Groteski | media. kulttuuri. lehti. | numero 3/2004 |
Groteski 3/2004
Julkaisija • Media ry - Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijat
Päätoimittajat • Timo Nurmi ja Olli Varis Ulkoasu • Aleksi Moisio Kansi • Aleksi Alku Sarjakuva • Hanna Ollikainen Toimittajat • Ida Hakola, Aleksi Kolehmainen, Mikko Kuusisalo, Annika Lehtonen, Ee va Louko, Aleksi Moisio, Timo Nurmi, Tiina Tammenpää, Olli Varis, Valtteri Varpela, Saija Vartiainen ja Leif Åberg Kuvaajat • Ida Hakola, Pirjo Karjukoski, Paavo Mikkola, Aleksi Moisio, Petra Pohjalainen, Tiina Tammenpää, Olli Varis, Valtteri Varpela, Sami Viljanto, Inka Wallgren ja Leif Åberg
Painopaikka • Edita, lokakuu 2004 Painos • 300 kpl Yhteystiedot • g-forum@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/jarj/groteski/ Vuositilaus • 4 numeroa • 10e / 5e (opiskelijat ja työttömät) • Maksa tilille Nordea 157230-351593 ja kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Mediakortti • http://www.helsinki.fi/ jarj/media/g-kortti.pdf ISSN • 0782-0909
Diskurssien tuolla puolen... Teksti • Olli Varis. Kuvat • Paavo Mikkola ja Aleksi Moisio. lien ja pussipastojen keskeltä
jähmetyn kun minun pitää haastatella
pohdiskele mas ta
omaa
vihaista traktorikuskia tai suorittaa pikai-
henkilökohtaista kompetens-
nen poliisikierros. Kesätoimittajan arjessa
siaan tulevaisuuden työ-
karaistuin selviämään moisista tempuista,
ympyröissä. Vaikka viestin-
kaukana kampuksen turvakodista.
nän laajalla kentällä purjeh-
Toisaalta – niin aina toisaalta – ainakin
timinen on usein kivaa – toisin
toimittajan työssä (tiedottajan toimesta
kuin voisi kuvitella esimerkiksi
en mitään tiedä) teoreettiset pilvilinnat
automaatiotekniikan suossa
voi suodattaa maailmoja syleileväksi raa-
vellomisen olevan, niin ei sitä
kamateriaaliksi A4-arkille – vaikkapa Gro-
pel käs tään opiskelemalla
teskin riveissä. Uusi vuosikerta toi tulles-
sukkana työmarkkinoille livah-
saan jälleen kiitettävän määrän kirjoitus-
neena toteamaan suoritettuani kesällä
deta. Toisin sanoen subjektiasemani sta-
nälkäisiä fukseja – mallit ja shuurnalistit
työharjoitteluni paikallislehdessä, aikuis-
biilius voi olla horjuva tulevaisuuden frag-
yhteenlaskettuna – lehden kolmosnume-
ten kylmässä maailmassa. Kaikella kunni-
mentoituneessa postpostmodernissa unel-
ron kasanneista pantterinosa onkin vasta-
oituksella armasta laitostamme kohtaan,
mayhteiskunnassa, mikäli tiedostan työ-
valaistuneita viestijöitä. Eläköön fuksiener-
sitä löytää itsensä aika ajoin pizzamal-
kavereideni kulttuuriset diasporat, mutta
gia! Eläköön liaanimalli! ¶
…Jossakin on maa. Kykenin helpottu-
Tiukkaa syysmasennusta Teksti • Timo Nurmi. Kuvat • Paavo Mikkola ja Aleksi Moisio. Siinä missä ylemmän palstan pitäjä vietti
sivuosaan, ja ongelmia on
kesänsä toimittajana, allekirjoittanut suk-
niin Kelan tulorajojen kuin
kuloi laajalla kentällä tiedotuksesta tie-
vaadittavien vähimmäis-
deviestintään. Kontakteja ja kokemusta
opintoviikkomäärienkin
pitää saada, ketään ei kiinnosta gradun
kanssa. Kamala syksy.
arvosana, kuulemma. Jatkoin työntekoa puolipäiväisesti myös kesän jälkeen. Varmasti viisas ratkaisu tulevai-
Onneksi elämässä on niin paljon muuta. Televisiosta tulee paljon aliarvos-
suutta ajatellen, edellyttäen että selviän
tettuja sarjoja, joita on mukava seurata
Voi myös ryhtyä snobiksi jollakin
tästä syksystä täysijärkisenä. Kun paineita
muun tekemisen sijaan. Eskapismi on yksi
tietyllä elämänalueella. Kuka enää juo
kasautuu useasta paikasta yhtä aikaa,
suurimpia syitäni audiovisuaalisen kulttuu-
suodatinkahvia? Tuoreet pavut jauhe-
menee helposti henkiseen lukkoon, eikä
rin kuluttamisessa. Uutisia ja ajankohtais-
taan kotona ja niistä valmistetaan espres-
pysty enää mihinkään. Koulu on jäänyt
ohjelmia, niin varmaan.
soa käsikeittimellä. ¶
Propagandaa ensi silmäyksellä. G. 3
Sir paleet
Tieteellistä virtsaa
Vaiennut hiljaisuus
Idiootti
Italialaisella Sovrana-kivennäisvedellä voi
Miten saadaan tupaten täysi raitiovaunu
En ole koskaan ladannut verkosta mitään.
olla arvaamattomia seurauksia. Pullon kyl-
täydellisen hiljaiseksi? Kuuntelemalla, kun
En ole ikinä omistanut omaa tietoko-
jessä kerrotaan englanniksi, että juomalla
laitapuolen kulkija huutaa vaunun kes-
netta. Ala-asteella muitten hakatessa
voi olla diureettinen vaikutus ja se saattaa
keltä takana istuvalle kaverilleen, että
yötä päivää Skate Or Die -peliä Commo-
edesauttaa virtsahapon poistumista. Suo-
“on mullakin ase, mut se on vaan terä”.
doreillaan, asuin käytännöllisesti katsoen
meksi sanottuna pissattaa, jos juo vettä. Onko amerikkalainen varoituskulttuuri
Joukkoliikenteessä on tullut koettua parempiakin hetkiä. • MK
rantautumassa Eurooppaan? • AK
jalkapallokentällä – mitä nyt satunnaisesti petin kavereitani japanilaisten pelikonsolien ääressä. Olen kaikin tavoin epä-
Kun Suomi putos puusta
todennäköisin uhri riippuvuudelle, jota
Sain Kelalta ilmoituksen, jossa asumistu-
ns. Overexodus emailodigus -oireyhty-
keani kerrottiin leikattavan. Syy: tyttöystä-
män, eli pahimman luokan sähköpostiriip-
väni tienasi liikaa vuonna 2002. Kohtuul-
puvuuden. Kun kello on lyönyt kaksitoista
Aamulla lehden välistä tippuu kiiltäväpa-
lista. Lähetin vastineena asuinkumppanini
keskipäivällä ja olen avannut Pandoran
perinen mainoslehtinen, aamupäivällä
verotiedot viime vuodelta – niistä selviäisi,
boxini yhtä monta kertaa, lienee syytä
bussi on tapetoitu kyseisin mainoksin, päi-
että viimeisimmässä verotuksessa hänen
huolestua. Viekää minut pois. • OV
vällä Kolmen sepän patsaalta löytyy kau-
tulonsa ovat reilusti alle rajojen.
Always look on the right side of life
punkiyksiön kokoinen teltta, iltapäivällä
Kela ei ole tyytyväinen – allekirjoitta-
Rautatientorilla jättiscreeni toitottaa pro-
neen tulee heidän mukaansa osoittaa,
pagandaa.
ettei tyttöystävä tällä hetkellä ansaitse
Ai mistä on kyse? Kokoomuksen kunnal-
liikaa. Vaikeaa? Ei lainkaan. Kirjallinen
lisvaalikampanjasta. Porvaripuolue panos-
vakuutus: ”En tienaa liikaa”, nimi alle ja
taa asenteella säilyttääkseen Helsin gin
Kansaneläkelaitos lähettää iloisena mak-
suurimman puolueen aseman. • MK
samatta jääneen tuen tilille. • TN
4 G. Propagandaa ensi silmäyksellä.
voinee verrata vain pahimpaan tupakkatai heroiini-addiktioon. Omistan nimittäin
Allt annat än seglande är meningslös... Teksti ja kuva • professori Leif Åberg. Englantilaisessa lehdessä oli jotain vuosia
opettajia. Entinen virkojen kirjo supistui
sitten uutinen, jossa kerrottiin vinttikoiran
kolmeen: professorit, yliopistonlehtorit ja
kadonneen, erikoistuntomerkkinä kyl-
assistentit. Kaikkiin virkoihin piti sisältymän
keen teipattu numero kuusi. Mielikuvituk-
tutkimustyötä ja opetusta.
seni lähti laukkaan. Varmaan kuutonen
Vaan uudistus on osoittautunut niin
oli taas osallistunut kilpaan. Sähköjänik-
kalliiksi, että laitokset joutuvat jättämään
sen perässä se koki valaistumisen: onko
virkoja täyttämättä. Jäljelle jäävien ope-
tässä mitään järkeä? Eikun kisa kesken
tustaakka nousee niin, ettei tutkimuksen
ja karkuun! Nyt kuutonen elää onnelli-
teosta ole tietoakaan. Jos Helsingin yli-
sena Dartmoorin nummilla salarakkaansa
opisto haluaa edelleen säilyä Euroopan
kanssa; pyhäpiknikillä he kukkulalta kat-
johtavien tiedeyliopistojen joukossa, tulisi
selevat kun kollegat edelleen juoksevat
jotain tehdä ja pian.
samaa kehää...
Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen on yliopistomme suurimpia uudistuksia. Sitä on pohdittu sadoissa työryhmissä, normaalityön ohessa. Yliopistolta ei ole herunut lisäresursseja tähän suunnittelu- ja kehitystyöhön. Juoksurataa lyhennetään ja sähköjänön vauhtia lisätään. Vaan onneksi voi nauttia elämän pienistä iloista! Kun Virolahdella nostan Sagan isonpurjeen, jäävät arjen kiireet taa. Ensi kesäksi meille valmistuu ahven-
viipale maalainen perinnevene. Sitä odotellessa vinkeä kymmenkuinen russelimme Alvari
pitää huolen kunnosta ja liikunnasta. Kier-
rokset Vartiokylän lahden ympäri osoit-
tavat, että filosofi Henry David Thoreaun
» Saga ja Alvari matalan veden aikaan.
(1862) kävelyn ylistyksessä on tolkkua.
Kävellessä sielu lepää ja ajatukset kirkas-
tuvat. Filosofin sanoin: “... se kävely, josta
Välistä tuntuu että yliopistolla juos-
minä puhun, ei minusta muistuta lainkaan
taan sähköjäniksen perässä. Äskettäin
niin kutsuttua liikunnan harjoitusta, ei lääk-
toteutettu virkarakenneuudistus ja kaksi-
keiden nauttimista määrätunnein eikä
portaiseen tutkinnonuudistukseen siirtymi-
käsipainojen tai tuolien nostelua, vaan
nen ovat tästä karseita esimerkkejä.
on päivän tehtävä ja seikkailu.” ¶
Virkarakenneuudistuksen tavoitteena
oli houkutella yliopistolle hyviä tutkija-
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani.
Propagandaa ensi silmäyksellä. G. 5
Liberaalin Amerikan halki kahdessatoista päivässä Teksti Olli Varis. Kuvat • Olli Varis ja Petra Pohjalainen.
Milloin hyvinkääläinen turistin nulikka voi tuntea itsensä kotoisaksi lähes kymmen miljoonan asukkaan New Yorkissa? Todistettavasti ainakin silloin kun metropolin tuja kansoittavat vielä pienemmistä kyläpahasista suureen ihmeelliseen maailma saapuneet stetsonhattuiset sydänmaan kansalaiset. Republikaanien puoluekoko sen johdosta Times Squaren ihmisvilinässä sekoittuivat syyskuun alussa rotujen hiustyylien lisäksi myös poliittiset aatteet. Homojen, hippien ja beatnikkien henkise kotina tunnetussa San Franciscossa konservatiivisia Bush-sympatioita oli vaikeam löytää: liberaali elämänasenne on friscolaisille aito ylpeyden aihe.
”
New York, New York
New Yorkille maailman median keskipis-
joonaa mielenosoittajaa - sekä kym
• C ENTRAL P ARK
teessä paistattelemisessa ei ole mitään
net tuhannet maalla, merellä ja ilm
Times Squaren hektisestä humusta
uutta. Siksi olisi voinut kuvitella, ettei yksi
puoluekokousta donitsi suussaan pa
ahdistuvan on syytä suunnata
massiivisilla turvatoimilla säestetty puo-
vat poliisit. New York tunnetaan vah
kulkunsa kohti Ylä-Manhatta-
luekokous jaksaisi järkyttää ison omenan
demokraattimyönteisenä pitäjänä
nia, josta voi löytää itsensä sou-
asukkien mielenrauhaa. Time Out -lehti
joka viides kaupunkilainen tunnu
telemasta Central Parkin tekojär-
ennakoi etelävaltiolaisten invaasion
itsensä republikaaniksi. Puoluekok
veltä taianomaisen hiljaisuuden
olevan ainakin liittovaltion poliisille mclu-
sen alla myös julkinen tila on valjas
vallitessa. Beatles-henkisen turistin
hanilainen märkä uni: “FBI tulee tarkista-
vaalikamppailulle: jättimäiset maino
pakollinen pyhiinvaelluskohde on
maan turvakameranauhoja, joissa ihmi-
lut Times Squarella liputtavat näyttä
puiston länsipäädyssä, jossa sijait-
set kuvaavat turvakameroita kuvaavia
Irakin sotaa vastaan. Yhdessä valo
see John Lennonin muistolle osoi-
ihmisiä”. Ja newyorkilaisille turvallisuusriski.
lussa sotaretken hintaa mitataan dig
tettu Strawberry Fields -aukio.
“Kuvitelkaa nyt. Puoluekokouksen, eten-
lisella laskurilla - syyskuun alussa luk
kin republikaanisen sellaisen, pystyttämi-
osoittaa yli 135:ttä miljardia dollaria.
• G REENWICH V ILLAGE . Boheemissa
nen yhdelle maan vilkkaimpien juna-ase-
risaatio on silmin nähtävää: vain kive
kaupunginosassa on lukuisia edul-
mien varrelle Madison Square Gardeniin
ton päässä valotauluista sijaitsee as
lisia levy- ja kirjakauppoja. Jazzin
Madridin tapahtumien jälkeen on käsit-
mien värväysasema. Itse värvääjät
ystäviä hemmotellaan maailman-
tämätöntä”.
vat vastaan Queensin kaupunginos
kuululla Blue Note -baarilla.
JA
S TRAWBERRY F IELDS .
Arvata saattaa, että suurin osa tie
Vastakohtien taikaa
väestöstä on aasialaisia ja afroame
• R ADIO -
laisia – suomalaisesta valkonaamasta
opiskelijoille ilmaisessa museossa
Viattoman turistin näkövinkkelistä ennak-
armeijan miehet ja naiset vaikuta o
voi katsoa ja kuunnella Amerikan
kokohu koituu hyödylliseksi: katuvilinä on
kiinnostuneita, rekrytoija näyttääkin e
sähköisten viestinten tähtihetkiä
New Yorkin perspektiivistä hiljaista, oman
koiselta kun kuittaan mukaan asevo
historian varrelta.
lisämakunsa tosin tuovat lähes puoli mil-
riveihin houkuttelevan esitteen.
6 G. Propagandaa ensi silmäyksellä.
JA TV - MUSEO .
Ulkomaisille
Amerikan Amsterdam
tessani Janen lukevan vastajulkaistua
sissa tunnelmissa, vaikka odotuksien
Lento itärannikolta San Franciscoon tait-
syyskuun terrori-iskuista kertovaa raport-
mukaisesti satoja mielenosoittajia pidä-
tuu vain kuudessa tunnissa. Matkasta
tia puhe siirtyy luontevasti politiikkaan ja
tetään päivittäin ja rakennuksia evaku-
leijonanosa sujuu New Yorkiin yliopis-
tämän kotikaupunkiin San Franciscoon.
oidaan vähän väliä tuntemattomista
toon poikansa tuoneen Janen kanssa
”Poikani on ollut mukana John Kerryn
syistä. Kokouksen kuolemattomimmasta
rupatellessa. Niskakarvat nousevat pys-
vaalityössä. Juutalaisena elämäni on
lausahduksesta vastaa Arnold Schwar-
tyyn amerikkalaisista lukuvuosimaksuista
muuttunut syyskuun iskujen jälkeen, sillä
zennegger, joka innostuu republikaanien
puhuttaessa – pojan opintie kustantaa
synagogien yhteyteen on rakennettu
veronalennuspolitiikkaa kehuessaan kar-
perheelle nimittäin 35 000–40 000 dol-
isot muurit pommiautojen pelossa. San
jaisemaan puhujanpöntön takaa: ”Don’t
laria vuodessa. Hiukan nolona, mutta
Francisco on hyvin liberaali kaupunki,
be economic girlie men.” Puoluetoverit
ylpeänä kerron kuittaavani vuosittaisen
mutta kyllä täälläkin asiat ovat muuttu-
ottavat Kalifornian tuhoajan letkautuksen
opiskeluoikeuteni reilulla kuudellakym-
neet”, asianajajana työskentelevä Jane
vastaan räjähtävin suosionosoituksin.
menellä eurolla (n. 72 dollaria). Huoma-
kertoo.
Itse puoluekokous sujuu rauhanomai-
» Propagandaa ensi silmäyksellä. G. 7
”
If you’re going to San Francisco…
”Totuus Amerikasta voi paljastua vain eurooppalaiselle.”
• H AIGHT -A SHBURY Haponhuuruisen
JA
H AIGHT S TREET . hippiliikkeen
keskuspaikka psykedeelisellä 60luvulla. Oiva kokoelma retrohenkisiä vaateliikkeitä ja Amerikan
–Jean Baudrillard
suurin Ameeba-levykauppa tarjoavat syyn vierailla siellä vielä 35 vuotta myöhemminkin.
• GOLDEN GATE PARK. Ks. edellinen. Haight Streetin vieressä sijaitseva jättimäinen puisto isännöi legendaarista Human Be-In -tapahtumaa 1967, jossa Grateful Deadin ja Jefferson Airplanen kaltaiset friscolaiset kulttiyhtyeet konsertoiSan Franciscon huomattavilla korkeuseroilla varustetuilla kaduilla tallustellessa
tuli täysi konservatiivi.” ”Päivänjatkoja.”
vat. Nykyään luonnonkauniista
”Sitä samaa.” Ja tätä rataa.
puistosta löytyy vanhojen hippien
käy pian selväksi että Suomesta tuttu kii-
Kaikkien naamavärkistä ei ole kuiten-
lisäksi muun muassa japanilainen
reen tuntu näyttää puuttuvan paikalli-
kaan tulkittavissa euforian sävyjä - aivan
puutarha, biisoneja sekä tennis-
sesta sielunelämästä - jopa rannoilla kir-
kuten New Yorkissakin – San Franciscossa
kenttiä.
mailevat koirat vaikuttavat tyytyväisem-
on valtaisa määrä asunnottomia ihmisiä,
miltä elämäänsä kuin Pohjolan melan-
jotka kuljeskelevat ympäriinsä kuljettaen
• CITY LIGHTS -KIRJAKAUPPA
koliset nelijalkaiset. Toisin kuin New Yorkin
koko omaisuutensa mukanaan ostoskär-
KAHVILA.
miljoonataajamassa, ihmisiin tutustumi-
ryissä. Ruokakaupasta on hankala tulla
hettin perustama riippumaton City
nen on San Franciscossa helppoa - spon-
ulos törmäämättä kerjäläisiin.
Lights -kirjakauppa tuli tunnetuksi
JA
VESUVIO-
Runoilija Lawrence Ferling-
1950-luvun lopulla Amerikan Saa-
taaneihin keskusteluihin huomaa ajautu-
Tarinoita ja tunnustuksia
rikoskien, eli beat-kirjailijoiden teos-
”Eikös se ollutkin parempi kirjeenkirjoittaja
Yhdysvaltain alkoholipolitiikka poikkeaa
toimivan kaupan vieressä sijaitsee
kuin kirjailija?” ”Totta, outoa kuinka paljon
tunnetusti pohjoiseurooppalaisesta aika
jazzia, runoutta ja beatia hönkivä
se muuttui elämänsä aikana.” ”Niin, siitä
lailla. Corona-pulloa ei tarvitse kannis-
Vesuvio-kahvila.
vansa niin kahvilajonoissa kuin hiekkarannoillakin. ”Ai, luet Jack Kerouacin kirjeistä kertovaa kirjaa.” ”Joo, loistava kirja.”
8 G. Propagandaa ensi silmäyksellä.
ten julkaisijana ja yleisenä hengauspaikkana. Vieläkin aktiivisesti
kella parhaaseen skandinaaviseen tyy-
Istuvasta presidentistä. ”New Yorkin iskut
Kahdentoista päivän retki mantereen
liin julkisesti kuin muutaman minuutin, niin
olivat kammottavia, mutta mitä oikein voi
liberaaleihin suurkaupunkeihin saa mietti-
huomaa jo kohdanneensa hämmenty-
odottaa kaikkien niiden temppujen jäl-
mään kuinka kiehtova ja oudon kaksijakoi-
neitä katseita. Kadulla etanolituotteet on
keen, mitä amerikkalaiset ovat tehneet
nen maa Amerikan yhdysvallat oikein on.
siis määrä kuljettaa kiltisti paperipusseissa
muille kansoille, kyllähän me ollaan röyh-
New York ja San Francisco ovat hengeltään
ja baarissa ainoat persiit vedetään ves-
keitä.” Sekä tietysti Michael Mooresta.
aika kaukana siitä perinteisestä öykkäria-
san pönttöön kiinni. Paikallisten luontai-
”Rakastan sitä kaveria. Fahrenheit 9/11-
merikkalaisstereotypiasta, joka on saanut
nen sosiaalisuus saa lisäpotkua muuta-
elokuvan parhaita kohtauksia oli George
valtavasti tuulta alleen viimeisen neljän
masta Budweiserista, ja pubireissun San
W. Bushin auton tulittaminen kanan-
vuoden aikana George W. Bushin noustua
Franciscon yössä pelastaakin kuusissa-
munilla, ei siitä täällä uutisoitu.” Muutkin
valtaan. Edellisen Amerikan visiittini aikaan,
kymmenissä oleva Jim, joka puhuu sydä-
baarissa kuin rakennuksella työskente-
joulukuussa 2002, kansakunta hehkui vielä
mensä puhki muutamassa tunnissa muun
levä Jim ovat kuunnelleet John Kerryn
kollektiivisen trauman tuottamaa yhtenäi-
muassa kuuluisista 60-luvun tuttavuuksis-
puhetta aiemmin illalla televisiosta. 25-
syyden tunnetta. Nyt, vain kaksi vuotta
taan. ”Tunsin Jimi Hendrixin ja Janis Jopli-
vuotias maailmanmatkaaja Dylan säes-
myöhemmin, vaikuttaa selvältä että vaa-
nin silloin. Todella mukavia tyyppejä. Jimi
tää Jimiä. ”Uskonnollisilla fundamentalis-
lien lopputuloksesta riippumatta kuilu libe-
oli erittäin ujo, mutta kun se pääsi kita-
teilla on aivan liikaa valtaa Bushin pää-
raalin ja vanhoillisen siiven välillä tulee kas-
ran varteen, niin se intohimo ja paatos...”
töksissä, se on pelottavaa.”
vamaan yhä suuremmaksi. ¶
Propagandaa ensi silmäyksellä. G. 9
Mystiset karaokevideot Teksti • Valtteri Varpela. Kuvat • Valtteri Varpela ja Sami Viljanto. “Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään; siinä Laineen Pirkon itkevän myöskin mä nään”, valkoiset kirjaimet punertuvat yksi kerrallaan karaokeravintola Pataässän televisiomonitoreilla. Yleisö ja laulaja tuijottavat keskittyneinä alareunassa vilistäviä lyriikoita. Mutta mitä tapahtuukaan niiden taustalla? Kertosäettään lähestyvän Hectorin Asfalttiprinssin taustavideona näytetään käsivarakameralla otettua uutiskuvaa Intian kaduilta. Ruudussa näkyvä nainen ei itke kuin Laineen Pirkko, vaan kantaa riisisäkkiä pään päällä kastimerkki otsassa. Kuka näitä videoita oikein tekee ja millä logiikalla?
asussa ja pyöräilyshortseissa. Laulun sanojen ja kuvamateriaalin yhteyttä ei ole aina helppo ymmärtää. Joitain videoita katsoessa tuntuu kuitenkin aivan itsestään selvältä, että
Suomen suurimman karaokenauhatuot-
sivat tytöt on tilattu ohjelmatoimistosta
kuvalla kerrotaan samaa tarinaa kuin
tajan Warner Music Finlandin videoi-
ja heistä kaikista on kuvattu tanssikuvaa
tekstilläkin. Mustasukkaisuutta- ja Kielletyt
den visuaalisen ilmeen taustalla on aina
arkistoon eri tahtilajeissa.
leikit –kappaleiden videoilla on kasassa kolmiodraaman ainekset, kun tanssivan
ollut sama mies, Yleisradiossa leipänsä
Tekstin ja kuvan surrealistinen suhde
parin siluetin takana vaanii akselinsa
nut toteuttaa videoita samoin kuin ne
“En tee ikinä mitään kuvakäsikirjoituk-
tai Niin paljon kuuluu rakkauteen –kap-
oli muissa maissa aiemmin tehty. Hänen
sia. Tiedän kappaleen usein ulkomuis-
paleen videoissa sama varjopari tanssii
pioneerilinjansa on säilynyt tähän päi-
tista jo niin hyvin, että mielikuvan pohjalta
ilman uhkakuvia.
vään saakka, vaikka videoiden tyyli onkin
nousee jokin tunnelma, jonka yritän yhdis-
muuttunut kymmenen vuoden aikana.
tää johonkin varastokuvaan.”
ansaitseva ohjaaja Jouko Konttinen. Kun ensimmäisiä nauhoja ruvettiin 90-luvun alussa kyhäämään, Konttinen ei halun-
ympäri pyörivä vamppi joko lakanaan tai liekkeihin verhottuna. Besame muchon
”Tekstin ja kuvan välille ei haeta ainakaan tietoisesti mitään yhteyttä. Kyllähän
“Amerikassa karaokevideot ovat
Ake, Make, Pera ja mä –kappaleen
näitä yhteyksiä ehkä löytyy enemmänkin,
levotonta kuvatulvaa monine leikkauk-
videossa seurataan jonkin eteläisen loma-
jos oikein paljon ruvetaan tulkitsemaan”, Konttinen tuumaa.
sineen ja ne saattavat olla suoraan kappaleiden oikeita musiikkivide-
Karaokevideokuvaston murros
oita”, Konttinen kertoo. Hän pitääkin hyvän tär-
58 karaokevideon laajuisen aineiston
keimpänä ominaisuu-
analysoinnin pohjalta näyttäisi siltä,
tena selkeyttä. Taustalla
että videoiden estetiikassa on tapah-
oleva
kuvainformaa-
tunut murros vuoden 1995 paikkeilla.
tio ei saa häiritä teks-
Ennen vuosikymmenen puoltaväliä
tin lukemista. Karaoke-
tehdyissä videoissa tietyt peruselemen-
videon tekemiseen ei
tit, varjopari, metsä ja vesi, esiintyvät
satsata taloudellisesti
huomattavasti useammin kuin lähem-
karaokevideon
juuri mitään. Tuotanto-
pänä 2000-lukua tehdyissä pätkissä.
yhtiö lähettää Konttiselle purkittamansa
kohteen karua kyläseutua auton takaik-
90-luvun lopulla käytetyn kuvan yhteys
kappaleet, jotka ohjaaja sitten yhdis-
kunan läpi, Mä joka päivä töitä teen –
laulutekstiin on hämärtynyt ja ulko-
tää oman nauha-arkistonsa tarjontaan
kappaleen videossa kadulla kävelevien
mailla kuvattu materiaali lisääntynyt.
parhaansa mukaan. Konttinen kuvaa
kansalaisten päällä pyörii leikkuupuimurin
Naisia ja autosta käsin kuvattua liikku-
varastoon pitkähköjä, rauhallisia otoksia
terä ja Ei oo, ei tuu –kappaleen videossa
vaa kuvaa on käytetty tasaisesti läpi
aina matkoilla ollessaan. Videoilla tans-
rintava blondi hyppii pinkissä jumppa-
vuosikymmenen.
10 G. Propagandaa ensi silmäyksellä.
Jouko Konttinen ei ole vaihtanut vide-
on yhdistetty tuulessa liehuva Suomen
oidensa tyyliä tarkoituksella eikä hän
lippu.
usko, että yhteiskunnassa tapahtuneet
Kuningaskobra (1994)
muutoksetkaan olisi voineet vaikuttaa
Viidakkoaiheisen laulun matalan budje-
siihen.
tin video on toteutettu kuvaamalla Hes-
”Murros on pelkkää sattumaa. Ehkä
perian puiston näköistä lehtimetsää.
olen vain halunnut vaihtelua vanhaan”, hän pohtii.
90-LUVUN LOPUN BASAARIAVANTGARDE
Konttinen ei osaa visioida tulevien videoidensa kuvastoa etukäteen. Viimei-
Valokuvia (1995)
simmät Warnerin julkaisemat karaoke-
In memoriam –tyyppinen kollaasi var-
nauhat ovat vuosituhannen vaihteesta
joparirealismin aikakaudella videoilla
ja kilpailijat ovat saaneet yhä enemmän
esiintyneistä tytöistä. Mukaan ovat
tilaa kasvavilla markkinoilla.
päässeet niin toogablondi, salihousu-
”Nauha-arkistoni alkaa pursua kohta
tyttö, kimonoon pukeutunut push-up-
yli materiaalin paljoudesta”, uusia kappa-
nainen kuin Eviva Espanja -videolla
leita odottava Konttinen vihjaisee Warner
irroitteleva brunettikin. Yhdessä kuvassa
Musicin tuotantoportaalle. ¶
näytetään paljaat rinnat. Mä joka päivä töitä teen (1995) Synkistelyvideossa ruuhkaisen kadun ihmismassakuvaa ajetaan etualalle sijoitetun pyörivän leikkuupuimurin terän läpi. Riistokapitalismin vastainen
Otteita kahden aikakauden karaokevideoista
tunnelma. talla auton tuulilasin läpi otettua täri-
Hengaillaan (1996)
sevää kuvaa kouvolalaisesta mänty-
Teknisesti samantyylinen video, jonka
metsästä.
tunnelma on paljon optimistisempi. Nyt
Kultainen nuoruus (1992)
torilla käyskentelevien ihmisten päällä
Kahden edellisen kombinaatio. Varjo-
pyörii siipirataslaivan siipi.
tanssipari pyörii mäntymetsän päällä
Kulman kundit (1998)
Mustasukkaisuutta (1992)
Mielenkiintoisena yksityiskohtana parin
Aasialaiselta basaarialueelta kuvattua
Varjoparin musta hahmo tanssii kohtalok-
kompastelu – aina ei käytetä täysin
filmiä, joka näytetään aikakaudelle tyy-
kaan näköisen ysärinaikkosen tehdessä
samaa arkistokuvaa.
pillisesti myös peilikuvana keskeltä kah-
hitaampaa rotaatioliikettä taustalla pelk-
Tähti ja Meripoika (1993)
teen osaan jaetulla ruudulla.
kään lakanatoogaan verhottuna.
Aikakaudelle tyypillinen meriaihei-
Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset (1998)
Keinu kanssani (1992)
sen laulun video. Promenade-kan-
McDonaldsit ja tissibaarit vilistävät sil-
Salihousuihin ja toppiin pukeutunut
nelle jalustaan asetettu kamera kuvaa
mien ohi auton sivuikkunasta kuvatussa
sporttiblondi tanssii levottomasti. Taus-
tukevasti Itämerta. Risteilykuvan päälle
Thaimaan yössä.
90-LUVUN ALUN VARJOPARIREALISMI
Propagandaa ensi silmäyksellä. G. 11
Urheilua trendivastavirrassa Teksti • Ida Hakola. Kuvat • Ida Hakola ja Pirjo Karjukoski. Medialla on tapana nostaa jalustalle mitä eksoottisimpia urheiluharrastuksia, vaikka suomalaiset niittävät tyypillisesti kunniaa lajeissa joissa ei verta, hikeä tai hauleja säästellä. Groteski pyysi kolmea perinteikkään liikuntalajin harrastajaa arvioimaan oman lajinsa mediaseksikkyyttä asteikolla yhdestä kymmeneen.
» Elina Kuusiston voi tavata ampumassa vuodenajasta riippumatta: kesäisin juosten, talvella hiihtäen.
Trendit vaihtuvat valonnopeudella niin
varpujen päälle kun kolme kertaa tois-
poluilla tapaa kaikenikäistä kansaa aina
vaatemuodissa kuin harrastustarjonnas-
tuva kilometrin juoksumatka alkaa olla
pikkulapsista vaareihin.
sakin. Muotivirran mukana kulkijan on
takana päin ja kivääri siintää ampuma-
Metsässä viihtyvää nuorta naista eivät
vaikea pysyä perillä uusimmista villityk-
paikalla. Ampumahiihtoa ei ole olosuhtei-
muodikkaat cosmolajit kiinnosta. ”Vihaan
sistä; juuri kun kambodzalaisen mietiske-
den vuoksi mahdollista harrastaa kesäisin
trendilajeja”, toteaa Kuusisto napakasti.
lytekniikan treenit alkavat pyöriä, onkin
edes karussa Suomessa, minkä vuoksi pys-
Kuusisto antaisi ampumajuoksulle media-
balettia ja aikidoa yhdistävästä uutuus-
syihin mieltyneet hiihtäjät kuluttavat kesä-
seksikkyysarvon 5.
lajista tullut harrastustrendi numero yksi.
lomansa kohottamalla kuntoaan ampu-
Kuten kauneus on katsojan silmässä -
majuosten.
”Harrastusasuna on t-paita ja pyöräilyhousut, niin miehillä kuin naisillakin. Jos
myös harrastuksen hohdokkuus on löydet-
Vantaalta kotoisin oleva Elina Kuusisto
niitä pitää seksikkäinä, niin mikäs siinä
tävissä lajin itsensä kautta. Ainakin seu-
vannoo perinteisten lajien nimeen. Aiem-
sitten. Minusta lajissa käytettävät asus-
raavat kolme kuntoilijaa seisovat vankasti
min suunnistusta harrastanut Kuusisto on
teet eivät kuitenkaan ole erityisen hyvän-
lajiensa takana. Kuka vielä haluaa kuulla
keskittynyt viimeisen viiden vuoden ajan
näköisiä”.
hathajoogasta, aquagymista, pacesta
ampumahiihtoon. Kesäisin 20-vuotias
tai coretrainingista?
atleetti vaihtaa suksien paikalle lenkkarit. Tämän kesän saldona hänellä on kirkkain
Hillityä aggresiota molskilla
Metsä, ase ja lenkkarit
mitali naisten ampumajuoksun SM-viestistä. Kiehtovinta ampumahiihdossa on
Kireitä painihaalareita, irvistyksiä ja pul-
Pyssy selkään ja korpeen lenkille. Hikipi-
Kuusiston mukaan sen haastavuus ja eri-
lottavia otsaverisuonia. Täytyy myön-
sarat lentävät kuihtuneiden mustikan-
laisuus. Lajin ikähaarukka on laaja – korpi-
tää, ettei paini ole urheilulajina kaikkein
12 G. Propagandaa ensi silmäyksellä.
» Antti Setälän mielestä “kunnon vääntö” on eräs painin parhaista puolista. Setälä esittelee tyylinäytteitään Jussi Ojalan kanssa. (Setälä on kuvassa se tummahiuksinen..)
esteettisimmästä päästä. Perinteikästä
mukaan asut eivät kuitenkaan ole ulko-
”En erityisemmin välitä kehityksestä,
lajia harrastaa kuitenkin Helsingin seu-
näöstään huolimatta epämiellyttävät
jossa lainataan koko ajan asioita rajojen
dulla moni nuori ja vähän vanhempikin.
päällä.
takaa. Suomessa on erittäin rikas kulttuu-
Antti Setälä pitää lajiaan monipuoli-
”Trikoiden kangas on samaa kuin tyt-
riperinne jo omasta takaa. Toki asioita voi
sena. ”Fyysinen kunto pysyy kohdallaan
töjen uimapuvussa. Eivät ne ainakaan
kokeilla ja kukin löytää kyllä oman lajinsa
ja välillä painimatolla saa vääntää rajum-
hiosta.”
ajallaan. En ole kuitenkaan itse trendien
minkin.” Setälä kertoo saaneensa kipinän painiharrastukseensa synnyinseudultaan Etelä-Pohjanmaalta. 27-vuotias Setälä on
perässä kipuaja.”
Flirttiä tanhun tahtiin
Aunu tunnistaa tanhuun liitettävät yleiset mielikuvat pellavapukuisista elä-
viihtynyt painin parissa peräti kaksikym-
Suomalainen kansantanssi ei ole vielä
keläisistä ja valitsee tanhulle mediasek-
mentä vuotta. Rankka uurastus on tuot-
yltänyt MTV:n musiikkivideoihin, vaikka
sikkyysarvon 5-6, mutta vain tiedotusvä-
tanut myös menestystä. ”Olen voittanut
postmodernilla 2000-luvulla sekin voisi olla
lineiden näkökulmasta katsottuna. Van-
miestensarjan painin Suomen mestaruu-
mahdollista. Tanhussa eli suomalaisessa
noutunut tanhuaja antaisi omien koke-
den kymmenisen kertaa”, Setälä laskes-
kansantanssissa tanssahdellaan kevein
muksiensa mukaan kansantanssille sek-
kelee. Vaikka paini mielletään usein mas-
askelin parin kanssa isommassa kuviossa
sikkyysarvon 9.
kuliiniseksi lajiksi, nähdään painimatolla
harmonikan sulosointujen tahtiin.
eli molskilla kieriskelemässä tätä nykyä yhä useammin myös naisia.
Syntyperäinen espoolainen, Sirkkumarja Aunu, on harrastanut kansan-
”Valtaosa aloittavista tytöistä on aika
tanssia vuodesta 1986 lähtien ja tunnus-
nuoria, mutta kyllä muutama reilu pari-
taa hurahtaneensa lajiin täysin sydä-
kymppinenkin nainen on aloittanut lajin
min. 36-vuotias Aunu tanssii tanhukerho
hiljattain.”
Tanhu-Visassa Helsingissä. Seurassa
Paini ansaitsee Setälän mukaan mediaseksikkyysarvon 7 1/2.
mies- ja naisharrastajia. ”Tanhussa on useita hyviä puolia. Se
tänyt aika ajoin mediankin mielenkiinnon
on samaan aikaan oiva liikuntamuoto
lajia kohtaan.”
ja se kehittää koordinaatiota. Myös
Setälä ei itse ole juurikaan kokeillut
maankaan. ”Kyllähän kaikki uudet jutut kiinnosta-
sosiaalinen puoli on tässä lajissa hyvin tärkeä.” Aunun mielestä yksi kansantanssin parhaista puolista on sen humoristisuus.
vat ihmisiä. Myös uudet urheilulajit ovat
”Tanssien välityksellä kerrotaan eri-
mielenkiintoisia, vaikken niitä ole itse ehti-
laisia tarinoita. Esimerkiksi nuuskapol-
nyt kokeilla”.
kassa poika nuuskaa, mistä tyttö suut-
Lajilleen omistautunut Setälä tunnustaa, etteivät painitrikoot lyö esteettisyydellään vertoja esimerkiksi tenniksen hohtavanvalkoisille pikeepaidoille. Miehen
vastapuolen kanssa.” ¶
on tätä nykyä kutakuinkin yhtä paljon
”Kansainvälinen menestys on herät-
trendilajeja, muttei lähde niitä tuomitse-
”Tanhu on hyvin flirtti laji. Tanssin luonteeseen kuuluu, että siinä pitää keimailla
tuu ja antaa pojalle pitkin korvia. Tanssin lopussa tehdään sovinto.” Aunu arvostaa kotimaisia urheilutraditioita.
» Sirkkumarja Aunu hurvittelee tanhun pyörteissä Reino Tapanisen kanssa.
Propagandaa ensi silmäyksellä. G. 13
Űľ Killer Fashion Design Just dying to get those clothes...
Kuva • Paavo Mikkola.
» Aino ja Ilonan golfkenkä vetävät Hämeentietä kulkeneiden katseita puoleensa.
Golfkengät ikkunassa Teksti • Saija Vartiainen. Kuva • Inka Wallgren.
On lempeä alkusyksyn ilta. Jalkoja laa-
näyteikkunassa ei ole mitään purkkeja
hiekkaan rannalla aurinkoa ottaessa",
haten kävelen Hämeentietä näyteikku-
ja purnukoita. Ainoa tuotejulistekin on
Mari selittää.
noihin vilkuillen. Yhtäkkiä katseeni osuu
vessan ovessa", hän valottaa.
punavalkoisiin golfkenkiin. Mallinuken
Vaille kommentteja näyteikkunan
päällä ei ole muuta. Sisällä näyttää auti-
mallinuket eivät ole jääneet. Lähipubissa
olta; hylätyn näköisiä parturituoleja ja pei-
istunut, entinen Kauppalehden työnte-
lejä hämärässä tilassa. "Se on varmaan
kijä provosoitui alastomista nukeista niin,
Suurimmaksi osaksi näyteikkunalle kuiten-
mennyt konkurssiin", ajattelen ja jatkan
että soitti vanhan työkaverinsa paikalle
kin naureskellaan. Mari on väännellyt kai-
matkaa.
kuvaamaan. Julkaistussa jutussa vihjail-
kenlaista veljensä Martin kanssa jo pienestä
Seuraavan viikon ajan kiinnitän
tiin ilkeämielisesti liikkeen mahdollisesta
pitäen. Ikkuna somistetaan mahdollisim-
huomioni hetkeksi kenkiin aina ohi
muusta tarjonnasta, kun mallinukeilla-
man pienellä budjetilla ja tarvikkeet raaha-
kävellessäni. Yhtenä iltana toisen ikku-
kaan ei ole vaatteita päällä.
taan milloin mistäkin. Toinen nukeista, ikui-
nalasin taakse on ripustettu tavallinen, valkoinen villatakki. Siis mitä ihmettä?
Askartelua pienellä budjetilla
"Iltalehdessä oli joskus juttua, miten
sesti golfkenkiä ja hanskaa käyttävä Ilona
seksikaupat provosoivat ikkunoillaan.
on peräisin lopettaneen farkkuliikkeen
Kuluu aikaa ennen kuin noteeraan
Se pistää miettimään, että onko tämä
kalustosta. Ilonan kaveriksi liittyi myöhem-
salaperäisen ikkunan jälleen. Kaksi puke-
meidän juttu sitten taidetta, kun liike on
min Aino, joka löytyi kirpputorilta. Lisäksi viri-
matonta nukkea on aseteltu rautahäk-
kampaamo", Mari naurahtaa.
telmiin käytetään muun muassa vanhoja
kyröiden ja kangaspalojen sisälle, toinen pää alaspäin. Nyt minulle vasta valkenee, että liike todella on toiminnassa oleva parturi-kampaamo. Tuntuu kuin maailma pelastuisi kertaheitolla. Kerrankin toimivaa mainontaa.
Vai eikö sittenkään mainontaa?
”–– Kauppalehden työntekijä provosoitui alastomista nukeista niin, että soitti vanhan työkaverinsa paikalle kuvaamaan.”
Käynti liikkeessä päiväsaikaan paljastaa sen kiistämättömän tosiasian, että tul-
Entinen kauppalehteläinen ei ole
kinnat ovat yksilöllisiä. Itse kehittelemäni
ainoa näyteikkunasta kimpaantunut.
Sakset klipsuvat. Pari asiakasta odot-
suuri suunnitelma näyteikkunan takana
Erään vuoden pääsiäisikkunaksi toinen
taa väriaineen vaikuttamista rennosti jutus-
paljastuukin suureksi ylitulkinnaksi. Mari,
nukeista haudattiin hiekkaan niin, että
tellen. Ennen lähtöä kysäisen vielä, miksi
yksi kampaamon hyväntuulisista kas-
vain pää ja toinen jalka näkyivät. Jotkut
toisen ikkunan takana on ollut jo pitkään
voista, kertoo ettei somistelun takana ole
luulivat, että sillä vihjaillaan Bodominjär-
sama villatakki.
mitään markkinoinnillista ideaa.
ven murhasta ja tulivat valittamaan, että
"Muutamme sitä aina, kun kyllästymme. Ainoa periaate on, että meidän
liike pelleilee vakavilla asioilla. "Itse ajattelin, että nukke on haudattu
kampaamorättejä ja rautapaloja.
"Ai on vai? Se on varmaan unohtunut joltain asiakkaalta", yksi saksijoista kohauttaa olkapäitään. ¶
Propagandaa ensi silmäyksellä. G. 17
Viheriö vai vihreät – kaupunkikörttiläisyyden jäljillä Teksti • Tiina Tammenpää.
”Helsinkiläinen körttiläisyys on älyllisesti painottunutta, filosofista, nuorekasta. Salla Ranta kuvasi kaupunkikörttiläisyyttä viime syksyn paneelikeskustelussa mielentilaksi. Pääkaupunkiseudulle
kerääntyy
nuoria aikuisia, ja se näkyy vastuun kantajissa. Talkootyö ja vapaaehtoistyö ovat olennainen osa toimintaa.” Leena kertoo helsinkiläisen körttiopiskelijan olevan lähes minkälainen vaan, ”On golfareita, urheiluautoharrastajia, homoliittojen vastustajia ja puolustajia, mahdollisesti myös ekoterroristeja.” Vastaus siihen, miten körttiläisyys voi vuonna 2004 on yhtä moniulotteinen kuin itse herätysliike: vaihtelevasti. ”Pääkaupunkiseudulla körttiläisyys voi erittäin hyvin, sillä toiminta on laajaa ja jokaisessa seurakunnassa pidetään joku herättäjän kirkkopyhä sekä veisataan Siionin virsiä. Toisaalta päästäkseen körttiläisyyteen sisään on ymmärrettävä jotain kristinuskon peruskäsitteistä. Keskimäärin mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän hän kiinnostuu herännäisyydestä.” Kyse on siis herätysliikkeestä, joka on sekä nuorten että vanhempien, sekä ympäristöekologien että Kioton sopimuksen vastustajien. Ken tahtoo kantaa kaunaa, kun voi laulaa? ¶
Propagandaa ensi silmäyksellä. G. 19
Tallustan mietteissäni Erottajaa pitkin. Tul-
tämättömyyttä on resepti selviytymiseen
Missä vaiheessa Punavuoresta tuli
lessani Uudenmaankadun reunamille
nykyajan Punavuoressa. Onkin vaikea
niin trendikäs? Ja mitä tapahtuukaan
astun maagisen mutta näkymättömän
olla nöyrää poikaa koska on vaan niin
kun joku toinen kaupunginosa päät-
rajan yli ja voin hengähtää helpotuksesta,
vitun hyvä. Työväenluokan nuhjuisesta
tää ruveta manttelinperijäksi? Päättyykö
olenhan taas omassa elinpiirissäni Puna-
alueesta on kuoriutunut nuorten aikuis-
Punavuoren menestystarina boheemien
vuoressa. Åbon tupakansavussa kohtaan
ten temmellyskenttä, jossa päivät notku-
porvareiden joukkopakoon jonnekin Töö-
taas läpileikkauksen Rööperin nuoresta
taan lattelasin äärellä Ysissä ja sieltä siir-
löön mummojen sekaan, harmaaseen
asuinkannasta: on juppia, hippiä, punk-
rytään Beefin kautta wannabe-julkkisten
Pasilaan vai kenties jopa vielä kauem-
karia, rokkaria ja kaikkea mahdollista siltä
ja dokattujen muusikkojen maailmaan,
mas? Vai pönöttääkö punavuorelainen
väliltä. Tupakkaa ja punaviiniä. Hilavit-
Lostariin. Siellä pääsee oikea punavuori-
Rööperissään kiukulla kieltäytyen astu-
kuttimia ja pipoja. Boheemeja menesty-
meininki valloilleen: Ville Valoa voi yrittää
masta tavallisen kansan pariin kunnes
jiä kaulahuiveihinsa kääriytyneinä. Nuoria
kupsahtaa kuolleena maahan?
aikuisia.
Itseironia on sana, joka usein puut-
Tuomas Vimman juuri ilmestynyt
tuu monen nuoren sanavarastosta koko-
romaani Helsinki 12 puhuu Punavuoresta
naan. Menestyksekäs punavuorelainen
kuin se olisi jonkinlainen maanpäällinen
yrittää olla hampaat irvessä niin viileä
taivas. Kaikki Bulevardin pohjoispuolella
että unohtaa sen kuinka ihmisiä tässä
asuvat ovat landelta ja Espoo on poro-
vaan ollaan, riippumatta siitä mitkä
porvallisuuden perikuva. Punavuoren
kuteet sattuvat olemaan päällä ja mitä
suljetulla alueella asuvat nuoret aikui-
musaa sattuu kuuntelemaan.
set ovat rikkaita, kauniita ja menesty-
Kun tänään menen yhdelle kantaka-
neitä. Ei riitä, että on mediaseksikkäässä
pokata, Antti Tuiskulle voi nauraa ja jos ei
pakkaani Punavuoren sydämessä, heitän
ja luovassa työpaikassa, vaan pitää olla
mitään muuta, niin ainakin voit heittää
hilavitkuttimeni, läppärini ja sotakirveeni poro-
myös oikeat vaatteet, oikeat kontaktit
huonoa läppää Asko Kallosen kanssa.
porvarillista elämäntyyliä kohtaan hevon vit-
ja ennen kaikkea oikea asenne. Sekoi-
Kaikki on mahdollista yön pimeinä tun-
tuun ja kohotan maljan: pitkään eläköön
tus ylimielisyyttä, itsetietoutta ja välinpi-
teina Punavuoren sydämessä.
normaalit pulliaiset ja perusmeininki! ¶
20 G. Propagandaa ensi silmäyksellä.
Muotia maailmalta - popkabbala! Teksti • Annika Lehtonen. Kuva • Aleksi Moisio.
Unohtakaa skientologia! Piilottakaa feng shui –oppaat! Tänä talvena musta on palannut päähineisiin ja partoihin, kuumin kirjasin on heprea ja hoikentavin jumppa on kabbala-jooga. Mystiikan parissa askartelevat julkimot, tuovat juutalaisen salatieteen jokaisen tyylitietoisen ulottuville – hyvään hintaan ja light-versiona. Mutta kuinka juutalaisuudesta tuli pintamuotia?
Helsinkiläiselle posteljoonille Ami Vuo-
neesta maallistuneesta juutalaisesta. Hän
nut. “Ei se kovasti herätä edes keskus-
riselle, 22, popkabbala on tuttu käsite,
käy suhteellisen harvoin synagogassa
telua meidän seurakuntalaisissa, ero on
mutta oikeasta salatieteestä hän myön-
eikä juuri ajattele uskontoa päivittäisessä
aika selkeä.” Helsingin synagogassa seu-
tää tietävänsä hyvin vähän. “Ensimmäi-
elämässään.
rakunnan jäsenet eivät pahemmin kes-
senä mieleen tulee parrakas rabbi luolas-
Vuorinen ei koe, että julkkisten popu-
kustele asiasta, mutta yhteisön lehdessä,
saan.” Mies on omasta mielestään hyvä
larisoima kabbala edustaisi niitä juutalai-
Hakehila’ssa, on ollut aiheesta pieniä
esimerkki valtavirran kulttuurin omaksu-
sia perinteitä, joihin hän on itse kasva-
artikkeleita. “Jos minun pitäisi selittää
Propagandaa ensi silmäyksellä. G. 21
»
vaikka lapselleni mikä kabbala on, niin
oma uskontonsa, tällainen oma lahko
voi olla karu. Kampin synagoga ja taval-
kertoisin sen olevan juutalaisuuden vanha
jonka varjolla myydään – tosi asiassa-
linen juutalainen arki tuskin tarjoavat sitä
mystinen puoli, numerologiaa ja pyhien
han Kabbala kuuluu juutalaisuuteen ja
glamouria mitä lehtien sivuilta välittyy.
tekstien tutkimista eli salatiedettä. Ker-
on osa sitä.” Jos jonkun kiinnostus juuta-
”Kääntymisprosessi kestää muistaakseni
toisin kyllä, että nuo viihdelehtien sivuilla
laisuutta kohtaan herää Britney Spear-
jotain kolme vuotta ja se tosiaan vaatii opis-
esiintyvät kabbala-jutut ei kuulu siihen.”
sin tai Demi Mooren innoittamana, totuus
kelua ja suorituksia”, Vuorinen korostaa. ¶
Rahalla saa ja mystiikalla pääsee Sekularisoitumisestaan huolimatta Vuorinen kokee juutalaisen identiteettinsä vahvana, joten kabbalan popularisointi tuntuu hämmentävältä. “Siis eihän tavallinen matti meikäläinen voi tietää ettei popkabbalassa ole mitään juutalaiseen kulttuuriin kuuluvaa. Otetaan juutalaisuudesta yksi juttu, jota ei oikeastaan edes voisi erottaa alkuperäisestä kontekstista ja muokataan siitä helposti tajuttava ja markkinoitava versio.” Vuorinen haluaakin uskoa ihmisten arvostelukykyyn. “Luotan siihen, että lukijat tällaisia trendijuttuja lukiessaan osaavat tehdä erotuksen ja laittaa ne sinne Amerikan hömpötykset -kansioon.” Loistokas ja julkinen elämäntapa jota popkabbalistit viettävät, tuntuu omituiselta sillä se on täysin päinvastaista elämälle jota aito kabbalan tuntija viettäisi. Salatiede, jota tahdotaan markkinoida kaikille, kuulostaa hiukan ristiriitaiselta. ”Kummallisinta tässä koko huuhaakabbalassa on se, kuinka siitä on tehty
22 G. Propagandaa ensi silmäyksellä.
Kabbala eli kulta-aikaansa juutalaisessa kulttuurissa 1500-luvulla, suurimmalla osalle nykypäivän juutalaisista Kabbala on vain historiallinen kuriositeetti ja harva ymmärtää sen vaikeatajuisia oppeja.
MTV:llä on ollut myynnissä kabbalistin tuntomerkki, punainen rannenauha, 26 dollarin hintaan.
Kabbala-sana tulee heprean kielen qblh-sanasta, joka merkitsee vastaanottamista tai perimätietoa.
Faktat Juutalaisten salaisen opin lähtökohtana on pyhän tekstin eli Tooran tulkitseminen. Harjoittajat löytävät teksteistä Jumalan salaisia viestejä, jotka käsittelevät jumalallisen maailman luonnetta, juutalaisia itseään sekä Jumalan luonnetta.
Bergin keskukset tarjoavat kabbalan opetusta rabbin omien reseptien mukaan. Uskovia autetaan ostamaan välttämättömiä rituaaliesineitä, joita suositellaan käytettävän niin sanotun pahan silmän torjumiseen.
Kabbala on aina ollut eräänlainen sisäpiirin oppi. Tarkoituksenmukaiseen salailuun on ollut syynä muun muassa se, että kabbala vaatii pyhien tekstien tuntemusta ja abstraktia päättelykykyä.
Popkabbala teki esiinmarssinsa 1980-luvulla, kun Feivel Gruberger -nimisenä vakuutusmyyjänä aiemmin tunnettu Rabbi Philip Berg perusti Hollywoodiin The Kabbalah Center keskuksen.
Propagandaa ensi silmäyksellä. lmä mäyks G. 23
Arabialainen pastissi, osa 3 • Ale Teksti • Timo Nurmi. Kuva
ksi Moisio.
Synnyin Ranskassa vain muutamaa vuotta ennen vuosi sadan vaihdetta . Isäni ja setäni työskente livät suurlähet ys tön palveluksessa, ja elämäni ensimmäiset vuodet, näin olen kuullut, on raportoitu yksityiskohtaisesti sen aikaisissa sanomalehdissä. Perheeni oli varakas, oikeissa piireissä ja läheisissä suhteissa maan johtoon, eikä äitini epäröinyt esitellä tytärtään julkisuudessa. Onnea ei kestänyt kuitenka an pitkään. Kahdenn enkymme nennen vuosisadan alun poliittinen liikehdintä vei arvokkuu temme mukanaan: isäni karkotett iin maasta ja minä jäin setäni hoiviin. Hän vältti, Ranskan kansalais ena, kohdallemme osuneet vaikeudet liittymällä armeijaa n. Sodan syttyessä 1914 matkasimme Libanoniin, missä asuin seuraavat seitsemän vuotta. Pakotan itseni muistamaan menneisyyteni. Katson teltan läpikuultavaa kangasta samaan aikaan kun miehen karhea partansa kutittaa kaulaani hänen suudellessa niskaani. Hän hyväilee selkääni hitain liikkein niin että ihoni nousee kananlihalle, nostaa varovasti puseroni pois ja siirtyy suutelemaan vatsaani. Hänen jalkansa hieroo haarojeni väliä ja väristys kulkee koko ruumiini läpi. Tämän miehen aion tappaa. Setäni joukko-os asto siirrettiin Helmikuussa 1921 Marokkoon osaksi espanjala is-ranskal aista armeija a. Elokuussa sain isältäni kirjeen, jossa hän kertoi koko osaston saaneen surmansa. Lähdin Libyasta, ja muutin Suomeen, missä vanhempani olivat menestyn eet varustam oteollisu udessa. Makaan alasti pehmeiden mattojen päällä miehen hyväillessä klitoristani huulillaan. Tartun häntä hiuksista ja vedän ylleni koska en kestä enää hetkeäkä än. Hän työntyy varovasti sisääni, ensin hitaasti, sitten syvään, ja tarttuu lanteisiin i. Jatkamme aamuyöhön saakka ja silloin nukahdan.
Herään siihen inhottavaan tunteeseen johon herätään, kun ulkona nukkuessa ei ole peittänyt itseään peitoilla. Autiomaassakin on öisin kylmä. Katson vasemmalle puolelleni, kissanainen makaa siinä huopaani kääriytyneenä. Hän on itse asiassa yllättävän kaunis – siihen nähden yllättävän, että en koko matkan aikana ole katsonu t häntä sillä silmällä . Hänen nenänsä on terävä ja pysty, silmänsä suuret ja puolipitkät tummat hiukset kääntyvät leuan korkeudella kiharalle. Nousen kylmästä maasta, poistun teltasta ja puhaltelen hiljaa hehkuvan nuotion uuteen liekkiin. Lähdimme edellisenä päivänä Melillasta, mukanamme kolme hevosta, kuusi kamelia ja kaksi Berberiä – viimeksi mainitut tuntevat alueen kuin omat taskunsa. Tosin matkamme edetessä palautuivat maisemat myös omaan mieleeni, olinhan kulkenut näillä kulmilla ennenkin.
Seuraavat sekunnit kulkevat kuin hidastettu na: kuule n jonku n liikku van teltassa, näen sen liepeen heilahtavan ja samaan aikaan, kun katson kivääriä suoraan piippuun, vetäisen oman Mab PA-15:sen esiin. Nainen tähtää minua suoraan otsaan, minä häntä rintaan. Pysym me pitkä än aivan liikkuma tta, eikä kump ikaan sano mitään. Sitten, kuin yhteisestä sopimuks esta mole mma t laske mme asee mme maah an. Tiedä n, että voisin nope alla potku lla ratka ista tilant een eduk seni, mutta en ehdi siihen pistee seen saakk a kun hän avaa suunsa. – Vaikk a et nyt, niin jonai n päivänä kuole t, eikä se kuole ma tule olemaan luonnollinen, hän sanoo. – Ellen tapa sinua sitä ennen. Mutta kerro syy, miksi halua t minu n kuole van?
”Tartun häntä hiuksista ja vedän ylleni koska en kestä enää hetkeäkään.”
Hän aloitt i epäu skotta van kertomuksensa – klassi sin klisein – nuoru udestaan. Minua eivät hänen perhesuhteensa kiinnostaneet, mutta kun kuulin vuosiluvun 1921 mainittavan, tarkkaavaisuuteni heräsi. – Setäsi siis sai surmansa el-Krimin joukk oja vasta an käyd yssä taiste lussa, ja epäil et minun tappa neen häne t? En usko, sillä noina päivin ä vietin aikaani pääasiassa komentoteltassa. Krimin armeijassa korkeimmat upsee rit eivät koska an ollee t lähikontaktissa vihollisen kanssa, hän arvosti meitä enemmän strategeina ja neuv onan tajina . Välilli stä vastuutani en tietenkään kiistä, mutta mistä olet saanut päähäsi jotain tuollaista? – Isälleni lähetettiin joitain hänen veljensä henkilökohtaisia tavaroita, ja niiden joukossa oli kaksi paperia: toinen on se, jonka hait satamasta, ja toises sa, veren tahrim assa, luki sinun nimesi. En voinut olla nauramatta. Ajatukseni kirkastui, ja tuntui kuin palaset viimein olisivat osuneet kohdalleen. Nyt tiesin, kuka tämän salaperäisen naisen veli oli. ¶
Aikaisemmat osat saatavilla osoitteesta: http://www.helsinki.fi/jarj/groteski/
Jatkuu ensi numerossa...
Totinen egojournalismi Teksti • Aleksi Moisio. En pidä McDonald’sin hampurilaisista,
Vaikka Spurlockin gonzoelokuvalla
muille bisnesmaailman lipeväkielille, kun
markkinoinnista tai henkilöstöpolitiikasta.
on hetkensä, piilee suurin ongelma siinä,
avantgardetoimittajat lähestyvät joka
Ne kaikki jättävät suuhun paskan maun.
että se olettaa yltiösubjektiivisen lähesty-
jumalan ilmiötä tee se itse –periaatteen
Yhtä vaivaantuneen olon jättää kuiten-
mistavan lisäävän sanoman totuusarvoa.
nimeen vannoen.
kin myös Morgan Spurlockin macriittinen
Super Size Me jatkaa sitä kehityskulkua,
Vaikka totuuteen pyrkivän toimittajan
Super Size Me –dokumenttielokuva.
jossa dokumenttiohjaajat ja toimittajat
subjektiviteetin julkilausuminen olisikin toi-
Kuukauden päivät pulisonkiveiva ri
tekevät yhä enenevässä määrin itsensä
sinaan mielekästä, tuntuu että yhä use-
mättää jättihampurilaisia turvoten lopulta
näkyviksi. Kameran seuratessa jättiateri-
ammin on kyse pohjimmiltaan lukijoiden
tunnistamiskelvottomaksi. Kärsimysten
aansa oksentavaa ohjaajaa käy raja jär-
(ja katsojien) aliarvioimisesta sekä toimit-
kautta tähtiin, kassan kautta kolestero-
kiperäisen argumentoinnin ja Jackassin
tajan omien oikkujen naamioimisesta tut-
lihoitoon? Neljän viikon urheilusuorituk-
välillä yhä häilyvämmäksi.
kivan journalismin kaapuun.
sella todistetaan elokuvan implisiittinen
Hyvään dokumenttiin ei enää kelpaa
Ylioppilaslehden Lainahöyhenissä-sar-
väitelause: roskaruokaa terveellisempiä
pyrkimys todellisten asiantilojen esittämi-
jassa mies kokeilee naisten elämään kuu-
elintarvikkeita löydät lähikaupan jätela-
seen saati uuden tiedon julkituomiseen.
luvia asioita ja uusimmassa numerossa
valtakin.
Objektiivisuuden ideaali on jätetty suo-
testataan meikkivoidetta. Odotan pelon-
siolla pr-ihmisille, mainemaakareille ja
sekaisin tuntein tamponi-jaksoa. ¶
Ei kakkaa? Ihan aikuisten oikeasti?
I SSN 0 7 8 2 - 0 9 0 9
9 770782 090001
Välttämätön lähdeteos kielen ammattilaisille
ISO Outi Lauhakangas
Puheesta ihminen tunnetaan
Sananlaskupuheen kategoriointi ja sananlaskujen funktiot sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Tutkimus sananlaskupuheen elinvoimaisuudesta ja monifunktionaalisuudesta analysoi sananlaskujen kielellisiä ominaisuuksia sekä niihin sisältyvää vuorovaikutuksen tematiikkaa. 29,–
Opiskelija-alennus –10 %
Iso suomen kielioppi Tekijäryhmä: Auli Hakulinen (päätoimittaja) – Maria Vilkuna – Riitta Korhonen – Vesa Koivisto – Tarja Riitta Heinonen – Irja Alho
Iso suomen kielioppi on monivuotisen kielioppihankkeen työn tulos. Teoksessa kuvataan kielen rakennetta äänne- ja muotorakenteesta ja sananmuodostuksesta yhdyslauseisiin ja keskustelupuheen vuorottelurakenteisiin asti. Kielioppi kokoaa yhteen fennistisen kieliopintutkimuksen tuloksia ja ottaa myös esille sellaisia kielen ilmiöitä, joita ei aiemmin ole tässä laajuudessa käsitelty. Myös termistössä on tehty muutamia uudistuksia. Kieliopin kuvauskohteena on 1900-luvun loppupuolen kieli. Kielioppi on tarkoitettu hakuteokseksi varsinkin suomen kielen opiskelijoille ja tutkijoille, äidinkielenopettajille sekä suomentajille. Teos ei ole normatiivinen, mutta tarjoaa tietoa ja tuloksia, jotka voivat tukea tulevia kielenhuollon ohjeita ja normituksia. Laajuus 1700 sivua. 120,–
Kirjamyymälä Hallituskatu 1, 00170 Helsinki avoinna ma–to 11–17, pe 11–16 Puh. (09) 131 23 216, (09) 131 23 215 kirjamyynti@finlit.fi Verkkokirjakauppa www.finlit.fi/kirjat