talviuinnin maailmaan!

Toiselle kauhistuttava ajatus jääkylmästä vedestä talven pakkasilla on toiselle henkireikä. Moni on hurahtanut talviuintiin esimerkiksi sen virkistävän vaikutuksen ansiosta. Myös uinnin jälkeisen hyvän olon ja rauhallisen tunnelman uintipaikalla kerrotaan olevan talviuinnin parhaita puolia.

Mikä ihmeen talviuinti?

Talviuinnilla tarkoitetaan alle kymmenasteisessa vedessä uimista. Kun vedet jäätyvät, talviuinnista tulee avantouintia. Koska vesistöt eivät välttämättä aina jäädy koko Suomessa, käytämme tässä jutussa laajempaa talviuinnin käsitettä.

LÄHDE Suomenlatu.fi leisemmin avantouintina tunnettu kylmässä vedessä uiminen on melko suosittu harrastus Suomessa. Aktiivisesti sitä harrastaa jopa 100 000 ihmistä. Talviuinti ei kuitenkaan välttämättä sovi jokaiselle. Jos sinulla on perussairauksia, on hyvä varmistaa sopiiko talviuinti sinulle.

Suomessa on jo vuodesta 1989 järjestetty avantouinnin SM-kilpailuja, joissa uidaan 25 metrin matka. Vuonna 2000 järjestettiin myös ensimmäiset avantouinnin MM-kilpailut. Näihin kilpailijat valitaan kotimaidensa kansallisissa mestaruuskilpailuissa.

Pulahdus hyytävään veteen aloittaa päivän ihan mieletöntä!

Eeva Helle Lauttasaaren Luotsitytöistä on harrastanut talviuintia vuoden. Hän päätyi kylmään veteen kavereiden ehdotuksesta.

”Kun riittävän moni hehkutti avantoa, alkoi tuntua, että pakkohan sitä on kokeilla!” Eeva kertoo.

Hän aloitti uimisen pikkuhiljaa syksyllä noin 11-asteisessa vedessä. Lopulta joulukuussa 2021 hän uskaltautui avantoon. Nyt talviuinnista on muodostunut jo jonkinlainen tapa.

”Nykyään otan usein uimatossut ja muut vermeet mukaan reissuille ja retkille siltä varalta, että tulee hyvä tilaisuus pulahtaa sielläkin”, Eeva täsmentää.

Useimmiten Eeva käy pulahtamassa aamuisin. Se on hänen mielestään hyvä aloitus päivälle.

”Pääsee heti luonnon äärelle ja aistimaan, minkälainen päivä on tulossa”, Eeva kuvailee.

Hän kuvailee hetkiä veden äärellä ihanina. Talvella hangessa näkyy eläinten jälkiä ja keväällä voi seurata lintujen palaamista vesistöihin.

”Taivas on auringon noustessa usein hienon värinen ja tunnelma avannossa mieletön”, Eeva hehkuttaa.

Vaikka talviuintiin on alkanut jo tottua, välillä se hirvittää Eevaakin. Etenkin herätessä, peiton alla ajatus avannosta ei aina houkuta.

”Mutta sitten kun menee veteen, muistaa taas, että ainiin kyllähän se kroppa ja mieli tähän tottuvat”, Eeva kertoo. Nykyään myös ensimmäisiä kertoja vaivannut paniikin tunne on kadonnut.

”Kun vedessä on rauhassa hetken, se tuntuu todella mukavalta. Että tässä minä olen ja pystyn olemaan, ihan mieletöntä!” hän kuvailee.

Talviuintia Nurmijärvellä

Nurmijärven Latu ja Polku ry:n (NurLa) toimintaan kuuluu myös mahdollisuus talviuintiin. Yhdistyksessä vapaaehtoisina toimivat Terhi Tistelgren, Laura Kuiri ja Noora Halme ovat kaikki aktiivisia talviuimareita. He ovat järjestäneet partiolaisillekin tutun Kiljavan leirikeskuksen saunalla Tutustu talviuintiin -iltoja.

NurLa järjestää Kiljavan saunalla kolme kertaa viikossa yleisiä talviuintivuoroja, jolloin kuka tahansa voi käydä pulahtamassa osallistumismaksua vastaan.

Tutustu talviuintiin -illassa taas käydään läpi talviuintia perusteellisemmin. Seuraava ilta on suunnitteilla tammi-helmikuulle.

Myös Terhi päätyi avantoon kaverin suosituksesta noin viisi vuotta sitten.

”Hurahdin ihan kertaheitolla. Sen jälkeen kävin melkein joka päivä uimassa”, Terhi kertoo. Hän houkutteli myös Nooran ja Lauran mukaansa.

”Vedestä tykkään, mutta kylmä vesi ei ole aiemmin ollut minun juttuni”, Laura selittää. Hän kertoo kuinka ei välttämättä käynyt edes kesäisin järvessä uimassa. Harrastus on kuitenkin jäänyt.

”Yritän käydä mahdollisimman paljon uimassa, eli noin kerran viikossa”, Laura kertoo.

Talviuinti on myös sosiaalinen tapahtuma. Terhi, Laura ja Noora kertovat, että tunnelma on avoin ja ihmiset tasa-arvoisia keskenään. Uintipaikalla suomalaiset

”Itselläni ainakin unenlaatu sekä stressinsietokyky ovat parantuneet”, Terhi listaa.

Kurjan päivän jälkeen kylmä vesi saa unohtamaan arjen murheet ja pää nollautuu.

”On sellainen kokonaisvaltainen hyvä olo, kun lähtee talviuintipaikalta kotiin”, Terhi lisää.

Laura mainitsee palelemisen vähentyneen.

”Olin aikaisemmin kauhea vilukissa, eli sormet ja varpaat jäätyivät helposti”, Laura kertoo.

Yleinen kylmänsietokyky on myös Nooran mukaan parantunut.

”Jos minulla on kylmä, muut tietävät, että nyt on oikeasti kylmä”, hän naurahtaa.

Vinkkejä talviuintiin

Eeva, Terhi, Laura ja Noora antavat vinkkinsä talviuintiin.

ENNEN UINTIA:

• Lämmittele lihakset pienellä verryttelyllä.

• Syö jotakin, sillä tyhjä vatsa saattaa lisätä kylmyyden tunnetta.

• Laita päähän pipo ja ota mukaan tossut sekä halutessasi talviuintiin sopivat hanskat.

UINNIN AIKANA:

• Muista juoda vettä pulahdusten välissä.

• Veteen mennessä ja siellä ollessa kiinnitä huomiota hengittämiseen. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos.

• Vältä liian rajuja lämpötilan muutoksia. Anna kehon viilentyä kulkemalla rauhassa uimapaikalle.

• Älä mene yksin avantoon, vaan ota kaveri mukaan.

UINNIN JÄLKEEN: ovat poikkeuksellisen sosiaalisia, siellä ei ”jurnuteta”. Sekasaunassa juttu lentää mukavasti. Parasta talviuinnissa on heidän mukaansa kuitenkin hyvä olo ja yöunet pulahduksen jälkeen.

Kun uimassa käy säännöllisesti, talviuinnilla on tutkitusti paljon erilaisia hyötyjä terveyden kannalta. Terhi, Laura ja Noora ovat kaikki huomanneet samankaltaisia vaikutuksia talviuinnista. He kuitenkin painottavat, että ne ovat hyvin yksilöllisiä.

• Jos käytettävissä ei ole saunaa, mukaan voi ottaa kuumalla vedellä täytetyn vesipullon. Pullo auttaa pitämään sormet lämpiminä tai sitä voi halailla.

• Ilman pukuhuonetta tai sisätiloja pulahdellessa pukeutumishetkeä helpottaa pyyhe, jonka päälle voi astua paljailla jaloilla.

• Muista pukeutua lämpimästi ja juoda jotakin lämmintä.

> Lisätietoja löydät osoitteesta suomenlatu.fi