Fiba syksy 2018 by Fiba

FIBA HELSINGIN YLIOPISTO // ARKEOLOGIA // SYKSY 2018

Sisällysluettelo Pääkirjoitus

Fibulisti Kreikassa

Pj:n palsta

Arkeologin kenttätreeni

Vuosi kulttuurikandia

Arkeologiristeily

Kuultua

Syksyinen ekskursio Pälkäneelle ja Sarsaan

Älä koske, kuva Nikolai Paukkonen FIBA Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijoiden pää-äänenkannattaja Julkaisija: Fibula ry. 98. lehti, 28. vuosikerta. Ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Digilehti: fibalehti.wordpress.com issuu.com/fiba-lehti Toimitus: Fibulan hallitus 2018 Taitto: Paula Mitikka Kansikuva: Sarri Suortti Sähköposti: fibatoimitus@gmail.com Postiosoite: Fibula ry./Fiba; FHKT/Arkeologian oppiaine; PL 59; 00014 HELSINKI Paino: Unigrafia Oy Painos: 50 kpl Tämä julkaisu saa HYYn järjestölehtitukea. 2

Pä ä k i r j o i tu s Alexander Bakhia

erranjumala, olemme saapuneet jo talveen. Tuntuu olleen vain hetki sitten, kun tein töitä kaivauksilla Espoossa lämpötilojen pyöriessä 30 asteen tienoilla – koko kuusiviikkoisen työkeikan

ajan. Arkeologiaa opiskelevan kannalta kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen herkullista aikaa, kun koko vuoden on ollut runsaasti töitä tarjolla meille arkeologeille. Osaltaan tämä on heijastunut kuluneena syksynä yliopiston luentoihin, joissa ties kuka on vuorostaan työreissulla ympäri Suomea. Mutta mahtavat luennoitsijamme ovat olleet erittäin ymmärtäväisiä, ja kyenneet muokkaamaan kurssejaan niin, että ne hyödyntävät näitä kaivausreissuja osana opetusta. Fibula on jäseniensä tavoin pysynyt hyvin aktiivisena kuluneen vuoden aikana. Arkeologian yhdistyttyä usean muun oppiaineen kanssa kulttuurien tutkimuksen kandiohjelmaksi oli Fibula kinkkisen tilanteen edessä, jossa kukin kandiohjelmaan laitettu ainejärjestö joutui pohtimaan omaa asemaansa. Mutta, Fibula on onnistunut varsin mallikkaasti vuoden aikana, ja saanut itsensä vahvasti esille sekä arkeologien että kulttuurikandin opiskelijoiden keskuudessa. Rakas Fibulamme on järjestänyt ahkerasti tapahtumia, joilla se on pyrkinyt pitämään arkeologiyhteisöä tiiviisti yhdessä, ja samalla tarjonnut kulttuurikandin fukseille mahdollisuuden tutustua alaamme. Fibula ry on ollut 3

kulttuurikandiin kuuluvista ainejärjestöistä aktiivisin toimija, mikä on saanut kiitosta sekä arkeologeilta itseltään että myös ulkopuolisilta. Fibula on pyrkinyt aktivoitumaan tapahtumien järjestäjänä, ja kuluneena vuonna onkin järjestetty useita tapahtumia, kuten Arkeologiristeily Vare ry:n kanssa kesällä, sekä Arkeologi työelämässä -seminaari marraskuussa. Hyvä pohjatyö tulevaisuudelle on nyt luotu, ja Fibulan uusi hallitus pyrkii jatkamaan tästä samalla mallilla eteenpäin, arkeologien (ja ylipäänsä siitä kiinnostuneiden) kohtaamispaikkana. Mainittakoon vielä, että tulevana keväänä Fibula ry täyttää 50 vuotta, ja Fibulan vuosijuhlatiimi on innokkaasti jo järjestämässä mahtavia kekkereitä rakkaan ainejärjestömme kunniaksi! 50 vuotta on merkittävä paalu pienelle ainejärjestöllemme, ja juhlatunnelma tulee näkymään Fibulan toiminnassa tulevana vuonna paljonkin. Vuosijuhlatiimi on aina valmis ottamaan uusia jäseniä toimintaansa, ja Fibula on muutenkin valmis kuulemaan jäseniensä mielipiteitä. Näihin tunnelmiin onkin hyvä lopettaa puheenvuoroni ja päästää teidät uusimman Fiban pariin. Erittäin mukavaa tulevaa vuotta kaikille!

Pj : n

pa l sta

Tia Niemelä

ibulan syksy on alkanut vauhdikkaasti. Tapahtumia on ollut paljon ja niiden määrää on jopa ihmetelty ääneen. Minkäs sille voi kun on näin huippu porukka ja viikko ilman yhteistä toimintaa tuntuu jo ikuisuudelta. Jos rakkautta on ei sen näyttäminen ole hä-

peä. Varautukaa siis jatkossakin saamaan kutsuja Fibulan taphtumiin! Syksy tuntuu aina erityiseltä. Edessä on uusi alku kesän kaivausten jälkeen. Opiskelijatoverit muuttuvat taas tunnistettaviksi omiksi itseikseen ja saa pitkästä aikaa itsekin pukeutua muuhun kuin työhousihin ja Star Wars T-paitaan (jälkimmäinen ei tosin taida olla täysin totta ainakaan allerkijoittaneen kohdalla). Tänä vuonna syksy tuntuu erityisen jännältä. Tämä nyt alkanut lukuvuosi on Fibulalle sen 50. Keväällä päästäänkin siis juhlimaan kunnolla viiskymppistä Fibulaa! MeNaiset listaa 8 syytä, miksi 50 vuotta täyttämnen on niin heinoa: 1.

Viisikymppisiä voi hyvin ajatella ansiona

Elämää ei tarvitse ottaa niin kovin tosissaan

Pyöreitä vuosia täyttäminen on kuin aloittaisi uuden luvun elämässään.

Iän mukana kertyy elämänviisautta

Vuosien varrella oppii tuntemaan itsensä aina vain paremmin

Viisikymppisenä osaa vihdoinkin kunnolla rakastaa ja kunnioittaa itseään

Ikääntyessä oppii arvostamaan tavallisia asioita

Kun elämää on jo vuosikymmeniä takana, sitä oppii myös rakastamaan

ihan uusilla tavoilla

Sama MeNaiset kehoittaa toisessa artikkelissaan myös “50-vuotiaana on aikaa rentoutua, mutta muista, ettei sen tarvitse tarkoittaa tissuttelua kotisohvalla”. Siinäs kuulitte, älkää jääkö kotisohvalle! P.S. Tämä juttu voi virheellisesti antaa kuvan, että lukisin MeNaisia... 5

Vu os i ku lttu u r i k a n d i a Tia Niemelä

Alexander Bakhia

uosi sitten syksyllä uudet opis-

kuudelle eri oppiaineelle, mutta nyt riittää,

kelijat aloittivat tiensä koh-

kun kaikki 70 uutta opiskelijaa tungetaan

ti arkeologin ammattia uudessa

yhteen suureen luentosaliin. Sanomatta-

kandiohjelmassa. Uusi kulttuurien tut-

kin on selvää, että kustannukset vähene-

kimuksen kandiohjelma pitää sisällään

vät tätä kautta.

arkeologian lisäksi uskontotieteen, kan-

Ensimmäiset tulevaisuuden kult-

satieteen, folkloristiikan, taidehistorian

tuurikandit ovat aloittaneet tänä syksy-

sekä alue- ja kulttuurintutkimuksen. Pe-

nä toista vuottaan yliopistolla. Fiba päätti

rus ideana on, että näillä kaikilla, kulttuuria

selvittää, minkälainen kokemus uusi kan-

tutkivilla aloilla, on yhteiset perusopin-

diohjelma on ollut arkeologian valinnei-

not. Idea kuulostaa kieltämättä kätevältä;

den opiskelijoiden mielestä.

aiemmin perusopintoja täytyi järjestää

Fiba esitti kysymyksiä ja viime vuoden fuksit vastasivat! 1.

Vastasiko kulttuurien tutkimuksen kandi odotuksiasi? Jos ei

niin mitä jäi puuttumaan? 2.

Tiesitkö heti, minkä opintosuunnan halusit valita?

Haluaisitko muuttaa jotain kulttuurien tutkimuksen kandissa

ensimmäisen opiskeluvuotesi perusteella?

Alex Suvorov 1.

Ei ihan kaikki seikat vastannut odotuksia ja vielä paremmin

olisi ehkä voinut suunnitella kursseja (etenkin KUKA 101 ja 102 kurssit). Lisäksi pääaineen valinta oli erittäin sekavaa, ja vähän alkoi mietityttämään, että jospa en olisi päässytkään siihen opintosuuntaan, mihin halusin. 2.

Tiesin heti opintosuuntani.

Käytännönasioista kursseja voisi suunnitella paremmin, sillä

niitten tarkoitus oli hieman epäselvä. Lisäksi tuo pääaineen valinnan selkeyttäminen olisi myös helpottava.

Alexander Bakhia 1.

Rehellisesti sanoen tullessani kulttuurien tutkimuksen kan-

diohjelmaan en oikein tiennyt mitä odottaa ohjelmalta. Vaikka tulin niin sanotusti avoimin mielin mukaan niin on myönnettävä, että ohjelma silti onnistui alittamaan odotukseni. Koko vuoden ajan oli varsin helppo aistia kaaos kulissien takana. Tämän lisäksi kurssien sisältöön perehtyessä oli varsin helppo huomata kurssien olleen häthätää koottuja. Mutta, luennoitsijoita en voi tästä syyttää, sillä heillekin uudistus oli varmasti haastava. Tämä huomioon ottaen on pakko kiittää kurssinpitäjiä, jotka parhaansa mukaan sopeutuivat haastaviin olosuhteisiin. 2.

Mielenkiintoinen ero viime ja tämän vuoden fukseilla on se,

että viime vuonna kaikilla (minä mukaan lukien) tuntui olevan opintosuunta henkisesti jo valittuna yliopistolle saapuessa. Tänä vuonna taas kaikki ovat tulleet huomattavasti avoimmin mielin ohjelmaan. Heidät kokisin ensimmäisinä, todellisina kulttuurikandeina. 3.

On sanomattakin selvää, että kurssien sisältö tarvitsi vaka-

vasti hiomista, sillä viime vuonna kursseilla ei tuntunut olevan mitään sen syvällisempää sisältöä. En itse henkilökohtaisesti kokenut kurssien antavan mitään konkreettisesti tärkeää tulevaisuutta ajatellen. Mitä olen kuullut tämän vuoden fukseilta, kurssien sisältöön on panostettu kesän aikana ja muun muassa nykyään jokaisella kurssilla on kokeet, joita 7

Arkeologian opintosuunnan valinneiden fuksiaisista Suomenlinnasta. Kuva: Tia Niemelä

meillä ei ollut viime vuonna. Tulevaisuuden ongelmana kulttuurikandien ohjelmana onkin sitten opiskelijoiden tasainen jako eri opintosuuntiin. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa 70 opiskelijasta haluaakin yhteen tiettyyn opintosuuntaan, muiden opintosuuntien menettäessä asemaansa.

Hanna Ellermaa 1.

Kyllä se kulttuurikandi aika lailla vastasi siihen mitä oli luvattu

Hain kulttuurikandiin koska halusin opiskelemaan arkeologiaa (to-

sin syksyn 2017 oppiaine-esittelyssä huomasin, että moni muukin aine olisi kiinnostava mutta päätin jättää ne kuitenkin valinnaisiksi) 8

Ainoa mitä olisin halunnut muuttaa oli pakolliset kulttuurikan-

din kurssit, tai ainakin joitakin vaihtoehtoja (esim. verkostot Aasiassa ja Lähi-idässä kurssin koin todella turhaksi ja omalla kohdallani ajan haaskaukseksi).

Tomi Kuljukka 1.

Kyllä, kun ei oikein ollut mitään odotuksia. Kaikkia opintosuun-

tia käsiteltiin johdantokursseilla ja muilla syvennyttiin hieman johonkin suuntaan jollain tavalla 2.

Tiesin alusta asti.

Ajoittain kurssit olivat vähän puuroa ja hypittiin aiheissa aika

nopsaa. Kun kulttuurikandi on ”poikkitieteellinen” voisi kursseilla käsitellä kulttuurikandin opintosuuntien poikkitieteellisyyttä selkeämmin (miksei muidenkin tieteenalojen)

Sarri Suortti 1.

Minulla ei ollut paljon odotuksia kulttuurikandista, sillä se oli

täysin uusi opintosuunta. Olin kuitenkin jo etukäteen hieman varautunut tutkinnon suhteen, sillä sen kuvaukset ja sisällöt vaikuttivat sekavilta ja sitä ne olivatkin. Koekaniini-vuoden kaikille opintosuuntauksille yhteinen opetus oli jokseenkin sekavaa ja itseään toistavaa, mutta tilanne parani kurssien edetessä ja tämän vuoden puolella käydyt kurssit ovat tuntuneet jo huomattavasti järjestäytyneemmiltä! Positiivinen asia, jota en osannut odottaa etukäteen, on kuinka hyvin opiskelijat eri opintosuunnista ovat ryhmäytyneet keskenään ja kuinka se puolestaan on synnyttänyt yliopiston sisällä eri alojen yhteistyötä. Toivonkin, että nämä opiskeluaikana syntyneet poikkitieteelliset suhteet kantavat yhteistyön mahdollisuuksia myös tulevaisuuden työkentille. 2.

Tiesin! Tarkoitukseni oli aina hakea opiskelemaan arkeologiaa,

eikä mieleni muuttunut, vaikka muitakin pääopintosuuntia oli tarjolla. 9

Opintosuuntien valintaan tarkoitettu järjestelmä ei toimi!

Tutkinnon kolmen ensimmäisen vuoden fuksit (oma koekaniinivuoteni mukaan lukien) saavat itse päättää minkä pääopintosuunnan valitsevat, mutta tulevaisuudessa opintosuuntiin haetaan erikseen ensimmäisen vuoden lopulla ja kaikkiin otetaan sisään 10 opiskelijaa. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät kaikki välttämättä pääse haluamaansa opintosuuntaan, vaan heidän on pakko tehdä kandinsa toisen pääopintosuunnan alla. Tämä on mielestäni epäreilua ja systeemi tulisi järjestää uudelleen. Eikö olisi parempi, että jo pääsykoevaiheessa opiskelijatoiveikkaat ilmoittaisivat haluamansa pääopintosuunnan ja sen mukaan kuhunkin opintosuuntaan haluavista valittaisiin kymmenen (parasta) opiskelijaa? Tällöin kaikki pääsisivät minne todella haluaisivat ja pääsykoe ja ensimmäisen vuoden kulttuurikandin opetus olisivat silti kaikille yhteisiä.

aastateltaviemme vastauksia tul-

vaihtoehtoisia opintosuuntia. Lisäksi sen

kitessa on varsin helppo tode-

mukana tehostunut opiskelijoiden kes-

ta, että kulttuurien tutkimuksen

keinen poikkitieteellinen yhteistyö on

kandiohjelman alku ei ole ollut ruusuinen.

ollut erittäin tervetullut muutos. Monet

Mielenkiintoinen piirre vastauksissa on ol-

näistä aloista tuovat parhaimmillaan tu-

lut kaikkien haastateltujen horjumaton

kea ja uusia näkökulmia arkeologiallekin!

kiinnostus arkeologiaan jo yliopistoon

Tänä syksynä jo toinen erä kult-

tullessa. Ilmeisesti myöskään arkeologian

tuurikandilaisia asteli yliopistomaailmaan,

piiriin ei viime vuonna eksynyt uusia opis-

osa heistä myös F-rapun ovesta sisään

kelijoita, jotka eivät alun perin olleet kiin-

valmiina opiskelemaan itsensä tulevaisuu-

nostuneet alasta. Tässäkin voisi olla siis

den arkeologeiksi. Kulttuurikandi on vasta

kehitettävää! Vaikka uusi kandiohjelma

alkuvaiheissaan, joten vain aika näyttää,

onkin saanut paljon kritiikkiä on osakseen,

miten muutokset vaikuttavat kuhunkin

on myös huomioitava sen positiiviset

opintosuuntaan pitkällä tähtäimellä. Fibula

puolet. Kandiohjelma on tarjonnut uu-

ry pyrkii kertomaan ahkerasti arkeologian

sille opiskelijoille mahdollisuuden tutkia

ilosanomaa kaikille kulttuurikandeille!

Sy ksy i n e n e ks ku rs i o Pä l k ä n e e l l e ja S a rsa a n Tia Niemelä

räänä harmaana syysaamuna kuu-

tarkoituksena oli tällä kertaa mennä ensin

si fibulistia istui taas sinisen pa-

Pälkäneen rauniokirkolle ja siitä vielä Kan-

kun kyytiin. Toisilla viime kerrasta

gasalan Sarsan asuinpaikalle.

oli kulunut jo useampi vuosi, kun taas

Pälkäneen rauniokirkko on Mar-

osa oli taittanut kyseisellä autolla matkaa

kus Hiekkasen (2014: 318) mukaan raken-

opetuskaivauksille viime kesänä. Matkan

nettu vuosien 1495–1505 välillä. Se on

Pälkäneen rauniokirkko. Kuva: Tia Niemelä 11

varmasti helposti yksi Suomen näyttävi-

moniperiodinen asuinpaikka, joka on

mmistä keskiaikaisista kivikirkoista. Ei vä-

myös antanut nimensä Sarsan keramii-

hiten siksi, että kirkko on raunoitunut ja

kalle. Paikan päällä näkyvät selkeästi ran-

esimerkiksi katto puuttuu siitä kokonaan.

taterassit, ainakin sen jälkeen, kun opas

Runkohuoneen eteläpuolella sijaitsee ase-

mainitsee niistä. Sarsan alueella näimme

huone ja pohjoispuolella sakaristo. Vali-

muun muassa Suomen vanhimmaksi keit-

tettavasti nämä olivat molemmat lukossa

tiöksikin tituleeratun lieden rekonstruk-

emmekä päässeet niihin tutustumaan.

tion, joka herätti huomiota lähinnä kyltillä

Raunioromantiikka tai rauniopor-

sekä ympärillään olevalla aidalla.

no, miten kukin asian haluaa ilmaistakin,

Sarsassa on tehty aktiivises-

kuvastaa mielestäni hyvin tätä kohdet-

ti toimintaa paikan kunnossapidon eteen.

ta. Omasta siviilisäädystäni (en ole kih-

Kangasala-seura on adoptoinut sen

loissakaan) huolimatta en voinut paikan

adoptoi monumentti hankkeen tiimoilta.

päällä olla miettimättä sitä, miten hieno

Paikalla kulkee “muinaispolku”, joka to-

hääpaikka kirkko olisi kauniina kesäpäivä-

sin on melko vaatimaton. Kohteella on

nä. Mielikuvaa hieman tosin haittasi juu-

kuitenkin valtava potentiaali ja on mie-

ri maahan satanut ensilumi ja kylmästä

lenkiintoista jäädä odottamaan, mitä tu-

kohmeessa olevat varpaat.

levaisuus tuo tullessaan!

Pälkäneen rauniokirkon hienous

Hyvässä seurassa aika kului no-

ei jää vain sen raunioromanttiseen ar-

peasti ja kahvitauon jälkeen suuntasim-

voon. Sen länsipäädyssä ulkopuolella on

me pakun keulan kohti Helsinkiä. Paljon

edelleen nähtävillä kalkkimaalauksia, jotka

jäi vielä näkemättä ja reissulla alettiinkin

saattavat helposti jäädä huomaamatta,

jo suunnitella seuraavaa ekskursioita sa-

jossei ole tarkkana. Kirkkoa ja sen ym-

malla suunnalle!

päristöä on myös tutkittu arkeologisesti

Kiitos kaikille mukana olleille ja

useiden kaivauksien voimin. Tiedot siitä

erityisesti Tanja Rannalle suuret kiitok-

eivät siis jää vain ulkoisiin seikkoihin.

set opastuksesta sekä kaikesta lähialu-

Tarpeeksi paleltuamme pakkauduimme takaisin pakuun ja jatkoimme

eisiin liittyvästä tiedosta, jonka jaoit kanssamme!

matkaa seuraamalla arkeologian opiskelijaa Tanja Rantaa, joka toimisi oppaanam-

Lähteet: Hiekkanen, M. 2014. Suomen

me Sarsassa.

keskiajan kivikirkot. 3. uudistettu painos.

Kangasalan 12

Sarsa

Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.

Liesi Sarsassa. Kuva: Tia Niemel채

P채lk채neen rauniokirkko. Kuva: Tia Niemel채

F i b u l i sti K r e i k assa Nikolai Paukkonen

Jokavuotinen kurssikuvaus Fibaan Joka syksy Suomen Ateenan-nstituutti

harhaanjohtava, että erityisesti arkeo-

järjestää suomalaisille yliopisto-opiske-

logian ja klassisten kielten opiskelijoista

lijoille noin kuukauden mittaisen joh-

osanottajat ovat usein maisterivaiheen

dantokurssin antiikin Kreikkaan. Ote on

opiskelijoita ja muutenkin kokeneita.

monitieteinen: vaikka kurssin sisällön pai-

Kurssin alkupuolen luento-opetuksessa

notus onkin arkeologiassa, on osallistu-

käytiin toki kronologian ja topografian

jia perinteisesti arkeologian ja klassisten

perusteita, jotka olivat monille muiden

kielten lisäksi valittu esimerkiksi historian,

alojen opiskelijoille vieraita, mutta koh-

filosofian, teologian ja arkkitehtuurinkin

teilla vieraileminen ja muiden kurssilais-

opiskelijoista. Tänä vuonna allekirjoitta-

ten kanssa keskustelu mahdollistivat

nut edusti arkeologeja kurssilla, joka jär-

vaatimustason säätämisen itselle sopi-

jestettiin 24.9. – 21.10. välillä Ateenassa ja

vaksi. On lisäksi todettava, että suurilla

muualla Kreikassa. Muut osallistujat tuli-

ja monimutkaisilla arkeologisilla kohteilla

vat Suomen eri yliopistoista ja eri aloilta,

ei voi vierailla liian montaa kertaa, ja sel-

ja lopulta olinkin kurssin ainoa arkeologi-

laisia kohteita Kreikassa todellakin riittää.

an opiskelija.

Kurssin aikana asuimme Gizin kaupun-

Olin poikkeuksellinen kurssilainen si-

ginosassa sijaitsevassa Koroneos-talos-

käli, että olin samana vuonna suorittanut

sa, jossa sijaitsee instituutin asuntola.

työharjoittelujakson instituutilla, joten

Asuimme kahden hengen tilavissa huo-

Kreikka ja Ateena olivat minulle entuu-

neistoissa, joissa oli myös keittiöt. Itse

destaan melko tuttuja. Toisaalta kurs-

talo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien

sin nimen ”johdanto”-osuus on sikäli

varrella ja lähellä palveluita. Talossa vallitsi

hyvä henki, ja usein vietimme vapaa-ai-

näkökulmasta. Vierailimme myös moder-

kaa katsellen elokuvia (esimerkiksi kuului-

nissa ja hienossa Akropolis-museossa.

san antiikintutkijan Frank Millerin työhön

Myöhemmin tutustuimme Pnyksiin,

perustuvan kurantin Herodotos-tulkinnan

demokraattisen Ateenan kansankokouk-

300) alakerran seminaaritilassa tai kat-

sen paikkaan, instituutin johtajan Björn

toterassilla maisemista ja virvokkeista

Forsénin johdolla, ja kipusimme Filo-

nautiskellen.

pappos-kukkulalle kuulemaan siellä sei-

Ensimmäisen viikon vietimme pää-

sovasta samannimisestä monumentista.

asiassa Ateenassa. Antti Lampinen, Atee-

Monumentin rakennutti Gaius Julius An-

nan-instituutin tuore tutkijaopettaja,

tiokhos Epifanes Filopappos, joka oli

toimi koko kurssin ajan ohjaajanamme,

yhtä aikaa Kommagenen vasallikuningas-

oppaanamme ja opettajanamme, ja mah-

kunnan kruununperillinen, Ateenan kansa-

dollisti kurssin toiminnan upealla taval-

lainen ja roomalainen senaattori ja consul

la. Antin erikoisalaa ovat muiden muassa

suffectus. Todellinen kosmopoliitti ja

antiikin identiteetit, toiseus ja barbaa-

aarre antiikin identiteettien tarkasteluun

rit, ja näitä teemoja käsittelimme usein

siis!

myös kohteilla. Niinpä esimerkiksi Atee-

Ensimmäisen viikon aikana saim-

nan Akropolilla saimme kuulla siitä, kuinka

me myös tilaisuuden tutustua Keramei-

taidetta ja arkkitehtuuria käytetään luo-

koksen alueeseen ja kaivauksiin Saksan

maan identiteettiä ja erottamaan ”mei-

instituutin Jutta Stroszeckin johdol-

dät” vieraista ”toisista”. Tuttua kohdetta

la, Eleusiksen mysteerikulttiin Ruotsin

oli mielenkiintoista tarkastella uudesta

instituutin johtajan Jenny Wallenstenin

opastamina ja Thorikokseen ja Laurio-

orjakaupan solmukohta. Delos on koh-

niin Tanskan instituutin johtajan Kristina

teena upea ja nähtävää riittäisi päiväkau-

Winther-Jacobsenin kanssa. Ateenassa

siksi, mutta koska olimme lauttaliikenteen

onkin elävä piiri kansainvälisiä antiikintut-

armoilla, ehdimme olla paikan päällä vain

kijoita, ja toimintaa eri maiden instituut-

joitakin tunteja.

tien välillä on paljon. Kaiken lisäksi Ruotsin

Kolmannen viikon vietimme lähes

instituutilla oli samaan aikaan vastaa-

kokonaan tien päällä: oli vuorossa Pe-

va kurssi, ja yhteistyön lisäksi vietimme

loponnesoksen niemimaan kierros. Pak-

monta hauskaa iltaa heidän kurssilaisten-

kauduimme

sa kanssa. Pohjoismaista yhteistyötä

Dieteriin ja suuntasimme Epidaurokseen,

parhaimmillaan!

jossa on ollut yksi merkittävimmistä pa-

instituutin

pakettiautoon

Toisella viikolla yhteistyö ruotsalais-

rannuksen jumala Asklepioksen kulttipai-

ten kanssa jatkui. Kävimme Poroksel-

koista. Samana päivänä vierailimme myös

la tutustumassa ruotsalaisten kaivamaan

Mykenessä ja Tirynsissä ihmettelemässä

arkaaisen kauden Poseidonin temppe-

pronssikautta.

liin ja teimme yhteismatkan Arkadiaan,

Spartassakin oli yllättävän paljon näh-

missä Suomen instituutti puolestaan on

tävää jäljellä, ja jotkut kurssilaiset intou-

kaivanut. Viikonloppuna teimme matkan

tuivat laulamaan reippaita marssilauluja

Mykonoksen kautta Deloksen saarelle.

Tyrtaiosta mukaillen, muiden matkalais-

Delos oli pitkään merkittävä kulttikes-

tan kiusaksi. Illalla kapusimme lähellä si-

kus, Ateenan meriliiton alkuperäisen ra-

jaitsevaan

haston sijaintipaikka ja roomalaisaikana

rinteelle. Mistra oli Morean despotaatin

Mistraan

Taigetos-vuoren

pääkaupunki 1300- ja 1400-luvuilla, ja

maa museoista pitävälle: EU:ssa opiske-

merkittävä oppineisuuden keskus. Keski-

levat korkeakouluopiskelijat pääsevät il-

aikaisista kirkoista, luostareista, palatseis-

maiseksi sisään lähes kaikkiin museoihin

ta ja linnoitteista osa oli säilynyt todella

ja arkeologisille kohteille. Käytännös-

hyvin, ja luostarit ja kirkot olivatkin yhä

sä se, että eri yliopistojen opiskelijoilla

käytössä.

oli eri näköiset kortit aiheutti usein häm-

Talouskriisin jälkimaininkien ja muis-

mennystä, ja monesti jouduimme tais-

ta EU-maista tulevan yksityistämis-

telemaan

tosissamme

umpimielisten

paineen takia museotyöntekijät olivat

byrokraattien kanssa, jotta saimme oi-

lakossa juuri sinä päivänä, kun meidän

keutta. Lisäksi sähköinen opiskelijakort-

piti vierailla Bassain Apollon temppelis-

ti, ISIC-yhdistelmäkortti ja rispaantuneet

sä sekä Olympiassa, joten jouduimme

lukuvuositarrat sekoittivat lipunmyyjien

muuttamaan suunnitelmia. Harmia lieven-

tyrmistyneitä mieliä entisestään. Lopulta

si se, että lakon syy oli todellakin tär-

pääsimme kuitenkin aina kaikkialle, mihin

keä – muinaisjäännösten yksityistäminen

halusimmekin.

johtaa helposti niiden kaupallistumiseen

Viimeisellä viikolla olimme pääasiassa

ja vääristymiseen. Olympiaan pääsimme

jälleen Ateenassa. Pireuksessa tutustuim-

seuraavana päivänä, mutta Bassai jäi vali-

me siellä täällä näkyviin Themistokleen

tettavasti väliin.

muurien jäänteisiin sekä klassisen Atee-

Olympian jälkeen suuntasimme Del-

nan merimahdin jälkeensä jättämiin ki-

foihin. Paikka on upea: Apollon temppelil-

visten venesuojien perustuksiin. Saimme

tä, kaupunkivaltioiden aarrekammioilta ja

myös tilaisuuden vierailla Suomen suur-

muilta ihmeellisiltä kohteilta avautuu hui-

lähetystöllä ja keskustella siellä ny-

kaiseva näkymä alas Fokiksen laaksoon.

ky-Kreikan tilanteesta. Aivan viimeisenä

Museossa oli nähtävillä muiden muas-

kohteenamme kävimme Sunionissa Po-

sa omfalos, marmorinen pallukka jon-

seidonin temppelillä ja katselimme jyh-

ka antiikissa uskottiin olevan maailman

keää auringonlaskua. Lopuksi oli vuorossa

napa, sekä uskomattoman kaunis Delfoin

kauhulla odotettu tentti, josta kaikki sel-

vaununajaja-veistos.

visivät kuitenkin kunnialla läpi. Sitä juhlis-

Siellä täällä tunnelmaa latistivat kärttyisät lipunmyyjät, joilla oli ongelmia

timme perusteellisella päättäjäisillallisella perinteisessä tavernassa.

suomalaisten opiskelijakorttien kans-

Kurssi oli ehdottoman hyödylli-

sa. Periaatteessa Kreikka on ihanteellinen

nen ja inspiroiva kokemus, ja jokaisen

arkeologian opiskelijan pitäisi pyrkiä sil-

Mykenestä ja Artemisionin pronssisesta

le. Valitettavasti paikkoja on vähän, vain

Zeus-veistoksesta). Kokonaisuudessaan

yksi tai kaksi vuodessa – toisaalta kurssi

työmäärä on kuitenkin kohtuullinen, ja

on jokavuotinen, joten kannattaa hakea

Koroneos-talossa on hyvä mahdollisuus

uudelleen, jos heti ei tärppää. Ohjelma on

tehdä töitä vapaa-aikana. Kreikkalainen

melko tiivis, ja etenkin Peloponnesoksen

ruoka on poikkeuksetta hyvää, ihmiset

matkan aikana heräsimme aikaisin ja pää-

ystävällisiä, viini halpaa ja sää vielä loka-

simme nukkumaan myöhään joka päivä.

kuussakin lämmin ja aurinkoinen.

Kävelyä ja autossa istumista on paljon,

Hakekaa siis kaikki ensi vuoden joh-

ja aina päivän viimeinen arkeologinen

dantokurssille

Kreikkaan!

huippukohde ei ehkä jaksaisi kiinnos-

tautukaa

taa. Läsnäolon lisäksi suoritukseen kuu-

arkeologiaan muutenkin. Se on nimittäin

luu melko laaja oppimispäiväkirja, tentti

parasta elämässä.

Kreikkaan

suun-

klassilliseen

sekä kaksi kohde-esittelyä (itse puhuin

A r k eo lo g i n k e nttätr e e n i Jenna Savolainen

1. Koko kehon mindfulness Jokaisen arkeologin tulisi panostaa henkiseen hyvinvointiin. Parhaaksi koettu tapa onkin rentouttava kaksin seulonta. Kuten sanonta käy: ”mitä savisempi maa, sitä rauhallisempi mieli”.

2. Mikäs

se siinä

-selän

venyttäjä

Venyttely on todetusti tarpeellista myös meille mullassa möyrijöille. Parhaita asentoja ovat tyhjäntoimitus kuopasta tai kuopan reunalta käsin. Se verryttää mukavasti selkää, mieltä ja kahvitaukokin saapuu nopeammin

3. Olispa -hauistreeni

paremmat sakset

Sakset, nuo iänkaikkisen raivostuttavat, tylsyneet typerykset. Nyt voit kääntää painajaisen eduksesi: tylsyneiden saksien nitkuttaminen paksuihin juuriin saa hauiksen .kuin hauiksen rantakuntoon 2025!

4. ÄLÄ ASTU PROFIILIIN! -pepputreeni Ämpärit täyteen ja syväkyykkyjä tekemään. Paras keino pepputreeniin on lapata ämpärit täyteen kaikkea mahdollisimman painavaa, jotta lihaksissa tuntuu vielä kuukausienkin päästä. Muista olla huomaamaton, aiheeton huoli kaivausjohtajalle on tarpeetonta.

5. Eiköhän tä erää tässä

olis

täl-

-kahva ”ämpäri”

kuula

Mitä sitä avaamaan. Ämpärit kaaressa kasaan ja kotiin sieltä, se olisi loman aika nyt!

A r k eo lo g i r i ste i ly Anonyymit

risteilijät

Huhu meidän hytti ei laatannut, olin onnellinen<3 Kylläpä oli hyvä risse. Arkeologit iha best <3 Fibulan edustajat olivat (harvinaista kyllä) parhaimmassa kunnossa arkeologiristeilyllä

Viereinen kuvaa erään nimettömäksi

jäävän

arkeologin

loppuillan risteilykokemuksia. Kokonaisuudessaan oli kuitenkin tosi kivaa ja parasta seuraa <3 PS. Sori laatoist Veisasimme kauniisti sitsilauluja aamuyöllä kannella, mutta muut matkustajat eivät osanneet arvostaa meitä :( Huhu onneks uusi risteily on jo suunnitteilla ;) ehkä muutkin tietää silloin että menomatkalla ei saa ostaa viinaa… t. gambina Tequila

3€.

Uhka

vai

mahdollisuus? Uhka T. Puheejohtaja Mitäs turkulaisille kuuluu? Tavattiin vihreä mies ja porukan tytöt meinas vetää sen kyrpänaamakaveria turpaan #metoo Manuliinan

instakuva

tiivis-

tää aamun fiilikset ::) Onneks

henkilökunta

oli

niin

ymmärtäväistä<3 25

K u u ltua Koonnut Fiban

toimitus

”En puolusta astrologiaa, se on nykyään

“Hitler puhumassa niinku “Hey guys” ei

ihan kamalaa”

oo ihan uskottava”

Antti Ruotsala kurssilla Pyhimyksiä, py-

Laura Kolbe puhuttaessa amerikkalai-

hiinvaeltajia

sista toisen maailman sodan elokuvista.

pakanoita-keskiajan

kulttuuri- ja uskontohistoriaa Wesa Perttola: “Pitäisköhän munkin ru”Puhuttiin jopa rakkauden aktina, mitä

veta juopottelemaan?”

ne ei sitten todellakaan olleet”

Opiskelija: “Siinä on hyvät ja positiivi-

Antti Ruotsala ristiretkistä kurssilla Py-

set puolensa”

himyksiä, pyhiinvaeltajia ja pakanoitakeskiajan kulttuuri- ja uskontohistoriaa

”Lipsuttelu on avain elämään” Anonyymi pj

“Ne pienet purot, joilla on siellä suureleinen nimi: joki.”

”Tässä on myös toinen, josta puhutaan

Georg Haggrén kurssilla Kartanoläänejä

kaarena, mutta se ei oo kaari niin kuin

ja kirkkoja Varsinais-Suomessa

näette” Leena

“Ja sitten humps vaan siellä on kivilinna!”

Pietilä-Castren,

kurssilla

myöhäisantiikki

Georg Haggrén kurssilla Kartanoläänejä ja kirkkoja Varsinais-Suomessa

”Ne ei ollut mitään mökkejä!” Leena

“Historiasta voi ja pitää riidellä”

Pietilä-Castren,

kurssilla

myöhäisantiikki

Laura Kolbe kurssin Punaisen ja valkoisen Suomen perintö Suomen 1900-lu-

”Punkussa

vun historiassa ensimmäisellä luennolla.

darraentsyymejä” Pikkujouluissa kuultua

niitä

ihme

”Mua saa koskettaa”

”Ei mikään kinttupolku!”

Anonyymi pj

Leena

Pietilä-Castren

kurssilla

myöhäisantiikki “Ei sen tarvitse olla sellainen, että kun Aspelin syntyi koko Suomi riemuitsi.”

“Niin kuin näätte mä en oo Markus

Pirjo Hiidenmaa arkeologisen tietokir-

Hiekkanen.”

joittamisen kurssilla

Janika Aho tullessaan pitämään luennon, jonka pitäjän piti olla alunperin Markus

”Hänellä on jonkinlaiset nykyterminolo-

Hiekkanen

gian mukaan leggingsit” Leena Pietilä-Castren kurssilla myö-

“Tässä on välissä tällaista hupitietoa ra-

häisantiikki

han arvosta”

puhuessaan

sotavangin

vaatetuksesta

Frida Ehrnsten kurssilla Kartanoläänejä ja kirkkoja Varsinais-Suomessa

”Kannatan kaikkia bileitä” Anonyymi pj

“Toi Maria näyttää hassulta. Hänellä on siinä hienot viikset.”

”Mä kannatan oikeesti anekauppaa”

Frida Ehrnsten näyttäessään kuvaa

Anonyymi pj

Suomessa tehdystä bysanttilaisen rahan jäljitelmästä.

“Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, kun mä en oo rakennusarkeologi, niin noi holvikel-

”Mua vituttaa että toi yks fuksijäbä on

larit näyttää musta kaikki ihan samalta.”

vielä niin nuori ja idealistinen että se

Georg Haggrén kurssilla Kartanoläänejä

luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Olis

ja kirkkoja Varsinais-Suomessa

vaan hiljaa.” Anonyymi n:nen vuoden opiskelija 27

ISSN 1237-2084