Groteski 3/2017 by Groteski

gr tesk

UNI

Helsingin yliopiston viestinnĂ¤n opiskelijoiden lehti 3/2017

grgr

JULKAISIJA: Media ry Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijat

PAATOIMITUS: Roosa Savo Instagram: @roosamainen Twitter: @Roosa_Savo roosa.savo@helsinki.fi Anni Taskinen Instagram: @annimariiia Twitter: @annimariiia anni.taskinen@helsinki.fi

: :

ROYHKEAA, RIETASTA & RELEVANTTIA -TUNTEMATON

Roosa Kontiokari Instagram: @burgeri Twitter: @roosakontiokari roosa.kontiokari@helsinki.fi Saana Lehtinen Instagram: @saanaminerva Twitter: @Saanaminerva saana.lehtinen@helsinki.fi Martta Kallionpää Instagram: @marttamirjami Twitter: @marttamirjami martta.kallionpaa@helsinki.fi

ART DIRECTOR: Tuomas Heikkilä Instagram: @tuohmas Twitter: @tuohmas tuomas.k.heikkila@helsinki.fi

YHTEYSTIEDOT: groteski.lehti@gmail.com Twitter: @groteski Instagram: @groteskilehti Snapchat: @groteski-mag

gg’❜4 4

KIRJOITTAJAT: Roosa Kontiokari, Pilvi Nikarmaa, Heidi Puomisto, Vilma Ikola, Kerttu Skyttä, Emma Viitanen, Helena Vuorijärvi, Maria Karuvuori, Annastiina Haapasaari, Vivi Säiläkivi, Marissa Rämänen, Saana Lehtinen, Leo Taanila, Aku Houttu, Outi Spolander, Erik Räsänen, Anni Rossi, Laura Horsmanheimo, Martta Kallionpää

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT: Martta Kallionpää, Iisa Pappi, Alvi Pakarinen, Pinja Ylioja, Toni Pakarinen, Roosa Säävälä, Tuomas Heikkilä, Roosa Kontiokari, Heidi Puomisto, Aku Houttu, Outi Spolander, Erik Räsänen

KIITOKSET: Aki Pakarinen, Vilma Parkkonen, inspirational quotes ja anonyymit viisaat, melatoniini, astrologia, Sigmund Freud, Aidot Gt, Kaisatalon K3-kerros ja sen Groteskiarkistot, Nukkumatti ja hyvät yöunet

PAINO: Origos Oy Paperi: 250g Edixion, 100g Scandia 2000 natural Groteski saa HYY:n järjestölehtitukea vuonna 2017

Pä ä k i r j o i t u s

SMALLTALK EI KUULU LEIPÄLAJEIHINI. Kerran jos toisenkin olen yrittänyt aloittaa opiskelijabileissä keskustelua anekdootilla Minecraft-meemeistä tai suomalaisten juhlarahojen historiasta ja jäänyt seurauksena yksin sohvalle kalja kädessä miettimään, että missä menin taas vikaan. Silti lupaan, etten aio koskaan olla niin sosiaalisesti taidoton, että alkaisin jäänmurtajana referoimaan edellisyönä näkemääni unta. UNET OVAT YKSITYINEN COCKTAIL uneksijan henkilökohtaisia kokemuksia ja tunteita. Toisin sanoen merkityksellisiä nukkujalle, triviaaleja kaikille muille. Fyysisesti voin torkkua vaikka sadan muun ihmisen seurassa, mutta unessa mieleni matkustaa maailmaan, johon kenelläkään muulla ei ole pääsyä. Voin kertoa kokemuksistani, mutta loppujen lopuksi kukaan ei tule todella ymmärtämään, kuinka omituista oli todistaa unessa kylpyammeessa lojuvien croissanttien muuntumista samettipintaisiksi, vääntelehtiviksi toukiksi. NUKKUMINEN ON jokapäiväinen fyysiseen tarpeeseen perustuva toimitus, jota kukaan ulkopuolinen ei ole tervetullut seuraamaan. Siis aivan kuin paskalla käyntiä. Molemmat ovat myös toimenpiteitä, joiden emme ajattele koskettavan maailmamme johtajia. Osaatko kuvitella Putinin levolliset kasvot, unisena tuhisemassa? Trumpin sikiöasennossa kyljellään hennosti kuorsaamassa? Johtoportaaseen astujan oletetaan muuttu-

van yli-ihmiseksi, joka selviää 48-tuntisesta päivästä Beroccan ja motivaatiolauseen voimalla. Johtajien fyysisestä ylivertaisuudesta ei ole todisteita. Tiede on puolestaan pystynyt osoittamaan univelan lisäävän muun muassa aggressiivisuutta, impulsiivisuutta ja muistihäiriöitä. Miksi siis oletamme valtionpäiden pärjäävän vähällä levolla, ja mitä vaaraa on siitä, että maailmaamme johtavat kroonisesti huonomuistiset kiukkupussit? Heidi Puomisto ja Pilvi Nikarmaa kirjoittavat aiheesta sivulla 16. VALTIONJOHTAJIEN EI OLE SUOTAVAA jäädä aamuisin sänkyyn hakkaamaan torkkunappia. Itse kuitenkin lykkään heräämistä lähes joka aamu ainakin viiden minuutin verran. Ylös nouseminen tympii, koska siirtymä tiedottomuudesta todellisuuteen on kivulias pudotus pumpulikeosta betonilattialle. Yhtä lailla sattuu kuvaannollinen herääminen: ei ole kivaa havahtua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja tajuta, että maailmassamme on aika moni asia päin helvettiä. Valveutuneisuuden tuomaa maailmantuskaa pohtivat Vilma Ikola ja Kerttu Skyttä sivulla 30. UNIVELKAA JA HERÄÄMISEN TUSKAA, mutta myös matkoja unelmiin, astraalimaailmoihin ja Nukkumatin pimeälle puolelle. Ja tasan nolla unireferaattia. Sitä on syksyn ensimmäinen Groteski. Teemasta huolimatta uskomme ja toivomme, ettei sisältö ole unettavaa luettavaa.

g❜5

S i s ä l l y s

KUKA LUULET OLEVASI, PASTORIPIKE? ASTRAALIMATKALLA VALTIOT UNIVELKAKIERTEESSÄ VALVEUTUNEISUUDEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS AIVOHUUHTELUA KAPSELIHOTELLEISSA g❜6

S i s ä l l y s

pääkirjoitus

ME EI SOITELLA ENÄÄ

kolumni: sdp miksi nukut?

piikki lihassa & sanahelinää

beef & honeys

GALLUP PARRAKAS PROPAGANDISTI

TIEDETTÄ: UNET VALKOKANKAALLA

KOLUMNI: TAIKASAUVOJA JA TÄHTISADETIKKUJA FREUDULAISITTAIN

kuinka woke olet? g❜7

UINUVAT ELÄIMET

ERKIN KYNÄSTÄ

miksi nukut?

TEKSTI » Marissa Rämänen KUVA » Heidi Puomisto g❜8

Ko l u m n i

KUN SITSEILLÄ LAULETAAN Oodi sitoutumattomuudelle, nousee muiden vasemmistopuolueiden kohdalla kannatuksen merkiksi useita lasejaan kilisteleviä opiskelijoita, mutta SDP:n säkeistön tullessa penkistä irtautuu vain muutama. Ei ole ihme, että parikymppisten opiskelijoiden pöytäjuhlassa demareita on vähän – onhan valtaosa puolueen kannattajista eläkeikää lähestyviä. SDP tuntuu puolueelta, joka on jämähtänyt menneisyyteen eikä vetoa nopeasti muuttuvaan yhteiskuntaan kasvaneisiin, tulevaisuuteen katsoviin nuoriin. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne vaikuttaa niin ikään unissakävelijältä, jonka konkreettiset teot puolueen kannatuksen lisäämiseksi näyttävät vähäisiltä. SDP on myöntänyt, että heillä on vaikeuksia saada nuoria arvoliberaaleja kaupunkilaisia kannattajikseen. He ovat ihmisryhmä, joka itselleni täältä keskustakampuksen kuplasta katsottuna tuntuu oleelliselta äänestäjäryhmältä tavoittaa. Demarit jäävät vaaleissa vaille nuorten äänestäjien tukea, vaikka puolueen ohjelmasta todennäköisesti löytyisi myös meille kiinnostavia ja läheisiä tavoitteita, kuten oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja demokratiaa. Demarit ajavat paitsi jokaisen ihmisen ihmisarvoa, myös mahdollisuuksien tasa-arvoa. Nämä kuulostavat omaan korvaani varsin hyviltä asioilta ajaa. Silti ääni sosiaalidemokraateille jää antamatta. SDP:n imago-ongelmat eivät rajoitu vain siihen, ettei puolue tunnu nuorista houkuttelevalta. Puoluetta on kuvattu mediassa varsin ristiriitaisena ja hajanaisena. Rinne on otsikoissa harva se päivä – viimeksi kampanjoidessaan sinänsä hyväntahtoisesta perhepolitiikasta irvokkaalla synnytystalkoot -termillä. Erikoinen sanavalinta sai ymmärrettävästi aikaan negatiivisen palautevyöryn Twitterissä. Jopa puolueen omat jäsenet kritisoivat sanavalintaa, ja vertasipa SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari Rinnettä natseihinkin. Kieltämättä sanavalinnassa on erikoinen kaiku, kun muistaa, että elämme vuotta 2017. Rinne itse totesi sanavalintansa olleen tietoisesti räväkkä. Hän pyrki saamaan huomiota ohjelmalle, joka oli hänen mukaansa aiemmin sivuutettu. Hyvä ajatus sinänsä – mediassa esiin nousevat mielenkiintoiset persoonat ja raflaavat heitot saavat palstatilaa, mikä ei ole kovin tyypillistä SDP:n jäsenten monotoniselle, provokaatiota välttävälle viestinnälle. Provosoivat sanavalinnat ainoastaan provosoimisen vuoksi eivät kuitenkaan aina kannata. Rinteen sanavalinta aiheutti kyllä keskustelua, mutta jätti varjoonsa ajamansa asian: SDP:n perhepolitiikan. SDP syntyi aikana, jolloin tiettyä puoluetta kannatettiin koko elämä. Demari oli demari vaipoista keinutuoliin. Nyt, kun äänestäjät saattavat vaihtaa puoluetta jokaisissa vaaleissa, on SDP:llä vaikeuksia sopeutua uuteen tilanteeseen ja saada puolelleen liikkuvia äänestäjiä. Sitä yritettiin räväkällä sanavalinnalla, joka kuitenkin sai vanhanaikaisella kaiullaan SDP:n näyttämään kankealta joukolta, jolla on vielä unihiekkaa silmissä. Moitteiden sijaan Rinne on toivonut konkreettisia kehitysehdotuksia puolueelle. Konkreettisena toimenpiteenä Rinne voisikin harkita unesta heräämistä. SDP:ssä on painettu nyt riittävän monta kertaa torkkunappia. On korkea aika hyvästellä Nukkumatti ja herätä viimein tähän päivään.

g❜9

TEKSTI » Emma Viitanen KUVA » Pinja Ylioja

kuka luulet olevasi , PastoriPike? g❜10

Kuka luulet olevasi? Luulen olevani Suomen pioneeri. Sellainen, joka auttaa nuoria eteenpäin ja antaa heille rohkeutta olla oma itsensä. Yritän olla nuorille hyvä liideri ja jeesata niitä, jotka tarvitsevat apua. Pastor tarkoittaa latinaksi paimenta. Mistä artistinimesi tulee? Siitä, että tein ennen gospel-räppiä Pastoritryhmässä yhdessä Prinssi Jusufin ja Joonatan Palmin kanssa. Sana kuvastaa myös itseäni, olen vähän sellainen ”paimenäijä”. Sellaista nimeä ei myöskään ole vielä kellään. Pelkkä Pike on tylsä, PastoriPike aiheuttaa hämminkiä ja pistää miettimään, että millainen toi tyyppi on. Lisäksi toteat biiseissäsi olevasi visionääri, joka tarkoittaa tulevaisuuden hahmottajaa. Miltä tulevaisuudessa näyttää? Esimerkiksi suomalainen muoti tulee menemään eteenpäin. Tuetaan enemmän niitä uusia tyyppejä, jotka tekevät vaatteita. Välillä ärsyttää, miten porukka ostaa tuntemattomilta tyypeiltä Jenkeistä vaatteita eikä tue kavereitaan Suomessa. Vaikka tietäisi tasan tarkkaan, mihin ne rahat menisivät. Lisäksi näen, että tulevaisuudessa nuoret osaavat auttaa toisiaan paremmin. Aina tulee olemaan kateellisuutta, mutta jos haluaa menestyä, pitää osata tukea muita. Lisäksi olet kuvaillut itseäsi termeillä Hullutyyli, Aito G ja bulifleim. Mitä nämä tarkoittavat? Hullutyyli meinaa sitä, että olen todella tyylikäs äijä. Ihan sama minne menen, niin huomaat, että mulla on todella hullu tyyli. Hullutyyli on toinen persoonani. Bulifleim on puolestaan se ADHD-Pike, joka tulee esiin keikoilla. Aito G rakastaa toisia ihmisiä ja yrittää jeesaa heitä. Termi meinaa myös sitä, että olin pienenä aika ”bad boy”, sellainen gangsteri. Aito G voi olla siis molempia. Tuot usein esiin sen, että teet työtäsi sen takia, että voit olla esikuva nuorille. Keitä ovat omat esikuvasi? Isä ja äiti. Lisäksi Jumala on sellainen esikuva, jonka kautta pystyn rauhoittumaan. Musiikki- ja vaatepuolelta esikuvani on Kanye West. Nuoruudessani mulla ei ollut paljoa esikuvia. Jokainen nuori tarvitsee mielestäni esikuvan, jottei tunne olevansa yksin. Mielestäni esikuvien pitäisi avautua enemmän, jolloin muillekin tulisi fiilis, että toi äijä pystyi avautumaan, miksen minäkin.

Miksi rupesit räppäämään? En ole missään nimessä mikään kova räppäri, mutta mulla on karismaa. Jos sanon jotain, niin jengi kuuntelee. Lisäksi jos joku räppäri tekee jotain huonosti, niin haluan olla se tyyppi, joka itse samanlaisessa tilanteessa toimii paremmin. Joskus voin mokata, en ole täydellinen ihminen. Tai no olen, omalla tavallani. Miten itse kuvailisit omaa musiikkiasi? Minkälaista musiikkia haluat tehdä? Olen tehnyt aika paljon energistä musiikkia. Nyt yritän päästä sellaiselle levelille, jossa musiikissani olisi enemmän sanomaa, joka voisi oikeasti koskettaa nuoria. Haluan, että jengi tajuaa, kuka PastoriPike oikeasti on. En ole aina riehakas ADHD, vaan todella tunteellinen äijä.

Miten musiikkisi eroaa muusta suomirapista? Entä oma musiikkisi Pastoreiden tuotannosta? Ainakin niin, etten koskaan halua alistaa naisia. Lisäksi sen sijaan, että kiroilisin ja räppäisin esimerkiksi alkoholista, yritän saada musiikkivideoistani ja teksteistäni puhtaita. Haluan, että kaikki pystyvät nauttimaan musiikistani. Musiikissani ei ole enää samaa gospel-sanomaa, joka siinä oli ennen. Yritän nykyään tuoda esiin enemmän omaa näkökulmaani. Ennen räppäsin Jumalasta, nykyään omasta elämästäni. Kappaleissasi on paljon uhoa. Miksi? Uhoaminen oli nuorena mulle tapa saada kunnioitusta, sillä olin todella kiusattu. Heikkoutta ei voinut näyttää samalla tavalla kuin nyt, vaan kaduilla piti olla kova, että pärjäsi. En pääse siitä helposti eroon, vaan se on mun elämäntyyli. Sinulla on myös oma vaatemallisto, mikä on melko epätyypillistä suomirap-skenessä. Mistä sait inspiraation tähän? Kanye West on isoin inspiraationi. Silloin kun Yeezyvaatemerkki tuli, ajattelin, että jos toi äijä pystyy tekemään noin, niin miksi mä en? Mitä eroa meissä muka on? Okei, Kanyella on enemmän fyrkkaa.

g❜11

Seksikäs-Suklaa huusi joskus metrossa, että ”hei, hullu tyyli ku PastoriPike!” Päätettiin tehdä hashtag ja jengi innostui siitä. Siitä tuli myös vaatemerkkini nimi. Suunnittelen itse merkin vaatteet ja saan inspiraationi 70-, 80- ja 90-luvuilta. Tutkin, mikä oli silloin se kovin juttu ja pohdin, miten voisin tuoda sen takaisin. Loppujen lopuksi muoti kiertää, se pitää vaan tuoda eri tavalla esiin. Suunnittelussa mulla on aina mukana Niklas – luottotyyppini muotiasioissa – ja Jouni, joka on päägraafikkoni. Ihailet Kanyeta ja hänen meininkinsä muistuttaa omaasi. Koetko olevasi Suomen Kanye West? En ole ikinä sanonut itsestäni, että olen Suomen Kanye, vaan muut ovat sanoneet mulle niin. Hyväksyn tämän, miksi en olisi? Olen kuitenkin kulkenut jollain tapaa Kanyen jalanjälkiä, tehnyt perässä ja onnistunut siinä. Samalla olen tuonut tekemiseen omaa itseäni. Onko sinulla idoleita suomirapin sisältä? Cheek oli yhdessä vaiheessa. Hän on tehnyt hitosti duunia, vetänyt stadionin täyteen ja pistänyt suomirapin uuteen uskoon. En ole koskaan välittänyt Cheekin musiikista hirveästi, mutta hän osaa tehdä töitä ja on fiksu, kova bisnesmies. Siinä ihailen häntä. Kun Cheek tulee takaisin, hän tulee uutena ihmisenä, joka tekee asiat neljä kertaa kovemmin. Boom. Samaan pyrin itsekin. Aito G jengi eli sinun, Graciaksen, Kingfishin, Bilen, Musta Barbaarin ja Sebastian Da Costan porukka, on monen huulilla juuri nyt. Mistä saitte idean tähän porukkaan? Olen poiminut äijät mukaan elämän eri vaiheista, esimerkiksi Graciaksen ja Musta Barbaarin olen tuntenut lapsesta saakka. Suomessa ei oltu vielä tehty biisiä, jossa olisi vain tummia räppäreitä, joten päätettiin testata. Mentiin studioon ja sieltä tuli hitti. Ketkä ovat planeetan aidoimmat G:t? Minä itse, tietenkin. Lisäksi jokainen Aito G -äi-

jistä on omalla tavallaan. Kingfish on yksi hoodigangsteri, Gracias on lyrikaalisesti yksi Suomen kovimpia räppäreitä. Bile on todella hyvä laulamaan, ”Suomen Weeknd”, ja Da Costa on kova räppäri, mutta ennen kaikkea ihan hullun hyvä tuottaja. Barbaari on puolestaan vähän kuin Martin Luther King Jr. Hän avasi meille portin isommalle yleisölle, koska jengi pystyi samaistumaan häneen nopeammin kuin meihin. Hän on äijä, joka puhuessaan ei peräänny sanomastaan vaan taistelee sen puolesta. Voiko siis sanoa, että Martin Luther King Jr. oli Aito G? Ehdottomasti. Hän on myös mun esikuva. Ja Malcolm X! Jos ihminen voi olla Aito G, voiko hän olla myös Feikki G? Ei missään nimessä, ei kukaan voi olla Feikki G. G ja feikkiys eivät käy yhteen, ei todellakaan. Mikä fiilis sinulla on lavalla? Tuntuu kuin olisin voittamaton. Siltä, että olen saavuttanut paljon ja tehnyt sen eteen duunia. Lavalla voin iloita siitä. Vaikutat todella itsevarmalta. Jännitätkö koskaan lavalle menemistä? Todellakin. Jännitän ihan hitosti aina kun menen lavalle. Joskus tuntuu, etten halua mennä keikalle ollenkaan. Kun PastoriPikeä muistellaan sadan vuoden päästä, mistä sinut tullaan muistamaan: musiikista vai vaatteista? Ei kummastakaan. Veikkaan, että mut muistetaan siitä, minkälainen ihminen olin. Teko, josta haluan tulla muistetuksi on se, että Pike lopetti koulukiusaamisen. Että olin se, joka otti vastuuta ja uskalsi puhua asiasta enemmän. Aito G liittyy tähän, sillä Aito G yhdistää kansat: kukaan ei enää mieti millainen tai esimerkiksi minkä värinen olet. Uskon, että tämä tapahtuu kolmen vuoden sisään. Siihen mennessä olen stopannut ainakin jonkun kiusaamisen. Urasi on lähtemässä toden teolla käyntiin ja olet silti saavuttanut paljon. Miltä näyttää PastoriPiken tulevaisuus? Siltä, ettei lasteni tarvitse pelätä, kun he astuvat kadulle. Se on suurin tavoitteeni ja syy, jonka takia haluan taistella kiusaamista vastaan: että lapsillani ja vaimollani olisi hyvä olla.

g❜12

g❜13

ASTRAALIMATKALLA teksti • Vi l m a I ko l a j a R o o s a Ko n t i o ka r i kuva • R o o s a Ko n t i o ka r i

1. MELKEIN TIEDETTÄ, IHAN VAAN PIENELLÄ TWISTILLÄ

4. AMMATTINA SELVÄNÄKIJÄ Haaveena ura ammattiennustajana? Valon Sydän ry:n selvännäkijäkoulutus kestää 13 kuukautta ja maksaa yhteensä 1560 euroa. Tämä koulu ei kuitenkaan ole tarkoitettu ummikoille. Edeltäviksi opinnoiksi vaaditaan hyväksytysti suoritetut Oman Voiman Avaimet, Energiahoito I ja Energian selvänäköinen lukeminen -kurssit, jotka maksavat yhteensä 340 euroa. Pätevyyden hinnaksi tulee siis 1900 euroa.

Terveyskirjasto Duodecimin määritelmän mukaan uskomushoidoiksi lasketaan kaikki hoitomenetelmät, jotka eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen. Skepsis ry määrittelee pseudotieteen tieteellisenä esitetyksi opiksi, joka ei kuitenkaan oikeasti täytä tieteen vaatimuksia.

2. EHKÄ USKON, EHKÄ EN Vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan skeptisimmin suhtaudutaan astrologiaan, jota pitää luotettavana vain 13 % suomalaisista. Luontaislääkkeiden ylivertaisuuteen luottaa 19 %, homeopatiaan 25 %, telepatiaan 26 % ja kansanparantajiin jopa 40 % maamme väestöstä.

5. ENKELIHOITOON EI TULE VALTION RAHAA Tiedustelimme enkeli- ja yksisarvishoitajakoulutuksia tarjoavalta Valkoisen liekin voimalta, kuuluvatko heidän koulutuksensa opintotuen piiriin. Vastaukseksi saimme sähköpostiimme linkin yhteydenottosivulle, jonka kautta on mahdollista lunastaa vastaus 1–2 kysymykseen 8 eurolla. Groteskilla ei valitettavasti ollut varaa suorittaa tiedustelua loppuun.

3. MUUTAMA HÖRHÖ, USKO JO Tilastokeskuksen vuoden 2014 työssäkäyntitilaston mukaan ammattiluokkaan 5161 Astrologit, ennustajat ym. kuului yhteensä vain 7 yrittäjää. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole. Ennustajia riittänee Suomessa kaikille, sillä suurin osa tekee töitä sivutoimena, toiminimellä tai pimeänä.

6. TYÖN RASKAAN RAATAJAT AstralTV.fi -sivuston omistaa Londur Oy, jonka liikevaihto oli vuonna 2015 1,3 miljoonaa euroa. Henkimaailman kanssa viestiminen ei kuitenkaan lyö kaikilla leiville: Suomen johtavien enkelihoitajien ja unitulkitsijoidenkin bruttotulot jäävät alle 20 000 euroon. Ei liene siis ihme, että erästä unientulkintakoulutuskeskusta ja kouluttajan asuntoa rakennetaan Tenoon talkoilla, joissa talkoolainen maksaa 100 euroa viikossa ruoasta ja majoituksesta.

g❜14

7. “KULUTTAJA SOITELLUT TV:SSÄ MAINOSTETULLE ENNUSTAJALLE, NYT PELOTTAA MIHIN SOTKEENTUNUT...” Kuluttaja- ja kilpailuvirasto on vastaanottanut viimeisen kolmen vuoden sisällä yhteensä 40 ennustamiseen ja astrologisiin palveluihin liittyvää valitusta. Valitukset käsittelevät lähinnä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttöä, valheellisten tietojen levittämistä sekä harhaanjohtavaa palveluiden hinnoittelua.

10. KOKEILLAAN SOMEN VOIMAA… 2. lokakuuta 2017 Valkoisen liekin voimalla oli 19 636 Facebook-tykkääjää. Suljettuun “Valkoisen liekin voima - kohti sisäistä rauhaa” -ryhmään kuului 3982 käyttäjää luvun kasvaessa jatkuvasti. Ryhmässä muun muassa keskustellaan hoitojen sivuvaikutuksista, ollaan kiitollisia, rakastetaan toisia ja jaetaan kuvia enkelihavainnoista (tai tahroista linsseissä).

8. KOVA DUUNI ON RAHAA Puhelu Astral-TV:hen, jonka asiantuntijat lupaavat muun muassa kirousten poistoa ja raha-asioiden setvimistä (kuitenkin vain viihdetarkoituksessa), maksaa 3,56 €/min + pvm (myös jonotus on maksullista). Valkoisen liekin voiman puhelimitse tehtävät ryhmäkaukohoidot maksavat 30–120 euroa hoidon tyypistä riippuen.

11. JOS EI SAUNA, TERVA JA VIINA AUTA, NIIN

9. HENKIMAAILMAN JOKAPAIKANHÖYLÄT Jos perinteinen lääketiede ei kolahda, Suomessa pääsee hoitamaan vaivojaan myös muun muassa magneetti-, reiki-, enkeli- ja yksisarvishoidoilla, homeopatialla sekä vyöhyke- ja väriterapialla. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa näiden palveluiden tarjoajat luokitellaan toimialaluokkaan 96090 Muualla luokittelemattomat henkilökohtaiset palvelut, johon luetaan mukaan myös seksija seuralaispalvelut. Monet henkimaailman ammattilaiset toimivat kuitenkin laaja-alaisemmin usealla alalla. Esimerkiksi ennustuspalveluita tuottava Martidos Oy toimii Kauppalehden tietojen mukaan lisäksi sijoitus-, kehitys- ja rahoitusyhtiönä ja harjoittaa toimisto- ja hallinnollisten palvelujen tuottamista, vuokrausta, välitystä ja kauppaa sekä liikkeenjohdon, sijoitustoiminnan, hallinnon ja markkinoinnin koulutusta ja konsultointia. Edelleen yhtiön toimialana on koti- ja ulkomaisten kiinteistöjen, asunto-, kiinteistö-,

loma- ja peliosakkeiden, osuuksien ja oikeuksien omistaminen, hallinnointi, osto, myynti ja vuokraus sekä rakentamis-, rakennuttamis-, saneeraus-, maanrakennus- ja maansiirtotoiminta mukaanlukien lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennustyöt. Yhtiö voi harjoittaa arvopaperikauppaa; isännöintitoimintaa; kiinteistö- ja

siivouspalvelutoimintaa; perinteistä ja sähköistä kustantamis-, julkaisu- japainamistoimintaa; mainos- ja mediavälitystä; automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvä tietokone- ja tietojenkäsittelypalvelutoimintaa sekä ohjelmointi- ja atk-suunnittelupalvelua;majoitus- ja ravitsemistoimintaa; kuljetus- ja tilausliikennetoimintaa; taide-, sijoitus- ja keräilyesineiden valmistusta, välitystä ja kauppaa sekä edellisiin liittyvää alan koulutusta ja konsultointia. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa rakennustarvikkeiden, rakennusten valmisosien, rakennustyökoneiden, sähkötarvikkeiden, tietokoneiden, atk-laitteiden ja -tarvikkeiden sekä ohjelmistojen, konttorikoneiden, toimistotarvikkeiden, kulkuneuvojen, koneiden, laitteiden, metallien ja metallituotteiden, hyöty- ja viihde-elektroniikan, optisen- ja valokuvausalan tuotteiden, metsäteollisuustuotteiden, huonekalujen ja sisustusalan tuotteiden, tekstiilien, vaatteiden, jalkineiden, nahka-, kumi-, muovi- ja lasituotteiden, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, kultasepäntuotteiden, painotuotteiden, pelien, soitinten, leikkikalujen, urheiluvälineiden, vapaa-ajanvarusteiden, puutarha-alan tuotteiden, elintarvikkeiden ja luontaistuotteiden valmistusta sekä edellisiin liittyvää maahantuontia ja maastavientiä, agentuuri- ja tradingtoimintaa, tukku- ja vähittäiskauppaa, leasingtoimintaa, tarvike- ja varaosakauppaa, korjaus- ja huoltotoimintaa samoin kuin alan koulutusta ja konsultointia. Edelleen yhtiön toimialana on neuvonta-, tiedotus-, viihde- ja markkinointipalvelujen tuottaminen ja myyminen.

g❜15

Groteskin toimitus konsultoi kaukoparantajalta apua migreenin hoitoon. Anonyymin parantajan mukaan migreeniä hoidettaessa on ensin tutkittava aivojen tila ja sen jälkeen suoritettava puhelimitse kaukoparannuksia, jotka maksavat 70 euroa tunnilta. Vertailun vuoksi tavallisimmat migreenilääkkeet maksavat euron tabletilta.

12. RIKKAAT IDIOOTIT OTTAKKEE YHTEYTTÄ! Jos oman astraalikehon parannus ei riitä, kysy reippaasti lisätietoja paikalliselta hörhöltäsi! Monet enkeliparantajat ilmoittavat hoitavansa kuntoon myös kisumirrit ja mustit.

teksti • H e i d i P u o m i st o & P i lv i N i ka r m a a kuvat • A lv i Pa ka r i n e n

g❜16

nettomuus saa meidät pyörimään ahdistuneina sängyissämme ja herättää keskellä yötä laskemaan tunteja aamuun. Se uhkaa niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointiamme lisäämällä muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä altistamalla masennukselle ja päihteiden käytölle. Yksinkertaisimmillaan se pilaa seuraavan päivän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tästä yhä yleistyvästä kansantaudista kärsii jopa 30 prosenttia suomalaisista aikuisista. Immuuneja sille eivät ole myöskään maailmaa univelkaisina pyörittävät valtioiden johtajat.

ivauni-uniklinikan perustaja, dosentti ja unilääkäri Henri Tuomilehto, on työskennellyt unen parissa 15 vuotta. Hän on tehnyt alaan liittyvää tutkimusta ja hoitaa työkseen unihäiriöistä kärsiviä potilaita. Yhdeksi syyksi lisääntyneiden uniongelmien taustalla hän nimeää muutoksen arki- ja työelämässä. ”Viimeisen 10–15 vuoden aikana elämäämme on tullut hirveä kuorma ja meiltä vaaditaan paljon. Työ on muuttunut aiempaa raskaammaksi ja hektisemmäksi, ja samaan aikaan unen määrä on jatkuvasti vähentynyt.” Nopeatempoisessa ja henkisesti raskaassa arjessa pärjääminen vaatisi entistä pidempiä yöunia, mutta sen sijaan nukumme vähemmän kuin koskaan. Tuomilehto kuvailee tätä mahdottomaksi yhtälöksi. Unen tarve kasvaa suhteessa työn vaativuuteen: mitä rankempi työ, sitä enemmän tarvitsee unta. Kokonaisen valtion johtamisen voi kuvitella olevan kuormittavaa, ja unen tarpeen sen mukaista. Monet poliittiset johtajat väittävät kuitenkin pärjäävänsä mitättömillä muutamien tuntien yöunilla. Onko tämä fyysisesti mahdollista? ”Terve ihminen voi jonkin aikaa porskutella neljän tunnin yöunilla, mutta valtaosalla tulee ennemmin tai myöhemmin ongelmia”, Tuomilehto vastaa. Hän huomauttaakin, ettei unettomuus ole normaali tila. Ihminen kyllä selviää

siitä, mutta miten se vaikuttaa elämänlaatuun? Unettomuudesta seuraa muun muassa sairastelua, ärtymyksen, ahdistuksen ja keskittymiskyvyttömyyden lisääntymistä sekä muistin heikkenemistä. Unen aikana energiavarastot myös täydentyvät ja aivot puhdistuvat päivän aikana kertyneistä toksiineista. Liian lyhyessä unessa nämä toimet eivät luonnollisestikaan ehdi tapahtua. Terveysongelmista, kuten sydänvaivoista kärsivällä vaikutukset ovat tavallistakin voimakkaampia.

nen tärkeyttä ei voi kiistää, mutta kun johdettavana on Keski-Euroopan väkirikkain valtio, voi aika olla kortilla. Ei olekaan yllättävää, ettei Saksan liittokansleri Angela Merkel juuri ehdi nukkua. Merkelillä on kuitenkin taktiikka, jonka avulla hän suoriutuu hektisestä työstään: ”Die Mutti” on kertonut The Local -lehdelle selviytyvänsä pitkistä neuvotteluista ”kamelimaisella kyvyllään” varastoida unta. Hän kertoo pärjäävänsä arkisin neljän tunnin yöunilla, mutta korvaavansa ne nukkumalla viikonloppuisin riittävästi. Tuomilehto tyrmää Merkelin taktiikan. Ajoittaisen unettomuuden jälkeen jonkinlainen unen kiinni kurominen voi hänen mukaansa onnistua, mutta itse unen varastointi on mahdotonta. ”Voi ajatella, että hän tekohengittää, eli paikkaa kulunutta viikkoa. Mutta ei hän mitään varastoi seuraavalle viikolle. Hän jollain tavalla vaan selviytyy elämästään.” Tuomilehto tunnistaa tavan pihistellä unesta arkisin ja paikkailla tilannetta viikonloppuisin. Viiden päivän luistaminen ja kahden päivän paikkaaminen eivät kuitenkaan millään matematiikalla johda tasapainoon. Tuomilehdon mielestä vähäinen uni ja etenkin sillä kehuminen kertoo hyvän johtajuuden sijaan siitä, miten huonosti itsestään huolehtii. ”Poliitikoista näkee, että he ovat stressaantuneita. Väsyneen näköistä porukkaahan se on.”

g❜17

H e i d i

P u o m i s t o

yös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo Chicago Tribunelle nukkuvansa jatkuvasti vain kolmesta neljään tuntia yössä. Tuomilehdon mukaan Trumpin käytöksen piirteet ainakin täsmäävät univajeen tunnusmerkkeihin, joihin kuuluvat ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet ja kyvyttömyys tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Trumpille tunnusomaisia ovat sekavat retoriset hyökkäykset esimerkiksi naisia, mediaa ja PohjoisKoreaa vastaan.

Trump kertoo pyörivänsä öisin sängyssä ja haluavansa jatkuvasti tietää mitä muualla tapahtuu. Hän onkin tunnettu öisestä taipumuksestaan suoltaa mielenkiintoisimmat ajatuksensa 140 merkin muodossa. Esimerkiksi yleisön suosikki, mysteeriksi jäänyt covfefe-twiitti, ilmestyi Twitteriin keskiyön jälkeen kello 00:06. Vielä myöhemmin aamuyöllä Trump on hyökännyt muun muassa entistä Miss Universumia (2:30) ja juontaja Megyn Kellyä vastaan (3:53). Tuomilehto pitää aamuyön somettamista huolestuttavana: ”Kolmen, neljän aikaan twiittaaminen kertoo ongelmasta nukkumisen kanssa.” Tuomilehdon mukaan moni jakaa harhan siitä, että olemme kehittyneet teknologian kanssa samaan tahtiin, vaikka todellisuudessa evoluution kannalta ihminen on pysynyt samassa pisteessä. ”Luullaan, että pystymme hallitsemaan teknologiaa, vaikka usein käy niin, että älylaitteet alkavat hallitsemaan meitä.”

rump ja Merkel nukkuvat liian vähän, mutta eivät muutenkaan ole terveellisten elämäntapojen lähettiläitä. Venäjän presidentti Vladimir Putin sen sijaan tunnetaan jopa naurettavat mittakaavat saavasta aktiivisesta elämäntavastaan, johon kuuluvat (paidatta) kalastaminen, metsästäminen, uiminen ja Ylen mukaan myös lumikurkien auran johtaminen riippuliitimen avulla.

P i l v i

N i k a r m a a

Kuitenkin myös Putin nukkuu tiettävästi vähän: hän on sanonut The Guardianin mukaan tarvitsevansa vain neljä tuntia unta ollakseen työkykyinen. Tuomilehto, joka on opastanut yli tuhatta huippu-urheilijaa, kuitenkin toteaa liikunnan vain lisäävän unen tarvetta entisestään. Putinin kohdalla muutamalla tunnilla sinnittely ei siis ole millään tavalla kestävää – kevyt päivätyö maailman suurimman valtion johtajana yhdistettynä liikunnalliseen elämäntapaan vaatii leponsa.

ni on kiistattoman tärkeää sekä fyysisen että henkisen hyvinvointimme kannalta. Miksi siis pihistelemme siitä? Miksi on oikeastaan vähän inhottavaa kuvitella Juha Sipilää tai Hillary Clintonia ruutupyjamassa, peittoihin kääriytyneenä ja viattomassa unessa? Vastausta voi etsiä ympäröivästä kulttuurista. Nukkumista tutkinut kulttuuritalouden professori Anu Valtonen Lapin yliopistosta toteaa, että suorituskeskeisessä yhteiskunnassa uni näyttäytyy helposti välttämättömänä pahana. ”Länsimaisessa ajattelussa uni on liitetty laiskuuteen, saamattomuuteen ja epätehokkuuteen – ikään kuin se olisi pois jostain tärkeämmästä. Siksi uni näyttäytyy helposti moraalisesti tuomittavana.” Myös Tuomilehto tunnistaa tämän ajatusmallin. Uni nähdään usein tehokkaan työskentelyn vastakohtana ja moni mittaa tehoaan sillä, kuinka pitkää työpäivää tekee. Tehokkuuden ja unen suhde on Tuomilehdon mukaan kuitenkin täysin päinvastainen: kaikki hyvä tapahtuu kehossamme unen aikana. Päivällä vain kulutamme kehoamme, eikä elimistössämme tapahdu mitään rakentavaa. Esimerkkinä Tuomilehto mainitsee treenaamisen: fyysinen rasitus aiheuttaa lihasvaurioita ja kehitys tapahtuu vasta levossa kasvuhormonin ja testosteronin erittyessä. Samalla uni rakentaa aivojamme. Uusimpien tutkimusten mukaan heikko uni voi vaikuttaa jopa Alzheimerin taudin kehittymiseen. Riittävä uni mahdollistaa sen, että saamme kehostamme kaiken hyödyn irti. Täten se myös tukee tehokkuutta.

oiko sitten edes olla totta, että johtajat nukkuvat niin vähän kuin väittävät? Olisi absurdia pitää päätöksiä puolestamme tekeviä ihmisiä kroonisessa, suorituskyvyn rampauttavassa univajeessa. Mainitut päättäjät ovat kuitenkin esiintyneet enemmän tai vähemmän toimintakykyisinä henkilöinä, jotka kykenevät keskustelemaan, neuvottelemaan ja punnitsemaan vaihtoehtoja. Olivat he sitten päätöksissään mielestämme kuinka väärässä tahansa, on mahdollista, että he todellisuudessa nukkuvat enemmän. Kyse voi olla siis vain vääristyneestä markkinoinnista, joka perustuu uhrautumiseen ja vahvuuteen: Merkel uhraa marttyyrina unensa kansakunnan hyvinvoinnin vuoksi, Trump haluaa

g❜18

VA LT I O T U N I V E L K A K I E RT E E S S Ä

g❜19

H e i d i

P u o m i s t o

P i l v i

g❜20

N i k a r m a a

VA LT I O T U N I V E L K A K I E RT E E S S Ä

g❜21

H e i d i

P u o m i s t o

g❜22

P i l v i

N i k a r m a a

VA LT I O T U N I V E L K A K I E RT E E S S Ä olla jatkuvasti relevantti, vaikka sitten yöuniensa kustannuksella. Nukuttujen tuntien vähättely kertoo yhteisöstä, joka janoaa kuulla unenomaisia tarinoita johtajista. Vaikka faktat puhuvat unen puolesta, haluamme yhä pitää päättäjiä yli-ihmisinä. Valtosen mukaan vähäiset yöunet on historiallisesti liitetty nerouteen. Poikkeusyksilö ei tarvitse ”tavallisia” yöunia, mikä näkyy esimerkiksi taiteen ja tieteen kentän sankaritarinoissa. Tuomilehto huomauttaa kuitenkin, että poliittiset johtajat jakavat samat fysiologiset tarpeet tavallisten duunareiden kanssa. ”Trumpin fysiologia ei ole yhtään erilainen muihin verrattuna. Olemme kaikki ihmisiä, eikä hän ole sen ihmeellisempi.”

uten kulttuuri, myös unen arvottaminen on kuitenkin muuttuvaa. Valtosen mukaan unen ja valveen sääntely on kytkeytynyt historiallisesti vallitsevaan talousjärjestelmään sekä uskonnollisiin ajattelumalleihin. Talousvetoisessa nyky-yhteiskunnassa tällainen määrittelevä järjestelmä voisi olla kapitalismi, joka sanelee huomattavan osan elämän ehdoista. Columbian yliopiston professori Jonathan Crary pohtii aihetta kirjassaan 24/7 – Late capitalism and the ends of sleep, jossa hän povaa unen arvostuksen tuhoutumista. Nykyinen yhteiskuntamme kehittyy kohti tauottomuutta: voimme mennä kuntosalille, ravintolaan tai jopa hammaslääkäriin mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Teoriassa ympärivuorokautiset palvelut mahdollistavat jatkuvan kulutuksen, mutta ihmisen rajat tulevat vastaan. Tällöin uni on lähinnä este – sen luonnollinen sykli ei yksinkertaisesti sovi modernin, tauottoman kapitalismin toimintalogiikkaan. Talouden tahti on Craryn mukaan ajanut ihmisistä ohi, ja uni on vain epämiellyttävä historiallinen jäänne, joka tekee kuluttajista passiivisia kymmeneksi tunniksi vuorokaudessa. Valtosen mukaan kapitalismin sanelemaa normistoa voi vastustaa. Crary taas on sitä mieltä, että jokainen näin kuvitteleva huijaa itseään. Joka tapauksessa kapitalismin dominoiva toimintalogiikka voisi selittää kulttuurimme itsepintaisesti vääristyneitä mielikuvia unesta. Maailmanjohtajat ovat vain osa järjestelmää, joka suosii jatkuvasti aktiivisia yksilöitä. Tämä taas korostuu hierarkian huipulla.

oisaalta samaan aikaan unen arvostus on kasvamassa. Valtonen on havainnut,

että hyvästä unesta on tullut viime vuosina tavoiteltava tila, ja on syntynyt jopa moraalinen velvoite nukkua hyvin. ”Tämäkin vaade motivoituu nykykeskustelussa terveydellisillä ja taloudellisilla seikoilla: pitää nukkua hyvin, jotta on luova, tehokas ja tuottava, ja jotta pysyy terveenä, eikä aiheuta kansantaloudellista haittaa.” Nukkumisen laiminlyöntiä on alettu kyseenalaistaa etenkin yritysmaailmassa. Myös Tuomilehdon klinikalla käy paljon yritysjohtajia, jotka haluavat parantaa elämänlaatuaan panostamalla uneen. Valtosen mukaan ajatusmalli, jossa hyvä uni liitetään tehokkuuteen, sopii yritysten intresseihin ja ihannoitavaan johtajaidentiteettiin. ”Hyvä uni on myös osa sitä kehonhallinnan kokonaiskolmiota, joka on korostunut viime aikoina: liikunta, terveellinen ruoka ja hyvä uni yhdistetään hyvään johtajuuteen.” Politiikassa unen hyötyä ei ole vielä löydetty. ”Ehkä [yritysjohtajat] näkevät lähemmin työssään mahdollisen hyödyn, kun ovat konkreettisesti tekemisissä työntekijöidensä kanssa. He näkevät, että kun työntekijöiden palautumista parannetaan, niin työkyky paranee ja sairastavuus vähenee. Poliitikoille hyöty ei välttämättä ole niin konkreettinen”, Tuomilehto pohtii. Ehkä tämä selittyy sillä, että toimeentulo ei riipu yhtä suorasti työn laadusta. Toisaalta ”asiakastyytyväisyys” on myös poliitikon uran elinehto.

ehokkain muutos kohti parempaa unta tulisi kuitenkin ylhäältä päin. Tuomilehdon asiakkaista esimerkiksi urheilujoukkueet, joissa muutos lähtee valmentajasta, onnistuvat paremmin – joukkueisiin syntyy hyvän unen kulttuuri. Voisiko avain yhteiskuntamme krooniseen uniongelmaan olla siis poliittisten johtajien käsissä? Ensin on kuitenkin korjattava suhtautuminen uneen. ”On turha antaa mitään vinkkejä, jos henkilö ei ymmärrä miksi uni on tärkeää. Neuvojen antaminen on silloin kuin heittäisi pisaran mereen”, Tuomilehto toteaa. Jos siis ymmärtää unen merkityksen, voi alkaa tekemään laadukkaampia valintoja. Tällä hetkellä Trump kuitenkin neuvoo kirjassaan Think Like a Billionaire nukkumaan vain niin vähän kuin on pakko. Kokouspöytiin kuukahtavat ja seminaareissa nuokkuvat johtajat kertovat tarinaa yhteiskunnasta, jossa uni jätetään prioriteettien listassa hännille.

g❜23

BEEF AND HONEYS

koonnut • H e l e n a V u o r i j ä rv i Groteski @groteski Kysymys: #Viestinnän #ammattilaiset, #miksi #käytätte #niin #paljon #hashtageja ? @ MarjoOllikainen @amrajala @KimmoMalin @Piritta 5:57 PM - 24 SEP 2017 awsers

retweets

Kimmo Malin @KimmoMalin · Sep 24

likes

Käytän itse hashtageja #viestintä-teemojen seuraamiseen. Ja laitan niitä itsekin ns. hakussanoiksi, jos liittyy tiettyyn ilmiöön

Piritta Seppälä @Piritta · Sep 24

Itse käytän ja ohjaan käyttämään hashtageja (max 3/twiitti), koska niillä voi a. Korostaa twiitin aihetta tiiviisti (vrt.140merkkiä) #somefi ans

Sama. Seuraan itse asioita häsillä ja ajattelen muiden tekevän samoin. Joskus itse tulee mietittyä, että tuliko vedettyä överit.

ans

retweets likes

#viestintä ans

retweets likes

Ei järkeä twiitata ilman häsiä/vain omille seuraajille. Oikeilla häsillä tavoittaa ko. aiheesta kiinnostuneet. Käytän päivittäin,

Oon myös huomannut, että tietyt ihmiset/ joukot seuraa tiettyjä tunnisteita. Esim. opetus ja koulutusaiheilla tavoittaa sen alan osaajia. 0

retweets likes

Liina Nelimarkka @LiinaNelimarkka · Sep 24

Anne-Mari Rajala @amrajala · Sep 24

ans

Eli tiiviisti hastagit, koska: Niillä voi korostaa aihetta, saada asian samoista aiheista kiinnostuneiden silmiin ja seurata keskustelua.

Samoja linjoja: Seuraan mielelläni joitain aiheita ja löydettävyyden vuoksi käytän niitä itsekin. Twitterissä niukasti, IG:ssä runsaammin. 0

retweets likes

Piritta Seppälä @Piritta · Sep 24

Anne-Mari Rajala @amrajala · Sep 24

ans

Ja c. Kun käyttää paljon käytettyjä hashtageja, saa omalle twiitilleen lisää näkyvyyttä kyseisistä aiheista kiinnostuneiden silmissä

retweets likes

Piritta Seppälä @Piritta · Sep 24

Myös @groteski:n kysymys oli sanamuodoltaan #niin #paljon hyökkäävä, että tuli mieleen, että onkohan tullut käytettyä häsäreitä liikaa. 1

retweets likes

Kimmo Malin @KimmoMalin · Sep 24

ans

retweets likes

b. Monet seuraavat Twitteriä juuri aihetunnisteiden kautta sisältöä sisältöä seuloen, kuten aiemmissa vastauksissa tulikin ilmi. #viestintä #somefi

Marjo Ollikainen @MarjoOllikainen · Sep 24

Piritta Seppälä @Piritta · Sep 24

ans retweets likes 1 0 2

ans

retweets likes

Tällä palstalla viestinnän asiantuntijat vastaavat kiperiin kysymyksiin

g❜24

retweets likes

gr tesk –Röyhkeää, rietasta & relevantttia

g❜25

Parrakas propagandisti teksti • L eo Ta a n i l a kuva • T u o m a s H e i k k i l ä

g❜26

DDR:SSÄ KEHITETTY NUKKUMATTI on Myyrän ohella kenties tunnetuimpia sosialistisia animaatioita. Sarja on tuttu lähes kaikille suomalaisille, sillä se on ollut osa lastenohjelmia jo vuodesta 1973. Rakastettu pikkumies unihiekkoineen on animaatiosarjan ohella tuttu myös Tapio Rautavaaran laulusta Sininen uni. Lempeänä pidetyn, hassusta parrasta ja myssystä tunnetun hahmon taakse kätkeytyy kuitenkin täysin toisenlainen totuus. Tuntemamme Nukkumatti pohjautuu osittain saksalaisen kirjailijan E. T. A. Hoffmannin luomaan Sandmann-hahmoon. Vanhassa kauhutarinassa tämä veijari saapuu Kuusta unettomien lasten luo ja heittää hiekkaa näiden päälle saadakseen heidät vuotamaan verta. Sitten hän varastaa pienokaisten silmät ja ruokkii niillä lapsensa, jotka odottavat nälkäisinä pesässään. Ajan kuluessa Sandmannin rosoisuudet on hiottu pois, mutta jäljellä on silti epäkohtia. Rautavaara laulaa kappaleessaan: ”Se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa”. Ja tätä kaveria pidetään sympaattisena? Onko Nukkumatti sittenkin se mörkö, jota pienet lapset pelkäävät käydessään nukkumaan? Voi, heillehän pitäisi vain sanoa, että ”Nukkumatti se vain siellä, hän on tulossa heittämään hiekkaa silmiisi”, koska sehän on niin mukavaa. Nukkeanimaatiossa päähenkilö matkustaa maailmalla (tosin ei koskaan kapitalistisissa länsimaissa!), mutta suuri osa tapahtumista sijoittuu Itä-Saksan betonimaisemiin. Maassa, joka on rutiköyhä ja jonka kansalaiset elävät tiukassa kontrollissa sosialismin alla, avo-Trabantilla, lentokoneella, helikopterilla ja avaruusraketilla kuljeskeleva mies pistää silmään. Silti tuntuu, ettei kukaan sarjan hahmoista osoita kritiikkiä kaikkialle ehtivää Nukkumattia kohtaan. On ilmeistä, että sateenvarjon kanssa liikkuva hiippari nauttii valtaeliitin suosiota. Olisiko mahdollista, että unihiekka onkin ihmisten sumutukseen tarkoitettua pulveria? Lasten – joiden olisi vielä mahdollista oppia vastustamaan propagandaa – silmät sokaistaan heittämällä niihin ”hiekkaa”. Nykyään Nukkumatti ei ole enää osa Pikku Kakkosen ohjelmistoa. Liekö Ylelläkin tajuttu, ettei moisen sadistin ole soveliasta päästä ruutuun pelottelemaan pikkulapsia? Viimeinkin voimme nukkua yömme levollisina.

g❜27

TOP 5

FIKTIIVISET NUKKUJAT 1. Prinsessa Ruusunen 100 vuotta!? 2. Diego Serrano Aika harvan unista saa kasaan kahdeksan tuotantokautta. 3. Herra Hakkarainen Onko kukaan nähnyt koskaan hereillä? 4. Muumiperhe Havuja perkele! 5. Unelias Eikös tämä ollut joku niistä kääpiöistä?

TAIKASAUVOJA JA TÄHTISÄDETIKKUJA FREUDILAISITTAIN teksti • S a a n a L e h t i n e n kuva • R o o s a Ko n t i o ka r i

g❜28

Ko l u m n i PSYKOANALYYSIN KEHITTÄJÄNÄ TUNNETTU itävaltalaislääkäri ja tutkija Sigmund Freud oli viettien ja neuroosien lisäksi varsin kiinnostunut unista. Freud kehitti aikanaan useita teorioita ihmismielen kiemuroista, jotka ovat jättäneet merkittävän jäljen psykologian tutkimuksen lisäksi koko länsimaiseen kulttuuriin. Tunnemme Freudin erityisesti psyyken rakenteen kolmesta tasosta – id, ego ja superego – sekä hänen tavastaan repiä kaikesta jotakin seksuaalisuuteen ja sukuelimiin viittaavaa. Freud kirjoitti muun muassa kastraatiopelosta, peniskateudesta ja oidipuskompleksista. Hänen ajatuksiaan on kritisoitu seksuaalisuuden ylikorostamisesta ja epätieteellisyydestä. Olen muistanut uneni viime aikoina hyvinkin yksityiskohtaisesti. Ryhdyn kirjaamaan niitä ylös ja hankin unieni ymmärtämisen pohjaksi Freudin vuonna 1900 julkaistun tiiliskiviteoksen Unien tulkinta. Kyseessä on kirja, jonka aineistona Freud käytti potilaidensa kertomuksien lisäksi myös paljon omaa unimaailmaansa. Ensimmäinen Freudilta saamani vastaus liittyy unieni muistamiseen. Freudin mukaan ilmiö johtuu superegoni, eli kasvatuksen muovaaman ihanneminäni kyvyttömyydestä suojella tietoista mieltäni tiedostamattoman voimilta. Freud väitti unien linkittyvän voimakkaasti henkilökohtaiseen tunne-elämään ja ilmentävän arkielämässä tukahdutettuja tunteita. Freudin mukaan unet ovat toiveidemme ja pelkojemme toteutumia. Ketään tuskin yllättää se, että Freudin mukaan näiden toiveiden ja pelkojen luonne on useimmiten seksuaalinen ja että lukuisat eri unisymbolit viittaavat hänen tulkinnoissaan sukuelimiin. Ensimmäinen ylös kirjoittamani uni liittyy Harry Potteriin. Unen tunnelma on rauhallinen ja onnellinen. Kuvittelen saaneeni vihdoin kutsukirjeen Tylypahkaan. Minulle on ilmiselvää, että tämä uni heijastelee toiveitani. Uneni yksityiskohtia muistellessani muistan Tylypahkan suuressa salissa näkemäni lukemattomat taikasauvat. Freudia lukeneena ymmärrän niiden viittavan sukuelimiin, todennäköisesti peniskateuteen. Seuraavan muistamani unen näen kuumeessa. Heräilen yön aikana jatkuvasti ja oloni on tukala. Sänky tuntuu vuorotellen jääkylmältä ja tukahduttavan kuumalta. Näen kuvottavaa painajaista, jossa lennän vankityrmältä näyttävän leikkaussalin katossa. Näen silvottuja sisäelimiä ja veitsiä. Freudin tulkinnan mukaan kyseessä on myös epäonnistunut unityö. Mieleni ei tuota riittävän sensuroitua unisisältöä, vaan painajaisen. Veitset viittaavat Freudin uniteoriassa fallokseen. Eräänä yönä näen unta, jossa myöhästyn laivasta. Uni herättää minussa ahdistusta, sillä inhoan risteilyaluksia koko sydämeni pohjasta. Tunnelma kuitenkin kevenee, kun mieleni vie minut laivan discoon, jossa joku ojentaa minulle tähtisädetikun. Siis peniksen. Freudin teoriat ovat niin vaikuttavia, että alan tulkita symboleita jo unieni aikana. Yhtenä yönä näen unta telttaretkestä ja pohdin unissani, symboloiko telttakeppi miehen sukuelintä. Uneni alkavat muokkaantua yhdeksi isoksi fallossymboliksi. Minua alkaa huolestuttaa. Jos Freud eläisi vielä, tahtoisin kysyä häneltä, kuinka voimakkaan peniskateuden hän minulle diagnosoisi. Ennen kaikkea haluaisin selvittää, miten voisin palauttaa uneni taas normaaleiksi.

g❜29

g❜30

teksti • Vi l m a I ko l a & K e rt t u S k y t tä kuvat • Iisa Pappi

Valveutuneisuuden

olematon

keveys

Valveutuneisuus on nykypäivää. Informaatiotulvassa on tiedettävä jatkuvasti, mitä tapahtuu milloinkin. Valveutunut ihminen on tietoinen maailman vääryyksistä ja potee niistä lamaannuttavaa maailmantuskaa. Käytännön toteutus on kuitenkin ongelma. Jos valveutuneisuuteen riittäisi luomuhedelmien suosiminen ja Amnestyn kuukausilahjoitus, ei tätä juttua tarvitsisi kirjoittaa.

alveutumisen määritteleminen on vaikeaa. Arkikielessä emme liberaalin yliopistokuplamme sisällä miellä rasistimöyhöttäjiä valveutuneiksi. Heille taas me olemme laput silmillämme kulkevia lampaita Ylen ja Helsingin Sanomien paimensauvan juurella. Kenen arvojen mukaan valveutuminen tulisi määritellä? Termillä tarkoitetaan usein yhteiskunnallisen vääryyden huomaamista. Mutta mikä on vääryyttä? Joillekin se on ilmaisten muovipussien jaon loppumista, toisille kaikki apartheidiä pienemmät ongelmat ovat vain mielipidekysymyksiä. Vääryyden kokemus on hyvin subjektiivinen, joten todennäköisesti jokainen kokee olevansa jollain tavalla valveutunut. Rasismia mielenosoituksissa vastustava, omat etuoikeutensa tiedostava ihminen nähdään helposti valveutuneena. Kuitenkin joku voi kokea olevansa hereillä tunkiessaan LED-valot korviinsa ja lukiessaan pseudotieteellisiä biohakkerointiblogeja oman kotinsa suojissa. Talous- ja sosiaalihistorian professorin Antti Häkkisen mukaan valveutuneisuus on ennen kaikkea yhteiskunnallista herkkyyttä ja näkemystä siitä,

miten asiat voisivat olla paremmin. Valveutunut ihminen on halukas puuttumaan epäkohtiin ja ehkä jopa vaarantamaan itsensä; esimerkkinä Häkkinen mainitsee Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestön.

anhoina hyvinä aikoina eristäytyneessä Suomessa kansan huolia olivat suon syvyys, kuokan kunto ja Jussin alkoholismi. Globalisaation johdosta maantieteellinen eristäytyneisyys merkitsee kuitenkin yhä vähemmän, ja suuren maailman ongelmat ovat löytäneet tiensä satavuotiaaseen Suomeenkin. Nyt pitäisi juhlahulinan pyörteissä murehtia myös Myanmarin rohingya-vähemmistöjen kohtaloa, Espanjan tulevaisuutta sekä rapakon takana riehuvan Twitter-presidentin uhitteluja. Aika ei tunnu riittävän kaikesta ahdistumiseen. Olo on voimaton, kun joutuu huomaamaan, ettei Kim Jong-unin jatkuvan palautteen lomaketta löydy googlettamalla. Tiedon lisäämään tuskaan on löytänyt ratkaisun Motivaatiomies, HR-alalla toimivan Jesse Kinnusen kieli poskessa luotu supersankarimainen alter ego. Motivaatiomies kirjoittaa blogia ja tekee podcasteja. Yhdessä kirjoituksessaan hän suosittelee

g❜31

Vi l m a

I ko l a

lopettamaan uutisten seuraamisen. Netistä löytyy useita vastaavia kannanottoja, joissa toistuu yleensä sama kantava ajatus: maailmantuskassa rypeminen ei auta ketään. Kinnusen mielestä maailmantuskaa käsittelevää keskustelua leimaa usein valittaminen – asioiden huonoa tilaa tyydytään päivittelemään olematta valmiita tekemään mitään muutoksen eteen. Kinnuselle valveutuneisuus on oppimista, toimintatapojen muuttamista uuden tiedon perusteella. Motivaatiomiehenä hänen tehtävänsä on auttaa ihmisiä hyödyntämään täyden potentiaalinsa ja parantamaan elämänlaatuaan. Tämä saattaa hänen näkemyksensä mukaan edellyttää silmien tietoista sulkemista itselle epärelevantilta tuntuvalta informaatiolta. Kinnusen mielestä medioiden välittämä tieto on aina vinoutunutta eikä siten anna todenperäistä, kokonaisvaltaista kuvaa maailman tilasta. Ei siis ole tarkoituksenmukaista altistaa itseään tälle hyödyttömälle ja ahdistavalle tiedolle, ellei sitä aidosti tarvitse esimerkiksi työssään. Näkökulmasta riippuen Motivaatiomies onkin joko enemmän hereillä kuin kukaan meistä, tai sitten vain leikkii prinsessa Ruususta.

nko yksilöllistyvässä maailmassa uhkana, että jotkut yhteiskunnalliset ongelmat saavat tulevaisuudessa vähemmän huomiota ihmisten pohtiessa yhä enemmän omaa elämäänsä? Häkkisen mukaan ei. Hänestä yksilöllistymisen taustalla on nimenomaan huoli yhteiskunnasta, ja etenkin nuoret ovat laajasti ja realistisesti valveutuneita maailman tilasta. Tätä väitettä tukee myös tuorein, vuoden 2016 nuorisobarometri, jonka mukaan 85 % nuorista uskoo tulevien sukupolvien kärsivän, jos kuluttamisemme jatkuu samanlaisena. Nuorison leimaaminen välinpitämättömiksi oman edun tavoittelijoiksi liittyy Häkkisen mukaan sukupolvelta toiselle siirtyvään vallankäytön tapaan, jossa nuorista puhutaan aina rasitteena ja uhkana. Häkkinen toivoisi ihmisten olevan valveutuneempia menneisyydestä, sillä historian tuntemus auttaa asioiden suhteuttamisessa. Esimerkiksi nykypäivän pakolaiskeskustelussa unohtuu hänen mukaansa usein se, kuinka suomalaisiakin on kautta aikain lähtenyt pakolaisiksi milloin ideologisista syistä, milloin köyhyyden vuoksi. Valveutuneisuuden historiassa Häkkinen mainitsee käännekohdaksi Vietnamin sodan, joka käänsi suomalaisten katseet kotimaasta maailmalle. Samaan aikaan nousi keskusteluun kysymykset maailman köyhyydestä ja nälänhädästä. Syntyi altruistinen ajatus siitä, että valveutuneisuus voisi olla omia etuja tärkeämpää. Tuota aikaa, omaa nuoruuttaan hän kutsuu ”esivalveutuneisuuden ajaksi”. Häkkinen korostaa, että nykypäivänä asiat nähdään muun muassa konkreettisemman ja luotettavamman tiedon vuoksi

Ke r t t u

S ky t t ä

syvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Häkkinen varoo yleistämästä valveutuneisuutta eri vuosikymmenillä ja haluaa painottaa, että joka aikakautena on elänyt erilaisia ihmisiä. Kuitenkin hän varovasti mainitsee 1980-luvun jälkipuoliskolla näkyneen laskun suomalaisten valveutuneisuudessa. Nousukauden aikana yhä useampi sulkeutui maailmalta ja päätti keskittyä lähinnä oman hyvinvoinnin ja vaurauden lisäämiseen. 1990-luvun alun lama pysäytti kehitykseen ja Häkkisen sanoin tällöin palattiin takaisin “elämän perusasioiden äärelle”.

alveutuneisuutta voi pitää elämän perusasiana, itseisarvona, mutta kuinka usein valveutuneisuus johtaa tekoihin asti ja mitä siihen vaaditaan? Korreloiko tieto auttamishalun kanssa? Valveutuneisuudesta ei ole tehty juurikaan tutkimuksia, mutta sosiaalipsykologiassa ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen välistä suhdetta on tutkittu pitkään. Tulokset ovat olleet vaihtelevia, mutta suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, ettei asenteiden ja käyttäytymisen välillä ole korrelaatiota. Voidaanko tästä päätellä, että valveutuneisuus ei lisää esimerkiksi ihmisen taipumusta puuttua epäkohtiin? Mitä maailmantuska saa konkreettisesti aikaan ihmisissä? Kaikille maailmantuska ei ole motiivi auttaa muita. Esimerkiksi myyttiselle taiteilijanerolle tunne toimii luovuuden lähteenä. Mitä suurempi kärsimys, sitä suurempi taiteilija. Muistellaan vaikkapa Frida Kahloa: masennuksen riivaama taiteilija on yhä tyyli-ikoni ja hänen töitään printataan yhä ihaillen puhelimien kuoriin. Ernest Hemingwayn, ahdistuneen juopon, tekstit tyydyttävät yhä melankoliannälkäisiä. Tuska, joka on pakko saada ulos, ajaa purkamaan tuntoja sopivaan mediaan. Onnellinen ihminen ei koe tarvetta muutokselle, eikä toisia ihmisiä kiinnosta yksilön onni vaan kärsimys. Sillä, johtuuko tuska parisuhdeongelmista vai nälänhädästä, ei ole niinkään väliä, kunhan kyyneleet virtaavat ja sydänalaa painaa. Voiko maailmantuska jopa vähentää ihmisen halua, ja ennen kaikkea kykyä, auttaa? Emootiotutkimusta tekevä sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Mia Silfver-Kuhalampi kertoo empatiatyypistä nimeltään personal distress. ”Tätä tunnetta kokiessaan ihminen ahdistuu toisen ahdistuksesta. Se on hyvin tyypillistä pienille lapsille, jotka eivät vielä kunnolla erota omaa minuuttaan muista. Yleensä psyykkinen kehitys johtaa siihen, että ihminen pystyy kokemaan empatiaa ilman, että itse kokee sietämättömiä epämiellyttäviä tunteita.”, SilfverKuhalampi selittää. Hänen mukaansa osa ihmisistä on kyvyttömiä säätelemään negatiivisia tunnetilojaan riittävästi, mikä johtaa sekä mielipahan, että siitä kärsivien välttelyyn. Pimennossa eläminen voi siis olla tapa selvitä omasta kehittymättömyydestään.

g❜32

VA LV E U T U N E I S U U D E N O L E M AT O N K E V E Y S

g❜33

Vi l m a

I ko l a

ikaa ei ole hektisessä maailmassa hukattavaksi, joten myös valveutuneisuudella tulee olla monille ihmisille jokin tarkoitus. Yksi tavoite voi olla oman sosiaalisen statuksen nostaminen; valveutunut ihminen yksinkertaisesti pysyy paremmin mukana keskusteluissa. Olemalla valveutuneita pystymme jaottelemaan itsemme ”me” vastaan ”muut” asetelmassa niihin, jotka välittävät. Toiseuden vahvistaminen palvelee oman mielenrauhan säilymistä. Kinnusta tietämättömyys kahvipöytäkeskustelussa ei kuitenkaan häiritse, sillä ”aina voi kysyä”. Hänelle tietämättömyydessä ei ole kyse statuksesta, vaan hyvinvoinnista. ”Asiaa voi miettiä puhtaan utilitaristiselta kannalta. Jos mietin huonoa omaatuntoa ja minulta lähtee siitä päivän vibe, mikä puolestaan vie energiaa pois työstä, jossa voisin auttaa muita ihmisiä, niin tuloshan on netto-negatiivinen.” Hän korostaa, ettei nykymaailmassa jää kuitenkaan ilman tietoa ajankohtaisista asioista, sillä käytännössä aina joku kertoo tärkeimmät tapahtumat esimerkiksi työpaikan kahvihuoneessa. Tämäkin tieto on toki vinoutunutta, joten tiedonhankinta vaatii vastaanottajalta aina media- tai ihmislukutaitoa. Halutessaan tietää jostain aiheesta enemmän, Kinnunen suosii proaktiivista tiedonetsintää passiivisen vastaanottamisen sijaan. Lähteinä toimivat tällöin esimerkiksi kirjat, tutkimukset ja podcastit, joiden tekijöihin Kinnunen luottaa. Hän ottaa siis tietoisen tauon uutisten tuomasta maailmantuskasta. Myös Häkkinen myöntää kaipaavansa välillä aikalisää. Nykymaailmassa voi joskus olla parasta suojata itseään pahuudelta: “Ihminen ei vain kestä kaikkea. Se maailmantuska on niin vahva.” Pysyvää sulkeutumista Häkkinen ei kuitenkaan pidä tavoiteltavana tai edes kovin inhimillisenä tilana, sillä hänestä etenkin aktiivinen puuttuminen epäkohtiin on osa ihmisyyttä. Ongelmista lukeminen tai kirjaviisaus ei kuitenkaan riitä, vaan Häkkinen sanoo valveutuneen ihmisen olevan ennen kaikkea maailmaa kokenut, ”sydämeltään viisas”. Kokemuksia keräämällä kehittyvät keinot eri tapahtumien tulkitsemiseen ja ihminen pystyy näkemään ikään kuin uutisten lävitse. Mia Silfver-Kuhalampi jatkaa samalla linjalla. Hänen mukaansa pieni maailmantuska on vain tervettä, jos se motivoi hyviin tekoihin. Toisaalta liikaa vastuuta itselleen keräävä ihminen saattaa huomaamattaan keskittyä vain muiden ihmisten

Ke r t t u

S ky t t ä

auttamiseen ja maailmantuskissaan laiminlyödä omat tarpeensa. Tällöin voi Silfver-Kuhalammen mukaan miettiä, mikä olisi kohtuullinen määrä auttamista, jos kyseessä olisi jokin toinen ihminen. Maailmantuskaa poteva henkilö on nimittäin usein ankarampi itselleen kuin muille. On siis hyvä palata Häkkisen ajatukseen inhimillisyydestä: on oltava inhimillinen muille, mutta myös itselleen.

oisaalta hyvää tarkoittavan, valveutuneenkaan ihmisen ei ole aina helppo tehdä oikeita valintoja. Toki maailmantuskaa on helppo lievittää omilla kulutusvalinnoillaan: ostamalla vähemmän, eettisempää ja ekologisempaa. Erityisen hyviä valintoja ovat tuotteet, joita ostamalla sinä, korkeakoulutettu ihmiskunnan kruunu tarjoat samanlaisen kehitysmaassa asuvalle kouluttamattomalle raukalle. Tätä mallia noudattaa esimerkiksi kengistään tunnettu TOMS. Kengät mulle, kengät sulle, kengät kaikille kuin Oprahissa konsanaan. Hyvä ihminen heittää vanhat ruotsalaisen halpaketjun vaatteet UFF:n keräyslaatikkoon ja kipittää kotiinsa heikompia auttavissa tossuissaan. Maailma kiittää ja hyvä ihminen voi nukahtaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta kirkuviin lakanoihin rauhallisin mielin. Totuus on kuitenkin mainospuheita ihmeellisempää: buy one give one -logiikalla toimivien yritysten avunanto on kyseenalaista, sillä lahjoittamalla saatetaan jyrätä alle paikalliset toimijat. EU:n eläinkoekieltoa kierretään testauttamalla tuotteet muualla. Farkkujen kivipesun on toteuttanut ihminen, joka tienaa viikossa aamukahvisi verran ja saa lisäksi keuhkonsa täyteen vaarallisia kemikaaleja. Valveutunut tietää tämän ja ahdistuu tajutessaan, että kaikki valinnat ovat vääriä. Pitäisi kävellä vain paljain jaloin ja lopettaa omien lumppujen lemppaaminen muiden riesaksi. Oikeastaan olisi paras luopua vaatteista kokonaan, niistä kun ei kierrätettynäkään saa mitään räsymattohalkokoria parempaa. Häkkisen näkemys valveutuneisuudesta sydämen viisautena onkin valonpilkahdus vaikeiden kulutusvalintojen viidakossa. Vaikka valveutuneisuudelle tulee tuskin koskaan löytymään yksinkertaista määritelmää, onnistuu Häkkinen haastattelun lopuksi tiivistämään sen kenties universaaleimman muodon: ”myötäeläminen on luonnonvara, jota toivoisi olevan enemmän.”

g❜34

Vuorikatu 6, Helsinki

t S tuden nt u o c s i d -10%

“natural & od” guilt-free fo

citypie.fi | Coffee | Lunch | Take-away | Free Wi-Fi

g❜35

KUINKA WOKE OLET? teksti • M a rt ta K a l l i o n pä ä

    

                

Jääkaapissani on purkki kauramaitoa. Juon kookosvettä. Juon Club-Matea. Mun mekanismi on veganismi. Juon kolme kuppia kahvia päivässä, koska täytyy pysyä HEREILLÄ, mutta muistan samalla problematisoida kahvinviljelyn eettisiä ongelmia kuten poiminnassa käytettävää lapsityövoimaa ja viljelymaiden elinkeinorakenteen köyhtymistä. En syö eineksiä tai punaista lihaa koska ne aiheuttavat syöpää. Mutta poltan röökiä. Omistan Marimekon printtikangaskassin. En osta muovipusseja. En käytä fleecevaatteita. Välttelen mikromuoveja muutenkin. Juomapulloni on BPA-free. Vastustan ydinvoimaa, vaikka en ymmärrä siitä juuri mitään. Olen huolissani mehiläisistä. Koen huonoa omatuntoa lentämisestä mutta lennän ainakin kerran vuodessa ulkomaille. Omistan polkupyörän. Siinä ei ole vaihteita. Boikotoin jotakin yritystä. Unilever on saatanasta. Nestlé on saatanasta. Monsanto on saatanasta. Matrixissa olisin salee ottanut sen punaisen pillerin.

 Vihaan kaikkee massaa mut Flow on vuoden kohokohta.  Katson saksalaisen ekpressionismin kauden elokuvia ja niiden innoittamaa film noirea ja niiden innoittamaa Aki Kaurismäkeä.  En omista televisiota, koska se on osa kulttuuriteollisuuden sielutonta massakulttuuria.  Katson Temptation Islandia mutta vaan silleen ironisesti.  Lahjoitan hyväntekeväisyyteen.  En lahjoita hyväntekeväisyyteen, sillä pidän hyväntekeväisyysbisnestä eettisesti epäilyttävänä ja globaalia eriarvoisuutta ylläpitävänä vanhanaikaisena instituutiona.  Olen kuullut, että kurdit ovat maailman suurin kansa ilman valtiota, mutta en tiedä missä he sitten edes asuvat.  Olen pettynyt rauhannobelisti Aung San Suu Kyin toimintaan.  Tiedän mitä eroa on Kiinan tasavallalla ja Kiinan kansantasavallalla.  Seuraan aktiivisesti poliittisesti kantaaottavaa meemisivustoa.  Olen tehnyt poliittisesti kantaaottavan meemin.  Äänioikeuden vieminen tuomituilta rikollisilta on liberaalin demokratian periaatteiden vastaista.  Tiedän, keitä ovat Keynes ja Hayek ja olen valinnut suosikkini.  En ole uskontovastainen, mutta onhan uskonnot marxilaista ylärakennetta.  Todellisuus on konstruoitua.  Olen etuoikeitettu, mutta toisaalta olen myös itse

g❜36

  

    

 

            

käyttämäni focaultlaisen vallan vanki, sillä ei ole olemassa tiedosta ja vallasta erillistä yksilöä, vaan yksilö syntyy vasta valtasuhteissa. Peräänkuulutan hyvää argumentaatiota ja tieteellistä tutkimustietoa mutta uskon horoskooppeihin. Olen ateisti. Taolaisuus, hindulaisuus ja shintolaisuus kiinnostaa mua koska ne ei tiiätkö ole silleen uskontoi niin kuin länsimaalaiset mieltää uskonnot vaan enemmän sellasii elämänfilosofioita. Siddhartha Gautama on mun boi. Mahatma Gandhi oli rasisti ja sovinisti. Jatkuva talouskasvu on tie helvettiin. There is no ethical consumption under capitalism. Globalisaation ja digitalisaation aikaansaama arvonluonnin uusi logiikka tarkoittaa sitä, että suora yhteys talouskasvun ja hyvinvoinnin välillä voidaan viimein murtaa. Jakamistalous on tosi jees, mutta tykkään itse asua yksin ja omistaa yksin kaikki tavarani. Veroja vältteleviä yrityksiä ei pitäisi kutsua veropakolaisiksi, koska pakolainen tarkoittaa henkilöä, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Olen feministi. Olen kolmannen aallon intersektionaalinen radikaalifeministi. Sukupuoli on performatiivista. Binäärinen sukupuolikäsitys on niin kuollutta. We’re all born naked and the rest is drag. Beyoncé kaupallisti feminismin ja se on ongelmallista. Tunnistan lyhenteet POC, TW, WLW, FTM ja TERF. Tiedän mitä on kehopositiivisuus ja harjoitan sitä itse. Olen läskiaktivisti. Olen queer-anarkisti. Perhevapaat pitäisi jotenki varmaan uudistaa mutta en tiedä miten. Seuraan laadukkaita kansainvälisiä uutismedioita. Kritisoin itseäni siitä, että seuraamani mediat

ovat niin länsimaalaisia, anglokeskeisiä ja eurosentrisiä.  Kulutan hitaan, pitkän laadukkaan journalismin julkaisuja kuten Long Play tai The New York Times.  En seuraa laatumedioita mutta pidän niiden apit puhelimessani koska se on osa habitustani.  Kuuntelen podcasteja.  Olen ollut mukana mielenosoituksessa.  FN303-projektiililaukaisin on ase, ei voimankäyttöväline.  Etälamauttimia pitäisi käyttää ainoastaan ampuma-aseiden korvikkeena (kuten esimerkiksi Amnesty International vaatii).  Suomen poliisivoimien pitäisi julkistaa voimankäyttötaulukkonsa.  Kytät on sikoi (A.C.A.B).  Dyykkaan.  Twiittaan.  Fact checkaan.  Call outtaan.  Bechdel-testaan.  Kehonpainotreenaan.  Joogaan.  Aktivoin Mula Bandhani kasuaalisti missä vaan.  En räpyttele, koska olen koko ajan HEREILLÄ toisin KUIN TE HEIKOT.  Olen valvonut yli 48 tuntia putkeen.  Tunnen syyllisyyttä kaikesta mitä teen, mutta teen silti hyvin vähän.

TULOKSET

g❜37

0 – 26 = Oot unes boi, mitä edes teet Valtsikassa? 27 – 54 = Ihan jepa. Selviät keskustelusta valtsikalaisten kanssa nyökyttelemällä innostuneesti ja olemalla samaa mieltä kaikesta. 55 – 80 = STAY WOKE, FIGHT THE POWER, SMASH THE PATRIARCHY, FUCK THE POLICE, LEGALIZE IT, SEIZE THE MEANS OF PRODUCTION AND SISSY THAT WALK!

ME EI SOITELLA ENÄÄ teksti • M a r i a K a ru v u o r i kuvitus • T u o m a s H e i k k i l ä

13 17

127

17 19

109

g❜38

MAINOKSESSA ON KAIKKI MELODRAAMAN AINEKSET. Nainen saattaa miestä junaan ja juoksee vielä hetken vaunun perässä. Kohtausta seuraa takaumia pariskunnan lämpimistä hetkistä ja välähdyksiä kurjasta nykyisyydestä, jossa nainen vääntelehtii nojatuolissa miehen soittoa odottaen. Taustalla soi Anna Hanskin riipaiseva Jos et sä soita. Vuonna 1991 julkaistu TELE-kaukopuhelun mainos jää mieleen. Ne jotka vielä muistavat Anna Hanskin ja lankapuhelimet, ovat huomanneet puhelimen käyttönsä muuttuneen. Nykyisin ei enää istuta sohvalla luuria vahdaten. Ehkä myös kavereille soitetut maratonpuhelut ovat vähentyneet, tai lakanneet kokonaan. Varsinkin nuoret näyttävät pitävän enemmän viestittelystä. ARKIHAVAINTO ei vielä näy tilastoissa. Viestintäviraston mukaan vuonna 2016 matkapuhelimella soitettujen puheluiden kesto oli keskimäärin hieman alle neljä minuuttia, kun se vuonna 2007 oli vähän alle kolme. Tiedot on tosin tuotettu laskemalla kaikkien soitettujen puheluiden minuuttimäärä ja jakamalla se puheluiden määrällä. Tilasto ei kerro kovin tarkasti yksilöllisistä eroista. Telia on tehnyt omaa tutkimusta asiakkaidensa puhelinkäyttäytymisestä. Yhtiön asiantuntija Petri Lindqvist kertoo, että perinteinen soittelu on todella vähentynyt jonkin verran. “Puhelu on yhä ihmisille tärkeä varsinkin silloin, kun pidetään yhteyttä kaukaisiin sukulaisiin tai ystäviin, mutta videopuhelut yleistyvät”, Lindqvist sanoo. Telialla on selvitelty myös nuorten puhelimen käyttöä. Lindqvistin mukaan erot vanhempaan väestöön verrattuna eivät lopulta ole kovin suuret. Kyselyihin ei kuitenkaan välttämättä vastata täysin totuudenmukaisesti. ASIAA ON KYSYTTÄVÄ ASIANTUNTIJOILTA. Seitsemän aikaan arki-iltana asematunnelin Kompassitaso on rauhallinen, mutta muutama nuoren näköinen istuu penkeillä. ”Ennen tuli soiteltua enemmän, mutta nykyään käytän Messengeriä ja muita viestipalveluita. En oikein tiedä, missä vaiheessa muutos tapahtui. Sovin työkeikkojakin mieluummin tekstiviestillä, koska se on kätevämpää”, sanoo 26-vuotias Saara. ”Käytämme esimerkiksi Snapchatia. Puhelimessa tulee nykyään puhuttua lähinnä perheenjäsenten kanssa”, jatkavat 25-vuotias Marina ja 17-vuotias Titta-Lilja. Kaikki suhtautuvat epäluuloisesti tuntemattomista numeroista tuleviin puheluihin. Soittajaa epäillään puhelinmyyjäksi, ja puhelut jäävät vastaamatta. Kolmen helsinkiläisnuoren otos siis tukee hypoteesia puhelimessa puhumisen vähenemisestä. Mutta yleisen kulttuurin muutoksen sijasta pitäisi ehkä puhua alakulttuureista. Jotkut suomalaisista pitävät yhä kiinni lankapuhelimista. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yksi kymmenestä yli 75-vuotiaasta ei käytä matkapuhelinta. Lindqvist kertoo, että vanhuksia koitetaan nyt vieroittaa lankapuhelimistaan tarjoamalla heille matkapuhelimia, jotka näyttävät lankapuhelimelta. Jääräpäisyyden ymmärtää, sillä lankapuhelinten myötä puhelimessa puhumisesta on kadonnut mysteerin tuntu: se, että soittaja selviää vasta puhelimeen vastaamalla. Jos et sä soita, jos soitat sittenkin.

g❜39

P i i k k i

l i h a s s a

S a n a h e l i n ä ä

UNIKEKO teksti • Vi l m a I ko l a

VALVOJAN VAPINA teksti • L au r a H o r s m a n h e i m o

PALJON NUKKUVA NISÄKÄS (ihminen tai jyrsijä). Ihmis-unikeolle ominaista on hyvien unenlahjojen lisäksi kekomaisuus. Peiton ja tyynyn kanssa symbioosissa makoileva nukkuja muistuttaa keollista unelmia: lupausta ikuisesta sunnuntaiaamusta triangelimusiikin soidessa. Suomalaiset ottavat nukkumisen vakavasti. Unikeoille onkin pyhitetty oma päivä, 27. heinäkuuta. Tänä suurena juhlapäivänä talon myöhimpään nukkunut, eli unikeko, heitetään klassisella niskaperseotteella yhteen maamme tuhansista järvistä. Toivon tämän herätyspalvelun olevan pian tilattavissa jokapäiväisenä. Slushia odotellessa.

TOISINAAN HEKTISTÄ elämää rauhoittaakseni saan loistoidean käydä ajoissa nukkumaan. Iltapala syöty ja hampaat pesty. Ei muuta kun unten maille. Tovi vierähtää ja kauhukseni huomaan, ettei minua nukuta alkuunkaan. Taas se alkaa: sängyssä pyöriminen, vuosia vanhojen mokien mieleen palautuminen, lampaiden laskeminen. Toivottomuus valtaa viimeistään siinä vaiheessa, kun muistan seuraavan aamun luennon alkavan jo yhdeksältä. Herätyskellon tikittävä ääni kuulostaa moninkerroin voimakkaammalta kuin päiväsaikaan. Peiton alla on liian kuuma mutta päällä tulee vilu. Nälkä ja jano. Maailmantuska hiipii makuuhuoneeseen eikä jätä rauhaan. Nukkumatti on ilmeisesti hylännyt yhden lapsistaan tyysti.

Palstalla toimittaja avautuu elämää suuremmista ongelmista

g❜40

G a l l u p

teksti • A ku H ou t t u kuvat • O u t i S p o l a n d e r Anni

Vinkkisi hyvien yöunien saavuttamiseen? Illalla kannattaa käydä ensin ulkona, sitten saunassa ja sen jälkeen mennä nukkumaan. Yleensä sillon on aina paras fiilis aamulla kun herää. Mitä teet, jos et saa unta? Ei kannata alkaa laskea lampaita, vaan alkaa leipomaan jotain mielessään: ensin kaadan maidon, sitten kananmunat...

Aleksi

Oudoin paikka, missä olet nukkunut? Armeijassa. Nukuin metsässä ilman suojaa, kanto tyynynä taivasalla marraskuussa.

Mona

Nukutko sukat jaloissa vai ilman sukkia? Ilman! Kuka nukkuu sukat jalassa? Oletko aamuvirkku vai yökukkuja? Yökukkuja. Tahdonvoimalla pystyn olemaan aamuvirkkukin.

Benjamin

Mikä on pisin aika, jonka olet ollut valveilla yhtäjaksoisesti? 42 tuntia. Siinä ajassa olin kaverilla yötä, kotona, kävin salilla ja pelasin pleikkaa. Piti valvoa.

Hermanni

Järjettömin uni, jonka olet nähnyt? Tää ei ole järjettömin uni, mutta tähän liittyy hauska tarina. Näin kerran unta, jossa menin naimisiin yhden naispuolisen kaverin kanssa. Se uni hämmensi mua ja kerroin siitä tyttöystävälleni, joka kertoi siitä sille kaverille niin, että koko lukio kuuli sen. Siitä tuli vähän sellanen sisäpiirin juttu.

Rosa

Onko päiväunet uhka vai mahdollisuus? Erittäin suuri mahdollisuus. (Haastateltavien näkemys päiväunien mahdollisuudesta oli lähes yksimielinen.)

g❜41

teksti • A n n a st i i n a H a a pa s a a r i kuvien käsittely • T u o m a s H e i k k i l ä

g❜42

T i e d e t t ä KATSOMMEKO UNIA kuten katsomme elokuvaa? Tiedämme, että vilkkain unien näkeminen tapahtuu juuri REM-univaiheen aikana. Tästä huolimatta katsomisen kohdetta ei ole olemassa, vaan kyseessä on eräänlainen illuusio, jossa aivot kutsuvat kuvan kangastuksen sinne, minne ne huomaavat silmän liikkuvan. Muisto unesta voi olla hyvinkin hajanainen. Palauttaessa unia mieleemme käytämme aina myös mielikuvitusta kootessamme kuvat uudelleen ja täydentäessämme unen narratiivin mielessämme. Japanilainen elokuvaohjaaja Akira Kurosawa kirjaimellisesti kuvasi unensa satukirjamaiseen elokuvaansa Dreams (Yume, 1990) – ajatus, joka varmasti monen mielestä tuntuu houkuttelevalta toteuttaa. MIKÄ UNESSA MUUTTUU, kun se representoidaan valkokankaalle? Onko uni audiovisuaalista tai lineaarista, onko se kaksiulotteista, kuten elokuva? Uni rikkoo paitsi tilan, myös ajan olemuksen. Ingmar Bergman, joka sanoi kaikkien elokuviensa olevan myös unia, totesi elokuvan olevan tässä mielessä taidemuodoista eniten unen kaltainen. Kuvakulmien valinnan kautta elokuvalla on valta sijoittaa katsojansa millaiseen tilaan tahansa, meidän fyysisesti istuessa edelleen elokuvateatterissa. Editoinnin kautta elokuva voi sekä tiivistää tai venyttää aikaa, välittämättä siitä, kuinka kauan tapahtumat todellisuudessa kestävät. Elokuvan subjektiivisuudella tarkoitetaan sen mahdollisuutta välittää tietoa siitä, kuinka hahmo kokee häntä ympäröivän todellisuuden. Sen sijaan että tarkkailisimme elokuvan tapahtumia neutraaleina sivustakatsojina, näemme ne hahmon silmin sekä hänen tunteidensa ja ideoidensa värittäminä. Subjektiivisuus on siis väline, jolla pääsemme hahmon mielen sisään. Elokuvateoreetikko, kirjailija Robert T. Eberweinin mukaan rakastamme elokuvaa, koska tunnemme ykseyttä valkokankaalla tapahtuvan kanssa. Samalla tavoin tunnemme olevamme yhtä uniemme kanssa ja vastasyntyneinä tunsimme olevamme yhtä maailman kanssa. Tunne ykseydestä kasvaa sitä vahvemmaksi mitä subjektiivisempaa kerrontaa elokuva käyttää. Kokemus saavuttaa huippunsa katsellessamme päähenkilön unta: unen todellisuus ei voi olla jaettu kenenkään kanssa, mutta elokuva integroi katsojan täysin hahmon mielen sisälle. ELOKUVAN SYNTY sijoittui ajallisesti hyvin lähelle psykologian suosion kasvua erillisenä tieteenalanaan. Kun Lumièren veljekset järjestivät maailman ensimmäisen elokuvanäytöksen 1895, alkoi Sigmund Freud lähes samanaikaisesti kirjoittaa kuuluisaa teostaan Unien tulkinta. Kirja korosti unen roolia viestintuojana tiedostamattomasta, mikä inspiroi myös elokuvantekijöitä. Alfred Hitchcockin Noidutussa (Spellbound, 1940) miespääosan traumaa ja siihen liittyvää murhamysteeriä ratkotaan psykoanalyysin keinoin. Unet ovat avainasemassa rikoksen ratkaisemiseen. Elokuvan historiaan ikonisina jääneet varsinaiset unikohtaukset ovat Hitchcockin ja Salvador Dalín yhteistyön tulosta. Ne ovat tyylillisesti hyvä esimerkki siitä, miten unia usein kuvataan elokuvissa. Ne ovat täynnä surrealistisia elementtejä, joilla on kuitenkin vahva symbolistinen merkitys, ja jotka aiheuttavat katsojassa intensiivisiä tunteita kuten irrallisuutta, ahdistusta ja vieraantuneisuutta. Ne on helppo tunnistaa uniksi, etenkin kun näemme nukkuvat kasvot ennen kohtauksia. Toisissa elokuvissa uni ei paljasta itseään yhtä helposti. Esimerkiksi David Lynchin elokuvat voidaan tulkita kokonaan tai osittain uniksi; katsojat saattavat olla eri mieltä siitä, mikä kaikki oli unta. Kriitikot ja katsojat lukevat elokuvia kuten Mulholland Drive (2001) tai Lost Highway (1997) usein päähenkilöiden seksuaalisina fantasioina tai juuri ennen kuolemaa koettuina huuruisina trippeinä. Elokuvissa voi olla monia todellisuuden tasoja, ja samoille elokuville voidaan esittää myös laajempia päällekkäisiä luentoja: Arthur Schnitzelin Traumnovelle -pienoisromaaniin perustuvat Stanley Kubrickin Eyes Wide Shut (1999) on paitsi tarina seksuaalisten fantasioiden kieltämisestä parisuhteessa, myös jakautuneesta yhteiskunnasta, jossa suurin osa ihmisistä nukkuu tietämättömänä siitä, kuka heitä pitää hallussaan ja mitä heidän ympärillään tapahtuu.

Palstalla kurkistamme tieteen maailmaan ja raportoimme löydöksistämme

g❜43

teksti • Vi v i S ä i l ä k i v i kuva • R o o s a S ä ävä l ä

g❜44

eknologiat lävistävät ja välittävät todellisuuttamme yhä enemmän. Teknologia on läsnä kommunikaatiosta ystävien kanssa videovalvontaan kaduilla. Jopa hengittämämme huoneilma on ilmastointilaitteiden suodattamaa. Ei siis olekaan ihme, että teknologioiden sovellusala on levinnyt myös jokaöiseen nukkumiseemme. Unta analysoivat älypuhelinsovellukset, vesiviilennetyt peitot, unilasit, aivoaaltoja manipuloivat äänisysteemit… Unen laatua parantavia teknologioita on kehitetty lukemattomia. Tyypillisin esimerkki uniteknologiasta on unikapseli eli kotelon kaltainen ääneltä ja valolta eristetty päiväunipaikka, johon voi pistäytyä nukkumaan esimerkiksi lentokentillä. Japanissa on jopa kapselihotelleja, joihin liian kiireiset työntekijät voivat mennä nukkumaan taukojensa ajaksi. Modernin maailman kiihtyneen tempon ja stressaavuuden voi epäillä olevan syynä uneen liittyvien teknologioiden kehittämiselle. Heikko unen laatu ja liian vähäiset yöunet ovat kroonistuneet kehittyneissä maissa. Hyvä unen laatu on jotain, mihin pyritään ja millä yksilö voi parantaa asemaansa huonounisten yhteiskunnassa. nen laatua parantavien teknologioiden käyttämiseen vaaditaan rahaa. Pallonmuotoinen unta monitoroiva laite nimeltä Sense soittaa rauhoittavaa nukahtamista helpottavaa musiikkia, herättää käyttäjänsä optimaaliseen aikaan ja kertoo esimerkiksi kuinka ilmankosteus on vaikuttanut käyttäjän uneen. Hintaa tällä laitteella on noin sata Yhdysvaltain dollaria. Vihreää valoa käyttäjänsä silmiin kohdistavat, jetlagin parantavaksi väitetyt lasit maksavat vielä enemmän. Raskaan ja stressaavan matalapalkkaisen työn tekijällä tuskin on varaa ostaa tällaisia laitteita nukkumistaan parantamaan. Ero vähempi- ja suurempivaraisten välillä kasvaa, kun

Yhdysvaltojen bruttokansantuote voisi olla 2,8 prosenttia eli yli 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria korkeampi, jos työntekijät nukkuisivat paremmin.

Pallonmuotoinen unta monitoroiva laite nimeltä Sense soittaa rauhoittavaa nukahtamista helpottavaa musiikkia. paremmat unet luovat kompetentimman yksilön. Unesta on tullut hieman kuin statussymboli. Hyvä unen laatu tekee yksilöstä tehokkaamman, paremman työntekijän. Yhdysvalloissa työnantajat laittavat työntekijöitään kursseille, jotta nämä oppisivat nukkumaan paremmin. Jotkut yritykset jopa maksavat bonuksia työntekijöilleen, jos nämä pystyvät osoittamaan nukkuneensa vaaditun määrän tarpeeksi usein. On mahdollista, että tulevaisuudessa työehtosopimuksissa työnantaja voi velvoittaa työntekijää nukkumaan tietyn määrän työsuhteen voimassa pysymiseksi, sillä huonosti nukkuneet työntekijät heikentävät yrityksen tulosta. On olemassa laskelmia siitä, kuinka huono unenlaatu vähentää talouden tuottavuutta. Yhdysvaltojen bruttokansantuote voisi olla 2,8 prosenttia eli yli 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria korkeampi, jos työntekijät nukkuisivat paremmin. Japanin vastaava summa on yli 130 miljardia Yhdysvaltain dollaria. niteknologiat vaikuttavat korjaavan vain yksittäisiä suurempaan kokonaisuuteen liittyviä ongelmia, jotka ilmenevät huonounisuutena. Holistisemmat ratkaisut keskittyisivät huonounisuutta aiheuttavien tekijöiden, kuten työnteon hektisyyden ja kuormittavuuden, poistamiseen. Toki teknologioista voi olla hyötyä esimerkiksi kroonisten tilojen nukkumista vaikeuttavien oireiden hoidossa. Esimerkiksi tinnituksen peittämiseen voidaan käyttää valkoista kohinaa lähettävää laitetta, jonka kohinaan tinnitus uppoaa. opulta kyse on siitä, kuka saa aivonsa huuhdeltua tehokkaimmin, jotta olisi valmiina ja tehokkaana seuraaviin tehtäviin: viimeisimmän tutkimustiedon mukaan aivot huuhtoutuvat unen aikana selkäydinnesteellä, joka kuljettaa aivoihin kerääntyneet kuona-aineet pois. Unen piristävä vaikutus perustuu tähän huuhteluun. Ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä paljon.

g❜45

u i n u V A T teksti • Anni Rossi

Eläinten nukkumistavat ovat kehittyneet omalaatuisiksi mukailemaan niiden tarpeita ja ympäristöä. Selvää on kuitenkin, että jokainen elävä olento kaipaa unta – muodossa tai toisessa. Toisin kuin ihmiselle, delfiinille hengittäminen on tietoista. Delfiini on ratkaissut nukkumisen ja hukkumisen ristiriidan rytmittämällä lepoa aivopuoliskojen välillä. Näin eläin pysyy unessakin valppaana ympäristön vaaroille ja käy pinnalla hengittämässä 5–10 minuutin välein.

Koala ottaa

rennosti parhaimmillaan 18 tuntia päivässä. Syynä on pussieläimen ruokavalio: huonosti sulavat, vähäravinteiset ja monille myrkylliset eukalyptuksen lehdet. Koalan elimistö on kehittynyt pilkkomaan lehtien myrkkyä, mutta ruuansulatusprosessi vie paljon energiaa. Koalan vuorokausirytmi muodostuukin pitkälti syömisen ja lepäämiseen vuorottelusta.

Kirahvi on torkkumisen mestari: se nuk-

kuu 2–4 tuntia vuorokaudessa lyhyissä pätkissä. Aikuinen kirahvi torkkuu kerrallaan harvemmin viittä minuuttia pidempään. Vähäisellä unentarpeella lienee pari syytä. Isona kasvisg❜46

syöjänä kirahvin on syötävä paljon, sillä lehdet eivät ole kovin ravinteikkaita. Kirahvi on myös altis uhkaaville pedoille, joten sen on oltava jatkuvasti varuillaan.

Merisaukko nukkuu isommissa ryhmissä, selällään veden pinnalla kelluen. Välttyäkseen voimakkailta virtauksilta se kietoutuu merilevään. Joskus uinuvien saukkojen on myös nähty pitävän toisiaan tassuista kiinni.

Lepakko nukkuu ylösalaisin. Syitä tähän

on muutamia. Ensinnäkin, lepakon siivet eivät jaksa nostaa sitä maasta lentoon eikä se pysty alikehittyneillä takajaloillaan juoksemalla saavuttamaan riittävää lähtövauhtia. Parhaiten se pääsee lentoon tippumalla siivilleen. Toiseksi, ylösalainen asento on lepakolle rentouttava. Sen raajojen jänteet ovat kiinni sen yläruumiissa. Kun se ripustautuu roikkumaan ja rentoutuu, jänteet lukitsevat kynnet: otus pysyy paikoillaan ilman lihasvoimaa, ruumiinpainon ansioista. Rentoutuneen lepakon kynnet pysyvät lukittuina – siksi nukkuessaan kuollut lepakko jatkaakin nurinpäin roikkumistaan.g

g❜47

E l ä i m e t kuvien käsittely • Tuomas Heikkilä

E r k i n

ky n ä s t ä

UNELMA HUIPPUYLIOPISTOSTA teksti & kuva • E r i k R ä s ä n e n MINULLA ON UNELMA. Kingkin sen sanoi joskus. Minun omani on huippuyliopistosta. Yliopistosta, joka on paras ja jonne kaikki haluavat. Huippututkijoilla on käytössä huomattavasti rahaa ja oikeus tutkia asioita vapaasti. Näin saadaan tehtyä perustutkimusta, joka mahdollistaa innovaatiot ja talouskehityksen. Toki on myös tärkeää, että kehitetään riittäviä menetelmiä arvioimaan tutkimuksen hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta: mahdollisesti tutkijat voi velvoittaa tekemään tarkemmin selontekoa tutkimuksestaan ja siitä, onko se varmasti hyödyllistä. Huippuyliopisto toteuttaa perustutkimusta riippumatta muiden intresseistä – tiede on tärkeintä. Se on aktiivisesti tekemisissä eri sidosryhmien kanssa ollen mukana luomassa huippuinnovaatioita. Ja koska resurssit ovat tiukilla, riippumattomaan perustutkimukseen saadaan rahoitus samaisilta sidosryhmiltä: yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Huippuopiskelijoita on tungokseksi asti, koska yliopisto on parhaimmistoa, siellä voi toteuttaa itseään ja sieltä valmistuessaan saa hyvin töitä. Käsiteltävät aiheet ovat laajoja, ja laajenevien koulutusohjelmien myötä suunta on kohti satojen ihmisten tehokkaita massaluentoja. Samalla opetus on yksilöllistä ja ottaa kunkin henkilökohtaiset tarpeet huomioon. Tarkasti suunnitellut luentoja kurssikokonaisuudet luovat erinomaiset puitteet oppimiselle. Huippuyliopiston kirjastossa on aina riittävästi kirjoja tarvitseville. Koulutusohjelmat uudistuvat jatkuvasti, sillä hektisessä nykymaailmassa täytyy vastata ajankohtaisiin haasteisiin. Opiskelijat jaksavat pysyä motivoituneina, sillä rakenteiden muutokset eivät sekoita heidän opintojaan – ja hei, opiskelevathan he parhaassa mahdollisessa yliopistossa. Huippuyliopisto kerää siis huippurahoituksensa huippusidosryhmiltä, minkä jälkeen se tekee huippuriippumatonta huippuperustutkimusta huippuopiskelijoiden suorittaessa huippukursseja ja huippututkijoiden huippusynnyttäessä huippuinnovaatioita. Sanotaan, että samaa sanaa hokiessa se alkaa menettää merkitystään. Ehkäpä joku ehtii sitäkin tutkimaan.

Kirjoittaja on huippuopiskelija huippuyliopistossa.

g❜48

g❜49

”

Uni on vain

historiallinen jäänne, joka tekee kuluttajista passiivisia kymmeneksi tunniksi vuorokaudessa s. 16 g❜52