FIBA HELSINGIN YLIOPISTO // ARKEOLOGIA // SYKSY 2018
Sisällysluettelo Pääkirjoitus
3
Fibulisti Kreikassa
16
Pj:n palsta
5
Arkeologin kenttätreeni
22
Vuosi kulttuurikandia
6
Arkeologiristeily
24
Kuultua
26
Syksyinen ekskursio Pälkäneelle ja Sarsaan
11
Älä koske, kuva Nikolai Paukkonen FIBA Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijoiden pää-äänenkannattaja Julkaisija: Fibula ry. 98. lehti, 28. vuosikerta. Ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Digilehti: fibalehti.wordpress.com issuu.com/fiba-lehti Toimitus: Fibulan hallitus 2018 Taitto: Paula Mitikka Kansikuva: Sarri Suortti Sähköposti: fibatoimitus@gmail.com Postiosoite: Fibula ry./Fiba; FHKT/Arkeologian oppiaine; PL 59; 00014 HELSINKI Paino: Unigrafia Oy Painos: 50 kpl Tämä julkaisu saa HYYn järjestölehtitukea. 2
Pä ä k i r j o i tu s Alexander Bakhia
H
erranjumala, olemme saapuneet jo talveen. Tuntuu olleen vain hetki sitten, kun tein töitä kaivauksilla Espoossa lämpötilojen pyöriessä 30 asteen tienoilla – koko kuusiviikkoisen työkeikan
ajan. Arkeologiaa opiskelevan kannalta kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen herkullista aikaa, kun koko vuoden on ollut runsaasti töitä tarjolla meille arkeologeille. Osaltaan tämä on heijastunut kuluneena syksynä yliopiston luentoihin, joissa ties kuka on vuorostaan työreissulla ympäri Suomea. Mutta mahtavat luennoitsijamme ovat olleet erittäin ymmärtäväisiä, ja kyenneet muokkaamaan kurssejaan niin, että ne hyödyntävät näitä kaivausreissuja osana opetusta. Fibula on jäseniensä tavoin pysynyt hyvin aktiivisena kuluneen vuoden aikana. Arkeologian yhdistyttyä usean muun oppiaineen kanssa kulttuurien tutkimuksen kandiohjelmaksi oli Fibula kinkkisen tilanteen edessä, jossa kukin kandiohjelmaan laitettu ainejärjestö joutui pohtimaan omaa asemaansa. Mutta, Fibula on onnistunut varsin mallikkaasti vuoden aikana, ja saanut itsensä vahvasti esille sekä arkeologien että kulttuurikandin opiskelijoiden keskuudessa. Rakas Fibulamme on järjestänyt ahkerasti tapahtumia, joilla se on pyrkinyt pitämään arkeologiyhteisöä tiiviisti yhdessä, ja samalla tarjonnut kulttuurikandin fukseille mahdollisuuden tutustua alaamme. Fibula ry on ollut 3
kulttuurikandiin kuuluvista ainejärjestöistä aktiivisin toimija, mikä on saanut kiitosta sekä arkeologeilta itseltään että myös ulkopuolisilta. Fibula on pyrkinyt aktivoitumaan tapahtumien järjestäjänä, ja kuluneena vuonna onkin järjestetty useita tapahtumia, kuten Arkeologiristeily Vare ry:n kanssa kesällä, sekä Arkeologi työelämässä -seminaari marraskuussa. Hyvä pohjatyö tulevaisuudelle on nyt luotu, ja Fibulan uusi hallitus pyrkii jatkamaan tästä samalla mallilla eteenpäin, arkeologien (ja ylipäänsä siitä kiinnostuneiden) kohtaamispaikkana. Mainittakoon vielä, että tulevana keväänä Fibula ry täyttää 50 vuotta, ja Fibulan vuosijuhlatiimi on innokkaasti jo järjestämässä mahtavia kekkereitä rakkaan ainejärjestömme kunniaksi! 50 vuotta on merkittävä paalu pienelle ainejärjestöllemme, ja juhlatunnelma tulee näkymään Fibulan toiminnassa tulevana vuonna paljonkin. Vuosijuhlatiimi on aina valmis ottamaan uusia jäseniä toimintaansa, ja Fibula on muutenkin valmis kuulemaan jäseniensä mielipiteitä. Näihin tunnelmiin onkin hyvä lopettaa puheenvuoroni ja päästää teidät uusimman Fiban pariin. Erittäin mukavaa tulevaa vuotta kaikille!
4
Pj : n
pa l sta
Tia Niemelä
F
ibulan syksy on alkanut vauhdikkaasti. Tapahtumia on ollut paljon ja niiden määrää on jopa ihmetelty ääneen. Minkäs sille voi kun on näin huippu porukka ja viikko ilman yhteistä toimintaa tuntuu jo ikuisuudelta. Jos rakkautta on ei sen näyttäminen ole hä-
peä. Varautukaa siis jatkossakin saamaan kutsuja Fibulan taphtumiin! Syksy tuntuu aina erityiseltä. Edessä on uusi alku kesän kaivausten jälkeen. Opiskelijatoverit muuttuvat taas tunnistettaviksi omiksi itseikseen ja saa pitkästä aikaa itsekin pukeutua muuhun kuin työhousihin ja Star Wars T-paitaan (jälkimmäinen ei tosin taida olla täysin totta ainakaan allerkijoittaneen kohdalla). Tänä vuonna syksy tuntuu erityisen jännältä. Tämä nyt alkanut lukuvuosi on Fibulalle sen 50. Keväällä päästäänkin siis juhlimaan kunnolla viiskymppistä Fibulaa! MeNaiset listaa 8 syytä, miksi 50 vuotta täyttämnen on niin heinoa: 1.
Viisikymppisiä voi hyvin ajatella ansiona
2.
Elämää ei tarvitse ottaa niin kovin tosissaan
3.
Pyöreitä vuosia täyttäminen on kuin aloittaisi uuden luvun elämässään.
4.
Iän mukana kertyy elämänviisautta
5.
Vuosien varrella oppii tuntemaan itsensä aina vain paremmin
6.
Viisikymppisenä osaa vihdoinkin kunnolla rakastaa ja kunnioittaa itseään
7.
Ikääntyessä oppii arvostamaan tavallisia asioita
8.
Kun elämää on jo vuosikymmeniä takana, sitä oppii myös rakastamaan
ihan uusilla tavoilla
Sama MeNaiset kehoittaa toisessa artikkelissaan myös “50-vuotiaana on aikaa rentoutua, mutta muista, ettei sen tarvitse tarkoittaa tissuttelua kotisohvalla”. Siinäs kuulitte, älkää jääkö kotisohvalle! P.S. Tämä juttu voi virheellisesti antaa kuvan, että lukisin MeNaisia... 5
Vu os i ku lttu u r i k a n d i a Tia Niemelä
V
ja
Alexander Bakhia
uosi sitten syksyllä uudet opis-
kuudelle eri oppiaineelle, mutta nyt riittää,
kelijat aloittivat tiensä koh-
kun kaikki 70 uutta opiskelijaa tungetaan
ti arkeologin ammattia uudessa
yhteen suureen luentosaliin. Sanomatta-
kandiohjelmassa. Uusi kulttuurien tut-
kin on selvää, että kustannukset vähene-
kimuksen kandiohjelma pitää sisällään
vät tätä kautta.
arkeologian lisäksi uskontotieteen, kan-
Ensimmäiset tulevaisuuden kult-
satieteen, folkloristiikan, taidehistorian
tuurikandit ovat aloittaneet tänä syksy-
sekä alue- ja kulttuurintutkimuksen. Pe-
nä toista vuottaan yliopistolla. Fiba päätti
rus ideana on, että näillä kaikilla, kulttuuria
selvittää, minkälainen kokemus uusi kan-
tutkivilla aloilla, on yhteiset perusopin-
diohjelma on ollut arkeologian valinnei-
not. Idea kuulostaa kieltämättä kätevältä;
den opiskelijoiden mielestä.
aiemmin perusopintoja täytyi järjestää
Fiba esitti kysymyksiä ja viime vuoden fuksit vastasivat! 1.
Vastasiko kulttuurien tutkimuksen kandi odotuksiasi? Jos ei
niin mitä jäi puuttumaan? 2.
Tiesitkö heti, minkä opintosuunnan halusit valita?
3.
Haluaisitko muuttaa jotain kulttuurien tutkimuksen kandissa
ensimmäisen opiskeluvuotesi perusteella?
6
Alex Suvorov 1.
Ei ihan kaikki seikat vastannut odotuksia ja vielä paremmin
olisi ehkä voinut suunnitella kursseja (etenkin KUKA 101 ja 102 kurssit). Lisäksi pääaineen valinta oli erittäin sekavaa, ja vähän alkoi mietityttämään, että jospa en olisi päässytkään siihen opintosuuntaan, mihin halusin. 2.
Tiesin heti opintosuuntani.
3.
Käytännönasioista kursseja voisi suunnitella paremmin, sillä
niitten tarkoitus oli hieman epäselvä. Lisäksi tuo pääaineen valinnan selkeyttäminen olisi myös helpottava.
Alexander Bakhia 1.
Rehellisesti sanoen tullessani kulttuurien tutkimuksen kan-
diohjelmaan en oikein tiennyt mitä odottaa ohjelmalta. Vaikka tulin niin sanotusti avoimin mielin mukaan niin on myönnettävä, että ohjelma silti onnistui alittamaan odotukseni. Koko vuoden ajan oli varsin helppo aistia kaaos kulissien takana. Tämän lisäksi kurssien sisältöön perehtyessä oli varsin helppo huomata kurssien olleen häthätää koottuja. Mutta, luennoitsijoita en voi tästä syyttää, sillä heillekin uudistus oli varmasti haastava. Tämä huomioon ottaen on pakko kiittää kurssinpitäjiä, jotka parhaansa mukaan sopeutuivat haastaviin olosuhteisiin. 2.
Mielenkiintoinen ero viime ja tämän vuoden fukseilla on se,
että viime vuonna kaikilla (minä mukaan lukien) tuntui olevan opintosuunta henkisesti jo valittuna yliopistolle saapuessa. Tänä vuonna taas kaikki ovat tulleet huomattavasti avoimmin mielin ohjelmaan. Heidät kokisin ensimmäisinä, todellisina kulttuurikandeina. 3.
On sanomattakin selvää, että kurssien sisältö tarvitsi vaka-
vasti hiomista, sillä viime vuonna kursseilla ei tuntunut olevan mitään sen syvällisempää sisältöä. En itse henkilökohtaisesti kokenut kurssien antavan mitään konkreettisesti tärkeää tulevaisuutta ajatellen. Mitä olen kuullut tämän vuoden fukseilta, kurssien sisältöön on panostettu kesän aikana ja muun muassa nykyään jokaisella kurssilla on kokeet, joita 7
Arkeologian opintosuunnan valinneiden fuksiaisista Suomenlinnasta. Kuva: Tia Niemelä
meillä ei ollut viime vuonna. Tulevaisuuden ongelmana kulttuurikandien ohjelmana onkin sitten opiskelijoiden tasainen jako eri opintosuuntiin. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa 70 opiskelijasta haluaakin yhteen tiettyyn opintosuuntaan, muiden opintosuuntien menettäessä asemaansa.
Hanna Ellermaa 1.
Kyllä se kulttuurikandi aika lailla vastasi siihen mitä oli luvattu
2.
Hain kulttuurikandiin koska halusin opiskelemaan arkeologiaa (to-
sin syksyn 2017 oppiaine-esittelyssä huomasin, että moni muukin aine olisi kiinnostava mutta päätin jättää ne kuitenkin valinnaisiksi) 8
3.
Ainoa mitä olisin halunnut muuttaa oli pakolliset kulttuurikan-
din kurssit, tai ainakin joitakin vaihtoehtoja (esim. verkostot Aasiassa ja Lähi-idässä kurssin koin todella turhaksi ja omalla kohdallani ajan haaskaukseksi).
Tomi Kuljukka 1.
Kyllä, kun ei oikein ollut mitään odotuksia. Kaikkia opintosuun-
tia käsiteltiin johdantokursseilla ja muilla syvennyttiin hieman johonkin suuntaan jollain tavalla 2.
Tiesin alusta asti.
1.
Ajoittain kurssit olivat vähän puuroa ja hypittiin aiheissa aika
nopsaa. Kun kulttuurikandi on ”poikkitieteellinen” voisi kursseilla käsitellä kulttuurikandin opintosuuntien poikkitieteellisyyttä selkeämmin (miksei muidenkin tieteenalojen)
Sarri Suortti 1.
Minulla ei ollut paljon odotuksia kulttuurikandista, sillä se oli
täysin uusi opintosuunta. Olin kuitenkin jo etukäteen hieman varautunut tutkinnon suhteen, sillä sen kuvaukset ja sisällöt vaikuttivat sekavilta ja sitä ne olivatkin. Koekaniini-vuoden kaikille opintosuuntauksille yhteinen opetus oli jokseenkin sekavaa ja itseään toistavaa, mutta tilanne parani kurssien edetessä ja tämän vuoden puolella käydyt kurssit ovat tuntuneet jo huomattavasti järjestäytyneemmiltä! Positiivinen asia, jota en osannut odottaa etukäteen, on kuinka hyvin opiskelijat eri opintosuunnista ovat ryhmäytyneet keskenään ja kuinka se puolestaan on synnyttänyt yliopiston sisällä eri alojen yhteistyötä. Toivonkin, että nämä opiskeluaikana syntyneet poikkitieteelliset suhteet kantavat yhteistyön mahdollisuuksia myös tulevaisuuden työkentille. 2.
Tiesin! Tarkoitukseni oli aina hakea opiskelemaan arkeologiaa,
eikä mieleni muuttunut, vaikka muitakin pääopintosuuntia oli tarjolla. 9
3.
Opintosuuntien valintaan tarkoitettu järjestelmä ei toimi!
Tutkinnon kolmen ensimmäisen vuoden fuksit (oma koekaniinivuoteni mukaan lukien) saavat itse päättää minkä pääopintosuunnan valitsevat, mutta tulevaisuudessa opintosuuntiin haetaan erikseen ensimmäisen vuoden lopulla ja kaikkiin otetaan sisään 10 opiskelijaa. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät kaikki välttämättä pääse haluamaansa opintosuuntaan, vaan heidän on pakko tehdä kandinsa toisen pääopintosuunnan alla. Tämä on mielestäni epäreilua ja systeemi tulisi järjestää uudelleen. Eikö olisi parempi, että jo pääsykoevaiheessa opiskelijatoiveikkaat ilmoittaisivat haluamansa pääopintosuunnan ja sen mukaan kuhunkin opintosuuntaan haluavista valittaisiin kymmenen (parasta) opiskelijaa? Tällöin kaikki pääsisivät minne todella haluaisivat ja pääsykoe ja ensimmäisen vuoden kulttuurikandin opetus olisivat silti kaikille yhteisiä.
H
aastateltaviemme vastauksia tul-
vaihtoehtoisia opintosuuntia. Lisäksi sen
kitessa on varsin helppo tode-
mukana tehostunut opiskelijoiden kes-
ta, että kulttuurien tutkimuksen
keinen poikkitieteellinen yhteistyö on
kandiohjelman alku ei ole ollut ruusuinen.
ollut erittäin tervetullut muutos. Monet
Mielenkiintoinen piirre vastauksissa on ol-
näistä aloista tuovat parhaimmillaan tu-
lut kaikkien haastateltujen horjumaton
kea ja uusia näkökulmia arkeologiallekin!
kiinnostus arkeologiaan jo yliopistoon
Tänä syksynä jo toinen erä kult-
tullessa. Ilmeisesti myöskään arkeologian
tuurikandilaisia asteli yliopistomaailmaan,
piiriin ei viime vuonna eksynyt uusia opis-
osa heistä myös F-rapun ovesta sisään
kelijoita, jotka eivät alun perin olleet kiin-
valmiina opiskelemaan itsensä tulevaisuu-
nostuneet alasta. Tässäkin voisi olla siis
den arkeologeiksi. Kulttuurikandi on vasta
kehitettävää! Vaikka uusi kandiohjelma
alkuvaiheissaan, joten vain aika näyttää,
onkin saanut paljon kritiikkiä on osakseen,
miten muutokset vaikuttavat kuhunkin
on myös huomioitava sen positiiviset
opintosuuntaan pitkällä tähtäimellä. Fibula
puolet. Kandiohjelma on tarjonnut uu-
ry pyrkii kertomaan ahkerasti arkeologian
sille opiskelijoille mahdollisuuden tutkia
ilosanomaa kaikille kulttuurikandeille!
10
Sy ksy i n e n e ks ku rs i o Pä l k ä n e e l l e ja S a rsa a n Tia Niemelä
E
räänä harmaana syysaamuna kuu-
tarkoituksena oli tällä kertaa mennä ensin
si fibulistia istui taas sinisen pa-
Pälkäneen rauniokirkolle ja siitä vielä Kan-
kun kyytiin. Toisilla viime kerrasta
gasalan Sarsan asuinpaikalle.
oli kulunut jo useampi vuosi, kun taas
Pälkäneen rauniokirkko on Mar-
osa oli taittanut kyseisellä autolla matkaa
kus Hiekkasen (2014: 318) mukaan raken-
opetuskaivauksille viime kesänä. Matkan
nettu vuosien 1495–1505 välillä. Se on
Pälkäneen rauniokirkko. Kuva: Tia Niemelä 11
varmasti helposti yksi Suomen näyttävi-
moniperiodinen asuinpaikka, joka on
mmistä keskiaikaisista kivikirkoista. Ei vä-
myös antanut nimensä Sarsan keramii-
hiten siksi, että kirkko on raunoitunut ja
kalle. Paikan päällä näkyvät selkeästi ran-
esimerkiksi katto puuttuu siitä kokonaan.
taterassit, ainakin sen jälkeen, kun opas
Runkohuoneen eteläpuolella sijaitsee ase-
mainitsee niistä. Sarsan alueella näimme
huone ja pohjoispuolella sakaristo. Vali-
muun muassa Suomen vanhimmaksi keit-
tettavasti nämä olivat molemmat lukossa
tiöksikin tituleeratun lieden rekonstruk-
emmekä päässeet niihin tutustumaan.
tion, joka herätti huomiota lähinnä kyltillä
Raunioromantiikka tai rauniopor-
sekä ympärillään olevalla aidalla.
no, miten kukin asian haluaa ilmaistakin,
Sarsassa on tehty aktiivises-
kuvastaa mielestäni hyvin tätä kohdet-
ti toimintaa paikan kunnossapidon eteen.
ta. Omasta siviilisäädystäni (en ole kih-
Kangasala-seura on adoptoinut sen
loissakaan) huolimatta en voinut paikan
adoptoi monumentti hankkeen tiimoilta.
päällä olla miettimättä sitä, miten hieno
Paikalla kulkee “muinaispolku”, joka to-
hääpaikka kirkko olisi kauniina kesäpäivä-
sin on melko vaatimaton. Kohteella on
nä. Mielikuvaa hieman tosin haittasi juu-
kuitenkin valtava potentiaali ja on mie-
ri maahan satanut ensilumi ja kylmästä
lenkiintoista jäädä odottamaan, mitä tu-
kohmeessa olevat varpaat.
levaisuus tuo tullessaan!
Pälkäneen rauniokirkon hienous
Hyvässä seurassa aika kului no-
ei jää vain sen raunioromanttiseen ar-
peasti ja kahvitauon jälkeen suuntasim-
voon. Sen länsipäädyssä ulkopuolella on
me pakun keulan kohti Helsinkiä. Paljon
edelleen nähtävillä kalkkimaalauksia, jotka
jäi vielä näkemättä ja reissulla alettiinkin
saattavat helposti jäädä huomaamatta,
jo suunnitella seuraavaa ekskursioita sa-
jossei ole tarkkana. Kirkkoa ja sen ym-
malla suunnalle!
päristöä on myös tutkittu arkeologisesti
Kiitos kaikille mukana olleille ja
useiden kaivauksien voimin. Tiedot siitä
erityisesti Tanja Rannalle suuret kiitok-
eivät siis jää vain ulkoisiin seikkoihin.
set opastuksesta sekä kaikesta lähialu-
Tarpeeksi paleltuamme pakkauduimme takaisin pakuun ja jatkoimme
eisiin liittyvästä tiedosta, jonka jaoit kanssamme!
matkaa seuraamalla arkeologian opiskelijaa Tanja Rantaa, joka toimisi oppaanam-
Lähteet: Hiekkanen, M. 2014. Suomen
me Sarsassa.
keskiajan kivikirkot. 3. uudistettu painos.
Kangasalan 12
Sarsa
on
Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Liesi Sarsassa. Kuva: Tia Niemel채
P채lk채neen rauniokirkko. Kuva: Tia Niemel채
13
14
15
F i b u l i sti K r e i k assa Nikolai Paukkonen
Jokavuotinen kurssikuvaus Fibaan Joka syksy Suomen Ateenan-nstituutti
harhaanjohtava, että erityisesti arkeo-
järjestää suomalaisille yliopisto-opiske-
logian ja klassisten kielten opiskelijoista
lijoille noin kuukauden mittaisen joh-
osanottajat ovat usein maisterivaiheen
dantokurssin antiikin Kreikkaan. Ote on
opiskelijoita ja muutenkin kokeneita.
monitieteinen: vaikka kurssin sisällön pai-
Kurssin alkupuolen luento-opetuksessa
notus onkin arkeologiassa, on osallistu-
käytiin toki kronologian ja topografian
jia perinteisesti arkeologian ja klassisten
perusteita, jotka olivat monille muiden
kielten lisäksi valittu esimerkiksi historian,
alojen opiskelijoille vieraita, mutta koh-
filosofian, teologian ja arkkitehtuurinkin
teilla vieraileminen ja muiden kurssilais-
opiskelijoista. Tänä vuonna allekirjoitta-
ten kanssa keskustelu mahdollistivat
nut edusti arkeologeja kurssilla, joka jär-
vaatimustason säätämisen itselle sopi-
jestettiin 24.9. – 21.10. välillä Ateenassa ja
vaksi. On lisäksi todettava, että suurilla
muualla Kreikassa. Muut osallistujat tuli-
ja monimutkaisilla arkeologisilla kohteilla
vat Suomen eri yliopistoista ja eri aloilta,
ei voi vierailla liian montaa kertaa, ja sel-
ja lopulta olinkin kurssin ainoa arkeologi-
laisia kohteita Kreikassa todellakin riittää.
an opiskelija.
Kurssin aikana asuimme Gizin kaupun-
Olin poikkeuksellinen kurssilainen si-
ginosassa sijaitsevassa Koroneos-talos-
käli, että olin samana vuonna suorittanut
sa, jossa sijaitsee instituutin asuntola.
työharjoittelujakson instituutilla, joten
Asuimme kahden hengen tilavissa huo-
Kreikka ja Ateena olivat minulle entuu-
neistoissa, joissa oli myös keittiöt. Itse
destaan melko tuttuja. Toisaalta kurs-
talo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien
sin nimen ”johdanto”-osuus on sikäli
varrella ja lähellä palveluita. Talossa vallitsi
16
17
hyvä henki, ja usein vietimme vapaa-ai-
näkökulmasta. Vierailimme myös moder-
kaa katsellen elokuvia (esimerkiksi kuului-
nissa ja hienossa Akropolis-museossa.
san antiikintutkijan Frank Millerin työhön
Myöhemmin tutustuimme Pnyksiin,
perustuvan kurantin Herodotos-tulkinnan
demokraattisen Ateenan kansankokouk-
300) alakerran seminaaritilassa tai kat-
sen paikkaan, instituutin johtajan Björn
toterassilla maisemista ja virvokkeista
Forsénin johdolla, ja kipusimme Filo-
nautiskellen.
pappos-kukkulalle kuulemaan siellä sei-
Ensimmäisen viikon vietimme pää-
sovasta samannimisestä monumentista.
asiassa Ateenassa. Antti Lampinen, Atee-
Monumentin rakennutti Gaius Julius An-
nan-instituutin tuore tutkijaopettaja,
tiokhos Epifanes Filopappos, joka oli
toimi koko kurssin ajan ohjaajanamme,
yhtä aikaa Kommagenen vasallikuningas-
oppaanamme ja opettajanamme, ja mah-
kunnan kruununperillinen, Ateenan kansa-
dollisti kurssin toiminnan upealla taval-
lainen ja roomalainen senaattori ja consul
la. Antin erikoisalaa ovat muiden muassa
suffectus. Todellinen kosmopoliitti ja
antiikin identiteetit, toiseus ja barbaa-
aarre antiikin identiteettien tarkasteluun
rit, ja näitä teemoja käsittelimme usein
siis!
myös kohteilla. Niinpä esimerkiksi Atee-
Ensimmäisen viikon aikana saim-
nan Akropolilla saimme kuulla siitä, kuinka
me myös tilaisuuden tutustua Keramei-
taidetta ja arkkitehtuuria käytetään luo-
koksen alueeseen ja kaivauksiin Saksan
maan identiteettiä ja erottamaan ”mei-
instituutin Jutta Stroszeckin johdol-
dät” vieraista ”toisista”. Tuttua kohdetta
la, Eleusiksen mysteerikulttiin Ruotsin
oli mielenkiintoista tarkastella uudesta
instituutin johtajan Jenny Wallenstenin
18
opastamina ja Thorikokseen ja Laurio-
orjakaupan solmukohta. Delos on koh-
niin Tanskan instituutin johtajan Kristina
teena upea ja nähtävää riittäisi päiväkau-
Winther-Jacobsenin kanssa. Ateenassa
siksi, mutta koska olimme lauttaliikenteen
onkin elävä piiri kansainvälisiä antiikintut-
armoilla, ehdimme olla paikan päällä vain
kijoita, ja toimintaa eri maiden instituut-
joitakin tunteja.
tien välillä on paljon. Kaiken lisäksi Ruotsin
Kolmannen viikon vietimme lähes
instituutilla oli samaan aikaan vastaa-
kokonaan tien päällä: oli vuorossa Pe-
va kurssi, ja yhteistyön lisäksi vietimme
loponnesoksen niemimaan kierros. Pak-
monta hauskaa iltaa heidän kurssilaisten-
kauduimme
sa kanssa. Pohjoismaista yhteistyötä
Dieteriin ja suuntasimme Epidaurokseen,
parhaimmillaan!
jossa on ollut yksi merkittävimmistä pa-
instituutin
pakettiautoon
Toisella viikolla yhteistyö ruotsalais-
rannuksen jumala Asklepioksen kulttipai-
ten kanssa jatkui. Kävimme Poroksel-
koista. Samana päivänä vierailimme myös
la tutustumassa ruotsalaisten kaivamaan
Mykenessä ja Tirynsissä ihmettelemässä
arkaaisen kauden Poseidonin temppe-
pronssikautta.
liin ja teimme yhteismatkan Arkadiaan,
Spartassakin oli yllättävän paljon näh-
missä Suomen instituutti puolestaan on
tävää jäljellä, ja jotkut kurssilaiset intou-
kaivanut. Viikonloppuna teimme matkan
tuivat laulamaan reippaita marssilauluja
Mykonoksen kautta Deloksen saarelle.
Tyrtaiosta mukaillen, muiden matkalais-
Delos oli pitkään merkittävä kulttikes-
tan kiusaksi. Illalla kapusimme lähellä si-
kus, Ateenan meriliiton alkuperäisen ra-
jaitsevaan
haston sijaintipaikka ja roomalaisaikana
rinteelle. Mistra oli Morean despotaatin
Mistraan
Taigetos-vuoren
19
pääkaupunki 1300- ja 1400-luvuilla, ja
maa museoista pitävälle: EU:ssa opiske-
merkittävä oppineisuuden keskus. Keski-
levat korkeakouluopiskelijat pääsevät il-
aikaisista kirkoista, luostareista, palatseis-
maiseksi sisään lähes kaikkiin museoihin
ta ja linnoitteista osa oli säilynyt todella
ja arkeologisille kohteille. Käytännös-
hyvin, ja luostarit ja kirkot olivatkin yhä
sä se, että eri yliopistojen opiskelijoilla
käytössä.
oli eri näköiset kortit aiheutti usein häm-
Talouskriisin jälkimaininkien ja muis-
mennystä, ja monesti jouduimme tais-
ta EU-maista tulevan yksityistämis-
telemaan
tosissamme
umpimielisten
paineen takia museotyöntekijät olivat
byrokraattien kanssa, jotta saimme oi-
lakossa juuri sinä päivänä, kun meidän
keutta. Lisäksi sähköinen opiskelijakort-
piti vierailla Bassain Apollon temppelis-
ti, ISIC-yhdistelmäkortti ja rispaantuneet
sä sekä Olympiassa, joten jouduimme
lukuvuositarrat sekoittivat lipunmyyjien
muuttamaan suunnitelmia. Harmia lieven-
tyrmistyneitä mieliä entisestään. Lopulta
si se, että lakon syy oli todellakin tär-
pääsimme kuitenkin aina kaikkialle, mihin
keä – muinaisjäännösten yksityistäminen
halusimmekin.
johtaa helposti niiden kaupallistumiseen
Viimeisellä viikolla olimme pääasiassa
ja vääristymiseen. Olympiaan pääsimme
jälleen Ateenassa. Pireuksessa tutustuim-
seuraavana päivänä, mutta Bassai jäi vali-
me siellä täällä näkyviin Themistokleen
tettavasti väliin.
muurien jäänteisiin sekä klassisen Atee-
Olympian jälkeen suuntasimme Del-
nan merimahdin jälkeensä jättämiin ki-
foihin. Paikka on upea: Apollon temppelil-
visten venesuojien perustuksiin. Saimme
tä, kaupunkivaltioiden aarrekammioilta ja
myös tilaisuuden vierailla Suomen suur-
muilta ihmeellisiltä kohteilta avautuu hui-
lähetystöllä ja keskustella siellä ny-
kaiseva näkymä alas Fokiksen laaksoon.
ky-Kreikan tilanteesta. Aivan viimeisenä
Museossa oli nähtävillä muiden muas-
kohteenamme kävimme Sunionissa Po-
sa omfalos, marmorinen pallukka jon-
seidonin temppelillä ja katselimme jyh-
ka antiikissa uskottiin olevan maailman
keää auringonlaskua. Lopuksi oli vuorossa
napa, sekä uskomattoman kaunis Delfoin
kauhulla odotettu tentti, josta kaikki sel-
vaununajaja-veistos.
visivät kuitenkin kunnialla läpi. Sitä juhlis-
Siellä täällä tunnelmaa latistivat kärttyisät lipunmyyjät, joilla oli ongelmia
timme perusteellisella päättäjäisillallisella perinteisessä tavernassa.
suomalaisten opiskelijakorttien kans-
Kurssi oli ehdottoman hyödylli-
sa. Periaatteessa Kreikka on ihanteellinen
nen ja inspiroiva kokemus, ja jokaisen
20
arkeologian opiskelijan pitäisi pyrkiä sil-
Mykenestä ja Artemisionin pronssisesta
le. Valitettavasti paikkoja on vähän, vain
Zeus-veistoksesta). Kokonaisuudessaan
yksi tai kaksi vuodessa – toisaalta kurssi
työmäärä on kuitenkin kohtuullinen, ja
on jokavuotinen, joten kannattaa hakea
Koroneos-talossa on hyvä mahdollisuus
uudelleen, jos heti ei tärppää. Ohjelma on
tehdä töitä vapaa-aikana. Kreikkalainen
melko tiivis, ja etenkin Peloponnesoksen
ruoka on poikkeuksetta hyvää, ihmiset
matkan aikana heräsimme aikaisin ja pää-
ystävällisiä, viini halpaa ja sää vielä loka-
simme nukkumaan myöhään joka päivä.
kuussakin lämmin ja aurinkoinen.
Kävelyä ja autossa istumista on paljon,
Hakekaa siis kaikki ensi vuoden joh-
ja aina päivän viimeinen arkeologinen
dantokurssille
Kreikkaan!
huippukohde ei ehkä jaksaisi kiinnos-
tautukaa
taa. Läsnäolon lisäksi suoritukseen kuu-
arkeologiaan muutenkin. Se on nimittäin
luu melko laaja oppimispäiväkirja, tentti
parasta elämässä.
Kreikkaan
ja
Ja
suun-
klassilliseen
sekä kaksi kohde-esittelyä (itse puhuin
21
A r k eo lo g i n k e nttätr e e n i Jenna Savolainen
1. Koko kehon mindfulness Jokaisen arkeologin tulisi panostaa henkiseen hyvinvointiin. Parhaaksi koettu tapa onkin rentouttava kaksin seulonta. Kuten sanonta käy: ”mitä savisempi maa, sitä rauhallisempi mieli”.
2. Mikäs
se siinä
-selän
venyttäjä
Venyttely on todetusti tarpeellista myös meille mullassa möyrijöille. Parhaita asentoja ovat tyhjäntoimitus kuopasta tai kuopan reunalta käsin. Se verryttää mukavasti selkää, mieltä ja kahvitaukokin saapuu nopeammin
22
3. Olispa -hauistreeni
paremmat sakset
Sakset, nuo iänkaikkisen raivostuttavat, tylsyneet typerykset. Nyt voit kääntää painajaisen eduksesi: tylsyneiden saksien nitkuttaminen paksuihin juuriin saa hauiksen .kuin hauiksen rantakuntoon 2025!
4. ÄLÄ ASTU PROFIILIIN! -pepputreeni Ämpärit täyteen ja syväkyykkyjä tekemään. Paras keino pepputreeniin on lapata ämpärit täyteen kaikkea mahdollisimman painavaa, jotta lihaksissa tuntuu vielä kuukausienkin päästä. Muista olla huomaamaton, aiheeton huoli kaivausjohtajalle on tarpeetonta.
5. Eiköhän tä erää tässä
se
olis
täl-
-kahva ”ämpäri”
kuula
Mitä sitä avaamaan. Ämpärit kaaressa kasaan ja kotiin sieltä, se olisi loman aika nyt!
23
A r k eo lo g i r i ste i ly Anonyymit
risteilijät
Huhu meidän hytti ei laatannut, olin onnellinen<3 Kylläpä oli hyvä risse. Arkeologit iha best <3 Fibulan edustajat olivat (harvinaista kyllä) parhaimmassa kunnossa arkeologiristeilyllä
24
Viereinen kuvaa erään nimettömäksi
jäävän
arkeologin
loppuillan risteilykokemuksia. Kokonaisuudessaan oli kuitenkin tosi kivaa ja parasta seuraa <3 PS. Sori laatoist Veisasimme kauniisti sitsilauluja aamuyöllä kannella, mutta muut matkustajat eivät osanneet arvostaa meitä :( Huhu onneks uusi risteily on jo suunnitteilla ;) ehkä muutkin tietää silloin että menomatkalla ei saa ostaa viinaa… t. gambina Tequila
3€.
Uhka
vai
mahdollisuus? Uhka T. Puheejohtaja Mitäs turkulaisille kuuluu? Tavattiin vihreä mies ja porukan tytöt meinas vetää sen kyrpänaamakaveria turpaan #metoo Manuliinan
instakuva
tiivis-
tää aamun fiilikset ::) Onneks
henkilökunta
oli
niin
ymmärtäväistä<3 25
K u u ltua Koonnut Fiban
toimitus
”En puolusta astrologiaa, se on nykyään
“Hitler puhumassa niinku “Hey guys” ei
ihan kamalaa”
oo ihan uskottava”
Antti Ruotsala kurssilla Pyhimyksiä, py-
Laura Kolbe puhuttaessa amerikkalai-
hiinvaeltajia
sista toisen maailman sodan elokuvista.
ja
pakanoita-keskiajan
kulttuuri- ja uskontohistoriaa Wesa Perttola: “Pitäisköhän munkin ru”Puhuttiin jopa rakkauden aktina, mitä
veta juopottelemaan?”
ne ei sitten todellakaan olleet”
Opiskelija: “Siinä on hyvät ja positiivi-
Antti Ruotsala ristiretkistä kurssilla Py-
set puolensa”
himyksiä, pyhiinvaeltajia ja pakanoitakeskiajan kulttuuri- ja uskontohistoriaa
”Lipsuttelu on avain elämään” Anonyymi pj
“Ne pienet purot, joilla on siellä suureleinen nimi: joki.”
”Tässä on myös toinen, josta puhutaan
Georg Haggrén kurssilla Kartanoläänejä
kaarena, mutta se ei oo kaari niin kuin
ja kirkkoja Varsinais-Suomessa
näette” Leena
“Ja sitten humps vaan siellä on kivilinna!”
Pietilä-Castren,
kurssilla
myöhäisantiikki
Georg Haggrén kurssilla Kartanoläänejä ja kirkkoja Varsinais-Suomessa
”Ne ei ollut mitään mökkejä!” Leena
“Historiasta voi ja pitää riidellä”
Pietilä-Castren,
kurssilla
myöhäisantiikki
Laura Kolbe kurssin Punaisen ja valkoisen Suomen perintö Suomen 1900-lu-
”Punkussa
on
vun historiassa ensimmäisellä luennolla.
darraentsyymejä” Pikkujouluissa kuultua
26
niitä
ihme
”Mua saa koskettaa”
”Ei mikään kinttupolku!”
Anonyymi pj
Leena
Pietilä-Castren
kurssilla
myöhäisantiikki “Ei sen tarvitse olla sellainen, että kun Aspelin syntyi koko Suomi riemuitsi.”
“Niin kuin näätte mä en oo Markus
Pirjo Hiidenmaa arkeologisen tietokir-
Hiekkanen.”
joittamisen kurssilla
Janika Aho tullessaan pitämään luennon, jonka pitäjän piti olla alunperin Markus
”Hänellä on jonkinlaiset nykyterminolo-
Hiekkanen
gian mukaan leggingsit” Leena Pietilä-Castren kurssilla myö-
“Tässä on välissä tällaista hupitietoa ra-
häisantiikki
han arvosta”
puhuessaan
sotavangin
vaatetuksesta
Frida Ehrnsten kurssilla Kartanoläänejä ja kirkkoja Varsinais-Suomessa
”Kannatan kaikkia bileitä” Anonyymi pj
“Toi Maria näyttää hassulta. Hänellä on siinä hienot viikset.”
”Mä kannatan oikeesti anekauppaa”
Frida Ehrnsten näyttäessään kuvaa
Anonyymi pj
Suomessa tehdystä bysanttilaisen rahan jäljitelmästä.
“Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, kun mä en oo rakennusarkeologi, niin noi holvikel-
”Mua vituttaa että toi yks fuksijäbä on
larit näyttää musta kaikki ihan samalta.”
vielä niin nuori ja idealistinen että se
Georg Haggrén kurssilla Kartanoläänejä
luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Olis
ja kirkkoja Varsinais-Suomessa
vaan hiljaa.” Anonyymi n:nen vuoden opiskelija 27
ISSN 1237-2084