi itsellesi testamentin. tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan Testamentista ja sen tarpeellisuudesta voit lukea lisää täältä: sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Tämä etu on voimassa 20.10.2013 saakka. Pysy sinäkin ajantasalla. Toimi näin: • tilaa voucherisi sähköpostitse osoitteesta toimitus@expatrium.fi • mainitse viestissä, mikäli tilauksesi maksaja on esimerkiksi yritys tai joku muu organisaatio • kun tilauksesi on voimassa, saat paluupostissa sähköpostiisi nimelläsi varustetun PDF-lahjakortin, jonka voit hyödyntää asioidessasi asianajaja Jukka Rahikkalan kanssa.

E X PA T R IUM www.expatrium.fi