2 minute read
KORONA
Tutkimus: Reilu kolmannes pk-yrityksistä on menestynyt hyvin koronapandemian aikana – digitalisoinnista suuri apu
Kaksi kolmesta korona-aikana menestyneestä yrityksestä arvioi, että digitalisoinnilla on ollut merkittävä rooli heidän liiketoimintansa kehityksessä. Varsinkin kasvuyrityksissä ajatellaan, että digitaalisuutta hyödyntämällä yritys voi joustavasti sopeutua äkillisiin muutoksiin.
Advertisement
TEKSTI SUOMEN YRITTÄJÄT JA HELSINGIN YRITTÄJÄT KUVAT SHUTTERSTOCK JA ANTTI KUIVALAINEN
Elisan ja Suomen Yrittäjien teettämästä Pk-yritysten opit digitalisaatiosta 2020 -tutkimuksesta käy ilmi, että reilu kolmasosa yrityksistä on menestynyt taloudellisesti hyvin koronapandemian aikana. Digitaalisuudesta hyötyvät korona-ajan menestyjäyritykset ovat kasvuhakuisia, tyypillisesti suhteellisen nuoria työnantajayrityksiä, joista moni toimii ICT-alalla, liike-elämän palveluissa, rakennus- ja kiinteistöalalla tai kaupan alalla.
Joka viides pk-yritys ei ollut digitalisoinut toimintaansa ollenkaan ennen korona-aikaa. Heikoin tilanne digitalisoinnin osalta oli majoitus-, ravitsemus-, matkailu- ja kulttuuripalvelualan yrityksissä. Tutkimuksen mukaan kolmannes digiä karttaneista pk-yrityksistä aloitti digitalisoinnin pandemian aikana. – Pk-yritykset ovat joutuneet etsimään keinoja selvitä pandemian aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta ja ainakin osaa yrityksistä digitalisaatio on auttanut rakentamaan siltaa pandemian yli, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen tulkitsee tulosta.
Tutkimuksessa lähes kaikki liiketoimintaansa digitalisoineista pk-yrityksistä aikovat jatkaa palvelujensa ja toimintojensa digitalisointia. Pk-yrityksistä lähes puolet arvioikin, että heidän liiketoiminnastaan on digitalisoitu yli viidennes vuoden 2021 loppuun mennessä. Myös yleistynyt paikkariippumaton työ puoltaa digitaalisuutta. – Erittäin hienoa havaita, että pk-yritysten digitalisoituminen on edennyt aikaisempaa nopeammin. Yhä useampi yritys on kyennyt hyödyntämään digitalisaation luomia mahdollisuuksia toimia aiempaa tehokkaammin, Malinen sanoo.
Tutkimuksen toteutti Elisan toimeksiannosta Prior Konsultointi Oy. Kohderyhmänä olivat Suomen Yrittäjien jäsenyritykset. Tutkimukseen vastasi 561 yrittäjää, joista viidennes on yksinyrittäjiä. Muut yrittäjät edustavat pääosin 2–50 hengen yrityksiä.
Tietoa, tukea ja vertaistukea koronatilanteessa
• Kaikki koronasta -tietopankki: yrittajat.fi/korona • Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu: p. 09 229 222 (ma-pe klo 8–18) • Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapuhelin: p. 029 502 4880 (ma-pe klo 9–16) • Suomen Yrittäjien Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/ostapienelta • Helsingin Yrittäjien Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/helsinginyrittajat
KOMMENTTI
Tapahtuma-alalla kehitetty digitaalisia palveluita – Kriisistä selviytyminen edellyttää kuitenkin apua ja tukea
Tapahtumiin kohdistuvat voimakkaat viranomaisrajoitukset ja kiellot ovat aiheuttaneet lukemattomia tapahtumien peruuntumisia ja siirtoja viime vuoden keväästä saakka. Tapahtumien sulku jätti kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri Suomen äkillisesti vaille töitä ja toimeentuloa. Pitkään jatkunut tilanne on aiheuttanut epävarmuutta niin tapahtumien kuluttajamarkkinassa kuin tapahtumia järjestävien yritysten parissa.
Livekeikkojen ja -tapahtumien ollessa katkolla Suomessa on kehitetty muun muassa virtuaalisia striimauspalveluita. Tapahtuma-alalle on Tiketin toimitusjohtaja Mirva Merimaan mukaan syntynyt useita virtuaalisten tapahtumien alustoja. Yritysten tekemä kehitystyö on tuottanut tulosta, mutta virtuaaliset tapahtumat eivät korvaa normaalitilanteen liiketoimintaa. Merimaan mielestä tapahtuma-ala kaipaa näköalaa koronakriisistä eroon pääsemiseksi. – Tapahtuma-ala on ollut kiinni tai voimakkaasti rajoitettu maaliskuusta 2020. Tilanne on katastrofaalinen. Ti-
Mirva Merimaa, Tiketti toimitusjohtaja ketissä ei ole pystytty sopeuttamaan kuluja tuloihin nähden, sillä lipunmyyntiyhtiöt ovat velvoitettuja siirtämään ja peruuttamaan tapahtumat myyntijärjestelmistään ja palauttamaan peruuntuneiden tapahtumien liput yleisöasiakkaille. Oma liikevaihtomme on tänä vuonna koostunut lähinnä virtuaalisten tapahtumien tuomasta liikevaihdosta, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa tapahtuma-alan menetyksiä. Suomeen tarvittaisiin koronapassi, joka mahdollistaisi negatiivisen testituloksen saanutta ja koronarokotteen saanutta ihmistä liikkumaan, kohtaamaan muita ihmisiä ja kuluttamaan palveluita. Myös tapahtumatakuu pitää tuoda mekanismiksi laajasti tapahtuma-alan tukemiseen.