Heppu 3/2019

3/2019

KATSO IHQUN AFTERMOVIE

LIPPUKUNTA HYÖTYY HYVÄSTÄ VALMENTAJASTA SIVU 6

MUKANA AIKUISET PARTIOSSA -LIITE!

hep p u o n Pä ä k aup unk i s eudun Pa rt i o la i s et ry :n jäs enleht i

sisältö 4 5 6 10 11 12 14 16 18 19 26

sivu 15 Pääkaupunkiseudun lippukunnat järjestivät kesällä 2019 noin 40 leiriä.

KUVA Hanna Kimmonen

Jäsenlehti Heppu PÄÄTOIMITTAJAT

Ulos koloilta ja luokasta

Vaaratilanteita kesähelteillä Munkkeja ja digipöhinää – digitaalisuus partiossa Ikimuistoiset lippukuntaleirit Matkustan ympäri maailmaa Piirifiidi: Somen helmet Aikuiset partiossa -liite Piiri pyörii: Ilmoitukset ja mainokset

TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT

Emma Lahtinen, Jari Marvia,

Silja Aunola, Anna Haavikko,

Susanna Mikander, Milla Mu-

Hanna Hämäläinen, Johanna

honen, Petteri Ojala, Kuutti

Junkkari, Suvi Kettunen, Pinja

Pilkama, Esko Raikunen,

Lehtinen, Mella Mattila, Susanna

Aapo Rainio, Jouko Raudasoja,

Mikander, Milla Muhonen,

Teemu Stolt, Henri Strand-

Katariina Pekkonen, Liinu Yli-

man, Alex Söderholm, Niko

Mella Mattila

Levikki 10 500 kpl Aikakauslehtien liiton jäsen

GRAAFINEN

ILMESTYMISAIKATAULU

Hongisto

Tamminen, Kokkelivekkulit,

SUUNNITTELU

4/2019 27.11.2019

Shutterstock.com

Eeva Kangas

1/2020 12.2.2020

VALOKUVAT, VIDEOT JA KUVITUKSET

Kaikki toimituksen

2

Valmentajilta tukea johtokolmikolle

Forssa Print Oy ISSN 1239-1298

Susanna Mikander

Kolumni: Somepartiolaisen unelma

PAINOPAIKKA

Silja Aunola TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Digi & Ilmiö

2/2020 13.5.2020

sähköpostiosoitteet

OSOITTEENMUUTOKSET

ovat muodossa

Tehdään itse partio-

etunimi.sukunimi@

rekisteri Kuksaan:

partio.fi.

partio.fi/kuksaohje.

Pinja Haggren, Hanna Hämä-

KANNEN KUVA Alex Inkiläinen

läinen, Taru Hänninen, Alex Inkiläinen, Mikko-Pekka Karlin, Elina Karvinen, Suvi Kettunen, Hanna Kimmonen, Jussi Kuula,

PEFC/02-31-162

Täytyy miettiä, milloin digi tuo lisäarvoa - usein tekee myös hyvää olla välillä ilman kännykkää!

SANNI POHJANNORO, S. 12

KUVA Mikko-Pekka Karlin

Tarvitseeko partio teknologiaa?

M

onet ovat varmasti ajatelleet tätä

Teknologian tuomista uhista ja mahdollisuuk-

muistellessaan aikaa ennen älypu-

sista kannattaa keskustella omassa lippukun-

helimia. Se, että kesäleirillä on ak-

nassa. Miten haluatte linjata retkellä puhelimen

tiiviset somekanavat, on jo normi. Tapahtumien

käyttöä? Entä kokouksissa? Voisiko johtajiston

aikana kuvia julkaistaan Facebookiin ja Instag-

jaettu Google-kalenteri helpottaa partioarkea?

ramiin vanhempien katseltavaksi ja kommen-

Onko lippukunnassa koodarivelho, joka voisi

toitavaksi. Tarpoja voi jakaa parhaita partio-

opettaa koodausta samoajaillassa muille?

KUVA

hetkiään omassa somessaan ja houkutella näin ei-vielä-partiolaiset kaverit mukaan partioon.

Sivuille 12 - 13 kokosimme digivinkkejä lippukunnalle ja ilmiösivulla kerrotaan My2050-

ander na Mik Susan

Teknologian käyttö partiossa tuo mahdolli-

pelistä, jota voi pelata kokouksessa. Välillä

suuksia sujuvampaan partioarkeen. Enää ei tar-

kannattaa kuitenkin haastaa esimerkiksi oma

vita soitto- tai tekstiviestirinkejä vaan sähkö-

vaeltajavartio kännykättömälle retkelle ja katsoa

posti kulkee samanaikaisesti kaikkiin koteihin.

mitä hauskaa siitä syntyy!

Digitalisaatio mahdollistaa niin viime numerossa käsitellyn riippumattojohtamisen kuin Orange is the New Blackin uuden tuotantokauden katselemisen leirikahvilassa heti sen julkaisupäivänä. Teknologia voi kuitenkin viedä huomion partiotapahtumien ytimestä, jos kännykkä

Silja Aunola ja Mella Mattila päätoimittajat

tai läppäri ovat kädessä taukoamatta.

KUVA Alex Söderholm

Piirinjohtajan syysterveiset

S

yksy on monelle uuden aloittamista

Toimiiko alueellanne jo aikuislauma? Pääsevätkö

ja niin myös partiossa. Lippukunnissa

samoajat toteuttamaan myös omaa ohjelmaan-

aloittaa uusia ryhmiä ja varmasti myös

sa luotsin johdolla? Voisiko piiri tukea teitä vielä

uusia ryhmänjohtajia. Pääkaupunkiseutulaisis-

paremmin näissä asioissa?

sa lippukunnissa on jo pitkän aikaa tehty paljon

Hyvä hetki tuoda palaute perille piiriin on

töitä sen eteen, että mahdollisimman moni lapsi

lippukuntavierailu, jota tarjotaan jokaiselle lip-

ja nuori löytäisi tiensä partioon. Olemme onnis-

pukunnalle. Tarkoitus on piirihallituksen ja pii-

tuneesti aloittaneet ekstralaumoja ja rekrytoi-

rineuvoston jäsenen sekä toimiston työntekijän

neet uusia aikuisia. Työnsarkaa toki on edelleen,

voimin vierailla piirin jokaisessa lippukunnassa

mutta voimme hyvillä mielin olla ylpeitä jo saa-

ensi kevääseen mennessä. Haluamme kuulla

vutetuista onnistumisista ja tehdystä kasvusta.

juuri teidän lippukuntanne tarpeet ja kehittää

Partio on upea harrastus, jossa lapset ja nuoret pääsevät oppimaan paitsi käytännön retkitaitoja,

piirin tarjoamaa tukea. Kasvu tehdään yhdessä, piiri lippukuntia tukien!

myös vuorovaikutustaitoja. Johtajana pääsemme seuraamaan ja mahdollistamaan elämyksiä aitiopaikalta. Samoajan, vaeltajan ja aikuisen tulee kuitenkin saada pestistään paitsi oppeja, myös virtaa ja energiaa. Voisiko teidän lippukuntanne järjestää johtajille enemmän johtajahuoltoa?

Pinja Lehtinen piirinjohtaja

3

digi ilmiö

materiaalit ovat helposti jaettavissa ja sometileillä tapahtumien mainostaminen sujuu mukavasti. Nettisivujen tietoa voi päivittää reaaliaikaisesti, jolloin uusin tieto on saatavilla. Digijuttuja on turhaa kauhistua, vaan niiden mahdollisuuksia kannattaa lähteä testaamaan käytännössä!

TEKSTI Milla Muhonen KUVAT Milla Muhonen ja Pinja Haggren

Tutustumaan tulevaisuuteen

Roskattomia rantoja

Kuvaaminen kuuluu kaikille

My2050-pelissä hypätään seikkaile-

Partio on muiden järjestöjen kanssa

Harmittaako kun lippukunnan tapah-

maan 30 vuoden päähän. Pelaajalla on

mukana Helsingin kaupungin nuoriso-

tumista tulee otettua vain pari hassua

tunti aikaa ratkaista mahdollisimman

palvelujen SATAKOLKYT-hankkeessa.

kuvaa ja nekin huonolaatuisella kän-

monta tehtävää ja näin kerätä pisteitä

Tavoitteena on siivota Helsingin ran-

nykkäkameralla? Piirillä on kattava

noustakseen kärkipelaajaksi. Rastilta

toja puhtaaksi roskasta, jotta meriin

kuvauskalusto, joka on tarkoitettu

toiselle kiirehtiessä ei varmasti tule

päätyisi vähemmän mikromuovia ja

lippukuntien lainattavaksi. Tarjolla

kylmä ja tehtävien kautta jokainen

myrkkyjä. Nettisivuilta satakolkyt.fi

on esimerkiksi järjestelmä-, GoPro-,

oppii taatusti jotain uutta esimerkiksi

voi seurata värikoodien avulla, mitä

ja 360-kameroita sekä välineitä va-

kiertotaloudesta tai ilmastonmuutok-

rantoja on siivottu milloinkin. Miltä

laistuksen parantamiseksi ja kameran

sesta. Lisämaustetta peliin tuovat muun

kuulostaisi kokousillan ohjelmaksi

vakauttamiseksi.

muassa piilossa olevat salarastit.

siivousretki rannalle?

some

kunniaan!

Mikä AR?

4

Digitalisaatio on läsnä lähes jokaisen arjessa ja niin myös partiossa. Sähköiset

Jos retkiltä ja leireiltä tekee somepostauksia esimerkiksi lippukunnan Facebook-sivulle, vanhempien on helpompaa seurata, miten retkellä sujuu. Näin kodeissa tiedetään, että kaikki on hyvin ja keskustelu lapsen kanssa jälkikäteen on sujuvaa!

AR (Augmented Reality) tarkoittaa lisättyä todellisuutta, jossa todelliseen ympäristöön tuodaan digitaalisia elementtejä, joita voi katsoa esimerkiksi älypuhelimen ruudulta. Lataa ilmainen Arilyn-sovellus ja skannaa logolla varustettu kuva tai sivu.

Kolumni

Unelmieni leirillä ei tarvitse murehtia akun loppumisesta

Somepartiolaisen unelma

K

uvittele unelmiesi partioleiri. Minä unelmoin leiristä ilman älypuhelimia. Unelmieni leirillä ei ole katkeavia streakkeja Snapchatissa, nimetöntä herjausta Jodelis-

sa tai painetta siitä, että pian pitäisi saada otettua uusi Instagram-kelpoinen telttakuva. Ei ole tarvetta olla vuorokauden ympäri tavoitettavissa muita partiopestejä varten tai kiusausta hoitaa ystäväporukan lomasuunnitelmia etänä nuotion ääreltä.

Unelmieni leirillä ei tarvitse murehtia akun loppumisesta, sillä kokemuksesta nautitaan omin aistein, ei älylaitteen kameran läpi.

Uskon, että kaiken teknologiaylistyksen keskellä ei ole harvinaista, että kaltaiseni somepartiolainen unelmoi aidosta läsnäolosta. Tällaisen unelman toteutuminen on kuitenkin nykyään lähes mahdotonta. Kun vielä viisi vuotta sitten leirikirjeissä oli kehotus jättää kaikki elektroniikka kotiin, nyt älypuhelimen lisäksi mukaan käsketään ottaa varavirtalähde. Ilman internetiä haikin rastitehtävässä otetut valokuvat jäisivät palauttamatta ja leirilehden juorupalsta lukematta. Siispä leirielämä ilman omaa älypuhelinta olisi nahkaliljaan verrattavissa oleva sankariteko.

Unelmani toteutumista hankaloittaa myös älypuhelimen aiheuttama uusavuttomuus, jota ei partiolainenkaan pääse pakenemaan. Hävettää myöntää, etten ole enää varma, löytäisinkö edes perille leirialueelle ilman Google Mapsin ja Reittioppaan apua. Taitaakin olla niin, että nykypartiolaiselle haastavin selviytymistaito ei ole nuotion sytyttäminen ilman tulitikkuja tai järviveden puhdistaminen juomakelpoiseksi – vaan taito tulla toimeen myös ilman älypuhelinta.

Tämän selviytymistaidon haluaisin oppia. Siksi unelmoin siitä, että joku vieläkin käskisi minua jättämään puhelimen kotiin leirin ajaksi.

TEKSTI Liinu Yli-Hongisto KUVA Hanna ”Beagle” Hämäläinen

> Kirjoittaja on somesukupolveen kuuluva partiolainen, joka haluaisi lähteä yöksi lähimetsään ilman älypuhelinta, muttei ole ihan varma, uskaltaako.

KUVITUS Shutterstock

5

Valmentajilta tukea johtokolmikoille Piirin aluevalmentajien tehtävänä on tukea lippukuntia ja niiden johtokolmikoita tehtävissään. He järjestävät tapaamisia ja tuovat lippukuntia lähemmäs toisiaan.

TEKSTI Milla Muhonen KUVAT Aapo Rainio, Niko Tamminen

6

Aluetapaamisissa lippukunnat pääsevät vaihtamaan kuulumisia ja saavat vertaistukea toisiltaan.

7

V

almentajalla on agenda, eli asia, jolla hän

suurleirejä tai tapahtumia. Tapaamiset eivät ole pelkkää

on liikkeellä sekä tavoite. Se syntyy ta-

valmentajien paasausta, vaan lippukunnat pääsevät vaih-

voitteistamme hyvinvoiviin lippukuntiin,

tamaan kuulumisia ja saavat vertaistukea toisiltaan.

partion strategiasta ja piirin omista pai-

Tapaamisessa myös syvennytään tiettyyn pestin osa-

nopisteistä. Valmentaja valmentaa kohti

alueeseen, jolloin johtokolmikoilla on mahdollisuus kehit-

tavoitetta työkaluja käyttäen. Lisäksi valmentaja auttaa

tyä pesteissään. Teemana voi olla esimerkiksi toiminnan

lippukuntaa, kun se tarvitsee apua, ja kuuntelee johto-

suunnittelu, aikuisten rekrytointi, luotsaaminen tai joh-

kolmikkoa näiden huolissa”.

tokolmikon työnjako.

Lippukuntavalmennuksessa tavoitteena on, että jokai-

Lisäksi valmentajat tapaavat johtokolmikoiden jäseniä

sella alueella valmentajat tukevat alueen lippukuntien

henkilökohtaisesti, jolloin voidaan esimerkiksi perehtyä

johtokolmikkoja pesteissään. Valmentajia on yleensä 3

pestityökalujen käyttöön tai pohtia keinoja pestin keven-

(lippukunta-, ohjelma- ja pestausvalmentaja), yksi ku-

tämiseksi, jos pesti uuvuttaa. Valmentajien kanssa voidaan

takin johtokolmikkopestiä varten.

myös pohtia yhdessä ratkaisuja lippukunnan ongelmiin.

Valmentajatoiminta on otettu käyttöön yhdessä johtokolmikoiden kanssa. Ennen valmentajia on ollut alueoh-

Lippukunta hyötyy hyvästä valmentajasta

jaajia, mutta valmentajapesti on tarkemmin määritelty ja

Valmennustoiminnasta on paljon hyötyä niin johtokolmi-

sillä on selkeämmät tavoitteet.

kolle kuin koko lippukunnallekin. “Aluetapaamiset ovat

Olennaisin osa valmennustoimintaa ovat aluetapaami-

hauskoja, mutta tehokkaita”, kertoo Vuosaaren Vesipääs-

set, joita on neljästi vuodessa. Tapaamisissa alueen joh-

kyjen lippukunnanjohtaja Elina Tuominen Itä-Helsingin

tokolmikot pääsevät näkemään toisiaan. Samalla pysty-

alueelta. Tapaamiset ovat hyvin järjestettyjä ja ne tuntuvat

tään käsittelemään ajankohtaisia asioita, kuten lähestyviä

hyödyllisiltä, mikä motivoi johtokolmikoita osallistumaan.

Pestissä pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja näkemään erilaisia lippukuntien kulttuureita.

8

Keskustelut valmentajien muodostaman aluetiimin

“Olen pitänyt kullekin johtokolmikkopestille koulut-

kanssa tuovat uusia näkökulmia omaan toimintaan ja sitä

tautumisillat ja viikonlopun johtajaretkiä, joiden tarkoi-

kautta voivat innostaa muutoksiin. Usein valmentajilla

tuksena on ollut verkostoituminen ja yhteishengen luo-

on enemmän tietoa esimerkiksi ohjelmapainotuksista ja

minen”, Johanna kertoo. Esimerkiksi nämä ovat olleet

heillä on laajempi näkemys siitä, miten muissa lippukun-

“ylimääräisiä” juttuja, joita valmentaja saa halutessaan

nissa asiat hoituvat.

järjestää.

Valmennustoiminnan avulla Itä-Helsingin alueella on

Pesti on opettanut Johannalle paljon. Hän on oppinut

monenlaista yhteistä ohjelmaa ylitse lippukuntarajojen.

lippukuntien johtamisesta paljon uutta, vaikka onkin ollut

”Esimerkiksi kynnys osallistua oman alueen koulutukseen

aiemmin monissa johtamispesteissä. Pestin myötä esi-

on matala ja sitä kautta kouluttautumisesta tulee helpom-

merkiksi partiomenetelmä, ajankohtaiset teemat parti-

min lähestyttävää. Näin myös nuoret johtajat lähtevät

ossa sekä haasteet ja ongelmat näyttäytyvät eri tavalla.

herkemmin kouluttautumaan”, Elina sanoo.

Valmentajan pesti on erinomainen ensimmäiseksi piiri-

Ikäkausien omissa tapahtumissa, kuten tarpojien

pestiksi.

KITT:ssä ja seikkailijoiden sepelissä myös nuoremmat partiolaiset pääsevät tutustumaan naapurilippukuntien kavereihin ja näin luomaan uusia suhteita. Aluetiimi auttaa tarvittaessa järjestelyissä ja on Itä-Helsingissä organisoinut kiertävät järjestelyvuorot.

Kun johtokolmikon uudet jäsenet aloittavat pestissään, valmentaja on apuna ja tukena pestauksessa. Hänellä on todennäköisesti näkemystä ja tietoa siitä, mitä kannattaa miettiä pestauksessa ja näin ollen homma hoituu paremmin. Onnistuneen pestauksen myötä taas pestissä on helpompaa toimia.

Keitä ne on ne valmentajat?

Johanna Ylander toimii kolmatta vuotta lippukuntien valmentajana Vantaalla. Johanna valmentaa poikkeuksellisesti sekä Itä- että Länsi-Vantaan alueilla, koska valmentajat ovat kiven alla. Se on harmi, sillä ainakin Johanna pitää pestiään todella kivana. “Pestissä pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja näkemään erilaisia lippukuntien

Lippukuntavalmentaja Johanna Ylander

kulttuureita”, hän kertoo.

Valmentajana hän kokee mentoroivansa lippukuntia ja jakavansa tietoa eteenpäin. Aluetapaamisten järjestäminen sujuu helposti, koska materiaalit tulevat suoraan

Vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä osassa pestiä, ja

piiriltä ja tehtäväksi jää vain hyvien kokouseväiden os-

sen takia ne harjaantuvat. ”Koen, että yksi keskeisimpiä

taminen. Lisäksi Johannan tehtäviin kuuluu viestiminen

roolejani, mitä olen harjoitellut tässä pestissä, on roh-

johtokolmikoille tapaamisten ympärillä. Hän toimii yh-

kaisijan, tunnelmannostattajan ja positiivisen ajattelun

teyskanavana lippukuntien ja piirin välillä, jolloin tieto

ylläpitäjä”, toteaa Johanna.

kulkee molempiin suuntiin.

“Henkilökohtaisempaa tukea annan lippukunnille esi-

Piirin valmentajille on oma kurssi ja jatkokoulutusta tarjotaan pari kertaa vuodessa. ”Juuri jat-

merkiksi Haaveiden lippukunta -työpajojen kautta”, Jo-

kokouluttautuminen

hanna sanoo. Niissä johtajisto saa itse pohtia, suunnitella

hanna

ja kehittää lippukunnan toimintaa pidemmällä tähtäimel-

ongelmanratkaisutaitoja ja erilaisia menetelmiä. Myös

lä. Niitäkin on helppoa järjestää valmiiden materiaalien

muilta piirin aluetiimiläisiltä hän on oppinut paljon.

avulla.

kertoo.

motivoi

Johanna

on

ainakin

itseäni”,

oppinut

koulutuksista

Jo-

Johannan oppimat taidot ovat yleisesti hyviä taitoja

Valmentajan pestiä pystyy räätälöimään itselleen sopi-

myös työelämässä. Sitäkin enemmän pestistä on hyötyä

vaksi. Pesti työllistää vain muutaman viikon välein, mutta

partiossa, koska se tarjoaa tietoja ja näkökulmia partio-

siihen voi halutessaan käyttää enemmänkin aikaa. Kaik-

toimintaan. Näin siitä voi hyötyä muissakin pesteissä. Li-

ki materiaalit ovat saatavissa valmiina ja niitä on paljon

säksi laajoista sosiaalista verkostoista voi olla hyötyä ihan

enemmän, kuin mitä aluetapaamisissa ehtii käymään läpi.

milloin vain.

9

Ulos koloilta ja luokasta Tämän vuoden Ulos koloilta -ohjelmapainotus on kannustanut ryhmiä lähtemään erilaisille retkille ja ylipäätään ulos. Kasvatusryhmän jäsen ja opettaja Minna Suorsa huomasi, että sama teema on ajankohtainen sekä partiossa että helsinkiläisissä kouluissa.

TEKSTI Mella Mattila

S

uhde ympäristöön on osa

ulkona opettamisesta.

Ulkona oleminen on Minnan mie-

todennäköisesti

ta ja monet liittävät ulkona

lestä rennompaa kuin sisällä. “Ulko-

muuta kenen-

olemisen ja tekemisen pi-

na tekemisen etuja ovat esimerkiksi

kään asennetta

kemmin partioon kuin ala-

se, että ulkona voi metelöidä enem-

positiivisem-

asteen oppitunneille. Minnan oppi-

män. Leikeissä ja muissa ryhmä-

maksi,” Minna

tunneilla asioita tehdään toisin.

aktiviteeteissa melutaso voi nousta

toteaa.

“Luin tutkimuksesta, jonka mukaan ympäristöstä välittävien ai-

sisällä helposti epämiellyttäväksi”, hän toteaa.

“Aluksi

voi

siirtää ryhmän

kuisten taustalta löytyy jo nuorena

Tärkeimpinä asioina ulkona toi-

lemppariaktivi-

syntynyt luontosuhde. Tulin siihen

mimisessa niin koulussa kuin par-

teetit ulos. Kun

tulokseen, että opettajana voin vai-

tiossa Minna pitää sään mukaista

ensin leikkii hauskan leikin sisällä,

kuttaa siihen, miten lapset kohtele-

varustusta ja turvallisuutta.

voi seuraavalla viikolla tehdä saman

vat ympäristöään. Lisäksi ajattelen,

“Minullakin on ulkona kurjaa, jos

että on hölmöä opetella luokka-

vaatetta on liian vähän tai ne ovat

myös

huoneessa asioita, joita voisi myös

märät. Moni jännittää erityisesti

ensimmäisellä kerralla vartti ulko-

opiskella siellä, missä asiat oikeasti

lapsiryhmän kanssa tutulta ja tur-

na, seuraavalla kerralla 20 minuuttia

ovat”, Minna kertoo, mistä innostus

valliselta alueelta pois lähtemistä,

ja niin edelleen”, Minna ehdottaa ja

ulkona opettamiseen lähti.

mutta kun lapsille kertoo retken

jatkaa:

Metsä mahdollistaa monia asioita “Kokemukseni

perusteella

min-

kä tahansa oppiaineen tunteja voi

jutun ulkona. Ryhmän toimintaa voi muuttaa

aikaperusteisesti:

säännöt ja uskaltautuu pois muka-

“Itse siirryin oppilaiden kanssa

vuusalueelta, huomaa varmasti, että

kohti metsässä opiskelua siten, että

hyvinhän se meni”, Minna rohkai-

aloitimme ulkona tekemisen tutulta

see.

välituntipihalta ja siirryimme vähi-

pitää ulkona ja metsässä. Yleisim-

10

na oleminen ei

partion kasvatustavoittei-

tellen metsään”, Minna muistelee.

mät ulkotuntien oppiaineet viime

Muutos onnistuu askel kerrallaan

lukuvuonna olivat ympäristöoppi,

Jos ryhmä on tottunut toimimaan

haasteita Minna on kokenut ulkona

matematiikka ja äidinkieli. Olen

vain sisätiloissa, kannattaa toimin-

toimimisessa? “Sateisina ja pimeinä

opettanut myös psykologian kurssia

taa lähteä muuttamaan hiljalleen.

aamuina suurin haaste on varmaan

osittain ulkona eli ulkona opiskelu

“Lähtisin muuttamaan toimintaa

ollut oma asenne, helpompaa kun

toimii muillekin kuin pienille lapsil-

pienin askelin. Kannattaa aloittaa

olisi vain jäädä sisälle”, hän nauraa.

le!” Minna kertoo kokemuksistaan

hyvällä säällä, räntäsateessa ulko-

Lopuksi on pakko kysyä, mitä

Toivoisin todella, että johtajat olisivat tietoisempia hukkumisen merkeistä.

Vaaratilanteita kesähelteillä Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ovat jakaneet yhteensä 7 sankarimerkkiä neljänä eri vuotena. Sankarimerkki on Suomen Partiolaisten korkein ansiomerkki, joka voidaan myöntää henkilölle suuresta uhrautuvaisuudesta osoittavasta teosta, jonka aikana pelastettava tai pelastaja itse on ollut selvässä hengenvaarassa.

TEKSTI Suvi Kettunen KUVA Esko Raikunen

P

ääkaupunkiseudun Partiolais-

lasta heti kohdennettuaan tämän vedes-

etsimään tilanteita, joissa joku saattaisi

ten piirileiri Kliffalla tapahtui

sä. Lapsi vietiin laiturille, jossa Pinja oli

tarvita apua. Tänä kesänä, kun olin itse

kesällä 2018 vaaratilanne, jossa

vastassa varmistamassa lapsen kunnon

vapaa-ajalla rannalla, laskin päitä ve-

kaksi uimavalvojana toiminutta

sekä rauhoittelemassa vedessä synty-

dessä ja seurasin muiden uimista enem-

partiolaista Nina Nurmi ja Pin-

nyttä paniikkia.

män. En koe, että se olisi ikävää minul-

ja Putkonen pelastivat hukkumassa olleen sudenpentuikäisen lapsen hengen.

Pinjalle ja Ninalle myönnettiin sankarimerkit viime keväänä partiojohtajien

le, mutta tavaksi se on jäänyt”, kertoo Nina.

Tapahtumapäivä oli ollut lämmin ja

juhlaillallisella välittömästä ja esimer-

Yleinen käsitys uimavalvojana toimi-

kiireinen. Helle oli vetänyt rannalle pal-

killisestä toiminnasta sudenpentukäisen

misesta voi olla se, että vahtivuorossa

jon leiriläisiä viettämään vapaa-aikaa

lapsen hengen pelastamiseksi.

ei tarvitse tehdä muuta kuin istua ja ot-

sekä vilvoittelemaan. Ranta oli jo lähes

Molemmat olivat käyneet ennen leiriä

taa aurinkoa. Todellisuudessa valvojana

tyhjä, kun valvojat alkoivat siivota paik-

SUH:in eli Suomen Uimaopetus- ja Hen-

täytyy olla koko ajan valppaana ja tietoi-

koja ja sulkemaan aluetta lounastauon

genpelastusliiton järjestämän koulutuk-

nen siitä, mitä rannalla tapahtuu. Aina

vuoksi.

sen Pysytään pinnalla. Koulutuksessa

täytyy olla valmiudessa reagoimaan, jos

Uimavalvojana toiminut Pinja kertoo

käytiin teoreettisesti sekä käytännössä

joku onkin hengenvaarassa.

viheltäneensä juuri viimeisiä uimareita

läpi pelastusvälineiden käyttöä ja ihmi-

pois vedestä, kun oli huomannut yhden

sen pelastamista vedestä.

”Toivoisin todella, että johtajat olisivat tietoisempia hukkumisen merkeistä.

sudenpentuikäisen lapsen kauempana

Lapsen pelastaminen on jäänyt Ninan

Tällöin he pystyisivät itse reagoimaan

rannasta sekä tunnistanut hukkumisen

ja Pinjan mieleen pysyvästi ja muokan-

nopeasti, sillä vastaavia tilanteita voi

merkit. Pinja huusi välittömästi valvo-

nut molempien käytöstä hätätilanteisiin

tapahtua vaikkapa oman lippukunnan

japariaan Ninaa, joka oli samaan aikaan

liittyvässä reagoinnissa. Myös oma käy-

leirillä, jolla ei välttämättä ole varsinai-

viereisellä laiturilla hieman lähempänä

tös rannalla vapaa-ajalla on muuttunut.

sia koulutuksen saaneita uimavalvojia”,

hukkuvaa lasta. Nina lähti pelastamaan

”Koen olevani hieman valppaampi

Pinja toteaa.

11

Munkkeja ja digipöhinää

- digitaalisuus partiossa Kännyköitä retkellä, valokuvia vaellukselta ja tyhjiä varavirtalähteitä – digitaalisuus on sujahtanut tavalliseksi osaksi partiotoimintaa.

Mutta mitä digipartio oikein on ja miten me hyödymme siitä?

TEKSTI Hanna Hämäläinen KUVAT Hanna “Beagle” Hämäläinen ja Jennifer Ahlamaa

käytetään. Tällainen taltiointi vaatii usein muitakin työkaluja kuin kynän ja paperia. Lisäksi juuri kännyköiden yleistymisen vuoksi digitalisaatio olisi hyvä ottaa huomioon partiokasvatuksessa: esimerkiksi miten somessa käyttäydytään ja miten netistä löytyvää tietoa kannattaa hyödyntää.

Aivan... digitaalisuus ei siis ole sometusta metsässä ja sähköpostien naputtelua?

Maailma ympärillämme vaatii, että digitalisaatio otetaan haltuun myös partiossa.

Välillä vähän sitäkin, mutta paljon muutakin. On tärkeää miettiä, minne digitaalisuus kuuluu. Esimerkiksi vaelluksella ei kannata tehdä hommia läppärillä, mutta retkellä voi katsoa nuotiolaulujen sanat puhelimesta. Täytyy siis miettiä, milloin digi tuo lisäarvoa - usein tekee myös hyvää olla välillä ilman kännykkää!

Miten digitaalisuus hyödyttää meitä?

Digitaalisuuden avulla voidaan esimerkiksi lisätä dialogin eli vuoropuhelun määrää muun muassa Suomen Partiolaisten ja

Kuka oot, mitä teet?

lippukuntien välillä. Teknisten apuvälineiden avulla voimme

Olen Sanni “Kaizi” Pohjannoro, Munkkivartion jäsen. Partios-

muodostaa keskusteluyhteyden esimerkiksi päpalaisen ja lap-

sa minua innostaa viestintästrategian lisäksi hyvät köytökset ja

pilaisen lippukunnan välille. Digitaalisuus tarjoaa myös hyvän

raksailu. Kotilippukuntani on Helsingin Metsänkävijät.

alustan hallinnon ja sen työkalujen kehittämiseen. Mitä tehokkaammat välineet meillä on suunnitella ja raportoida, sitä enem-

Siis mikä Munkkivartio?

Mitä te oikein teette – syötte munkkeja?

män voimme käyttää aikaa itse partiotoiminnan ytimeen, kuten

Munkkivartio on Suomen Partiolaisten digi- ja muotoiluryhmä.

vapaaehtoisten arvokas aika ei mene sähköpostien naputteluun

Haluamme tehdä partiosta helpompaa keksimällä tapoja vähen-

vaan toiminnan ytimeen.

ohjelman vetämiseen. Partion tulee olla sellainen paikka, jossa

tää paperipartion määrää tai tehdä siitä kivempaa käyttämällä digitaalisia työkaluja. Ja syödään me munkkejakin!

Äh, onko partio pakko digitalisoida? Eikö riitä, että ruutua tuijotetaan partion ulkopuolella?

Aivan! Digitaalisuus siis kehittää ja vie meitä eteenpäin. Mutta miten digitaalisuus saataisiin paremmin mukaan partiotoimintaan?

Kyllä! Digitaalisuus ei ole uusi juttu, kyse on enemmänkin mah-

Tarkoitus ei ole digitalisoida partiota vain digitalisaation vuoksi,

dollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä. Kannattaakin ottaa

vaan siksi, että se voi helpottaa meitä ja tehdä partiosta parem-

digitaalisuus osaksi partiotaitojen opettelua eikä irrottaa sitä

paa. Maailma ympärillämme vaatii, että digitalisaatio otetaan

omaksi osakseen. Kokouksessa voitaisiin vaikkapa suunnistaa

haltuun myös partiossa. Mietitään vaikka lippukunnan talout-

Google Mapsin avulla. Kannattaa rohkeasti kokeilla ja etsiä omal-

ta: monet yhteistyötahot haluavat, että osoitamme, miten rahat

le ryhmälle tai lippukunnalle parhaiten sopivat tavat.

PARASTA ELI VARASTA HYVIÄ DIGIVINKKEJÄ!

Kannattaa rohkeasti kokeilla kaikenlaisia digijuttuja - myös partiossa!

Miten juuri teidän lippukuntanne voisi hyödyntää digitaalisuutta toiminnassa?

Ota inspiraatiota näistä!

“Koska kaikki lippukunnat ovat erilaisia, on vaikea sanoa suoraan kaikille toimivia alustoja.

Kannattaa siis lähteä rohkeasti tutustumaan ‘mitä meillä ei vielä ole’ -kysymys mielessä!”

Sanni tiivistää.

Siirrä toimintasuunnitelma verkoon!

Näin sitä on helpompi seurata ja muokata.

Kuka oot, mitä teet?

Olen Otto Hyytiälä, tietojenkäsittelytieteen maisteriopiskelija.

Partiossa toimin partio-ohjelma.fi-projektin tuoteomistajana Suomen Partiolaisissa eli huolehdin partio-ohjelman nettiversion ylläpidosta ja kehityksestä. Digipestini lisäksi johdan töölöläistä

Viestiryhmät johtajille, ryhmille ja huoltajille. Myös vastaanottajalistat ovat hyviä tapoja saada sama viesti monelle vastaanottajalle. Ennen ryhmiin tai listoille lisäämistä on kuitenkin kohteliasta kysyä, onko lisääminen vastaanottajalle ok.

lippukuntaa.

Mistä idea virtuaalikämppään tuli?

Saimme piiriltä lainaan 360-kameran. Tämän myötä halusin kokeilla, miten 360-kuvista saisi kiinnostavampia käyttäjälle.

Kiinnostus virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovelluksiin antoi inspiraation koota kuvat yhdeksi helppokäyttöiseksi verkkosovellukseksi. Ajatuksena on myöhemmin jatkokehittää virtuaalikämpästä interaktiivinen käyttöopas, joka auttaa kämpän käytössä.

Mitä lippukunta hyötyy siitä, että kämppä on nyt netissä?

Ennen kaikkea virtuaalikämppä on hyvä markkinointikeino. Esimerkiksi kämpän pihapiirin hahmottaa paremmin joka suuntaan avautuvassa kuvassa. Myöhemmin kuviin voi lisätä esimerkiksi tavaroiden nimiä tai käyttöohjevideoita, jolloin virtuaalikämppä toimii myös kämpän sähköisenä käyttöohjeena.

Cool! Mekin halutaan tällainen – mutta miten?

Ensimmäiseksi tarvitaan kamera, jolla pystyy ottamaan 360-kuvia. Me lainasimme PäPan kameraa. Sellaisenaan kuvat voi lisätä esimerkiksi lippukunnan Facebook-sivulle. Mikäli haluaa tehdä virtuaalikämpän kaltaisen verkkosovelluksen, tarvitaan hieman teknistä osaamista web-selainohjelmoinnin saralta. Virtuaalikämppä on teknisesti toteutettu React 360 JavaScript -kirjastoa käyttäen, joka hoitaa ison osan työstä kehittäjän puolesta.

Lippukunnan tai johtajiston yhteinen kalenteri verkossa. Kun tapahtumat kirjataan yhteiseen kalenteriin, päätyy tieto tapahtumasta varmasti kaikille käyttäjille! Ole kuitenkin varovainen, ettet kirjaa kalenteriin vahingossa henkilökohtaisia menojasi... hups.

Unohda kuittikansiot – siirrä kululaskutus verkkoon! Kuitit voi esimerkiksi toimittaa taloudenhoitajalle sähköpostilla, sähköisellä lomakkeella tai salasanasuojattuun kuittikansioon.

Kaluston sähköinen varauslista.

Listaukseen kannattaa kirjoittaa, mitä kaikkea kaapeissa pitäisi olla, jolloin kaikki näkevät tilanteen. Esimerkiksi kolon varastossa olevia ruokia tulee otettua matalammalla kynnyksellä mukaan, kun ennen retkeä ei tarvitse tehdä inventaariota koko muonavarastoon.

Kirjaa toimivimmat ruokalistat, leikkiideat ja iltaohjelman suunnitelmat sähköiseen kansioon. Näin joku muu voi hyödyntää valmiita pohjia.

Jaa... mahtaakohan omat digitaidot riittää...

Kannattaa rohkeasti kokeilla kaikenlaisia digijuttuja - myös partiossa! Netti on täynnä ohjeita ja esimerkkejä, joten harvoin tar-

Tutustu TöSin 360-virtuaalikämppään ja -koloon: www.hyytiala.fi/virtuaalikamppa ja

vitsee keksiä pyörää uudestaan.

www.hyytiala.fi/virtuaalikolo.

IHQU:n karnevaali-bileitä vietettiin leirialueen läheisellä rannalla. Tekijät soittivat ja lauloivat yleisön toivomia kappaleita.

Päpalaiset lippukunnat järjestivät kesällä 38 kesäleiriä.

Lue lisää Heppumediasta päpa.fi!

Ikimuistoiset lippukuntaleirit Kesällä järjestettiin pieniä ja suuria leirejä. PäPan samoajat kokoontuivat alkukesän IHQU-leirille, Järvi-Espoon Eräpartiolaiset nauttivat kesähelteistä Pihka-leirillä Tammisaaressa ja Myyrpartion sekä Tavastien sudenpennut ja seikkailijat osallistuivat Toteemi-leirille. Evolle kokoontui kesän aikana pohjoismaiden partiolaisia Nordtreffille. Paikalla oli noin 200 ulkomaalaista.

TEKSTI Silja Aunola KUVAT Alex Inkiläinen, Henri Strandman, Hanna Kimmonen, Jari Marvia, Elina Karvinen

14

Kuva vasemmalla: Samoajat nauttivat vesileikeistä IHQU:lla.

Kuva alla: Toteemi -leiri järjestettiin Tavastien leirialueella Karkkilassa kesäkuun alussa.

Kuva yllä: Nordtreffi -leirillä kisattiin muun muassa viisiottelu.

”

Pihka järjestettiin heinäkuun lopussa ja kesän kuumimmat helteet sattuivat leirin vierailupäivälle.

Kuva yllä: IHQU:lle osallistui yhteensä 400 samoajaa ja tekijää PäPasta ja Uudeltamaalta.

Kuva vasemmalla: Noin 300 järeäläistä nauttivat Pihkalla Skutvikenin merimaisemista.

Kuva yllä: Uimalelut olivat hitti Kavalahden rannassa IHQU:lla.

Kuva oikealla: Toteemille osallistui noin 70 sudenpentua ja seikkailijaa. He pääsivät muun muassa ampumaan jousipyssyillä.

15

Ylpeys omasta maasta ja kulttuurista oli tunne, jonka tuntemisesta leirin aikana yllätin itseni monesti.

16

Matkustan ympäri maailmaa Tunnelmia Maailmanjamboreelta 2019, jolta palasin kotiin ymmärtäen, että yhdessä me ollaan niin paljon enemmän.

TEKSTI Katariina Pekkonen KUVAT Emma Lahtinen ja Petteri Ojala KUVITUS Jouko Raudasoja

E

n ikävöi vakuumipakattuja leipiä, kylmiä suihkuja,

naapureista, jotka alkoivat kokata hiljaisuuden alkaessa tai

lukottomia vessoja, rakkoja jaloissa, hikoilua heti

heräsivät puoli kuudelta kattilan kansien paukutteluun. Tai

suihkun jälkeen tai kloorin makuista vettä. Monia

kun uusien tuttavien kanssa alettiin keskustelemaan oman

asioita kuitenkin ikävöin, kuten yhteisiä aamupala-

maan kulttuurista tai koulunkäynnistä. Kuinka paljon sai-

ja päivällishetkiä kavereiden kanssa, leirialuetta ja

kaan maailmasta oppia. Kun astui vierailulle toiseen leiri-

satoja telttoja vierekkäin, omien pelkojen voittamista, jokais-

lippukuntaan, tunsi hetken olevansa heidän kotimaassaan.

ta ihmistä, jonka kanssa vietin aikaa sekä loputonta naurua leirillä syntyneistä vitseistä.

Kun istuin yli 45 00 partiolaisen kanssa yhteisissä iltaohjelmissa ympärilläni parhaat ystävät, tuntui siltä, että koko maailma oli meidän. Oli vain hyvää. Oli rakkautta, oli rauhaa.

Ei ahdistanut se ajatus, että maailma on meidän käsissämme.

Ennemmin se tuntui hyvältä. Se tuntui upealta, voimalliselta.

Kun me kaikki yhdessä nostimme kätemme ilmaan ja pystyyn kolme sormea, jokainen valmiina lausumaan patiolupauksen

”

En oikein tiedä, voiko tästä matkasta edes koskaan palautua, tai ainakaan palata täysin ennalleen.

Miten arkiset askareet saattoivatkaan tuntua niin hauskoilta, erilaisilta ja uusilta. Kaikki ei ehkä aina ollut niin miellyttävää kuin kotona, mutta nehän tekivätkin leiristä leirin.

omalla kielellään, oli yhteenkuuluvuuden tunne sanoinku-

Jääkylmä suihku, jonka takia hiukseni eivät olleet kahteen

vaamaton. Tässä me nyt olemme.

viikkoon kovinkaan puhtaat. Pyykkipäivän koittaessa isoja sankoja ja nyrkkipyykkiä. Sekin jääkylmällä vedellä, sillä

Ylpeys omasta maasta ja kulttuurista oli tunne, joka yllätti

koko osavaltiosta oli kaasu vähissä. Iltapalaksi omenapii-

minut leirin aikana monesti. Koskaan, kun kerroin olevani

rakkaa, joista kaloreita sai uhkaavan paljon. Aamupalavuo-

suomalainen, en hävennyt tippaakaan. Suomalaisia, myös

ro ja kaupassakäynti viiden aikaan aamulla, kokemus sekin.

tuntemattomia, moikattiin aina kun nähtiin. Tai huudettiin: “Torille!” Cultural Celebration day:n aikana syötimme muille

En oikein tiedä, voiko tästä matkasta edes koskaan palau-

salmiakkia ja kerroimme suomalaisesta kulttuurista. Monen

tua, tai ainakaan palata täysin ennalleen. Kotiin palasin

mielestä suomalaiset saattoivat vaikuttaa hiljaisilta tai jon-

ainakin rohkeampana kuin lähdin. Rohkeampana avaa-

kun mielestä suomalaisilla oli outoja tapoja, mutta silloin-

maan suuni, kun sanojani tarvitaan ja työntämään käteni

kaan ylpeys ei kaikonnut. Eikä sen tarvinnut.

multaan, kun apuani tarvitaan. Vakuuttuneempana siitä, että tässä maailmassa yhä on hyvää, ja paljon vasta onkin.

Kuin olisi ollut maailmanympärysmatkalla West Virginiassa.

Ymmärtäen taas sen, että yksin ei pärjää eikä kuulukaan

Kuin olisi elänyt kulttuurien törmäyskurssilla. Oli kyse sitten

pärjätä. Yhdessä me ollaan niin paljon enemmän.

17

somen helmet

Päpalaisten lippukuntien somessa on talven aikana näkynyt runsaasti retkiä.

Lumisista säistä on otettu kaikki irti - tsekkaa parhaat palat alta!

KUVAT Emma Lahtinen, Kuutti Pilkama, Taru Hänninen, Katariina Sinivaara

2.

1.

Lounapartio Kesän lopulla osa loupalaisistakin päätti lähteä kohti kiven toista puolta ja päätyivät jamboreelle matkustettuaan viikon oheismatkalla.

3.

Tapiolan Metsänkävijät Nuoren sukupolven pukukoodi #tapmeswag

Korvenkoukkaajat Veden äärellä on kaikilla hyvä olla. Leiri on hyvässävauhdissa ja elämä hymyilee. #lämpöö

Nuuksion Eräkarhut NuKan vaeltajat Sofia ja Lotta osallistuivat heinäkuussa Sveitsin Explorer Beltille!

Explorer Beltillä vaellettiin pareittain 10 päivän aikana 200 kilometriä ilman omaa rahaa, puhelinta tai GPS-laitetta. Vaelluksen jälkeen kierrettiin Sveitsissä koko reissupoppoon kera ja käytiin muun muassa Kanderstegin kansainvälisessä partiokeskuksessa.

#explorerbelt #partiokuuluukaikille

Suomen Partiolaiset järjestävät Explorer Beltin joka toinen vuosi. Explorer Belt kestää noin kuukauden ja se on tarkoitettu 18–26-vuotiaille partiolaisille.

Tapahtumaan haetaan yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Seuraa Explorer Beltiä somessa, niin et missaa vuoden 2021 hakuaikaa!

Ota PäPan sosiaalisen median kanavat seurantaan ja muista käyttää kuvissasi hashtageja # partioscout ja #päpa

18

Instagram – @ partiokuuluukaikille | SnapChat – @ partiolaiffii Twitter – @ partiokuuluu | Youtube – Partio kuuluu kaikille Facebook – @ PääkaupunkiseudunPartiolaiset

Liite

Aikuiset partiossa Partiossa yhdessä nuorten kanssa toimii tuhansia aikuisia vapaaehtoisia erilaissa pesteissä. Heppu selvitti, mitä aikuiset partiossa pääsevät tekemään.

KUVA Suvi Kettunen

mieleen, Ne hetket jäävät la tehdään al kun joukon voim hdollista. ma mahdottomasta

Aikuiset samoajaleiri IHQUn keittiössä PäPan ensimmäisellä samoajaleiri IHQUlla kesäkuussa poikkeuksellisen maistuvaa ja sosiaalisessa mediassa näkyvää leiriruokaa valmisti ryhmä aikuisia nimimerkin Kokkelivekkulit takana. Lähes kokonaan alusta asti leirillä itse valmistettuihin ruokiin kuuluivat muun muassa burritot, pitaleivät, pizza, munkit sekä myös IKEAn lihapullat ja perunamuusi. Heppu haastatteli IHQUn aikuisia ja kysyi, mikä sai heidät lähtemään kesällä viikoksi teinien kanssa leirille ja mikä oli parasta.

TEKSTI Susanna Mikander KUVAT Hanna “Beagle” Hämäläinen, Suvi Kettunen ja Kokkelivekkulit

Kysymykset 1. Nimi - pesti - ikä - lippukunta

5. Mikä tekee sun partiosta luksusta?

2. Mikä sai sut innostumaan samoajaleirin tekijäksi?

6. Mikä oli kaikista siistein juttu IHQUlla?

3. Mikä partiossa on kaikkein parasta sun mielestä?

7. Mikä on sun paras tai hauskin aikuisena

4. Miksi partio kannattaa aloittaa aikuisenakin?

koettu partiomuisto?

äsee Missä muualla pä zaa tai piz n aa valmistam orelle! nu le 0:l 40 burritoja

Janne

Joel Joonas

Elina

20

AIKUISET PARTIOSSA -LIITE

Joel Heino

Elina ”Eine” Costiander

1. Muonituspäällikkö - 30 - Kuksat

1. Masterchef - 38 - Karhunvartijat

2. Samoajat ovat kriittinen ja tärkeä kohderyhmä, jolle

2. Halusimme osaltamme olla luomassa hyvää leirifiilistä.

pitää pystyä tarjoamaan huikeita kokemuksia partiossa.

Hyvä ruoka on yksi tärkeä tekijä siinä.

He myös osaavat arvostaa (ja arvostella) leiriruokaa.

Ruoka on oleellinen tekijä leirin onnistumisessa, ja halusimme tarjota leiriorganisaatiolle selkänojan, johon voi luottaa.

3. Kaverit tietysti. Ja erityisesti ne tyypit, joiden kanssa kaikki hullutkin ideat on mahdollista toteuttaa.

4. Missä muualla pääsee valmistamaan pizzaa tai burritoja 400:lle nuorelle!

5. GN-mitoitettu uuni, suurtaloustiskikone ja kaasulla toimiva Teuva-keitin tekivät ainakin IHQUn muonituksesta luksusta.

6. Nähdä niin monta innokasta nuorta partiolaista leirillä ja kokea, miten hienon leirin näin nuoret tekijät saavat

3. On huippua, että samalla, kun pitää hauskaa kavereiden kanssa, mahdollistaa maailman parhaan kasvatusjärjestön toimintaa.

4. Partiossa pääsee tekemään ja oppimaan sellaisia asioita, joita ei koti- ja työelämässä tule kohdanneeksi. Yhdessä tehdessä saa aikuisenakin uusia, hyviä ystäviä.

5. Yhdessä tekeminen hyvien kavereiden kanssa.

6. Innostuneiden keittiövartioiden kanssa toimiminen - heissä on selvästi tulevaisuuden leirimuonittaja-ainesta! Mahtavaa oli myös jakaa viimeisen illan fiestailtapalaa, pitaleipiä.

7. Huippuja ovat hetket, jolloin näkee leiriläisen naamasta tekemisen riemun tai toisaalta, kun yhdessä kehitellään luovaa ratkaisua käsillä olevaan ongelmaan.

aikaiseksi.

7. Viimeisimpänä Kokkelivekkuleiden hyvä meininki IHQUlla ja Instagramissa sekä tekemästämme ruuasta saadut kiitokset.

Joonas Hirn 1. Masterchef, eli keittiön ylitiskaaja - yli 30 - Kivenlahden Piilevät

Janne Costiander 1. Masterchef - 40 - Karhunvartijat 2. Mahdollisuus tuottaa elämyksiä leiriruualla.

3. Kaverit ja yhdessä tekeminen. Se, kun mahdollistaa muiden tekemistä.

2. Hullunhauska seura ja toisaalta mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Tässä oli sopivan kokoinen pesti, joka sopi aikatauluihin.

3. Partio on ollut mun kasvulannoite: se on tarjonnut oppimista pienissä ja isoissa taidoissa, sopivan jännittäviä ja vaikeita asioita, kannustusta epäonnistumisissa ja yhteisiä juhlia onnistumisissa.

Ja ihan tosi monta ystävää!

4. Partio tarjoaa mielekästä sisältöä eloon ja uskomattoman paljon

4. Saa uusia kokemuksia, ja unohtaa työasiat

hauskaa seuraa. Tehdä voi sen verran kuin omaan aikatauluun

tehokkaasti.

sopii, eikä ennakkotietovaatimuksia ole.

5. Hyvä meininki, uusiin hyviin tyyppeihin tutustu-

5. Oma tyyny (ei kyllä mukana vaelluksilla), aina kunnon eväät ja

minen.

iltaisin paksu huppari.

6. Osallistujien positiivinen palaute. Tosi moni oli

6. Se, kun leiriläiset halusivat tulla meidän keittiöömme vapaaeh-

innoissaan siitä, että leiriruoka voi olla muutakin

toisesti uudelleen pestiin, kun heillä oli ollut hauskaa ensimmäisel-

kuin makaronimössöä. Omien rajojen ylittäminen ja

lä kerralla!

uuden oppiminen.

7. SamoajaExplossa toimittiin majoituskoulun yöpäivystäjinä.

7. Näitä on niin paljon, että on mahdotonta valita pa-

Aamuyön hiljaisina tunteina järjestettiin 400 ihmisen kengät vä-

rasta. Ne hetket jäävät mieleen, kun joukon voimalla

rien mukaan jonoon, joka luikerteli läpi koulun. Aamulla ihmisten

tehdään mahdottomasta mahdollista.

ilmeet olivat näkemisen arvoiset!

21

Reseptejä johtajahuoltoon Johtajahuolto voi olla osa arkista johtajiston kokousta, kiva ylläri asian joukossa, tai vaikka kokonainen retki. Yleensä johtajahuolto sisältää vaihtelua omaan pestiin, jotain virkistävää tekemistä, ehkä uuden taidon opettelua porukalla ja ennen kaikkea aikaa, jolloin ei ole päävastuussa huolehtimassa muista. Monesti näissä hetkissä syntyvät parhaat suunnitelmat ja ideat partiovuoden pyöritykseen. Kun vuoden varrella johtajahuoltoon muistetaan kutsua myös vähemmän aktiivitoiminnassa mukana olevat aikuiset, voi vahingossa pesteihin löytyä pareja ja retkille apureita. Tunnistetut riskit johtajahuollossa ovat vatsalihasten kipeytyminen nauramisesta ja mahdollinen herkkujen eskaloituminen.

Sopikaa johtajiston kesken, että jokainen valitsee matkakohteen, mihin haluaisi joskus

atkalle Ruokam

matkustaa. Matkakohdetta ei kerrota etukäteen muille. Jokainen etsii matkakohteelle (maalle) tyypillisen herkun tai reseptin. Jokainen valmistaa pieneen pakasterasiaan sopivan satsin kyseistä purtavaa ja iltakokouksessa on maistelu- ja arvauskisat siitä, mikä maa on kyseessä (ehkä mikä matkakohde) ja kuka porukasta haaveilee mistäkin kohteesta.

Järjestäkää naapurilippukunnan kanssa yhteinen ilta kololle. Kummankin lippukunnan

n aihtoo Leikit v

tehtävänä on valmistella kolme leikkiä ja kaksi kisaa, jotka voi helposti järjestää kololla ikäryhmienkin kokouksissa. Kaikki leikit ja kisat kisaillaan yhdessä alusta loppuun.

Vauhdikkaan illan jälkeen kaikilla on taskussaan pari uutta leikkiä tai ainakin paremmin muistissa, miten jokin leikki sujuikaan.

Erilaisten ruokien tai juomien maisteleminen on aina hauskaa puuhaa. Samoja määriä

Tasting

ei muutenkaan viitsi hankkia yhdelle tai kahdelle ja porukalla erilaiset havainnot avaavat omiakin näkemyksiä ja makunystyröitä. Tastingistä tulee helposti ajatus hienostuneesta kahvin tai viinin maistelusta, mutta älkää takertuko siihen kiinni. Voisiko teille sopiva sokkotesti olla erilaisista salmiakeista, nuotiomakkaroista, vaahtokarkeista, joulupipareista, kaakaojuomista, mansikkahilloista (lettujen päällä toki)...

tä Metsäs lle e s a t lau

Keväällä ja kesän alussa ovat villiyrttiretket parhaimmillaan. Tähän aikaan vuodesta sienet vain odottavat poimijoita. Sieniretken vetäjä voisi löytyä pyytämällä esimerkiksi lippukunnan jäsenistön huoltajia apuun. Samalla saaliista voi valmistaa jonkin helposti lähestyttävän herkun, jolloin sienistä vähemmän pitävät saattavat yllättyä uudesta reseptistä.

22

AIKUISET PARTIOSSA -LIITE

Johtajakivaa Nuuksiossa TEKSTI Johanna Junkkari KUVA Teemu Stolt

E

kaa kertaa järjestetyssä Kyylässä (Viikin Vesikko-

välisenä aikana kuvia sai myös ottaa, mutta vain kerran

jen johtajiston oma vaanimistapahtuma) tavoit-

tunnissa. Jännityksen lisäämiseksi osallistujat jakoivat

teena oli pysyä 20 tuntia jemmassa muilta kisaa-

välillä sijaintinsa muille ryhmässä oleville. Nuotiopaik-

jilta ja samalla napsia mahdollisimman paljon valokuvia

ka ympäristöineen toimi turva-alueena, joten eväiden

kanssakisaajista. Tapahtuma alkoi iltapäivällä ja päättyi

syöminen ilman kuvatuksi tulemisen pelkoa oli kisailun

seuraavana aamuna kello 9. Hulvattomanhauskan ta-

lomassa mahdollista. Mukavaa oli myös se, että nuotio-

pahtuman järjestäminen ei vaatinut juurikaan ennakko-

paikalla vietti iltaa ja myös yöpyi muutama johtajakave-

valmisteluja (Nuuksion kämppien rannan nuotiopaikan

ri, joiden kanssa pystyi välillä käydä höpöttelemässä ja

varaamista, Kuksa-ilmoittautumista sekä sääntöjen ja

vetämässä henkeä. Turva-alueelle ja sieltä poistuminen

kisa-alueen määrittelyä lukuun ottamatta), sillä osal-

piti raportoida WhatsApp-ryhmään, jolloin siellä vietet-

listujat huolehtivat itse mahdollisista majoitteistaan ja

ty aika vähennettiin osallistumisajasta. Voittaja oli se,

eväistään. Kyylään sai osallistua yksin tai pareittain,

joka sai eniten kuvia ja vietti vähiten aikaa tauolla.

molemmat tavat toimivat käytännössä varsin hyvin.

Kyylän kaltainen tapahtuma voisi toimia hyvin myös

Osallistujille oli luotu oma WhatsApp-ryhmä, joka toi-

lyhyempänä, esimerkiksi 4–6 tunnin mittaisena. Jän-

mi viestintäkanavana tapahtuman ajan ja johon muista

nityksen lisäämiseksi kisaajien voisi olla pakollista il-

osallistujista otetut kuvat jaettiin. Jokaisesta tunnistet-

moittaa vaikka tasatunnein sijaintinsa. Ja alueelle voisi

tavasta kuvasta sai yhden pisteen. Kuvaamiseen käytet-

laittaa muutaman ”aarrearkun”, joista tavaroita nouta-

tiin tasapuolisuuden nimissä kännykkää, järjestelmäka-

malla saisi lisäpisteitä.

meran käyttäminen oli kiellettyä. Varavirtalähteelle oli

Vaanimisretki Nuuksiossa tarjosi jännittäviä jahtaus-

käyttöä, sillä puhelin oli melko kovassa käytössä koko

hetkiä, kärsivällisyyttä kehittävää väijymistä kallion-

tapahtuman ajan.

kolossa tai kuusen juurella, metsän äänien kuuntelua

Tapahtuman alussa osallistujilla oli 30 minuuttia aikaa

todella tarkalla korvalla ja muutaman hassun tilanteen,

piiloutua maastoon. Tämän jälkeen kuvia muista osal-

kun kanssakisaajan sijaan vaanimisen kohteeksi osuikin

listujista sai ottaa 20 minuutin välein. Yöllä klo 00-04

viaton marjastaja. •

23

Miten partiolaisten metsiä hoidetaan?

Suomessa metsä on aina jonkun omaisuutta. Suurimman osan Suomen metsistä omistavat yksityiset ihmiset. Myös erilaiset partioyhteisöt omistavat metsää.

Partiossa aikuiset pääsevät halutessaan käyttämään ammatillista erityisosaamistaan tai muista harrastuksista kertynyttä kokemusta järjestön kehittämiseksi. Anna Haavikko, 30, Hakatytöistä on valmistunut Helsingin yliopistosta maatalous- ja metsätieteen maisteriksi.

TEKSTI Anna Haavikko KUVAT Alex Inkiläinen, Susanna Mikander

P

ääkaupunkiseudun Partiolaisten taustalla toimi-

Siitä, miten metsää hoidetaan, päättää aina metsän-

vat Pääkaupunkiseudun Partiosäätiö sekä Hel-

omistaja. Korjataanko metsästä puuta, suojellaanko met-

singin Partiopoikain Kannatusyhdistys omistavat

sä, sertifioidaanko se vai yhdistelläänkö näitä kaikki ja

yhteensä noin 500 hehtaaria metsää. Metsät ovat sääti-

vielä jotain muuta. Ulkopuolisen tahon varmentama met-

ön ja kannatusyhdistyksen omistamien leirikeskusten ja

säsertifiointi on tae siitä, että metsää hoidetaan vastuulli-

kämppien yhteydessä esimerkiksi Kiljavalla, Kavalahdessa

sesti ja kestävästi. Suomessa on käytössä kaksi eri järjes-

ja Nuuksiossa. Kiljavalla ja Kavalahdessa on omia metsiä

telmää, PEFC ja FSC, joiden logoja saattaa nähdä erilaisissa

reilummin, mutta Nuuksiossa ja Peurantuvalla on myös

pakkauksissa, tuotteissa tai puutavarassa, kuten Hepussa.

pienet metsäalueet.

Metsänhoidossa on paljon asioita, joita metsänomistaja voi painottaa: virkistyskäyttömahdollisuudet, hyvä rahallinen tuotto, luonnon monimuotoisuus, riistanhoito, maisemanhoito tai esimerkiksi tietyn lajin suojelu. Näitä on myös mahdollista yhdistää.

Partiolaisten metsien hoidossa painottuu erityisesti virkistyskäyttömahdollisuuksien huomiointi. Lisäksi esimerkiksi Kavalahden maastoissa on suojeltuja metsäalueita ja Kiljavalla on esimerkiksi suojeltu suoalue.

Vaikka virkistyskäyttö ja luonnonhoito painottuvat säätiöiden metsien hoidossa, myös puun myynnistä saatavilla euroilla on merkitystä. Puuta myymällä säätiö ja kannatusyhdistys saavat rahaa leirikeskusten ja kämppien ylläpitoon ja kunnostukseen. Puiden myyntitulot auttavat myös siinä, että kämppien vuokrahinnat saadaan pidettyä kohtuullisina.

Virkistyskäytön painottaminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että metsään pyritään menemään koneilla mahdollisimman harvoin. Lisäksi pidetään tarkasti huolta siitä, ettei esimerkiksi kiinteistön pihapiirissä tai leirialueilla ole “vaarallisia”, eli esimerkiksi pystyyn lahonneita puita.

24

AIKUISET PARTIOSSA -LIITE

Vaikka metsänomistaja päättää siitä, mitä metsälleen tekee, sanelee metsälaki kuitenkin tiettyjä rajoja metsänhoidolle. Päätehakkuu tai uudistushakkuu tarkoittaa sitä, kun isot puut kaadetaan pois. Esimerkiksi näiden osalta laki velvoittaa metsänomistajaa huolehtimaan, että samalle alalle kasvaa kasvatuskelpoinen taimikko.

Metsänomistajan ei siis ole pakko hakata metsää, mutta jos hän sen tekee, on uudistumisesta huolehdittava.

Metsälaissa on myös määritelty erityisen arvokkaat elinympäristöt, jotka ovat kokonaan rauhoitettuja. Tällaisia ovat esimerkiksi lähteiden ja purojen välittömät lähiympäristöt, vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet ja niiden alusmetsät sekä tietynlaiset suoelinympäristöt.

Miten virkistyskäyttöä edesautetaan piirin metsissä?

Suomessa jokamiehenoikeudet mahdollistavat esimerkiksi sen, että kuka tahansa saa liikkua metsissä, yöpyä niissä tilapäisesti, poimia marjoja ja sieniä sekä onkia. Metsänomistaja taas saa vaikuttaa paitsi siihen, miten hänen metsiä hoidetaan, ja millaisia virkistyskäyttörakenteita metsiin rakennetaan.

Esimerkiksi Kavalahteen on tänä keväänä tehty merkittyjä ulkoilupolkuja, joiden varrella on taukopaikkoja

si käynyt Milloin olet viimek leirikesi piirin kämpällä ta ö myös kuksessa? Kävitk ä? metsässä retkell

pöytäryhmineen. Lisäksi polun varrelle on tulossa myös nuotiopaikkoja. Nuotion tekeminen vaatii aina maanomistajan luvan. Partiolaisilla on lupa tehdä nuotio osoitetuilla paikoilla Kavalahdessa, kunhan metsäpalovaroitus ei ole voimassa.

Haluaisitko esimerkiksi sahata seikkailijoiden kanssa ranteen paksuista puuta a-pukkia varten? Tehdä vaelta-

Kiljavalla on leirialueita, jotka sopivat hyvin niin leirei-

javartion kanssa crème brûlée -jälkiruoat kallioimarteen

lyyn kuin retkeilyyn. Alueilla on kompostoivat huussit ja

herkullista juurta hyödyntäen? Tai poimia sudenpentujen

puuvajat vuokraajille ja veden äärellä myös laituri. Kesä-

kanssa pajunoksia virpomisvitsoja varten? Kerätä samo-

aikaan alueilla on myös sähkö- ja vesipisteet. Kiljavalla on

ajavartion kanssa kuusenkerkkiä ja tehdä niistä siirappia?

myös kiintorasteja ja sekä Kiljavan että Kavalahden maas-

Tehdä tarpojien kanssa saunavihdat?

tosta on olemassa suunnistuskartat.

Jos herää toiveita sen suhteen, miten virkistyskäyttöä voisi edistää vielä paremmin partiolaisten mailla, käänny

Mitä jos menisit metsään?

rohkeasti piirin kiinteistöryhmän puoleen (tilma.niemi-

Milloin olet viimeksi käynyt piirin kämpällä tai leirikes-

nen@partio.fi). Jos taas käytännön työt metsissä kiinnos-

kuksessa? Kävitkö myös metsässä retkellä? Muistathan

tavat, ole silloinkin yhteydessä piirin kiinteistöryhmään.

hyödyntää kämppien lähimetsiä! Metsään kannattaa roh-

Oli kyse sitten moottori- tai raivaussahaamisesta, polku-

keasti mennä ja hyödyntää niitä. Partiolaisten mailla on

jen merkkaamisesta tai nuotiopaikkojen rakentamisesta.

mahdollista tehdä monenlaista, mitä jokamiehenoikeudet

Tutustu leirikeskuksiin sekä kämppiin ja niiden maas-

eivät salli, kunhan vaan sopii asiasta piirin kiinteistövas-

toihin lisää täällä: www.partiokampat.fi. Ja tehtyäsi sen:

taavan, Timon, kanssa (timo.paaskynkivi@partio.fi).

mene rohkeasti metsään! •

25

PIIRI PYÖRII

AJANKOHTAISET JA ILMOITUKSET

KATSO KAIKKI TAPAHTUMAT JA KURSSIT PÄPA.FI/TAPAHTUMAT

ADVENTTIKALENTERIEN myynti alkaa jälleen lokakuussa!

PIIRI PYÖRII

AVUSTUKSIA PARTIOTOIMINNAN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN VUODELLE 2020 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry ja Helsingfors Svenska Scouter rf julistavat haettaviksi Urlus-Säätiön avustukset lippukuntien toimintaedellytyksien parantamiseen ja kehittämiseen

Kannusta kiinnostuneet ostajat verkkokaupan äärelle ja pyydä heitä osoittamaan tukensa juuri teidän lippukunnalle!

Nettikaupasta myydyistä kalentereista lippukunta saa myös oman osuutensa, joka on 4,50 € jokaista myytyä kalenteria kohti.

Kalenterin hinta on 10 euroa (+ postikulut verkosta ostettuna).

Lisätietoa kampanjasta saat lippukuntasi joulukampanjapäälliköltä ja piirin adventtikalenterityöntekijältä.

Vinkit ja ideat adventtikalenterien myyjille PARTIO.FI/ADVENTTIKALENTERI

Tule mukaan piirin toimintaan!

> 26

Katso vapaat pestit osoitteesta www.päpa.fi/pestit.

KALENTERIN KUVITUKSET Christel Rönns

KALENTERILLA ON MYÖS IKIOMA VERKKOKAUPPA: ADVENTTIKALENTERI.FI

Apurahaa voivat hakea Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n ja Helsingfors Svenska Scouter rf:n lippukuntarekistereihin merkityt lippukunnat ja lippukuntien taustayhteisöt. Apurahoja voidaan myöntää lippukunnan toimintaedellytysten parantamiseen, kuten kämpän tai veneen korjauksiin tai näihin liittyviin kehityshankkeisiin. Anomuksesta tulee ilmetä tarkka yksilöinti itse tuettavasta hankkeesta ja sen vaikutuksesta lippukunnan toimintaan sekä hankkeen rahoitussuunnitelma. Yksittäistä hanketta tuetaan maksimissaan 5 000 eurolla.

Apurahaa haetaan vapaamuotoisella anomuksella, jonka pitää olla Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n toimistolla (Töölönkatu 55, 00250 Helsinki) 15.11.2019 kello 16.00 mennessä (ko. päivän postileimalla toimitettu hakemus huomioidaan). Kuoreen tunnus Urlus-Säätiön apuraha.

Mahdolliset tiedustelut sähköpostilla aleksi.harmokivi@partio.fi.

Urlus-Säätiön avustus lippukunnille on luotu säätiön toiveesta. Piiri ja HeSS kokoavat avustushakemukset ja toimittavat ne kootusti Urlus-Säätiölle, joka tekee päätöksen tuettavista hankkeista.

Toimintamallin myötä lippukunnat eivät enää voi hakea avustusta suoraan UrlusSäätiöltä.

AJANKOHTAISET JA

A ILMOITUKSET KATSO KAIKKI TAPAHTUMAT JA KURSSIT PÄPA.FI/TAPAHTUMAT PIIRI PYÖRII

AJANKOHTAISET JA ILMOITUKSET KATSO KAIKKI TAPAHT

v

ONNITTELEMME PJ-VALTAKIRJAN SAANEITA Jani Ahjoniemi, Vantaan Metsänkävijät Henri Annila, Otaveltajat Urban Back, Vaaran Vaeltajat Ellen Ekblom, Hespartto Mikael Hietanen, Laajasalon Siniset Kati Huhtala, Jeanne d’Arc Juho Ivaska, Otavaeltajat Toni Juntunen, Maahiset Roope Kauhanen, Olarinmäen Samoojat Mona Kling, Kelotytöt Kariitta Korpela, Karhunvartijat Jasper Kurjenniemi, Viherlaakson Peurat Marika Liimatainen, Karhunvartijat Juhana Malme, Mastonvartijat Samuli Markkanen, Tavastit Otso Nuotio, Saharan Sissit Nina Nurmi, Aviapartio Pinja Nyberg, Maahiset Emilia Pennanen, Koudat Pinja Putkonen, Aviapartio Oona Pöyry, Kartanopartio Sami Saarnio, Jeanne d’Arc Sara Simola, Huipunvaltaajat Minea Siukosaari, Olarin Eräkotkat Sanni Uosukainen, Koudat Helena Ånäs, Kartanopartio

TE RVETU LOA PI I RI N KOKOU KSE E N MAANANTAI NA 21 .10. 2019 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n sääntömääräinen piirin kokous järjestetään

maanantaina 21.10.2019 klo 18:00 Folkhälsan-talon Ossian-salissa (Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki).

Valtakirjojen tarkistus ja kahvitarjoilu alkavat klo 17:00 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kokousmateriaali lähetetään kaikkiin lippukuntiin 7.10. ilmestyvän Lippukuntapostin mukana.

Materiaalit löytyvät viimeistään 7.10.2019 myös osoitteesta: http://bit.ly/piirinkokous2019 Tervetuloa!

27

Mun unelmaduunissa taivaskaan ei oo rajana. maanmittauslaitos.fi/alalle