H-lehti 1/14

SATEENKAAREVA KULT TUURI- JA IHMISOIKEUSLEHTI

1.14

AINO VENNA

JA MUUT

PUIStojuhlan

artistiT lue s.52 23.-29.6.

2014 08 13

TARJA FILATOV

HELSINKI PRIDEN SUOJELIJA

KUVAREPORTAASI

LHBTI-YHTEISÖ NAMIBIASSA

22 26

ISLANNIN PAHAT POJAT

TEKEVÄT HYVÄÄ

IS-LASTEN

KOSMEET TINEN KIRURGIA

www.barefootwine.com facebook.com/barefootwine

Available in Alko stores

Š 2014 Barefoot Cellars, Modesto, CA. All Rights Reserved.

OUT AND PROUD FOR OVER 25 YEARS!

SISÄLTÖ 1/2014

OLLI-PEKKA KOPONEN HESETAN PUHEENJOHTAJA

RIKU KORHONEN KIRJAILIJA

MEERI KOUTANIEMI KUVASI LHBTI-IHMISIÄ NAMIBIAN WINDHOEKISSA.

TARJA FILATOV PUHUU TASA-ARVOISEN TYÖELÄMÄN PUOLESTA.

SETA 40V: IHMISOIKEUSJÄRJESTÖN TYÖ EI LOPU KESKEN.

_4_

TIINA OIKARINEN ASIANTUNTIJA, AMNESTYN SUOMEN OSASTO

13

08

40

LAURI IHALAINEN TYÖMINISTERI

54

53

PRIDEN LAVATANSSIT KUUMENTAVAT KESÄILLAN.

AINO VENNA AMMENTAA SANOITUKSIA MENNEESTÄ MAAILMASTA.

22 DRAG KING -RYHMÄ PÖRUPILTAR KINASTELEE JA RÄPPÄÄ EKASTA KERRASTA.

SATEENKAAREVA KULT TUURI- JA IHMISOIKEUSLEHTI

SISÄLTÖ

INTERSUKUPUOLISTEN LASTEN KOSMEETTINEN KIRURGIA JAKAA LÄÄKÄRIEN MIELIPITEET.

SIVU 26

04 SISÄLTÖ » 06 PÄÄKIRJOITUS » 10 PUHEENVUORO: HESETAN PUHEENJOHTAJA » 12 KOLUMNI: RIKU KORHONEN » 20 PUHEENVUORO: TYÖMINISTERI LAURI IHALAINEN » 25 PRIDE-TUOT TEET » 34 PUHEENVUORO: TIINA OIKARINEN » 36 HESETAN JÄSENSIVUT » 38 PUHEENVUORO: HESETAN TOIMINNANJOHTAJA » 48 KOLUMNI: KAROLIINA SEPPÄLÄ » 50 HELSINKI PRIDE 2014: KULKUE JA PUISTOJUHLA » 54 HELSINKI PRIDE 2014: LAVATANSSIT » 58 HELSINKI PRIDE 2014: NUORTEN PRIDE » 62 KENIA MATKUSTAA HITAASTI ETEENPÄIN » 66 SARJAKUVAT

_5_

PÄÄTOIMIT TAJA: Minna Kortesmaa paatoimittaja@heseta.fi

KUVA: MIKKO RASILA

T E K I J ÄT

TOIMITUSSIHTEERI Minna Kalenius toimitussihteeri@heseta.fi ULKOASU Katri Sulin Saara-Henriikka Mäkinen KIRJOIT TAJAT Ella Airas-Salminen, Aaro Horsma, Lauri Ihalainen, Anna-Sofia Joro, Minna Kalenius, Olli-Pekka Koponen, Riku Korhonen, Meeri Koutaniemi, Merja Kähkönen, Tiina Oikarinen, Eveliina Salomaa, Laura Savolainen, Karoliina Seppälä, Tiina Vanhanen VALOKUVAAJAT JA KUVIT TAJAT Aino Ahtiainen, Melissa Hanhirova, Meeri Koutaniemi, Milla Paloniemi, Mikko Rasila, Jenni Mutenia, Tenka Issakainen, Miia Vistilä KANNEN KUVA Tero Ahonen ILMOITUSMYYNTI Minna Kalenius, Iiris Nikula, Eveliina Salomaa, Tiina Vanhanen, Nina Westerlund JULKAISIJA HeSeta ry Tallberginkatu 1 C PL 168, (4 krs) 00180 Helsinki YHTEYSTIEDOT: toimitus@heseta.fi PAINATUS Gravity, Helsinki ISSN 2342-3013 (Painettu) ISSN 2342-3021 (Verkkojulkaisu) Verkkojulkaisu: www.issuu.com/helsinkipride H-lehti on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.

Kiitämme lämpimästi kaikkia lehden tekoon osallistuneita.

_6_

Kuvassa Minna Kalenius (vas.), Saara-Henriikka Mäkinen, Minna Kortesmaa ja Katri Sulin.

PRIDE-LEHTI ON NYT H! Käsissäsi on H-lehden ensimmäinen numero.

H käsittelee kulttuuria, yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ihmisoikeuskysymyksiä sateenkaarevasta näkökulmasta.

H jatkaa Pride-lehden viitoittamalla tiellä. Siksi onkin sopivaa, että ensimmäinen H on Helsinki Pride -teemanumero. Pride-viikon tavoin H tarjoaa vakavaa ja kevyttä, oivalluksia ja ajateltavaa.

Jatkossa H:n seurasta voi nauttia kolme kertaa vuodessa.

Seuraava numero on luvassa marraskuussa.

Antoisia lukuhetkiä ja iloista Pride-viikkoa toivottaen, Toimitus

Laatuaikaan Aikuisten Sunprime-loma toimii joka suhteessa: tyylikkäät huoneistot, rauhalliset allasalueet, modernit ravintolat, spa, ilmainen WiFi ja paljon muuta mukavaa sinun ja hänen yhteiseen laatuaikaan.

VALITSE LOMASI SYDÄMELLÄ OSOITTEESSA

tjareborg.fi/sunprime

SUOJELIJA

Syrjimättömyys on avain Suomen menestykseen Tarja Filatov uskoo, että tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain uudistus parantaa seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asemaa työmarkkinoilla. LAURA SAVOLAINEN kuva: Mikko Rasila IHMINEN ON NIIN ISON osan elämästään työssä, että siellä pitäisi voida olla oma itsensä, sanoo kansanedustaja, työelämäja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.

Näin ei kuitenkaan ole. Filatovin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema työmarkkinoilla on parantunut niistä ajoista kun hän tuli eduskuntaan vuonna 1995, mutta tekemistä riittää yhä.

– Samaan aikaan, kun vähemmistöt ovat tulleet näkyvämmiksi, on myös syntynyt kovaa ja raakaa vastustusta.

Filatov on huolissaan muun muassa transihmisten työttömyydestä.

SYRJINTÄSUOJA LAAJENEE

Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on kielletty yhdenvertaisuuslain nojalla. Sukupuolten tasa-arvosta säädetään tasa-arvolaissa. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki uudistuvat tammikuussa 2015.

Yhdenvertaisuuslaki laajenee koskemaan työnantajia, koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia. Aiemmin vain viranomaisilla on ollut lain mukaan vastuu edistää yhdenvertaisuutta.

Tasa-arvolakiin lisätään säännökset sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Laki sisältää myös velvoitteen ennaltaehkäistä syrjintää.

– Työnantajat pelkäävät tulevia syrjintäsäännöksiä. He pelkäävät syrjivänsä tahatta, ikään kuin tietämättään. Korkean

_8_

sivistystason maassa syrjintä pitäisi kuitenkin tunnistaa, Filatov huomauttaa.

ENNAKKOLUULOT NÄKYVIKSI

Lakimuutosten myötä työnantajan tulee olla valmis kumoamaan väitteet syrjinnästä virallisia teitä.

Filatov uskoo, että lakiuudistus tulee lopulta avaamaan paitsi työnantajien myös työyhteisöjen silmät.

– Lainsäädäntö voi olla edelläkävijä, mutta käytännön toteutus on kiinni ihmisistä. Jos työnantaja joutuu vaadittaessa tekemään selvityksen syrjintäepäilystä, se tuo esimerkiksi rekrytointiin herkkyyttä tunnistaa omat ennakkoluulot.

Filatov huomauttaa, että työnantajien lisäksi myös opetushenkilökunnan olisi syytä valpastua.

– Meillä on tiukat säännöt naisten ja miesten väliselle tasa-arvolle. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen tapauksessa opettajilla ei ole kuitenkaan osaamista havaita syrjintää ja puuttua siihen.

VIHAPOSTIN MÄÄRÄ ON MONINKERTAISTUNUT

Jos vähemmistövihan mittarina käytettäisiin Tarja Filatoville osoitettua vihapostia, viime vuosina on menty arveluttavaan suuntaan.

Sitä tulee yhä enemmän, ja yhä korkeammassa asemassa olevilta.

– Kymmenen vuotta sitten saattoi tulla pari viestiä. Nyt niitä voi tulla pienen puheenvuoron jälkeen 500. Lähettäjinä on

ollut esimerkiksi korkeakoulujen opetushenkilökuntaa. Viha, joka heistä uhkuu, on pelottavaa.

Filatovin mukaan syrjimättömyys on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Se on myös avain Suomen menestykseen.

– Jos opimme ymmärtämään moninaisuutta ja näkemään sen voimavarana, innovaatio- ja kilpailukykymme paranee.

On kyse Suomen pärjäämisestä.

TA R J A F I L AT O V S yntynyt Hämeenlinnassa vuonna 1963 Toiminut SDP:n kansanedustajana vuodesta 1995 S uomen pitkäaikaisin työministeri (2000 – 2007) S osiaalidemokraattisen HLBTyhdistys Pinkkiruusu ry:n jäsen E nnen poliitikon uraa toiminut mm. tiedottajana tasa-arvovaltuutetun toimistossa P rofiloitunut vähemmistöjen oikeuksien puolestapuhujana H arrastaa lukemista, poliittista bloggailua, puutarhassa puuhailua ja teatteria

Vuoden 2014 helsinki priden suojelija on tarja filatov

_9_

KUVA: MIKKO RASILA

PUHEENVUORO

O L L I - P E K K A KO P O N E N

Me edustamme perinteisiä arvoja. Niitä ovat vapaus, tasa-arvo ja lähimmäisenrakkaus.

Puheenjohtaja, HeSeta

Tasa-arvo on kaikkien etu SUOMI SIJOIT TUI taas ennätyksellisen huonosti ILGA Europen (eurooppalaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestöjen kattojärjestö) tuoreessa raportissa. Lhbti-ihmisten yhteiskunnallisessa ja lainsäädännöllisessä asemassa maamme jää kauas Pohjoismaiden, Etelä-Euroopan, suurimman osan Länsi-Eurooppaa ja monen Itä-Euroopankin maan taakse. Vuosina 2010 ja 2011 Helsinki Pride -kulkuetta vastaan hyökättiin. Väkivallan uhka on kasvanut, ja poliittinen retoriikka koventunut. Kansalaisaloitteesta eduskuntaan edenneen tasa-arvoisen avioliittolain lähetekeskustelua seuratessa sai huomata, että meitä on luvallista loukata, halventaa ja syrjiä.

Kehitys ei aina vie eteenpäin. Joskus se on vaarassa pysähtyä. Poliittiset ääriliikkeet niin Suomessa kuin muualla Euroopassa ja Venäjällä hyökkäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastaan sekä puheen että toiminnan tasolla. Näiden liikkeiden tavoitteena on määritellä meidät erilaisiksi ja poikkeaviksi sekä saada yhdenvertaisuuden vaatimus vaikuttamaan yhteiskunnan tasapainoa ja jatkuvuutta uhkaavalta vallankumoukselta. Silti suomalaistenkin hiljainen

_10_

enemmistö kannattaa sateenkaarikansan yhdenvertaisia oikeuksia. Emme siis voi antaa äänekkään vähemmistön kaapata poliittista keskustelua ja määritellä sen päämäärää.

Vain avoimuudella ja rohkeudella toimimme hajota ja hallitse -taktiikkaa vastaan.

OLEMME LUKENEET huolestuttavista tutkimustuloksista sateenkaarevien nuorten hyvinvoinnista ja korkeasta itsemurhariskistä.

Mitä seuraa, kun ihminen jää ilman vapautta tai oikeutta rakastaa ja tulla rakastetuksi?

Olemme huolissamme transihmisten ja intersukupuolisten lainsäädännöllisestä asemasta Suomessa. Onko yhteiskunnalla oikeus määritellä ihmisen sukupuoli ja sen ilmaisu? Voisiko lainsäädännön lähtökohta olla yhdenvertaisuus?

Voiko lapsella olla kaksi isää tai äitiä?

Tietenkin voi. Perheiden moninaisuus on Suomessa neuvoloista maistraatteihin jo arkipäivää. Tutkimustulokset ympäri maailmaa osoittavat todeksi asian, joka on meille itsestään selvä: sateenkaariperheiden vanhemmat ovat yhtä pystyviä ja rakastavia kasvattajia kuin kaikki muutkin. Milloin siis tosiasiat ja lainsäädäntö kohtaavat?

OIKEUKSISTAMME keskusteltaessa pistää usein silmään, etteivät kannattajat ja vastustajat puhu täysin samasta asiasta. Emmehän aja heteroavioliittojen kieltämistä, vaan pyydämme yhdenvertaisuutta parisuhteillemme ja rakkaudellemme, itsemäärittelyoikeutta sekä tunnustusta ihmisarvollemme.

Voimme oikeutetusti kysyä, miten näiden saaminen on keneltäkään pois.

HeSeta ry toimii näiden tavoitteiden puolesta pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.

Liittymällä jäseneksi tuet toimintaamme ja mahdollistat vaikuttamistyömme sekä sosiaali- ja nuorisotyömme jatkuvuuden.

Me edustamme perinteisiä arvoja. Niitä ovat vapaus, tasa-arvo ja lähimmäisenrakkaus. Vihalle ei saa antaa valtaa, ennakkoluuloja vastaan tulee taistella ja itseään arvostaa. Tällaiset arvot pitävät yhteiskuntamme koossa, toista alistavat ja syrjivät arvot taas repivät sen rikki.

Ole siis rohkea ja avoin! Anna äänesi kuulua ja vaikuta! Kunnioita itseäsi ja muita! Ja ole ylpeä itsestäsi – Pride-viikon jälkeenkin!

Nauti Pridestä ja kiitos että saamme juhlia kanssasi!

SATEENKAARI

-kaupunkikävely ke 25.6.

Tule tutustumaan pääkaupungin hlbtqi-maantieteeseen!

Kävely starttaa Mannerheimin patsaalta Kiasman edestä klo 17.

etoja Lisäti umasta t tapah okissa! o Faceb

KUVA: VEIKKO SOMERPURO

KO L U M N I

Kadehdimme ja vihaamme niitä jotka saavat enemmän syliä kuin me.

R I K U KO R H O N E N Kirjailija

Seksipoliisille IHMISLAJI ON LUONNONOIKKU: kaksijalkainen laumaeläin, joka on lentänyt kuuhun ja ajattelee parittelua moninkertaisesti enemmän kuin parittelee.

Lyhyt lapsuutemme loppuu, kun alamme piinata itseämme ajatuksilla halusta ja haluttavuudestamme. Ihastumme, pelkäämme ja unelmoimme. Vuodet kuluvat, kilot kertyvät ja askel lyhenee, ja me muistelemme onnenhetkiämme, kadumme tai rikomme vielä kerran pyhät lupauksemme. Teemme lauluja, kirjoja ja elokuvia, joissa kiitämme ja kiroamme kupeidemme voimaa.

Eikä tämä kiihkeä ja koominen pohdinta kohdistu vain omaan seksielämäämme.

Vahdimme silmä kovana muidenkin vuoteita: vanhempiemme, naapureiden, iskelmätähtien, joidenkin mäkihyppääjien ja ennen kaikkea poliitikoiden. Juoruamme ja teemme seksuaalisuuden hallinnasta standardin muullekin moraaliselle kunnollisuudelle.

Kadehdimme ja vihaamme niitä jotka saavat enemmän syliä kuin me, surkuttelemme tai ivaamme niitä jotka saavat vähemmän.

Tästä näkökulmasta ihminen ei ole kaunis: monimuotoisen eroksen pelottamina

_12_

olemme moralisoineet, kivittäneet, polttaneet roviolla, pahoinpidelleet, kaasuttaneet hengiltä ja steriloineet toisiamme useamman kuin yhden lajin historiantarpeiksi.

BRIT TILÄINEN TALOUSTIETEEN professori Paul Seabright pohtii ihmisten pakonomaista uteliaisuutta muiden seksielämää kohtaan teoksessaan The War of the Sexes.

Hän muistuttaa sen olevan varhainen evolutiivinen sopeuma ihmisen esihistorian pitkistä vuosituhansista metsästäjä-keräilijänä. Tiiviissä ryhmissä yksittäisen ihmisen seksuaalinen käytös saattoi vaikuttaa olennaisesti yhteisön sisäisiin suhteisiin ja selviytymiseen.

NYKYMAAILMASSA tämä kallonsisäinen seksipoliisimme on monella tavalla hämillään ja viraton. Yhteisömme ovat niin laajoja ja yhteisölliset siteemme niin monimutkaisia, etäisiä ja nopeasti vaihtuvia, ettei muiden sänkytouhujen seuraaminen ja kontrollointi ole eloonjäämisen kannalta olennaista. Moderni kapitalismi, teknologia, individualismi ja ehkäisy ovat erottaneet

seksuaaliset ja taloudelliset kohtalomme toisistaan, mutta primitiivisen seksipoliisin ei ole helppo uskoa sitä.

Seabright painottaa, ettei luonnonvalinta ole koodannut meihin mitään seksuaalisten suhteiden järjestämisen tarkkaa ideaalimallia. Sopivuussäännöt ovat kulttuurisia ja voivat murroksissa muuttua nopeasti, kuten Suomessakin parhaillaan tapahtuu. Mutta tämä seksipoliisina toimiminen on syvällä oleva lajiominaisuus, ja kulttuurin ja politiikan tasolla se voi saada loputtoman monenlaisia muotoja, joko hyvinvointia suojelevia tai tuhoavia, onnekkaita tai surullisia.

Seabrightin kirja on tullut mieleeni keskustellessani tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien kanssa. Olen tehnyt kaikkeni ymmärtääkseni heidän argumenttejaan ja olenkin ymmärtänyt. En välitä, vaikka kuulostaisin ylimieliseltä: noiden argumenttien sisältö on puhdas alkukantainen pelko.

Pelko siitä, että jos avarramme lisää tasaarvoista tilaa seksuaalisuuden ja rakkauden toteutumiselle, tapahtuu jotain kauheaa ja peruuttamatonta. Katoamme kenties kaikki.

Niinköhän, herra tai rouva seksipoliisi?

NAMIBIASSA

M E E R I KO U TA N I E M I Meeri Koutaniemi on Kuusamosta kotoisin oleva vapaa valokuvaaja ja toimittaja.

Koutaniemi on keskittynyt työssään vähemmistöjen ja naisten ihmisoikeuksiin.

Parhaillaan hän työstää dokumentaatiota prostituoitujen oikeuksista Brasiliassa.

Koutaniemi on palkittu Vuoden Lehtikuvaajana vuosina 2013 ja 2014.

VÄRIKÄS VÄHEMMISTÖ Namibian pääkaupungissa Windhoekissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt pitävät tiukasti yhtä. He kohtaavat toisiaan pelkäämättä julkisesti.

Tiiviin yhteisön ainoa huono puoli on se, että seurustelukumppanit loppuvat kesken.

TEKSTI JA KUVAT: MEERI KOUTANIEMI

_13_

NAMIBIASSA

KEITH VRIES IKÄ: 22

VÄRIKÄS VÄHEMMISTÖ

Keith matkusti 19-vuotiaana Kapkaupunkiin, jossa hän suuteli toista miestä ensimmäisen kerran. Namibiassa Keithin veljet hyväksyivät asian, mutta äiti pystyi juttelemaan siitä vain naapurin kanssa. ”Minun tapani toimia aktivistina on osoittaa, että me jokainen olemme ennen kaikkea ihmisiä – seksuaalisista mieltymyksistämme huolimatta. Parasta yhteisössämme on, että näytämme toisillemme todellisen minämme. Huonointa taas se, että päädymme usein sänkyyn ystäviemme kanssa.”

_14_

LARA-LYN AHRENS IKÄ: 29

Lara-Lyn jätti poikaystävänsä seitsemän vuoden jälkeen toisen naisen takia. Hän ymmärsi biseksuaalisuutensa teini-ikäisenä, kun hän suuteli useita tyttöjä. ”Jos me seksuaalivähemmistöt olisimme rehellisempiä ja avoimempia julkisesti, ehkä meidät hyväksyttäisiin helpommin. Liian monet kantavat mukanaan pelkoa ja häpeää. Omasta seksuaalisuudesta pitäisi olla ylpeä. Namibiassa on vain vähän kaapista tulleita lesboja tai biseksuaaleja.

Siksi luulen, että päädyn todennäköisesti suhteeseen miehen kanssa.”

_15_

NAMIBIASSA

MERCEDEZ

VÄRIKÄS VÄHEMMISTÖ

Mercedez katsoi lapsena saippuasarjoja. Hän toivoi olevansa kuin niiden komeat miehet. Teini-ikäisenä Mercedez luki internetistä transsukupuolisuudesta. Kun hän täytti 18 vuotta, hän päätti korjata sukupuolensa. ”Seksuaalisuus on ensimmäinen asia, minkä kanssa tulee olla sovussa. Minun on oltava itseni paras ystävä. Vain siten voin olla ajattelematta sitä, mitä muut minusta ajattelevat. Jos keskittymiskyky katoaa, meidät on helppo murskata.

Minulla on oikeus määritellä itse itseni. Olen heteronainen, vain pienillä anatomisilla erilaisuuksilla.”

_16_

ROMARIO DAWIDS IKÄ: 21

Romario valmistautuu Gay of Namibia -kilpailuun. ”Homoseksuaalien tulisi pitää enemmän yhtä ja auttaa kaapissa olevia astumaan päivänvaloon. Jos menestyn kilpailussa, aion omistaa aikani homojen oikeuksien edistämiseen Namibiassa. Kilpailu vaatii minulta enemmän henkistä kuin fyysistä valmistautumista.”

_17_

NAMIBIASSA

BLAIKE WALSH IKÄ: 22

VÄRIKÄS VÄHEMMISTÖ

Blaike piti lapsena itseään outona. Noin kolme vuotta sitten Blaike piirsi ensimmäiset silmänrajauksensa ja alkoi kiinnittää huomiota pukeutumiseensa. ”En välitä haukuista tai pitkistä katseista. Jatkan kauneuteni ja vapauteni puolustamista. Kirjoitan lauluja ja teen musiikkia, jotta voin olla oma itseni. Elämässä tärkeintä on se, että nousee omien pelkojensa yläpuolelle.”

_18_

NOEL SILVER IKÄ: 40

Noel sai lapsen vaimonsa kanssa 16 vuotta sitten. Tyttären syntymä oli hetki, jolloin Noel tajusi olevansa homo.

Hän erosi ja tapasi miehen. He ovat seurustelleet 16 vuotta avoimesti. ”Suurin ongelma Namibiassa on homofobia.

Meidät yhdistetään täysin mielivaltaisiin asioihin, kuten sadomasokismiin ja lapsiin sekaantumiseen. Homoja ei nähdä ihmisinä, vaan yhteiskunnan roskana. Namibialaisten tulisi tunnustaa meidän yhtäläinen arvomme.”

_19_

KUVA:LAURA KOTILA, VALTIONEUVOSTON KANSLIA

PUHEENVUORO

LAURI IHALAINEN Työministeri

Työelämässä syrjintää esiintyy kaikissa työsuhteen vaiheissa.

Yhdenvertaisuus on yhteinen asia VUOSIA VALMISTELTU uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö saatiin tänä keväänä eduskunnan käsittelyyn. Tavoitteena on saada kaikkia elämänalueita koskeva laki voimaan ensi vuoden alusta. Uusi yhdenvertaisuuslaki sisältää välineet syrjintään puuttumiseksi ja edellyttää esimerkiksi työnantajilta aktiivisia toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Suomessa erilaisuuden hyväksyminen tai sietäminen ei aina ole – ikävä kyllä – itsestään selvää. Selvitykset osoittavat, että erityisesti työelämässä koetaan perusteetonta eri asemaan asettamista.

Työelämässä syrjintää esiintyy kaikissa työsuhteen vaiheissa: työntekijöitä valittaessa ja palkkauspäätöksiä tehtäessä, erilaisista työsuhde-eduista päätettäessä sekä velvollisuuksia asetettaessa. Suurin osa syrjintäkokemuksista liittyy kuitenkin työsuhteen päättämiseen. Työntekijä kokee tulleensa valituksi irtisanottavien joukkoon jonkin sellaisen henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi, jonka perusteella hän selkeästi eroaa muista työntekijöistä.

Selvitysten perusteella yleisimmät

_20_

syrjintäperusteet liittyvät ikään, ulkomaalaistaustaan, ammattiyhdistysaktiivisuuteen ja terveydentilaan tai vammaisuuteen. Sen sijaan seksuaalinen suuntautuminen ei ole aiemmissa selvityksissä noussut tyypillisimpien syrjintäperusteiden luokkaan. Vuoden 2012 eurobarometri viittaisi kuitenkin muutokseen: sen mukaan 50 prosenttia suomalaisista katsoo, että seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on yleistä.

ENSISIJAISESTI MUUTOS kertonee lisääntyneestä tiedosta ja valmiudesta tunnistaa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä syrjintä. Aiempienkaan mittausten perusteella ei voida päätellä, että syrjintää ei olisi esiintynyt. Todennäköisempää on, ettei seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää havaita, koska suuntautuminen ei näy päällepäin. Työntekijä saattaa tietoisestikin välttää suuntautumisensa esiintuomista välttyäkseen syrjinnältä.

Merkittävä osa työpaikoilla viihtymisestä liittyy yhteisöllisyyteen: jutellaan perhe-elämästä, parisuhteista ja vapaa-ajanviettoon liittyvistä asioista. Työntekijä, joka ei uskalla

syrjinnän pelossa osallistua keskusteluun, saattaa joutua työpaikalla sivustaseuraajan rooliin. Pahimmassa tapauksessa hän joutuu teeskentelemään olevansa jotain muuta kuin mitä on. Homo- tai lesbovitsien kertominen satuttaa, vaikka kertoja ei tietäisikään, että työyhteisössä on seksuaalivähemmistöön kuuluvia ihmisiä.

OLI SYRJINTÄ tarkoituksellista tai tahatonta, sitä ei pidä hyväksyä. Lain mukaan syrjintään on puututtava, kun syrjintää kokenut kertoo asiasta työnantajan tai työntekijöiden edustajalle tai vastaavalle viranomaiselle.

Jo havaittujen epäkohtien korjaaminen ei kuitenkaan riitä. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan myönteistä otetta, rakentavaa asennetta ja määrätietoisia toimia yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämiseksi.

Uusi yhdenvertaisuuslaki tarjoaa työpaikoille hyvän työkalupakin. Välineet tarvitsevat kuitenkin myös käyttäjänsä: sinut, minut ja kaikki suomalaiset kaikilla työpaikoilla.

Hyväksytään itsemme ja toisemme sellaisina kuin olemme.

Ekonomi,

voit päästä Wall Streetille!

R-kioski on osa Reitan Convenience -yhtiötä, johon kuuluvat Narvesen Norjassa ja Latviassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven ja Shell/7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa sekä Lietuvos Spauda Liettuassa. Reitan Convenience on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan. Vuonna 2013 Reitan Conveniencen liikevaihto oli EUR 1,8 miljardia ja myymälöitä sillä oli 2 500 ja työntekijöitä 16 500.

Liity nyt SEFEen tai suosittele jäsenyyttä ekonomikaverillesi, niin voit voittaa 1 000 euron matkan New Yorkiin tai itse valitsemaasi kohteeseen.

Lue lisää: sefe.fi

Tuntuuko ajatus omasta R-kioskista kiinnostavalta? R-kauppiaaksi pääkaupunkiseudulle tai muualle Suomeen.

Kauppiastoiminta on ollut vahva osa R-kioskin liiketoimintaa jo vuodesta 1987. Vuoden 2013 aikana R-kioski on kehittänyt ja testannut uudenlaista kauppiastoimintamallia ja siihen liittyviä uusia tukipalveluja. Uudistettu kauppiasmalli on ollut menestys. Kauppiaat ovat kiitelleet työnjaon selkeyttä, minkä ansiosta kauppias pystyy entistä paremmin keskittymään myyntiin ja asiakaspalveluun. Tästä syystä R-kioski jatkaa aiemmin itse hallinnoimiensa kioskien siirtämistä kauppiasvetoisiksi kioskeiksi. Tavoitteena on, että kaikki R-kioskit ovat kauppiasvetoisia vuoden 2014 loppuun mennessä.

Löytyykö sinusta positiivista ja myyntihenkistä asennetta sekä palveluhalukkuutta? Pidät ihmisistä ja nautit asiakastyöstä sekä haluat johtaa omaa tiimisiäsi menestymään kanssasi. Kaupallinen tausta, kokemus ketjumaisesta liiketoiminnasta sekä kokemus esimiestyöstä katsotaan eduksi, mutta ennen kaikkea sinusta löytyy energiaa ja reipasta kauppiashenkeä.

R-kioski tarjoaa sinulle mahdollisuuden menestyä itsenäisenä yrittäjänä Suomen suurimmassa franchisingketjussa.

R-kauppiaana saat käyttöösi R-kioskin vahvan brändin, toimivan ja jatkuvasti kehittyvän myymäläkonseptin sekä monipuoliset tukipalvelut.

Kiinnostuitko? Katso avoimet kauppiaspaikat ja tartu tilaisuuteen www.r-kioski.fi/kauppiaaksi.

www.r-kioski.fi/kauppiaaksi

Kolmesta hahmosta koostuva Pรถrupiltar on huippusuosittu kotimaassaan Islannissa.

_22_

Islannin pahojen poikien hyvä viesti Drag king -ryhmä Pörupiltar puhuu kainostelematta rakkaudesta ja ihmissuhteista. TIINA VANHANEN kuvat: Melissa Hanhirova KOLME ISLANTILAISTA miestä kertoo Helsingin Diana-näyttämöllä seksistä ja seikkailuistaan Reykjavikin yössä – tai siitä, että seikkailuja ei ole juuri kertynyt. Kyse on seksivalistuksesta. Valistusta pitää kuulemma antaa, jotta elämäntapatyöttämät ystävykset saisivat myös jatkossa työttömyyskorvauksensa. Välillä riidellään, sillä yksi miehistä syö valistusvälineeksi tarkoitetun banaanin.

Islantilainen drag king -ryhmä Pörupiltar, eli pahat pojat, esiintyi Suomessa huhtikuussa. Sex Education Show nauratti: sen hahmot kertoivat vilpittömästi siitä, että aina saa sanoa jos ei tunnu hyvältä. Eikä torjuntaankaan kuole.

Tämän vuoden Helsinki Priden avajaisbileissä ryhmän näyttelijät Sólveig Guðmundsdóttir, Alexía Björg Jóhannesdóttir ja María Pálsdóttir nähdään Helsingissä

esityksellään Homo Erectus. Se kertoo rakkaudesta ja ihmissuhteista. Homo Erectus vieraili Helsingissä myös viime kesänä.

PUHET TA NUORILLE TÄRKEISTÄ ASIOISTA

Pörupiltarin jäsenet istuivat lounaalle Hlehden kanssa huhtikuussa. Islantilaiseen tapaan heistä puhutaan etunimillä.

María kertoo, että Homo Erectus -esityksessä naisnäyttelijät voivat puhua miehistä, naisista ja ihmissuhteista asioita, joita ei voi yleensä sanoa suoraan.

– Miehiä esittävinä naisina voimme tehdä sen. Mietimme, tajuavatko nuoret katsojat ironiamme. Mehän sanomme ihan kamalia asioita! Mutta kyllä he ymmärtävät.

Esitys syntyi tarpeesta puhua juuri teiniikäisille. Näyttelijöitä motivoi myös se, että kaikki kolme ovat itse äitejä.

Aran aiheen vuoksi naiset joutuivat miettimään sanojaan tarkkaan. He eivät halunneet välittää teineille väärää viestiä.

– Pohdimme, miten haluaisimme puhua omille lapsillemme. Käsikirjoituksen ensimmäinen versio olikin pelkkiä kieltoja! Alexía kertoo.

Sólveig lisää, että tärkeät viestit, kuten oikeus omien rajojen määräämiseen, välittyvät hyvin huumorin keinoin.

– Hahmomme tarkoittavat hyvää. Tilanne jossa he ovat, on uskottava. Kun avaamme yleisön sydämet huumorin keinoin, voimme kertoa tärkeitä asioita.

TASA-ARVOKESKUSTELULLE VIELÄ TARVET TA

Islannissa on väkilukuun suhteutettuna maailman suurin Pride. Hieman yli

_23_

1

2

INFO The Bad Boys Presents: Homo Erectus Drag King Show Helsinki Priden Avajaisbileissä ma 23.6. klo 20.30, Hard Rock Cafe, Aleksanterinkatu 21.

Liput: 7/8 €. Alennus Setan jäsenjärjestöjen jäsenkorteilla.

Esteetön. Kieli englanti. K18.

Vain käteinen.

Järj. HeSeta ry 1. Näyttelijät (vas.) Alexía Björg Jóhannesdóttir, Sólveig Guðmundsdóttir ja María Pálsdóttir 2. Pörupiltar käsittelee arkoja asioita huumorin keinoin.

_24_

kolmensadan tuhannen asukkaan Islannissa Reykjavik Pridella käy jopa satatuhatta vierasta.

Islantia pidetäänkin edistyksellisenä ja avoimena maana. María sanoo, että asiat eivät kuitenkaan ole niin yksinkertaisia.

– Tulin Suomeen opiskelemaan teatteria vuonna 2000. Ihmettelin silloin, kuinka pitkällä te olette sukupuolten tasa-arvoa koskevassa keskustelussa. Tuolloin koulussa keskusteltiin intohimoisesti miesten ja naisten rooleista. Suomessa noustaan puolustamaan omia oikeuksia.

– Islantilaiset ovat kyllä avoimia, Alexía sanoo.

– Avoimia ja impulsiivisia! María naurahtaa väliin.

Alexía jatkaa, että avoimuus ei päde esimerkiksi seksin tai ihmissuhteiden suhteen.

Hän nostaa esimerkiksi kotitöiden jakaantumisen. Naisten työnteko kodin ulkopuolella on Islannissa lisääntynyt muun muassa taloudellisten paineiden myötä. Samalla kotityöt jäävät edelleen perinteisesti naisten harteille. Työpäivän jälkeen kotona odottaa

toinen työ. Tilanne on muuttumassa, mutta parannettavaa on.

MIEHILLE TARJOLLA ENEMMÄN ROOLEJA

– Kun esiinnymme, joskus varsinkin miehet vaivaantuvat yleisössä, vaikka heitä oikeasti naurattaisi, Alexía sanoo.

Alexía toteaa, että sukupuolista, ihmissuhteista ja tasa-arvon toteutumisesta pitää vielä puhua.

Sólveig muistuttaa, että kolmikko näkee asian myös näyttelijöiden näkökulmasta.

– Olemme naisnäyttelijöitä. Miehille kirjoitetaan enemmän rooleja. Koska esiinnymme itse kirjoittamassamme esityksessä miehinä, kiinnitämme asiaan huomioita, tosin hauskalla tavalla.

Pörupiltar keikkailee usein yksityistilaisuuksissa. Näyttelijät on usein melkein heitetty ulos, sillä heitä on luultu ulkopuoliseksi miesporukaksi. Ei ihme: tätä kolmikkoa ei heti tunnista samoiksi ihmisiksi, jotka vielä edellisenä iltana kinastelivat näyttämöllä banaanista ja räppäsivät ensimmäisestä kerrasta.

HELSINKI PRIDE 2014 oheistuotteet

Tuotteita rajoitettu määrä, ole nopea!

Pridetuotteita myynnissä Prideinfossa koko viikon ajan.

UNISEX T-PAITA / VALKOINEN / HELSINKI PRIDE 2014 / HINTA 15 € , JÄSENHINTA 13 €

RINTANAPPI / HAVE A GAY DAY / HINTA 1,5 € KPL , 3 KPL HINTAAN 3 €

UNISEX HIHATON / VALKOINEN / HELSINKI PRIDE 2014/ HINTA 15 € , JÄSENHINTA 13 €

KANGASKASSI / LUONNONVALKOINEN / HELSINKI PRIDE 2014 / HINTA 8 € , JÄSENHINTA 7 €

UNISEX HIHATON / NEON VIHREÄ / HAVE A GAY DAY /HINTA 15 € , JÄSENHINTA 13 €

RINTANAPPI / HELSINKI PRIDE 2014 / HINTA 1,5 € KPL , 3 KPL HINTAAN 3 €

Tarjolla myös Pride-tatuoinnit Sateenkaarilippuja / eri kokoja / alk. 7 € Avainnauha / sateenkaaren väreillä / 5 € Hihamerkki / sateenkaarilippu / 3 €

KANGASKASSI / LUONNONVALKOINEN / HAVE A GAY DAY / HINTA 8 € , JÄSENHINTA 7 €

SATEENKAARILIPPU / PIENI 25 CM X 19 CM / HINTA 7€

_25_

_26_

TUNTEMATON SUKUPUOLI

Intersukupuolisten lasten kosmeettinen kirurgia jakaa lääkärien mielipiteet. Hannele Jasu leikattiin lapsena kosmeettisista syistä. Enää hän ei suostuisi leikkauksiin.

ANNA-SOFIA JORO kuvitus: Aino Ahtiainen

_27_

SUKUPUOLI EI OLE PELKKÄÄ BIOLOGIAA VAAN MYÖS IÄN MYÖTÄ RAKENTUVA OSA IDENTITEETTIÄ”.

T

ANNA-SOFIA JORO

yytyväisten joukko on kovin hiljaa, jos se on olemassa, sanoo lastenkirurgi Mika Venhola ja hymähtää. Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgi kuuluu niihin, joiden mielestä intersukupuolisten (is) lasten sukupuolielinten kosmeettiset leikkaukset ovat ihmisoikeusloukkaus.

– Opiskeluaikoina jouduin tekemään leikkauksia. Oli karu tunne viiltää lapsen alapäähän ja tietää, ettei näin saisi tehdä.

Venhola vannoi, että kun hän pääsee päättämään asiasta, hänen sairaalassaan näitä leikkauksia ei tehdä. Eikä ole tehty.

Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa sukupuolta määrittävät fyysiset tekijät eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Variaatioita on monia.

– Kuulostaa sattumanvaraiselta, että lääkärit arvailevat vauvan sukupuolta. Joissain tapauksissa voi olla tietoa siitä, kumpaan sukupuoleen lapsi todennäköisesti samaistuu, mutta on vain arvailua tapahtuuko juuri hänen kohdallaan niin.

– Lääketieteessä on outo käsitys, että kun selvitetään sukupuolen rakennuspalikat ja yhdistetään ne, saadaan selville

_28_

RIIT TA FAGERHOLM

vauvan todellinen sukupuoli. Intersukupuolisuus kuitenkin lähtee siitä, että sukupuolen merkit ovat ristiriitaisia, eikä perinteinen kategoria-ajattelu siinä toimi. Joskus määrityksessä osutaan toki oikeaan. Mutta jos sukupuoli arvataankin väärin, mennään metsään, Venhola muistuttaa.

– Siinä tehdään jotakin peruuttamatonta. Se vaikuttaa ihmisen ruumiillisuuteen ja identiteettiin lopun ikää. Jokaisen transsukupuolisen ihmisen olemassaolo kertoo siitä, etteivät arvaukset aina osu oikeaan, Venhola sanoo.

Hän vertaa Suomessakin tehtäviä klitoriksen typistyksiä ja häpyhuulten leikkauksia tyttöjen ympärileikkauksiin, jotka on kielletty länsimaissa. Lääkärit sanovat tekevänsä intersukupuolisten operaatiot täällä taitavammin, mutta se ei Venholan mukaan pidä paikkaansa, sillä klitoriksen hermoston toimintaa ei täysin tunneta.

– Ja mitä tarkoitetaan ulkoisten sukuelinten muokkaamisella feminiiniseen suuntaan. Ei ole normia siitä, millaisia niiden kuuluisi olla, Venhola päivittelee.

Hän pitää intersukupuolisten kirurgisia korjauksia kömpelöinä operaatioina, joissa sukuelimet eivät tule lainkaan “korjailluiksi”. Niihin saatetaan saada ulkonäöllistä samankaltaisuutta, mutta niiden toiminta on aina epävarmaa.

– Lääkäri ei saa tehdä tajuttomalle potilaalle toimenpiteitä, joista ei ole välitöntä lääketieteellistä apua. Vauvan kanssa on vähän sama juttu.

Sukupuoli ei ole pelkkää biologiaa vaan myös kokemuksellinen asia, iän myötä rakentuva osa ihmisen identiteettiä.

Lääkärikoulutuksessa sukupuolen moninaisuutta ei Venholan mukaan tiedosteta, eikä terveydenhuollon henkilökunnalla yleensä ole pätevyyttä kohdata is-ihmisiä.

– Ainakin vanhemmalla lääkärikunnalla on yleensä voimakkaan heteronormatiivinen ja yksioikoinen käsitys sukupuolesta.

Intersukupuolisuuteen liittyy tietty leima, Venhola miettii. Yhteiskunta on arvioinut, millä tekniikalla ja missä iässä korjailuja pitäisi tehdä, mutta sitä ei ole pohdittu, onko korjailun ajatuksessa jotakin väärin.

– Kuusi vuotta lääketieteellisessä ei anna ylimaallista ymmärtämystä toisen ihmisen elämästä tai oikeutta sorkkia tätä

INTERSUKUPUOLISUUS Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa sukupuolta määrittävät fyysiset tekijät eivät ole yksiselitteisesti miehen eikä naisen.

Variaatioita on monia.

Sukupuolta voi yrittää määritellä esimerkiksi sukurauhasten, hormonien, sisäisten ja ulkoisten sukuelinten, sukupuoli-identiteetin sekä kromosomien perusteella.

Intersukupuolisuuden määrittelyt vaihtelevat.

Tiukkojenkin määritelmien mukaan is-lapsia syntyy Suomessa vuosittain 2–5. Jos mukaan lasketaan esimerkiksi yhdellä sadasta miehestä esiintyvä Klinefelterin oireyhtymä ja tytöillä Turnerin syndrooma, is-tapauksia on moninkertaisesti.

Suomessa jokainen on määriteltävä joko mieheksi tai naiseksi, ja kaikille on annettava sukupuolen kertova henkilötunnus.

Joissakin maissa juridista sukupuolta ei tarvitse valita. Australiassa passiin voi kirjata sukupuoleksi myös ”tuntematon”. Saksassa is-lapsen syntymätodistukseen ei tarvitse nykyisin merkitä sukupuolta.

EI PÄÄTÖKSIÄ LAPSEN PUOLESTA

Kun Hannele Jasu oli kymmenkuinen vauva, hänellä todettiin synnynnäinen lisämunuaishyperplasia eli lisämunuaisen liikakasvu (CAH). Termi tarkoittaa joukkoa perinnöllisiä sairauksia, joissa lisämunuaisen kortisolituotanto on häiriintynyt. CAH-tyttövauvoilla esimerkiksi emättimen alaosa voi enemmän tai vähemmän sulkeutua ja klitoris kasvaa siinä määrin, että se muistuttaa penistä. Suomessa CAH todetaan noin neljällä vastasyntyneellä vuosittain.

– Olen aina tuntenut itseni naiseksi, ja tyttö olen myös kromosomeiltani ja biologiselta sukupuoleltani, joten siinä mielessä en ole kokenut epäselvyyksiä, kertoo Jasu, 37.

Häntä on leikattu kosmeettisista syistä.

– Asia huomattiin jo syntyessäni, sillä minulla oli tytölle epätyypillisen kokoinen klitoris. Melko pian sain lääkityksen, ja kasvoin ja kehityin hyvin.

Ensimmäisestä leikkauksesta Jasu ei muista mitään. Hän arvelee olleensa alle kaksivuotias, kun hänen klitoristaan ”korjattiin”.

MELISSA HANHIROVA

FAKTA

perustavanlaatuisesti. Olen vaahdonnut aiheesta kollegoille jo kymmenen vuotta, mutta se on kuin huopatossuun huutelisi, Venhola huokaa.

Nykyiset lääketieteen opiskelijat ovat kauhistelleet Venholalle, menetelläänkö Suomessa yhä todella näin. Jos intersukupuolisuudesta puhuttaisiin koulutuksessa järjestelmällisesti, tieto siitä lisääntyisi.

Venhola tuntee monia is-ihmisiä ja vetää heille lääkärintyönsä ohessa työpajoja voimauttavista valokuvista. Yksi näistä ihmisistä on Hannele Jasu.

Euroopan neuvosto otti viime syksynä ensimmäistä kertaa kantaa is-lasten fyysisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden puolesta.

Oman etujärjestön puuttuessa intersukupuolisten asemaa ajavat Suomessa Transtukipiste ja Trasek, jolla on is-keskusteluryhmä. Ihmisoikeusjärjestöt ajavat uuden translain hyväksymistä Suomessa ja sitä, että sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee perustua ihmisen itsemäärittelyoikeuteen.

LÄHTEET: TRANSTUKIPISTE JA TRASEK RY

MIKA VENHOLA

_29_

– Sairaalakäynnit muistan hämärästi. Niiden aikana tunsin itseni hylätyksi, sillä silloin vanhemmat eivät kaiketi saaneet käydä lastensa luona kuin vierailuaikoina.

Jasu oli 16-vuotias, kun hänet leikattiin toisen kerran.

– Kotiin tuli kirje, jossa minut kutsuttiin laparoskopiaan eli vatsaontelon tähystykseen. Tarkoituksena oli tutkia, miksi kuukautiseni eivät olleet alkaneet. Luulin leikkauspäivään asti, että olen menossa tähän toimenpiteeseen.

Hänen äidilleen oli kerrottu leikkauksen todellisesta luonteesta, mutta tytölle itselleen asia selvisi vasta kun häntä jo vietiin leikkaussaliin. Kun Jasu heräsi leikkauksesta, hän tunsi, ettei kipeänä ollutkaan alavatsa vaan emätin. Hänelle oli tehty emättimen laajennus.

– Emättimessäni oli vielä lasiputkikin, jonka tarkoitus kai oli laajentaa emätintä leikkauksen jälkeen. Putki ei pysynyt paikoillaan vaan putosi ja meni rikki. Silloin ne keksivät, että laitetaan tilalle sideharsorulla, joka on peitetty kondomilla. Jouduin harjoittelemaan sen laittoa hoitajan läsnäollessa. Karvoituksen ajelu ennen leikkausta ei myöskään ollut mukava kokemus, Jasu muistelee.

Leikkaus oli hänestä häpeällinen ja nöyryyttävä kokemus.

Henkilökunnan hän muistelee olleen mukavaa, mutta koko tapahtuma ei jättänyt lainkaan hyviä muistoja.

– Jossain kohtaa potilaskertomustani lukee, että olen ujo ja hiljainen tyttö. Niinpä… Muistaakseni leikkausta seuraava päivä oli vappuaatto, ja katselin kaihoten ikkunasta kadulla juhlivia ihmisiä.

Jos Jasu saisi nyt päättää, hän ei missään nimessä suostuisi leikkauksiin.

– Ei siinä onneksi turmeltunut paljon herkkiä alueita, mutta silti. Leikkauksesta huolimatta klitorikseni ei ole pieni, ja emättimen laajentamiseenkin olisi ollut muita keinoja. Niistä ei vain kukaan kertonut.

Jasu ei hyväksy sitä, että näitä asioita päätetään lapsen puolesta. Lapsi voisi päättää asioista myöhemmin itse.

– Tiedän, että vanhemmat ovat tästä eri mieltä, enkä tiedä kuinka taitavia operointeja nykyään tehdään. Mutta hienotkaan tekniikat eivät aina toimi niin kuin Strömsössä, enkä soisi kenellekään sairaalareissuja.

_30_

_30_

KUN JASU HERASI LEIKKAUKSESTA, HÄN TUNSI, ETTEI KIPEÄNÄ OLLUTKAAN ALAVATSA VAAN EMÄTIN.”

– Leikkauksia puolustellaan myös sillä, että lapselle aiheuttaisi hämmennystä jos sukupuolta ei päätetä. Tiedän tosielämästä esimerkkejä siitä, ettei näin ole, Jasu kertoo.

Myös erilaiseksi leimautumista pelätään. Sitä voi Jasun mukaan aiheuttaa jo ahkera lääkäreillä käyminen.

– Itsestäni tuntui aina siltä, ja päättelin, että olen erilainen. Tämä tapahtui yläasteelle siirryttäessä, jolloin jäin kovin yksinäiseksi. En kehittynyt yhtä nopeasti kuin muut tytöt.

Nykyään Hannele Jasulle kuuluu hyvää. Elämä vakiintui kymmenisen vuotta sitten, kun hän tapasi puolisonsa. Hän on viisivuotiaan tyttären äiti, ja perhe asuu hirsitalossa maaseudun rauhassa. Jasu työskentelee seurakunnan vahtimestarina.

– Olen hyvin valoisa ja positiivinen ihminen. Elämässä on ollut ylä- ja alamäkiä, jotka ovat vieneet eteenpäin. Alamäet ovat vahvistaneet minua kovasti. Ilman terapiaa en kai olisi selvinnyt näin hyvin.

Hän tuntee muitakin intersukupuolisia, kuten eri-ikäisiä CAH-ihmisiä.

– Heidän kanssaan emme ole vaihtaneet kokemuksia leikkauksista. Aihe on kai liian arka.

LEIKKAUSTARVE ARVIOIDAAN YKSILÖLLISESTI

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Lastenklinikalla työskentelevä lastenkirurgi Riitta Fagerholm vastaanottaa is-potilaita, jotka on leikattu talossa aiemmin. Hän tekee itsekin esimerkiksi virtsaputken alahalkioisuuden korjausleikkauksia, jotka ovat suhteellisen yleisiä.

Kuinka Fagerholm määrittelee intersukupuolisuuden?

– Käsitän sen niin, että vastasyntyneellä on piirteitä sekä mies- että naissukupuolesta. Elementtejä on sieltä ja täältä, hän tiivistää.

Helsingissä vauvan epäselvää sukupuolta arvioi aina tiimi endokrinologeja ja kirurgeja. Fagerholmin mukaan

sukupuolen määrittely voi kestää hankalimmillaan jopa kaksi viikkoa, mutta yleensä se kyetään tekemään nopeasti. Asia on vanhemmille tärkeä.

– Toivoisin, että mukana työssä olisi psykologinen tiimi, mutta siihen on niukat mahdollisuudet.

Sukupuolen määrittelyn jälkeen vanhempien kanssa keskustellaan hoidoista. Jollei lapsen tila ole hengenvaarallinen, vanhempien toiveita kuullaan.

– Joissain asioissa vanhempien täytyy pystyä päättämään lapsen puolesta. Emme tyrkytä mitään tai leikkaa leikkaamisen vuoksi.

Fagerholm työstää väitöskirjaa intersukupuolisuudesta.

Hänen lukemistaan julkaisuista ilmenee, ettei monille vanhemmille ja potilaille ole ollut aivan selvää, mistä intersukupuolisuudessa on kysymys. Mutta tilanne on parantunut, hän uskoo.

– Varmaan meilläkin on silti tietoisuudessa aukkoja, joihin pitäisi panostaa.

Leikkaukseen saatetaan päätyä esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsella on lisämunuaisten liikakasvua, mikä voi saada sukuelimet näyttämään poikkeavilta.

– Pyrimme sijoittamaan toimenpiteet joko alle kahden vuoden ikään tai murrosikään. Aiemmin potilaita saatettiin leikata useaan otteeseen, Fagerholm kertoo.

– Jos sukuelinten kehitys on jäänyt puolitiehen, täytyy tarkkaan harkita, mikä on järkevää. Aiemmin näistä lapsista tehtiin usein tyttöjä, mikä ei ollut aina järkevää.

Leikkausten määrä Helsingissä on vähentynyt. Esimerkiksi XY-tyttöjä, joilta saattaa puuttua vagina tai se voi olla hyvin lyhyt, hoidetaan nyt ensisijaisesti laajentamalla vaginaa omatoimisesti leikkausten sijasta. Tulokset ovat hyviä.

Jotkin entiset käytännöt on hylätty, kuten Fagerholmin ”hirveäksi” kuvaama klitoriksen poisto, jota tehtiin Suomessakin 1970-luvun alkupuolelle asti.

_31_

PAINE MUUTOKSEEN TULEE TODENNÄKÖISEMMIN ULKOMAILTA KUIN SUOMALAISEN LÄÄKETIETEEN SISÄLTÄ.”

– Nykyään klitorista voidaan pienentää leikkauksella. Pyrimme säilyttämään hermo- ja verisuonijärjestelmän, mutta vaikka tekniikat ovat kehittyneet, pienelle osalle leikattavista saattaa tulla hermovaurioita. Näitä leikkauksia tehdään noin kerran vuodessa.

– Moni vastustaa klitoriksen pienentämistä, ja lievästi suurentuneen klitoriksen annetaankin olla.

Miten määritellään, miltä ”esimerkillinen” klitoris näyttää?

– Pyrimme siihen, että elin näyttää keskimääräiseltä, että olisi häpyhuulet ja erillinen aukko virtsaputkelle ja vaginalle. Lopputuloksen tulisi olla kosmeettisesti ja toiminnallisesti hyvä ilman häiritseviä arpia, Fagerholm kertoo.

– Tärkeää on säilyttää hedelmällisyys ja pyrkiä siihen, että ihminen pystyy harrastamaan hyvää seksiä.

HUS:issa on hiljattain tutkittu is-potilaiden tyytyväisyyttä kyselyllä. Kysely lähetettiin 45:lle iältään 15–37-vuotiaalle potilaalle, joista noin puolet vastasi siihen. Potilailta tiedusteltiin suhtautumista heille tehtyihin leikkauksiin sekä sitä, missä iässä ne pitäisi tehdä.

– Ehkä ne vastasivat kyselyyn, joilla menee huonosti. Tai ne, joilla menee hyvin. Emme tiedä, Fagerholm pohtii.

– Suurin osa oli sitä mieltä, että leikkaus tulee tehdä lapsena. Kolme vastusti leikkauksia. Yhdeltä heistä oli aikoinaan poistettu klitoris, joten taatusti hän oli tyytymätön.

Fagerholmin mukaan useimmiten ihmiset samaistuvat jompaan kumpaan sukupuoleen.

– Toki osalla tulee sukupuolen korjauksia myöhemmin.

En tosin tiedä, kuinka paljon.

Hänen mukaansa ei-heteroseksuaalisuutta saattaa lisätä se, jos lapsen aivot altistuvat sikiöaikana testosteronille.

Fagerholm tietää, että monien mielestä intersukupuolisten leikkaukset rikkovat lasten ihmisoikeuksia.

– Ilmiö on erittäin monisäikeinen. Ei voida sanoa, että ei leikata koskaan, muttei myöskään, että aina pitää leikata.

Jokainen ihminen on yksilö, ja pitää toimia sen mukaisesti.

INTERSUKUPUOLISUUS KYSEENALAISTAA SUKUPUOLIJAON

Intersukupuolisten yhteiskunnassa näkymätön ryhmä kiinnostaa myös Roosa Torisevaa. Hän tekee väitöskirjatutkimusta intersukupuolisuuden ja sukupuolijaon lääketieteellisestä historiasta Suomessa 1900-luvun alusta nykypäivään.

Tampereen yliopistossa tehtävän tutkimuksen lähtökohtia on,

_32_

että intersukupuolisuus kyseenalaistaa jo olemassaolollaan sukupuolen jaon kahteen selkeästi erilaiseen kategoriaan.

Toriseva toivoo, että ihmisten tietoisuus asiasta kasvaisi.

– Kaikki eivät edes tiedä, että intersukupuolisuutta on olemassa. Aiheesta ei keskustella julkisesti.

Ilmiön moninaisuuden vuoksi is-ihmisten voi olla vaikea löytää yhteisyyttä, yhdistävää kokemusta.

– On silti omituista, ettei Suomessa ole intersukupuolisille ja heidän perheilleen suunnattua yhdistystä, josta he saisivat tietoa ja tukea. Esimerkiksi Ruotsissa sellainen on ollut vuodesta 2006.

Torisevan mukaan jotkut lääkärit tiedostavat sukupuolen moninaisuuden. Toiset pitävät intersukupuolisuutta lähinnä lääketieteellisenä ilmiönä, eli poikkeavuutena tai häiriönä kehityksessä.

– Kirurginen is-hoito on parantunut. Se pohjautuu kuitenkin edelleen oletukseen, että ihminen on sekä keholtaan että kokemukseltaan joko nainen tai mies ja että tietyissä tapauksissa sukupuolta tulee tukea leikkauksilla.

Torisevan jututtamat lääkärit vaikuttavat ymmärtäväisiltä is-ihmisiä ja heidän perheitään kohtaan. Tosin vahvat oletukset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta voivat vaikuttaa työhön.

Suomen lääketieteen sisällä keskustelu aiheesta junnaa paikallaan.

– Is-hoidoista vastaavat pääasiassa Helsingin ja Oulun yliopistolliset sairaalat. Niissä on se ero, että Oulussa tehdään vain terveydellisiin syihin perustuvia leikkauksia, mutta Helsingissä saatetaan tehdä myös sosiaalisiin ja ulkonäköön liittyviin syihin pohjautuvia operaatioita.

Torisevan käsityksen mukaan nämä kaksi sairaalaa eivät ”keskustele” aiheesta.

– Ja koska Suomessa ei ole virallisia ohjeita is-hoidosta, tilanne jatkunee samana. Luulen, että paine muutokseen tulee ennemmin ulkomailta kuin suomalaisen lääketieteen sisältä.

Intersukupuolisuuden hoito ei ole yksinkertaista tai mustavalkoista, Toriseva sanoo.

– Aina voi käydä niin, että henkilö kärsii. Olisi tärkeää saada ihmiset tietoisemmiksi sukupuolen moninaisuudesta ja is hyväksytyksi osaksi yhteiskuntaa. Ei tarvitsisi pohtia, miten sitä tulisi hoitaa, koska intersukupuolisuuden ei itsessään ajateltaisi vaativan hoitoa.

_33_

PUHEENVUORO

INFO Riikka Kaihovaaran dokumentti Jotain siltä väliltä 24.6. klo 18–21, Ravintola Dubrovnik, Eerikinkatu 11.

Ei pääsymaksua.

Esteetön. K18.

Näytöksen jälkeen keskustelua translaista.

Mukana myös Peijakas-klubin dj:t.

TIINA OIKARINEN Kirjoittaja on sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Amnestyn Suomen osastossa.

Järj: Amnesty

Ei yhtä oikeaa tapaa olla trans AJAUDUIN MAALISKUISENA kevätyönä lukemaan yhdysvaltaisen transaktivistin Jen Richardsin blogia. Kirjoituksessaan hän kertoi miettineensä vuosikausia omaa sukupuoli-identiteettiään. Hän ei ollut sopinut mihinkään niistä transihmisenä olemisen tavoista, joihin oli törmännyt mediassa, vertaistukitapaamisissa tai queer-klubeilla.

Sittemmin Richardsin aktivismilla oli yksi tavoite: tehdä näkyväksi erilaisia tapoja olla trans. Blogikirjoitus päättyi ennalta-arvattavasti – ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa.

Suomi ja lukuisat muut eurooppalaiset valtiot ovat eri mieltä. Sukupuolen juridista vahvistamista koskeva niin sanottu translaki asettaa hyvin tarkat ehdot sille, millainen ihminen saa olla, ellei koe syntymässä määriteltyä sukupuolta omakseen.

Translaki sitoo sukupuolen juridisen vahvistamisen, eli henkilötunnuksen loppuosan muuttamisen, sukupuolen korjaamiseen lääketieteellisin keinoin. Tämä kytkös johtaa Suomessa lukuisiin transihmisten oikeuksien loukkauksiin.

_34_

Amnestyn tuoreen raportin, The state decides who I am – lack of legal gender recognition for transgender people in Europe, mukaan Suomen translain vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä johtaa pakotettuun hormonihoitoon ja loukkaa transihmisten oikeutta olla joutumatta epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Kohdan poistamista laista on vaatinut muun muassa YK:n kidutuksen vastainen erityisraportoija.

TRANSLAIN VAATIMUS siitä, että henkilön on esitettävä selvitys sukupuolikokemuksestaan tarkoittaa käytännössä sitä, että juridista sukupuoltaan vahvistavien ihmisten on alistuttava nöyryyttävään tutkimusjaksoon, jossa pitää ilmaista sukupuolta stereotyyppisesti. Tutkimusjaksolla syynätään niin pukeutumista, hiustyyliä kuin lapsuudenkokemuksiakin. Pitkä tutkimusjakso loukkaa transihmisten oikeutta yksityisyyden suojaan ja altistaa syrjinnälle.

Sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona on myös avioliiton muuttaminen

rekisteröidyksi parisuhteeksi, eikä sukupuolen juridinen vahvistaminen ole missään tilanteessa mahdollista alle 18-vuotiaille.

Vaatimus muutoksista siviilisäätyyn loukkaa transihmisten perheoikeuksia ja 18 vuoden ehdoton ikäraja ei mahdollista lapsen edun yksilöllistä huomioimista.

KANSAINVÄLISTEN ihmisoikeusnormien mukaan valtioiden on kunnioitettava ihmisten oikeutta määritellä oma sukupuolensa.

Amnesty vaatii, että Suomen translaki on uudistettava niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen perustuu itsemääräämisoikeuteen eli henkilön omaan ilmoitukseen.

Lainsäädäntö ei saa asettaa ihmisiä tilanteeseen, jossa sukupuolen juridista vahvistamista hakeva henkilö joutuu luopumaan muista ihmisoikeuksistaan. Meille kaikille kuuluu sama oikeus tulla tunnustetuksi lain edessä riippumatta siitä, mitä sukupuolta olemme tai miten sitä ilmaisemme. Kaikki tavat olla trans ovat oikeita.

Tilaa Amnestyn ’Human Rights are my Pride’ -ranneke ja näytä tukesi ihmisoikeuksille.

Tekstaa RANNEKE YHTEYSTIETOSI numeroon 173175. Hinta 5€ (sis. alv24%).

Tekstarimalli: Ranneke Taneli Tilaaja Toivokatu 1 A 30 00100 Helsinki. Postitamme rannekkeesi noin viikon sisällä. Voit tilata rannekkeen Soneran, Elisan, Saunalahden ja DNA:n liittymillä. _35_

KUVA: MELISSA HANHIROVA

H E S E TA

H E S E TA HeSeta ry on pääkaupunkiseudulla toimiva kansalaisja ihmisoikeusjärjestö, joka edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. HeSeta kerää ja jakaa tietoa seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun moninaisuudesta sekä auttaa ja tukee lesboja, homoja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia, heidän läheisiään sekä muuta sateenkaarikansaa.

HeSetan tavoitteena on poistaa yhteiskunnan rakenteisiin, arvoihin ja normeihin sisältyvää eriarvoisuutta, saattaa ihmiset yhteiskunnan ja lainsäädännön edessä yhdenvertaisiksi, auttaa ja tukea sekä tuoda ihmisiä yhteen.

HeSeta on valtakunnallisen Seta ry:n suurin jäsenjärjestö.

HeSetan järjestämä Helsinki Pride -tapahtumaviikko kerää vuosittain noin 32 000 kävijää.

_36_

Toiminta

Katso ajantaiset ryhmätiedot ja kokoontumisajat osoitteesta www.heseta.fi/toiminta/sateenkaaritoiminta

HeSeta järjestää sateenkaaritoimintaa, kouluttaa nuorisotaloilla ja kouluilla, tekee nuorisotyötä ja pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta vaikuttamalla muihin toimijoihin – sekä tietenkin järjestää Helsinki Priden!

SATEENKAARITOIMINTA on kaikille avointa vapaa-ajan toimintaa keskusteluilloista toiminnallisiin harrasteryhmiin ja kursseihin. Toiminnassa saa olla oma itsensä seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta ja tutustua uusiin ihmisiin moninaisuutta kunnioittavassa ilmapiirissä. Toiminta on päihteetöntä ja pääosin kaikille avointa.

Liity jäseneksi!

HeSetan jäsenenä tuet tärkeää ihmisoikeustyötä! Maksamalla jäsenmaksun mahdollistat toimintamme yhdenvertaisuuden puolesta.

NÄIN LIITYT JÄSENEKSI:

Täytä liittymislomake sivulla www.heseta.fi/osallistu/liity.

Maksa jäsenmaksu (30 € / 15 €) sähköpostiisi tulevien ohjeiden mukaisesti.

Tule mukaan toimintaan!

JÄSENEDUT

HeSetan jäsenenä pääset nauttimaan seuraavista jäseneduista: Jäsenhintainen sisäänpääsy HeSetan järjestämiin bileisiin ja muihin HeSetan maksullisiin tilaisuuksiin

KOULUTUSTOIMINTA HeSeta järjestää seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuutta käsitteleviä koulutuksia. HeSetan vapaaehtoiskouluttajat vierailevat peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä nuorisotaloilla, nuorten leireillä ja tapahtumissa. Lisäksi HeSeta tarjoaa ammatillista koulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

NUORTEN TOIMINTA

Alennuksia HeSetan järjestämien kurssien hinnoista Alennuksia muiden Setan jäsenjärjestöjen tilaisuuksista Muiden tahojen tarjoamia etuja Lisää tietoa jäseneduista nettisivuilla!

Katso lisätietoja: www.heseta.fi OTA YHTEYT TÄ:

toimisto@heseta.fi SEURAA MEITÄ:

facebook.com/HeSeta facebook.com/helsinkipride twitter.com/HeSetary instagram.com/heseta_ry

HeSetan nuorten toiminta koostuu nuorten avoimista illoista, ryhmistä ja kursseista, erilaisista tapahtumista sekä koulutusja vaikuttamistoiminnasta.

Nuorten tapahtumista suurin on Helsinki Pride -viikkoon kuuluva Nuorten Pride.

TAPAHTUMAT HeSeta järjestää läpi vuoden monenlaisia poliittisia -, yhteisöllisiä - ja kulttuuritapahtumia. Näkyvin HeSetan järjestämistä tapahtumista on Helsinki Pride, Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja heidän läheistensä vuosittainen kohtaamispaikka.

_37_

KUVA: MIKKO RASILA

PUHEENVUORO

M E R J A K Ä H KÖ N E N

Tavoitteet on asetettu korkealle!

Toiminnanjohtaja, HeSeta

HeSeta kasvaa ja kehittyy – olethan mukana?

HESETA ELÄÄ muutoksien aikaa. Viime marraskuussa yhdistykselle hyväksyttiin sen historian ensimmäinen strategia. Siihen kirjattiin auki yhdistyksen tarkoitus ja tavoite. Strategian mukaan HeSeta on olemassa, jotta se voi edistää sateenkaarikansan yhdenvertaisuutta ja osallistumista kaikilla elämänalueilla ja kaikissa ikäryhmissä.

HeSeta tarjoaa osallistumis- ja vaikuttamiskanavan jokaiselle sateenkaarikansan ihmisoikeuksien edistämisestä kiinnostuneelle – sosiaalista toimintaa unohtamatta.

Kunnianhimoinen tavoitteemme on, että toteutamme vuoteen 2016 mennessä visiomme: Sateenkaarikansa on kaikilla elämänalueilla yhdenvertainen muun väestön kanssa ja sillä on samat mahdollisuudet elää, osallistua ja vaikuttaa.

Visio toteutetaan HeSetan kolmen pilarin – tuki, vaikuttaminen ja yhdessäolo

_38_

– varassa. Teemme ennaltaehkäisevää sosiaalityötä ja edistämme kunnallisten palveluiden sateenkaarisensitiivisyyttä, vaikutamme yleiseen mielipiteeseen ja poliittisiin asenteisiin sekä tarjoamme mahdollisuuksia yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen. Teemme tätä yhteistyössä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti, mutta erityisesti toimialueellamme Uudellamaalla.

TAVOIT TEET ON SIIS ASETET TU varsin korkealle! Ensimmäinen haaste onkin ollut löytää riittävät resurssit niiden toteuttamiseen. Siksi tänä vuonna olemme panostaneet erityisesti varainhankintaan. Olemme hakeneet lisärahoitusta sekä vanhoilta että uusilta yhteistyötahoilta. Tuen määrää on onnistuttu ilahduttavasti kasvattamaan.

Yritys ei kuitenkaan tähän lopu: tarkoitus on

toteuttaa useampivuotinen projekti HeSetan toimintamuotojen kehittämiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Taloudellisten resurssien ohella te, HeSetan jäsenet ja vapaaehtoistoimijat, olette äärettömän tärkeitä visiomme toteuttamisessa. Siksi haluamme tarjota teille lisää mahdollisuuksia ja erilaisia tapoja osallistua HeSetan toimintaan. Tätä varten olemme luoneet aktiivien Facebook-ryhmän sekä sähköpostilistan vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista tiedottamiseen.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä meillä on kuitenkin vielä työsarkaa. Haluamme, että tulevaisuudessa HeSetan jäsenillä on mahdollisuus entistä laajemmin toteuttaa ideoitaan ja itseään HeSetassa sekä HeSetan tukemina. Me tarvitsemme sinua sateenkaarikansan yhdenvertaisuuden saavuttamiseen. Olethan mukana?

Fiksuja valintoja hyvinvointisi tueksi Ͳ ŚĞůƉŽƐƟ ũĂ ŚĞƌŬƵůůŝƐĞƐƟ ZƵŽŚŽŶũƵƵƌĞƐƚĂ͊ >ƵŽŵƵƌƵŽŬĂĂ͕ ƐƵƉĞƌĨŽŽĚĞũĂ͕ ůƵŽŶŶŽŶŬŽƐŵĞƟŝŬŬĂĂ ũĂ ƚĞƌǀĞLJƐƚƵŽƩĞŝƚĂ͘ dƵůĞ ũĂ ǀĂůůŽŝƚƵ ǀĂůŝŬŽŝŵĂƐƚĂŵŵĞ͊

d Z:Kh^͊

dćůůć ŝůŵŽŝƚƵŬƐĞůůĂ ŬĂŝŬŬŝ ŶŽƌŵ͘ ŚŝŶƚĂŝƐĞƚ ƚƵŽƚƚĞĞƚ

Ͳ ϭϬ й

, >^/E</͗ <ĂŵƉƉŝ͗ ^ĂůŽŵŽŶŬĂƚƵ ϱ <ĞƐŬƵƐƚĂ͗ ŝƚLJͲŬćLJƚćǀć ,ĂŬĂŶŝĞŵŝ͗ ^ƂƌŶćŝƐƚĞŶ ƌĂŶƚĂƟĞ ϱ /ƚćŬĞƐŬƵƐ͗ /ƟŬƐĞŶ ŬĂƵƉƉĂŬĞƐŬƵƐ dhZ<h͗ zůŝŽƉŝƐƚŽŶŬĂƚƵ Ϯϯ d DW Z ͗ ,ćŵĞĞŶŬĂƚƵ ϭϱ s Z<<K< hWW ͗ ǁǁǁ͘ƌƵŽŚŽŶũƵƵƌŝ͘Į

PARHAAT PUISTOEVÄÄT Kaikki irtopähkinät Kaisaniemestä

–15 %

Sano kassalla “puistojuhla”, niin saat alennuksen Pride-viikon ajan 23.–29.6.

Meiltä saat pähkinät, kuivahedelmät ja -marjat, mausteet, teet, jauhot ja superfoodit – myös luomuna.

P&S Kaisaniemi

I Avoinna arkisin klo 10–20 ja la klo 10–18 I Tervetuloa!

Parasta edunvalvontaa.

www.pardia.fi www.facebook.com/palkansaajajarjestopardia _39_

S E TA 40 V U O T TA

SETA 40 VUOTTA

Juhlavuoden kunniaksi H-lehti jututti neljää Setassa vaikuttanutta aktiivia. Omasta kaudestaan kertovat perustajajäsen Jussi Nissinen, aids-kriisin vastaanottanut Jorma Hentilä, perheoikeuksien puolesta toiminut Tiia Aarnipuu ja nykyinen varapuheenjohtaja Katriina Rosavaara. KAROLIINA SEPPÄLÄ kuvat: Setan arkisto

_40_

JUSSI NISSINEN Setan perustajajäsen 1974, sosiaalisihteeri 1986–1989, pääsihteeri 2003–2005 / Psykoterapeutti / Toiminut mm. Sexpon toiminnanjohtajana / Vastaanotto Avoinna kasvuun J&T:ssä, mukana Sinuiksi-projektissa

Pois radikaalista marginaalista SETA RY PERUSTET TIIN toukokuussa 1974 jatkumona keskusteluryhmä Psyke ry:lle.

Jussi Nissinen oli yksi Setan perustajajäsenistä. Uuden yhdistyksen myötä keskustelua haluttiin viedä yhteiskunnallisempaan suuntaan, pois radikaalista marginaalista.

– Tavoitteena oli, että Seta tekee itsensä tarpeettomaksi 10 vuodessa, Nissinen naurahtaa.

Media kiinnostui Setasta jo samana kesänä. Kirkon nuorisotyöntekijä oli laittomasti erotettu homoseksuaalisuuden vuoksi, ja Seta järjesti protestiksi mielenosoituksen Vanhassa kirkkopuistossa. SAK:n juristeista erityisesti Tarja Halonen otti tapauksen Jukka-Pekka Hämäläinen (vas), Jussi Nissinen, tuntematon ja Vesa-Tapio Valo. yhteydessä kantaa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa työsyrjintää vastaan.

Myöhemmin Halonen toimi Setan puheenalueellinen jäsenjärjestö ja siitä lähtien kantaa ja sitä kuullaan. Järjestö ei myöskään johtajana vuosina 1980–81.

Seta on toiminut kattojärjestönä. Nissinen ole leimautunut poliittisesti.

– Alkuajoille oli tyypillistä, että punäkee, että sisäisesti Setan toiminta on ollut – Seta on onnistunut säilyttämään aseheenjohtajiksi haettiin henkilöitä, joilla oli aaltoliikettä erilaisten painotusten välillä. mansa vakavasti otettavana organisaationa, yhteiskunnallista statusta, vakuuttavuutta ja Vuosien varrella on keskusteltu esimerkiksi Nissinen kiteyttää. kontakteja, Nissinen muistelee. lhbti-kohdennetuista palveluista ja suhteesta Nykyään Nissinen kokee, että Setan Setan keskeiset toiminta-alueet selkeyseksuaalisuuteen. Myös naisten ja miesten tekemälle työlle on aina tarvetta. Seta puhuu tyivät hyvin nopeasti. Niitä olivat yhteismäärä hallituksessa ja nykään jo lakkauteaktiivisesti moninaisuuden puolesta dikotokunnallinen ja lainsäädännöllinen vaikuttussa Seta-lehdessä on puhuttanut. mioita vastaan. taminen, kulttuurikeskustelu, kirkon suhde Nissisen mukaan Seta on pärjännyt hyvin – Seta on pikemminkin yhdistänyt ja homoihin sekä asiakas- ja mielenterveystyö. haasteellisissakin tilanteissa sisäisistä ja koonnut voimia kuin ajanut vain omaa Vuonna 1989 perustettiin ensimmäinen ulkoisista jännitteistä huolimatta. Seta ottaa asiaansa, Nissinen toteaa.

1969 Keskusteluseura Psyke ry perustetaan

1971

Aikajana

1974

SETA ry perustetaan

Homoseksuaaliset teot poistetaan rikoslaista

1976

1983 Aids-kriisi puhkeaa Suomessa

SETA ry:n periaateohjelma julkaistaan _41_

S E TA 40 V U O T TA

JORMA HENTILÄ Setan puheenjohtaja 1983–1991 / Poliitikko, toiminut mm. entisen SKDL:n pääsihteerinä / Seta-säätiön hallituksen puheenjohtaja

Ala- ja ylämäkien vuosikymmen 80-LUKUA MÄÄRIT TIVÄT Setassa hiv ja aids.

Jorma Hentilän puheenjohtajakausi alkoi vuonna 1983, jolloin aids-kriisi roihahti täyteen liekkiin Suomessa.

– Lääkintäviranomaisetkin olivat ymmällään, mutta Seta otti alusta alkaen vastuuta käytännöllisellä, sosiaalisella ja yhteiskunnallisella tasolla, Hentilä muistelee.

Ajanjakso oli rankka. Aids söi Setan taloudellisia ja henkisiä resursseja. Kokouksissa aiheen käsittely vei aikaa ja voimavaroja, ja tulonlähteenä toimineet Vanhan Polin tanssit menetettiin aids-spekulaatioiden takia.

Toisaalta Hentilä kokee, että aids-keskustelu nosti Setan lopullisesti pois marginaalista. Radikaalina liikehdintänä 60-luvulla alkanut keskustelu valtavirtaistui ja johti siihen, että yhä useampi joutui ottamaan kantaa homoihin.

– Silloisesta polarisaatiosta on nykyään jäljellä vain yksi ääripää: äärimmäisen kielteinen suhtautuminen, Hentilä toteaa.

Hentilä arvioi, että vaikka aidsin myötä monet miehet menivät takaisin kaappiin,

1984 Trasek ry perustetaan

1984 SETA-säätiö avaa Suomen ensimmäisen homoravintolan, Gay Gambrinin _42_

ajanjakso oli myös rakentamisen ja ulostulon aikaa. Suomen ensimmäinen homoravintola Gay Gambrini avattiin heinäkuussa 1984. Samana vuonna ilmestyi Kai Sieversin ja Olli Stålströmin toimittama kirja Rakkauden monet kasvot, joka oli ensimmäinen suomenkielinen asiallinen teos homoseksuaalisuudesta.

Vuosikymmenen puolivälissä Seta aloitti Radio Cityssä ja Lähiradiossa omat ohjelmansa, joita monet kuuntelivat kuulokkeilla lähimmiltään salaa. Suomessa heräsi keskustelu parisuhdelaista. Myös transasiat alkoivat nousta tietoisuuteen transvestismin myötä.

Hentilän puheenjohtajakauden aikana nykyisen kaltainen organisaatio alkoi hahmottua. Alussa toimintaa oli vain Helsingissä, mutta epävirallisen yhteistyön kautta mukaan tuli Psyken entisiä alueellisia ryhmiä, ensin Tampereelta ja Turusta, pian myös muualta. Helsingin seudun Seta (nyk.

HeSeta) perustettiin vuonna 1991.

Tulevaisuudelta Hentilä toivoo suomalaisen kulttuurihistorian uudelleenkirjoitusta.

Setan toimijat lukevat vanhaa Ilta-Sanomien vuoden 1966 paljastusartikkelia ”Homoseksuaalipesä Helsingissä”. Vuosiluku ei tiedossa. Kuvassa vasemmalla Jorma Hentilä.

Kriitikot, tutkijat ja museot ovat pitäneet monia taiteilijoita kaapissa.

– Miksi ei sanota suoraan, että taiteilija oli homo, jos se on vaikuttanut hänen teoksiinsa? Hentilä kysyy.

1984 Ensimmäinen homoseksuaalisuudesta asiasiallisesti kertova kirja, Rakkauden monet kasvot, julkaistaan.

Tekijöinä ovat Kai Sievers ja Olli Stålström

1986 SETA perustaa Aids-tukikeskuksen (nyk. Hiv-tukikeskus)

1991

1994

Helsingin seudun Seta ry perustetaan

Transtukipiste perustetaan

TIIA AARNIPUU Setan puheenjohtaja 2001–2005 / Tietokirjailija, ent. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Helsingissä / Sateenkaariperheet ry:n koulutussuunnittelija

Vapautuspäivät 1980.

Tautiluokitusseminaari RFSL:n toimistossa ”Hornyssa” 1978.

Vapautuspäivät 1981 Senaatintorilla Helsingissä.

Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen VUOSITUHANNEN VAIHTEESSA perhe oli näkyvästi esillä lhbti-keskustelussa. Mediassa kiisteltiin siitä, kenellä on mahdollisuus tai oikeus perustaa perhe. Puhuttiin parisuhdelaista, adoptio-oikeuksista ja hedelmöityshoidoista. Vuonna 2001 hyväksyttiin parisuhdelaki, jota Setan vastavalittu puheenjohtaja Tiia Aarnipuu pääsi juhlimaan.

Myös translaki (2003) astui voimaan Aarnipuun puheenjohtajakaudella. Vaikka laki tiedettiin jo syntyessään ongelmalliseksi ja puutteelliseksi, se oli kuitenkin juridinen askel transasioiden määrittelyssä.

– Työtä lhbti-merkkipaalujen eteen voisikin kuvailla vahinkojen minimoimiseksi,

1999 Ns. kehotuskielto poistetaan rikoslaista

§

aina on jotain parannettavaa, Aarnipuu toteaa.

Erilaisten perhe- ja yhdenvertaisuusjärjestöjen yhteistyö oli tuolloin ”herkän tunnustelun” vaiheessa, Aarnipuu kuvailee.

Osin EU:n ansiosta tahot, joita ennen olisi ollut vaikea kuvitella saman pöydän ääreen, alkoivat tehdä yhteistyötä. Aarnipuun puheenjohtajakauden aikana siirryttiin ajatuksen tasolla suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuonna 2004.

Kun parisuhdelaki ei enää syönyt kaikkia Setan voimavaroja, oli mahdollisuus painottaa muutakin. Aarnipuun kaudella

2001 hyväksytty uusi parisuhdelaki mahdollistaa parisuhteen rekisteröimisen samansukupuolisille pareille

2003 Translaki astuu voimaan

§

kehitettiin ammatillisuutta ja asiakastyötä, keskusteltiin Setan julkaiseman Z-lehden linjasta ja haaveiltiin tiedottajasta.

– On kiinnostavaa seurata, millä tavoin käsitys perheestä muuttuu, Aarnipuu sanoo.

Ihmiset eivät enää tyydy vähiten huonoon perhemalliin, vaan ovat entistä vapaampia valitsemaan itselleen sopivia, uusia perhemuotoja.

Tulevaisuudelle Aarnipuulla on selkeä toive: – Intersukupuolisten hoidossa täytyy tapahtua yksiselitteinen läpimurto. Yhdenkään lapsen genitaaleja ei saa silpoa pelkästään kulttuurisista syistä.

2013 Tasa-arvoista avioliittolakia ajava Tahdon2013-kampanja kerää kansalaisaloitteeseensa alle vuorokaudessa yli 150 000 nimeä

_43_

Ilta-Sanomat kansi 1966 paljastusartikkeli ”Homoseksuaalipesä Helsingissä”.

_44_

K AT R I I N A R O S AVA A R A Katriina Rosavaara, Setan varapuheenjohtaja 2014− / Kuvataiteilija

KUVA: ERKKI LIEZÉN

Sateenkaarevaa ihmisoikeustyötä SETAN VARAPUHEENJOHTAJA Katriina Rosavaara toteaa, että juhlavuosi kuluu työn merkeissä. Monet Setan kannalta keskeiset lait ovat tärkeässä vaiheessa. Tasa-arvoinen avioliittolaki, jonka eteen on tehty töitä vuosikymmenet, on edennyt asiantuntijakuulemisiin. Myös tasa-arvo-, yhdenvertaisuussekä translain uudistukset ovat työn alla.

40 vuodessa on tapahtunut paljon. Rosavaaran mukaan tärkeimmät muutokset ovat tapahtuneet yhteiskunnan rakenteissa, kuten lainsäädännössä. Suvaitsevaisuuden sijaan nyt tavoitellaan yhdenvertaisuutta. Se mahdollistaa osaltaan myös yleisen mielipideilmaston muuttumisen vähemmistöjä arvostavammaksi.

– Juhlavuonna ei kuitenkaan olla missään käännekohdassa, Rosavaara toteaa.

– Ihmiset eivät ole juridisesti yhdenvertaisia Suomessakaan, eikä maailma aina muutu vain paremmaksi. Tulee myös takapakkeja, kuten itänaapurissa nähdään.

Rosavaara nostaa esiin omaa identiteettiään pohtivat nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät aikuiset. Juuri julkaistussa onnettomuustutkintakeskuksen raportissa todetaan, että vuosittain ainakin 2–3 nuorta tekee Suomessa itsemurhan, koska oma seksuaalinen suuntautuminen ahdistaa liikaa.

Transihmisten tilanne ei ole millään mittarilla mitattuna hyvä. Pakkosterilisaatiopykälä on voimassa yhä, ja syrjintä työelämässä on vakava ongelma.

Omassa arjessaan Rosavaara miettii sateenkaariperheiden lapsia ja heidän oikeuksiaan. Sateenkaariperheiden lapset kun eivät lähtökohtaisesti edusta mitään vähemmistöä vaan ovat pelkästään lapsia, niin kuin muutkin ikäisensä.

– Miltä lasten korvissa kuulostaa, kun oma perhemuoto kyseenalaistetaan ja tuodaan esiin vähempiarvoisena? Millaisen käsityksen he saavat yhteiskunnasta, jonka jäseniksi ovat kasvamassa?

Miesten bileissä tanssii poikapari showryhmä Attitudesta, vuosi ei tiedossa.

Vasemmistoliitto ja Vasemmistonuoret mukana Helsinki Pridessä!

Sukupuolineutraali avioliittolaki!

Yhtenäiset perheoikeudet!

Vapautta olla juuri sellainen kuin olet!

Tule mukaan kulkueen vas-blokkiin ja sen jälkeen Puistojuhlaan Sinebrychoffin puistoon vas-teltalle tapaamaan Paavoa ja muita vas-aktiiveja.

Tervetulotoivotuksin Helsingin Vasemmistoliitto, Vasemmiston sateenkaarirakastajat-Vasara -ryhmä ja Etelä-Suomen Vasemmistonuoret. _45_

SETA – 40 VUOTTA IHMISOIKEUSTYÖTÄ!

VUONNA 1974 SETAN perustajat halusivat muuttaa yhteiskuntaa. 40 vuodessa on jo tapahtunut paljon, ja vietämme Setan juhlavuotta ylpeinä. Eriarvoisuutta on silti yhä sekä lainsäädännössä että arjessa.

SETA TOIMII PARHAILLAAN muun muassa translain,

Tule juhlavuoden tapahtumiin 27.6. Setan juhlavuosipiknik, Helsinki 28.6. Seta 40 vuotta Helsinki Pride -marssilla

isyyslain ja opetussuunnitelmien muuttamiseksi. Tuemme hankkeilla vanhusten ja nuorten hyvinvointia ja autamme turvapaikanhakijoita. Seta on kantaaottava ja näkyvä asiantuntija. Ihmisoikeusjärjestönä Setan tavoite on yhdenvertaisuus kaikilla elämänalueilla riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.

28.6. Ämyrock, Hämeenlinna

MYÖS SETAN TRANSTUKIPISTE täyttää pyöreitä. Se on toiminut sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tukena jo 20 vuotta. Transtukipiste tarjoaa maksuttomia palveluita sukupuoltaan pohtiville ja heidän läheisilleen sekä järjestää monipuolista yhteisöllistä toimintaa. Se on myös sukupuolen moninaisuuden asiantuntija, joka kouluttaa ja tukee ammattilaisia, kuten koulun, terveydenhuollon ja perhepalveluiden työntekijöitä.

8.9. Salaisuuksin suljettu – kirjeiden Tom of

SETAN 40-VUOTISTA ja Transtukipisteen 20-vuotista taivalta

25.–26.7. Jeppis Pride, Pietarsaari 25.–27.7. TuSetan Homo metsässä IV -leiri, Turku 5.–7.9. Helsingin 29. sarjakuvafestivaali,

teemana sateenkaarisarjakuva

Finland Postimuseossa, Tampere

24.–26.10. Vinokino, Turku 7.–9.11. Vinokino, Helsinki 21.11. Meidän historiamme -seminaari, Helsinki 18.–23.11. TransHelsinki 2014

juhlistetaan tapahtumin, joita Seta jäsenjärjestöineen järjestää eri puolilla Suomea yhteistyökumppaneidensa kanssa.

ILMOITUS

seta.fi/juhlavuosi2014/

Uusi kesäterassi on avoinna joka päivä 12-02

Juurevia juttuja!

Tule ja tutustu.

Mäntymäki 2. Olympiastadionin vieressä. facebook.com/freedomhelsinki

KUVA: PEKKA NIEMI

KO L U M N I

K A R O L I I N A S E P PÄ L Ä

Tuntuu kuin huutaisin, vaikka ääni vapisee.”

Kirjoittaja on pitkän linjan järjestöaktiivi, joka kaipaa kahvitunneille sellaista ronskia huumoria, jolle kaikki pystyvät nauramaan.

”Kenen kanssa olisit, jos olisit homo?”

UUDEN TYÖPAIKAN GRILLIBILEET Helsingin kattojen yllä. Koeaika on juuri loppunut, en vielä tunne kaikkia. Esimiehen ehdotuksesta pelaamme yllättäen peliä, jossa jokainen vuorollaan kertoo, kenen kanssa haluaisi olla, jos olisi homo. Monia naurattaa, sillä tavalla hymähdellen.

Apua. Lähtisinkö vessaan sopivalla hetkellä ennen omaa vuoroani? Ei, joutuisin kuitenkin vastaamaan kysymykseen. Vatsassa kiertää, oma vuoroni lähenee. Mainitaan komeita ja kauniita, amerikkalaisia näyttelijöitä, urheilijoita, jopa nuoruuden ihastuksia. Kämmenet hikoavat, rapsutan kaljapullon etikettiä.

Voinko jäädä työpaikalla kaappiin, vaikka olen jo kauan tehnyt monenmoista vapaaehtoistyötä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta? Eikö tämä koskaan lopu, ajattelen, koko ajan pitää jaksaa valita avoimuuden tai näkymättömyyden välillä.

Sitten tulee minun vuoroni: ”Kenen kanssa olisit, jos olisit homo?” Änkytän jotain, haluan muka kuulla pelin säännöt uudestaan. ”En voi pelata tätä peliä, koska tässä oletetaan, että kaikki ovat heteroita. Minun ei tarvitse kuvitella olevani homo.”

_48_

Tuntuu kuin huutaisin, vaikka ääni vapisee. Syvä, pitkä hiljaisuus. Kukaan ei vain ollut tullut ajatelleeksi, että joukossa voisi olla muitakin kuin heteroita. Pelkkää ajattelemattomuutta. Lopulta joku rikkoo hiljaisuuden ja muotoilee kysymyksen uudestaan: kenen kanssa olisit, jos olisit hetero.

Moni joutuu pohtimaan ja kontrolloimaan avoimuuttaan uran kannalta. Olisiko uran kannalta parempi pysyä kaapissa?

Miltä sivuilta oma nimi löytyy googlettamalla? Usean vuoden kokemus Helsinki Priden vapaaehtoisena antaa osaamista ja kokemusta, jolla on arvoa myös palkkatyössä. Silti moni miettii, mitä ansioluetteloon kannattaa kirjoittaa − pääsisikö haastatteluun paremmin, jos jättäisi Priden mainitsematta?

Pinkkiin lasikattoon osa törmää jo rekrytoinnin aikana. Se on monen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan epämääräinen ja vaikeasti todistettava kokemus hakuvaiheesta. Monien yritysten mielestä ”poikkeavien” palkkaaminen on organisaatiolle riski − vaikka tutkimukset puhuvat moninaisuuden ja avoimuuden hyötyjen puolesta.

Työsopimus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki turvaavat kyllä työelämän pelisääntöjä, mutta eivät ne kahvitunnilla paljon lohduta. Arkisen työn sujumisen kannalta olennaisempaa on se, mitä ja miten työpaikoilla puhutaan. Hiljaisuus ja näkymättömyys lienevät yleisempiä ongelmia kuin suoranainen työsyrjintä. Eikä kysymys ole ihmeellisistä asioista − vain siitä, että pystyy kertomaan viikonlopun kuulumiset yhtä kuuluvalla äänellä kuin muutkin. Että pystyy nimeämään kumppanin sukupuolen tai baarit, joissa viikonloppuna kävi.

Kaikkien näiden hiljaisuuksien ja näkymättömyyksien jälkeen en todellakaan ymmärrä tuttua kysymystä: miksi ne homot pitävät itsestään niin kovaa ääntä ja järjestävät kaiken maailman tilaa vieviä kulkueita.

P.S. Grillibileet jatkuivat. Myöhemmin illan aikana muutama ihminen tuli kertomaan, kuinka hekin ovat homoja, mutta päättivät pelata peliä.

P.P.S. Seuraavissa juhlissa peliä muutettiin niin, että jokainen mainitsi sekä miehen että naisen.

Tom of Finland postimerkit nyt ennakkomyynniss채!

www.posti.fi/ostoksille

Arvona avoimuus Helsinki Pride 2014 -tapahtumatuottaja Senni Moilanen toteuttaa kaikille avointa kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtumaa. EVELIINA SALOMAA Kuva: Mikko Rasila Tapahtumatuottaja Senni Moilanen toteaa, että hän ei onnistuisi työssään ilman Helsinki Pride 2014 -vapaaehtoisia.

– He mahdollistavat koko tapahtuman. On upeaa, että vapaaehtoiset ovat valmiita tekemään niin paljon töitä ja käyttämään ammattitaitoaan tämän kaiken eteen.

Moilanen sanoo, että parasta on nähdä ilo ja into, joilla ihmiset tekevät työtä Pride-viikon eteen. Tapahtuma toteutetaan nollabudjetilla, joten se nojaa vapaaehtoisiin työntekijöihin. Siksi Helsinki Pride on joka vuosi tekijöidensä näköinen.

Avoimuuden lisääminen ja rajojen hälventäminen ovat Moilaselle tärkeitä arvoja. Hän ei halua sulkea ketään pois kesän suurimmasta kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtumasta. Tänä vuonna panostetaankin erityisesti viestintään ja markkinointiin.

– Ajatus on, että Pride ei jää vain pienen ryhmän tapahtumaksi. Sen sijaan se on kaikille avoin kulttuurija ihmisoikeustapahtuma, Moilanen linjaa.

Vuoden 2014 teema on työelämä, jota lähestytään Pride-viikolla positiivisella asenteella. Moilanen iloitsee, että aihe koskettaa kaikkia tavalla tai toisella.

_50_

– Työelämään liittyy kuitenkin myös paljon käytäntöjä, jotka voivat olla esteitä. Onneksi Suomessa on jo yrityksiä, joille syrjimättömyys on tärkeä arvo.

– Toivon myös, että työhyvinvoinnista ja syrjimättömyydestä puhuttaisiin myös Pride-viikon jälkeen, hän lisää.

Moilanen kehottaa hyödyntämään Pride-viikon tarjoamat mahdollisuudet. Monipuolisesta ohjelmistosta voi poimia itseään kiinnostavimmat tapahtumat – vieläpä itselle sopivalla kielellä.

– Pride-viikolla voi kokea uutta, oppia uutta, saada tietoa ja tutustua uusiin ihmisiin.

Lisäksi Moilanen on pyrkinyt luomaan käytäntöjä, joilla voidaan varmistaa tulevien Helsinki Pride -viikkojen toteutuminen.

– Tarvitsemme toki yhteistyökumppaneita myös jatkossa. Näin moni viikon tilaisuuksista voi pysyä avoimena ja maksuttomana.

Entä mihin tapahtumaan Moilanen sitten itse ehdottomasti aikoo osallistua tänä vuonna?

– Lavatansseihin! Hän sanoo ja paljastaa, että sopiva kukkamekkokin on jo hankittu.

PRIDE-KULKUE on mielenilmaus yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta. Toivotamme kaikki tervetulleiksi värikkäälle hyvän mielen marssille. Tehdään kulkueesta yhdessä suurempi ja näyttävämpi kuin koskaan aikaisemmin!

KOKOONNUMME la 28.6. tuttuun tapaan Senaatintorilla, josta kulkue lähtee liikkeelle klo 13.

Kulkue etenee Aleksanterinkatua, Mannerheimintietä ja Bulevardia pitkin Sinebrychoffin puistoon.

Vuonna 2013 Helsinki Pride -kulkueeseen osallistui noin 8000 ihmistä. Marssijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. kuvat: Sanna Vallinen, Alejandro Lorenzo, Melissa Hanhirova

_51_

KUVA: MAT TI KESKI-KOHTAMÄKI

KUVA: SAMI JOENSUU

TEKSTIT: MINNA KALENIUS

Pride valloittaa uuden puiston!

PRIDEN PUISTOJUHLAA

vietetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Sinebrychoffin puistossa Hietalahden torin laidalla. Puistojuhla on kaikille avoin, ikärajaton, iloinen ja värikäs tapahtuma keskellä kesäistä Helsinkiä. Lavalle nousee monipuolinen kavalkadi artisteja ja luvassa on myös puheenvuoroja.

Juontajina toimivat Tuija Pehkonen ja Minna Kivelä.

KUVA: ANNIKA MIET TINEN

Puistojuhlassa on myös ruokakojuja sekä monipuolinen Pride-tori. Helsinki Priden infosta voi ostaa lippuja illan The Pride Partyyn Le Bonkissa.

Sarah Kivi & Non Orchestra Sarah Kivi & Non-Orchestra koostuu laulaja Sarah Kivestä ja tuottaja Non Personista (Niclas Kristiansson). Duo julkaisi ensilevynsä ”Kiveen kirjoitettu” viime vuonna. Puistojuhlassa tullaan kuulemaan koskettavaa elektronisvaikutteista kuuntelumusiikkia rosoisella otteella.

Keikalla mukana Sarah Kivi, Non Person ja Joonatan Kotila.

Sandhja 23-vuotias Sandhja on uusi nouseva kyky pop-skenessä. Suomalaisguyanalainen laulaja-lauluntekijä julkaisi esikoisalbuminsa ”Gold” toukokuussa. Englanniksi laulava Sandhja kirjoittaa ja säveltää kappaleensa itse. Sandhjan musiikki on raikasta soulahtavaa poppia, jossa kuuluvat tunteikkaat sanoitukset ja oman elämän tarinat.

Rakkaus on kaikkien oikeus Laulava parturi-kampaaja on kokenut Pride-kävijä.

Tämän kevään Voice of Finland -finalisti Tuuli Okkoselle on kunnia-asia esiintyä Prideilla.

– Uskon, että kokemalla ja näkemällä ihmiset voivat avartaa ajatteluaan.

Okkonen huomasi, että hänelläkin oli ympäristöstään ennakkokäsityksiä.

– Pohdimme kilpailun aikana pitkään puolisoni kanssa, että milloin tulemme ”ulos kaapista” telkkarissa. Olin iloisesti yllättynyt, että yksikään media ei huomioinut ulostuloamme millään tavalla.

31-vuotias oululaislähtöinen Okkonen keskittyy tällä hetkellä oman materiaalin koostamiseen. Hän myös keikkailee _52_

coverbändinsä Coverdriven kanssa ja tekee töitä parturi-kampaajana. Okkonen on osallistunut Prideille monena vuonna vähintään puistopiknikillä.

Kaksi vuotta sitten Okkonen esiintyi toisen kokoonpanonsa Leolan kanssa Puistojuhlassa, ja keikasta on jäänyt pelkästään hyviä muistoja. Tuolloin bändi esitti enimmäkseen omaa tuotantoa. Tänä vuonna Okkosen Puistojuhlan setti koostuu omista ja lainatuista biiseistä.

– Teemaksi olen kaavaillut – yllätys yllätys – rakkautta! Kokoonpano tulee olemaan pieni ja intiimi, mutta laulut suuria.

Sanoittajana kuin saippuapala – Suomi on niin rehellistä, että siinähän olisi tällainen helposti ujosteleva koko ajan korvat punaisina. Englanti on etäisempää ja siinä voi olla sanoittajana kuin saippuapala, joka luiskahtaa otteesta, perustelee Aino Venna kielivalintaansa.

Hän laulaa englanniksi. Ja välillä ranskaksi. Ranskaa laulaessa Venna nauttii siitä, kuinka kaunis kieli resonoi kehossa.

Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä ammentaa sanoituksia menneestä maailmasta, elokuvista ja

populaarikulttuurista. Monet kappaleet on nimetty henkilöiden mukaan. Vennan musiikki kuulostaa chansonilta, johon sekoittuu iskelmää ja vanhaa rokkia. Laulajan ääni on matala, syvä ja rosoinen.

Puistojuhlan lavalle Venna nousee yhtyeensä kitaristi Joonatan Kotila ja ukulelea soittavan Kaisu Koposen kanssa.

– Soitamme myös muutaman coverin, mutta toistaiseksi en halua paljastaa keikasta vielä liikoja.

Tytöllä pitää olla salaisuuksia…

KUVA: TERO AHONEN

Aino Venna inspiroituu menneestä ja kainostelee suomen kieltä.

Yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen työelämän puolesta

Tunteiden paloa unohdetuilla tanssilavoilla Vallilan Tango soittaa suomalaista perinteistä tanssimusiikkia, mutta on kaikkea muuta kuin perinteinen orkesteri. ELLA AIRAS-SALMINEN kuva: Arto Timonen OLEMME TUONEET VANHAN tanssimusiikin uudelle tasolle, orkesterin kontrabasisti Ilpo Kiiskinen kertoo.

Seitsenhenkinen Vallilan Tango ei kierrä valmiita lavatansseja, vaan kehittää omia.

Orkesteri on esiintynyt muun muassa Kalasataman Konttiaukion avajaisissa – myös ratikassa on soiteltu. Suurin osa Vallilan Tangon yleisöstä on nuoria aikuisia.

Suomalainen tanssimusiikki ei ole aina ollut tuttua Kiiskiselle eikä solisti Hans Wesselssille.

– Orkesterin perustamisen aikaan soitimme vielä Hansin kanssa 80-luvun elektropunkkia samassa bändissä. Tunsin vain vanhat klassikot, enkä ollut ikinä käynyt lavatansseissa, Kiiskinen muistelee.

Wesselsin tulkinta pyyhkii pölykerroksen vanhojen kappaleiden päältä. Hän ei puhu

_54_

suomea, mutta laulaa suomeksi. Tulkitseminen sujuu luontevasti, vaikka kieli ei olekaan oma.

– Minua kiinnosti tangon melankolisuus.

Lauloin karaokessa Satumaata ja orkesterin perustaja Antti kuuli tämän. Hän kysyi lähtisinkö orkesterin solistiksi vappukeikalle, Hollannista kotoisin oleva Wessels kertoo.

Vappukeikan piti olla kertaluontoinen esiintyminen, mutta Wessels seisoo edelleen orkesterin riveissä kymmenen vuotta myöhemmin. Kukaan orkesterin jäsenistä ei edes yritä korjata Wesselsin ääntämistä.

– Linjurin polkka on ainoa mahdoton kappale, mutta sitä ei kyllä kukaan suomalainenkaan osaa, Wessels nauraa.

Orkesterin klarinetisti Antti Alavuotunki tekee jatkuvaa arkistotyötä löytääkseen uusia kappaleita bändin soittolistalle.

HELSINKI PRIDEN perinteiset Lavatanssit kuumentavat kesäillan. Tanssittamisesta vastaa nostalginen uudenajan tanssiorkesteri Vallilan Tango.

Kilpatanssijat Santra Rinne ja Piia Korpi opastavat yleisöä foksin saloihin.

Orkesteri soittaa myös biisejä, joita ei ole koskaan aikaisemmin esitetty livenä.

Vallilan Tangon taustalla toimii Kulttuuriyhdistys Vallilan tango ry. Sen tavoitteena on edistää suomalaista tanssi- ja juhlakulttuuria sekä muuta alueellista kulttuuritoimintaa. Yhdistyksellä on kaksi vakiotapahtumaa vuodessa: Perinteiset Vallilan vapputanssit sekä Lammassaaren Isle of Sheep -tanssit.

– On ollut hauska huomata, että tiloja voi määritellä uudelleen. Lammassaari on hyvä esimerkki tästä. Siellä oli lähes käyttämätön lava, jonka otimme käyttöön uudelleen, Kiiskinen kertoo.

Orkesteri valitsee keikkapaikat aina yhdessä. Wessels odottaa innolla Priden Lavatansseja.

– It´s time to queer it up!

Vallilan Tango m채채rittelee itsens채 uuden vuosituhannen vanhanaikaiseksi tanssiorkesteriksi.

www.akavanerityisalat.fi

INFO Sateenkaariparitanssin intensiivikurssi ma 23.6. klo 18–20, Balanssi Studiot, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1D, 4 krs. Hinta 25e/hlö.

Ei esteetön.

Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut 22.6. mennessä: santraandpiia1@gmail.com

Same-sex -tanssikilpailuissa pukeutumiskoodi on vapaa.

Tanssi – positiivinen pakkomielle Santra Rinne ja Piia Korpi tavoittelevat jonain päivänä samansukupuolisten kilpatanssin maailmanmestaruutta. ELLA AIRAS-SALMINEN kuvat: Vera Saarivuori SANTRA RINNE JA PIIA KORPI ovat Suomen ensimmäinen kilpaileva samaa sukupuolta oleva tanssipari. Pari käy kisaamassa ulkomailla same-sex eli samansukupuolisten tanssikilpailuissa. He ovat saavuttaneet MM-hopeaa naisten 10-tansseissa Belgiassa.

Tanssiurheiluliiton säännöt kieltävät osallistumisen perinteisiin kilpatanssikilpailuihin Suomessa.

– Olemme harkinneet poikkeusluvan hakemista, Korpi kertoo.

Parin rahat ja vapaa-aika kuluvat tanssimiseen. He kiertävät vuodessa noin kuudet kisat. Osa samansukupuolisten tanssikilpailujen pareista ei edes halua kisata perinteisissä kisoissa.

– Meille tärkeintä on tanssi, emmekä näe omaa tanssiamme niinkään perinteisestä poikkeavana, Rinne pohtii.

_56_

Suomen Tanssiurheiluliitto suhtautuu suopeasti samansukupuolisten tanssimuodon kehittämiseen. Tällä hetkellä kilpailevia pareja on Suomessa vain kaksi, joten kisoja on vielä mahdoton järjestää. Rinteen ja Korven tavoitteena on jonain päivänä maailmanmestaruus samansukupuolisten tanssikilpailuissa.

Pari levittää tanssin ilosanomaa myös järjestämällä tanssikursseja. Syksyllä on luvassa tanssikurssi Helsingissä.

Rinne, 32, innostui paritanssista 2000-luvun alkupuolella opiskellessaan Berliinissä.

– Menin vahingossa liian aikaisin tanssibileisiin. Siellä oli menossa paritanssiosuus.

Korpi, 31, löysi tiensä tanssin maailmaan tavattuaan Rinteen yliopistossa, jossa he molemmat opiskelivat. Tanssiliekin lisäksi syttyi myös rakkaus ja he jakavat elämänsä

yhdessä myös tanssiparketin ulkopuolella.

Yhteisiä tanssivuosia on takana seitsemän.

Rinne ja Korpi ovat tottuneet tekemään työtä saadakseen haluamansa. Molemmat ovat voimakastahtoisia ja välillä harjoitellessa räiskyy – varsinkin ennen kilpailuja.

– Jännitys purkautuu, kun pääsemme kisalattialle, Rinne kertoo.

– Tanssi on minulle yhtä tärkeää kuin ilma, jota hengitän, Korpi kuvailee.

Rinne toimii päivätyössään psykologina ja Korpi on Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta ry:n koulutuskoordinaattori. Heidän haaveenaan on, että tanssi olisi heille jonain päivänä ammatti.

– Nyt tämä on sivutyötä, josta maksamme itse, he nauravat.

– Positiivinen pakkomielle, Korpi kiteyttää.

Lavatanssit ke 25.6. klo 19–02, Ravintola Kaisaniemi, Kaisaniementie 6.

Liput: ennakkoon 6/7 €, ovelta 8/9 €. Alennus HeSetan jäsenkortilla. Ei esteetön. K18.

Järj. HeSeta ry

Säiden salliessa iltaa voi viettää myös ravintolan tunnelmallisella kesäterassilla.

KUVA: KUVATOIMISTO KUVIO OY

PUHEENVUORO

AARO HORSMA Sosiaalityöntekijä, HeSeta

Nuorten Pride on hauska tapahtuma, mutta sillä on myös yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä.

Kenet nähdään, kuka saa olla?

VUONNA 2012 järjestimme ensimmäisen Nuorten Priden osana Helsinki Prideä.

Nuorten Pride on yhdessä nuorten, vapaaehtoistyöntekijöiden ja eri nuorisotyöntoimijoiden kanssa suunnitteltu ja toteutettu tapahtuma. Nyt, kolmantena vuonna, se hioutuu ja kasvaa entisestään.

Nuorten Pride tarjoaa sateenkaareville (lhbtiq*-) nuorille mahdollisuuksia osallistua Pride-viikkoon sekä tutustua HeSetan nuorisotoimintaan ja erityisesti toisiin nuoriin. Viikon ensisijainen tehtävä on täyttää yksi nuortemme merkittävimmistä toiveista: saada näkyvyyttä sateenkaareville nuorille.

Tahdomme, että sateenkaarevien nuorten elämä – siihen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet – tulevat vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Erityisesti haluamme tavoittaa ne nuoret, jotka eivät arjessaan ja lähipiirissään välttämättä saa tarpeeksi tietoa ja tukea. Nuoret, jotka voivat kokea olevansa yksin.

Viime vuonna ideoimme nuorten kanssa Nuorten Pridelle oman Olen tässä -iskulauseen. Siihen kiteytyy nuorisotoimintamme timanttisesti. Jokaisen nuoren, seksuaalisesta suuntautumisestaan,

_58_

sukupuoli-identiteetistään tai sukupuolen ilmaisustaan huolimatta, pitäisi tulla nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään. Kokonaisena.

Se, miten tulee käyttäytyä, mitä opiskella ja tehdä työkseen on yhteiskunnassa usein sukupuolitettu. Mahdollisuudet kertoa vaikka siitä, kehen on ihastunut tai kenen kanssa on suhteessa, ovat usein erilaiset riippuen siitä, kuka on tunteen kohde ja ketkä suhteessa ovat. Sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät oletukset ja yleistykset eivät ole vain niin sanottu vähemmistöasia, vaan ne rajaavat jokaikistä.

Kuitenkin usein juuri sateenkaarevien nuorten läheisten ja yhteiskunnan hetero- ja sukupuolinormatiiviset oletukset vähentävät nuorten kokemusta tulla nähdyksi itsenään – hyväksytyksi ja arvostetuksi. Näkymättömäksi tekeminen ja erimuotoinen syrjintä, jota sateenkaarevat nuoret joutuvat kohtaamaan, vaikuttavat nuoren minäkuvaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Vuonna 2013 sateenkaarevien nuorten hyvinvointia kartoitettiin laajalla verkkokyselyllä, joka oli osa Setan ja Nuorisotutkimusverkoston Hyvinvoiva sateenkaarinuori -yhteistyöprojektia. Tutkimuksessa

selvisi, että vaikka useat sateenkaarevat nuoret voivat hyvin, he voivat keskimäärin huonommin kuin heteroseksuaaliset ja cissukupuoliset nuoret. Monet kokevat tarpeelliseksi pitää oman seksuaali- ja/tai sukupuolidentiteetin salassa muun muassa siksi, että he pelkäävät tulla ajetuiksi pois kotoa tai jätetyiksi kaveripiirin ulkopuolelle koulussa tai vapaa-aikana.

Muun muassa näistä syistä tarvitsemme enemmän sateenkaarevaa nuorisotoimintaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Nuorten Pride on hauska tapahtuma, mutta sillä on myös yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä. Se kokoaa yhteen satoja nuoria ja vahvistaa heidän ääntään. Toivomme, että sen kuulevat myös ne nuoret, jotka eivät osallistu viikkoon.

Haluamme, että äänen kuulee myös jokainen aikuinen: läheinen, opettaja, nuorisoohjaaja, virkamies ja poliitikko. Siten tulevaisuudessa, kun hän kohtaa nuoren, kasvattaa tai tekee päätöksiä tämän tulevaisuudesta, myös sateenkaareva nuori tulee nähdyksi.

Kiitos kaikille HeSetan nuorisotyön mahdollistaneille. Isoin kiitos nuorille, jotka Nuorten Priden lisäksi vaikuttavat joka päivä – kaikessa mitä tekevät.

KUVAT: MELISSA HANHIROVA

2

1

Nuorten Pride on monipuolisempi kuin koskaan!

Värikästä ohjelmaa löytyy Pride-viikon jokaiselta päivältä. Luvassa mm. piknikkejä, kirjoitus- ja korutyöpajoja, bileitä, paneelikeskusteluja ja mukavaa yhdessäoloa. Nuorten Pridella on myös oma blokki kulkueessa ja Värkkäämössä valmistamme yhdessä kulkuerekvisiittaa. Viikko huipentuu säkenöiviin päätösbileisiin. Tule mukaan viettämään aikaa parhaassa seurassa!

Kaikki Nuorten Pride -tapahtumat ovat ikärajattomia, päihteettömiä ja niihin on vapaa pääsy.

Katso koko ajantasainen ohjelma: www.heseta.fi/nuorten-pride www.facebook.com/NuortenPride 1. Värkkäämössä valmistetaan rekvisiittaa nuorten omaan blokkiin kulkueessa.

2. Työpajoissa tehdään muun muassa kierrätyskoruja.

3. Nuorten suunnittelema iskulause oli vuonna 2013 näyttävästi esillä Prideilla.

3

_59_

Maailmanvalloitukselta spesiaalikeikalle Nuorten Priden päätösbileissä nähtävä Saara Aalto laulaa usealla kielellä. Hän toivoo esiintymisensä välittävän nuorille rakkautta ja uskoa itseensä. MINNA KALENIUS kuva: Ville Paul Paasimaa AINOASTAAN TULIEFEKTIT PUUT TUVAT.

You Tubessa on video, jossa parrakkaat Saara Aalto ja laulaja Helmi-Maaria Jokinen esittävät duettona Conchita Wurstin Euroviisujen voittokappaleen. Tulkinta ei häviä dramatiikassa ja tunteenpalossa esikuvalleen.

Aalto on suurieleinen artisti. Hän on itse kuvaillut musiikkiaan eeppiseksi rakkauspopiksi. Määritelmä on osuva. Aallon musiikki on mahtipontista ja musikaalimaista, tulkinta herkkää ja suurta. Aallon mukaan myös hänen henkilökohtainen elämänsä kuuluu tulkinnoissa.

– Erosin puolitoista vuotta sitten. Eroa työstäessä kappaleet muuttuivat sävyltään synkemmiksi ja haikeammiksi.

Sibelius-Akatemiasta valmistunut 27-vuotias laulaja-lauluntekijä on ahkera. Hän sijoittui toiseksi Suomen Talentissa vuonna 2007, kuten myös Euroviisukarsinnoissa vuonna 2011 ja Voice of Finlandissa vuonna 2012. Lyhyellä urallaan Aalto on julkaissut neljä studioalbumia, näytellyt musikaaleissa ja toiminut ääninäyttelijänä.

Aalto on lapsesta asti kuunnellut vain englanniksi laulavia artisteja, joten englanti on hänelle luontevin esiintymiskieli. 15-vuotiaana

_60_

hän rakastui Japani-poppiin ja Aasian musiikkimarkkinat alkoivat kiinnostaa. Hän on opiskellut japania kymmenen vuotta.

– Nykyään laulan myös kiinaksi ja keikkailen Kiinassa. En ole kuitenkaan koskaan tehnyt radio-singleä suomeksi, joten myös se voisi kiinnostaa.

Kiinassa Aalto on esiintynyt oopperalaulaja José Carrerasin vieraana sekä Shanghain kansainvälisillä filmifestivaaleilla. Nuorten Priden päätösbileisiin hän laskeutuu suurilta estradeilta, mutta odottaa esiintymistä innolla.

– Tulossa on spesiaalikeikka, joka poikkeaa normaalista meiningistäni. Tulen paikalle kitaristin kanssa, ja tarkoitus on esittää paljon tuttuja, hyvän mielen biisejä.

Pridelta Aalto odottaa iloista tapahtumaa, jossa hän voi juhlistaa rakkautta uusien ja vanhojen tuttujen kanssa.

– Tänä vuonna pääsen vihdoin osallistumaan Pride-kulkueeseen! On hienoa päästä kokemaan sen kehuttu tunnelma.

Aalto haluaa vähemmistöihin kuuluvien nuorten tuntevan olonsa arvokkaiksi ja hyväksytyiksi.

– Toivon esiintymiseni välittävän nuorille rakkautta, hyvää oloa ja uskoa siihen, että he voivat olla ihan mitä haluavat.

INFO Nuorten Pride -viikko huipentuu Päätösbileisiin la 28.6. klo 18 Harjun nuorisotalolla. Bileissä esiintyvät muun muassa Saara Aalto, Danshai ja DJ Selina Kyle. Järj. HeSeta ry & Harjun nuorisotalo.

Saara Aalto ottaa vastaan biisiehdotuksia keikalleen Facebooksivuillaan (www.facebook.com/ saaraaaltoofficial).

Kaikki Nuorten Pride -tapahtumat ovat ikärajattomia, päihteettömiä ja niihin on vapaa pääsy.

Katso koko ajantasainen ohjelma: www.heseta.fi/nuorten-pride www.facebook.com/NuortenPride

K I R J E K AV E R I

Kenia matkustaa hitaasti eteenpäin

J A N E W O T H AYA T H I R I K WA

Seksuaalivähemmistöjen oikeuksista voi nykyään keskustella Keniassa julkisesti.

Nuori aktivisti uskoo jopa lakimuutokseen. MINNA KALENIUS kuvat: Jane Wothaya Thirikwa V IISI VUOT TA SIT TEN kenialainen radiotoimittaja Jane Wothaya Thirikwa, 31, rohkaisi kuuntelijoitaan puhumaan homoseksuaalisuudesta. Kuuntelijoiden mielestä homous oli luonnotonta, eikä kuulunut afrikkalaiseen kulttuuriin.

Thirikwa kertoo, että kommentit tuntuivat pahalta.

– En tullut kaapista kuuntelijoilleni, mutta mielipiteet satuttivat. Tuntui, että ne oli osoitettu suoraan minulle.

TOIMINTA NÄKYVÄKSI

Thirikwa alkoi seurata lhb-ihmisoikeusjärjestöjen Gay and Lesbian Coalition of Kenya (GALCK) -liittouman toimintaa.

GALCK kokosi tietoa lhb-kysymyksistä, loi mediasuhteita sekä avasi Kenian ensimmäisen lhb-monitoimikeskuksen.

Toiminta oli kuitenkin melko tuntematonta.

Vuonna 2010 GALCK järjesti Kenian ensimmäisen Homofobian vastaisen päivän, ja antoi haastatteluja lehdistölle. Osa tunnetuista kenialaiskolumnisteista kirjoitti niihin positiivisia vastineita.

– Negatiivistakin palautetta tuli, erityisesti uskonnolliselta papistolta, Thirikwa kertoo.

MEDIAVAIKUT TAMISEN HAASTE

Thirikwa alkoi blogata seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Nyt hän on Gay Kenya Trustin (GKT) ohjelma- ja viestintäkoordinaattori.

GKT on GALCK:in alainen kansalaisjärjestö. Se keskittyy lhb-ihmisten oikeuksien parantamiseen ja mediavaikuttamiseen.

Thirikwa on vastuussa järjestön ohjelmista ja viestinnästä. Hän on esiintynyt eri medioissa ja pitää yhteyttä niihin

_62_

toimittajiin ja mediataloihin, joihin järjestöllä on jo hyvät suhteet.

Välillä sanoma törmää päätoimittajiin ja tuottajiin.

– Tekstejä muokataan, jotta ne sopisivat julkaisijan linjaan. Tämä hävittää alkuperäisen viestin, Thirikwa painottaa.

PIDÄTYKSIÄ VIHJEIDEN PERUSTEELLA

Homoseksuaaliset teot ovat rikos Keniassa. Tuomio on enintään 14 vuotta vankeutta. Tiedossa ei kuitenkaan ole yhtään täytäntöön pantua tuomiota.

Laki on tulkinnanvarainen. Se kieltää vain teot.

– Nairobissa homomiehen ilmiantoi naapuri. Mies ja hänen kumppaninsa pahoinpideltiin, ja poliisi pidätti heidät.

Syyte oli humalainen käytös ja julkisrauhan rikkominen.

Heidät vapautettiin takuita vastaan ja tapauksen käsittely päättyi siihen, Thirikwa kertoo.

Kiinniotto johtaa usein tekaistuihin syytteisiin. Myös kiristys ja lahjonta on yleistä.

EI SUUTELUA KADULLA

Thirikwan mukaan suurin osa häirinnästä kohdistuu homomiehiin.

– Kävelen käsi kädessä tyttöystäväni kanssa kadulla, mutta olemme varovaisia. Emme esimerkiksi suutele julkisesti.

Thirikwan perhe on pääosin hyväksynyt hänet.

– Pikkuveljeni on tärkein tukijani. Siskoni taas eivät puhu asiasta. Toinen heistä sanoo, että rakastaa minua, mutta hänen on vaikea puhua aiheesta teini-ikäisille lapsilleen.

– Haluan, että omat lapseni – kun minulla heitä on – kasvaisivat monimuotoisessa Keniassa.

FAKTA Homoseksuaalisuus on rangaistavaa suurimmassa osassa Afrikan 54:stä valtiosta. Tuomiot vaihtelevat kuukaudesta elinkautiseen.

Mauritaniassa, Sudanissa sekä osassa Somaliaa ja Nigeriaa on voimassa kuolemantuomio. Etelä-Afrikan tasavallassa samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton.

Otsikko

SEKÄ MIESTEN E T TÄ NAISTEN VÄLISE T SUHTEE T LAIT TOMIA

KENIA

145/186 HDI (2012) (INHIMILLISEN KEHITYKSEN INDEKSI)

HOMOSEKSUAALISET TEOT ovat Keniassa rikos.

Tuomio on enintään 14 vuotta vankeutta. Tiedossa ei ole yhtään täytäntöön pantua tuomiota.

GAY AND LESBIAN Coalition of Kenya (GALCK) on perustettu vuonna 2006 Nairobissa. Se on lhbt-ihmisoikeusjärjestöjen liittouma, jolla on 14 alajärjestöä. Niistä Gay Kenya Trust (GKT) keskittyy mediavaikuttamiseen.

GKT ON ENSISIJAISESTI seksuaalivähemmistöjen

etujärjestö. Trans- ja intersukupuolisten asioita ajavat esimerkiksi Transgender Equality and Advocacy (TEA) ja JINSIANGU. Järjestöt tekevät yhteistyötä keskenään.

RAHOITUKSEN LÖYTÄMINEN on haastavaa. Virkamiehet vetoavat lainsäädäntöön, jonka mukaan hallintoelimet eivät voi tukea rikollista toimintaa.

MERKIT TÄVIMMÄT RAHALLISET tukijat ovat terveysministeriö, Kenian kansallinen ihmisoikeuskomissio ja Kansallinen aidsin valvontaneuvosto, joka on ottanut miesten kanssa seksiä harrastavat miehet mukaan kansalliseen strategiaansa.

ILGA:N MUKAAN GALCK:IN tärkein tavoite tällä hetkellä on toiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Nairobista Kenian muihin suuriin kaupunkeihin.

43

MILJOONAA ASUKASTA (ARVIO)

PÄÄKAUPUNKI: NAIROBI

Perusoikeussäännökset perustuslaissa takaavat lhbt-liikkeille mahdollisuuden toimia laillisesti. Lhbt-pakolaisia on tullut erityisesti naapurimaasta Ugandasta.

14

VANKEUSTUOMIO (MAKSIMI)

63

ELINAJANODOTE (VUOT TA)

PÄÄUSKONTO: KRISTINUSKO

1 760 BKT/ASUKAS (USD)

Itä-Afrikan nousevia talousmaita ja merkittävä turistikohde.

Vakavia ongelmia ovat laaja hallinnon korruptoituneisuus, korkea työttömyys ja korkea terrori-iskujen uhka.

LÄHTEET: GLOBAL.FINLAND, ULKOASIAINMINISTERIÖ, INTERNATIONAL LESBIAN, GAY, BISEXUAL TRANS AND INTERSEX ASSOCIATION (ILGA), CIA, UNDP

_63_

K I R J E K AV E R I

Jane Wothaya Thirikwa kouluttautui toimittajaksi, jotta saisi kenialaiset kyseenalaistamaan vallitsevan tilanteen.

Thirikwan mukaan maaseudulla tilanne on hankalampi, sillä yhteisöt ovat tiiviimpiä. Siksi monet muuttavat kaupunkeihin yksityisyyden toivossa.

VASTUSTAJAT VETOAVAT PERINTEISIIN

Vaikka GKT on saanut äänensä kuuluviin, vastapuoli huutaa kovempaa. Traditional values movement on liike, joka koostuu lähinnä uskonnollisista ryhmittymistä. Se järjestää lhbtvastaisia mielenosoituksia ja julkaisee mielipidekirjoituksia.

Liike liittää homoseksuaalisuuden pedofiliaan ja kuolemansyntiin. Argumentit perustuvat uskonnollisiin teksteihin.

– Heidän mukaansa perinteisessä afrikkalaisessa kulttuurissa seksuaalisuudesta ja seksistä ei puhuta julkisesti.

Ironista on, että heidän perinteensä pohjaa kristinuskon oppiin Aatamista ja Eevasta.

HOMOVIHAN AALTO UGANDASTA

Kenian naapurimaa Uganda hyväksyi helmikuussa lain, jonka mukaan homoseksuaalisista teoista voidaan tuomita elinikäiseen vankeuteen. Pian viisi parlamentin jäsentä teki aloitteen nykyisen lain tiukentamisesta Keniassa. He vaativat tehokkaampia toimia homoseksuaalisuudesta rankaisemiseksi. Lisäksi he halusivat kieltää lhbt-järjestöjen toiminnan.

Ugandassa laki johti lisääntyneisiin väkivaltaisuuksiin.

Keskustelu lain tiukentamisesta lietsoi homovihaa myös Keniassa.

– Useat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat joutuivat lähtemään kotoaan. Monia lesboja uhattiin raiskauksella, Thirikwa kertoo.

_64_

Lakialoite ei edennyt. Kenian johtavan riippumattoman sanomalehden Daily Nationin mukaan parlamentin alahuoneen johtaja Aden Duale totesi, että homoseksuaalisuus on maassa terrorismin tasoinen ongelma. Sitä vastaan taistelu tulisi kuitenkin jättää uskonnollisille johtajille ja rikoslain pykälä nykyisellään on riittävä. Thirikwan mukaan on kuitenkin epävarmaa, käynnistyykö keskustelu uudelleen tulevaisuudessa.

JULKINEN KESKUSTELU ON MAHDOLLISTA

Daily Nationin verkkosivujen kommenteista näkee, että monet kenialaiset ovat myös edistyksellisiä. He peräänkuuluttavat ihmisoikeuksia, lähimmäisenrakkautta ja hallinnon keskittymistä korruption ja köyhyyden poistamiseen – homovainon sijaan.

Myös Thirikwa on toiveikas: tietoisuus seksuaalivähemmistöjen olemassaolosta on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– GKT:n koulutusten ansiosta monet lhb-ihmiset tuntevat oikeutensa paremmin. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi työelämässä.

Muutoksen on kuitenkin lähdettävä lain tasolta. Thirikwa uskoo, että seuraavan 5–10 vuoden aikana lakiin tulee muutos.

– Samaa sukupuolta olevien aikuisten väliset suhteet eivät enää ole rikollisia.

Hän on ylpeä siitä, että GKT on onnistunut luomaan olosuhteet, joissa on mahdollista käydä asiallista julkista keskustelua seksuaalivähemmistöistä.

MU IST

!

LA AL M

A

GAY CRUISE 30.8 M T .M SD /S Ö EM MY

25.6. MISS GAY FINLAND OPEN 20:00 / SHOWTIME 22:00 / 8€ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------

26.6. MISTER GAY FINLAND OPEN 20:00 / SHOWTIME 22:00 / 8€ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------

27.6. FOAM PARTY OPEN 21:00 / 10€

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

MISS OW T SH DIVE MARKO

BY INIO VA :00 4 @2

28.6. DTM PRIDE

PRE-PARTY / 18:00-21:00 / 6€ PARTY / OPEN 21:00 / 10€ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------

29.6. 70s DISCO TEA DANCE OPEN 15:00 / 3€

IKÄRAJA PRIDE-VIIKOLLA K-18!

LUE LISÄÄ: WWW.DTM.FI

#dtmhelsinki Mannerheimintie 6 B, Helsinki _65_

S A R J A K U VAT

_66_

prideviikon tarjous

Liity nyt HeSetan jäseneksi Pride-viikon 23.6.- 29.6. ajan HeSetan jäsenyys erikoishintaan 10/20e (norm. 15/30)!

HeSetan jäsenenä pääset HeSetan järjestämiin tapahtumiin alennettuun hintaan. Jäsenenä tuet myös arvokasta ihmisoikeustyötä.

Voit maksaa jäsenmaksun käteisellä Lasipalatsin Pride-infossa tai lauantaina Puistojuhlassa. Pride-infosta ja Puistojuhlasta saat jäsenkortin ja vuositarran heti mukaasi.

Voit täyttää jäsenlomakkeen myös verkossa osoitteessa www.heseta.fi/osallistu/liity.

Katso muut jäsenedut ja lisätietoja toiminnasta osoitteesta www.heseta.fi

HeSetan jäsenenä tuet myös Helsinki Priden järjestämistä

_67_