ympäristövastuullisentoiminnassanne

arjen toiminta- tapoja, esimerkiksi tavaroista huolehtimista ja julkisen liikenteen käyttämistä.

• Vähentäkää tapahtumissa syntyvää ruokahävikkiä.

• Pyrkikää kierrättämään kololla, retkillä ja leireillä mahdollisimman paljon.

• Kertokaa jäsenille jäsenmaksuvapautukseen.mahdollisuudesta lippukuntia tunnuksen kriteerien täyttämisessä. millainen on partion ja Puolustusvoimien suhde?

Olisiko teidänkin lippukunnan aika katsoa, montako kriteeriä saatte tällä hetkellä täytettyä? Pohtikaa tänä vuonna yhdessä keinoja Kestävästi partiossa -tunnuksen saavuttamiseen!

Tunnuksen voi saada mikä tahansa lippukunta, joka täyttää vakiintuneessa toiminnassaan vähintään 25 kriteeriä. Tunnuksen kriteerit on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: kasvatus, ruoka, hankinnat, kierrätys, kolot ja kämpät, liikkuminen, partiomatkailu ja esteiden madaltaminen. Kriteerit huomioivat Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteista taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Tunnuksen painotus on kuitenkin enimmäkseen ekologisessa kestävyydessä, mikä edistää partion hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

Monen mielikuvissa partiotoiminnalla ja asepalveluksella, tuttavallisemmin intillä, on paljon yhteistä. Käsitys ei ole sattumaa, sillä partioliikkeen alkutaivalta leimasivat vahvat militaristiset vaikutteet. Onko nykypartio intin siviilissä harrastettava versio?

Voisiko Puolustusvoimilla olla jotakin opittavaa partiolaisilta?

Niko Tamminen, 22, on pitkänlinjan partiolainen ja ammatiltaan Maavoimien edustusorkesterin eli Rakuunasoittokunnan klarinetisti. Partiossa Niko on muun muassa ollut Partioneuvostossa ja pesteissä Kajolla, Johtajatulilla sekä samoajaleiri IHQU:lla. Tällä hetkellä hän on Suomen Partiolaisten hallituksessa viestinnästä ja markkinoinnista vastaava jäsen. Puolustusvoimista kokemusta on töiden ja asepalveluksen puolesta.

”Koska olin ollut pitkään partiossa, lähdin hakemaan intistä uudenlaisia kokemuksia ja päädyin Varusmiessoittokun- taan. Partiossa pääsee kumminkin ryynäämään sinne metsään niin paljon kuin vain ehtii.”

Kysyimme Nikolta, onko partiossa ja intissä jotakin samaa.

”Organisaatioina Puolustusvoimat ja Suomen Partiolaiset hahmottuvat melko samalla tavalla. Armeijalla on maa-, meri- ja ilmavoimat, partiossa taas merija ilmapartiolaiset. Samankaltaista on myös huutokulttuuri ja univormuihin pukeutuminen. Esimerkkejä löytyy, kun alkaa miettimään”, Niko pohtii.

Samankaltaisuuksia on lisäksi partiolaisen ja varushenkilön tehtävissä.

”Partiossa tehdään paljon samantapaisia juttuja kuin intissä. Esimerkiksi valvotaan kämppäviikonloppuna pitkiä aikoja samoajien kesken ja haastetaan itseä vaikeissa oloissa partiotaitokisoissa.”

Samanlaista ja erilaista

Partiossa ja intissä on Nikon mukaan paljon samaa. Molemmissa pääsee metsään ja haastamaan itseään. Eroavuuksia on kuitenkin paljon.

”Jos verrataan partiota ja inttiä, partiossa käsitys johtamisesta ja tarpeellisista taidoista on laajempi. Joustaminen parantaa myös jaksamista. Varushenkilönä on paljon raskaampaa kuin partiossa”, Niko kertoo.

Myös tehtävissä ja asemoitumisessa on eroja partion ja Puolustusvoimien välillä.

”Partiossa hyvin vastuullisetkin pestit päättyvät arvomerkkien riisumiseen ja jalustalta laskeutumiseen. Puolustusvoimissa sotilasarvo jää, vaikka tehtävä päättyy. Partiossa voi tosi nuorena johtaa paljon vanhempia ja kokeneempia ihmisiä, mikä ei Puolustusvoimissa ole niin yleistä.”

Voisivatko Puolustusvoimat omaksua partiosta joitakin toimintatapoja?

”Partiossa osaamme sparrata toisiamme pestikeskusteluissa ja muutenkin. Intissä olisi hyvä ottaa mallia partiolaisten hallitsemasta oman johtajuuden reflektoinnista ja arvioinnista.”

Militaristinen partio?

Nikon mielestä asuinpaikka vaikuttaa siihen, koetaanko partio militaristisena harrastuksena. Kaupungeissa lippukunnat voivat profiloitua eri tavoilla enemmän tai vähemmän sotilaallisiksi. Maalla lippukuntia on vähemmän, joten niiden arvot tapaavat olla keskenään samankaltaisempia. Pääkaupunkiseudulla mielikuvia militaristisuudesta ovat vähentäneet karnevalistiset partioparaatit.

”Osassa Suomea partioparaatit vaikuttavat ensinäkemältä sotilaallisilta. Vaikka yhtäläisyyksiä partio- ja sotilasparaatien välillä on, ei särmänä paraatissa marssiminen välttämättä ole merkki militarismista.”

Nikon mielestä Puolustusvoimilla ja partiolla on pohjimmiltaan sama tavoite.

”Partio on vähän sellainen maailmanrauhaa tavoitteleva hippiliike. Puolustusvoimia nyt tuskin voi sanoa hippiliikkeeksi, mutta rauhaa sielläkin lähtökohtaisesti tavoitellaan. Ero on toki se, että Puolustusvoimat puolustaa maata tarvittaessa aseellisesti.”

”Partio valmistaa erinomaisesti moneen – myös inttiin”

Partiossa pääsee kokemaan asioita, joista on paljon hyötyä elämässä, mutta myös asepalveluksen aikana. Esimerkiksi teltassa nukkumista ja luonnossa liikkumista pääsee harjoittelemaan sekä partiossa että intissä.

”Partio valmistaa moneen paikkaan ja erinomaisesti myös inttiin”, Niko sanoo.

Nikon mielestä on kuitenkin huolestuttavaa, että monien mielissä partiotaidot yhdistyvät voimakkaasti nimenomaan sotimiseen.

”Retkeilytaidot eivät ole ainoastaan sotilaiden perustaitoja. Partio osoittaa, että puolijoukkueteltta ei tarkoita pelkästään sotilaita ryhmittyneenä puolustukseen, vaan myös kahtakymmentä sudenpentua nauttimassa elämänsä ensimmäisestä metsäyöstä. Mielestäni se on hienoa.”

”Toivon kovasti, että teltta ei koskaan yhdistyisi pelkkään inttiin. Ihmisen koko luontosuhde on täysin erilainen, jos ensimmäiset luontokokemukset tulevat asepalveluksesta”, Niko summaa.

Partiossa pääsee ryynäämään sinne metsään niin paljon kuin vain ehtii.

Partion Ja

Puolustusvoimien Yhteisty Sopimus

– Puolustusvoimat tukee partiolaisia suurtapahtumissa.

– Partio ja Puolustusvoimat jakavat keskenään pedagogista osaamista.

– Järjestöt edistävät yhdessä partiossa ja armeijassa opittavien taitojen tunnustamista työelämässä.

– Partiolla on pitkäaikaiset yhteistyösopimukset myös muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon, WWF:n ja Scandinavian Outdoorin kanssa.