groteski_2008_2 by Groteski

GROTESKI 2-3/08

Tekijät

Kiira Maria-Katariina Keski-Nirva “ Nimeni ei ikinä mahdu mihinkään lomakkeisiin, mutta olen onnellinen, ettei minulla sentään ole ärrävikaa. Juon joka päivä kokista ja pukeudun usein mekkoon. En koskaan luovu huikentelevaisista suunnitelmistani enkä pitkästä tummasta tukastani. Tänä syksynä opin kävelemään korkokengillä. Haluaisin osata soittaa viulua. Kirjoitin Groteskiin, koska minusta tuntui, että täytyy vähän kirjoittaa. Toisinaan haaveilen leipuri-kondiittorin ammatista.”

Lauri Korolainen ” Kirjoitin tähän lehteen tiedottajista ja toimittajista. Omaa viestinnällistä lempipuuhaani on kuitenkin Facebook-statusten vakoilu. Pro ilikuva kertoo sen, millaisena ihminen haluaisi tulla nähdyksi, mutta statuksessa suojaus pääsee joskus laskemaan. Suosikkini on marraskuun alkupuolelta: ’ XXX vihaa ihmisiä, jotka ovat omasta mielestään ihania ja mukavia vaikka heidän teot paljastavat niiden todellisen luonteen. Omahyväisen ja itsekkään paskiaisen.’ ”

Groteski 2-3/08 Pelastus Toimitukselliset johtajat Aurora Rämö, Mari Suonto Taiteelliset johtajat Mari Suonto, Aurora Rämö Kansi Taika Mannila Sisältö Antero Aalto, Miikka Anttonen, Kia Kalliola, Kiira Keski-Nirva, Matti Koivisto, Johannes Koponen, Lauri Korolainen, Mikko Kuusisalo, Lauri Laavakari, Pekka Lehtinen, Taika Mannila, Maarit Mustonen, Pauliina Pietilä, Satu Pusa, Aurora Rämö, Katariina Salmi, Mari Suonto, Sanna Tolmunen, Leif Åberg Julkaisija Media ry ISSN 0782-0909 Painopaikka Picaset Oy groteski@mediary. www.valt.helsinki. /blogs/groteski

Groteskin manifesti Groteskin pitkän linjan tavoitteena on ollut julkaisukielto. Voisi kuvitella, että viestinnän opiskelijoina tuntisimme sananvapauden rajat sen verran hyvin, että tietäisimme miten niitä rikotaan. Mutta ei. Lehti sen kuin jatkaa ilmestymistään, vuosi toisensa jälkeen. Sitä paitsi, olemme kohdanneet ylivoimaisen voittajamme. Voimme maassa polvillamme myöntää, ettemme ikinä pystyisi samaan kuin kansakunnan valistajaksi itseään tituleeraava Seppo Lehto. Lehto tuomittiin vankeuteen herjaavasta nettikirjoittelusta. Hän leiskautteli blogeissaan (joista yhteensä 40 kappaletta poistettiin verkosta oikeuden määräyksestä) sellaisia asioita, ettemme kuuna päivänäkään olisi osanneet uneksia moisesta sanalla sivaltamisesta. Eduskunta- ja kuntavaaliehdokkaanakin tunnettu äärioikeistolainen syytti Suomen valtiota neekeröinnistä, haukkui homoja, otti kantaa Muhammed-pilakuvakeskusteluun piirtämällä profeetan siaksi ja kannatti väärinkirjoitetuin sanankääntein Suur-Suomi -ajattelua. Ennen kuin Lehto keksi ruveta pitämään blogeja, hän varasti Tampereen Lenin-museon seinässä olevan relie n ja porasi Leninin pään täyteen reikiä. Mannerheimin syntymänpäivän kunniaksi Lehto sitoi turmellun kohokuvan marsalkan patsaan saappaaseen. Hän kuvasi kaiken videolle ja julkaisi tuotoksensa netissä. Tietyt seikat, kuten Lehdon retoriikan yliampuvuus ja kaikkien tekeleiden kotikutoisuus, vähintäänkin herättävät ajatuksia vitsistä. Mutta koska Lehto tuomittiin toukokuussa Tampereen käräjäoikeudessa yhdeksästä kunnianloukkauksesta, uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja koska yksi kantelijoista oli istuvan hallituksen kansanedustaja, aihe on kirjoittamisen arvoinen. Lehto sai 2 vuotta ja 4 kuukautta ehdotonta vankeutta. Lehdon hengessä otammekin nyt oikeudeksemme julkaista tappolistan (s.67). Koska meillä ei ole suunnitelmissa postittaa huolestuttavia klippejä asian tiimoilta YouTubeverkkopalveluun –joka on erikoistunut viimeisten viestien ja varoitusten välittämiseen – ei ole syytä olettaa, että olisimme aikeissa toteuttaa listan mukaista likvidointia. Tämän numeron pääteema on pelastus. Haluammekin nyt korostaa, ettei sananvapaudelle pidä edelleenkään asettaa minkäänlaisia ennakkorajoituksia valtion toimesta. Jälkisensuurilla kunnianloukatuilla on mahdollisuus tienata riihikuivaa rahaa. Tämä on meidän tapamme pelastaa tappolistalla olevat ihmiset taloudelliselta ahdingolta näinä taantuman aikoina. Tämä on meidän tapamme pelastaa maailma.

Lämpimin syysterveisin, päätoimitus

Kuolemansynti 1

Kuvat: Maarit Mustonen

laiskuus

Sisältö 6 Sirpaleet 10 Pelastajaeläimet Evoluution helmet jeesaavat hädässä. 12 Aaria kissalle Kissanainen himoitsee karvaturria. 14 Kaikki pois Posliinia ei saa ilmaiseksi. 15 Sivustakuulija Kassoillakin on korvat. 16 Pyörimistä Madridissa 20 Journalistin oikeat ohjeet Päivitetty sopulimoraali. 22 Suoja Herttoniemen ensisuojassa on tilaa hulttiopojille. 26 Talkkarit Seppo Taalasmaan kollegat pitävät paikat kunnossa.

30 Ultima Thule 41 Ikuinen yrittäjä 44 Telaketjujen välissä Vaikka pitää puskasta, ei tarvitse näyttää siltä.

Huippuvuorilla saattaa piillä

46 Kutsuva kevätmuoti 2008

ihmiskunnan pelastuksen siemen.

54 Paimenet Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa. (Joh. 1:14) 57 Punaiset vs. valkoiset? Viestinnän tutkimuksen villi vuosikymmen. 60 Mun ammatti

Tiedottajan mielestä Pekka Aulalla on vielä opittavaa viestinnästä. 62 Flies & Shit 64 Pienuuden suuruus

Suurkaupungin suolessa sykkii.

Kuka pelastaisi maailmanpelastajan? 67 Tappolista Loppu liikakansoitukselle. Aloitetaan näistä. + Kuolemansynnit kuvina Syyt, joiden takia sinäkin joudut helvettiin.

Arto Lahti jaksaa, jaksaa ja jaksaa.

”Keskinäisviestinnän malli, joka perustuu kauko- ja lähiaistien tuo amiin ärsykkeisiin, ei toimi. Huomioon on myös ote ava feromonien pölläy ely.” Dr Lefa neuvoo

Groteski esittelee kevään 2009 trendit.

3 yleistä harhaluuloa pelastumisesta Teksti: Kia Kalliola 1. “ Tän illan pelastais varmasti joku mies/nainen.” Humalatilassa lausuttu toteamus, joka heitetään ilmaan sitä varmemmin, mitä useampi juoma on tullut nautittua. Epätoivon julkilausumisen jälkeen kumppanille asetettavien kriteerien määrä puolittuu ja asenne seuranetsintään muuttuu: “ whatever I can get” riittää mainiosti. Mikään ei valitettavasti pelasta iltaa, mikäli se on jo valmiiksi perseestä. Valomerkin jälkeen narikkajonosta hätäisesti napattu karvanaama ei muuta menneen illan kulkua. Eikä se, että herää aamulla meikit poskillaan krapulapieruja päästelevä nainen kainalossaan, tee alkavasta aamusta parempaa. 2. “ Jos mä tekisin/sanoisin/antaisin, tää pari-/kaveri-/sukulaissuhde varmasti pelastuis.” Ei pidä paikkaansa. Ihmissuhteita ei voi tekohengittää! Kun se on ohi, se on ohi. Parasta tässä on se, että ihmissuhde-elämän muuttuminen on ihan ok! Useimmiten se, mikä tuntuu paskimmalta ikinä, onkin parasta mitä voi tapahtua. Lopeta nössöily ja anna olla. Sellainen välinpitämättömyys tekee onnelliseksi. 3. “ Oisin saanu pelastettua tän esseen, jos mulla olis ollu enemmän aikaa.” Niinhän sitä luulisi! Aikaa ei työntekijä-bilettäjä-harrastaja-opiskelijalla ole koskaan, vaan sitä on järjestettävä. Vanhat sanovat, että nuorena jaksaa. Siis kirjoittaa myös niitä esseitä ajoissa, senkin itsesi erityiseksi kuvitteleva typerä valtiotieteilijä!

Kuponkiuutinen Teksti: Aurora Rämö Etukupongit ovat kiva juttu, koska niillä saa alennusta. Se onkin ainoa kiva juttu niissä. Otetaan esimerkiksi patonkitäyttämö Subwayn antelias tarjouslipuke: ” Tällä kupongilla VAIN Vuorikadun Subway-ravintolasta. Kaksi Subia yhden hinnalla! Tarjoamme edullisemman. Etu on voimassa kuun loppuun. Tarjousta ei voi liittää muihin alennuksiin eikä Sub Club-korttiin. Tervetuloa herkuttelemaan! Ajoittaista ruuhkautumista saattaa esiintyä.” Kupongissa kielletään kaikki. Ei saa käyttää missään, voimassa noin viikon lehden ilmestymisen jälkeen, eivätkä ne raukat, joilla on joku klubikortti hyödy siitä mitenkään. Ruuhkautumis-juttu on ilmeisesti jonkin sortin vitsi tai osoitus ravintolan suosiosta, mutta että joutuisi vielä jonottamaankin. Paljonko nyt enää kiinnostaa ruveta ensin ähräämään aleseteliä irti lehdestä, sen jälkeen paikantaa kartasta Vuorikatu, sitten vielä pitää kuponki käyttökelpoisessa kunnossa Vuorikadulle asti. Ei mikään ihme että toinen patonki voidaan tarjota ilmaiseksi. Tällä systeemillä niitä ei tarvitse tarjoilla yhtäkään.

7 Kuvat: Aurora Rämö

Mikä se kysymys olikaan? Teksti: Johannes Koponen Grönroos. Moi, tässä Johannes Koponen. Ihan vaan kyselisin, miksi palomestari menee palopaikalle omalla pienellä autollaan eikä muiden kanssa isolla paloautolla. No Helsingissä on kaksi näitä, toi HelP4 ja HelP3 ja P-kolmosessa on toi kuski, koska P-kolmonen lähtee ensihälytyksiin. Sen kuskin tehtävänä on tietysti ajaa Mestari palopaikalle. Mestarille annetaan työrauha, siksi se kuski. Kuskin tehtäviä on sitten siellä palopaikalla toimia viestittäjänä hätäkeskuksen kanssa kun Mestari johtaa Virve-radiolla. Jos jää aikaa, niin se kuski kuvaa. Aha. No kiitos ja hyvää päivänjatkoa! Samoin!

Rakas päiväkirja Teksti: Miikka Anttonen Koska olen heteroseksuaali mies, joka käy maskuliinisesti paskalla ovi auki, en myönnä pitäväni päiväkirjaa. Mutta jos pitäisin, kirjoittaisin sitä old school -tyyliin käsin. Seuraavassa listaan muutaman syyn, miksi kynä ja paperi peittoavat Livejournalin tyyliset palvelut. 1. Kykenen käyttämään monimutkaisia, vaikeasti artikuloitavia sanoja, koska keskittymistä ei häiritse kirjoitusboksin yläpuolella oleva mainosbanneri 30 Seconds To Marsin Jared Letosta esittämässä vakavasti otettavaa rokkaria. 2. En valitse mielentilaani pop-up -ikkunasta, valitsen sen sanavarastosta. 3. Voin rauhassa julkistaa maailmanvalloitussuunnitelmiani, koska kukaan muu ei lue kirjoituksiani. Internet-kirjoittelussa on aina se riski, että joku kaunis päivä heräätkin Guantánamosta. 4. En saa kommentteja kirjoituksiini muilta osapuolilta, varsinkaan internetin sinnikkäiltä mainosmiehiltä. Jos kirjoitan olevani masentunut, kukaan puskapsykologi ei tule markkinoimaan minulle kirjaansa. Mielestäni muutoksessa ei ole kyse siitä, paljonko käyttää rahaa self-helpiin. Kyse on siitä, että pysähtyy hetkeksi ajattelemaan jotain niistä yksisanaisista, maailmaamullistavista kysymyksistä, kuten ” miksi?” . 5. Minun ei tarvitse huolehtia siitä, kuinka nettipäiväkirja tilttaa joka saatanan kerta, kun yritän tallentaa tekstiäni. En joudu koskaan aloittamaan alusta vain siksi, että samaa laajakaistayhteyttä käyttävä pikkuveljeni on päättänyt imuroida hieman pornogra aa ja saanut koko yhteyden niin tukkoon, että koko teksti on kadonnut bittiavaruuteen.

Teksti: Matti Koivisto Pelastaminen ei ole helppoa. Suurimalle osalle eläimistä itsensäkin pelastaminen on hankalaa, ihmisistä nyt puhumattakaan. Siksi näistä poikkeuksellisista yksilöistä, jotka moiseen kykenevät, tehdään televisiosarjoja, patsaita ja juttu Groteskiin.

SAIMAANNORPPA

satelliittien ilmoittamaan USA:n ohjushyökkäykseen ja maa-

Groteskia viedään kuin pässiä narussa? Oliko koira viestin-

Pelastakaa itämeren kilkit! Ketä kiinnostaa biodiversiteetti,

ilmanlopun aloittamisen sijaan lähti sotilaskotiin syömään

tätoimiston agentti? Lämmitettiinkö Rajasaaren koirapuis-

jos se tarkoittaa raajat kasvattaneelta ulosteelta näyttävän

munkkia. Ja valvontasatelliititkin näytti oikeasti mitä sattuu,

ton vesiä Pohjoisrannasta käsin? Niin tai näin, mikäli pelas-

eliön sokeaa ponnistelua rantaliejussa. Tarvittiin nappisil-

ei sieltä mitään murkulaa ollutkaan tulossa, ihan inttimei-

taminen on hanskassa, on pelastaja ministeritason missis-

mäinen, kalliolla pötköttelevä pehmolelu lopettamaan mat-

ninki taas, tää on niin tätä, toivottavasti lomat pyörii. Suo-

sä. Pätee myös Sauliin.

tojen peseminen kesämökin laiturilla. Haluaisitko sinä tap-

rituksesta ei kuitenkaan herunut kuntsaria vaan maailman

paa nappisilmäisen pehmolelun? No niinpä.

pelastamisesta palkittiin kengänkuvalla takalistossa. Ilman

LAMALEIJONAT

tätä miestä Groteskia luettaisiin radioaktiivisissa raunioissa.

Aikoinaan Suomi oli harmaa ja ikävä, masentunut neuvos-

Googlaa huora googlaa!

tosatelliitti. Sadat tuhannet työttömät joivat kilpaa viinaa.

TSUNAMI-SAULI

Pimeiltä ajoilta säilyneissä uutislähetyksissä kaikilla on naa-

Jos arkea on se, että aamuröökin jälkeen lähdetään duuniin ja pelastetaan Suomen valtion talous, on lomalla jätti-

FLIPPER

ma väärinpäin. Sitten musta kumilätty liukui oikeaan paik-

läismäisen hyökyaallon kanssa taisteleminen kuin Gran Ca-

Del ini, joka taistelee vääryyttä vastaan. Steppaa pyrstöl-

kaan oikeaan aikaan ja kauppatori räjähti! Värit palasivat

narialla makaaminen tavalliselle Virtaselle. Miten on mah-

lään vetten päällä kuin Jeesus.

Suomeen ja lama loppui. Kännykät alkoivat mennä kaupaksi ja Bumtsibum pyöriä telkkarissa. Euroopan Unioniin

dollista, että miehestä joka toisella kädellään roikkuu tolpassa ja toisella pelastaa ruotsalaisen pikkupojan ei tullut

LASSIE

liittymisellä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa: jääkie-

presidenttiä hä?

Laimea koiraversio Flipperistä. Tylsää!

kosta kultaa ja Suomesta tuli vihdoinkin länsimaa. Seuraavat kaksikymmentä vuotta voidaankin tyytyväisenä hävitä hopeaa Ruotsille.

CITY-KARHU

AVANTO-OLLI

Eläin hassussa paikassa hassuun aikaan pelastaa kesätoi-

Kun koira jäihin molskahtaa, elokuvaohjaaja perään pols-

mittajat. Pöllö nähty stadikalla! Liito-orava karusellissa! Pu-

kahtaa. Entinen palomies Saarela on turhaan ulkoistanut

lu metrossa! Leijona metsässä! Kirahvi manskulla! Kissoja,

lmiensä stuntit kun extreme-osaamista löytyy omastakin

Lähihistorian coolein vaihtoehtoilmiö. Läväri nenään, hup-

takaa. Entisen kansanedustaja-vaimonsa kanssa kävelyl-

pu päähän ja minkkien kanssa metsään! Haulien jättämät

lä ollut Olli Saarela syöksyi sankarillisesti veteen ja pelas-

arvetkin vain kaunistavat pakaraa. Miksi nykyajan tiedos-

STANISLAV PETROV

ti vedessä räpiköineen koiran. Vai pelastiko? Oliko tapah-

tavat nuoret naiset eivät enää tee mitään näin siistiä? He-

Venäläinen everstiluutnantti , gonien gona joka 1983 sluiba-

tuma vuoden mediatempaus? Hierooko nyt jossain viestin-

rätkää! n

si mälsän ydinaseiskunakkinsa, jätti vastaamatta valvonta-

tä-alan ammattilainen käsiään yhteen ja myhäilee kun jopa

korppikotkia, sonneja, sikoja!

KETTUTYTTÖ

Kuolemansynti 2

ylpeys

Aaria kissalle Teksti: Kiira Keski-Nirva

Minun ei tarvitse paljoakaan liioitella, jos kerron, että kissat ovat mielestäni melkein

ja uikutti niin, että meinasi itseltäkin itku päästä. Eikä se osaa edes uida. Ensimmäisellä

maailman hienoin asia. Jopa rakkaus, lätkän MM-kulta ja kännykkä ovat minulle

mökkireissullaan koira hyppäsi liian lyhyen loikan laiturilta veneeseen ja vajosi pärskien

toissijaisia.

uppeluksiin kuin pieni rotta. Poimin sen kuiville.

Minulla oli lapsena--- kissa, jota ei sopinut jättää yksin ikkunoiden kanssa.

En minä kuitenkaan kaikkia elukoitani ole onnistunut pelastamaan. Kymmenvuotiaana

Kerran kotipihalla temmeltäessäni kuulin, kuinka kissani naukui kapealla neljännen

tukehdutin sauvasirkkani terraarioonsa ja kaksi muuta onnetonta murskaantuivat koristekivien

kerroksen ikkunalaudalla ja leikki trapetsikissaa. Menin hädissäni ikkunan alle kädet

alle. Akvaariokaloista ei kannata edes keskustella.

ojossa pelastamaan kissaani. Toivoin, että sillä on oikeasti yhdeksän elämää ja että se putoaa aina jaloilleen ja että näkisin harhoja. Hölmö lapsi. Kissa kuikuili minua aikansa ja luikahti takaisin sisään. Minä menin lukitsemaan ikkunan.

Olenkin hyvin vakuuttunut siitä, että kissa on lähestulkoon ainoa asia, josta pystyisin huolehtimaan unohtamatta sitä Aleksandrian mikroluokkaan tai bussinpenkille. Toivon omaa kissaa enemmän kuin korotusta opintotukeen tai työpaikkaa Brysselissä. Haluaisin kotiini jonkun, joka litkisi päiväyksen ohittaneen maitoni pois ja jonka kanssa voisin jakaa pannullisen

Samana kesänä kissa änkesi itsensä tuuletusikkunasta parvekkeelle ja naukui

voissa paistettuja muikkuja. Tahtoisin sohvannurkkaani kiilusilmäisen pikku kuningattaren ja

siellä viikonlopun, kunnes palasimme mökiltä kotiin. Tuulentuivertama ressukka ei

sänkyni jalkopäähän raukean haukottelevan vetelyksen. Haluaisin sellaisen kissan, joka tekisi

ymmärtänyt pysyä ruokakupin ja hiekkalaatikon välissä. Hölmö kissa.

minun asunnostani kodin –niin itselleen kuin minullekin.

Mutta voi sitä itkua ja parkua kun pienellä tytöllä todettiin kissa-allergia (ja

Minulla ei ole enää allergiaa. Mutta nyt minulla on koira ja poikaystävä, joista toinen

kymmenkunta muuta allergiaa, joita ei kellekään soisi). Kissa muutti maalle, pyydysti

pelkää ja toinen inhoaa kissoja. Eikä minulla vielä ole edes omaa kotia. Mutta sinä päivänä,

hiiriä, sai monta suloista kissavauvaa ja eli onnellisen loppuelämän. Minun allergiani

kun minä vihdoin saan avaimet omaan lähiökerrostaloasuntooni, minä ostan litran maitoa ja

taisi olla kissan pelastus.

haen Hesyltä kissan. Silloin minusta tulee jälleen trapetsikissanpelastaja. n

Pari vuotta myöhemmin meille otettiin koira, koska sellaisen läsnä ollessa kykenin hengittämään vinkumatta. Pentuna koira pujotti virvelin koukun kuonoonsa

Hae oma trapetsikissa! www.hesy.

”

Tahtoisin sohvannurkkaani kiilusilmäisen pikku kuningattaren ja sänkyni jalkopäähän raukean haukottelevan vetelyksen 13

Teksti: Sanna Tolmunen

Sensuellin naisellisuuden tavoittelu ajaa meidät kauniimman sukupuolen edustajat mitä kummallisimpiin tekoihin. Kaikki alkaa niin viattomasti: hieman huulikiiltoa ja pikkuisen ripsiväriä. Ennen kuin huomaatkaan maksat jollekulle siitä, että tämä repii häpykarvasi irti.

Päätän ostaa itselleni Cityshoppari-kortin, jokaisen nuoren naisen ystävän, jolla saa hui-

aikaa kuin olisi tullut hammaslääkärille, mutta sitten nainen käskee minua ottamaan

mia tarjouksia erilaisista tuotteista ja elämyksistä, joita kaupunkilaisnainen tarvitsee. Selai-

housut reippaasti pois. Tätä ei ole koskaan tapahtunut hammaslääkärissä.

len uuden hankintani mukana tullutta vihkosta. Ehkäpä haluaisin rakennekynnet, tai ken-

Nainen huomaa unohtaneensa uuden pakkauksen hanskoja toiseen huoneeseen.

ties kasvojen mikrokuorinta virkistäisi. Hetken pohdinnan jälkeen silmiini osuu vastustama-

Hän pyytää minua käymään makuulle sillä välin kun hän kipaisee ne. Teen työtä käs-

ton tarjous: brasilialainen vahaus.

kettyä. Kämmeneni alkavat hikoilla maatessani pöydällä valmiina toimenpiteeseen. Kat-

Järkeni

näyttää

han kkeelle

punai sta

valoa.

Järke-

ni jää kuitenkin tulevaksi harmikseni huomiotta ja varaan ajan helvetin porteille.

selen haikeasti alakerran karvoitustani ja pyydän niiltä mielessäni anteeksi tulevaa käsittelyä. Hengitän syvään ja haen zen-tilastani mukavaa nurkkaa johon käpertyä.

Olen hieman hermostunut, mutta melko hyvillä mielin. Tietoisena tulevasta kivusta olen työs-

Tomera venäläisaksentti rikkoo rauhan: ” Jaahas, sinulla onkin punaiset kar-

tänyt kehoani kohti zen-tilaa.

vat. Sinua sitten sattuukin enemmän kuin muita! Se on vahvin karva mitä on. Haluai-

Kipu on vain mielentila. Kipu

sitkos jonkun kuvion vai kaikki pois?”

kestää vain hetken.

Mielenrauha valuu ulos kämmenistäni hien mukana.

Saavun kauneussalongin ovelle ja astun sisään. Vastaani tulee intoa puhkuva, rempseä,

Ensimmäisen repäisyn myötä epäilen todella tulleeni helvetin esikartanoon. Toisen repäisyn jälkeen olen varma siitä.

keski-ikäinen venäläissyntyinen nai-

Kipu on sietämätöntä ja jokaisella kiskaisulla vedän jalkani re eksinomaisesti kip-

nen. Hän touhottaa pakaten tavaroi-

puraan, naisen sitkeästi painaessa niitä alas kyynärpäillään: ” Ei kipu ole jaloissa, ei tar-

ta laukkuunsa ja kertoo, että hänellä

vitse jännittää jalkoja!” , nainen sanoo hieman kyllästyneenä. ” Noh, yleensä jos ylem-

on tänään syntymäpäivä ja on siksi hieman ” phuiii” . Tunnen pistoksen aurassani.

pää sattuu paljon, alempaa sattuu vähemmän” , vahaajakko tokaisee. Alemmas päästyään hän toteaa, ettei näköjään kaikilla. En enää laske repäisyjä, rukoilen vain taukoa, mutta topakka täti vahan kanssa ei tunne armoa ja karvaa lako-

Nainen kertoo karvanpoistojen tapahtuvan yläkerran ” kidutushuoneessa”ja nauraa perään.

aa. En kestä enää ja nainen kysyy jo ärsyyntyneen kuuloisena haluanko jatkaa. Mikään pakko ei kuulemma ole, mutta hän laskee kolmeen ja sitten päätös on tultava.

Zen alkaa repeillä pahasti saumoistaan. Nauran kui-

Päässäni vilisee kuvat kuolleen oravan näköisistä vahaliuskoista ja nyt jo verta

tenkin kohteliaasti ja yritän liimailla repsottavia saumoja

vuotavasta ihostani. Poskiani kuumottaa tuska mutta myös suuttumus pyöveliäni koh-

takaisin paikoilleen.

taan. Yksi, kaksi, KOLME.

Pääsemme huoneeseen, jossa toimenpiteen on määrä tapahtua. Keskellä huonetta on pöytä, johon minun pitää käydä makaamaan. Tuntuu hetken

Kiitorata, sydän, posliini, auton alle jäänyt orava.. Ihan kivahan tämä on näinkin. n

Sivustakuulija Teksti: Kiira Keski-Nirva

Kahvilan tiskin molemmilla puolilla on aivan tavallisia ihmisiä. Kassakoneen takaa vain kuulee enemmän ääniä muiden elämästä. Jos jaksaa kuunnella.

Pikkuruisen kahvilan lasiovi aukeaa raskaasti ja päästää sisään korkokenkien hienostuneen kopinan, syyssateen alakuloisen ropinan ja venäjää. En ymmärrä sanaakaan, paitsi kaputtshina. Laitetaan rouville cappuccinot. Naiset istuvat ikkunan ääreen, puolen metrin päähän ikivanhasta Burberryyn pukeutuneesta espressorouvasta. Toisella puolella papereitaan levittelee huolestuneen näköinen pukumies. Lisää korkokenkiä. Tällä kertaa suomeksi. Muutama isin rahoilla ostettu take away –latte ja kermakaakaokoululainen. Pikkuiseen kahvilaan mahtuu monta elämää. Raitiovaunun matala kolina muuttuu jarrutuksen korkeaksi kirskunnaksi, kun 4T kaartaa välinpitämättömiä ihmisiä väistellen Mannerheimiltä Aleksanterille. Suunnilleen joka kolmas kuski soittaa kiukkuisesti torvea Kolmen sepän aukiolla pulujen lailla harhaileville kaupunkilaisille. Perjantai-iltaisin nuori hiphoppari suoltaa hengellistä matskuaan seppien jaloissa niin, että se peittää jarrutuksen ja alta pakenevien kenkäparien äänet. Tänään aukiolta kaikuvat vain feissareiden turhautuneet Hyvää päivänjatkoa – toivotukset. Lasiovi aukeaa jälleen. Mauton matkapuhelimen soittoääni, suoraan surkean hittiradion listalta ladattu, keskeyttää kahvilan kaiuttimista tulvivan wanna be –chansonin. Jättetrendikäs teinityttö kertoo puhelimelleen, että osti kiiltävät sukkahousut ja korvikset ja arvaa mitä Vuittonin laukun eikä ollut edes kallis! Jå kiva hejdå! Nurkkapöydässä arvostellaan: kokoomus ja Helsingin koko valtuusto on kauhean huono. Myös Timo Soini ja Vanhanen ovat kauhean huonoja. Tämä selvä. Tiskikoneen luukku paiskaistaan kipakasti kiinni, lusikka putoaa kilahtaen lattialle, kahden euron kolikko kolahtaa lompakon vetoketjua vasten, joku huutaa äitiä ja toinen vittua. Taas sataa. Kaksikielisyyteen kyllästynyt kuuluttaja pyytää herra Lin(d)strömiä palaamaan kolmannen kerroksen kassalle, toistan, kolmannen kerroksen kassalle. Voisiko joku puhua jotain järkevää? Pisamanaamaista poikaa vastapäätä istuva tyttö on käynyt viime kuussa silmäleikkauksessa ja Lissabonissa. Kahvinsa kerman kera nauttivan toimitusjohtajan näköisen miehen asunto Nöykkiössä ei mene kaupaksi. Mustana, maidolla, mukaan, kiitos. Kaksoset syntyvät kuuden viikon kuluttua. Laura oli jättänyt Antin. Ei saa laittaa kermavaahtoa, oon laiharilla ku en salee mahu joulujuhlamekkoon. Hiukan pyylevä vanhaherra irvistää rumasti mansikkakakulle ja kertoo, ettei valitettavasti voi syödä sitä. Lapsena tädit pakottivat kitkemään mansikkamaata. Eikä voi juoda maitoa kahvissa. On laktoosi-intoleranssi ja pierettää. Kuinka ikävää. Ovi käy jälleen, mutta pieni kahvila on jo täynnä. Se on täynnä massaan hukkuvia, tylsänharmaita, arkisia helsinkiläisiä, jotka kuitenkin jollain jännittävällä tavalla elävät äärimmäisen mielenkiintoista helsinkiläistä elämää. Ja minä kuulen siitä melkein kaiken. n

Pyörimistä Madridissa Teksti: Matti Koivisto Kuvat: Matti Koivoisto & Antero Aalto

Kun Suomessa joukko joutilaita nuoria kokoontuu pyörimään asemalle, tiedossa on liikuntaa lähinnä vain jos työnantajana toimii vartiointi rma FPS. Espanjassa vartijat voivat keskittyä viettämään siestaa, kun Principe Pion asema Madridissa muuttuu iltaisin tanssistudioksi.

Arki-illan vilinää Principe Pion asemalla. Metrot, junat

Joka ikinen ilta tanssijat kerääntyvät samaan paikkaan.

mutkikkaampaa koreogra aa kuin yksikään illan aikana

ja bussit puskevat tungosta laitureille. Ylhäällä rautatiet

Tarkkoja treeniaikatauluja ei b-porukan kalentereista

vedetty backspin. Aloittelijan laantuvaa laatua olevasta

tuovat ihmiset lähiöistä kohti Madridin keskustaa ja alhaalla

löydä, vaan ensimmäiset alkavat valua paikalle kahdeksan

alkuinnostuksestakaan tuskin voidaan puhua, sillä suurin

metrokiskoja pitkin ne tulevat takaisin. Tasanteella siinä

pintaan ja viimeiset poistuvat vasta reilusti keskiyön jälkeen.

osa jengistä pyörii asemalla vähintään kolmatta vuottaan.

välissä raikaa räkäinen hiphop.

Vaikka suurin osa aseman lapsista treenaakin breakdancea,

Joukko nuoria on vallannut asemalta tilavan

paikalle löytää myös muiden urbaanien tanssityylien taitajia

Happy Woman itse on tanssinut kaksi ja puoli vuotta.

nurkan. Reunoille on kasaantunut vaihtovaatteita, reppuja,

reggaetonia myöten. Ahkerat treenaajat, Jackien mukaan

Miesten dominoimassa hiphop kulttuurissa naiset ovat

juomapulloja ja hikeä pyyhkiviä hoppareita. Huomion

suurin osa porukasta, käyvät harjoittelemassa ainakin viisi

yleensä jääneet passiivisen statistin rooliin. Feminiinen

keskipisteenä pyörii jätkä päällään, kovalla aseman lattialla.

kertaa viikossa.

edustus lepää Madridissakin Jackien ja hänen muutaman

Osaavimmat ja itsevarmimmat heittäytyvät suoraan ringin

Aseman lattia on kova alusta pyöriä. Rankkojen

ystävänsä harteilla. He kaikki katsovat itsensä vielä

keskelle tanssimaan pää kolmantena jalkana, aloittelijat

treenien jälkeen tanssijassa sinertää mustelmia kuin

vaatimattomasti aloittelijoiksi useita vuosia treenanneiden

hakevat askeliaan nöyrästi vähän sivummalla. Osa vasta

vapaaottelijassa. Aamulla sängystä ylös pääseminen vaatii

poikien rinnalla, joista osa tekee hommaa elääkseen.

kerää alkulämpöä ja venyttelee, osa tekee jo lähtöä. Meininki on kuin millä tahansa tanssitunnilla. Töölön Kisahallilla tosin harvemmin juhlistetaaan taukoa tuhdilla jointilla. Ohikulkijat pysähtyvät säännöllisesti ihailemaan treenien kulkua ja mankka tykittää särisevää biittiä kaikumaan asemalle. Pysähdyn Principe Piossa matkallani keskustasta kohti Pozuelon lähiötä. Kello lähentelee kymmentä. Tanssitunnit käyvät kuumimmillaan. Parisenkymmentä poikaa sinkoilee lattialla raajojen, tatuointien ja lenkkareiden sekamelskana

”

Kisahallilla harvemmin juhlistetaan taukoa tuhdilla jointilla

paikalle kerääntyvistä katsojista häiriintymättä. ” Hola!” , osoitan puolet espanjan sanavarastostani pipopäiselle pojalle. ” English?” Poika pudistaa päätään ja huikkaa paikalle juuri vaativan näköisen liikesarjan esittäneen vanhemman breikkaajan ringin keskeltä. Mies on ammattilainen. Hän tienaa elantonsa tanssimalla, matkustaa kisoissa ympäri maailmaa ja on siinä sivussa oppinut puhumaan englantia. Mies on itse asiassa niin ammattimainen, että haastattelut ja kuvaukset hoidetaan jossain muualla kuin harjoituksissa. Suhtautuminen suomalaisen median tunkeiluun on kuitenkin ystävällistä ja minulle osoitetaan englantia taitava tanssijatyttö. Tyttö, Jackie, on kotoisin Yhdysvalloista ja tunnetaan tanssipiireissä paremmin nimellä Happy Woman. Jackien ei tarvitse selitellä lempinimeään, leveä hymy tekee sen hänen puolestaan. Alun perin hän tuli Espanjaan opiskelemaan vuodeksi. Vuosi teki niin suuren vaikutuksen että valmistuttuaan koulustaan Yhdysvalloissa. Hän palasi takaisin Madridiin työskentelemään englannin kielen opettajana. Principe Pion aseman lattialla on pyöritty ” aina” . Vähintään viiden vuoden ajan tietty porukka on kerääntynyt samaan paikkaan harjoittelemaan liikkeitä ja opettamaan toisiaan. Alkuun oli joitain ongelmia aseman henkilökunnan ja vartijoiden kanssa, mutta nykyään julkisen tilan käyttö tanssiharjoituksiin on jo niin vakiintunut, ettei sanomista enää tule. Niin kauan kuin hopparit eivät aiheuta ylimääräistä häiriötä, tappeluita ei synny ja paikat jäävät siihen kuntoon kuin ne olivat ennen treenejä, kaupungin viranomaiset ovat tyytyväisiä ja toiminta saa jatkua. Porukassa toimii tiukka ryhmäkuri. Jos natsoja lentää roskiksen sijasta maahan, ärähdetään sottapytylle nopeasti. Yhteisiin muroihin kusemista ei katsota hyvällä.

Happy Woman ja muutama hänen kaverinsa ovat vastuussa naisedustuksesta Madridin breakdance-piireissä.

Breikkaavia espanjattaria nähdäkseen kannattaakin

käydään porukalla syömässä ja aikaa vietetään paljon

suunnata Barcelonaan, jonka aktiivista b-girl skeneä Jackie

yhdessä muutenkin kuin tanssimisen merkeissä. Kesällä

” Me emme tarvitse muuta, täällä on ystävät,

hehkuttaa.

asemapaikkana toimii ulkona sijaitseva Plaza de Colon ja

täällä on tilaa missä tanssia, täällä on musiikkia.”Niin että

vaihtelun vuoksi jokailtaiset harjoitukset voi löytää myös

mitä Suomessa oikein valitetaan niistä harrastuspaikkojen

Nuevos Ministerion asemalta.

puutteesta. Tosin kaikesta asemaa kohtaan löytyvästä

Principe Pion epävirallinen, ilmainen ja organisoimaton harrastuspiiri on muodostunut monelle

tanssijoiden mekaksi herättää kummastusta.

vakiokävijälle tärkeäksi. Vaikka paikassa treenaa monen

Asema on kaikille avoin, julkinen tila jonka lattialta

rakkaudestaan huolimatta, tuskin Principe Pion ahkerat

eri tanssiryhmän, crewn, edustajia jotka kilpailevat toisiaan

saa ruhjeita, pukuhuoneita ei löydy, suihkuista nyt

treenaajatkaan pistäisivät parempia tiloja pahakseen. Lupa

vastaan kilpailuissa, on samassa paikassa harjoittelevalla

puhumattakaan, ja kamojen perään pitää katsoa jatkuvasti

toteuttaa itseään metroasemalla on Madridin kaupungin

porukalla tiivis yhteishenki.

etteivät ne lähde kävelemään. Ohikulkijat pysähtyvät

kädenojennus nuorisolle. Siitä kädestä kiinni saadakseen

töllistelemään ja kymmenkesäiset hangaroundit jäävät

pitää vähän kurkottaa. Elinvoimainen pienoiskulttuuri on

ystäviä keskenämme. Tämä on minulle kuin toinen perhe”

pyörimään ringin reunamille. Silti kysymykseni siitä, miksi

siihen valmis. n

Jackie kertoo. Yöhön asti venyneiden harjoitusten jälkeen

juuri Principe Pion asema on muotoutunut Madridin hiphop-

” Me kaikki tuemme toisiamme ja olemme hyviä

”

Rankkojen treenien jälkeen tanssijassa sinertää mustelmia kuin vapaaottelijassa

Kuolemansynti 3

viha

Teksti: Lauri Korolainen

Joukkoviestinnän itsesääntelyn perustana toimivat Julkisen sanan neuvoston laatimat journalistin ohjeet. Sääntöjen tulisi toimia journalistin tienviittoina tiedonvälityksen kaidalla polulla. Pompöösejä kieltoja ja kehotuksia kahlatessa herää kuitenkin kysymys, ovatko niiden laatijat koskaan käyneet toimituksessa. Groteski päivitti pykälät tälle vuosituhannelle.

Ammatillinen asema 1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Mediateollisuus on liiketoimintaa. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea esimiehilleen ja mediayrityksensä omistajille. Heillä on oikeus saada tietää, jos sinä olet joku lesbo. 2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Anna kansalle mitä se haluaa. Tiedonvälityksen ratkaisut on tehtävä taloudellisin perustein. Kumman lehden ostaisit: ” Kansanedustaja pahoinpideltiin Malmilla”vai ” Zysse heräsi Snickers perseessä” . 3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Ruskeakielisenä pääsee kuitenkin pitkälle. Ajattele omaa uraasi. 4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan. Ilmainen viina on tehty juotavaksi. Ja toimitukseen lähetetyt näytepakkaukset, cd-levyt ja kirjat kannattaa myydä eteenpäin. 5. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Ei ole niin huonoa juttua, ettei siitä löytyisi jotain kopioitavaa. Yleisradiokin on lainannut STT:n aineistoa luvatta vain 6 500 kertaa tänä vuonna. (HS 14.10.2008) Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen 6. Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Journalismi ei ole tiedon välittämistä vaan sen dramatisointia ja kiinnostavaksi tekemistä. Totuudenmukaisuus on ihan hyvä plussa, mutta hyvä juttu on luettu juttu. Onnistumisen näkee myyntiluvuista. 7. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin –myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Uutiskilpailussa nopeus ratkaisee. Asiavirheet voi päivittää netissä myöhemmin, ja lehdessä pelastaa oikaisu: ” Koirien salakuljetuksesta tuomitut naiset toivat koirat Suomeen autolla tai kävelyttäen niitä, ei takin hupussa tai auton vararenkaissa, niin kuin keskiviikkona 1. syyskuuta sivulla A 9 virheellisesti kirjoitettiin.”(HS 3.9.2004)

Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet 8. Journalistilla on oikeus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen

Toimittajan tehtävä on kysellä ja kirjoittaa. Mutta miten? Haastattelu

henkilöllisyys salassa. Toimituksen on kunnioitettava tätä periaatetta. Nimettömien lähteiden kohdalla voi antaa mielikuvituksen lentää. Jos et tohdi esittää

•Kysy yksi kysymys kerrallaan.

mielipidettä omissa nimissäsi, käytä nimettömiä lähteitä: ” Pasanen on vetelä kusipaska” ,

•Kysy kysymyksiä, joihin ei voi vastata vain kyllä tai ei.

kirjailijan lähipiiri kuvailee.

•Yritä tehdä tilanne mahdollisimman mukavaksi haastateltavalle. Jos ihminen jännittää haastattelua, voit kertoilla vaikka jostain has-

9. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan taustaaineistoksi. Haastateltavan suuhun ei voi laittaa mitä tahansa, mutta mikään ei estä sinua valikoimasta sitaatteja mielesi mukaan. Esimerkiksi lauseesta ” Et sitten keksi siihen juttuun mitään sellaista potaskaa, että minä tykkään katsella, kun tyttäreni käy suihkussa” , saa iskevämmän

susta jutusta, joka sinulle sattui. Tarkoitus on viestittää, että toimittajakin on ihminen. •Jos käytät nauhuria, laita se päälle saman tien kun tulet tilanteeseen ja sulje se vasta kun haastateltava on lähtenyt. Niin sen olemassaolo on helpoin unohtaa. •Älä haastattele ihmistä kohtisuoraan vastapäätä. Istu mieluummin viereen.

poistamalla ensimmäistä pilkkua edeltävät takeltelut.

•Jätä arkaluontoiset kysymykset viimeiseksi. Jos haastateltava tuoh-

10. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä.

•Journalisti on pienemmän puolella. Mitä enemmän haastateltavalla

tuu, hänestä voi olla vaikea saada enempää irti. Piilomainonta on torjuttava.

on valtaa, sitä mulkumpi saa olla.

Lehdistötiedotteita kopioimalla saat sivuntäytettä helposti ja nopeasti. ” Fjällrävenin Kånkenreput on valmistettu erittäin hyvin kulutusta kestävästä vinylon-kankaasta, Vinylon F:stä, joka kestää sekä lasten rajut leikit että ankarat sääolosuhteet, ”kertoo retkeilyyn ja kalastukseen keskittynyt Erä-lehti nettisivuillaan. Artikkelin lopusta löytyy toimittajan nimen sijaan teksti ” Fjällräven Suomen tiedote 23. lokakuuta 2008” .

Kirjoittaminen

Yksityinen ja julkinen

•Journalisti ei useimmiten tunne yleisöään. Väännä mieluummin

11. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta,

•Kirjoita tiiviisti. Lyhyitä juttuja luetaan eniten.

sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa

•Päätä lause pisteeseen. Ei pilkkuun. Tiiviitä lauseita on helpompi

rautalangasta kuin oleta, että lukijasi tietävät kaiken jo valmiiksi.

ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Paitsi jos neekeri perseilee.

lukea. •Jos mietit kehtaako jotakin sanoa , sano se. •Ihmiset ovat kiinnostuneita ihmisistä. Jos saat budjettineuvotteluille

12. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

kasvot, se on helpompi ymmärtää. •Näytä, älä selitä. ” Seppänen joi viime viikolla korin kossua, tuli

Julkisuudenhenkilöiden yksityisyydensuojaa ei ole syytä laajentaa kuolemantapaustenkaan

ryöstetyksi ja heräsi neljästi putkasta”kertoo paljon enemmän kuin

yhteydessä. ” Haider kaahasi kännissä kuolemaan!” ,” Haider vietti viimeiset tuntinsa

” Seppäsen elämänhallinta on viime aikoina heikentynyt” .

homobaarissa!” ,” Haiderilla ja avustajalla homosuhde!”n

Teksti: Pauliina Pietilä Kuvat: Pekka Lehtinen

Anteeksi, Matti Vanhanen. Tämäkään juttu ei kerro siitä, miten hyvin meillä suomalaisilla menee. Helsinkiläislle asunnottomille alkoholistimiehille tarkoitettu ensisuoja muuttaa pian Herttoniemestä Töölöön. 60 asunnotonta saa yösijan keskustasta. Helsingissä on yli 3000 asunnotonta.

Ränsistyneen, sinisen puutalon eteisessä odottaa neljä

huoneissa. Niissä on sängyt ja pöydät. Huoneet ovat karuja,

miestä ovien avautumista. Kaksi nukkuu, kolmas availee

mutta sallivat hiukan yksityisyyttä.

silmiään.

Neljäs kömpii pystyyn ja nostaa katseensa,

mutta kyykistyy taas horjuen lattialle. He ovat vaipuneet

Märkäpuolelle, tai Nyrösen sanoin surf puolelle, tuodaan kaikista heikkokuntoisimmat.

viinanhuuruiseen maailmaansa unen ja valveen rajamaille.

” Täällä ne kullanmurut makoilevat” , hän kertoo ja

” Kyllä ne aamuisin lähtee liikenteeseen, jano iskee jossain

näyttää huonetta. Kolkko vankilamainen tila haisee lievästi

vaiheessa” , sanoo Harri Nyrönen katsoessaan tulevia

virtsan ja viinan yhdistelmälle. Loisteputkilamput valaisevat

asiakkaitaan Herttoniemen ensisuojan ikkunasta.

likaisenvalkoisia seiniä. Sinisiä, ohuita makuualustoja ja

Harri Nyrönen on Herttoniemen ensisuojassa

lavuaaria lukuun ottamatta kammiossa ei ole juuri mitään.

työskentelevä ohjaaja. Hän ottaa meidät vastaan mukavassa

” Joskus täällä on paljonkin porukkaa. Niillä on omat

taukotilassa. Kahvi porisee pannulla, ja työntekijät

jenginsä, määrätyt pyörii määrättyjen kanssa. Välillä niillä on

rupattelevat.

erimielisyyksiä, sitten vaihdetaan huoneita” , hän kertoo.

” Katson, että kaverit pysyvät hengissä ja etteivät tapa toisiaan, mustaan paitaan pukeutunut karskin oloinen mies tiivistää työtehtävänsä. - Täällä näkee melkoista materiaalia.” Ensisuojassa yöpyy päivittäin nelisenkymmentä helsinkiläistä asunnotonta miestä. Suurimmalla osalla heistä on päihdeongelma. Moni löytää paikalle itse, mutta metrojen kulkemisen jälkeen myös poliisi saattaa noukkia kadulta kodittoman. Yöpyjissä on oma ydinporukkansa.

Aivan kuin hotellissa. Tosin harvassa hotellissa patjat desin oidaan päivittäin.

”

Nykyään porukka on enenevissä määrin sekakäyttäjiä. Aineet muuttuvat, kun ajat muuttuvat.

” Siinä on semmoinen 15 - 20 kaverin pieni ryhmä, ne toivottomimmat. Keski-ikä on 50 vuotta,

” Kundit otetaan sisään kolmen aikaan ja tarjotaan vähän

nuorimmat hädin tuskin täysi-ikäisiä ja vanhimmat jopa

ruokaa. Aamulla heitetään ulos ennen yhdeksää. Maanantai

kahdeksankymppisiä.”

on yksi vilkkaimmista päivistä, kun viikonloppuna brenkun saanti on vähän hiljaisempaa. Kyllä eilenkin oli melkoista

Ensisuojan käytävät ovat pitkiä ja aavemaisia. Mieleen

haitsaparallaa” , Nyrönen muistelee päätään pudistellen.

tulee vankila. Joka paikassa on jätesäkkejä, ämpäreitä ja

” Joskus tuntuu että 12 päivää viikossa on yhtä lentoa.”

koreja. Kaikki on toimivaa ja karun käytännöllistä. Seinään

Pahinta on kuulemma nähdä nuoria asiakkaita.

on kontaktimuovilla kiinnitetty lappu, jossa lukee: ” Piikit ja

” Joka kerta, kun tosta ovesta tulee 18-20 – vuotias kundi

ruiskut tänne kiitos!”

sisään, tuntuu yhtä paskamaiselta. Ne on ihan junioreita, ei ne

” Nykyään porukka on enenevissä määrin sekakäyttäjiä.

kuulu tänne” , Nyrönen lausuu raskaalla äänellä.

Aineet muuttuvat, kun ajat muuttuvat. Niitä haetaan Viron

” Surullista on myös se, että joskus mielenterveyspuolen

markkinoilta eli Itäkeskuksen ja Kampin idänturisteilta. Ei

asunnottomia tulee tänne, sellaisia, joilla ei ole mitään

ole enää niin sanottuja lasolijuoppoja.”

päihdeongelmia. Se on sitä, kun virastot pesevät käsiään

Talon keittiö on kuitenkin mukavan leirikeskuskeittiön oloinen. Kuluneiden pöytien kattausta koristavat keltaiset tulppaanit. Lämmintä purtavaa pyritään tarjoamaan, mutta kaupunki on vähentänyt määrärahojaan. ” Ruumiinkulttuuria tarjotaan kaksi kertaa viikossa” ,

asioista.” Onnistutaanko ketään sitten pelastamaan? ” Se on paljon työntekijöiden aktiivisuudesta kiinni, koska täällä on paljon ihmisiä, jotka ovat käyttäneet aineita jopa 20 vuotta. Mutta kyllä onnistumisen tunteitakin tulee. Kun otetaan kundeja hihasta, istutetaan alas ja puhutaan asioista,

Nyrönen kertoo esitellessään saunatilan. ” Vaikka ei sauna

saadaan aina joku potkittua parempaan elämään” , Nyrönen

aina houkuttele. Monesti huudan, että nyt ois saunapäivä.

kuvailee. Lähetteitä eri hoitopaikkoihin pyritään antamaan,

’ Ja vitut’ , ne vastaa.”

mutta jälleen kerran rahan puute tulee vastaan.

Sininen talo on jaettu kolmeen osaan, joita työntekijät

porukka kummastelee epätavallisen näköisiä vieraita.

kutsuvat kuivaksi, puolikuivaksi ja märäksi puoleksi.

Kävellessäni miesten ohi tunnen sitä samaa syyllistä ahdistusta,

Kuivapuoli on täysin päihteetön ja soveltuu pidempiaikaiseen

joka valtaa minut aina, kun raitiovaunussa käännän pääni pois

asumiseen. Tällä hetkellä siellä majailee vakituisesti viisi

huonompiosaisista. Katson horjuvaa parrakasta miestä silmiin.

ihmistä.

Hän hymyilee minulle ja lausuu sammaltaen:

Kun poistumme sinisestä talosta, eteisessä nuokkuva

Puolikuivalla puolella taas yövytään kahden hengen

” Me ollaan tällasia hulttiopoikia.”n

Kuolemansynti 4

kateus

TALKKARIT Teksti ja kuvat: Lauri Laavakari

He huoltavat pihatiesi ja putkivahinkosi. He käyvät pyynnöstä tarkistamassa, onko hellasi jäänyt päälle. He ovat ainoita, jotka moikkaavat rapussa. Mitä kaikkea he näkevät?

Jörgen Mandell, Ullanlinna ” Muista hyvin, milloin aloitin talkkarina, koska Radio City aloitti samana vuonna. Siitä on nyt 23 vuotta. City tosin lopetti, minä en. Teen talkkarin työtä sivutoimisesti. Talonyhtiössä on harvoin mitään suurempia häiriöitä. Yleensä on helpompaa soittaa pollarit paikalle kuin alkaa väittelemään ränttätänttä-porukan kanssa. Minulle soitellaan mihin aikaan yöstä tahansa. Saa ja pitääkin soittaa, jos on kiireellistä asiaa kuten vesivahinko. Eikä haittaa, vaikka olisi turhakin asia, sillä nukahdan helposti uudelleen. Ei tunnu omituiselta mennä toisen kotiin, kun asukas ei itse ole paikalla, mutta sitä varten pitää aina olla hyvä syy. Eräästä asukkaasta ei ollut kuulunut pitkään aikaan mitään, joten menin asunnolle katsomaan onko jokin vialla. Mies oli kuollut asuntoonsa luonnollisella tavalla. Soitin poliisit paikalle. Se oli pysäyttävä kokemus.”

Mauri Heikkinen, Sörnäinen ” Kävin Kajaanissa laiteasentajan koulutuksen ja menin sieltä suoraan talonmieheksi vuonna 1977. Helsingissä olen ollut yhdeksän ja puoli vuotta.Taloyhtiö on suuri, 200 asuntoa. Vaikka asukkaita on laidasta laitaan, ei ole sellaisia, jotka ärsyttäisivät minua. Tässä työssä oppii suhtautumaan ihmisiin. Työskennellessäni Kajaanissa 1980-luvulla eräät pojat olivat oksennelleet kahteen rappuun. Kun käskin heidät siivoamaan, he uhkasivat vetää turpaan. Vastasin, että ensin siivotaan. He siivosivat ja lähtivät. Kerran taas asukas soitti poliisille, koska naapuriasunnosta kuului epäilyttäviä ääniä. Asukas ajatteli, että siellä tapetaan nainen. Poliisit pyysivät minua tarkistamaan asian ja kävin kuuntelemassa. Ilmoitin asukkaalle, että eihän siellä kenenkään elämää oltu lopettamassa, vaan uutta elämää pistämässä alulle.”

Jari Jula, Etu-Töölö ” Olen ollut talonmiehenä puolitoista vuotta. Olen koulutukseltani kuvataiteilija ja loso , ja sain työn Taitelijaliiton kautta. Talo on hieman erikoinen, sillä kyseessä ei ole taloyhtiö vaan säätiö, johon kuuluu 59 asuntoa. 12 niistä on kuvataitelijoiden asuntoja. Vastuullani on kaikki porrassiivouksesta seuranpitoon. Talossa asuu paljon vanhuksia, jotka saattavat tarvita apua. Menen mielelläni auttamaan tai ihan vaan pitämään seuraa ja juomaan kahvia. Kuukausi sitten asunnoissa nuohottiin hormit ja takka. Yhdestä hormista tuli golfpallo, ihmeteltiin miten se on katon kautta sinne päätynyt.”

Norjalle kuuluvilla Huippuvuorilla on hyvin vähän ihmisiä ja elämää, mutta siellä tapah tutustumattomalle jäävät helposti pimentoon niin saarten piilevä ja vaiettu merkitys i kietoutunut erikoinen ristiriitaisuuskin.

htuu yllättävän paljon. Alueeseen ihmiskunnalle kuin siihen tiiviisti

ULTIMA THULE Teksti ja kuvat: Pekka Lehtinen

Norjalle kuuluvilla Huippuvuorilla on hyvin vähän ihmisiä ja elämää, mutta siellä tapahtuu yllättävän paljon. Alueeseen tutustumattomalle jäävät helposti pimentoon saariin kietoutunut erikoinen ristiriitaisuus ja niiden piilevä merkitys ihmiskunnalle.

Reittilentokone sukeltaa paksun pilvipeitteen alapuolelle. Utuisen valkeuden keskeltä paljastuu asteittain jään ja vuosisataisten tuulten vuolema vuorenseinämä, jonka kerrostumiin on piirtynyt planeettamme historia noin miljardin viime vuoden ajalta. Maan pinnalta katsottuna rosoinen vuoristomaisema kohoaa korkeuksiin joka suunnalla mykistävän jylhänä. Lumihuippuisten rinteiden välistä loistaa valkea jäätikkö. Tuntuu pieneltä. Huippuvuorten saariston luonto on sanoinkuvaamattoman karua. Maaperästä työntyy harvakseltaan esiin kituliaita varpukasveja, eikä saarilla kasva lainkaan puita. Tietyillä alueilla voi nähdä polvenkorkuisen heinän huojuvan tuulessa. Sekin on päätynyt tänne täysin sattumalta venäläisten Kuolan niemimaalta tuoman maa-aineksen mukana.

Ikiaikaiset eurooppalaiset tarut ja purjehtijoiden tarinat kertovat Thulesta, äärimmäisen pohjoisen tuntemattomasta maasta. Muinaisten löytöretkeilijöiden merihirviöitä vilisevät kertomukset jäätyneen meren salaisuuksista ovat uskottavilta osiltaankin epätarkkoja ja keskenään ristiriitaisia. Nykytulkinnan mukaan myyttisillä kuvauksilla on ilmeisesti viitattu Islantiin, Grönlantiin tai Britannian pohjoispuolisiin saariin, mahdollisesti jopa Skandinaviaan. Huippuvuorista ei tiettävästi ole koskaan käytetty nimeä Thule. Saaret sijaitsevat jotakuinkin Norjan pohjoisrannikon ja maantieteellisen pohjoisnavan puolivälissä, siis aivan eri suunnassa kuin kuvausten oletetut kohteet ja huomattavasti niitä etäämpänä. Majesteettisia vuorenrinteitä ylöspäin katsellessa voi kuitenkin aistia ja kokea samoja tunteita, joista muinaisten löytöretkeilijöiden värittyneet kuvaukset lienevät aikoinaan kummunneet. Eeppisten maisemien äärellä mieli karkaa helposti kiivaaseen ajatusleikkiin: olisivatko entisaikojen tarut ehkä sittenkin voineet kertoa näistä saarista? Thulen salaperäinen henki on Huippuvuorilla vahvasti läsnä.

Huippuvuorten kokonaisvaltaista tyhjyyttä on vaikea

alusta lähtien Huippuvuorilla on toiminut syvälle kallioon

tekee houkuttelevaa sen edullisuus: litra bensiiniä maksaa

hahmottaa, jollei sitä itse näe. Vakituisesti näillä Oulun

louhittu holvi, jonne on säilötty maailman merkittävimpien

reilusti alle puolet maitolitran hinnasta.

läänin kokoisilla saarilla asuu alle kolme tuhatta henkeä,

viljelykasvien siemenet.

Kesäisin asutuskeskukset yhdistää toisiinsa lähinnä

joista valtaosa on majoittunut saarten hallinnolliseen

Holvin ensisijainen tarkoitus on toimia varmuuskopiona

laivaliikenne, sillä luonnonsuojelun varjolla ilmailutoiminta

keskukseen, Longyearbyeniin. Väkiluku on pienenemään

maailman geenipankeille. Se voi kuitenkin osoittautua

on tiukasti säänneltyä. Maateitse kylästä toiseen voi kulkea

päin.

ihmiskunnan pelastukseksi, jos jonakin aamuna huomamme

moottorikelkalla – mutta vain talvella, jolloin lumipeite

Karujen luonnonolojen vuoksi päätös tänne asettumisesta

kaasuttaneemme, pommittaneemme tai muuten vain

suojelee herkkää maaperää. Ketterät ja olosuhteisiin

syntyy harvoin spontaanisti. Asuminen seudulla, jossa

turmelleemme maapallon siihen pisteeseen, että savun

hyvin soveltuvat moottorikelkat ovat yleisiä ja asukkaiden

vallitsee kesäisin neljän kuukauden yhtäjaksoinen

hälvettyä ainoa vaihtoehto onkin aloittaa alusta puhtaalta

keskuudessa suosittuja.

päivä eikä aurinko nouse talvella lainkaan, kysyy ennen

pöydältä.

Yhtä lailla yleisiä ovat aseet. Matkailijan huomio kiinnittyy

muuta sopeutumiskykyä ja lujaa tahtoa. Leudoimmillaan

helposti Longyearbyenin kauppojen eteisissä seisoviin

Huippuvuorten kesä muistuttaa keväistä Suomea, mutta

Väkilukuun verrattuna Huippuvuorilla näkee paljon autoja.

asekaappeihin ja julkisten rakennusten oviin kiinnitettyihin

talvella lämpötila voi laskea lähes viiteenkymmeneen

Asetelma on erikoinen, sillä ajoneuvoilla liikkumista on

asekieltokyltteihin. Koko saariston kattavan ympärivuotisen

pakkasasteeseen.

rajoitettu huomattavasti paikallisilla asetuksilla. Saarten 70-

jääkarhuvaaran vuoksi lähes jokainen asukas omistaa

Vaikka maan kamaralla on autiota ja tyhjää, arvoitukselliset

kilometriseltä tieverkostolta ei saa poiketa, eikä maareittejä

tuliaseen, sillä aseistamattomana asutuskeskusten

vuoret kätkevät uumeniinsa paljonkin elämää. Vuoden 2008

kulje asutuskeskusten välillä lainkaan. Paikallisautoilusta

ulkopuolelle ei ole mitään asiaa.

Huippuvuorten pääelinkeino on kaivostoiminta. Saarten mittavista hiilivarannoista vain osa on hyödynnettävissä, mutta sekin riittää täysin omavaraiseen energiantuotantoon ja vientiin eri puolille Eurooppaa. Nykyisin saarilla louhivat enää Norja ja Venäjä. Niille hiilibisneksestä luopuminen ei tule kysymykseenkään, sillä toiminnan taustalla vaikuttavat suuremmat syyt. Kalastusalueista kiistelyn lisäksi maat pyrkivät läsnäolollaan pitämään jalkansa oven välissä tulevan resurssikilpailun varalta. Molemmat havittelevat Pohjoisnavan jääpeitteen alle kätkeytyneitä luonnonvaroja, jos ja kun niihin päästään jonakin päivänä käsiksi. Kaivostoiminnalla on mielenkiintoinen syntyhistoria. Aivan heti ei tule mieleen tilannetta, jossa jokin alue olisi ollut yhtä kokonaisvaltaisesti kaupallisten toimijoiden hallinnassa ja rahan armoilla. Huippuvuoret löysi täysin sattuman kautta alankomaalainen löytöretkeilijä Willem Barents vuonna 1596. Saarten piilevä taloudellinen merkitys paljastui vasta 1800luvun loppuvuosina, jolloin Huippuvuorilta löytyneet hiilija mineraalivarat valjastettiin hyötykäyttöön kasvavan polttoainekysynnän tyydyttämiseksi. Kaivosyhtiöiden holtittomat reviirivaltaukset poikivat kiivaita aluekiistoja. Näihin selkkauksiin kytkeytyi lopulta häikäilemätön poliittinen valtapeli, kun resursseja himoitsevat valtiot asettuivat kaivosyhtiöiden tueksi. Villin lännen arktinen vastine kukoisti aina 1920-luvulle, jolloin Huippuvuoret liitettiin kansainvälisellä sopimuksella Norjan hallinnon alle. Lopputuloksena kaivostoiminta sai jatkua edelleen, mutta puolueettomasti säänneltynä. Vuosien kuluessa valtio toisensa jälkeen on kuitenkin vetäytynyt Huippuvuorten hiiliapajilta.

Saarten tarjoamat mahdollisuudet valkenivat varhain myös napaseudun löytöretkeilijöille ja tutkijoille. Heidän arvokas, 1600-luvulla käynnistynyt perintönsä elää saarilla yhä lukuisilla tutkimus- ja sääasemilla sekä UNIS:ssa, maailman pohjoisimmassa korkeakoulutason oppilaitoksessa, jonne Oslon, Bergenin, Trondheimin ja Tromssan yliopistot ovat keskittäneet arktisten seutujen tutkimustoimintaansa ja alan opetusta. Kiehtovan paradoksaalisesti huipputason ilmaston lämpenemisen vaikutustutkimus elääkin täällä ainakin näennäisesti sulassa sovussa laajamittaisen fossiilisten polttoaineiden louhimistoiminnan kanssa ja nauttii sen hedelmistä. Huippuvuorten saavutukset voivat vielä jonakin päivänä pelastaa nahkamme useallakin eri tavalla, kuten siemenholvi ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus havainnollistavat. On ihailtavan ristiriitaista, kuinka näin valtava ihmiskunnan selviytymisen eteen nähty työ ja vaiva kätkeytyy Huippuvuorten kaltaiseen kaukaiseen ja yksinäiseen paikkaan, josta harva tietää yhtään mitään. Mutta ehkä koko asetelma toimiikin juuri siksi. Inhimillisen tekijän puuttuminen yhtälöstä laskee huomattavasti mahdollisuutta sählätä asiat epäjärjestykseen. Ihannetilanteessa heräämme vielä jonakin aamuna savun hälvetessä. Toivottavasti voimme silloin jatkaa elämää tyytyväisinä siitä, että päätimme katsoa ajoissa peiliin –ja ettei Huippuvuorten siemenpankkia lopulta koskaan tarvittukaan. n

Kuolemansynti 5

himo

Arto Lahdesta ei tullut Suomen presidenttiä. Eikä kansanedustajaa. Eikä kaupunginvaltuutettua.

IKUINEN YRITTÄJÄ Teksti: Aurora Rämö Kuvat: Mikko Kuusisalo

Presidentinvaalitentit vuodelta 2006 ovat kiusallista katseltavaa. Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti istuu puoliympyrän reunassa ja viittaa jatkuvasti. Hänen seuranaan ringissä ovat muun muassa istuva presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen ja entinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö. Ja sitten ne pari muuta pienemmistä puolueista. Rusettikaulaiselle Lahdelle ei juurikaan anneta puheenvuoroja. Katsoja ei oikein osaa päättää, mitä siitä pitäisi ajatella. Pitäisikö sen nyt antaa puhua, kun se niin kovasti haluaa? Vai kannattaisiko sen nyt vain lopettaa viittilöiminen, kun ei se kuitenkaan voita? Ei nimittäin ole kovinkaan todennäköistä, että valitsijayhdistyksen ehdokkaasta tulisi presidentti. Vastassa on suuria nimiä. Lahdesta taas tarpeeksi moni ei ole koskaan kuullutkaan. Kaksi vuotta Halosen uudelleenvalinnan jälkeen rusettiprofessorin pitäisi istua työhuoneessaan Helsingin kauppakorkeakoululla, mutta ketään ei näy lähes tuntiin. Sitten kuusikymppinen Lahti paukahtaa paikalle urheilukerrastossa. “ Olin pelaamassa vähän jalkapalloa. Ei ole tullut pelattua niin pitkään aikaan, ainakaan kuukauteen.” Toinen lonkka on päässyt venähtämään palloa potkiessa. Professori kävelee linkaten. Työhuone on varsin tavallinen. Kirjahylly, tietokonepöytä ja ikkuna. Huonekasvi tai pari. Seinälle on kiinnitetty vanha presidentinvaaliesite, jossa sanotaan, että Arto Lahti osaa ja uskaltaa. Uskaltamisesta tosiaan voi puhua. Ihan jokaiselle ei tulisi mieleen lähteä kilpailemaan Suomen suurimpien poliitikkojen kanssa valtion ykkösedustuspaikasta. “ Liberaaleilla oli sellainen kaunis ajatus, että opettajien ja sivistyneistön puolue herätettäisiin uudestaan henkiin. Heräteltiin ajatusta, että puolue saisi asettaa oman presidenttiehdokkaan” , Lahti muistelee. Ehdokkaan asettaminen edellyttää eduskuntapuoluetta, jollainen Liberaaleista oli melkein tulla. Puolueen Seppo Kanerva oli Tony Halmeen varalla, mutta perussuomalainen ei ollut vielä ehtinyt doupata itseään kokonaan ulos Arkadianmäeltä.

Niinpä Lahti ryhtyi keräämään valitsijakortteja. Kym-

dollisimman nopeasti.”

sen tutkijasta yrittäjyyden professoriksi.

menen hengen talkoovoimin hän sai kolmessa kuukaudes-

Saman vuoden vappuna hän tapasi ruotsinkielisen vai-

sa kasaan sen verran kuin vaaleihin vaaditaan, 20 000 ni-

monsa. Seuraavana vuonna pari oli naimisissa. Sitten syn-

90-luvulla Suomen tuntureita viisti ryöppyävä laman

meä.

tyivät kolme lasta.

aalto. Aika, jota kenenkään muistot eivät ole kullanneet,

Perheenkasauksen ja opiskelun lomassa Lahti pyöritti

pakotti Lahden jättämään taakseen kansainväliset tehtävät

Kampanja ei lähtenyt käyntiin aivan odotetulla tavalla.

ensimmäistä yritystään, peli rmaa nimeltään Lahti & Tark-

ja jo valmiiksi sovitun osakkuuden design-alan yrityksessä

Ensimmäinen

kio.

Italiassa.

vaalikeskustelu

pidettiin

joulukuun

alussa. Lahti ei ollut siinä mukana. Yleisradio kun ei

“ Ei se kovin kummoinen yritys ollut. Teimme muutamia

Velvollisuus kutsui hänet kotimaahan. Lahti toimi kaup-

ollut saanut oikeusministeriöltä vahvistusta professorin

lautapelejä ja yritimme myydä niitä, mutta eivät ne koskaan

pa- ja teollisuusministeriön pk-neuvottelukunnan tutkimus-

ehdokkuudesta.

menneet kaupaksi.”

jaoston puheenjohtajana. Pitkästä tittelistä ei ollut hyötyä,

“ Kaikilla muilla ehdokkailla oli sama tilanne, he olivat vain ehdolla eri kautta” , Lahti sanoo. Muut ehdokkaat olivat luonnollisesti mukana väittelytilaisuudessa.

Erään pelin nimi oli Politiikka. Lahti ei muista enää, mitä siinä oli tarkoitus tehdä. Uunituoreen perheen talous oli tiukoilla, kun Lahti lähti

sillä ennen lamaa tuotettu yrittäjyyden politiikkaohjelma jyrättiin kriittisessä vaiheessa eikä Lahden neuvottelema yhteispeli kasvuyritysten pelastamiseksi toteutunut.

Toinen Ylen televisioima keskustelu oli juuri se, jossa

tekemään väitöskirjaa. Asunto Lauttasaaressa saatiin sen-

“ Silloin toteutettiin pankkituki ilman ehtoja. Se oli Suo-

kansalaisehdokas istui ringin uloimpana. “ Kukaan ei edes

tään sentään laajennettua viisihuoneiseksi. Autoa ei ollut,

men taloushistorian typerin päätös. Sauli on samaa miel-

tiennyt, että olin mukana vaaleissa. Halonenkin ihmetteli,

mutta bussilla pääsi.

tä. Hyviä yrityksiä pistettiin nurin. Se aiheutti työttömyyttä

mitä minä siellä tein.” Äänessä ei ole huvittuneisuuden häivääkään. Ennen orastavaa poliitikonuraansa taloustieteilijä on ehtinyt olla monessa mukana. Maalaispoika syntyi Merikarvialla ja kasvoi Otamon kylässä Porin lähellä. Hän ei ole niitä ihmisiä, jonka pieni kylä mainitsisi matkailuesitteessään.

“ Se oli kivaa aikaa lapsille. Käytiin poikien kanssa jo-

ja itsemurhia. Siinä meni sellaisia ihmisiä, jotka olisivat voi-

ka sunnuntai pyhäkoulussa ja oltiin muutenkin paljon yh-

neet olla hyviä työnantajia. Nämä ovat yhtä kipeitä tapauk-

dessä.”

sia kuin vuoden 1918 tapahtumat.”

Lahden perheessä lastenkasvatusvastuu jakautui niin, että äiti oli tyttären kanssa, isä poikien. Se vain tuntui luonnolliselta. Lahti oli töissä teollisuusekonomistina Metalliteollisuu-

Ovatkohan ne ihan verrannollisia keskenään? “ Aika tavalla samasta on kyse. 90-luvulla ei jouduttu vankileirille, vaan velkavankeuteen, joka on vähän sama kuin menettäisi kansalaisoikeutensa.”

den keskusliitossa, teki väitöskirjan toimialateoriasta ja aloit-

Pulaan joutuneet yrittäjät ottivat yhtyettä yrittäjyyden

Koulunkäynti katkoili ja Lahti tentti oppikoulun kuuden-

ti professorinvirkojen hoidon. Lisäksi hän valmensi Lautta-

professoriin. Osittain vakanssin takia, osittain siksi, että Lah-

nen luokan vasta armeijan jälkeen. Hän suoritti iltalukion

saaren jalkapallojunioreiden joukkuetta, oli Nanson halli-

ti oli ollut pitkään esillä heidän asiansa kanssa. Hän johti

tehdastöiden ohessa.

tuksessa silloin kun yritys keksi legendaarisen yöpaitansa

Helsingin yrittäjäklubin puhetta juuri lama-aikaan.

“ En ole koskaan käynyt koulua normaalisti. Kun pääsin

ja kirjoitti omakustannekirjan strategisesta markkinoinnis-

“ Nykyiset päättäjät eivät voi tietää, koska eivät ole ko-

vuonna -74 kauppakorkeaan, suoritin kurssit pois alta mah-

ta. Sitten hän päätyi kauppakorkean markkinoinnin laitok-

keneet tätä puolta. Jos siellä olisi kuunneltu tuhansien ih-

”

Kukaan ei edes tiennyt, että olin mukana vaaleissa. Halonenkin ihmetteli, mitä minä siellä tein.

misten valituksia ennen kuin he tappavat itsensä, voitaisiin näistä asioista olla vähän eri mieltä.” Syy lamaan oli taloustutkijan mielestä pitkälti se, etteivät eduskunta, ministerit ja presidentti olleet yksityisyrittäjiä. Tutkimusjaoston suunnitelmalla oltaisiin voitu estää yrittäjäkriisi. Jos sitä vain olisi kuunneltu. Sen toisen presidentinvaalikeskustelun aiheena oli globalisaatio. Lahti olisi tiennyt aiheesta paljon. Niinkin paljon, että olisi osannut ennustaa tällä hetkellä vellovan taloustilanteen. “ Aikataulu oli laadittu ikään kuin en olisi ollut paikalla. Sain puhua noin 20 sekuntia. Suomessa ei ole niin kuin muissa maissa, että jokaisella ehdokkaalla olisi tietty määrä aikaa puhua ja että ehdokkaat keskustelisivat keskenään” , Lahti sanoo. Täällä suurten puolueiden edustajat väittelevät toimittajien kanssa ja toimittajat päättävät, kenen kanssa väittelevät ja kuinka kauan. ” Olisinhan minä voinut huutaa väliin, mutta sitten olisi sanottu, etten osaa käyttäytyä.” Hän tyytyi viittailemaan. Sitten oli vuorossa Nelosen ja Helsingin Sanomien järjestämä vaalitilaisuus, joka pidettiin Sanomatalossa. Taas Lahti vaiennettiin. “ Jokaisella oli siellä oma mikrofoni kiinni rinnassa. He olivat päättäneet, että saan ensimmäisen puheenvuoron. Ehdin lausua muutaman lauseen, jonka jälkeen yhteys mikrofoniin katkaistiin. Sitten toimittaja ilmoitti, etten ole enää

valittu professori valtion johtoon. Ståhlberg.”

mukana ohjelmassa” , Lahti kertaa. Hän ei osaa sanoa, miksi niin tehtiin. Kun asiasta kysyttiin, kukaan ei vaivautunut selittämään. “ Kyllä minä ymmärrän Hesarin suhtautumisen, kun alkaa laskea, kuinka paljon he saavat rahaa vaalimainonnasta.”

panjasivuilla sanottiin, että vaaliteemat lisätään syyskuun aikana. Ne eivät olleet siellä lokakuun lopussakaan. Kaikki

Vaalivoittoa ei kuitenkaan tullut. Lahti sai 0,4 prosenttia

kuvatkin ovat vuodelta 2005. Onko valtuustoihin pyrkiminen

äänistä. Tuloslähetyksessä hän sanoi olevansa määrään

alkanut kyllästyttää?

tyytyväinen. Asetelma oli muuttunut kahden viimeisen viikon aikana. Silloin osa ehdokkaista siirtyi jo tukemaan pääehdokkai-

“ Eduskunnan asiat ovat taloustieteilijälle heti selviä. Mutta kuntatason asiat ovat erilaisia. En tiedä, pitäisikö ruuhkamaksuille tehdä sitä vai tätä.”

ta, eikä Soinin tapainen ärhäkäs esiintyminen enää ollut tar-

Helsingin kaupunginvaltuustoon Lahti pääsi kuitenkin

Mainontaan valtionvirassa olevalla yksityisyrittäjällä ei

peen. “ Olen oppinut ottamaan asiat rauhallisesti. Maaseu-

varasijalle. “ Se on hyvä ennakkokierros eduskuntavaalei-

ollut varaa panostaa yhtä paljon kuin puoluetukea saaneilla

dulla otetaan asiat vähän eri tavalla, ei stressata turhaan.

hin” , hän sanoo.

ehdokkailla.

Eiköhän se sinnikkyys tule ihan lapsuudesta.”

Joko taas? “ Ura alkaa olemaan nyt sellaisella mallilla,

Lahdella ei ollut pahvisia näköisnukkeja baareissa ei-

Yrittäjyydestäkin on apua. Tai ainakin yritteliäisyydes-

ettei kirjoittaminenkaan voi loputtomasti jatkua. Olen kir-

kä omaa nimeä kantavia kahvilarakennuksia. Hän ei print-

tä. Heti seuraavana vuonna Lahti nimittäin pyrki eduskun-

joittanut noin kymmenen kirjaa ja parikymmentä väitöskir-

tauttanut naamastaan hillittömän kokoista mainosjulistetta

taan, tällä kertaa Kokoomuksen listoilta, Satakunnan vaali-

jan laajuista tutkimusta. Ei ole mitään järkeä kirjoittaa sel-

jäähallin seinään. Hänen kampanjatoimistonsa avajaisissa

piiristä. Saulin kehotuksesta.

laisia, kun kukaan ei niitä lue.”

ei esiintynyt naisvoimistelijaryhmiä. Hänellä oli pystyssä tuhat plakaattia. Vanhasella oli 22 000. “ Ihmiset ovat alttiita hyvälle viestinnälle. Yhdysvaltain tapa myydä politiikkaa kuin tuotteita on tullut tänne jäädäkseen. Suurella rahalla saa suuren äänisaaliin.” Jos Lahti olisi tiennyt kaikesta huutavasta vääryydestä, olisiko hän lähtenyt mukaan? “ Kyllähän median toiminta yllätti. Varsinkin se, että

“ Liberaalit hajosi kahtia vaalihumussa, kun puoluesih-

Kaksi tasoa työhuoneen kirjahyllystä on täynnä sinisel-

teeri alkoi kampittaa puheenjohtajaa. Sisäiset riidat poisti-

käisiä kirjoja. Ne on kirjoittanut Arto Lahti nimikkeellä Kan-

vat sen kortin sitten kokonaan.”

nattaako Suomessa yrittää.

Tällä kertaa vaalimainoksissa kaulaa koristi kravatti. Rusetti ei kuulemma sopinut linjaan. Siitä huolimatta vallan portit eivät auenneet. Ei, vaikka Kokoomus nousi vaalien toisiksi suurimmaksi puolueeksi. Lahti sai 681 ääntä.

Yleisradio ryhtyi vastustamaan minua heti, vaikka kaiken

“ Kyllähän se sillä hetkellä harmitti. Vaikka kyllä Sata-

järjen mukaan heidän olisi pitänyt olla iloisia. Se on kuiten-

kunnan poliittinen ilmapiirikin oli vähän erikoinen, sellais-

kin kansalle tarkoitettu sivistyslaitos.”

ta selkään puukottamista. Mutta se pitää ottaa annettuna,

Ajatteliko presidenttikandidaatti sitten todella, että hän voisi voittaa vaalit? “ Kyllä siinä voisi voinut tulla se noste. Mi-

koska eduskuntavaaleissa kaikki ovat samalla viivalla, toisin kuin presidentinvaaleissa.”

nä olin hirmuisen hyvin valmistautunut. Ei tämä ollut mitenkään poikkeavaa tai kaukaa haettua. Onhan meillä ennekin

Presidentiksi ei enää kannata. Kokoomus on nyt professorin oma puolue ja hänen veikkauksensa mukaan sieltä tyrkätään ehdolle joko Niinistö tai Alexander Stubb. Stubb menisi kuulemma helposti läpi. “ Seuraavassa kampanjassa laitan kyllä rusetin kaulaan. Ihan sama mikä linja niillä on. Se on se, mistä ihmiset minut muistavat. Vaikka onhan se vähän keikaroiva.” Sitten professori saattaa rapun ovelle ulkoilupuvussaan. Lonkka on edelleen kipeä. “ Niinhän se Mannerheimkin poistui taistelutantereelta nilkuttaen. Ei kun se taisikin olla hänen hevosensa.”n

Tänä vuonna oli sitten kuntavaalien vuoro. Kam-

TELAKETJUJEN VÄLISSÄ Teksti: Satu Pusa

Edes kymmenisen vuotta itse kyseiseen seksuaalivähemmistöön kuuluneena en osaa vastata seuraavaan kysymykseen: Jos nainen tuntee vetoa naisiin, niin miksi, oi miksi, hän haluaa näyttää mieheltä ja seurustella mieheltä näyttävän naisen kanssa?

He ostavat vaatteensa H&M:n miestenosastolta ja kieltäytyvät meikkaamasta.

Miesten välillä solidaarisuus perustuu sukupuoleen, lesboporukoissa yhdistävä tekijä

He istuvat ainoastaan hämärissä kaljakuppiloissa tai DTM:n ruotsinlaivaa

on seksuaalinen suuntautuminen. Kumpaankin liittyy sellaista kaksijakoisuutta, joka

muistuttavassa yläkerrassa. He ovat vallanneet naisten sähly-, fudis- ja lätkäjengit.

ei kaltaiselleni tavantallaajalle taida aueta.

Vastaan tullessa heitä on aivan pakko katsoa uudemman kerran; oliko se mies vai nainen? Jokainen tietää kenestä puhutaan. Heidät tunnistaa yleensä muun

On siis olemassa lesboporukoita, joita yhdistää seksuaalinen suuntautuminen ja

muassa lyhyeksi kynitystä tukasta, reisitaskuhousuista ja lenkkareista. Ääni heillä

he viettävät aikaa yhdessä monesti juuri sen vuoksi, ettei omaa suuntautumistaan

on kaksi oktaavia matalampi kuin keskivertomiehellä. Nimitykset rekkis, butch ja

tarvitse selitellä kellekään.

telaketjulesbo ovat varmasti korrekteimpia, mitä heistä saattaa käyttää.

Olen itsekin hengaillut tällaisessa ryhmässä jonkin aikaa, kunnes tilanteen

Mutta nyt korrektius pois. Tartun tähän yhteiskunnan epäkohtaan, jota

ristiriitaisuus sai minut toisiin aatoksiin. Tiedättekö yhtään sellaista porukkaa tai

varmasti suurin osa meistä jalkoväliin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai

ryhmittymää, joissa ihmiset viettäisivät toistensa kanssa aikaa vain sen takia, että he

kainaloiden karvaisuuteen katsomatta on ihmetellyt.

ovat heteroita? Jos elämme tasa-arvoa havittelevassa yhteiskunnassa, jossa jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, miksi on olemassa ryhmittymiä, jotka perustuvat

Jotta tilanteen problemaattisuutta voi lähteä sopivalla puoliakateemisella otteella selvittämään, on ensin selvitettävä lukijakunnalla muutama arjen tosiseikka lesboista.

vähemmistönä olemisen ylikorostamiseen? Eihän identiteetin kuuluisi rakentua vain sen ympärille, pitääkö naisista vai miehistä. Eihän heteroillakaan identiteetti ole lähtökohdiltaan kiinni siinä, että he ovat

Varsinkin te miehet, jotka olette teineinä runkanneet lesboseksipornoleffoja katsellen: tässä muutamia faktoja, jotka eivät välttämättä vielä ole selvinneet, vaikka muuten pornon glooria onkin karissut ensimmäisten omien seksikokemusten myötä.

heteroita. Ihannetilanteessa jokaisen identiteetti rakentuu vapaan yksilön ympärille. Seksuaalinen suuntautuminen, ihonväri ja sukupuoli ovat vain osa kokonaisuutta. Lesboporukoissa kaiken pitäisi ilmentää sitä yhtä asiaa, että pidetään naisista miehien sijaan. Onko kyseessä siis epävarmuus? Eikö oma suuntautuminen ole niin

Ensimmäiseksi: homobaarit eivät notku kauniita naisia, eikä niistä tihku

varmaa, jos joku saattaa epähuomiossa luulla heteroksi? Voiko tätä verrata niihin

feminiininen pikku irtti. Käykääpä vain vilkaisemassa Pohjoismaiden suurinta

sikaniskamiehiin, jotka viljelevät äijähuumoria ja seksistisiä juttuja varmistaakseen,

homobaaria DTM:ää rakkaassa Helsingissämme. Tanssilattiat ovat kyllä täynnä

ettei kukaan vain luule hintiksi?

trendikkäitä homoja ja heidän ympärillä pyörii paljon kauniita tyttöjä. Ongelma

Ehkäpä se onkin pelko ja epävarmuus, jotka saavat pukeutumaan ja käyttäytymään

on vain se, että nämä tytöt ovat yleensä noin 16-vuotiaita faghageja. Aidot lesbot

niin, ettei ainakaan tarvitse pelätä, että vastakkaisen sukupuolen edustaja yrittäisi

tunnistaa siitä, että et pysty päältäpäin sanomaan, onko kyseessä nainen vai

iskeä. Näin ainakin välttyy tilanteelta, jossa omaa seksuaalisuuttaan voisi joutua

mies.

määrittelemään uudelleen.

Toiseksi: jokaisen, joka ei luokittele itseään tähän rumien lesbojen viiteryhmään, kannattaa suhtautua heihin tietyllä pelonsekaisella kunnioituksella.

Läheltä ja kauempaa seuranneena voin loppujen lopuksi kuitenkin jollain tasolla

Jyväskylässä muun muassa liikkuu rekkisjengi, joka ihan vain huvin vuoksi

käsittää, miksi rekkikset hengailevat keskenään rekkisporukoissa. Yhteisöllisyys on

hakkaa ihmisiä, jotka näyttävät liikaa kumartelevan valtakulttuuria. Valtakulttuuriksi

pop ja onhan siinä varmasti omaa viehätystään, että voi joukossa olla huomattavasti

voidaan lukea hieman tilanteesta riippuen vaikkapa naisilla pitkä tukka tai meikatut

pelottavampi näky kuin keskivertomies. Miettikää nyt, mikä ego siinä kasvaa: voi sekä

silmät. Myös Helsingissä DTM:n naistenvessaan menevä neitihomo voi saada

iskeä naisen, että hakata miehen. Kyllä käy kateeksi.

turpiinsa, koska hän astuu väärälle reviirille.

Itse ongelma ei silti ole ratkennut. Voimme ehkä ymmärtää syyt jengeissä hengailuun, mutta miksi iskeä nainen, joka näyttää mieheltä? Miksi homomiehiä on

Ilmiötähän voi kärjistää vaikka kuinka paljon, mutta jotta lunastaisin

homobaareissa vaikka mihin lähtöön, mutta naiset ovat aina vain niitä verkkareihin

puoliakateemisen otteen lupauksen, on asiaa käsiteltävä myös muustakin

pukeutuneita kaljanryystäjiä? Itse asiassa vastaus on melko yksinkertainen.

kuin oman erinomaisuuden korostamisen näkökulmasta. Huolimatta siitä,

Normaalit, nätit, suuntaustaan korostamattomat, ehkäpä villeinä päivinään jopa

kuinka kukakin pukeutuu tai viettää aikaansa, rumien lesbojen ilmiö on aidosti

joskus meikkaavat ja hameisiin pukeutuvat lesbot pariutuvat heti vastaavanlaisen

mielenkiintoinen myös identiteetin rakentumisen näkökulmasta.

kumppanin löydettyään. He lakkaavat käymästä baareissa, hankkivat rivitalon

Itseäni on ainakin hämmentänyt se, miksi tytön tai naisen, joka huomaa olevansa lesbo, on yhtäkkiä leikattava tukkansa pois ja poltettava rintaliivinsä?

Korsosta, hedelmöityshoitolapsen ja pari kissaa. Jäljelle jäävät telaketjulesbot, jotka voivat iskeä vain toisiaan. n

Tekeekö se hänestä enemmän lesbon? Ja ylipäätään, miksi se on asia, jota täytyy korostaa? Eihän heteroidenkaan tarvitse normaalisti korostaa omaa heterouttaan. Lesboryhmittymissä on itse asiassa hyvin paljon yhtymäkohtia jengikäyttäytymiseen

tai

miestenväliseen

homososiaalisuuteen.

Jengikäyttäytyminen on tavallaan ymmärrettävääkin. Lesboja yhdistää pillu ja sen haluaminen. Sen lisäksi yhteisöllisyyttä lisää samanlainen pukeutuminen, hiustyyli ja käyttäytyminen. Siinähän ne jengin ominaispiirteet täyttyvätkin. Miesten väliseen homososiaalisuuteen vertaaminen heräsi mieleeni vasta viime kevään aikana naistutkimuksen kurssilla (siellä niitä rumia lesboja –ja

”

Jyväskylässä muun muassa liikkuu rekkisjengi, joka ihan vain huvin vuoksi hakkaa ihmisiä, jotka näyttävät liikaa kumartelevan valtakulttuuria.

hihhulihumanisteja - vasta olikin). Homososiaalisuudella tarkoitetaan yksinkertaistettuna miesten välistä solidaarisuutta, joka muun muassa ylläpitää hyvävelihenkeä ja äijähuumoria.

Kutsuva kev채tmuoti 2009

Et tiedä sitä vielä, mutta puet sen päällesi huomenna.

Kuvat: Katariina Salmi

Keng채t Cheapo, 29,90 e

Aurinkolasit kirppikselt채, 2 e. Hattu baarista, ilmainen

Farkut Cheap Monday, 50 e

Rintaliivit Lindex, 19,90 e

Alushousut Marimekko, 20 e

Korvakoru kuvausrekvisiittaa

Paimenet Teksti: Pekka Lehtinen

Jos venäläinen luolalahko on oikeassa, maailmanloppu koittaa joulukuun aikana. Pelastukoon ken voi –mutta kenen puoleen kääntyä? Groteski selvitti yhteneväisyydet Daavidin Pojan ja maamme poliittisen kentän, viihdeteollisuuden ja liikemaailman suurimpien menestyjien välillä. Jos pelkkä jodipillerien päiväyksen tarkistaminen ei takaa mielenrauhaa, on kenties aiheellista alkaa lämmitellä suhteita näihin suuriin suomalaisiin ja anella nimensä lisäämistä suureen, taivaalliseen vieraslistaan. Ihan varmuuden vuoksi.

Tony Halme ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin – poliittisesti.

Kuka?

Jari Sarasvuo

Mitä teki?

Mitä Jeesus teki?

Muuta Sarasvuo on hyödyntänyt oppejaan

Opettaa Trainers’ Housen kas-

Opetti samoilla linjoilla mm.

vuvalmentajana mm. nöyryydestä,

nöyryydestä, kestävyydestä, vihasta ja

myös käytännössä toimiessaan

sinnikkyydestä, kaunattomuudesta ja

ystävyydestä sekä uskollisuudesta.

hyväntekeväisyyssäätiö Planin hallituk-

lojaalisuudesta.

Paavo Väyrynen

sessa.

On ollut koko poliittisen uransa ajan

Oli koko opetusuransa ajan lakien

Kannattajiensa silmissä Väyrynen on

tiedotusvälineiden paneteltavana ja

pilkuntarkkaa noudattamista kyttäävien

sorrettujen sankari, joka puolustaa

syyllistämänä. Väyrynen on näpäyttänyt

fariseusten hiillostamana (esim. Matt.

urheasti pienempiään ja kärsii

usein takaisin ja vastavuoroisesti

22:15–22 tai Mark. 2:23–24), mutta

maaseudun pelastumisen puolesta.

syyttänyt mediaa häneen

puolustautui terävin sanoin (ks. puhe

kohdistuneesta loanheitosta.

lainopettajia ja fariseuksia vastaan Matt. 23).

Ai kuka Kai Röntynen? Sama mies, joka

Kai Röntynen

Ruokki viisituhatta miestä viidellä

omistaa kalatukku E. Erikssonin, jolla

leivällä ja kahdella kalalla (esim.

on myymälä paraatipaikalla Vanhassa

Matt. 14:13–21), ja pian uudestaan

kauppahallissa. Toimittaa näin kenties

neljätuhatta miestä seitsemällä leivällä

koko kaupungin parhaat graavikala- ja

ja jokusella pienellä kalalla (esim.

äyriäisleivät viikoittain jopa tuhansien

Matt. 15:32–39). Ja repikäähän tästä:

nälkäisten helsinkiläisten suuhun.

mainitut väkiluvut eivät edes sisällä mukana olleita naisia ja lapsia!

Mikko Kuustonen

Kuustonen on tullut musiikkiuransa

Teki ruohonjuuritason hyvänte-

lisäksi tunnetuksi arvokkaasta 15-

keväisyystyötä eri puolilla Galileaa.

tahdon lähettiläs (1998). Palkittu

vuotisesta hyväntekeväisyystyöstään.

Paransi mm. halvaantuneita, spitaalisia

Kirkon rauhanpalkinnolla 1999. Vuoden

Komeasti aaltoilevat hiukset yhdistä-

ja sokeita, herätti kuolleita sekä

positiivisin suomalainen 2003.

vät miehen Jeesukseen myös

karkotti saastaisia henkiä. Länsimainen

ulkonäöllisesti.

Suomen ensimmäinen YK:n hyvän

maalaustaide on kautta historian esittänyt Jeesuksen pitkäkutrisena hipinretaleena.

Tanja Poutiainen

Mitä sanoikaan Jeesus jouluna? ” Jee,

Todellisuudessa ei tiettävästi ikinä

sukset!”Niillä Tanjakin suihkii Suomea

saanut suksia sen paremmin joulu-

maailmankartalle pakkasoloissa

kuin hanukkalahjaksikaan, mutta

kiteytyneen veden päällä.

kävi jaloittelemassa veden päällä Gennesaretin järvellä (ks. Matt. 14:22– 33, Mark. 6:45–52 tai Joh. 6:16–21).

Tony Halme

Riehui piripäissään kotonaan

Ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin

Halme tuli tuomionsa jälkeen uskoon,

luvattoman aseen kanssa kesällä 2003.

sanojen varsinaisessa merkityksessä.

mutta jatkoi törttöilyään pari vuotta

Seurauksena ristiinnaulittiin, kuoli ja

Ei vielä tämänkään jälkeen malttanut

myöhemmin ja tuhosi viinalla sekä

haudattiin –poliittisesti. Eduskuntaura

jäädä homehtumaan haudan lepoon,

maksansa että haimansa. Oli saikulla

jatkui säästöliekillä loppuun asti.

vaan nokitti nousemalla kolmantena

lähes koko vuoden 2006 ja siirtyi

päivänä kuolleista.

työkyvyttömyyseläkkeelle kesken kansanedustajakautensa vuonna 2007.

Pekka Himanen

Nuori älykkö Himanen oli kak-

Kohahdutti kansaa viisaudellaan

sikymppisenä vuonna 1993 Suomen

keskustellessaan opettajien kanssa 12-

Kuten kaikkia suuria ajattelijoita, myös Himasta ja Nasaretilaista yhdistää

nuorin tohtoriksi väitellyt.

vuotiaana Jerusalemin temppelissä

viisauden ja älykkyyden ikiaikainen

(Luuk. 2:41–52).

symboli ja uskottavuuden lähde: muhkea parta.

Kuolemansynti 6

kohtuuttomuus

Punaiset vs valkoiset? Teksti: Mari Suonto

Viestinnän laitos sai alkunsa 30 vuotta sitten. Aikanaan tapahtuma ei ilahduttanut kaikkia. Eikä ihme, sillä se oli osa akateemisessa maailmassa käytyä poliittista kamppailua.

”

1970-luku oli Suomessa poliittisen kuohunnan aikaa. Opiskelijaliike oli radikaalisti vasemmalla ja valtiojohtokin myöhempien arvioiden mukaan rähmällään Neuvostoliiton edessä.

Viestinnän professuurin perustaminen oli selvä polii inen liike. Oppituolin rahoi i Sotavahinkosäätiö, jonka takana vaiku ivat oikeistolaiset piirit.

Myös tiedemaailmassa linnoittauduttiin poliittisiin juoksuhautoihin –vasemmalla ja oikealla. Aikakauden perussanastoon kuuluivat ilmaisut “ indoktrinaatio” ,“ manipulaatio”ja “ porvarillinen hegemonia” . Professoreilta ja tutkijoiltakin penättiin, kenen joukoissa he seisoivat. Viestinnän tutkimuksen taistelukentillä –tosin silloin käytettiin lähinnä nimeä “ tiedotusoppi”–vedettiin 70-luvulla jakolinja helsinkiläisten ja tamperelaisten välille. Tai wiiolaisten ja nordenstrengiläisten, sillä leirit oli nimetty niiden päämiesten, Helsingin yliopiston professorin Osmo A. Wiion ja Tampereen tiedotusopin professorin Kaarle Nordenstrengin, mukaan. Mistä tässä jaossa oli kysymys? Se riippuu siitä keneltä kysyy. “ Kyllä se jako oli aika hyvä” , toteaa viestinnän emeritus-professori Wiio. “ Tampereella vallalla oli marxilainen koulukunta, joka halusi liittää yhteiskuntatieteet, joihin

velun monopolia, Wiio jätti eriävän mielipiteensä ja pakersi jopa oman, yhden miehen ko-

viestintäkin kuului, omaan piiriinsä.”

miteamietintönsä vuonna 1973.

Wiion mukaan Tampereella tehtiin marxilaisuuteen sitoutunutta tiedettä, kun taas hänen ja muiden “ wiiolaisten”tavoite oli tutkia viestintää omana ilmiönään ja välttää politiikan sotkemista siihen. “ Tätä tamperelaiset pitivät tietysti poliittisena” , Wiio hymähtää. Kärkkäämpiäkin jaotteluja on esitetty.

Tästä vasemmistopiirit kimpaantuivat toden teolla. “ En tiedä mitä voimia siinä oli takana, mutta minulle tuli niin paljon nimettömiä häirikkösoittoja, että lopulta jouduin ottamaan puhelimen yöksi irti seinästä. Sitten ne alkoivat soitella kuolemansairaalle äidilleni” , Wiio muistelee. 70-luvun ilmapiiri oli Wiion mukaan muutenkin painostava.

Vuonna 2004 ilmestyneessä Yleisradion vasemmistohistoriaa suomivassa oikeis-

Tampereelta muun muassa kirjoitettiin kansainvälisen tiedelehden toimitukseen ja moi-

tolaisessa pam etissa Reporadio –Yleisradion vaaran vuodet 1965–72, valtio-

tittiin ankarasti Wiion “ äärioikeistolaisen”artikkelin julkaisemista. Wiion vetäessä kesäkurs-

tieteiden lisensiaatti Jarmo Viljakainen kuvaa Wiioa “ liberalistisen viestintäteorian

sia Turussa eräs opiskelija paljasti, että edellisen vuoden tamperelainen luennoitsija käytti

näkyvimpänä puolustajana” .

suuren osan opetusajasta pelkästään Wiion haukkumiseen.

Samalla hän esittää, että Tampereen yliopiston “ viestintägurut”Kaarle Nordenstreng ja Pertti Hemánus osallistuivat systemaattiseen poliittiseen toimintaan, jossa

“ Itse koetin aina välttää käymästä kimppuun. Vastasin vain pahimpiin itseeni kohdistuneisiin hyökkäyksiin” , Wiio toteaa.

haluttiin “ kasvattaa suomalaisista toimittajista Leninin sotureita, jotka olisivat ohjanneet maamme kommunismiin” . Edelleen Tampereella tiedotusopin professorina toimiva Nordenstreng teilaa Viljakaisen näkemykset. Hän pitää Viljakaista “ täysin höyrähtäneenä”ja varoittaa muutenkin dramatisoimasta jakoa Helsingin ja Tampereen välillä. “ Tästä liikkuu paljon kaikenlaista mytologiaa. Kyllä ero oli olemassa, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen.” Nordenstreng vahvistaa, että Tampereella opetus ja tutkimus olivat “ kallellaan” marxilaisuuteen. Hänen mielestään kyseessä oli kuitenkin enemmän viestintä loso nen linjaero, eikä hän mielellään sitoisi aihetta poliittisiin jakoihin. “ Ei Osmokaan itse sano olevansa oikeistolainen. Eikä meillä Tampereella oltu –ehkä muutamaa lehtoria lukuun ottamatta –puoluepoliittisesti sitoutuneita.”

Nordenstreng haluaa muistuttaa, että vasemmistolainen ajattelu oli aikakaudelle tyypillistä. “ Ei se niin ollut, että Tampereella oltiin punaisia ja muut olivat puhtoisia pulmusia. Kyllä vasemmistolaisuus meni läpi koko yliopistolaitoksen. Helsingin tiedotusopissakin oli todella tulipunainen vaihe.” Hänen mukaansa viestinnän oppituolin perustaminen vuonna 1978 ja Osmo A Wiion nimitys virkaan johtuivat osittain juuri siitä, että Helsingin tiedotusoppia haluttiin vetää pois äärivasemmalta. “ Pesä piti puhdistaa” , esittää Nordenstreng. Vasta Wiion nimityksen myötä Marxilais-leniniläisen loso an perusteet poistettiin Helsingin tiedotusopin tutkintovaatimuksista. Myös Wiio toteaa, että professuurin –ja sitä kautta viestinnän laitoksen –syntyminen

Hän huomauttaa, että Wiio sen sijaan kuului liberaaliseen kansanpuolueeseen ja

oli “ paljolti selvä poliittinen liike” , jolla Helsinkiin pyrittiin luomaan vastapaino Tampereen

oli myös puolueen kansanedustaja 70-luvun lopulla. Itse Nordenstreng kuului sitou-

tiedotusopille. Näkemystä tukee se, että oppituolin rahoitti Sotavahinkosäätiö, jonka taka-

tumattomaan vasemmistoon, vaikka myöntääkin ajautuneensa “ uusvasemmistolai-

na vaikuttivat oikeistolaiset piirit, muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta.

seen toimintaan”ja tehneensä yhteistyötä lähinnä keskusta- ja vasemmistoryhmittymien kanssa.

Sotavahinkoyhdistyksen historiikissa vuodelta 2004 Jari Leskinen kuvailee viestinnän professuurin rahoittamista osaksi “ marxilaisten professorien Kaarle Nordenstrengin ja Pertti Hemánuksen vastaisen voimakkaan torjuntataistelun aloittamista.”

70-luvulla tutkimus ja viestintäpoliittinen suunnittelu olivat tiukasti kietoutuneita toisiinsa.

Sivumennen voi mainita, että Sotavahinkoyhdistyksen omaisuudesta suuren osan muodostivat jatkosodan jälkeen sille säätiöidyt valkoisten suojeluskuntien varat.

Wiio ja Nordenstreng toimivat molemmat asiantuntijoina Viestintäpoliittisessa komiteassa, jossa väännettiin kättä muun muassa YLEn monopoliasemasta. Wiio kannatti vapaata markkinataloutta ja radio- ja televisiokanavien jakamista kaupallisille toimijoille. Nordenstreng puolusti valtiollista sääntelyä. “ Meidän käsityksemme vapaudesta oli erilainen” , toteaa Nordenstreng. “ Osmon mielestä yksityinen kaupallinen toiminta oli vapautta, minusta se oli kaupallisuutta. Katsoin, että julkinen palvelu takasi vapaamman, kansalaisia palvelevan mallin.” Television kaapelikanavia koskevasta mietinnöstä, jossa kannatettiin julkisen pal-

Ei ollut yllätys, että kaikki yliopistoympyröissä eivät riemastuneet viestinnän “ lahjaprofessorista” . Ylioppilaslehti esimerkiksi juhlisti tapahtumaa jutulla “ Yliopiston autonomia vaakalaudalla”(Ylioppilaslehti 25/77), jossa todettiin mairittelevasti, että professuurin takana oli “ yksiselitteinen pyrkimys muodostaa Helsingin yliopiston tiedotusopin laitoksesta pr-miesten koulutuskeskus” . Tiedotusopin ainejärjestön Media ry:n silloinen puheenjohtaja Liisa Rissanen taas ilmoitti, että “ näennäistieteellinen ja yksinomaan suurpääoman etuja ajava opetus”ei opis-

kelijoille kelpaisi. Vastustuksesta huolimatta Wiio aloitti professorina ja viestinnän laitos sai alkunsa. Painotuksena oli organisaatioviestintä. Tuliko viestinnän laitoksesta porvarillinen pesäke punaisessa yliopistomaailmassa?

Sosialististen valtioiden musertuminen 1980 ja -90 -lukujen taitteessa on tehnyt vanhat vasemmistoajattelijat jopa valitettavan hiljaisiksi historiastaan. Ajalle ominainen poliittisuus ja Neuvosto-myönteisyys ehkä hävettävät tieteilijöitä, sillä kylmän sodan aikaisista akateemisen maailman kädenväännöistä puhutaan yllättävän vähän.

Wiion mielestä ei. Hänen mukaansa laitoksella opetettiin viestinnän teorioita vailla poliittista agendaa. Vasemmiston aikalaisargumentti oli, että tämä “ sosiaaliteknologinen”näkökulma ja tietoisen politiikan välttäminen pelasivat porvarillisen hegemonian pussiin.

Harva 2000-luvun viestinnän opiskelija tuntee alansa poliittista historiaa. Oikeistoa edustaneet –tai ainakin vasemmistoa vastustaneet –osapuolet ovat ottaneet kiistat näkyvämmin esille. Esimerkiksi Tampereella sanomalehtiopin professorina toiminut Esko Salminen

Ilmapiiri kuitenkin rauhoittui yliopistolla jo 80-luvun alussa.

on puinut Tampereen yliopiston sisäisiä poliittisia kahnauksia kirjassaan Viestinnällä

Lopullisen naulan arkkuun vasemmistoradikalismi sai Neuvostoliiton romahdet-

vallankumoukseen – “ Demokraattisen toimittajakoulutuksen”aika 1960-

tua 1991. Wiio toteaa, että harva vasemmistopainostukseen osallistunut on kuitenkaan jälkeenpäin tuonut ilmi olleensa mukana moisessa toiminnassa. “ Yksi tunnettu professori on tullut jälkeenpäin sanomaan, että me olimme vää-

luvulta 1980-luvulle. Hänkin syyllistää Nordenstrengin ja Hemánuksen johtamaa tiedotusopin laitosta vasemmistopropagandan suosimisesta. “ Ehkä se on minun ja kavereiden omakin vika, ettei olla vastattu näihin” , toteaa

rässä ja sinä olit oikeassa.”

Nordenstreng. “ Olen pyrkinyt jättämään ne ihan omaan arvoonsa.”

Jos viestintätutkimuksessa tai -politiikassa todella käytiin informaatiotaistelua 70-

seen.

Hän peräänkuuluttaa kuitenkin tarvetta alan puolueettomaan historiankirjoitukluvulla, se tosiaan päättyi liberalismin ja Wiion voittoon. Markkinasääntely ja yksityinen mediatarjonta ovat marssineet voittokulkuaan läpi viimeisten vuosikymmenten.

“ Nämä vaiheet täytyisi tutkia ihan perin pohjin. Ei tässä kellään ole mitään luurankoja kaapissa, mutta tapahtumat pitää suhteuttaa historialliseen tilanteeseen. Se oli toinen maailman silloin.”n

Viestintätieteissä marxilaiset teoriat eivät enää hallitse tutkimuskenttää.

”

70-luvun informaatiotaistelu päättyi liberalismin ja Wiion voittoon.

Mun ammatti Nimi: Elina Halme Ikä: 28 vuotta Ammatti: Tiedottaja Työpaikka: Ahlstrom Oy Valmistunut viestinnästä: 2005

Minkälainen on työviikkosi? Kirjoitan paljon, eli tuotan sisältöä esimerkiksi Ahlstromin lehteen, intraan, nettiin, pörssitiedotteisiin ja vuosikertomuksiin. Pörssiyhtiössä on velvollisuus kertoa kaikesta, mikä voi vaikuttaa pörssikurssiin. Meillä on 6 500 työntekijää 27 maassa, ja missä tahansa voi tapahtua mitä tahansa. Hirveästi ei pysty suunnittelemaan. Jos tehdas syttyy palamaan, me kerrotaan siitä. Mitä olet tehnyt tänään? Tulin kuuden jälkeen töihin ja julkistin yhtiön osavuosikatsauksen. Pidettiin tiedotustilaisuudet ensin lehdistölle, sitten sijoittajille ja analyytikoille ja lopuksi yrityksen omille avainhenkilöille kuten tehtaanjohtajille. Tämä oli tällainen poikkeuksellinen Jackpot-päivä, mutta meillä on hiljaisempiakin päiviä. Muuten ei jaksaisi. En kannusta tulemaan aamukuuden jälkeen töihin. Musta on tärkeää tehdä vain sen mittaista päivää, että sen jälkeen ehtii urheilla ja nähdä kavereita. Miten olet päätynyt tähän työhön? Kolmannen opiskeluvuoden alussa vuonna 2001 aloitin viestintätoimisto Taitomyllyssä tiedottajana. Keväällä 2005 olin valmis maisteri ja tein kuolonloikan Veikkausliigaan suomalaisen jalkapallon pariin. Uskoin silloin tietäväni, mikä mun unelma-ammatti on: se on fudis, se on Veikkausliiga ja tästä lähdetään. Meni kaksi viikkoa ja se oli ihan hirveää kaaosta. Neljän kuukauden päästä sain kenkää. Urheilumaailma ei Suomessa ole aina ihan ammattitaitoisesti hoidettu Pidin neljän viikon loman ja ajattelin katsoa, mikä mua oikeasti kiinnostaa. Suomessa on kuitenkin niin pienet piirit, että mulle soitettiin täältä ja pyydettiin käymään. En yhtään tiennyt, mitä Ahlstrom tekee, mutta pienten toimistojen jälkeen ison ja perinteikkään rman järjestelmällisyys tuntui hyvältä. Jos rma on ollut pystyssä 157 vuotta, siellä ei ihan kaikkea ole voitu tehdä väärin. Hanttihommissa olen vetänyt perinteisen suoran siivoojana, puhelinmyyjänä ja Kampin McDonald´sissa. Ja kesäisin tein kaupungin puutarhahommia. Vitsi minkä rusketuksen siinä sai.

Mikä on kivointa työssäsi?

Mulle se ihmisten kanssa oleminen on niin oma juttu. Pääsin sisään toisella

Tykkään siitä, että viestinnässä saa nähdä niin paljon. Konsernin lehteä

yrittämällä vuonna 1999. Välivuoden olin McDonalds´in asiakasemäntä. Tai

tehdessä saa kiertää maailmalla. Muilla pääkonttorissa työskentelevillä ei

sitten mä olisin ammattijalkapalloilija.

välttämättä ole tuotteista ja toimialasta mitään käsitystä. On mahtavaa mennä jonnekin Skotlannin tehtaalle ihmettelemään 50 metrin paperikonetta, että

Oletko sitä mieltä, että uran luominen pitää aloittaa

jaha, täällä sitä nyt syntyy. Mulle on avautunut täällä kaksi uutta maailmaa:

opiskeluaikana?

erikoinen teollisuuden ala ja lisäksi pörssi. Onhan se aika jännää.

Kyllä se kannattaa, koska silloin ei ole epärealistisia käsityksiä, että pääsisi suoraan viestintäpäälliköksi. Mä olen aina opiskeluaikana tehnyt töitä.

Entä työn tyhmimmät puolet?

Viestintätoimistot ovat kovia työpaikkoja, mutta niitä arvostetaan aika paljon.

Olen ollut Ahltsromilla puolitoista vuotta ja tuntuu, että en vieläkään täysin

Huono puoli on tietenkin se, että siinähän makselet Kelalle opintotukia takaisin.

hallitse tätä toimialaa. Mun tehtävä on kertoa esimerkiksi vesineulaustekniikalla valmistettujen lasikuitulujitteiden erikoismateriaaleista niin, että 6 500

Mistä tietää että oikealla alalla?

työntekijää ymmärtää sen. Sitä on aluksi vaikea hyväksyä, että ei itsekään tiedä

Siitä, että innostuu ja alkaa sykkiä siitä. Jos viestinnän ihmisenä ei kiinnosta

asioita.

kommunikoida ihmisten kanssa, vituttaa kirjoittaa ja esiintyminen tuntuu

”

Mun tehtävä on kertoa esimerkiksi vesineulaustekniikalla valmistettujen lasikuitulujitteiden erikoismateriaaleista niin, että 6 500 työntekijää ymmärtää sen.

hirveän raskaalta, niin siitä voi päätellä jotain. Mutta oikean alan sisällä voi olla vääriä työpaikkoja. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana vähän haeskellaan, eikä siitä pidä hätääntyä. Minkälainen on hyvä tiedottaja? Hyvä tiedottaja ymmärtää vastaanottajaa. On se sitten media, oman sisäisen lehden lukija tai potentiaalinen työnhakija, joka katsoo verkkosivuja. Hyvällä tiedottajalla on empatiakykyä. Myös sosiaaliset taidot ja selkeys on tärkeää, ja kansainvälisissä yrityksissä kielitaito. Mutta oikeastaan tärkeintä on, että uskaltaa puhua. Meidän työkieli on englanti, mutta esimerkiksi ranskalaisilta, aasialaisilta ja brasilialaisilta kuulee niin järkyttävän huonoa kieltä, että sillä ei oikeastaan ole mitään väliä. Todellinen työkieli on useimmiten Bad English.

Oletko tyytyväinen palkkaasi? Olen. Jos mulla olisi tämä palkka markka-aikoina, en olisi ikinä uskonut,

Miksi Tuomo Mörä jäätyi telkkarissa?

että näin hyvää palkkaa voi olla. 2700 euroa on tietääkseni joku Procomin

Kuka tahansa voi mennä lukkoon, mutta yllättävää oli se, että hän on kuitenkin

suosituspalkka vastavalmistuneille, ja kyllä se on reilusti yli sen.

aika kokenut. Näin sen suorana ja se tuntui niin pahalta, että mulla tuli kyynel silmään.

Kuka on työpaikan kivoin poika? Voi ei! Kehitysjohtaja Kalle IT:stä. Kallen kanssa voi repeillä tärkeilijöille

Olet valtiotieteiden maisteri. Tiedätkö mikä on bifurkaatio?

palaverissa. Loistava, kuivan ironinen huumorintaju.

Voi herran pieksut! En totisesti. (Kuulee vastauksen.) No Pekka Aula tarvitsee itse lisää viestinnän opetusta saadakseen mallinsa tunnetuksi

Kaipaatko opiskeluaikoja? Tuntui siltä, että valmistuin juuri oikeaan aikaan. Kolmannen vuoden kohdalla

Mikä on jännintä, mitä olet päässyt viestinnän

ajattelin, etten halua ikinä valmistua, mutta oli lohdullista huomata, että

ammattilaisena kokemaan?

kuudentena vuonna lähteminen tuntui jo hyvältä.

Tein graduni urheilijoiden pärjäämisestä mediajulkisuudessa ja haastattelin Sami Hyypiää Liverpoolin joukkueen yksityishotellissa. Hyypiän manageri

Mikä on paras opiskelumuistosi?

pelkäsi, että jos näkisimme kahvilassa, seuraavan päivän lehdessä juoruttaisiin,

Median kevätretkellä 2002 käytiin Eremitaasin museossa Pietarissa. Siellä on

että Hyypiä deittailee jotain blondia. Haastattelun jälkeen Sami Hyypiä heitti

esimerkiksi Picasson maalauksia, joista yhdessä oli absinttipullo. Innostuin siitä

mut valtavalla autollaan lähiöön. Ikkunat oli tummennettu, mutta kaikkien

niin paljon, että menin koskemaan sitä. Siinä tuli hirveä hässäkkä, ja sellainen

pikkupoikien päät kääntyi auton perässä: oliks toi Hyypiä?

täysin englantiapuhumaton miliisinnäköinen tuli koputtamaan olalle. Vähän noloa. Matkan jälkeen joku kommentoi media-listalle, että oletko sinä se, joka

Mitä terveisiä lähettäisit viestinnän opiskelijoille?

koski Picassoon.

Jos mietin itseäni esimiesasemassa kymmenen vuoden päästä, niin tärkein

Saman vuoden syksyllä lähdin vaihtoon Liverpooliin, mikä oli siisteintä ikinä.

ominaisuus, mitä toivon alaisiltani on, että ne tuntisivat omat rajansa ja

Opiskelijoilla ei ollut mitään muuta kuin toisensa, fudis ja Beatles.

kantaisivat vastuun omasta jaksamisestaan. Ihan samalla lailla se koskee opiskelua: tasapainoon kaikki. Opintoja riittävän vähän, töitä riittävän vähän ja

Jatka lausetta: jos en olisi päässyt opiskelemaan viestintää…

riittävän paljon vapaa-aikaa. Pätevin ei ole se joka tekee eniten, vaan pätevin

Olisin ollut hetken hukassa ja päätynyt sen jälkeen opiskelemaan viestintää.

on se joka tekee oikeita asioita.

Flies & Shit Leif Åberg on tohtori, joka työskentelee laitoksella. Hän vastaa lukijoiden mieliä askarruttaviin kysymyksiin. Lähetä omasi osoitteeseen groteski@mediary.

tai käy

Lefan vastaanotolla keskiviikkoisin klo 15-16, Unioninkatu 37, Helsinki.

Heippis Lefa! Oon 23-vuotias kolmannen vuosikurssin opiskelijatypy ja luulen, että oon

Ei hassummin päätelty - tosin olet kyllä täysin hakoteillä. Tämä on näitä tieteen suuria

rakastunut mun opiskelukaveriin, joka on kanssa tyttö. En oo uskaltanut

kysymyksiä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kertoo, että ” puppu”ja ” pöty”liittyvät

sanoa sille mitään tästä, koska ollaan frendejä ja pelkään, että se juoksisi

sekä syömiseen että puhumiseen. Ennen aikaan lasten ruokaa tehtiin pureksimalla

kirkuen karkuun, eikä voitaisi olla enää edes kamuja. Onko olemassa jotain

aikuisten ruoka pupuksi eli pilttimäiseksi mössöksi, joka varmaankin tuolloin menetti

keskinäisviestinnän mallia, jolla saisin tän unelmieni naisen rakastumaan

osan kulinaarisista ominaisuuksistaan. ” Palturi”taasen on kotona kasvatettua tupakkaa,

muhun? Hjälp!

kessua, nurkantakaista. Sana tulee ruotsista (purutupakkaa merkitsevä ” palttobak” ). Saippuakupla -85

Pureskelemiseen ja ruokaan ” palturikin”siis liittyy. Moneen kertaan jauhettuna ja suusta suuhun kulkeutuneena ” tieto”muuttaa muotoaan ja sen uskottavuus on tullut

On, ainakin kehitteillä. Farmakognosian professori Raimo Hiltunen ja minä olemme

kyseenalaiseksi. - Palturi muuten kääntyy englanniksi ” rubbish” .

kirjoittamassa artikkelia työnimellä ”Viestinnällinen näkökulma feromonijuttuihin”(ei ole vielä refereevaiheessa, koska emme ole löytäneet riittävän ennakkoluulotonta

Apua Dr.!

journaalia). Teoriamme mukaan perinteinen keskinäisviestinnän malli, joka perustuu

Oon 28-vuotias valtiotieteiden kandidaatti (gradu työn alla!) ja asun

ensin kauko- ja sitten lähiaistien tuottamiin ärsykkeisiin, ei toimi, vaan huomioon on

edelleen kotona. Mun äiti ei anna mun muuttaa pois, vaikka oma kämppä

myös otettava feromonien pölläyttely.

helpottaisi huomattavasti seuraelämää ja muutenkin koen, että oon liian

Feromoni tulee kreikan sanoista pherein (kantaa) ja horman (kiihottaa). Feromonit

vanha asumaan himassa. Äiti ei anna mun muuttaa, koska oon meidän

ovat huomaamattomia hajuja tai kemiallisia viestejä, jotka toimivat signaaleina ja

perheen nuorin lapsi ja kaikki muut on jo lähtenyt. Joudun pitämään

houkuttimina omalle lajille. Voidaan jopa väittää, että ” kuin salama kirkkaalta taivaalta”

huoneeni siistinä, enkä saa kiroilla kotona. Joudun myös tiskaamaan,

tapahtuva silmitön ja molemminpuolinen ihastus (” vakka kantensa valitsee” ) johtuukin

vaikken haluaisi. Haluaisinkin nyt tietää, ulottuuko akateeminen vapaus

feromonien yhteensopivuudesta.

kotiin asti? Gradujäbä

Voisit siis luoda tilanteen, jossa olette samassa tilassa ja ihastuksesi kohde näkee ja kuulee Sinut. Sinun tulee sijoittua kattotuulettimen alle –tai Hänen feromoneja imevän liesituulettimensa äärelle. Olen myös nähnyt käytettävän propellihattua tai

Parahin jäbä, akateemiseen vapauteen luetaan joissain yliopistoissa rehvakas kiroilu ja

joka taloudessa yleisesti löytyvää hyönteismyrkkypumppua (joka on vaivaton ottaa

kaoottinen (työ)huone. Voithan siis kokeilla akateemisen vapautesi rajoja, mutta hanki

myös tansseihin mukaan, koska siinä on henkselit säiliön kuljettamiseksi). Sitten vaan

ensin äidillesi tiskikone ja uusi hoivattava, esim koiranpentu tai gerbiili. Kaupungilla on

pölläyttelet feromoneja ja katsot mitä tapahtuu...

muuten ystävällisiä sosiaalityöntekijöitä, jotka voivat auttaa Sinua sen jälkeen, kun äitisi on heittänyt Sinut ulos... (ks www.hel. tai www.vantaa. tai www.grankulla. ).

Arvon tohtori, Haluaisin tietää, mistä tulee sana ” palturi” . Kun sanotaan esimerkiksi

Lefa hei

” puhua palturia” , tarkoitetaan ” valehdella” . Mielestäni sana ” palturi”viittaa

Näin pari vuotta sitten Helsingin Sanomien telkkumainoksen (miks muuten

kuitenkin enemmän väärinkirjoitettuun sanaan ” parturi”tai lyhennelmään

sekä H että S kirjotetaan isolla?!??!), jossa kyseltiin kaikkia kysymyksiä.

nimestä ” Pallas-tunturi” . Olenko oikeassa?

Jotain, et miksei me koskaan nähdä puluja pieninä ja miks lakanat on Etymologi to be

valkosia ja silleen. Mut sit kun ne oli kysynyt ne kyssät, ne ei vastannut niihin!!! Vähänkö jäi häiritsemään!! Eiks mainonnan eettinen neuvosto tai

joku vois rankaista tästä, kun mä oon kärsinyt unettomuudesta ja kaikesta tän takia?!!?

epäkäytännöllisempi, tutkii olemista. Tämän minulle kertoi henkilökohtaisesti käytännöllisen

Häiriintynyt susi

loso an professori Timo Airaksinen, joka on paitsi viisas myös

hauska.

Heipä hei häiriintynyt susi!

Moi Lefa!

Mainoksen tarkoitus on osoittaa, kuinka tyhmä ihminen on, kunnei osaa edes

Luin City-lehden (19/08) Sisäpiiri-palstalta arvoituksen, jota en osaa

tuollaisiin vastata. Puluista tietoa saat Helsingin kaupungin puisto-osastolta ja

ratkaista. Walter de Campkaan ei osannut, vaan käski miettimään itse.

valkoisista lakanoista Omon palvelevasta puhelimesta. Unettomuuteen löytyy tukea

Voisitko ratkaista tämän? Jos kolme naista menee hotelliin ja he ottavat

vertaistukiryhmistä, jotka yleensä toimivat öisin.

yhden hotellihuoneen, jonka hinta on 300 euroa, jokainen nainen

Isolla kirjoitettavat H ja S johtuvat tietenkin paradigmaattisista valinnoista.

maksaa 100 euroa huoneesta. Kun he ovat menneet huoneeseen, tulee hotellin johtaja vastaanottoon ja toteaa, että vastaanottovirkailija

Dear Dr. Lefa

on velottanut naisilta huoneesta liikaa. Huone nimittäin maksaa 250

Oon 20 vee tyttö. 176 cm / 84 kg, onx ok?

euroa. Vastaanottovirkailija lähtee palauttamaan ylimääräistä 50 euroa, Läski(kö)?

mutta päättää itse pitää summasta 20 euroa. Hän palauttaa jokaiselle naiselle 10 euroa. Näin ollen naiset ovat maksaneet 90 euroa per henkilö

Kauneus on katsojan silmässä, tosin myös kulttuurisesti määrittynyttä.

hotellihuoneesta, joten yhteissumma on 270 euroa. Virkailijan pitämä 20 euroa lisättynä tähän summaan tekee 290 euroa. Mihin katoaa 10 euroa

Apua!

kolmesta sadasta?

Oon just alottanut viestinnän laitoksella poika, eli oon siis fuksi. Suoritin

Tyhmeliini

kyllä perusopinnot avoimessa, eli oon toka vuosikurssin jengin kanssa samoilla kursseilla. Mua stressaa ihan sikana, kun en keksi kaikesta

Tämä onkin taas niitä suuria juttuja. Ongelmaasi voi lähestyä usealta taholta. Filoso t

nasevia paradokseja. Onks siis olemassa jotain kaavaa, jolla saisi nopeesti

varmaankin soveltaisivat logiikan päättelysääntöjä ja sanoisivat, että miksi ihmeessä

väännettyä paradokseja? Ja sit, kuka on sun lempi sosiologi? Haluisin

virkailijan 20 euroa pitäisi lisätä 270 euroon. Käytännölliset

osallistua kaikkiin keskusteluihin, mutten tiedä vielä yhtään sosiologia.

mahdollisesti, että on täysin mahdotonta kolmen naisen ottaa yksi hotellihuone (vai

Kiitti etukäteen!

oletteko rakkaat lukijani kuulleet tällaisesta?) ja vielä mahdottomampaa että on, että Fuckshit -88

loso t toteaisivat

hotellin johtaja palauttaisi liikaa maksettua. Näin ollen keissi ei kuvaa aitoa toimintaa, joten on yks hailee, mihin rahat menevät.

Paradokseja voi vääntää melko helposti esim Greimasin semioottisen neliön avulla. Ei siinä tarvitse kuin lähteä jostain käsitteestä, määritellä sen vastakäsite ja ei-käsite ja

Dr. Lefa

sitten luoda noiden avulla lauseita paradoksaalisella tavalla. Lempisosiologini on Erik Allardt, nelikentän keksijä. Nelikenttä on sosiologian lahja ihmiskunnalle. Tykkään myös Riitta Jallinojasta. Jos haluat osallistua keskusteluihin, Foucault on aika varma nakki. Tohtori! En sittenkään ymmärrä bifurkaatioteoriaa. Mitä voin tehdä? P. Aula tai ehkä Paula Ei se niin helppo olekaan! Mitä voisit tehdä? Vuokraa Day after tomorrow -elokuva ja katso se nopeutettuna ensin alusta loppuun (jolloin juoni vie järjestyksestä kohti kaaosta) ja sitten lopusta alkuun (kaaoksesta kohti järjestystä). Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuskohta, jossa järjestelmän toiminta jakautuu kahteen. Esimerkiksi osa nykkiläisiä päättää lähteä pakkasen kourista, osa päättää jäädä. Kumpikin porukka tekee omasta vinkkelistään ” oikean”päätöksen, mutta kokonaisuuden kannalta diversiteetti kasvaa eli päätökset olivatkin vain osaoptimointia... Elokuvassa näkyy myös, miten kaaoksen keskelle voi rakentaa paikallista järjestystä, kun neuvokkaat

”

Kaupungilla on ystävällisiä sosiaalityöntekijöitä, jotka voivat auttaa Sinua sen jälkeen, kun äitisi on heittänyt Sinut ulos... (ks. www.hel. tai www.vantaa. tai www.grankulla. )

nuoret polttavat kirjaston kirjoja lämpimikseen. Dear Lefa Oon pitkään miettinyt, että miten voi olla sellanen oppiaine kuin käytännöllinen loso a? Käsittääkseni näillä kahdella sanalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Onko tämä joku kompa? Yks vaan Kamoon, tää on ihan selvä asia: käytännöllinen loso a tutkii toimintaa, se toinen,

Teksti: Aurora Rämö Ruohonjuuritason vaikuttaminen on päivän sana. Todellisissa vaikeuksissa ovat ikävä kyllä vaikuttajat itse. Miten heikompia voisi suojella?

Syyllistämispalvelu

pällisteltäviksi johonkin pornahtavaan taidenäyttelyynsä

Aktivistit voisivat tasaisin väliajoin lähetellä kuvia

Feissareiden pitäisi vaihtaa taktiikkaa. Ystävällismielinen

punavuorelaiseen galleriaan.

eläinpelastuksen etujoukon A-Studion nähtäväksi sekä

hymistely ei paljon kadunkulkijaa häiritse. Ihmisarvoa

Vaihtelevalla urakkapalkalla työskenteleviä pienyrittäjiä

Sirkka-Liisa Anttilan kotiin.

loukkaavaa välinpitämättömyyttä kohdatessaan paremman

on tuettava. Siksi kerjäläisille olisi perustettava oma

Kuvien ottajalla ei ole väliä, sillä määrä korvaa laadun.

maailman puolesta pakkasessa hytisevät nuorisohenkilöt

varustelainaamo.

Olisi edullista, ettei kameramies hamuaisi kaikkea kunniaa

eivät muuta kuin hymyile kauniisti ja toivota ” hyvää

Yksijalkainen koira tai putki pään läpi tuottaisi takuuvarmasti

sommitelmistaan, sillä hän saattaisi joutua vaikeuksiin.

päivänjatkoa silti” . Seuraavassa on esimerkki, miten

huomattavampaa taloudellista voittoa kuin omituisessa

Työtarjous koskee kaikkia kamerakännykän omistavia.

feissareiden tulisi syyllistää kanssaihmisensä mukaan

rukousasennossa kykkiminen. Täällä Suomessa ei

ritarilliseen taistoon:

kannata olla rehellinen. Kannattaa herättää sääliä. Mitä

Suora tavaralahjoitus

–Olisiko sinulla hetki aikaa?

ra aavampaa, sitä helpommin ihmiset huomaavat, että

Kun istuu kotisohvallaan ja katselee kymppiuutisista

–Ei nyt oikein.

jollain menee huonommin kuin heillä itsellään.

gravitaation vaikutusta pörssikursseihin, asuntolainapaperit

– Ai minne sinulla on kiire? Kerskakuluttamaan ylelli-

Lainaamo voisi luovuttaa asiakkaidensa käyttöön

alkavat yht’ äkkiä tuntua nahkeilta käsissä ja minkkiturkki

syystuotteita kehitysmaiden nälänhädän kustannuksella?

kainalosauvoja, sylivauvoja, kipsejä ja koukkukäsiä. Kerran

hikoiluttaa.

–No siis..

kuussa paikalla vierailisi mustelmamaskeeraaja.

Kulutushysteria ei voi enää olla koko kansan ykkösharrastus, koska kohta ihmisillä ei ole rahaa. Nyt kuuluu olla

–Sademetsät loppuvat kesken ja sinä sen kun viet lapsillesi Happy Meal -leluja!

Eläinrääkkäyskuvapankki luonnonsuojelijoille

humaani.

–Siis minäkö...

Eläinaktivistien arki on surkeaa. He joutuvat kantamaan

Kehitysapu vain on vähän problemaattista. Emme me

–Juuri sinä! Sinä haluat, että kaikki alle vastasyntyneet

koko eliökunnan kärsimyksen taakan, koska eläimet

täällä länsimaissa voi tietää minne rahamme menevät. Ties

kuolevat AIDSiin!

eivät pysty itse toimittamaan salaa kuvattuja videopätkiä

vaikka tulisi syydettyä riihikuivaa käteistä milloin millekin

–E-een...

ministereiden kotitiloilta median julkaistaviksi.

heimopäällikölle, joka ei varmasti ymmärrä mitään vallan

–Haluatpas! Sinun ydinvoimalla toimivassa jääkaapissasi

Aktivistit ryömivät vuosikausia navettojen tuuletuskanavissa

kolmijakoperiaatteesta.

on rääkättyjen ja tehotuotettujen kanojen munasoluja ja

kamerat kaulassa ja julkistivat vihdoin työnsä tulokset viime

Ongelma on, ettei imperialismi ole enää muodissa. Me

geenimanipuloitua lammasta!

vuoden lopussa. He olivat kuvanneet 101 maataloustilan

emme saa päättää, mitä köyhissä maissa tehdään.

–Enhän minä, siis herran jestas, en minä sellaista tarkoita…

eläinasukkaiden piinaa. Shokkiarvoltaan onnistuneet otokset

Kirkon ulkomaanapu on löytänyt tästä epäilyksen

Anna vain tänne se kaavakkeesi. Juu, saa ottaa puolet

johtivat rikostutkimuksiin, mutta vain kolme sikatilaa on

polttopisteetstä erinomaisen rahareiän, joka tuntuu

kuukausipalkasta suoraveloituksena, kyllä, pistä ihmeessä

joutunut syyteharkintaan. Yhdelle possutuottajalle annettiin

ensisilmäyksellä ratkaisulta kaikkiin ongelmiin: lahjoita kuusi

lehtikin tulemaan. Aivan niin, kyllä minä liityn teidän

huomautus lievästä eläinsuojelurikoksesta.

kanaa, niin sinun ei tarvitse mennä Mikko Kuustosen kanssa

katupartioonne, kerro vain missä ja milloin. Aivan helvetin

Tällainen pettymys ei ollut vielä tarpeeksi. Tilanomistajat

valvomaan kaivonrakennusta kolmanteen maailmaan. Saat

hieno liivi sinulla!

tekivät 54 rikosilmoitusta julkisrauhan rikkomisesta.

silti hyvän mielen ja kehitysmaat kotieläimiä!

Aktivistien harrastusta on helpotettava. Ei ole reilua,

Sitten

Varustelainaamo kerjäläisille

että muutama fanaattinen vegaani joutuu tekemään

luontodokumenttia savimajan rakentamisesta. Tuo on

Nythän on niin, etteivät Suomeen päätyneiden kerjäläisten

kohtuuttomia uhrauksia kaikkien aitotumaisten puolesta.

varmaankin se meidän lahjoittamamme kuokka! Voi kun

työmetodit ole erityisen tehokkaita. Aiemmassa kotimaassa

Luontoystävien käyttöön on hetimiten toimitettava

kivaa, että siitä on hyötyä! Mikäs tämä maa nyt olikaan? Ai

käsittämättömillä koukeroilla varustetut anelukyltit saattoivat

mahdollisimman laaja määrä kidutuskuvamateriaalia.

Zimbabwe? Enpä olekaan kuullut.. Ai joku Mugabe? Kuokan

herättää jonkin asteista sympatiaa, mutta täällä meillä

Onhan puolustusvoimillakin oma kuvapankki, mikä on

kanssa? NO EI OLE KYLLÄ MEIDÄN KUOKKA! n

suuri nykytaiteilija Jani Leinonen tulee ja vie nekin vähät

vähintään yhtä epäeettistä.

voi

kotisohvallaan

tyytyväisenä

katsella

Kuolemansynti 7

ahneus

66 Kuvitus: Taika Mannila

Miksi ihmisen, joka ei ole kiinnostunut muista kuin itsestään ja jota naurattavat vain

Frederikin kuntavaalimainos: “ Toistuviin rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat,

omat jutut, annetaan vetää keskusteluohjelmia? Tai elää? On pakko olettaa, että

postimerkki perseeseen ja ulos maasta!”

Hytönen on saanut ne tuhat onnetonta ohjelmaansa ruutuun uhkaamalla Maikkarin

Ehdotamme: “ Olemassaolollaan jatkuvaan ihmisyyden vastaiseen rikokseen syyllistyvä,

kanavapäällikköä alastomalla Matti-Esko Hytösellä.

hirmuhallitsijoista junttidiskobiisejä vääntävä hirviö, nappi otsaan ja maan alle!” Kaikki mitä Ilkka sanoo, tekee tai julkaisee hävettää kaikkia muita paitsi häntä itseään.

Kaikki eivät ymmärrä, että Tuomas Vimma on Kusti Miettisen mediassa luoma puoli ktiivinen alterego. Kusti Miettinen ei ymmärrä, että ironinen alterego on vitun vanha juttu, eikä oikeuta omien masturbaatiofantasioiden julkaisemista.

Sosiaalidemokratia on kriisissä ja kaipaa marttyyreja. Aloittakaamme Jutasta. Säästyisimme samalla tuhansilta “ Aivan aluksi”-kiitoksilta ja Youtube-remixvideoilta. Ei se nyt ihan niin hauskaa ollut.

Halloween-hengessä Erkko saa kaksi vaihtoehtoa. Karkki tai kepponen! Kesätyö Kuukausiliitteessä tai kuolema! Jone on opetellut aika monta vaikeaa ilmaisua kuten ” obskurantti”ja ” geneerinen habitus”ja on näillä avuin keksinyt monta perin juurin nokkelaa tapaa sanoa “ ihan paska” . Silti on pakko ihmetellä, mikä on Jone Nikulan funktio tässä maailmassa. Kateuden lisäksi kuolemansynniksi tulisi laskea siveellisyyden rajat ylittävä hyvännäköisyys. Alba vaikeuttaa olemassaolollaan kaikkien naisten elämää. Jotta hän voisi ylösnousta.

Suomen designtoivo numero yksi keksi ison t-paidan ja pyytää siitä noin sata euroa. Siis isosta t-paidasta. Jos joku hakatuista vaimoista vaikka mätkäisisi niin kovaa, että suurelta taiteilijalta pimenisi vintti lopullisesti.

Larnoksen loppu toisi edes jotain substanssia Anna Abreun sanoituksiin. Mamban uuden albumin nimi on Toinen elämä. Se on kaksi elämää liikaa.