HAMK Stories 2016 | HAMKin koulutustarjonta 2016 by Häme University of Applied Sciences, HAMK

HAMK

STORIES

Multisensorisuus on osa sosiaalialan koulutusta Liikeideasta yrittäjyyteen

2016

Kykyjen soveltamista käytäntöön – HAMK ja World Model United Nations EteläKoreassa Työpaikkaopinnoissa opitaan töitä tekemällä

Kestävä kehitys – työtä ympäristön hyväksi Saako olla kotimaista mansikkaa?

Voisik oH olla os AMK a sin tarinaa un si?

Hae HAMKiin suomenkieliset koulutukset: www.opintopolku.fi englanninkieliset koulutukset: www.studyinfo.fi

HAUSSA keväällä 2016 AMK-tutkintoon johtava englanninkielinen koulutus päivätoteutus • • • •

Construction Engineering Electrical and Automation Engineering International Business Mechanical Enginineering and Production Technology

Korkeakoulujen yhteishaussa voit hakea yhteensä kuuteen hakukohteeseen. Yhteishaun ensimmäinen hakuaika

8.1. – 27.1.2016 klo 15.00 •

AMK-tutkintoon johtava englanninkielinen koulutus (päivätoteutus) HUOM! International Business -koulutuksen monimuotototeutus mukana toisessa hakuajassa 16.3.– 6.4.

•

monimuotototeutus •

International Business

AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen koulutus Yhteishaun toinen hakuaika

päivätoteutus • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Bio- ja elintarviketekniikka Hevostalous* Kestävä kehitys* Konetekniikka Liikenneala Liiketalous Maaseutuelinkeinot* Metsätalous* Muotoilu Puutarhatalous* Rakennettu ympäristö* Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Rakennusmestari Sairaanhoitaja Sosionomi Terveydenhoitaja Tieto- ja viestintätekniikka Tietojenkäsittely

monimuotototeutus (työn ohessa)

Sisällön koonti: Karin Pasila / Taina Lehtomäki Taitto ja ulkoasu: Karin Pasila

• • • • • •

Liikenneala Liiketalous Rakennusmestari Sairaanhoitaja Tietojenkäsittely Sähkö- ja automaatiotekniikka

YAMK-tutkintoon johtava koulutus (monimuototeutus) • • • • • • •

Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Business Management and Entrepreneurship Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä Liiketoiminnan kehittäminen Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Teknologiaosaamisen johtaminen Tulevaisuuden liikennejärjestelmät

* Koulutuksissa on mahdollista opiskella myös monimuotoisesti työn ohessa opiskelijan oman valinnan mukaan. Haku tapahtuu päivätoteutusten kautta.

16.3. – 6.4.2016 klo 15.00 •

AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen koulutus (päivätoteutus ja monimuotototeutus) Englanninkielinen monimuotototeutus YAMK-tutkintoon johtava suomenja englanninkielinen koulutus (monimuotototeutus)

• •

Katso tarkemmat hakemiseen liittyvät ohjeet nettisivuiltamme osoitteesta www.hamk.fi/hakijalle tai kysy lisää: AMK ja YAMK-tutkintoon johtava koulutus Suomenkielinen koulutus (03) 646 4501 (päivätoteutukset) (03) 646 4504 (monimuotototeutukset) hakijapalvelut@hamk.fi Englanninkielinen koulutus (03) 646 4503 (päivätoteutukset) (03) 646 4504 (monimuotototeutukset) admissions@hamk.fi

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku

8.1. – 27.1.2016 klo 15.00 • • •

Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Ammatillinen opettajakorkeakoulu (03) 646 3333, (03) 646 3553, (03) 646 3371 opettajakorkeakoulu@hamk.fi

Opiskelija keskiössä Pertti Puusaari, rehtori Janne Salminen, vararehtori

HAMK 2020 -strategiamme mukaisesti tavoittelemme sitä, että HAMKissa on Suomen innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Tätä lähestymme erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen uusilla toimintatavoilla.

Palaute parantaa laatua Rakennamme HAMKia, jossa opiskelija on keskiössä. Se tarkoittaa, että työmme suuntautuu sinun oppimisesi tukemiseen. Tämä tarkoittaa hyvää opetusta, kiinnostavia oppimismenetelmiä, viihtyisiä tiloja ja toimivia opiskelijapalveluita. Se tarkoittaa myös avoimia, reiluja suhteita opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä aktiivista, monimuotoista opiskelijoiden yhteistä toimintaa niin opiskeltaessa kuin vapaa-ajallakin. Jokaista tarvitaan, jotta pääsemme edellä esitettyihin tavoitteisiin. Palautteen antaminen ja kehittämisideoiden esittäminen ovat jokaisen HAMKin opiskelijan oikeus ja velvollisuus. Se on laatujärjestelmämme perusta. Vain näin etenemme kohti innostavinta korkeakoulutusta. Useat hyvät toimintatapamme ovat nimenomaan opiskelijoiden palautteen ja rakentavien ehdotusten pohjalta yhdessä henkilöstön kanssa jalostettu. Me rehtorit kierrämme vuosittain kuulemassa opiskelijoiden mielipiteitä, kokemuksia ja ehdotuksia. Mutta koko lukuvuoden ajan toivomme vilkasta palautekeskustelua käytävän kaikilla kampuksilla.

Oppimisen uudet tuulet HAMKin tärkein korkean laadun mittari on opiskelijoiden työllistyminen. Tätä edistämme uusilla oppimisratkaisuilla sekä ylläpitämällä vireät suhteet työelämään.

Näin meillä on jatkuvasti päivittyvää ajankohtaista tietoa ja taitoa jaettavaksi opiskelijoille. Olemme lisäksi vahvistaneet soveltavan tutkimustoimintaamme. Viime vuosina olemme reippaasti uudistaneet opiskelutapoja. Muutoksia tehtäessä on kuunneltu niin opiskelijoita kuin yritysten ja yhteisöjen edustajia. Ammattikorkeakoulujen erityistä vahvuutta on kiinteä yhteys työelämään. Olemme rakentamassa oppimista siten, että opiskelijat ovat alusta pitäen vuorovaikutuksessa yritysten kanssa erilaisten projektien ja oppimistehtävien kautta. Alueeltamme löytyy paljon aktiivisia yrityksiä, joita kiinnostaa opiskelijoiden osaaminen ja halu tarttua työtehtäviin. Lisäämme samalla jatkuvasti virtuaaliopintoja, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun - ja yhä vahvemmin mobiilisti. Tässä kohdin teemme yhteistyötä FUAS-kumppaniemme, Laurean ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa, jolloin opintotarjonta kolminkertaistuu. Myös FUAS-kesäopinnot ovat valtakunnan kärkeä niin määrässä kuin laadussakin. Kansainvälisyys on keskeinen osa HAMKilaisuutta. Jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus lähteä vaihtoon kumppanikorkeakouluihimme eri puolella maailmaa. Kotikansainvälistyminen tapahtuu paitsi kansainvälisillä kampuksillamme, myös projekteissa, joita tehdään ulkomaisten kumppanien kanssa.

Tervetuloa HAMKiin – tekemään ja onnistumaan yhdessä. 3

Kulttuurialan koulutus s. 9

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden, ja hallinnon alan koulutus s. 13

Sosiaali-, terveysja liikuntalan koulutus s. 21

Sisällys 2 3 6 7 7 8

9 9 9

Luonnonvara-alan koulutus s. 27

Tekniikan ja liikenteen alan koulutus s. 37

Ylemmät ammattikorkea koulututkinnot s. 49

Ammatillinen opettajakorkea koulu s. 55

Haussa keväällä 2016 Opiskelija keskiössä Opintoja tai harjoittelu maailmalla? Esteetöntä opiskelua Opiskelijaksi avoimen AMKin tai polkuopintojen kautta? Opinnäytetyön myötä kasvat asiantuntijaksi KULTTUURIALAN KOULUTUS Opiskelijoiden osaamista itsenäisyysvastaanoton parketilla Jalkineet Krista Siegfriedsille ja Jannika B:lle Lasi- ja keramiikkaprojektissa toteutettiin ryhmätaidenäyttely Tallinnaan

13 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN KOULUTUS 14 Kykyjen soveltamista käytäntöön – HAMK ja World Model United Nations Etelä-Koreassa 16 Myyntineuvotteluja malesialaisten kanssa 16 Onnistunut Tekijä 2015 -tapahtuma työllisti opiskelijoita 17 Intensiiviviikolta matkaan mukaan työelämäkontakteja ja uusia ystävyyksiä 18 Liikeideasta yrittäjyyteen 18 Monialaisia ja monimuotoisia opiskelijaprojekteja Riihimäen Wanhalle Lasitehtaalle 19 Tietojenkäsittelyn opiskelijat tuottamassa Sibelius-videoita 21 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTAALAN ALAN KOULUTUS 23 Jessica ja Ida – terveydenhuollon Thelma & Louise 24 Multisensorisuus on osa sosiaalialan opetusta 25 Hoitotyö – yhteistyötä työelämän ja asiakkaiden kanssa 27 LUONNONVARA-ALAN KOULUTUS 28 Saako olla kotimaista mansikkaa? 29 Rakennetun ympäristön hortonomi opiskelijat pääsevät testaamaan koneita

30 32 33 34

Nopealla tahdilla metsätalousinsinööriksi Intoa ja ideoita Ruotsista Kesä Kanadassa Hevosyrittäjän kohtaaminen antoi rohkeutta 35 Kestävä kehitys – työtä ympäristön hyväksi 37 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN KOULUTUS 38 Tekniikan kesäprojekteissa opiskelijat ja yritykset kohtaavat toisensa vaikuttavin tuloksin! 39 Liikennealan opiskelijat tekivät ekskursion Vilnaan 40 Kahdessa vuodessa opiskelijasta yrittäjäksi 41 Restonomista ympäristöbiotekniikan asiantuntijaksi 42 Rakennusmestariksi työelämälähtöisin keinoin 43 Kansainvälisellä intensiivikurssilla teräsrakenteet ja kestävä kehitys tutuksi 44 Työpaikkaopinnoissa opitaan töitä tekemällä 45 HAMKin opiskelijoiden peltorobotti kisasi menestyksekkäästi Saksassa 46 Vihaan salmiakkia– mutta muuten Suomi on aika cool! 48 OPISKELUHYVINVOINTI 49 YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT 51 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen HAMKissa onnistuu työn ohessa noin kahdessa vuodessa 52 Ylempien AMK-tutkintojen opinnäytetyöleirillä syntyi tuloksia 55 AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU 56 Pätevöidy opettajaksi – innostuneesti työn ohessa 57 Pedagogisilla opinnoilla vakautta 59 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

Rovaniemi

KOULUTAMME JA KEHITÄMME MONIPUOLISESTI Teemme soveltavaa tutkimusta ja kehitysprojekteja yritysten ja yhteisöjen kanssa. Haluamme kehittää ja välittää laaja-alaista, laadukasta tietoa elinkeinoelämälle ja julkiselle sektorille.

Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa • AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta • ammatillista opettajankoulutusta • lisä- ja täydennyskoulutusta • avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Olemme panostaneet verkko-opetuksen kehittämiseen. Valmistuneiden työllistymisaste on maan korkeimpia, samoin yrittäjiksi ryhtyvien osuus. HAMK on vahvasti verkottunut elinkeinoelämän kanssa. Näin voimme tarjota opiskelijoillemme aitoja oppimisympäristöjä ja -tehtäviä ja samalla kehittää alueemme elinkeinoelämää.

HAMK on tärkeä osa maakunnan kehittämisstrategiaa tiedon tuottajana, innovaatioiden synnyttäjänä ja yritystoiminnan edistäjänä.

Oulu

EDISTYKSELLINEN LAADUNVARMISTUS HAMKin laadunvarmistusjärjestelmä sai Suomen korkeakouluista ensimmäisenä parhaimman kokonaisarvioinnin Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnissa.

Vaasa

kampusta

Kuopio Joensuu

700 7000 Jyväskylä

työntekijää

opiskelijaa

Tampere

Valkeakoski Lepaa Evo Forssa Mustiala

Lahti

Hämeenlinna Riihimäki

Turku Helsinki

Viola Kupiainen on lähdössä Australiaan.

Opintoja tai harjoittelu maailmalla? Teksti ja kuva: Satu Uimi

Opiskelijavaihto on mahdollisuus kansainvälistyä, monipuolistaa opintoja, kasvattaa kielitaitoa ja saada uusia kokemuksia. Vaihtoon lähteville järjestetyssä orientaatiopäivässä opiskelijat saivat tietoa vaihdosta sekä kuulivat muiden opiskelijoiden kokemuksia.

Kouluun... HAMKilla on useita yhteistyökorkeakouluja eri maissa ja maanosissa. Vuosittain suuri joukko opiskelijoita lähtee vaihtoon ja ulkomaalaisia opiskelijoita saapuu vaihtoon HAMKiin. Vaihtoon voi lähteä, kun ensimmäisen vuoden opinnot on suoritettu. Vaihto-oppilaitoksessa suoritetut opinnot hyväksiluetaan osaksi HAMKin tutkintoa. Liiketalouden opiskelija Anniina Simolin sai orientaatiopäivästä lisää tietoa ja pohdittavaa. – Vaihto kasvattaisi ihmisenä. Pääsisin myös käyttämään englantia ja näkemään, miten oikeasti pärjään vieraalla kielellä, Simolin kertoo. Kohde ei ole vielä selvillä, mutta alustavasti hän on miettinyt Espanjaa tai Saksaa.

… vai töihin? Myös opintoihin kuuluva harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla. Esimerkkinä terveydenhoitoala: – Tänä vuonna meiltä on lähdössä vaihtoon noin 30 opiskelijaa, toteaa Kirsi Liimatainen. Hän toimii kansainvälisyyskoordinaattorina, jollainen on HAMKissa jokaisessa koulutusohjelmassa. Liimataisen vastuualuetta on hoitotyön opiskelijoiden vaihdoista huolehtiminen. – Suosituimmat vaihtokohteemme ovat Australian Suomikoti, Eurooppa ja Aasia. Vaihto-opiskelijoita meille tu-

lee lähinnä Euroopan maista, kuten Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Espanjasta, Liimatainen kertoo. Terveydenhoitajaksi opiskeleva Viola Kupiainen on lähdössä Australiaan Suomi-kotiin. Vaihtoon lähdölle oli monia syitä: – Haluan avartaa omaa maailmankatsomusta. Nyt opiskellessa on mahdollisuus lähteä ilman mitään esteitä. Lisäksi tuntuu turvalliselta lähteä koulun kautta. Ei varmaan tulisikaan muuten lähdettyä.

Monipuolinen orientaatiopäivä Opiskelijat pääsivät orientaatiopäivässä kuulemaan myös vaihdossa jo olleiden kokemuksia sekä kyselemään heiltä mieltä askarruttavista asioista. Myös tällä hetkellä HAMKissa olevat vaihto-opiskelijat kertoivat kokemuksistaan.Vaihdossa jo olleiden kokemukset koettiin hyviksi, sillä niiden kautta sai aidomman kuvan vaihdosta. Orientaatiopäivän aikana opiskelijoille kerrottiin myös vaihdon käytännön järjestelyistä, kuten hyvinvoinnista ja rahoituksesta. Päivän osallistujamäärästä päätellen kansainvälistyminen on monelle merkittävä osa opintoja.

Esteetöntä opiskelua Teksti: Satu uimi

HAMKissa opiskeleminen pyritään tekemään mahdollisimman esteettömäksi. Yleisen esteettömyyden lisäksi toteutetaan tarpeen mukaan yksilöllisiä erityisjärjestelyitä. Mahdolliset erityistarpeet onkin hyvä tuoda esille jo hakuvaiheessa, jotta järjestelyt sujuvat mahdollisimman sujuvasti. HAMK ylläpitää ja kehittää toimintansa esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta jatkuvasti. Viimeisin uudistus on www.hamk.fi-sivustolla käyttöön otettu ReadSpeakerkuuntelutoiminto, jonka avulla sivujen sisällön voi kuunnella puhuttuna. Kuuntelutoiminto on käytössä sekä suomenkielisellä että englanninkielisellä sivustolla ja toimii kaikilla alustoilla, selaimilla ja kaikissa mobiililaitteissa. Käytännön kokemuksia esteettömästä opiskelusta on nähtävillä HAMK Stories -videoblogissa. Siellä opinnoistaan ovat kertoneet lasi- ja keramiikkamuotoilua opiskeleva Aino ja ohjaustoiminnan opiskelija Vivi. Vivin opinnot ovat onnistuneet ulkomaan opintojaksoa myöten, vaikka hän liikkuu pyörätuolilla. Videot ovat nähtävissä osoitteessa http://blog.hamk.fi/hamkstories.

Este etön tä opis kelu a HAM Kiss a!

Tutustu avoimen AMKin tarjontaan:

Opiskelijaksi avoimen AMKin tai polkuopintojen kautta? HAMKin avoimen AMKin opinnot tarjoavat mahdollisuuden suorittaa ammattikorkeakouluopintoja – iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella pienempiä osia kiinnostavista AMK-tutkintoon tai ylempään AMK-tutkintoon johtavista opinnoista. Avoimessa AMKissa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea ammattikorkeakouluissa, ja ne sopivat lukion tai ammatillisen oppilaitoksen kurssitarjottimelle. Jos tavoitteena on tutkinto-opiskelupaikka, ensimmäisen lukuvuoden opinnot voi suorittaa avoimessa AMKissa polkuopintoina. Polkuopinnot ovat erinomainen vaihtoehto, jos et tullut valituksi

tutkinto-opiskelijaksi vielä ensimmäisellä hakukerralla, mietit vielä oikeaa alaasi etkä halua varata tutkinto-opiskelijapaikkaa tai haluat opiskella joustavasti ja täydentää osaamistasi vaikka työn ohessa. AMK-tutkintojen polkuopinnot edellyttävät sitoutumista opiskeluun koko ensimmäisen opiskeluvuoden ajaksi. Ylemmän AMK-koulutuksen polkuopintoihin vaaditaan myös aiempi soveltuva AMK-tutkinto. Polkuopintopaikkoja on tarjolla rajoitettu määrä lähes kaikissa HAMKin koulutuksissa, ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tutustu tarjontaan osoitteessa hamk.fi/avoin.

Sen kautta asujen valmistuksessa oli auttamassa vaatetusmuotoilun toisen vuoden opiskelijoita. – Projektissa oli mieluisinta käyttäjälähtöisyys ja se, että tehtiin oikeasti käyttövaatteita, Laine kertoo. Pukuja käytettiin ainakin Rajaton 2014 -joulukiertueella. Laine toivoo, että ne pääsisivät käyttöön myös tulevaisuudessa.

Lauluyhtye Rajaton esiintyi Verkatehtaalla Laineen suunnittelemissa pukukokonaisuuksissa. Kuva: Heli Saarinen

Opinnäytetyön myötä kasvat asiantuntijaksi Koonti: Taina Lehtomäki

HAMKissa valmistuu vuosittain yli tuhat opinnäytetyötä. Opinnäytetyö tähtää työelämäkentästä nousseen ongelman ratkaisemiseen. Se voi olla kehittämistehtävä, suunnittelu- , tuotekehitys-, soveltava tutkimus- tai projektityö. Työn tarkoituksena on AMKtutkinnossa toimia siltana opiskelun ja työelämän välillä, helpottaa opiskelijan siirtymistä työelämään sekä auttaa opiskelijaa luomaan yhteyksiä oman alan toimintaympäristöön ja -kulttuuriin. YAMK-tutkinnossa tavoitteena on luoda, tuottaa ja kehittää osaamista alueen työelämän ja yhteiskunnan kehittämisen tarpeisiin.

Rajaton-yhtye sai muotoilun opiskelijan suunnittelemat puvut Muotoilun opiskelijat Paula Laine suunnitteli osana opinnäytetyötään esiintymispuvut Rajaton-yhtyeelle. Laine vastasi projektista kokonaisuutena sekä itsenäisesti pukukokonaisuuksien suunnittelusta. Miesten puvut ostettiin valmiina, mutta naisten asut tehtiin tekstiiliverstaalla kudotusta Wetterhoff Wintage -kankaasta. Projekti kytkettiin myös vaatetusmuotoilun koulutuksen valmistukseen keskittyvään kurssiin.

Rajaton-projekti on suuressa osassa Laineen opinnäytetyössä. Siinä hän käsittelee erityisesti suunnitteluprosessiaan verraten sitä Pirkko Antilan malliin. Kokonaisuudessaan projekti oli Laineelle mieleinen ja hieno kokemus. Tuloksen hän tiivistää seuraavasti: – Oli hienoa nähdä jotakin itse tekemääni niin hienojen artistien päällä lavalla. Erityisesti hän iloitsee siitä, että pystyi toteuttamaan projektin onnistuneesti.

Roope selvitti, minne HPK:n kotipelien aikana kannattaa pysäköidä Liikennealan opiskelija Roope Pitkänen laati HPK:lle ensimmäisen kattavan pysäköintiselvityksen. Hän tutki pysäköinnin sijoittumista ja määriä kolmen kotipelin aikana sekä tarkasteli kehityskohteita, joilla saadaan pysäköinnistä käyttäjäystävällisempää. HPK-Edustusjääkiekko ry:n ja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n kanssa yhteistyössä tehdyssä opinnäytetyössä tarkasteltiin Ritariareenan pysäköintialueiden autojen sekä lähistöjen kadunvarsipysäköinnin määriä kolmena eri ajankohtana HPK:n pelatessa kotonaan Liigaottelun. Tarkastelussa ilmeni, että kadunvarsipysäköinti on ahtailla kaduilla keskimäärin noin 35 % koko pysäköinnistä kotiottelun aikana, ja että osa lähistön pysäköintialueista on vajaita.

Pysäköintiselvityksen yhteydessä tarkasteltiin pysäköintialueiden ongelmakohtia ja kehitettiin näihin nopeasti toteutettavia ja tehokkaita ratkaisuja. Selvityksen aikana huomattiin useita puutteita Ritari-

areenan pysäköintialueiden opasteissa. Näihin ongelmakohtiin halutaan puuttua selkeämmällä opastuksella ja niille ehdotetaan merkittäväksi pysäköintirivit ja -paikat. Näin alueista saadaan turvallisempia ja helpommin käytettäviä. Pitkänen laati myös yleisölle jaettavan pysäköintikartan, jossa on esitetty alueet ja kävelyaika Ritariareenalle. Sen avulla kannattajilla on tarvittavat tiedot oikean pysäköintialueen valitsemiseen.

Kaloripuiston karttasarja innostaa kävelykuntoiluun Hämeenlinnassa Kaupunkiympäristö tarjoaa monipuolisen ja elämyksellisen kävelyreittien verkoston, jossa voi kuntoilun lomassa kokea sekä kaupungin sykettä että luonnon rauhaa. Maisemasuunnittelun (nyk. rakennettu ympäristö) opiskelija Riikka Sippola tutki hämeenlinnalaisten mielipiteitä kävelykuntoilusta ja etsi nykyisestä kaupunkirakenteesta viihtyisiä kävelyreittejä opinnäytetyönä tuottamaansa Hämeenlinnan Kaloripuiston karttasarjaan. Tutkimuksen mukaan lähiympäristön reiteistä kertova kartta innostaa kävelykuntoilun aloittamiseen puolta kyselyyn vastanneista miehistä ja 83 prosenttia naisista. Karttaan merkityistä lisätiedoista miehiä kiinnostavat eniten reittien varrelle merkityt käyntikohteet, naisia taas reittien pituus ja kiertämiseen kuluva aika. Kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä on tärkeää säilyttää asutuksen lähellä sijaitsevat taajamametsät. Selvityksen mukaan metsästä haetaan helpotusta stressiin. Noin puolet vastaajista rentoutuu lisäksi keskikaupungin jalankulkuystävällisillä alueilla, kuten torilla, kävelykadulla sekä kivijalkakauppojen ja kahviloiden tuntumassa. Liikenteen äänet eivät miellytä ulkoilijoita. Kaloripuiston reitit onkin pyritty sijoittamaan ympäristöään hiljaisemmille alueille, jolloin ulkoilukokemus muodostuu mukavaksi ja rentouttavaksi.

KULTTUURIALAN KOULUTUS HAMKin kulttuurialan koulutus nojaa pitkään perinteeseen: Fredrika Wetterhoff oli naisaisanainen ja tuki työväestön sivistysharrastuksia. Hän sai herätteen ryhtyä kehittämään koulutusta kansannaisille, ja perusti käsityökoulun vuonna 1885. 8 tyttöä aloitti opinnot. Kudonnan opettajien koulutus käynnistyi v. 1890.

Kenkä: Katariina Nieminen

Nykypäivänä muotoilua opiskellaan moderneissa tiloissa Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa Visamäessä.Koulutamme ainoana pohjoismaissa jalkinemuotoilua. Muotoilussa voit suuntautua • jalkinemuotoiluun • vaatetusmuotoiluun • lasi- ja keramiikkamuotoiluun

Kenkä: Sanni Mäkelä

Jalkineet Krista Siegfridsille ja Jannika B:lle teksti: Merianne Nebo

kuva: Reima Kallinen

Opiskelijoiden osaamista itsenäisyysvastaanoton parketilla Teksti: Lea Mustonen

Muotoilun opiskelijalle Annukka Mäntyselle ja jo valmistuneelle Sanna Niskaselle esitettiin marraskuussa kysymys, johon piti vastata nopeasti: teettekö parissa viikossa rehtorin vaimolle, Seija Puusaarelle, puvun, kengät ja laukun Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle? Kumpikaan ei epäröinyt. – Haastavinta ja toisaalta kiinnostavinta oli miettiä, miten hyödyntää Seijan itsensä tekemää huovutustyötä puvun koristeena, kuvasi Annukka Mäntynen. Huovutettu huivi päätyi uudelleen muotoiltuna puvun kaulukseen katseenkiinnittäjäksi. Jäljelle jääneet palat päätyivät koristeiksi Sannan valmistamiin kenkiin ja laukkuun. Cobblerina-yritysnimellä työskentelevä Sanna suunnittelee ja valmistaa jalkineita ja laukkuja. Puvun ja asusteiden toteutusaikataulu oli erittäin kireä, mutta sekä asiakas että suunnittelijat olivat hyvin tyytyväisiä lopputulokseen. – Tämä on huikea tilaisuus Suomen mittakaavassa, iloitsi Cobblerinan Sanna Niskanen.

kulttuurialan koulutus HAMKin muotoilun opinnot nojaavat pitkiin perinteisiin, mutta moderneihin työtiloihin ja menetelmiin. Muotoilun opinnot suoritetaan päivätoteutuksena Hämeenlinnan Visamäessä. Voit suuntautua opinnoissasi vaatetusmuotoiluun, jalkimuotoiluun tai lasi- ja keramiikkamuotoiluun. Muotoilun hakukohteet: artenomi (AMK) | muotoilu, päivätoteutus

Katso lisää: www.hamk.fi/muotoilu

Jalkinemuotoilija Sanni Mäkelä suunnitteli ja valmisti artisteille esiintymisjalkineet. Jalkineiden suunnitteluprosessissa Sanni hyödynsi yhteisöllistä suunnittelua, missä artistit osallistuivat suunnitteluun. Sannin projekti on osoitus siitä, miten opiskelijan rohkea lähestyminen omaan alaansa voi kehittää hänen ammatillista asiantuntijuutta ja laajentaa osaamista ja verkostoitumista tulevaisuuden työtehtäviä ajatellen. Projektissa toteutuivat koulutuksen kulmakivet, kohderyhmälähtöinen suunnitteluosaaminen, jalkineiden valmistukseen liittyvä osaaminen kuten tuotteen kaavoitus, sovitus, muokkaus ja valmiin jalkineparin valmistus. Verkostoitumisosaaminen kohdentui materiaalien valintaan ja testaamiseen sekä jalkineiden valmistukseen liittyvään alihankintatoimintaan. Lisäksi projektissa konkretisoitui tuotteen hinnoittelu osana asiakastyötä.

kuva: Ville paul paasimaa

kuva: Marjo Kilgast

Lasi- ja keramiikka projektissa toteutettiin ryhmätaidenäyttely Tallinnaan

Tammikuussa 2015 käynnistynyt HAMKin muotoilun koulutuksen lasi- ja keramiikkaosaston ja Eesti Kunstiakadeemian (EKA) lasi- ja keramiikkaprojekti huipentui kesällä Tallinnan kukkaisfestivaaleilla järjestettyyn ryhmätaidenäyttelyyn. Kolmentoista opiskelijan kansainvälinen ryhmä pääsi rakentamaan oman taidenäyttelynsä Tallinnan Tornide väljak -puistoon. Näyttelyn teemana on Hidden World Gateway. Näyttelyssä on esillä veistos jokaiselta opiskelijalta. Lillefestival eli kukkaisfestivaali on puistossa vuosittain järjestettävä koko kesän tapahtuma, jossa viherrakentajat ja muut tahot toteuttavat oman osaston puistoon. EKA on osallistunut tapahtumaan useana vuonna, ja tänä vuonna oppilaitos kutsui HAMKin mukaan projektiin. Projektia ohjasivat HAMKin opettaja Jari Vesterinen ja EKAn professori Urmas Puhkan. Projektin yhteistyökumppaneina ovat Alli Paasikiven Säätiö, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö, Kerasil Oy sekä Lepaan viinitila.

HÄMEENLINNA Perinteikäs ja virkeä koulu- ja kulttuurikaupunki kauniin Vanajaveden rannalla keskellä eteläistä Suomea. HAMKin kampuksista kaksi sijaitsee Hämeenlinnassa: Korkeakoulukeskus ja Lahdensivu. Täällä sijaitsee myös Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) väkiluku: 68 048 etäisyydet: Helsinki 98 km Tampere 75 km Päivätoteutukset Hämeenlinnassa: • Muotoilu • Liiketalous • Tietojenkäsittely • Sosionomi • Sairaanhoitaja • Terveydenhoitaja • Bio- ja elintarviketekniikka • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • Rakennusmestari • Construction Engineering Monimuotototeutukset: • Liiketalous • Tietojenkäsittely • Rakennusmestari

YAMK: • Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen • Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä • Liiketoiminnan kehittäminen • Business Management and Entrepreneurship • Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen • Teknologiaosaamisen johtaminen • Tulevaisuuden liikennejärjestelmät

AOKK: • Ammatillinen opettajankoulutus • Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus • Ammatillinen erityisopettajankoulutus

VALKEAKOSKI

Järvien ympäröimä Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuudestaan. Nykyisin kaupungilla järjestetään myös monipuolista kulttuuri- ja urheilutoimintaa. Väkiluku: 21 232 Etäisyydet: Helsinki 145 km Tampere 35 km Hämeenlinna 44 km

Opiskele Valkeakoskella päivätoteutuksena: • Electrical and Automation Engineering • International Business Opiskele Valkeakoskella monimuotototeutuksena • Sähkö- ja automaatiotekniikka • international Business

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN KOULUTUS Opiskelemalla HAMKin liiketalouden koulutusohjelmassa luot itsellesi tulevaisuuden, jossa yhdistyvät vankka liiketalouden perusosaaminen ja oma profiloitu erityisosaaminen, jotka auttavat sinua työllistymään monipuolisiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutukset antavat sinulle erinomaiset valmiudet toimia innovatiivisesti, kannattavasti, asiakaslähtöisesti ja yhteiskuntavastuullisesti nopeatempoisessa ja jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Kansainvälisyys on luonnollinen osa opintoja. Kielten ja viestinnän opinnot sekä englanniksi opetetut moduulit antavat hyvät valmiudet toimia kansainvälisessä työelämässä. Halutessasi voit suorittaa koko liiketalouden tutkinnon englanniksi monikulttuurisessa opiskeluyhteisössä. Tällä hetkellä tarjolla on seuraavat koulutukset sekä päivä- että monimuotototeutuksina: • Liiketalous, Hämeenlinnassa • International Business, Valkeakoskella • Tietojenkäsittely, Hämeenlinnassa

Kykyjen soveltamista käytäntöön

– HAMK ja World Model United Nations Elämäni intensiivisin viikko Etelä-Koreassa

– HAMK ja World Model United Nations konferenssi Etelä-Koreassa Teksti: Festë Isufi

Ennen kuin kerron tarinani haluan tunnustaa yhden asian: viime vuosi oli tähänastisen elämäni paras vuosi. Uskoakseni myös osa ystävistäni oli samaa mieltä kokemuksestaan. Jakamani tarina on paljon enemmän kuin pelkkä tavanomainen kertomus korkeakouluopiskelusta. Aloitetaanpa. Opiskelen HAMKissa International Business -koulutuksessa, joten minun on oltava kampuksella jo elokuun lopussa muutama päivä ennen opetuksen alkamista. Onneksi kampuksella näkee yleensä tuohon aikaan ystäviä, joiden kanssa käytämme nämä ”vapaapäivät” siihen, minkä opiskelijat osaavat parhaiten: unelmointiin. Osaamme toki myös juhlia, mutta nyt ei ole kyse siitä. Kolmannen vuoden opiskelija ja erittäin taitava unelmoija Andrei mainitsi seuraavasta World Model United Nations (World MUN)

teksti: Festë Isufi

konferenssista, jota oltiin järjestämässä Soulissa, Etelä-Koreassa. Olimme kaikki kuulleet tapahtumasta ja kiinnostuimme siksi aiheesta. Kyseisessä elämänvaiheessa – vai pitäisikö sanoa kyseisellä hetkellä ja kyseisessä paikassa – vallitsevasta innostuksesta syntyi ajatus, että perustaisimme joukkueen, joka edustaisi HAMKia World MUN -konferenssissa. Tästä ajatuksesta ei olisi koskaan tullut totta ilman HAMKia, joka toimi tärkeimpänä taloudellisena tukijanamme ja hankkeen valvojana, sekä tiettyjä henkilöitä, jotka käyttivät aikaa ja näkivät vaivaa idean toteuttamiseksi. Ensimmäiset kolme kuukautta menivät silmänräpäyksessä. Hankimme jonkin verran rahaa myymällä itse leipomiamme keksejä Valkeakosken keskustassa. Onneksi kukaan ei valittanut keksiemme laadusta. Taistelimme yhä ajankäytön kanssa ja pyrimme parantelemaan hanke-

suunnitelmaamme ja mainostamaan samaan aikaan itse hanketta. Ilman suositun paikallisen sanomalehden Valkeakosken Sanomien apua hankkeemme mainostus olisi voinut mennä pieleen heti alussa, sillä ryhmässämme oli vain yksi suomea puhuva jäsen. Kaikki nämä vaiheet, kuten yritysten kanssa neuvotteleminen rahoituksen järjestämiseksi, auttoivat meitä kehittämään ammatillista osaamistamme tavalla, joka on käytännössä mahdotonta pelkästään luokassa istumalla. Jossain vaiheessa hanketta ymmärsin, että juuri tämä on HAMKissa opiskelun tärkeimpiä etuja: oppilaitoksemme tarjoaa joustavan mahdollisuuden kehittyä alueilla, joille koemme kuuluvamme. Jos epäonnistumme, HAMK tarjoaa aina mahdollisuuden yrittää uudelleen ja löytää oma osaamisalueemme. Perustamalla työmme tälle pohjalle onnistuimme hankkeemme järjes-

tämisessä. Olimme aina toistemme tukena ja olimme erittäin kiitollisia, kun meille tarjottiin apua. Opimme, että vaikka joukkueemme koostui hyvin erilaisia aloja opiskelevista ihmisistä, pystyimme aina täydentämään toisiamme hyödyntämällä parhaita taitojamme. Moninaisuus osoittautui jälleen voimavaraksi. Palataan takaisin tarinan pariin. Lennettyämme jo monta tuntia Venäjän yllä saavuimme vihdoin jossain vaiheessa Etelä-Koreaan, tarkemmin ottaen 11. maaliskuuta. Asiaa tuntemattomille kerrottakoon, että World MUN konferenssiin osallistuvalle joukkueelle annetaan jokin valtio, minkä pohjalta joukkueen on valmistauduttava ja edustettava hyvin virallisella tavalla kyseistä valtiota simuloidussa Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa. Kokouksessa säädetään ja tarkistetaan lakeja, ja kaikki prosessit vastaavat oikeiden Yhdistyneiden kansakuntien kokousten kaavaa, lukuun ottamatta sitä, että World MUN on valtaa käyttävän kansainvälisen toimielimen sijasta nuorisokokous. Joukkueemme valtioksi oli annettu Uusi-Seelanti, ja teim-

me todella paljon etukäteisvalmisteluja. Tästä kaikesta oli hyötyä, sillä onnistuimme kilpailemaan muun muassa Oxfordin ja Harvardin kaltaisia maailman huippuyliopistoja vastaan. On mainittava, että menestyksemme salaisuus oli kykymme soveltaa osaamistamme tuottavalla tavalla käytännössä, mikä on yksi oppilaitoksemme tärkeimmistä painopistealueista. Käytimme aikamme Soulissa järkevällä tavalla: solmimme yhteyksiä, tutustuimme kaupungissa toimivaan suomalaiseen yritykseen ja pidimme Sungkyunkwanin yliopistossa esitelmän HAMKista sekä keskustelimme mahdollisesta yhteistyöstä näiden kahden korkeakoulun välillä. Kyseessä oli tähän mennessä intensiivisin viikko HAMKissa opiskeluni aikana. Kuten olen jo edellä todennut, kyseessä oli myös matka, joka teki viime vuodesta tähänastisen elämäni parhaan vuoden. Yhteenvetona haluan jakaa kanssanne hetken Soulin-matkastamme. Istuimme Soulissa tuulisena yönä hyvin perinteisessä ravintolassa ja

nautimme viimeistä gimbap-ateriaamme, kun aloimme puhua siitä, mistä kaikki oli saanut alkunsa. Tarina alkoi yhdestä kysymyksestä, jonka Andrei heitti ilmoille yhtenä noista elokuun lopun pitkistä illoista koululla. ”Hei kaverit, oletteko kuulleet Soulissa järjestettävästä World MUN konferenssista?” Olimme toki. Emme vain olisi koskaan uskoneet, mitä sitten seurasi.

Onnistunut Tekijä 2015 -tapahtuma työllisti opiskelijoita teksti ja kuva: Minna Tarkkala

Opinto- ja rekrymessut Tekijä 2015 järjestettiin Kauppakeskus Goodmanissa Hämeenlinnassa helmikuussa 2015. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Hämeen kauppakamari, Linnan Kehitys Oy, Hämeen TE-toimisto, EURES, HAMK, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Kiipula sekä Kauppakeskus Goodman.

HAMK vastasi tapahtuman organisoinnista sekä ohjelmasta. Tekijä 2015 -tapahtuman järjestämisessä olivat mukana Työelämän lähipalvelut sekä projektitiimin muodostaneet ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijat Minna Tarkkala ja Timo Haapaniemi. Tapahtuman etukäteisvalmistelut sujuivat yhteistyössä Tavastian opiskelijoiden kanssa. Juontajan roolissa tapahtumassa kuultiin HAMKin liiketalouden opiskelijaa Mika Matilaista. Tapahtuman musiikista vastasi nuori norjalainen muusikko Morten Gribbestad. Ihmisiä virtasi paikalle tasaisesti ja messutunnelma valtasi Goodmanin käytävät Yritykset seilasivat Goodmanin käytävillä ostoskärryineen, jotka tänä vuonna edustivat ständejä. Ständit selvästi kiinnostivat ja jokaisen kärryn tuntumassa riitti kuhinaa koko päivän. Yritykset ja opinahjot esittelivät niin omaa toimintaansa kuin koulutusmahdollisuuksia sekä rekrytoivat kesäksi työntekijöitä.

Puheenvuoroissa kerrottiin mm. omien vahvuuksien tunnistamisesta, alueen opiskelu- ja työmahdollisuuksia sekä paikallisista yrityksistä. Tapahtuman yksi vetonauloista oli VMP:n ständille baaritiskin pystyttäneet VIP Bartendersit. Miehet tekijät kävijöille mehudrinkkejä samalla pulloilla flööräten ja viihdyttäen kävijöitä. HAMKin Hyvä Tyyppi -ständi onnistui myös erittäin hyvin. Seinälle kerättiin sanoja siitä, millainen on kävijöiden mielestä hyvä työntekijä, opiskelija ja kollega. Sanoja kerääntyi seinälle runsaasti, joista tapahtuman jälkeen koostettiin sanapilvi. Esiin nousivat sanat luotettava, hauska, huumorintajuinen, rehellinen sekä oma itsensä. Goodmanin ja muiden yhteistyökumppaneiden puolelta tapahtuma sai paljon positiivista palautetta osakseen ja päivä koettiin onnistuneen hyvin. Tekijä järjestetään jälleen alkuvuodesta 2016 Kauppakeskus Goodmanissa.

Myyntineuvotteluja malesialaisten kanssa

Teksti: Minna Tarkkala

HAMKin liiketalouden ensimmäi- dontuntuisen kaupankäynnin sekä sen vuoden opiskelijat pilotoivat lu- viestinnän muiden harjoitusyrityskuvuonna 2015 – 2016 uudenlaisen ten välillä. HAMKissa järjestettiin opintosuunnitelman. Vuosikurssi myös kansainvälinen Freezing Week perusti pienryhmissä 15 harjoitus- -tapahtuma, jossa harjoitusyritykset yritystä, joita luotsattiin koko luku- edustivat ständeillä ja myivät tuotvuosi. Harjoitusyritysten ideana oli teitaan. Viikon aikana harjoiteltiin oppia liiketoiminnan perustamiseen englannin sujuvuutta liike-elämäsja pyörittämiseen tarvittavaa osaa- sä tulevia myyntineuvotteluita silmista käytännön kautta. mällä pitäen. Harjoitusyritysten puitteissa työskenneltiin laajasti niin Suomen eri ammattikorkeakoulujen harjoitusyritysten kanssa kuin myös kansainvälisestikin. Monipuolinen toimialakirjo mahdollisti hyvin ai-

Keväällä yritystoiminta huipentui kansainvälisiin myyntineuvotteluihin malesialaisten harjoitusyritysten kanssa. Jokainen yritys sai sähköpostitse yhteydenottopyynnön, jonka perusteella sovittiin myyn-

tineuvottelu Skypen välityksellä. Tarkoituksena oli harjoitella kansainvälistä kauppaa ja myyntityötä sekä kehittää kielitaitoja. Neuvottelut käytiin onnistuneesti B2B-hengessä. Kokemusta pidettiin miellyttävänä ja raikkaana. Haasteena koettiin kielimuuri, josta kaikki kuitenkin selvisivät kunnialla läpi. Myyntineuvottelujen tuloksena syntyi yhteistyötä, kauppaa sekä erilaisia kehitysideoita puolin ja toisin. Kokemuksesta rikastuneena kansainvälistä teemaa aiotaan jatkaa myös tulevina vuosina sekä laajentaa yhteistyötä myös muihin maihin.

Intensiiviviikolta matkaan mukaan työelämäkontakteja ja uusia ystävyyksiä Teksti: Eveliina Toivonen, kuva: Sven Rassl

HAMKin International Business -koulutusohjelman opiskelijoille on tarjolla joka vuosi useita erilaisia kansainvälistymisvaihtoehtoja. Yksi näistä on intensiiviviikko sekä siihen liittyvät toimet partneriyliopistojen kanssa. Opiskelijat pääsevät työskentelemään monikansallisissa tiimeissä työelämäprojektien parissa virtuaalisesti. Tärkeässä osassa on kuitenkin myös intensiiviviikko, joka järjestetään vuorotellen eri partneriyliopistojen kotimaissa. Kokonaisuuteen kuuluu yhteensä viisi eri partneria: Suomesta, Tanskasta, Saksasta, Latviasta sekä Ruotsista. Opiskelijat jaetaan 5-10 hengen tiimeihin, joissa he saavat tehtäväkseen kehittämisprojektin oikeilta pk-yrityksiltä liittyen erityisesti kansainvälistymiseen. Muutama vuosi sitten esimerkiksi eräs latvialainen opiskelija työllistyi yritykseen, jolle hänen tiiminsä teki intensiiviviikon projektin. - Parasta intensiiviviikossa ja siihen liittyvissä virtuaaliopinnoissa on se, että pääsemme tarjoamaan opiskelijoille jotain sellaista, mihin he eivät perinteisissä opinnoissaan ole tottuneet. On myös hienoa nähdä, kuinka

opiskelijat, mutta myös mukana olevat yritykset hyötyvät opintojaksosta, kertoo International Business -koulutusohjelman lehtori Sven Rassl. Opiskelijoita kannustetaan vaihtoopiskeluun. Kaikille pidempiaikainen oleskelu ei kuitenkaan ole mahdollista syystä tai toisesta. Tämän vuoksi intensiiviviikko ulkomailla on myös loistava mahdollisuus niille, jotka eivät pidempään ajanjaksoon voi sitoutua. Opinnoista saa 7,5 opintopistettä sekä todistuksen. Hienointa opintojaksossa on se, että tiimit pääsevät tekemään erilaisia asioita ja sellaisissa ympäristöissä, joissa eivät muuten pääsisi toimimaan. Yhteisillä intensiiviviikoilla on pitkä historia, joka ulottuu jo vuoteen 2007. Tällöin partnereita oli vähemmän, mutta sanan kiiriessä yhteistyökumppaneiden määrä on kasvanut ja kokonaisuus kehittynyt jatkuvasti. Tarjolla on omien opettajien lisäksi luentoja myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta mm. markkinoinnista, bisnesneuvotteluista sekä kulttuurienvälisestä kommunikoinnista.

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus HAMK tarjoaa monipuolisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutusta – valinnanvaraa on mm. kansainvälisen kaupan, markkinoinnin ja laskentatoimen ja rahoituksen välillä. Vai olisiko tietojenkäsittely sittenkin sinun juttusi? Valkeakoskella opiskelet kansainvälisessä ilmapiirissä International Business -koulutuksessa. Hämeenlinnassa tarjolla on liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusta niin päivätoteuksina kuin työn ohessa suoritettavina monimuototetuksina. Monimuotototeutukset toteutetaan verkko-opintoina. Hakukohteet päivätoteutuksiin: • Bachelor of Business Administration | International Business, • tradenomi (AMK) | liiketalous • tradenomi (AMK) | tietojenkäsittely Hakukohteet monimuototeutuksiin: • tradenomi (AMK) | liiketalous, monimuotototeutus • tradenomi (AMK) | tietojenkäsittely, monimuotototeutus • Bachelor of Business Administration | International Business, Lisätietoja: www.hamk.fi/ib www.hamk.fi/liiketalous www.hamk.fi/tietojenkasittely

Monialaisia ja monimuotoisia opiskelijaprojekteja Riihimäen Wanhalle Lasitehtaalle Teksti: Eveliina Toivonen, kuva: KArin Pasila

Riihimäen Wanhan Lasitehtaan alueelle lähiympäristöineen on keskittynyt lasialan osaamista, alan ammatinharjoittajia sekä Suomen Lasimuseo. Sen historia on taitavien toimijoiden käsissä synnyttänyt tunnettuja esineitä niin arkeen kuin taiteeseen. Vanhalla tehdasalueella on runsaasti hyödyntämätöntä rakennuskapasiteettia, joka soveltuu luovien alojen toimijoiden ja yritysten käyttöön. HAMK oli mukana yhdessä Kiinteistö Oy Riihimäen Lasin, Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n kanssa toteuttamassa RiiDesignhanketta, jossa ryhdyttiin luomaan taloudellisesti kestävää toimintamallia lasitehtaan alueen kehittämiseksi ja luovien alojen yrittäjyyden edistämiseksi Riihimäellä.

Projekteja konseptisuunnittelusta benchmarkkaus-retkeen asti Jo heti alkuvaiheesta oli tärkeää saada mukaan uusia tuoreita ajatuksia ja näkökulmia opiskelijoita ja samalla edistää heidän opintojaan aitojen työelämäcasejen avulla. HAMKin muotoilun opiskelijaryhmä toteutti kuusi

Liikeideasta yrittäjyyteen teksti ja kuva: Minna tarkkala

Timolla on yllään oman malliston päähine sekä kädessään etäisyysmittari

erilaista konseptisuunnitelmaa siitä, mitä kaikkea alueelle voisi kehittää. Ideat vaihtelivat elämysgalleriasta hotelliin asti. Muotoilun opiskelijoiden saaminen mukaan projektiin oli tärkeää, sillä he voisivat olla alueen potentiaalisia käyttäjiä myös jatkossa. Liiketalouden opiskelijat taas ottivat markkinoinnin suunnittelu -opintojaksollaan sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin sekä viestinnän suunnittelun ideoitavakseen. Näistä ryhmätöistä syntyi ideoita alueen toimijoiden yhteisestä verkkokaupasta aina markkinointimateriaaliin asti. Ideointikonseptien lisäksi opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemassa, järjestämässä sekä dokumentoimassa benchmarking-retkiä hankkeen toimijoille Lahteen, Helsinkiin sekä Tallinnaan vastaaville alueille. Yhteistyö yritysten ja tahojen kanssa on poikinut paitsi myös yrityksille itselleen, mutta myös opiskelijoille – eräs opiskelija oli mukana toteuttamassa markkinointisuunnitelmien tekoa, benchmarking-retkeä ja nyt hän tekee Riihimäen Wanhalle Lasitehtaalle opinnäytetyönään uudenlaisen liiketoimintamallin suunnittelua.

Timo Haapaniemi aloitti liiketalouden opintonsa HAMKissa syksyllä 2014. Liiketalouden opinnot hän valitsi, koska tradenomin tutkinto oli tulevaisuutta ajatellen monialainen ja se tuntui luonnolliselta valinnalta omia kiinnostuksen kohteita ajatellen. – Olen kiinnostunut teknologiasta, rahanteosta sekä kaiken uuden kehittämisestä. Oman harrastuksen kautta löysin selkeän puutteen tarjonnassa ja oma liikeideani kehittyi syksyllä 2014, Timo kertoo. Liikeidean syntymisen jälkeen Timo päätti hakea Amazing Business Train -matkalle, joka oli juuri al-

Tietojenkäsittelyn opiskelijat tuottamassa Sibelius-videoita Teksti: Satu Uimi, kuvan muokkaus: Janne aalto

Tietojenkäsittelyn ensimmäisen vuoden opiskelijat toteuttivat syyslukukauden 2014 aikana Sibelius -videoprojektin. Projektin toimeksiantajana oli Katariina Nyberg Sibelius Centeristä sekä pianovirtuoosi Erkki Korhonen. Projekti oli osa opiskelijoiden Työelämä-, työyhteisö- ja tietotyövälineosaaminen -opintomoduulia. Projektissa tuotettiin videoita ja kuvia Sibelius Centerin ja Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön tarpeisiin: – Esimerkiksi turisti voi katsella videon tarinoineen musiikilla höystettynä ja valokuvia Sibeliuksen syntymäkodista Sibelius Centerin kosketusnäytöltä tai muulta päätelaitteelta. Mikäli henkilö kiinnostuu aiheesta videoiden ja kuvien perusteella, on Sibeliuksen syntymäkotiin mahdollista suunnistaa tämän jälkeen vaikka kävellen, ker-

kamassa. Junamatkalle lähdettäessä idea markkinoiden ensimmäisestä urheiluun suunnatusta etäisyysmittarista, joka toimii yhdessä matkapuhelimen kanssa, oli täysin kirkas. – Kehittäminen ja ideointi sujuivat loistavasti tiimin avustuksella matkan aikana. Sain arvokkaita ja hyödyllisiä neuvoja sekä kontakteja Oulun Business Kitcheniltä, matkalla olleilta opettajilta ja ammattilaisilta, joiden avulla pääsin myöhemmin kaupallistamaan ideaani, Timo muistelee juna matkaa. Timo on kokenut liiketalouden tutkinnon sekä yrittäjyyteen innostavan opintopolun tukeneen hyvin yritys-

too projektin ohjauksesta vastannut tietojenkäsittelyn lehtori Erkki Laine. Opiskelijoita oli mukana projektissa lähes 60. Projektikokonaisuuteen sisältyi mm. t austakartoitukset, kuvaukset, tapaamiset, haastattelut sekä videoeditoinnit. Projektiin kerättiin runsaasti m ateriaalia. Kuvauskohteita olieri p uolilla Hämeenlinnaa: Aulanko, Rautatieasema, Sibeliuksen syntymäkoti, Sibelius-puisto ja kahdeksan muuta tavalla tai toisella Sibeliukseen liittyvää paikkaa. Syksyn aikana toteutetut kuvaukset ja jälkikäsittely jatkuivat pitkälle joulukuulle. Opiskelijat onnistuivat tuottamaan hyviä ja laadukkaita videoita toimeksiantajan tarpeisiin.

toimintaa. Työelämän lähipalvelut ovat auttaneet liiketoiminnan kehittämisessä. Tammikuussa 2015 syntyi TH Innovations Oy, jonka puitteissa Timo on vienyt etäisyysmittarin tuotteistamista eteenpäin. Tuotekehityksessä on ollut mukana useita eri tahoja ympäri Suomen. Etäisyysmittarin ennakkomyynti alkoi syyskuussa ja tuote julkistetaan ensi vuoden alussa. Rahoitukseen Timo on saanut avustuksen ELY-keskukselta sekä Finnveralta yrittäjälainaa. Aputoiminimi Sport Brothers perustettiin keväällä puhtaasti ensim-

mäisen vuoden kassavirran muodostumisen vuoksi. Toiminimen alla pyöritetään urheilutekstiilejä myyvää verkkokauppaa. Timo löysi HAMKin muotoilun puolelta Lotta Santalan, jonka kanssa Timo suunnitteli urheilutekstiilimalliston. Lotta vastaa täysin vaatesuunnittelusta sekä toiminnan pyörittämisestä. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Hämeenlinnassa. Yritys työllistää kaksi henkilöä, mutta vuoden loppuun mennessä tavoitteena on palkata kolmas työntekijä avuksi tuotekehitykseen. Timo onkin onnistuneesti pystynyt yhdistämään opinnot sekä oman yrityksensä pyörittämisen.

FORSSA

Vanha teollisuuskaupunki Forssa sijaitsee keskeisellä paikalla Hämeen maakunnassa Suomen suurimpiin kaupunkeihin nähden. Ennen Forssa oli tunnettu tekstiiliteollisuudestaan, nykyisin alueella on paljon elintarviketuotantoa. Väkiluku: 17 434 Etäisyydet: Helsinki: 116 km Tampere: 92 km Hämeenlinna: 58 km

Opiskele Forssassa päivä- ja monimuotototeutuksessa: • Kestävä kehitys • Sairaanhoitaja

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTAALAN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysala on yksi nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä aloista juuri nyt. HAMK on alan muutoksen eturintamassa kouluttamalla uusia osaajia, jotka nojaavat vahvaan arvopohjaan kehittäessään uusia toimintatapoja ja innovaatioita alalle. Sosiaalialalla opit luovia ja toiminnallisia asiakastyön menetelmiä, jotka ovat sosionomi (AMK) -koulutuksen vahvuus. Opinnot perustuvat sosiaalipedagogiseen orientaatioon. Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutuksessa opit työssä tarvittavia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä toiminnallisia ja teknisiä taitoja. Tutuksi tulee myös vastuullisessa työssä tarvittava hoitotieteen ja lähitieteenalojen uusin tieteellinen tutkimus. Tällä hetkellä tarjolla on seuraavat koulutukset: • Sosionomi, päivätoteutus Hämeenlinnassa • Sairaanhoitaja, päivätoteutus Hämeenlinnassa ja Forssassa • Sairaanhoitaja, monimuotototeutus Forssassa • Terveydenhoitaja, päivätoteutus Hämeenlinnassa

Jessica ja Ida – terveydenhuollon Thelma & Louise Teksti: Joonas Pylvinen ja Reima Kallinen; kuva: Reima Kallinen

Hämeenlinnalaiset Jessica Rajapuro ja Ida Korhonen ovat olleet erottamaton parivaljakko jo musiikkileikkikoulusta lähtien. Yhdessä he ovat kulkeneet matkan lähihoitajakoulutuksesta HAMKin terveydenhoitajaopintoihin. Molemmat ovat aina tunteneet hoitoalan omaksi jutukseen, ja erityisesti lapset ja nuoret ovat lähellä heidän sydäntään. Nuorten naisten tavoitteena on aina ollut opiskella korkeakoulussa, mutta kumpikaan ei kokenut lukiota omaksi tiekseen. Yläasteella he kuulivat ammatillisesta väylästä, ja lähihoitajaopintojen jälkeen he päätyivät aloittamaan AMK-opinnot vuonna 2010. Ensimmäisenä vuonna he saivat lähihoitajakoulutuksen vuoksi hyväksiluettua jonkin verran opintoja, joten he ehtivät työskentelemään paljon opintojen ohessa: Jessica yksityisessä vanhainkodissa Rengossa ja Ida KantaHämeen keskussairaalan kirurgian osastolla. Opintojen alussa oli jopa pientä turhautumista, mutta uusi vauhti löytyi, kun alakohtaiset opinnot viimein kolmantena vuonna alkoivat. – ”Oikeiden opintojen” alkaessa muisti, miksi oli tullut tänne kouluun, toteaa Ida. Antoisimpia osia opiskelusta olivat molempien mielestä harjoittelujaksot. – Niistä kokemuksista on edelleen töissä valtavasti hyötyä, Jessica sanoo. Jessican ja Idan mukaan terveydenhoitajan ammatti sopii sosiaalisille ja vastuullisille, sellaisille joilla on hyvä ihmistuntemus ja herkät korvat. Empaattisuus ja suvaitsevaisuus korostuvat erityisesti. Tärkeintä on kuitenkin halu olla ihmisten kanssa.

Sitten tuli Hämminki Jo ensimmäisen vuoden syksyllä Jessica sai idean seksivalistusaiheisesta korttipelistä, ja Ida innostui siitä. Ideasta jalostui opinnäytyönä peli, joka sai nimekseen Hämminki. Projekti lähti liikkeelle päättäväisesti alkuvaikeuksista huolimatta. – Opettaja jo kyseenalaisti koko projektin, mutta meidän tahtomme ei järkkynyt, Ida kertoo. Pelin kysymykset ja vastaukset perustuvat huolelliseen tutkimustyöhön ja teoriaan, mutta pelin suunnittelu oli Jessican ja Idan mielestä silti mielikuvituksellista ja mukavaa. Pelin kuvitus ja ulkoasu on tilattu kaverilta. Painosta tullutta koekappaletta päätettiin testata nuorten kanssa Kaurialan yläkoulussa, joka on myös Jessicalle ja Idalle tuttu omilta kouluvuosilta. Palautteiden pohjalta he työstivät työn toisen vaiheen, kehittämistehtävän. Valmiista pelistä he saivat kiitosta koulun ja opettajan lisäksi muualtakin: HIV-tukikeskus halusi saada pelin myyntiin verkkokauppaan. ja Hämeenlinna 375 vuotta -kampanja antoi projektille 375 euron apurahan. Apurahan avulla tehoduo järjesti Kaurialan koulussa tempauksen, jossa jaettiin kondomeja ja seksivalistusmateriaaleja. Tytöt valmistuivat toukokuussa 2014, ja sen jälkeen elämä on lähtenyt uusille urille. – Todellinen opiskelu alkaa vasta nyt, kun pääsee käyttämään opittuja tietoja hyväksi töissä. On paljon asioita, joita en vielä tiedä. Mutta valmistuneen ei tarvitse ollakaan ”valmis paketti”, vaan valmis oppimaan, Jessica pohtii.

Virvelinrannan päivätoimintakeskuksessa tai Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa.

Multisensorisuus

on osa sosiaalialan opetusta

Teksti: Kirsi Liimatainen ja Marja Sirkkola

Kun kuulet sanan multisensorisuus, mihin sen yhdistät? Multisensorisuus eli moniaistisuus käsittää kaikki ihmisen aistit. Multisensorisessa toiminnassa ihmisen aisteista (näkö-, kuulo-, haju-, tunto-, maku- ja tasapainoaisti) vähintään kaksi aistia ovat samanaikaisessa käytössä. Tarkemmin mietittynä multisensorisuus on läsnä paikassa kuin paikassa, jopa koomapotilaalla saattaa olla tunto ja hajuaisti toiminnassa. Multisensorisuus ja sen ohjaaminen on monessa hyvinvointi- ja opetusalan työpaikassa luonteva osa arkipäivän työtehtäviä. Multisensorisuutta käytetään eri asiakasryhmien kuntoutuksessa, oppimisessa, opetuksessa sekä vapaa-ajan toiminnassa. Useimmiten toimintaympäristöinä ovat vanhus- ja vammaistyö sekä yhteisökuntoutus. HAMKissa sosiaalialan opiskelija saa jo opintojensa ensimmäisen vuoden aikana ammattitaidon toteuttaa multisensorisuutta tulevaisuuden työpaikassaan. Multisensorisessa työssä on aina läsnä tunne, mielikuvitus, luovuus ja yksilökeskeinnen tai yhteisöllinen vuorovaikutus.

Multisensorinen elämystila antaa edellytykset oppimiselle HAMKissa multisensorinen elämystila tarjoaa oppimismahdollisuudet multisensorisen ohjauksen oppimiseen turvallisessa vertaisryhmässä. Multisensorista tilaa käytetään innostavana ympäristönä, jossa opiskelijoiden on mahdollista opetella multisensorisia menetelmiä ja ohjaustilanteita. Tilan muunneltavuus erilaisiin tilanteisiin mahdollistaa moniaististen tilanteiden suunnittelun, totutuksen ja arvioinnin. Miltä kuulostaisi vaikkapa hiekkaranta keskellä talvea tai fysioakustinen rentoutustuokio opiskelukoulukiireiden keskellä?

Inkiväärilaatikolla aistit auki Opintojensa aikana opiskelijaryhmille avautuu mahdollisuus tehdä erilaisia työelämälähtöisiä projekteja opintoihin liittyen. Oppiminen voi HAMKin elämystilan lisäksi tapahtua myös aidoissa ympäristöissä, vaikkapa Hämeenlinnan

Virvelinrannan projekteissa opiskelijat ovat esimerkiksi selvittäneet erilaisten hyvinvointiteknologisten työvälineiden soveltuvuutta Virvelinrannan asiakkaiden käyttöön, olleet mukana aistiympäristöjen luonnissa sekä ohjanneet Virvelinrannan asiakkaille suunnattua toimintaa. Parhaillaan Pohjoismaisen SPEDUTEChankkeen puitteissa ollaan yhdessä selvittelemässä millaisia kosketusnäyttöjä ja iPadeja Virvelinrannassa kannattaisi käyttää. Hämeenlinnan historiallisen museon Sibelius-juhlavuoden näyttelyyn ”Janne – kohtaamisia Jean Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden maailmassa” HAMKin opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemassa aistitiloja. Aistitila antaa näyttelyvieraille aistimuksia siitä, miltä 1800-luvun lopun Hämeenlinna näytti, tuoksui ja kuulosti. Tilassa on myös mahdollista rentoutua tanskalaisen dementiakeinun avustamana. Museopäivänä HAMKin opiskelijat järjestivät aistitilaan synestesiatyöpajan koululaisille. Sibeliuksella tiedetään olleen synestesia taipumus, hän kuuli luonnon ja värit eri sävelinä. Työpajan toimintaan sisältyi oman värillisen maton punominen ja sen jälkeen värikoodisysteemillä soitettiin oma sävellys syntetisaattorilla. Vuoden kuluessa lisää työpajoja on luvassa. Museoalalla aistihavaintojen ja moniaistisen toiminnan hyödyntäminen on uutta, mutta tulevaisuudessa myös museoalalla tullaan näkemään enemmän aistitiloja näyttelyjen yhteydessä. Hämeenlinnan historiallisen museon näyttely Hämeen Linnassa on avoinna 20.3.2016 asti – käy katsomassa, miten inkiväärilaatikko liittyy Hämeenlinnassa syntyneeseen Jean Sibeliukseen!.

Hoitotyö – yhteistyötä työelämän ja asiakkaiden kanssa

Teksti: Kirsi Liimatainen

Opintojen alussa opiskelija tutustuu hoitotyön perusteisiin. Ensimmäisen vuoden teoriaopinnot ja kliinisten taitojen harjoittelu laboraatio-opetuksessa antavat edellytykset ensimmäisiin harjoittelujaksoihin alan toimintaympäristöissä. Opintojen edetessä ja taitojen karttuessa opiskelijat lähtevät harjoitteluihin yhä vaativampiin harjoittelupaikkoihin. Usein jo toisena opiskeluvuonna moni hoitotyön opiskelija saa mahdollisuuden työskennellä myös opintojen ohella ja kehittää ammattitaitoaan aidossa työympäristössä. Monelle opiskelijalle harjoittelupaikka avaa myös oven tulevaisuuden työsuhteeseen. Alan työntekijöitä tarvitaan aina!

Sosiaali-, terveysja liikuntaalan koulutus

Simulaatio osana koulutusta Opiskelijaryhmät tekevät osan opinnoistaan erityisessä simulaatioympäristössä ”SimCenterissa” tai simuloivat erityisissä laboraatiotiloissa, jotka ulkoasultaan muistuttavat hyvin pitkälle vaikkapa sairaalahuonetta varusteineen. Hämeenlinnan toimipisteessä sijaitseva SimCenter- simulaatiokeskus on varustettu nykyaikaisella tekniikalla, ja siellä auttajia odottavat esimerkiksi simulaationuket. Simulaationuket ovat aidon ihmisen kokoisia, tietokoneohjattuja nukkeja, joille pystytään tietokoneella ohjaamaan erilaisia terveydellisiä ongelmia, esimerkiksi hengenahdistus, kammiovärinä tai jopa sydämenpysähdys. Simulaatio antaa opiskelijalle mahdollisuuden turvallisesti opetella erilaisia hoitotilanteita ja toistaa sama hoitotilanne tarvittaessa uudelleen. Simulaatio antaa varmuutta ja vankan osaamisperustan erilaisiin tilanteisiin, joita aidossa hoitoympäristössä tulee eteen.

Mahdollisuus osallistua työelämäprojekteihin sekä lähteä kansainväliseen vaihtoon Opiskelijat osallistuvat erilaisiin projektityyppisiin opetuksiin yhdessä työelämän edustajien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Opiskelijat ohjaavat esimerkiksi erilaisia liikunta- ja hyvinvointiryhmiä, sekä järjestävät terveyden edistämiseen liittyviä teemapäiviä, joiden tavoitteena on edistää erilaisten ryhmien hyvinvointia, toimintakykyä tai innostaa ryhmää vaikkapa liikkumiseen, painonhallintaan tai terveelliseen ruokarytmiin.

Tule opiskelemaan HAMKiin sosiaali-, terveysja liikunta-alan ammattilaiseksi. Pienet ja mukavat kampuksemme tarjoavat mukavan opiskeluympäristön. Sosionomiksi voit opiskella päivätoteutuksena Hämeenlinnassa. Sairaanhoitajaopintoja on tarjolla päivätoteutuksina Hämeenlinnassa ja Forssassa, sekä monimuotototeutuksena Forssassa. Terveydenhoitajaksi voit opiskella Hämeenlinnassa päivätoteutuksena. Hakukohteet sosiaali-, terveysja liikunta-alalla: • sosionomi (AMK) | päivätoteutus • sairaanhoitaja (AMK) | päivätoteutus • terveydenhoitaja (AMK) | päivätoteutus • sairaanhoitaja (AMK) | monimuotototeutus Lisätietoja: www.hamk.fi/sosionomi www.hamk.fi/sairaanhoitaja www.hamk.fi/terveydenhoitaja

Opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon opiskelun aikana useisiin eri kohteisiin esimerkiksi Eurooppaan, Aasiaan, Australiaan sekä Afrikkaan.

LEPAA

Vuosisatoja vanhan Lepaan kartanon ympärille keskittyvä kylä sijaitsee Hattulan kunnassa. Nykyisin paikka toimii viher- ja puutarha-alan ammattilaisten keskuksena, jonne kävijöitä saapuu ympäri Suomea. Myös oma golfkenttä ja viinitila houkuttelevat matkailijoita. Etäisyydet: Helsinki: 117 km Tampere: 79 km Hämeenlinna: 18 km Opiskele Lepaalla päivä- ja monimuotototeutuksessa: • Puutarhatalous • Rakennettu ympäristö

LUONNONVARA-ALAN KOULUTUS Luonnonvara-alan koulutuksella on HAMKissa pisimmät perinteet: Kuningas Kustaa Vaasa perusti jo vuonna 1556 Mustialaan kuninkaankartanon. Suomen Talousseuran toimesta vuonna 1840 Mustiala valittiin maamme ensimmäiseksi maatalousoppilaitoksen paikaksi. Evolla opetus alkoi Ewoisten Metsänhoito-opistossa vuonna 1862. Lepaan kartanon historia ulottuu jopa 1200-luvulle. Nimi mainitaan asiakirjoissa ensi kerran 1460-luvulla. Lepaan puutarhakoulu aloitti toimintansa vuonna 1910. Luonnonvara- ja ympäristöalalla hakijat hakevat yhteen toteutustapaan, eivät erikseen päivä- ja monimuotototeutuksiin. Opiskelijat valitsevat itselleen sopivan opiskelutavan opintojensa aikana. Opiskelijat valitaan käyttäen päivätoteutuksen valintaperusteita. Tällä hetkellä alalta tarjolla ovat seuraavat koulutukset: • Maaseutuelinkeinot, Mustialassa • Hevostalous, Mustialassa • Puutarhatalous, Lepaalla • Rakennettu ympäristö, Lepaalla • Metsätalous, Evolla • Kestävä kehitys, Forssassa

Kenttäkartalle merkittiin kukat, nuput ja raakileet. (Kuva: Kristian Riedel, Jaakko Manninen, Elisa Taipalmaa ja Irene Karlstedt)

Saako olla kotimaista mansikkaa? Teksti: Pia Rupponen

– Yhdeltä taimelta voi odottaa 300 – 400 gramman satoa, mutta kolean kevään vuoksi realistinen odotus oli 280 grammaa. Lajikkeet oppi HAMKin Lepaan yksikön puutar- tunnistamaan hienosti jo marjaraahatalouden hortonomien opintojak- kileen perusteella, kertoivat Hilla soissa yhdistyvät teoria ja käytäntö. Taavila, Laura Keulas ja Aini Knut. Jo kahtena keväänä viljelytekniikan moduulissa on perehdytty man- Turpeeseen ja kookokseen sikan avomaa- ja kasvihuoneviljelyyn tekemällä oppimisen avulla. Mansikat istutettiin kasvihuoneesKäytännön viljelytöiden lisäksi opi- sa joko eksoottiselta kuulostavaan, taan mansikan tuotantomenetelmiin mutta Euroopassa paljon käytettyyn ja satoon liittyviä mittaus- ja seuran- kookokseen tai Suomessa perinteitamenetelmiä. sempään kasvualustaan, turpeeseen. Turve osoittautui tässä projektissa näille mansikkalajikkeille toimivamYksi kukka, kaksi kukkaa... maksi alustaksi, osittain koska lanJotta mansikan tuotanto olisi talou- noitusohjelma oli suunniteltu sildellisesti kannattavaa, niin viljelijöi- le. Kasvualustojen vesipitoisuutta den tulee pohtia ja laskea sitä, millai- ja liuosväkevyyttä seurattiin kasvanen kasvilajike tuottaa parhaimman tuksen ajan. Viljelyn tarvikkeiden ja sadon. Niinpä ”mansikka-moduulin” tuotantokulujen kustannuksiin peopiskelijatkin laskivat aivan konk- rehdyttiin tekemällä pinta-ala- ja reettisesti sitä, miten runsas- tai kustannuslaskelmat. Tämän vuoksi vähälukuisesti Clery- ja Rumba- moduulin ”pihvin” eli viljelytöiden nimiset lajikkeet kukkivat ns. koe- oppiseen oli yhdistetty myös malohkoilla, ja tekivät sen pohjalta sa- tematiikka. Muita oppimisen osatoennusteet. Kaikkiaan kokeessa oli alueita olivat maaperä-, maanmuok840 mansikantainta. kaus- ja lannoitusoppi, koneoppi, kasvinsuojelu ja biologia.

Puutarhatalouden viljelytekniikan moduulin lopputulos maistui makealta.

Äitienpäiväkakku Lepaan mansikoista Mansikoiden sadonkorjuu ja pakkaus kuluttajalla sopiviin rasioihin kuuluivat hortonomiopiskelijoiden tehtäviin. Moduulin vastuuopettaja Sirkka Jaakkola organisoi moduulissa tuotetuille mansikoille myyntikanavat. Mansikoita kaupattiin äitienpäivän tienoilla – parhaimpana sesonkiaikana totta kai – esimerkiksi Lepaan puutarha- ja viinimyymälässä. Rumba-lajikkeen marja painoi 40 g (Kuva: Hilla Taavila, Aini Knut, Laura Keulas)

Kuva: Kikka Miilus

Rakennetun ympäristön hortonomi opiskelijat pääsevät testaamaan koneita

Hortonomiopiskelija Iiris Lammen testattavana pientraktori John Deere 4049R

teksti: Hannu Äystö ja Pia Rupponen, kuva: Hannu Äystö

Viher- ja kiinteistöalan koneet liittyvät useaan rakennetun ympäristön moduuliin. Ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat opintojen alkuvaiheessa viheralueiden perustöihin ja koneisiin. Koneet liittyvät myös toisen ja kolmannen vuoden opintoihin, kuten esimerkiksi maanrakentamiseen.

maahantuojiin ja valmistajiin, yhteistyökumppaneihin, Lepaan kiinteistöhuollosta vastaaviin henkilöihin sekä tietenkin kampuksen opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Järjestelyistä vastaavat opiskelijat saavat siis kokemusta projektinhallinnasta.

Vastuuopiskelijat saattavat joutua HAMKin Lepaan kampuksella on useita kertoja tilanteisiin, joissa asijo useita kertoja ollut opiskelijoi- at eivät suju etukäteissuunnitelmiden testattavana erilaisia kiinteistö- en mukaisesti. Odottamattomissa jen ulko- ja viheralueiden hoitotöi- tilanteissa joudutaan innovoimaan hin soveltuvia koneita. Viheralueilla ja tekemään nopeita päätöksiä, jotiso osa ulkoalueiden hoitotöistä teh- ta tilanne saadaan hallintaan. Oman dään koneellisesti. Työtä pyritään luovuuden löytäminen yllättävissä tehostamaan sekä siirtämään ko- tilanteissa on tärkeää oppia tulevaisuuden työtehtäviin. neille kaikki ne työtehtävät, jotka ovat käsityönä fyysisesti kuormit– Kokonaisuuden kannalta tärkeimtavia. pänä näkisin sen, että järjestelyihin ja testauksiin osallistuvat opiskelijat Ensin organisoidaan ja sitten saavat tuntumaa erilaisiin koneisiin testataan ja niihin kytkettyihin lisälaitteisiin. Opiskelijoiden rooli konetesteis- Mikäli maahantuojat tai valmistasä ei ole rajoittunut pelkästään ko- jat ovat paikalla, on opiskelijoilla neiden ja lisälaitteiden testaamiseen, mahdollisuus esittää kysymyksiä ja vaan he ovat mukana myös testi- luoda konemyyjiin kontakteja, kerviikon järjestelyissä. Onnistunut too rakennetun ympäristön lehtori testiviikko vaatii yhteydenottoja Hannu Äystö.

Kiinteistöhoidon erikoiskoneet ja pientraktorit Ensimmäinen konetesti järjestettiin maaliskuussa 2014. Tällöin esittelyssä oli seitsemän kiinteistötraktoria, joihin oli kiinnitettynä erilaisia talvikunnossapidon lisälaitteita: lumiaura, hiekoitin ja harja. Testiviikon aikana kiinteistötraktoreita testasi noin 150 nuoriso- ja aikuisopiskelijaa. Testissä olleet kiinteistötraktorit ja lisälaitteet olivat niitä, joita on eniten myyty ulkoalueiden hoitotöihin, mutta vain ani harva opiskelija oli kuitenkaan päässyt niitä kokeilemaan aikaisemmin. Kaksi muuta käyttötestiä on tehty pientraktoreille, jotka ovat käteviä pihoilla ja alueille, joissa joudutaan operoimaan kapeilla käytävillä ja nurmialueilla. Lepaan alue on ollut yhteistyökumppaneiden mielestä hieno testiympäristö, sillä Lepaalta löytyy monipuolisia viheralueita aina taimistosta golf-kenttään. Opiskelijoiden rooli testaajana on tärkeä. Innokkaat ja asiantuntevat opiskelijatestaajat sopivat hyvin käytettävyystestien tekijöiksi.

Nopealla tahdilla metsätalousinsinööriksi

Teksti ja kuva: Esa Lientola

Metsätalouden opinnot 2014 syksyllä aloittaneet Markku Salonen ja Teemu Varjonen tulivat HAMKiin tavoitteena tehokas opiskeleminen. Kumpikin tiesi aloittaessaan, että ei sovi normaalin opiskelijan malliin, koska pohjalla oli työkokemusta ja koulutusta ja aika opintojen suorittamiseen oli rajallinen.

Markulla on muutaman vuoden takaa metsurin opinnot ja työkokemusta rakennusalalta. Teemulla taas on opintoja ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta sekä työkokemusta monesta paikasta. Vaikka taustat ovatkin aika erilaiset, yhteisenä tekijänä Markulla ja Teemulla oli halu nopeuttaa opintoja. Opintojen alussa koko luokka kävi yhdessä läpi eri opiskelutapoja ja -mahdollisuuksia. Tarkempi suunnitelma opintojen nopeuttamisesta tehtiin yhdessä opintojen ohjaajan kanssa. – Oma aktiivisuus ja uteliaisuus ovat kuitenkin olleet tärkeimmät tekijät, joita opintojen ripeässä suorittamissa on tarvittu, Markku ja Teemu toteavat. Ensimmäisen vuoden jälkeen nopeutetulla opiskelulla on kummallekin kertynyt noin puolentoista vuoden opintoja vastaava määrä ja suunnitelman mukaan jatkettaessa opinnot saadaan valmiiksi noin kahdessa ja puolessa vuodessa. Opiskeluissa on menty oman ryhmän mukana, hieman rajoja venytellen, ja samalla on haettu osaamista ja opiskeltu profiloivia moduuleita bioenergian ja metsäpalveluiden tuottamisesta. Oman ryhmän suunnasta joustoa löytyi talven aikana hyvin ja muiden mukana onnistui pysymään vaikka ei aina paikalla ollutkaan. Bioenergiaopintojen suhteen opiskelua helpotti mahdollisuus katsoa luentoja nauhoitteena. Parhaana kokemuksena talvesta on jäänyt mieleen juuri bioenergian projektityö, jossa tuotettiin videoita liittyen metsäenergian korjuuseen. Teemun ja Markun mukaan nopeutettu opiskelu vaatii vahvaa itsekuria, aiempaa kokemusta työelämästä ja opiskelusta, raakaa työntekoa ja aktiivista ajankäyttöä (illanviettoihin ei ehkä jää aikaa) sekä paineensietokykyä. – Motivaatio on kuitenkin tärkein. Muuten tästä ei tulisi mitään. Oppimista on tapahtunut jopa enemmän, kun on ollut haastetta ja tekemistä.

Evo

Luonnonläheinen kylä Hämeenlinnan laitamilla on oma maailmansa. Metsän ympäröimällä paikkakunnalla onkin virkistysalue luontomatkailijoille. Merkittyjä patikointipolkuja on yli 70 km. Etäisyydet: Helsinki: 144 km Tampere: 99 km Hämeenlinna: 44 km Opiskele Evolla päivä- ja monimuotototeutuksessa: • Metsätalous

Intoa ja ideoita Ruotsista Teksti: Jussi Stigell

Päätös ulkomaille lähdöstä syntyi, kun opot sitä mainostivat. Olin jo alustavasti sopinut paikan kotimaassa, mutta nyt markkinointi osui maaliinsa.

Tilan väki oli hyvin tottunut ulkomaan harjoittelijoihin. Tuntui, että he osasivat juuri oikeassa määrin antaa opastusta, haasteita ja työtehtäviä alusta pitäen.

Ruotsiin oli koko ajan ajatus lähteä, tutun kielen ja helppojen kulkuyhteyksien takia. Olin päättänyt käydä Suomessa harjoittelun aikana, joten harjoittelupaikan piti löytyä siedettävän kulkumatkan päästä.

Koska ensimmäisellä harjoitteluviikollani oli vappu, pääsin heti tutustumaan isoon joukkoon ruotsalaisia ja ystävystymään. Ensimmäistä viikkoa muistelenkin lämmöllä.

Matkan valmistelu kulkuvälineiden ja yhteyden ottamisen osalta sujui helposti, kuin olisi ollut lähdössä lomamatkalle. Avustusten hakeminen tuotti hieman vaikeuksia, mutta onneksi sain apua muilta ulkomaan harjoitteluun lähteviltä. Yhteistyö on voimaa. Ensimmäiset fiilikset tilalta ylittivät odotukseni. Sain käyttööni oman mökin enkä pelkkää vierashuonetta.

Heti alusta pitäen tein kaikkea peltoviljelyyn liittyvää. Puimaan en päässyt, sillä sen suoritti urakoitsija, mutta pääsin kyllä istumaan mukana. Autonasentajan taustani houkutteli tilan väkeä antamaan kone- ja huoltotöitä minulle melko usein. Jouduinkin ajoittain kyselemään, että pääsisinkö myös emolehmiä kaitsemaan. Vapaa-ajalla kuljin tilan nuorison kanssa messuilla ja markkinoil-

la. Minulla oli myös oma moottoripyöräni matkassa, jolla mielelläni reissasinkin ympäri Etelä-Ruotsia. Jo ennen harjoittelua aloin vähän aktiivisemmin opiskella ruotsia, mutta koska englantia oli niin sujuvaa käyttää työn ohella, taisi se vahvistua ennemmin. Kun palasin Suomeen, olin intoa täynnä uusia ideoita ja minulle oli syntynyt jonkinlainen suunta, mitä haluan tehdä omalla kotitilalla. Nykyäänkin ikävöin harjoittelua, ja suunnitelmassa onkin moottoripyörämatka harjoittelupaikkaan. Jos ulkomaanharjoittelu edes vähän käy mielessä, kannattaa lähteä. Haluaisin lähteä myös erikoistumisharjoitteluun ulkomaille, mutta tällä hetkellä olen niin sidottu kotimaahan, että joudun keksimään jotain muuta.

Kesä Kanadassa Teksti: Kalle Mahlamäki

Haaveeni työharjoittelusta Ameri kan mantereella syntyi sen jälkeen, kun olin ollut Hollannissa työharjoittelussa 2010 ja koin, että ammattikorkeakoulussa olisi loistava mahdollisuus lähteä vieläkin kauemmaksi. Kohdemaaksi valitsin hetken mielijohteesta Kanadan täyttäessäni hakulomaketta maatalousvaihtoja järjestävän Agriventuren sivuilla. Prosessi itsessään ei ollut pitkä, mutta työlupahakemukset ottivat oman aikansa ja vaativat malttia. Kanadaan saavuttuani oloni oli epätodellinen, sillä niin monta vuotta kuin siitä olin haaveillutkin, muuttui

se yhtäkkiä todeksi. Harjoittelutilani oli Kanadan mittakaavassa pienikokoinen: 40 lypsävää, nuorkarjaa sekä lisäksi uusi broilerihalli. Lisäksi 140 hehtaaria peltoa oli siististi neljässä peruslohkossa talon ympärillä. Pienen koon ansiosta sainkin paljon vastuuta tilan eri töistä. Kulttuuriin ja ihmisiin sain isäntäperheen kautta tutustua hyvin paljon. He näyttivät maata ja eri nähtävyyksiä joihin kuuluivat mm. jääkiekko, baseball ja Niagaran putoukset. Muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa teimme kesällä kahden viikon road tripin Länsi-

Kanadassa Albertan osavaltiossa. Matkalla näimme mm. Kalliovuoret ja Calgary Stampede -rodeotapahtuman, jossa kävijöitä viikon aikana oli 1,3 miljoonaa. Kielikylpy kesän aikana oli vaikuttava ja hioi kielitaitoni uudelle tasolle. Tunnelmat lähtiessä olivat haikeat ja toivat esiin ajatuksen lähtemisestä vielä kerran jonnekin. Suosittelen jokaiselle ulkomaan harjoittelua, sillä unohtumattomampaa ja opettavaisempaa kesää ei muulla tavalla voi saada.

Hevosyrittäjän kohtaaminen antoi rohkeutta

Teksti: Sirpa Pussinen ja Terhi Thuneberg

– Ajatus siitä, että piti mennä haastattelemaan täysin tuntematonta ihmistä tämän omalle tallille, tuntui ensin mahdottomalta, kertasi hevostalouden opiskelija Pinja Kyöstilä Hevoset ammattina -moduulin tehtävänantoa. Lopputulos kuitenkin palkitsi: – Tehdessä sai kerättyä tietoa hevosalasta kentältä koulunpenkillä istumisen sijaan, ja toisaalta tehtävä lisäsi myös rohkeutta mennä keskustelemaan vieraan ihmisen kanssa. Tätä taitoa tarvitaan työelämässäkin Hevostalouden opintojen avausmoduulin tavoitteena oli luoda ko-

konaiskuva hevosalasta ja yritystoiminnan muodoista, toimiihan osa valmistuneista agrologeista yrittäjinä itsekin. Hevosyrittäjyys on monimuotoista: Hevosala työllistää ja vaikuttaa useisiin eri toimialoihin, puhumattakaan laadullisista arvoista. Hevonen tuo hyvinvointia ihmisille, niin nuorille kuin senioreille, erilaisten virkistyspalveluiden ja terapian muodossa. Opiskelijat saivat tehtäväkseen tutustua hevosalan yritysten toimintaan sekä pohtia yrittäjien ammatinvalintaa ja ”tarinaa”. Lopputuloksina kirjoitettiin yrittäjätarinat, jotka julkaistaan juttusarjana hevosyrittaja.fi-

sivustolla. Samalla saadaan julkisuutta hevosalan ammattilaisten osaamiselle. Tehtävä sai hyvän palautteen ja sitä jalostetaan seuraavaan toteutukseen: Job shadowing -päivä yrityksessä voisi avartaa yritystoiminnan pyörittämistä vielä enemmän. Moduulin kokoavana, laajempana tehtävänä oli arvioida omaa ammatinvalintaa ja tulevaisuuden tavoitteita.

Kestävä kehitys – työtä ympäristön hyväksi Teksti: TERO AHVENHARJU/JOONAS PYLVINEN, kuvat: TERO AHVENHARJU

Kestävän kehityksen toisen vuoden opiskelijat Emilia ja Iida molemmat toteavat käytännön toimien olleen parasta opiskeluissaan: – Päästään paljon ulos luokkahuoneesta kokemaan käytännössä, millaista työtä eri ihmiset tekevät ympäristön parissa, kertoo Emilia. - Ja käytännössä ne asiat vasta oppiikin. Vaikka kuinka luokassa pohtisi tai kirjoista lukisi, todellinen oppiminen tapahtuu, kun pääsee itse hommiin, Iida komppaa. Molemmat opiskelijat ovat päässeet erilaisille ympäristöaiheisten alojen projekteihin ja töihin mukaan, ja he ovat näin verkostoituneet samalla työelämän ihmisten kanssa. Monet näistä retkistä ja vierailuista ovat olleet mahtava yhdistelmä oppimista ja samalla luonnossa viihtymistä. Emilia toteaakin näin käytännönläheisen opiskelutyylin sopivan todella hyvin opiskelijoille, jotka oppivat paremmin asiat olemalla itse mukana tekemässä ja kokemassa. Esimerkkinä käytännönläheisistä projekteista Emilia ja Iida nimeävät ensimmäisen vuoden Vesistöjen kunnostus -kurssin, jolla he pääsi-

vät mukaan monenlaiseen toimintaan, kuten mittaamaan vesistöjen happipitoisuutta, kunnostamaan jokiuomaa ja tekemään hoitokalastusta Äimäjärvellä. – Nostimme veneet polvia myöten täyteen roskakalaa pois järvestä, jotta sen ekologista tilaa saataisiin parannettua. Sain kurssista paljon enemmän irti verrattuna siihen, että kaikki oppiminen olisi tapahtunut luokassa, Emilia julistaa. Emilian ja Idan mukaan oli hienoa päästä mukaan juuri niihin töihin, joita Suomessa tehdään ja näin päästä parantamaan ympäristön tilaa. Emilia uskoo heidän saaneen projekteista paljon eväitä työelämään siirtymiseen tulevaisuudessa. Hän ja Iida kertovat yhden heidän valttikorteistaan työhön siirtyessään olevan käytännönläheisyys ja toimintavalmius käytännön ympäristötyössä. – Olisi hienoa olla valmistuttuaankin mukana tämän kaltaisissa projekteissa! hehkuttavat molemmat. Iida vielä lisää, että projektipäivissä on parasta se kaikista hehkuva oppimisen ja onnistumisen ilo, joka tar-

tuttaa hyvän fiiliksen koko porukalle pitkäksi ajaksi. Kaikki opinnot eivät kuitenkaan ole ulkona olemista, vaan iso osa opiskelua on omatoimista erilaisten projektien parissa työskentelyä, usein ryhmissä. Emilia kertookin ryhmätyöskentelyn opettaneen myös työelämän kannalta tärkeitä sosiaalisia taitoja. Hänelle yksi tärkeistä asioista on ollut oppia työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, sillä sitä tarvitaan varmasti myös työelämässä. – Tahtoisin tulevaisuuden työssäni olla osa toimivaa ja innostavaa tiimiä, hän unelmoi. Iidan mukaan kestävää kehitystä opiskellessaan hän on tullut huomaamaan yhä vain enemmän, kuinka luonto toimii yhtenä kokonaisuutena, jossa luonnolliset prosessit ja ihmisten toiminta muokkaavat ympäristöä jatkuvasti. Esimerkiksi vesistöjen tilaa tutkiessa ei riitä, että tarkastelee pelkkää vesistöä, vaan on huomioitava koko ympäröivä valuma-alue; minkälaista toimintaa ihminen harjoittaa alueella, ja mitkä ovat paikan luonnolliset ravinneolosuhteet.

Mustiala

Idyllinen Mustialan maaseutukylä sijaitsee Tammelan laitamilla. Paikalla on ollut maataloustoimintaa jo 1500-luvulta alkaen, ja sinne perustettiin Suomen ensimmäinen alan oppilaitos. Etäisyydet: Helsinki: 128km Tampere: 100km Hämeenlinna: 48km Forssa: 12 km Opiskele Mustialassa päivä- ja monimuotototeutuksessa: • Hevostalous • Maaseutuelinkeinot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN KOULUTUS Insinöörin ammatti vaatii monipuolisia taitoja – rautaista ammattiosaamista, luovuutta, loogista päättelykykyä ja sosiaalisia taitoja. HAMK kouluttaa tekniikan ammattilaisia sekä suomeksi että englanniksi Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella. HAMKin tekniikan alan koulutus on monipuolista ja käytännönläheistä. Työelämälähtöiset projektit ja yli 40 vuoden kokemus tuovat vahvaa osaamista. Tämän vuoksi HAMKin tekniikan alojen opiskelijat työllistyvät hyvin ja saavat vahvat projektitaidot ja työelämäkontaktit jo opintojensa aikana. Hämeenlinnassa • Bio- ja elintarviketekniikka • Construction Engineering • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • Rakennusmestari

Valkeakoskella • Electrical and Automation Engineering • Sähkö- ja automaatio tekniikka

Riihimäellä • Konetekniikka • Liikenneala • Mechanical Engineering and Production Technology • Tieto- ja viestintätekniikka

www.hamk.fi/tekniikka

Tekniikan kesäprojekteissa opiskelijat ja yritykset kohtaavat toisensa vaikuttavin tuloksin! TEksti: taru kosunen, Kuva: abass adeyinka

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijat työstivät yritysprojekteja jo kuudetta kesää peräkkäin Riihimäellä. Projekteja toteutettiin kesän aikana yhteensä 27, ja niissä mukana oli 75 liikennealan, konetekniikan sekä tietoja viestintätekniikan opiskelijaa. Kesäprojektit ovat osa FUAS Innovation School -kokonaisuutta, joka on osa FUAS-kesäpintoja. FUASopinnot ovat yhteisiä Hämeen, Lahden ja Laurea ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.

Liikennealan opiskelijatkin arvostavat kesäprojekteja: – Kesäprojektina on mahdollista toteuttaa laajempi projekti kuin lukuvuoden aikana. Kesäprojektissa pystyy myös keskittymään pidempään kehitettävään aiheeseen. Kaikki opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että aidot projektit, joissa kehitetään oikeita asioita, tuovat ammattikorkeakouluopintoihin lisämotivaatiota ja innostusta. Kesällä kertyneet opintopisteet myös nopeuttavat opintojen suorittamista ja tarjoavat järkevää tekemistä kesäksi, jos oman alan kesätyöpaikka on jäänyt saamatta.

– Kesälukukausi on merkittävä osa FUASin ja HAMKin Yritysten edustajat ovat olleet tyytyväisiä opiskelijaprotoimintaa, ja HAMKilla on kesäopinnoissa pitkät pe- jektien tasoon ja lopputulokseen. Kesäprojekteja tehrinteet, sanoo yliopettaja Tuija Engbom, joka vastaa tiin tänä vuonna yhteensä 20 eri yritykselle. Esimerkiksi Riihimäen kesäprojekteista. – Kesäprojektit ovat opis- Riihimäkeläinen Ekokem tarjosi opiskelijoille konetekkelijoille hyvä työelämäkontakti ja olennainen osa op- niikkaan liittyvän projektin. Ekokemin projektipäällikkö pimista. Mukana oleville yrityksille kesäprojektit an- Viivi Leiviskä on tyytyväinen opiskelijoiden panokseen: tavat uutta näkökulmaa ja uusia ratkaisua tekemiseen, – Ekokem on vaikuttunut kesäprojekteissa saavutetuista tuloksista. Opiskelijoiden tiimityö ja konetekniikan taiEngbom jatkaa. dot tekivät yhteistyöstä menestyksellistä. Projektin taOpiskelijoille kesäprojektit ovat tilaisuus kartuttaa työ- voitteena oli löytää uusia sovelluskohteita kierrätetylle kokemusta alan yritysten ohjaamana. Projekteihin osal- materiaalille, ja se sopikin hyvin uuteen strategiaamme listuneet opiskelijat kuvaavat kokemustaan opettavaiseksi. ”kohti kiertotaloutta”. – Olemme oppineet uusia taitoja ja päässeet käyttämään aiemmin opittuja taitoja todellisten ongelmien ratkaisussa, kuvaa ryhmä englanninkielisen konetekniikan opiskelijoita kesäprojektien hyötyjä.

Liikennealan opiskelijat tekivät ekskursion Vilnaan

Teksti: Satu Uimi

Liikennealan opiskelijat tekivät huhtikuussa 2015 opintomatkan Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan. Seuraavassa lisää reissusta kertovat Mira Linna ja Henri Käki. Lue matkablogia osoitteessa http://inlixq04.blogspot.fi/ tai skannaa qr-koodi vierestä.

Keitä olette, mistä tulette ja monettako vuotta opiskelette? Mira: Olen Mira Linna, 19-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija. Tulen Jokelasta ja aloitin HAMKissa suoraan lukiosta valmistuttuani. Henri: Olen Henri Käki, 19 vuotta, ja sain juuri ensimmäisen opiskeluvuoteni HAMKissa päätökseen.

Miten Vilnan matka liittyi opintoihinne? Mira: Matka oli kytketty meidän ensimmäisten vuoden opiskelijoiden Kehittyvä osaaja -moduuliin. Itse aiheeltaan matka liittyi yleisesti alaamme. Kävimme tutustumassa firmoissa ja yrityksissä, eli katsastimme ihan yleisellä tasolla alan toimijoita sekä viranomaistoimintaa. Tutustuimme myös paikalliseen yliopistoon, jonka kanssa HAMK suunnittelee tiivistä yhteistyötä ja jonne tulevaisuudessa voi halutessaan lähteä vaihtoon. Henri: Vilnan matka oli tarkoitettu opiskelijoille lähinnä tutustumis- ja opintomatkaksi. Kävimme tutustumassa esimerkiksi Liettuan rautatieliikenteen ohjauskeskukseen sekä VGTU yliopiston liikenteen yksik-

köön. Lisäksi molempien koulujen henkilökunnat suunnittelivat mahdollista tulevaa yhteistyötä.

Mitkä olivat omat odotuksenne matkalle? Mira: En oikein tiennyt mitä odottaa, matka tuli niin yllättäen. Ehkä eniten matkan alkaessa minua kiinnosti nähdä, millainen on Vilnan liikenne, sillä siellä talous on nyt suuressa nousussa. Henri: Odotin juurikin tutustumisia eri laitoksiin. Varsinkin liikennevalojen ohjauskeskus oli mielestäni mielenkiintoinen. Totta kai odotin myös vapaa-aikaa paikallisten yliopisto-opiskelijoiden kanssa.

Näitte ja koitte paljon erilaisia ratkaisuja kuin Suomessa. Mikä jäi erityisesti mieleen? Mira: Päällimmäisenä erilaisuutena mieleen jäivät omat kaistat sähköautoille sekä liikennevalot, jotka vilkkuivat ennen vaihtumistaan – väristä huolimatta. Esimerkiksi vihreä valo vilkkui ennen kuin muuttui keltaiseksi. Henri: Ehkä näkyvin erilaisuus Suomeen verrattuna oli johdinbussi-

QR-koodilla pääset lukemaan opiskelijoiden matkablogia

en käyttö, ja ylipäänsä melko kirjava kalusto julkisessa liikenteessä. Myös paikallinen ajotapa erosi huomattavasti suomalaisesta. Osa ryhmästämme oli erään paikallisen opiskelijan kyydissä, joka ajoi omasta mielestään erittäin rauhallisesti. Kuitenkaan aggressiivinen ajotyyli ei näy merkittävästi onnettomuustilastoissa.

Millainen matka lopulta oli kokonaisuudessaan? Mira: Matka oli onnistunut. Tehtävää oli paljon ja vierailimme monessa paikassa, mutta silti aikaa tuntui jäävän hyvin omatoimiseen kaupunkiin tutustumiseen. Kuljetukset paikasta toiseen olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta hyvin järjestetyt. Oli myös mukavaa, että saimme seuraksemme kolme nuorta opiskelijaa yliopistolta. He osasivat näyttää kaupungin hienouksia ja menomestoja sekä avarsivat meille liettualaisia tapoja, jotka ainakaan nuorison keskuudessa eivät paljon suomalaisista poikenneet. Henri: Matkahan oli odotusten mukaisesti loistava. Hyvän porukan kanssa on kiva lähteä milloin mihinkin. Vapaa-aikaa oli paljon ja paikalliset opiskelijat olivat kanssamme lähes jokaisena iltana.

Kahdessa vuodessa opiskelijasta yrittäjäksi

teksti: Satu Uimi

Jarno Tyni ja Toni Rytkönen ovat aina olleet kiinnostuneita tietotekniikasta. Nyt he ovat valmistumassa HAMKin tietoja viestintätekniikan koulutuksesta Riihimäeltä opiskeltuaan vasta kaksi vuotta. Jarno oli kouluttautunut aiemmin järjestelmätuen datanomiksi ja elektroniikka-asentajaksi ja työskennellyt monissa tehtävissä tietotekniikan parissa: – Urani oli siinä vaiheessa, että työkokemusta oli kertynyt jo yli viisi vuotta, mutta varsinaiset insinöörinpaperit uupuivat. Näin tärkeäksi käyttää mahdollisuuden omaehtoiseen opiskeluun täytettyäni 25 vuotta, Jarno kertoo. Toni sen sijaan opiskeli datanomiksi, suoritti varusmiespalveluksen ja haki heti sen jälkeen HAMKiin. Molemmilla hakemiseen vaikutti myös HAMKin keskeinen sijainti.

Nopea opiskelu Opintojen nopeuttaminen oli suunnitelmissa alusta alkaen. Tonista oli tulossa isä ja hän aikoi perustaa yrityksen. Jarnolla vaikuttimena oli taloudellinen puoli: asuntolaina ja työttömyyspäivärahalla opiskeluun varatut kaksi vuotta. Hänen mukaansa jo ensimmäinen jakso koulussa vahvisti oletuksen rennosta

opiskeluvauhdista. Käytännössä nopeutuksen edellytyksenä olivat päiväopiskelun lisäksi ilta- ja kesäopinnot sekä työt opintojen ohessa. Jarno ja Toni ovat käyneet eri saapumisryhmien kursseilla päiväopinnoissa ja iltaisin aikuispuolella. Jarno sai lisäksi harjoittelun hyväksiluetuksi aikaisemmalla työkokemuksellaan. Molempien mielestä HAMKissa on suhtauduttu hienosti opiskelun nopeuttamiseen. Toni kehuu ymmärtäviä ja joustavia opettajia. Jarno korostaa, että HAMK on ollut todella joustava. Myös opiskelumuodot saavat kiitosta: – Virtuaaliopiskelu ja etäopinnot on mahtava lisä entisiin luokkaopintoihin verrattuna.

Yrittäjyys Opintojen loppusuoralla aikaa on vienyt tammikuussa perustettu oma yritys Napalmi Oy. HAMKissa suoritetut yrittäjyysopinnot ovat antaneet pohjatietoa yrittämisestä. Molempien mielestä yrittäjyyden oppii kuitenkin vasta yrittäessään. He neuvovat yrittäjyyttä suunnittelevia valmistautumaan hyvin ja verkostoitumaan; myös säästäminen on hyväksi. Epäonnistumisiakaan ei kannata liikaa pelätä. Kiinnostus yrittäjyyteen ei syntynyt tyhjästä. Tonilla on esikuvana oma

isä, joka toimii yrittäjänä. Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikutti myös asenne: Toni haluaa tehdä asiat omien päätöstensä mukaan ja kantaa vastuun teoistaan. Jarno puolestaan oli jo suuntautumassa palkkatöihin, kun alkoi miettiä, olisiko yrittäminen sittenkin mielekkäämpi vaihtoehto.

Tulevaisuus – harjoittelijoita HAMKista? Yritystoiminnan ensimmäiset kuukaudet ovat edenneet suunnitellusti. Vaikka taloudellinen tilanne on vaativa, on toimeksiantoja tullut. Jarnon odotukset ovat positiiviset: – Aurinko paistaa ja luotan täysin siihen, että tavoitteemme ensimmäiselle vuodelle ovat saavutettavissa. Napalmi Oy:n palveluja aiotaan edelleen kehittää pitäen kiinni laadukkuudesta ja edullisuudesta. Yrityksen brändi on tarkoitus saada laajalti tunnetuksi: kilpailijoista erotutaan raikkaana, räikeänä ja nuorekkaana yrityksenä. Tavoitteena on pystyä elättämään itsensä ja perheensä yritystoiminnalla. Tulevaisuuden toiveissa on myös työvoiman palkkaaminen. Napalmi Oy aikoo tarjota myös työharjoittelupaikkoja tietotekniikkaa ja mediaa opiskeleville. Yrityksen tulevaisuus näyttää valoisalta.

Restonomista ympäristöbiotekniikan asiantuntijaksi

teksti: ANna vekka ja taina lehtomäki

Kuluttajapalveluiden restonomi Katja Lehkonen päätyi bio- ja elintarviketekniikan opiskelijaksi ja tekemään opinnäytetyötä biokaasun tuottopotentiaaleista Ranskaan. Restonomiksi valmistumisen jälkeen Katja Lehkonen työskenteli usean vuoden ajan asiakaspalvelussa, mutta kaipasi lisää haasteita ja uudenlaisia työtehtäviä. Lisähaasteita hän lähti tavoittelemaan opinnoista ja haki täydennyshaussa opiskelemaan HAMKiin bio- ja elintarviketekniikkaa. Katja aloitti opinnot aikuisryhmän mukana keväällä 2012 ja kertoo, että on jo ylittänyt opiskeluilleen asettamansa tavoitteet. Katja on aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista, ja koulutuksessa suuntautuminen ympäristöbiotekniikkaan tuntuikin heti parhaimmalta vaihtoehdolta. Kiinnostus kemiaan ja mikrobiologiaan johdattelivat Katjan töihin useisiin eri laboratorioihin.

Opintojen edetessä Katja ilmaisi kiinnostuksensa lähteä ulkomaille. Mahdollisuutta työskennellä Ranskassa biopolttoaineiden tutkimiseen erikoistuneessa tutkimusyksikössä INRAssa piti kuitenkin pureksia kesän ajan. ”Nyt tai ei koskaan”-asenteella hän päätti pakata laukkunsa ja suuntasi Ranskaan Narbonneen tekemään opinnäytetyöhönsä kuuluvan kokeellisen osion. Ulkomaille lähtöön liittyvää hakuprosessia Katja kuvailee helpoksi, sillä apua ja neuvontaa sai niin HAMKin henkilökunnalta kuin vastaanottavasta yliopistostakin.

Biokaasupotentiaaleja ja kipinä työllistyä monikulttuuriseen ympäristöön Katjan opinnäytetyön kokeellisessa osiossa mitataan orgaanisen aineen biokaasun tuottopotentiaalia ja sen tehostamista erilaisilla esikäsittelyillä. Ranskassa päivät kuluivat yliopistolla pääasiassa erilaisia labo-

ratorioanalyyseja tehden ja biokaasuntuotantoja seuraten. Haasteita työhön toi kielitaito, sillä suurin osa työkavereista oli ranskankielisiä. Katja kertoo aluksi jännittäneensä toimeen tulemista ainoana suomalaisena, mutta kehuu ihmisten olleen todella mukavia ja auttavaisia. Vapaa-aika kului muiden opiskelijoiden kanssa harrastaen ja lähikaupunkeihin tutustuen. Opiskelijoita oli ympäri maailmaa, joten yhteisillä illanistujaisilla pääsi tutustumaan eri maiden tapa- ja ruokakulttuureihin. Vaihdon jälkeen Katja aloitti kesätyöt ja kirjoittaa opinnäytetyönsä loppuun työn ohella. Valmistumisen jälkeen Katja aikoo asettua hetkeksi Suomeen, mutta toivoo pystyvänsä jatkamaan työtä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Vielä ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta työskentely tai jatko-opiskelut ulkomailla eivät ole missään nimessä poissuljettuja.

Rakennusmestariksi työelämälähtöisin keinoin teksti: Satu Uimi, kuvat: Karin Pasila

Rakennusmestaria tarvitaan käytännönläheisiin talonrakentamisen tehtäviin. HAMKista valmistut asiantuntijaksi, joka osaa johtaa rakennustuotantoa ja hallitsee rakennushankkeen laadulliset, ajalliset ja taloudelliset vaatimukset.

Rakennusmestariopiskelijoiden aamu starttaa kahvilla...

Työturvallisuus on tärkeä osa rakennusalaa ja rakennusmestarin on osattava ottaa ne huomioon kaikessa rakennustyömaalla tapahtuvassa toiminnassa. Työturvallisuusasioita opiskeltiin ensin luokassa. Käytän nössä työturvallisuuden huomioiminen oli merkittävässä osassa, kun opiskelijat vierailivat useaan otteeseen Ohutlevykeskuksen rakennustyömaalla.

Lukuvuoden 2014 – 2015 ensimmäisen vuosikurssin mestariopinnot aloitettiin käytännönläheisellä otteella, jolla tuetaan opiskelijan kasvua rakennusmestariksi. Opiskelijoiden Vaikka opiskelijoita ohjataan omakotipesänä oli luokka, joka toimi ns. aloitteisuuteen ja itse oivaltamiseen, ovat opettajat aina käytettävissä ja työmaatoimistona. Opettajatiimin opettajat toimivat työmaapäälliköi- esimerkiksi suunnitelmia ja laskelnä ja opiskelijoillakin oli omat työ- mia käydään läpi yhdessä. elämän mukaiset roolinsa alusta alkaen. Toki opintoihin kuului käy- – Työmaata seuraamalla opiskelitännön lisäksi myös teoriaopetusta. jat saivat hyvän käsityksen hallityömaan rakentamisesta. Se antoi opiskelijoille valmiuksia jatkossa laatia Tekemällä oppii työvaihesuunnitelmia, aikatauluttaa Opiskelijat seurasivat ja dokumen- töitä ja valmistella työmaalta tehtätoivat Ohutlevykeskuksen raken- viä materiaalihankintoja sekä täten tumista. Opiskelijoilla oli käytös- saavuttaa rakennusmestarin tehtäviin vaadittavat valmiudet, tiivistää sää sekä rakennussuunnitelmia että kuvamateriaalia rakennuspaikalta. Aalto opintojen alkuun sijoitetun Työskentely toteutettiin 5 – 6 opis- työmaaprojektin tulokset. kelijan ryhmissä. Osa tehtävistä oli yhteisiä, osa jaettu ryhmien kesken. Opinnot jatkuvat samalla Samalla opittiin itsenäistä suunnitte- mallilla lua ja työnjakoa. Organisointitaidot ovat tarpeen myös työelämässä, jo- Projektilähtöiset opinnot on koettu ten niitä on hyvä harjoitella käytän- hyväksi menetelmäksi. Lukuvuonna nössä jo opintojen alussa. 2015 – 2016 ensimmäisen vuosikurssin opinnot on tarkoitus toteuttaa Ohutlevykeskukseen liittyvät opin- samalla mallilla, mutta uuden kohteen kautta. not oli jaettu moniin pienempiin osa-alueisiin. Opiskelijat pääsivät hyödyntämän tietojaan sekä otta- Kohteeksi on valikoitunut HAMKin liikuntahallitilojen ramaan selvää uusista asioista. Samalla myös rakennusalalla käytettävät tie- kennushankkeen tarve- ja hankintokoneohjelmistot tulivat tutuiksi. tasuunnitteluvaihe. Opiskelijat pääsevät ideoimaan ja suunnittelemaan – Ensi alkuun opiskelijat olivat häm- Visamäen liikuntatiloja. Jo olemasmentyneitä, miten määrätiedot las- sa olevat tilat saneerataan kesällä ketaan suunnitelmista. Pienissä ryh- 2016. Projektityöskentelyssä opiskelijat pääsevät käyttämään luovuutmissä pohtien he ovat kuitenkin itse keksineet, kuinka lasketaan esim. pi- taan, mutta myös tutustumaan suunlarianturoihin tarvittavat laudoitus- nittelutyössä huomioitaviin teknisiin materiaalien, terästen ja betonin mää- ja taloudellisiin osa-alueisiin. rät, yliopettaja Seppo Aalto kertoo.

... Ja yhteisellä työmaakokouksella päivän tehtävistä

opiskelijoiden työmaa: ohutlevykeskus

Professori Paulo Santos, professori Helena Gervásio ja Ohutlevykeskuksen johtaja Jarmo Havula.

Professori Santos opastaa opiskelijaa.

Kansainvälisellä intensiivikurssilla teräsrakenteet ja kestävä kehitys tutuksi

Teksti: Taina Honkavuori

HAMKissa järjestettiin syksyllä 2014 viikon mittainen kansainvälinen intensiivikurssi. Kurssille osallistui HAMKin suomenja englanninkielisen rakennustekniikan opiskelijoita sekä opiskelijoita ja henkilökuntaa VIA University Collegesta Tanskasta ja Voronezh State University of Architecture and Civil Engineeringistä Venäjältä. Viikon aiheena olivat kestävän kehityksen teräsrakenteet (Sustainability of Steel Constructions). Viikon aikana HAMKin oman henkilökunnan lisäksi luennoimassa kävi vierailijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Professorit Gervásio ja Santos University of Coimbrasta Portugalista pitivät kahden päivän luennot kestävän kehityksen teräsrakenteista ja elinkaariarvioinnista (Sustainability of Steel Buildings & Life Cycle Assessment). Professori Gervásio kertoi, että on ollut Suomessa aiemminkin ja on joka kerta kokenut, että Suomessa on aina ystävällinen vastaanotto ja kouluttaminen on mukavaa. Molemmat olivat yhtä mieltä, että tulevat mielellään toisenkin kerran ja silloin kurssille voisi varata vielä enemmän aikaa. Samaa toivoivat myös opiskelijat: He pitivät kurssia mielenkiintoisena ja olisivat halunneet jatkaa aiheen kanssa pidempäänkin. Ohutlevykeskuksen johtaja Jarmo Havulan mukaan koulutus on antanut opiskelijoille hyvin kokonaisvaltaisen kuvan kestävän kehityksen huomioimisesta ja elinkaarianalyysistä. – Koulutus on täydentänyt hyvin HAMKin teräsalan koulutusta ja tuonut uusia näkökulmia opiskelijoille, Havula toteaa.

Rakennusalalle? HAMKin rakennusalan opinnot ovat keskittyneet Hämeenlinnan Korkeakoulukeskukseen Visamäkeen. Rakennusinsinööriksi voit opiskella päivätoteutuksina joko suomeksi tai englanniksi. Voit suorittaa halutessasi myös kaksoistutkinnon, jolloin saat insinööri (AMK) -tutkinnon lisäksi Tanskasta Constructing Architect -tutkinnon. Rakennusmestari-opintoja voit suorittaa joko päivätoteutuksena tai monimuotototeutuksena työn ohessa. Hakukohteet rakennusalalalla ovat: • insinööri (AMK) | rakennus- ja yhdyskunta tekniikka, päivätoteutus • Bachelor of Engineering | Construction Engineering, full-time studies • rakennusmestari (AMK) | päivätoteutus • rakennusmestari (AMK) | monimuotototeutus Lisätietoja: www.hamk.fi/rakennusinsinoori www.hamk.fi/rakennusmestari www.hamk.fi/construction

Intensiivikurssi oli osa Nordic Russian -yhteistyöohjelmaa ja ”Higher education and university–business cooperation in international construction (UNICO)” -hanketta.

Työpaikkaopinnoissa opitaan töitä tekemällä Teksti: Salla Niittymäki, kuva: karin pasila

HAMKissa voi opiskella monipuo- antajan ohjauksessa tai kehitysprolisesti erilaisilla tavoilla ja erilaisis- jektissa yrityksen antaman toimeksa ympäristöissä. Yksi tapa oppia siannon mukaisesti. on tekemisen kautta suorittamalla työpaikkaopintoja suoraan yrityk- – Aloitin työskentelyn Nestléllä seen. Työpaikalla oppimista opin- opintojen ohella ja pyysin heti kounoissaan on hyödyntänyt konetek- lulta mahdollisuutta aloittaa työniikan opiskelija Mirka Raittila, joka paikkaopinnot siellä. Pelkkä koulun työskentelee Turengissa Nestlén jää- penkillä istuminen ei kiinnostanut, telötehtaalla teknisen toimihenkilön ja näin työpaikkani hienona mahdollisuutena oppia sellaisiakin asitehtävissä. oita, joita ei konetekniikan koulu– Työpaikkaopinnot ovat hyvä tapa tukseen sisältynyt. opiskella, koska siinä opiskelijalla on todellinen mahdollisuus päästä Työpaikkaopintojen tavoitteet, sisälsisälle työelämään jo opiskelun ai- tö, ohjaus ja arviointi sovitaan yhdeskana sekä hyödyntää omaa työpaik- sä opiskelijan, koulutuksen ja työnkaa oppimiseen. Koska työskente- antajan kanssa. Työpaikkaopinnoissa lin harjoittelijana esimiestehtävissä, opiskelija tekee sekä opintopaikalla koen että opin paljon työskente- ohjaavan opettajan antamia tehtäviä lystä kiireisessä tehdasympäristössä. että harjoittelupaikan työtehtäviä, ja Lisäksi Nestlén kaltainen kansainvä- etukäteen määritellään, mitä työtehlinen suuryritys on hieno mahdolli- täviä tekemällä oppimista toteutesuus nuorelle opiskelijalle, koska se taan ja osaamista hankitaan. – Omat työpaikkaopintoni muotarjoaa kansainvälisiä kontakteja ja tehtäviä. dostavat sivuaineeni, joka sisältää perehdytyksen kunnossapitoon, enTyöpaikkaopintojen tavoitteena on nakkohuoltojen päivittämisen sekä syventää opiskelijan osaamista hänen SAP-tuotannonohjausjärjestelmän valitsemissaan syventävissä opinnois- käytön. Työpaikkaopintojen näytön suoritin raportoimalla opettajalleni, sa ja mahdollistaa opittujen taitojen hyödyntäminen käytännön ongelmi- ja loppuarviointi tapahtui uudelleen en ratkaisuissa. Työpaikkaopintoja istumalla alas opettajani ja esimievoi suorittaa omalla työpaikalla työn- heni kanssa.

Hämeen ammattikorkeakoulussa voit opiskella tekniikan huippu osaajaksi! Teollisuudesta ja elinkeino elämästä löytyy kysyntää tekniikan asiantuntijoille, jotka ammattiosaamisensa lisäksi tuntevat myös alan kaupalliset ja kansainväliset mahdollisuudet. Hakukohteet englanninkielisiin päivätoteutuksiin • Bachelor of Engineering | Construction Engineering • Bachelor of Engineering | Electrical and Automation Engineering • Bachelor of Engineering | Mechanical Engineering and Production Technology

HAMKin opiskelijoiden peltorobotti kisasi menestyksekkäästi Saksassa teksti: TAINa Lehtomäki, kuva: university of hohenheim

Opiskelijoiden kehittämä ja raken- – Tapahtuma antoi mahdollisuuden tama peltorobotti ansaitsi täsmäkas- arvioida osaamista kansainvälisesti, telulla kisassa freestyle-osatehtävän kertoo peltorobottijoukkuetta ohvoiton. Täsmäkastelussa robotti mit- jannut Markku Kippola. – Kilpailu taa maan kosteuden tietyin välimat- osoitti, ettei meillä ole mitään syykoin, ja jos maa on kuivaa, se kaste- tä hävetä osaamistamme. Freestylelee kasvit. tehtävän voitto osoitti opiskelijoiden pystyvän innovatiivisuuteen ja haasteellisuuteen sekä toimivaan HAMKin automaatiotekniikan ja konetekniikan englanninkie- toteutukseen. Menestys tämän kesän kisoissa innoittaa toteuttamaan listen koulutusten o piskelijat haasteellisemman projektin ensi keValkeakoskelta ja Riihimäeltä osallistuivat peltorobottitapahtu sän kisoja silmälläpitäen, Kippola inmaan Saksassa kesällä 2014. nostuu. Kilpailu järjestettiin osana DLGOpiskelijoille projekti on olFeldtage-kasvinviljelytapahtumaa. Kolmipäiväinen tapahtuma kerä- lut haasteellinen mutta motivoiva. Peltorobottijoukkueen johtaja si kaikkiaan yli 23 000 kävijää 42 Samrat Gautam kuvailee projektia eri maasta. antoisaksi ja käytännönläheiseksi. – Parasta, mitä opintojen aikana on HAMKin peltorobottijoukkue koostui kansainvälisistä opiskeli- päässyt tekemään, kertoo Gautam. joista, jotka ovat toteuttaneet peltorobotin osana opintojaan. Robottia Peltorobottijoukkue sai tukea kisaan osallistumiseen Claasin säätiöltä ja rakennettiin, kehitettiin ja testattiin Henry Fordin säätiöltä. lähes vuosi. Robottiprojekti on osa HAMKin uudenmuotoista opetusta. Robottia rakentaessa opiskelijoiden oppima teoria konkretisoitui käytännön tekemiseksi.

Tekniikan ja liikenteen alan koulutus Hakukohteet suomenkielisiin päivätoteutuksiin: • insinööri (AMK) | tietoja viestintätekniikka • insinööri (AMK) | konetekniikka • insinööri (AMK) | liikenneala • insinööri (AMK) | bio- ja elintarviketekniikka • insinööri (AMK) | rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • rakennusmestari (AMK) | rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Hakukohteet monimuotototeutuksiin • insinööri (AMK) | liikenneala • rakennusmestari (AMK) | rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • insinööri (AMK) | sähkö- ja automaatio tekniikka

Lisätietoja: www.hamk.fi/tekniikka

Vihaan salmiakkia– mutta muuten Suomi on aika cool! Teksti ja kuva: Karin Pasila

Sergejs Kasjanovs on kotoisin Latvian Ventspilsistä, joka on väkimäärältään Hämeenlinnan kokoinen kaupunki. Suomeen opiskelemaan Sergejs päätti hakea käytyään Riikassa koulutusmessuilla HAMKin osastolla. Netistä löytyi paljon lisätietoa koulutuksesta, ja hakeminen oli helppoa. Sergejs piti koulussa matematiikasta ja fysiikasta, joten hakeutuminen tekniikan alalle oli luontevaa. Nyt hän opiskelee neljättä vuotta Riihimäellä englanninkielisessä konetekniikan koulutuksessa (Mechanical Engineering and Production Techonology). Suomen eduiksi Sergejs mainitsee mm. ilmaisen koulutuksen, Suomen hyvän maineen koulutusasioissa, ja Suomi sijaitsi tarpeeksi lähellä kotia. Sergejs oli yllättynyt,

kuinka ystävällistä koulun henkilökunta ja viranomaiset Suomessa ovat. Kaikki ovat olleet todella avuliaita. Sergejs on myös itse mukana aktiivisesti tuutorina auttamassa uusia opiskelijoita, ja järjestää esim. ensimmäisen vuoden opiskelijoiden asunto-asioita. ”It’s easy to get an appartment, if you´re a first year student”, Sergejs toteaa. Useimmat opiskelijat Riihimäellä asuvat opiskelija-asuntoloissa solukämpissä, joissa on omat huoneet, jaettu keittiö ja kylpyhuone, sekä kiinteät verkkoyhteydet. Koulussa Sergejs on saanut paljon ystäviä niin omasta kuin muistakin opiskelijaryhmistä, ja ryhmähenki on tiivis. Hänellä on myös paljon suomalaisia ystäviä, vaikka usein väitetään, että suomalaisiin ei olisi helppo tutustua. Kesällä 2015 Sergesj on ollut työharjoittelussa Ohutlevykeskuksessa. Osan kesästä hän kävi Hämeenlinnassa, jossa hän on työskennellyt testilaboratoriossa tehden mm. raportteja ja mit-

tauksia. Loppukesästä hän sai siirron Riihimäelle, joka on helpottanut arkea, kun aikaa ei ole kulunut matkustamiseen. Riihimäellä on Sergejsn mukaan helppo harrastaa mm. eri urheilulajeja, ja opiskelijaelämä on aktiivista. Vaikeinta on ollut työn ja opiskelun yhdistäminen: Sergejs jakaa aamuöisin sanomalehteä, mikä tarkoittaa hyvin varhaista heräämistä. Nukkumaankin on siis mentävä ajoissa, jo seitsemän aikaan illalla. Valmistuttuaan Sergejs haluaa jäädä Suomeen työskentelemään, ja kenties jatkaa maisteritason opintoihin. Haaveissa olisi myös opiskelu opettajaksi. Opiskelua HAMKissa Sergejs suosittelee muillekin: laadukkaan ja ilmaisen koulutuksen lisäksi on tarjolla paljon aktiviteetteja opintojen oheen, esim. tuutorointia ja markkinointia. Ruokakaan ei kovin paljon poikkea latvialaisesta. Yhtä asiaa Sergejs ei Suomessa siedä: ”I hate salmiakki!” hän toteaa naurahtaen.

Riihimäki

Radanvarren vilkas teollisuuskaupunki kasvaa jatkuvasti. Alueella on pitkä perinne lasimuotoilun parissa, ja alueella on ollut myös varuskuntatoimintaa jo ennen itsenäistymistä. Väkiluku: 29 343 Etäisyydet: Helsinki: 69 km Tampere: 112 km Hämeenlinna: 36 km Opiskele Riihimäellä päivätoteutuksena: • Kone- ja tuotantotekniikka • Mechanical Engineering • Liikenneala • Tieto- ja viestintätekniikka monimuotototeutuksena • Liikenneala

Liikunnan harrastaminen kannattaa, koska sen avulla voit: o lisätä omaa hyvinvointia ja terveyttä o saada välitöntä mielihyvää o lisätä kykyä keskittyä opiskeluun ja edetä opinnoissa o kohottaa fyysistä kuntoa o solmia uusia ystävyyssuhteita o rentoutua o helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua

OPISKELUHYVINVOINTI

teksti: Rake Salo

Hyvinvointi muodostuu lukuisista tekijöistä ja eri ihmisillä eri tavoin. Voidakseen hyvin, ihminen tarvitsee arkeensa työtä ja toimintaa, haasteita, onnistumisen kokemuksia, ihmissuhteita ja iloa. HAMKin strategian mukaisesti HAMK välittää opiskelijoistaan ja panostaa heidän hyvinvointiinsa. Jopa niin paljon, että tarjolla on ajoittain aiheeseen liittyviä opintoja, joista on mahdollista kerryttää opintopisteitä. Lukuvuonna 2015 – 2016 HAMK tarjosi mm. seuraavia opintojaksoja: ”Henkinen hyvinvointi”, ”ajanhallinta ja motivaatio”, ”stressinhallinta ja voimavarat”, ”varmuutta viestintään” sekä ”liikunnasta hyvinvointia”. HAMK tarjoaa opiskelijoille monipuolisesti myös erilaisia liikuntapalveluita. Opiskelijoiden hyvinvointi on koko henkilöstön yhteinen asia. Koulutuksissa opiskelijoilla on käy-

tettävissään opintojen ohjaajat ja opiskelijatuutorit, jonka lisäksi myös opettajat kantavat vastuunsa opiskelijan hyvinvoinnista. Opiskeluhyvinvoinnin parissa HAMKissa työskentelevät opintokuraattori, opintopsykologi sekä liikuntasuunnittelija. Lisäksi opiskelijoilla on käytössään opiskeluterveydenhuollon sekä seurakunnan palvelut omilla kampuksillaan. Opintokuraattorin ja opintopsykologin luo voivat hakeutua opiskelijat, jotka haluavat keskustella luottamuksellisesti jaksamiseen liittyvissä asioissa tai opiskeluun liittyvissä ongelmissa. Yhteydenottosyynä voi olla mm. elämänkriisit, opiskeluvaikeudet, oppimisvaikeudet, ihmissuhdevaikeudet, taloudelliset asiat, masentuneisuus, jännittäminen, ahdistus sekä päihteisiin, syömiseen ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat.

Opintokuraattori vastaa opinnoissa tarvittavien erityisjärjestelyjen järjestämisestä. Myös opiskelijaksi hakeva voi saada esim. valintakokeeseen erityisjärjestelyjä. Opiskeluterveydenhuollon tavoit teena on osaltaan vahvistaa koko opiskeluyhteisön hyvinvointia, nuoren omia voimavaroja ja tukea aikuistumista ja elämänhallintaa. Opiskeluterveydenhuolto ohjaa opiskelijoita huolehtimaan terveydestään, auttaa eteenpäin eri elämäntilanteissa ja tukee opiskelussa. Pääperiaatteena on luottamuksellisuus ja yksilöllisyys. Kampuksella voi nähdä myös opiskelijapastorin. Voit kääntyä hänen puoleensa, kun pohdit omaa suuntaasi elämässä tai kaipaat ulkopuolista kuuntelijaa. Opiskelijapastorit ovat sitoutuneet noudattamaan kampuksien yhdenvertaisuuden periaatteita ja kunnioittavat jokaisen omaa vakaumusta.

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT Opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot antavat kelpoisuuden julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on AMKtutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä kolmen vuoden työkokemus. Koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina. Käytännön järjestelyissä huomioidaan opiskelijoiden erilaisista elämäntilanteista johtuvat ajankäytön haasteet ja opiskelu on mutkatonta myös työn ohessa. Koulutus on opiskelijalle maksutonta. Oppimistehtävät ja opinnäytetyö ovat yhdistettävissä omaan työhön ja työorganisaatioon. Ne tuottavat jo opiskeluaikana uutta tietoa ja mahdollistavat organisaation, sen työskentelytapojen sekä johtamisstrategioiden kehittämisen oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Monet tehtävistä toteutetaan ryhmätyöskentelynä, ja niissä hyödynnetään työelämässäkin käyttökelpoisia työskentelytapoja.

Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Biotaloudessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen ohjelma kohdentuu maatalous-, metsä-, puutarha-, viher-, elintarvike- ja ympäristöalan maaseutuyritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen Biotalous-toimintaympäristössä. Keskeisimpiä sisältöjä ovat • Muutosjohtaminen, • Innovaatioiden tuottaminen, • Strateginen ja talousjohtaminen, • Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta. Muutosjohtaminen käsittelee lähinnä länsimaisen yhteiskunnan muutosta, vallitsevia megatrendejä sekä globaalin liiketoimintaympäristön ja suomalaisen työyhteisön muutoksia. Innovaatioiden johtaminen sisältää asiakkaan piilevän tarpeen tunnistamisen ja siitä jalostettavien liiketoiminta-alkioiden innovoinnin. Keskiössä ovat uudet luonnonvara- ja elintarvikeyritysten innovaatioprosessit biotalouden määrittämässä toimintaympäristössä. Strateginen johtaminen ja talousjohtaminen käsittelee strategian ja talouden johtamisen keskeisiä elementtejä ja menetelmiä sekä niiden soveltamista organisaatioon. Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta käsittelee globaalia vastuuta ja yhteiskuntavastuuta sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yritystoimintaa. Sisältöjä tarkastellaan biotalouden viitekehyksessä vahvasti maaseudun yritysten näkökulmasta. Toteutustapa on monimuoto-opetus, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta, pienryhmätyöskentelystä ja itsenäisestä työskentelystä. Lähiopetusjaksot ovat noin kahdesti kuukaudessa pe klo 16 – 20 ja la klo 9 – 16 syyskuusta toukokuuhun. Verkko-opiskelu on itsenäistä ajasta riippumatonta opiskelua. www.hamk.fi/ylempiamk

Master’s degree programme in Business Management and Entrepreneurship Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat kehittää kansainvälistä osaamistaan ja tietotaitoaan kansainvälisessä liiketoiminnassa. Opinnot kehittävät opiskelijoiden globaalin liiketoimintaympäristön ymmärrystä ja tietämystä sekä opiskelijoiden strategisen johtamisen, innovaatioiden ja asiakkuuksien hallintaa kansainvälisillä markkinoilla. Koulutuksen ydinteemoihin sisältyvät organisaation kehittäminen, strateginen ajattelu ja muutoksen johtaminen, kilpailukyvyn johtaminen, sekä asiakaslähtöinen liiketoiminta kansainvälisillä markkinoilla Opinnot ovat osa-aikaisia ja ne voi suorittaa päivätyön ohessa. Opinnot toteutetaan englannin kielellä. Lähikohtaamiset järjestetään perjantaisin klo 9-16 keskimäärin kerran kuukaudessa Hämeenlinnassa. Muu opiskelu tapahtuu verkossa hyödyntäen tehokkaasti virtuaalisia ja ketteriä menetelmiä. www.hamk.fi/bme

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen HAMKissa onnistuu työn ohessa noin kahdessa vuodessa Teksti: Kirsi Liimatainen

Ajatus opiskelusta työn ohella saattaa ehkä tuntua hieman haastavalta, mutta HAMKin ylempien AMKtutkintojen toteutus on tehty joustavaksi nimenomaan työssäkäyviä opiskelijoita ajatellen. HAMKissa ylemmän AMKin lähijaksot painottuvat perjantai-iltoihin ja lauantaipäiviin mahdollistaen opiskelun oman työn ohessa.

taa vielä suunnitteluvaiheessa tuntua kaukaiselta ajatukselta, on se monelle mahdollisuus tehdä osa YAMKopinnoista ulkomailla. YAMKopinnoissa kansainvälisen vaihdon kesto on yleensä muutamasta viikosta kolmeen kuukauteen, riippuen siitä mihin vaihto suuntautuu ja mitä vaihtoon sisältyy.

Viikoksi intensiivikurssille Kansainvälistymistä s osiaalija terveysalan ylemmässä AMKissa Kuten muissakin HAMKin tutkinnoissa, kansainvälisyydellä on yhä merkittävämpi rooli myös ylemmän AMKin opinnoissa. Vaikka vaihtoonlähtö YAMK-opinnoissa saat-

Syyslukukausilla 2015 ja 2016 noin kymmenen hengen sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-opiskelijaryhmä starttaa viikon mittaiselle intensiivijaksolle Pietariin. Pietarissa opiskelijat osallistuvat intensiiviopetukseen yhdessä paikallisten maisteriopiskelijakolle-

gojen kanssa, vaihtavat kokemuksia ja vierailevat erilaisissa alan toimintaympäristöissä.

Harjoitteluun ulkomaille Ulkomaan harjoitteluvaihto on oiva tapa vaihtaa kokemuksia ja tutustua oman alan työympäristöihin muissa kulttuureissa. YAMK-opiskelijoille ulkomaan harjoittelujakson pituus on kuukaudesta kolmeen, ja harjoittelu suoritetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työympäristöissä ympäri maailman. Harjoitteluvaihto luetaan hyväksi opintoihin, ja pääasiallisena tavoitteena on kokemusten vaihtaminen sekä ammatillisten monikulttuuristen taitojen kehittyminen.

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus on tarkoitettu hyvinvointi- ja kulttuurialan ammattilaisille, jotka työskentelevät hyvinvointipalvelujen eri tehtävissä (kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan palveluissa) tai ovat suuntautumassa niihin. Koulutuksessa saa valmiudet kulttuuri- ja taidetoimintaan liittyvien palvelujen ja ekosysteemin kehittämiseen hyvinvointialalla. Tulevana tehtävänimikkeenä voi olla esimerkiksi suunnittelija, kehittäjä tai koordinaattori. Opinnoissa suoritetaan 1 – 2 opintokokonaisuutta riippuen siitä, mikä on aikaisempi tutkinto. Opintokokonaisuuksia ovat Tutkimus- ja kehittämisosaamisen opinnot (30 op) sekä Kulttuuri- ja taideosaamisen opinnot (30 op). Opinnäytetyö (30 op) on kehittämishanke ja se voi kohdistua omaan työorganisaatioon. Olennaista opinnoissa on monialaiset, sektorirajat ylittävät sisällöt. Mikäli aikaisempi tutkinto on sosionomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK) tai terveydenhoitaja (AMK), suoritetaan lähtökohtaisesti molemmat 30 op opintokokonaisuudet, jolloin opintojen laajuus on 90 op. Mikäli aikaisempi tutkinto on artenomi (AMK) ohjaustoiminta, artenomi (AMK) tai muotoilija (AMK), suoritetaan lähtökohtaisesti 30 op Tutkimus- ja kehittämistoiminnan opintokokonaisuus, jolloin opintojen laajuus on 60 op. www.hamk.fi/ylempiamk

Ylempien AMK-tutkintojen opinnäytetyöleirillä syntyi tuloksia Teksti: Helena Turunen

UAS Graduate School – ylemF män ammattikorkeakoulutuksen (YAMK) FUAS-toimijat – järjesti viime kesäkuun alussa yhteisen intensiiviviikon Master Thesis Campin YAMK-opiskelijoille Laurean Tikkurilan k ampuksella. Intensiiviviikon tavoitteena oli antaa lisää puhtia ja intoa opiskeluun sekä edistää ja vauhdittaa opinnäytetöiden tekoa. Myös HAMKin YAMK-opiskelijoita osallistui intensiiviviikolle kolmelta eri koulutusalalta, ja tuloksia syntyi. Viikon ohjelma muodostui opinnäytetyön tekemistä tukevista tietoiskuista, heräteluennoista, pienryhmätyöskentelystä, workshopeista sekä oman opinnäytetyön itsenäisestä työstämisestä. Master Thesis Camp suunniteltiin ja toteutettiin FUAS-jäsenkorkeakoulujen opettajien yhteistyönä kevään 2015 aikana. Suunnitteluun ja toteutukseen osallistui toistakymmentä eri aloja

edustavaa yliopettajaa. Opiskelijoita intensiiviviikolle osallistui yhteensä 70. Master Thesis Camp toteutettiin kaksikielisesti, suomeksi ja englanniksi. Opiskelijat suunnittelivat viikon ohjelmansa siten, että se muodosti oman opinnäytetyön kannalta hyvän ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Master Thesis Campillä pidettyjen tietoiskujen ja luentojen aikana pohdittiin mm. tutkimuksellisen kehittämisen lähtökohtia, menetelmävalintoja ja aineiston analyysiä, informaatiolukutaitoa ja tiedonhakua sekä tieteellistä kirjoittamista. Yksilöohjauksessa ja pienryhmätyöskentelyssä opiskelijat saivat apua ja tukea mm. tutkimuskysymysten hiomiseen ja menetelmävalintoihin. Intensiiviviikolle osallistuneet opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä vii-

kon antiin ja saavutettuihin tuloksiin. Palautteessaan he korostivat paitsi opettajilta saatua intensiivistä tukea, myös toisilta opiskelijoilta saadun vertaistuen ja kannustuksen merkitystä. Opiskelijat työskentelivät viikon aikana monialaisissa opiskelijatiimeissä, jolloin myös moniammatillisuuden koettiin tarjoavan uusia näkökulmia ja tuovan uusia ideoita opinnäytetyön toteuttamiseen. Myös tietoiskut ja heräteluennot koettiin tarpeellisiksi koska niistä saatiin uutta tietoa ja ne selkeyttivät ajatuksia. Kokemukset tästä ensimmäisestä Master Thesis Campistä olivat hyviä sekä opettajien että opiskelijoiden keskuudessa. Master Thesis Camp tuleekin jatkossa olemaan yksi FUAS Graduate School -kokonaisuuden kärkihankkeita, ja ensi kesän toteutuksen suunnittelu on jo käynnistynyt.

Liiketoiminnan kehittäminen Koulutus antaa valmiudet toimia kehittämistehtävissä erilaisissa organisaatioissa. Koulutuksen keskeisiä teema-alueita ovat strateginen ajattelu ja muutoksen johtaminen, liiketoiminnan kehittäminen, kilpailukyvyn johtaminen ja työyhteisötaidot. Teemat sisältävät teoreettista tietosisältöä ja käytännönläheisiä toimintamalleja, joita sovelletaan omassa työssä ja työyhteisön kehittämisessä. Opiskelija syventää opintojensa aikana organisaatio- ja sidosryhmäviestinnän taitojaan ja kykenee toimimaan yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä. Omaa osaamista voi profiloida ja muokata myös muiden ylempään amktutkintoon johtavien koulutusten laajan tarjonnan avulla. Opinnot toteutetaan pääosin verkossa ketteriä menetelmiä hyödyntäen. Opinnot sisältävät kolmen päivän intensiivijakson, verkkokohtaamisia, pienryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä. Ryhmät kokoontuvat verkossa keskimäärin kerran kuukaudessa ohjaajan johdolla. Opiskelu on vahvasti yhteistoiminnallista ja keskustelevaa. www.hamk.fi/ylempiamk

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Koulutus on tarkoitettu esimiestehtävissä tai asiantuntijatehtävissä toimiville tai niihin aikoville henkilöille. Koulutus antaa valmiuksia toimia asiantuntijaorganisaatioiden johtamis- ja asiantuntijatehtävissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Lisäksi se tarjoaa edellytykset edetä strategisiin johtotehtäviin. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat strateginen johtaminen hyvinvointivaltion rakennemuutoksissa, henkilöstöjohtaminen moniammatillisessa yhteistyössä, talouden johtaminen väestön hyvinvoinnin edistämisessä sekä kansainvälinen toiminta monikulttuurisissa sosiaali- ja terveysalan ympäristöissä. Oppimistehtävissä johtamista lähestytään käytännöstä nousevien kysymysten kautta. Koulutuksessa on myös kriisityön suuntautuminen. Omaa osaamista voi myös profiloida muiden ylempään amk-tutkintoon johtavien koulutusten laajasta koulutustarjonnasta. Toteutustapa on monimuotoopetus, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta, pienryhmätyöskentelystä ja itsenäisestä työskentelystä. Niin verkko- kuin lähiopetus ovat yhteistoiminnallista ja keskustelevaa. Verkko-opiskelu ajoittuu yleensä arki-iltoihin. www.hamk.fi/ylempiamk

Teknologiaosaamisen johtaminen Koulutukseen kuuluu tekniikan alan esimiestyössä tarvittavia osaamisalueita. Keskeisimpiä sisältöjä ovat muutosjohtaminen, kasvun ja innovaatioiden johtaminen, strateginen johtaminen ja talousjohtaminen sekä asiantuntijaorganisaation johtaminen ja kehittäminen. Muutosjohtaminen käsittelee lähinnä länsimaista yhteiskunnan muutosta, vallitsevia megatrendejä sekä globaalin liiketoimintaympäristön ja suomalaisen työyhteisön muutoksia. Innovaatioiden johtaminen sisältää asiakkaan piilevän tarpeen tunnistamisen ja siitä jalostettavien liiketoiminta-alkioiden innovoinnin. Strateginen johtaminen ja talous käsittelevät strategian ja talouden johtamisen keskeisiä elementtejä ja menetelmiä ja niiden soveltamista organisaatioon sekä strategisten suunnitelmien rakentamista. Asiantuntijaorganisaation johtaminen ja kehittäminen sisältää asioiden ja ihmisten johtamista sekä niissä sovellettavia menetelmiä työyhteisön kehittämisen eri vaiheissa aina kehittämisvaiheesta kriisitilanteisiin. Omaa osaamista voi profiloida myös muiden ylempään amk-tutkintoon johtavien koulutusten laajan tarjonnan avulla. Toteutustapa on monimuoto-opetus, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta, pienryhmätyöskentelystä ja itsenäisestä työskentelystä. Lähiopetusjaksot ovat noin kahdesti kuukaudessa pe klo 16 – 20 ja la klo 9 – 16 syyskuusta toukokuuhun. Verkko-opiskelu on itsenäistä ajasta riippumatonta opiskelua. www.hamk.fi/ylempiamk

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät Koulutus on tarkoitettu liikennealan ammattilaisille, jotka haluavat syventää ja laajentaa osaamistaan. Koulutus keskittyy perusosaamisen syventämisen ja osaamispohjan laajentamisen lisäksi tulevien trendien ja liikennealan ajankohtaisten ilmiöiden sekä niiden vaikutusten ympärille. Koulutuksen tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija ymmärtää liikennealan eri osaalueiden vuorovaikutussuhteita ja vaikutusmekanismeja laaja-alaisesti sekä osaa arvioida tulevia kehityssuuntia ja niiden vaikutusta omaan tehtäväkenttäänsä. Koulutuksen tavoitteena on myös parantaa opiskelijoiden esiintymis-, vuorovaikutus- ja johtamistaitoja. Opinnot ovat osa-aikaisia ja ne voi suorittaa päivätyön ohessa. Lähiopetusjaksot järjestetään perjantaisin ja/tai lauantaisin keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Lähiopetuksen lisäksi opintoihin yhdistyy monipuolisesti verkkoopintoja sekä erilaisia ryhmätyöskentelyn muotoja. Koulutuksen sisällössä ja toteutustavassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset koulutustaustat sekä työkokemus. Tavoitteena on keskusteleva moniammatillinen lähestymistapa, jossa erilaiset taustat täydentävät toisiaan. www.hamk.fi/ylempiamk

TERVETULOA PÄTEVÖITYMÄÄN AMMATILLISEEN OPETTAJAKORKEAKOULUUN HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallinen vaikuttaja, tutkija ja kehittäjä ammatillisen osaamisen asialla. Maamme innostavimmassa opettajakorkeakoulussa koulutetaan opettajia kaikille ammattialoille, ammatillisiin oppilaitoksiin, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Opettajina jo toimiville järjestämme ammatillisen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan tehtäviin pätevöittävää koulutusta. Pedagogisen pätevyyden antavien koulutusten lisäksi olemme aktiivinen tutkimus-, hanke- ja täydennyskoulutustoimija, joka ottaa valtakunnallista vastuuta ammatillisen koulutuksen ja opettajien osaamisen kehittämisestä. Opintojen tarkempaan rakenteeseen voit tutustua www.hamk.fi/aokk-sivuilla. Lukuvuoden 2016 – 2017 opinto-opas ilmestyy keväällä 2016. Ammatillisen opettajankoulutuksen haku on 8. – 27.1.2016. Hakemus jätetään osoitteessa opintopolku.fi

PÄTEVÖIDY OPETTAJAKSI – INNOSTUNEESTI TYÖN OHESSA Ammatillinen opettajankoulutus on opettajaksi pätevöittävää koulutusta. Koulutus antaa pedagogisen kelpoisuuden kaikkiin oppilaitosmuotoihin ja oppilaitoksiin Suomessa. Koulutuksemme on kuitenkin suunnattu erityisesti ammatillisten oppilaitosten tai ammattikorkeakoulujen opetustehtäviin aikoville, tai niissä tehtävissä jo toimiville. Koulutuksen tuottama pedagoginen osaaminen on hyödynnettävissä myös yritysten ja työyhteisöjen henkilöstön kehittämistehtävissä sekä erilaisissa ammatillisen osaamisen asiantuntijatehtävissä. Opintomme on mahdollista suorittaa verkko-opintoina. Monimuotoisesti opiskelevia ryhmiä on Hämeenlinnan lisäksi alueryhminä Espoossa, Lahdessa ja Turussa. Opiskelunsa voi myös suunnata digiopetukseen, tekniikan alojen opetukseen tai kansainvälisyyteen, jonka koulutuskielenä on englanti. Otamme vuosittain uusia opiskelijoita opettajankoulutukseen 360.

OPETTAJANKOULUTUKSEN HAKUINFO VERKOSSA Perjantaina 15.1.2016 klo 8 – 9 Reaaliaikainen hakuinfo, johon liitytään linkin kautta www.hamk.fi/aokk sivuilta. Tilaisuus nauhoitetaan ja on katseltavissa myös jälkikäteen.

Pedagogisilla opinnoilla vakautta Vihtiläinen Jari Suomalainen opiskeli opettajaksi 20 vuoden opettajuuden, 26 – 28 pätkätyösuhteen, 12 – 13 eri työnantajan ja jo noin 7000 opiskelijaa koskettaneen opetusuran kokemuksella ja väittää, että valtavasta kokemuksestaan huolimatta, HAMKin opettajankoulutus antoi uutta näkökulmaa opettajan työhön. - Opettajankoulutuksen lehti-ilmoitus laittoi miettimään omia rajojaan, toisiko pedagoginen kelpoisuus sittenkin vakituisemman aseman opettajien työmarkkinoilla? Hain sekä yliopistoon kasvatustieteelliseen, että HAMKiin. Pääsin HAMKiin ja nyt jälkeenpäin se oli kyllä todella osuva, koska täällä olen saanut paljon enemmän kuin mitä alussa kuvittelin. - Opiskelin englanniksi. Englan ninkielinen koulutus antoi juuri sen tarvittavan uuden haasteen, jonka jo pitkään opetustyötä tehneenä opiskeluuni lisämotivaatioksi hakemiseeni kaipasin. Opintojen aikana olen saanut kielen lisäksi paljon, paljon muutakin. Opetusmetodit, yhteistyö vertaisryhmissä, humanistinen näkökulmani on vahvistunut ja, pakko tunnustaa, teoria tukee käytäntöä ja on auttanut jäsentämään opettajuutta ja oppimista. Yhteisöllinen oppiminen on Jarin juttu. Hän on kehittänyt teeman ympärillä itselleen oman ydinosaamisalueensa ja pääsi testaamaan ammatillisella puolella kehittämiään yhteisöllisiä oppimismenetelmiä myös lukion puolelle. - 85 ei tykännyt, 15 tykkäsi. Tällä tuloksella toisen asteen opetusyhteistyössä on mahdollisuuksia, mutta selkeästi myös suuria haasteita, virnistää Suomalainen. Ja uhkuu sellaista päättäväisyyttä, että vastaavanlaisia kiehtovia uusia aluevaltauksia on miehen työuralla tulossa eteen taatusti jatkossakin.

Parhaat jatkot Hämeessä Ammatillisessa koulutuksessa kehitys on kohti entistä suurempia yksiköitä, joissa järjestetään sekä ammatillista peruskoulutusta että näyttötutkintoja ja työelämälle tarjottavia täydennyskoulutushankkeita ja muuta kehittämistoimintaa. Ammatillisen opettajan uralle tämä avaa uusia mahdollisuuksia, joissa myös omaa pätevyyttä ja osaamista on tarkistettava. Pedagogisen kelpoisuuden jo hankkineille tarjoammekin parhaat mahdolliset jatkot näihin opettajien oman osaamisen kehityshaasteisiin: ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen. Näiden jatkokoulutustemme saavutettavuus paranee myös entisestään, sillä haussa 2016 on tarjolla verkossa suoritettava opinto-ohjaajankoulutus. Laadukas ja hyvin etenevä opiskelu työn ohessa on meille parhaiden jatkojen perusta.

Ammatillinen erityisopettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus on ammatillisina erityisopettajina toimiville tai näihin tehtäviin aikoville tarkoitettua opettajien jatkokoulutusta. Ammatilliset erityisopettajat voivat toimia ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten, aikuisoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen erityisopetus- ja asiantuntijatehtävissä. Ammattiin kouluttamisen lisäksi erityisopetuksessa painottuvat valmentava koulutus sekä opetukseen liittyvät kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät. Koulutus ei tuota kelpoisuutta peruskoulun erityisopettajan tehtäviin. Koulutuksen lähtökohtana on oman opettajuuden ja oman työn kehittäminen erityispedagogiikan näkökulmasta. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Osaamisalueiden taitojen perustana on työelämälähtöisyys. Opintojaksoissa kehitetään erityisopetuksen taitoja osaamisalueiden suuntaisesti. Lisäksi opintoihin kuuluvat erityispedagogiikan perusopinnot.

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus on ammatillisina opinto-ohjaajina toimiville tai näihin tehtäviin aikoville tarkoitettua opettajien jatkokoulutusta. Ammatilliset opinto-ohjaajat voivat toimia ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutusoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä. Koulutus tuottaa kelpoisuuden myös peruskoulun ja lukion opinto- ohjauksen tehtäviin. Koulutuksen lähtökohtana on omien ohjaustaitojen ja oman toimintaympäristön opinto-ohjauksen kehittäminen. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen ja jakautuu osaamisalueisiin, jotka ovat itsensä kehittämisosaaminen, toimintaympäristöosaaminen, ohjausosaamisen, ohjaustoiminnan organisointi- ja johtamisosaaminen sekä ohjauksen kehittämisosaaminen. Opintojaksoissa kehitetään opinto-ohjauksen taitoja osaamisalueiden suuntaisesti.

Usein kysytyt kysymykset Kuinka moneen koulutukseen voin hakea? Voit hakea korkeakoulujen yhteishaussa enintään kuuteen koulutukseen. Hakutoiveet pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen, etkä voi muuttaa niitä enää hakuajan päättymisen jälkeen. Pitääkö minun toimittaa hakemukseeni liitteitä? Se, pitääkö sinun toimittaa hakemukseesi liitteitä riippuu siitä, millä tutkinnolla ja mille koulutusalalle olet hakemassa. Tarkista asia verkkosivuiltamme osoitteesta www.hamk.fi. Missä voin tutustua edellisvuosien valintakokeisiin? Edellisvuosien valintakokeita on julkaistu koulutusaloittain verkkosivuillamme osoitteessa www. hamk.fi. Huomaathan, että kaikilla koulutusaloilla edellisvuosien valintakokeet eivät ole julkisia, eikä niitä sen vuoksi löydy sivuiltamme. Onko kolmen vuoden työkokemus välttämättömyys YAMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaessa? Kyllä on. Katso ohjeet työkokemuksen laskemiseen verkkosivuiltamme www.hamk.fi.

Seuraa meitä: www.facebook.com/hamkuas www.youtube.com/hamkuas www.youtube.com/hamkstories (opiskelijoiden videoblogi) www.pinterest.com/hamkuas twitter.com/HAMK_UAS instagram.com/hamk_uas

Hei hienoa! Pääsit lehden loppuun asti. Vai aloititko väärästä päästä? Jos aloitit, niin hyppääpä takaisin alkuun. Sivulla kaksi näet meidän koulutustarjontamme, ja sivulta neljä löytyy tämän lehden sisällysluettelo. Sen avulla insinöörishenkiset ihmiset helposti hahmottavat lehden tarjoaman tietosisällön. Vai onko lähestymistapasi humaanimpi, ja tykkäät selailla sieltä ja täältä makustellen mielenkiintoisimpia paloja ihan spontaanisti? Vai olitko jo lopussa, ihan oikeasti? Luit koko 60-sivuisen lehden? No, mitä tykkäsit? Löysitkö etsimäsi? Hakuohjeitahan tässä ei tarkasti ole, kun ne voit tsekata helposti netissä osoitteessa www.hamk.fi/hakijalle. Jos joku kohta jäi vielä lehden ja netin jälkeen epäselväksi, niin meidän hakijapalvelumme vastaa varmasti kysymyksiin, tai ohjaa kysymykset eteenpäin oikeaan osoitteeseen. (hakijapalvelut@hamk.fI) Meillä ei turhia jäpitetä. Rakennusmestariopiskelijatkin heitetään heti hommiin, tai ainakin simuloidaan niitä oikeita hommia (s. 42). Muillakin vaikuttaa olevan projektia projektin perään. Valkeakoskelta lähdettiin Etelä-Koreaan World Model United Nations -konferenssiin (s. 14 – 15). On tuotettu Sibelius-videoita (s. 19). Tekijä-tapahtumakin järjestettiin. Opintoja voi räätälöidä itselle sopivaksi, jos tavallinen tahti ei sovellu sinulle, kuten metsätalouden opiskelijoilla Markulla ja Teemulla tehtiin. Yrittäjyyttä tuetaan, kuten Timo kertoo jutussa sivuilla 18 – 19. Ja hei, vaihtoon on tosi helppo lähteä, melkein mihin vain. Yli 100 yhteistyöoppilaitosta ympäri maailman – yli 100 mahdollisuutta nähdä maailmaa. Lue Jussin ja Kallen tarinat sivuilta 32 – 33! Vai olisiko vihdoin aika saada opettajan pätevyys? Lue Jarin kokemuksista sivulla 57. Jos kevään 2016 haussa ei nyt tärppää, niin muista, että voit hakeutua opiskelijaksi myös avoimen AMKin polkuopintojen kautta.

Tässä lehdessä on pieni osa meidän opiskelijoidemme tarinoista. Voisiko sinun tarinasi olla yksi niistä?

Terveisin, lehden tekijät viestinta@hamk.fi