Saarenmaan maalinnat

Saarenmaan muinaislinnoja valloittamassa

MAriA ronkAinen

KAARMA MAALINN, ULKOVALLIT. KUVA; MARIA RONKAINEN

Olin jo pitkään haaveillut matkasta Saarenmaalle. Viimein sain lopullisen ärsykkeen, enkä voinut muuta kuin pakata koiran autoon ja suunnata luoteis-Viroon. Olin lueskellut Itämeren alueen rautakaudesta, ja melkein systemaattisesti kaikki artikkelit tuntuivat johtavan Viroon. Tietämykseni Viron arkeologisista kohteista oli heikko, suorastaan olematon. Eniten minua jäi kaihertamaan artikkelit, joissa puhuttiin hill forteista. Näistä virolaisista, kun oli löydetty erikoistumisalueita, kuten sepän pajaa ja muutenkin ne olivat olleet hyvin löytörikkaita niiltä osin kuin niitä oli tutkittu. Suomalaisia linnavuoria päässäni pyöritellessä, en saanut artikkelien kuvauksia täsmäämään omiin mielikuviini muinaislinnoista. Näin ollen pistin kenttäkamppeet ylleni ja lähdin tutustumaan Saarenmaan muinaislinnoihin.

Internetistä sain kaivettua tiedon, että Saarenmaalla olisi n. 16 linnoitusta. Ovatko nämä kaikki muinaislinnoja, siihen ei heikko viron kielen hallitsemiseni anna vastausta. Valitsin listalta kuusi kaikkein potentiaalisinta ja kuuluisinta: Pöide, Kaarma, Valjala, Muhu, Paatsa ja Kihelkonna maalinn. Jokainen näistä muinaislinnoista

oli pyöreävallisia eli niissä on suhteellisen tasainen soikea sisäpiha. Sisäpihalla on erinäisiä kuoppia, joista joku on voinut toimia linnoituksen kaivona. Sisäpihaa ympäröi kehysvalli, joka on sisäpuolelta matalampi kuin ulkopuolelta. Sisäpihalle on jätetty kulkuaukko, portti. Näitä on yleisesti useampi kuin yksi. Tämän maasta muodostetun kehämuurin rakentamiseen on käytetty kiviä ja maata. Esimerkiksi Valjalan muinaislinnan kehämuuri oli lähes pelkästään kivikkoa. Linnoituksilla on mahdollisesti useampikin valli tai osittain rakentamisen yhteydessä syntynyt syvänne. Usein linnoitukset on rakennettu luonnollisen maankohoaman kohdalle, kuten harjun. Saarenmaa on kuitenkin suhteellisen tasainen, joten luonnolliset kohoamatkin ovat maltillisia. Nämä vierailemani muinaislinnat on ajoitettu n. 9–14 vuosisadoille.

Kohteilla vierailtuani, huomaan artikkeleihin tulleen paljon enemmän järkeä. Joskus hauskin tapa ottaa kiinnostavasta aiheesta selkoa, on mennä tutustumaan siihen maastossa. Ja kivahan, jos saa (teko)syyn lähteä jalkautumaan ulos tieteen pariin. Onko kenttäarkeologian voittanutta?

Muinaislinnoille löytää parhaiten tutkimalla useita eri Internet sivuja, Google Mapsiä, Viron arkeologista rekisteriä, Kultuurimälestiste register (register.muinas. ee, todella toimiva karttapohja myös kännykällä!) ja vain ajelemalla silmät tarkkana. Toisin sanoen, niiden paikantaminen oli alkuun haastavaa, kunnes sai jutun juonesta kiinni. Parhaiten pääsee alkuun tutkimalla Visit Saaremaa -sivustoa.

Lopuksi haluan vain todella lämpimästi kehottaa lähtemään tutustumaan naapurimaan todella runsaaseen arkeologiaan. Saarenmaalla arkeologian lisäksi kirjoittajan hurmasin muu monipuolinen kohdetarjonta: lintukosteikkoja, geologisia muodostelmia, meteoriittikraatereita, majakoita ja paljon muuta!

VALJALA MAALINN, SISÄPIHA. TALVI SAAPUI. KUVA; MARIA RONKAINEN