Heppu 1/2023

sivuT 14–15

Mikä avantouinnissa viehättää?

Lue konkareiden kokemukset ja vinkit.

KUVA Eeva Helle

sisältö

Ilmiö: Neuloosista muoti-ilmiöksi

Kolumni: Käsillä tekeminen tukee keskittymistä

Elämysretkeilijä tekee elämästä mahdollisimman ihanaa

Hu(i)vinurkka: Partioristikko

Kestävästi partiossa -tunnus: vihreä aktiviteetti lippukunnan kevääseen

Hippiliike vai sotakoulu – millainen on partion ja Puolustusvoimien suhde?

Pulahdus talviuinnin maailmaan!

Partio kasvattaa aktiivisia kansalaisia

18 19 26

Jäsenlehti Heppu

PÄÄTOIMITTAJAT

Iris Pajunen

Tilda Sotka

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Nina Saarikangas

GRAAFINEN

SUUNNITTELU

Eeva Kangas

PAINOPAIKKA

PunaMusta Oy Forssa, ISSN 1239-1298 (painettu), ISSN 2814-4112 (verkkojulkaisu)

Levikki 8300 kpl

Aikakausmedia ry:n jäsen

OSOITTEENMUUTOKSET

Tehdään itse partiorekisteri Kuksaan: partio.fi/kuksaohje.

Kaikki toimituksen sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@partio.fi.

TEKIJÄT

Ville Väisänen, Milla-Mari

”Milli” Väre, Liinu YliHongisto

KUVAT, VIDEOT JA

KUVITUKSET

@aamukahvilla, Toni Eskelinen, Anna Enbuske, Eeva Helle, Hanna Hämäläinen, Atte Kesti, Laura Kuiri, Mari Lehtisalo, Oskari Mannelin, Susanna Oksanen, Aleksi Murtojärvi, Juha Nurmi, Anniina Perätalo, Janna Rintamaa, Reetta Sihto, Terhi Tistelgren, Terhi Tuovinen

KANNEN KUVA

Hanna Kimmonen

Suuri kolokysely

Paperipartio tutuksi –liite

Piiri pyörii: Ilmoitukset ja mainokset

PAPERIPARTIO TUTUKSI

–LIITE

TEKIJÄT

Elina Karvinen, Nina Saarikangas

KUVAT, VIDEOT, KUVITUKSET

Anna Enbuske, Hanna Hämäläinen, Alex Inkiläinen, Kristian Jokinen, Hanna Kimmonen, Toivo Laiho, Susanna Oksanen, Jouko Raudasoja

PEFC/02-31-162 H I I LINEUTRAALI PAINOTUOT E

Kannustan kaikkia menemään vaaliteltoille, ottamaan mukaan Suomen Partiolaisten tavoitteet ja kysymään, mitä mieltä ehdokkaat niistä ovat.

MIRVA MATIKKA, S. 17

Me teimme sen!

Rakas lukija, Sinua tervehtivät Heppulehden uudet päätoimittajat Iris ja Tilda. Kädessäsi on ensimmäinen meidän toimittamamme lehti. Olemme iloisia, että jaat tämän merkityksellisen hetken kanssamme.

Aloitimme pestimme elokuussa perehdytyksellä. Viime aikoina olemme opetelleet pilkkusääntöjä ja excelöintiä sekä pestanneet uusia jäseniä toimitukseemme. Prosessin aikana kävimme läpi paniikin, helpotuksen ja luovan kaaoksen puuskia. Tällä hetkellä päälimmäisenä tunteena on kuitenkin ylpeys. Ylpeys lehdestä, toimituksesta ja toisistamme.

Heppu 1/23 on täynnä mielenkiintoisia aiheita. Lahjakkaat toimittajamme ovat perehtyneet muun muassa avantouintiin, vuoden ohjelmapainotukseen ja militarismiin partiossa. Liitteessä käsitellään työelämätaitoja ja kokouspullaa. Jännittävänä uutuutena olemme lisänneet lehteen huivinurkka- ja vieraskynä-osiot.

Me päätoimittajat olemme päättäneet juhlistaa jokaisen lehden julkaisua kuohujuomalla. Kutsumme Sinut liittymään iloiseen joukkoomme. Hae siis sinäkin sohvapöydälle valitsemaasi juotavaa ja ota käteen uusin Heppu. Toivottavasti nautit tästä numerosta yhtä paljon kuin me, sillä lehti on lukijoitaan varten tehty.

Siis kippis Sinulle, rakas lukija.

Talvisin terveisin

Käsityöt apuna uuden oppimisessa

Valta on vaihtunut ja sitä myötä uuden, marraskuun lopun piirineuvostossa valitun piirihallituksen kokouskausi käy kuumana. Piirihallitus, tuttavallisemmin Liekkivartio, kokoustaa kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi piirihallituksen jäsenillä voi olla oman toiminnanalansa alle kuuluvia kokouksia ja muita tapaamisia. Meidän piirinjohtajien kalentereista löytyy näin alkuvuodesta esimerkiksi hallituksen kokouksia valmistelevia työvaliokuntia, hallituksen jäsenten pestikeskusteluja ja piirineuvoston koulutuksia.

Silloin kun emme itse johda kokouksessa puhetta, voimme oheispuhteena tehdä vaikkapa käsitöitä. Kokoukset ja niissä käsiteltävät aiheet ottavat oman aikansa. On mukavaa tehdä käsillä jotakin samalla kun istuu, kuuntelee ja osallistuu. On sanottu, että käsitöiden tekeminen auttaa

uuden oppimisessa. Tämä jos mikä on keskiössä näin uuden pestin alkumetreillä.

Viime vuoden viimeisessä piirineuvoston kokouksessa valmistuivat ainakin yhdet villasukat. Katsotaan, mitä tämän vuoden hallituksen ja piirineuvoston kokouksissa saadaan aikaiseksi.

KUVA

Tilda Sotka päätoimittaja

Iris Pajunen päätoimittaja

Iiro Lehtiniemi piirineuvoston puheenjohtaja

Inka Kekäläinen piirinjohtaja

Milla-Mari ”Milli” Väre piirin varajohtaja

ilmiö käsityöt

Esitimme huippusuositun Kajoneuleen kehittäjälle Janna Rintamaalle, 24, neljä kysymystä neulomisesta. Janna on harrastanut käsitöitä koko elämänsä. Ensimmäinen kaulahuivi ei tullut koskaan valmiiksi, yläasteella neulominen ei ollut “cool” ja Kajon jälkeen neuleohjeeseen ei tehnyt mieli koskeakaan. Kaikesta huolimatta käsityöt ovat Jannalle iso osa arkea ja auttavat jaksamaan. Neulomalla saa luoda itselleen ja muille asusteita, joista he varmasti pitävät.

TEKSTI Iris Pajunen KUVA Janna Rintamaa KUVITUS Tilda Sotka

1. Millainen on suhteesi käsitöihin?

Minulla on lähes aina neule mukana. Erityisesti yliopiston luennoilla ja partiotapahtumissa käsitöitä saa hyvin edistettyä. Neulominen auttaa minua keskittymään. Käsityöt vievät mennessään ja ajatus ”vielä yhdestä rivistä” on turhankin tuttu.

Viimeisimmät valmiiksi saadut neuleet ovat kaksi kajoneuletta. Paidat matkasivat mukanani Irlantiin tuliaisiksi kahdelle leirillä olleelle partiolaiselle. Toisen neuleista sain valmiiksi vasta koneessa Dubliniin, hah!

Neuleiden lisäksi haluaisin ommella enemmän vaatteita. Kestävä kehitys ja vastuulliset valinnat ovat minulle tärkeitä. Itsetehdyt vaatteet ovat lisäksi varmasti omannäköisiä ja minulle sopivia.

2. Mistä sait idean kajoneuleeseen?

Pohdimme pestiparini Anne Taljavaara-Goren kanssa, että Kajon logon saisi hyvin upotettua kaarrokeneuleeseen. Ne olivat silloin talvella 2021 erityisen muodikkaita. Villapaita on sitä paitsi paljon näyttävämpi, kuin esimerkiksi leirisukat.

Kajoneule on kivan ajaton ja sitä voi käyttää myös leirin ulkopuolella. Toisaalta ”tietäjät tietää”, mitä paita kantajalleen merkitsee.

3. Mikä oli pahinta ja parasta neuleprojektissa?

Totta puhuen yhteisneulonta oli rankka rutistus. Joka viikko täytyi saada valmiiksi tietty osa paitaa, päivittää ohje ja ottaa malli- sekä somekuvat.

Leirillä konkretisoitui, kuinka moni oli oikeasti neulonut oman kajoneuleensa. Tuntui tosi hurjalta, että minun ja kaverini suunnittelemaa paitaa näkyi satamäärin, ehkä jopa tuhatkin. Pyrin kehumaan mahdollisimman montaa leirin aikana!

Psst! Jotkin lankakaupat alkoivat jopa tunnistaa ”partioneuleen”. Myyjät osasivat ohjeistaa oikeille langoille. Aika hienoa!

Kolumni

Onko tässä kysymys neuloosista eli käsitöiden tekemisestä kaikkialla ja koko ajan?

Käsillä tekeminen tukee keskittymistä

Ollessani PJ-kurssilla viime keväänä yhden jos toisenkin kurssilaisen rinkasta paljastuivat puikot, virkkuukoukku, neuloja ja lankaa. Sama pätee yliopiston luennoillakin. Luennoitsijan aloittaessa jopa joka kymmenes opiskelija kaivaa langat ja puikot esiin ja alkaa neulomaan. Onko tässä kysymys neuloosista eli käsitöiden tekemisestä kaikkialla ja koko ajan?

Saattaa olla, mutta itse ainakin keskityn paremmin kuuntelemaan, kun saan samalla tehdä käsilläni jotakin. Toisilla muistiinpanojen kirjoittaminen tai piirtäminen helpottaa keskittymistä, toisilla taas käsityöt. Neulomisesta ja virkkaamisesta esimerkiksi nimenomaan koulutustilanteessa on tullut niin yleistä, että jo PJ-kurssin infokirjeessäkin suositeltiin ottamaan virkkuukoukut ja langat mukaan.

Ilmiönä koulutuksissa neulominen ei siis ole tuorein. Oman kokemukseni perusteella asia on kuitenkin hyvä nostaa esiin. Kohtaan nimittäin itse edelleen ajatusmallia, jossa neulominen rinnastetaan esimerkiksi tietokoneella surffailuun eli keskittymistä haittaavaan toimintaan.

Käsitöiden avulla keskittyminen mielestäni edellyttää toisaalta sitä, että tekeminen on edes jokseenkin rutinoitunutta. Oikean ja nurjan silmukan tekeminen onnistuu allekirjoittaneelta ilman, että neulottavaa pipoa tarvitsee edes katsoa. Palmikkoneuleiden tai muiden erikoisempien kuvioiden tekeminen vaatii minulta keskittymistä, eli ne eivät toimi kyseiseen tarkoitukseen. Täytyykin osata valita oikeanlaiset käsityöt erilaisiin hetkiin.

Neulominen ja virkkaaminen ovatkin yleistyneet hurjasti koulutuksissa nykypäivänä, mikä on todella hieno juttu. En tietenkään väitä, että käsillä tekeminen olisi ainoa tapa tukea keskittymistä eri tilanteissa, mutta ainakin minulle se toimii. Rohkaisen myös sinua kokeilemaan käsitöiden rentouttavaa ja keskittymistä helpottavaa vaikutusta esimerkiksi lippukunnan kevätkokouksessa. Rohkeasti puikot mukaan niin koulutuksiin, kokouksiin kuin kouluun.

Tilda Sotka

Kirjoittaja on juuri se henkilö, jonka rinkasta ja koululaukusta löytyy lankaa ja puikkoja ja usein myös jokin keskeneräinen meneillään oleva käsityöprojekti.

KUVA Reetta Sihto

Elämysretkeily ei vaadi erityisiä resursseja, kuten rahaa tai hienoja varusteita.

Elämysretkeilijä tekee elämästä mahdollisimman ihanaa

TEKSTI Liinu Yli-Hongisto KUVAT @aamukahvilla, Toni Eskelinen, Terhi Tuovinen

erran Henriikka Reinman otti metsään pitsan. Hän tilasi sen retkeä varten, kiinnitti pahvisen laatikon pyörän tarakalle ja polki laavulle. Seuraajat somessa hämmästyivät: eihän pitsa kuulu metsään.

”Miksei pitsa kuuluisi metsään?” Henriikka ihmettelee nyt. ”Miksi en voisi tehdä näin, jos korjaan jälkeni enkä tee mitään, mikä vahingoittaisi luontoa tai muita ihmisiä?”

Henriikka työskentelee sosiaalisen median yrittäjänä. Hän tuottaa Aamukahvilla-mediaa, johon kuuluvat blogi, Instagram-tili ja podcast. Aamukahvilla-mediassa Henriikka jakaa kokemuksiaan niin arjestaan kuin seikkailuistaankin.

Yksi Aamukahvilla-median keskeisistä teemoista on retkeily. Henriikan retkeilyharrastus alkoi jo lapsena perheen kanssa ja jatkui parikymppisenä muutaman vuoden tauon jälkeen.

Vuosina 2018–2019 Henriikka opiskeli eräoppaaksi syventääkseen asiantuntemustaan aiheesta. Perinteisiä eräoppaan töitä Henriikka

Elämyksellisyys ei toivottavasti tarkoita mitään kertakäyttöistä ja vastuutonta.

ei ole tehnyt, mutta sosiaalisen median kautta hän on eräänlainen ”digiopas” seuraajilleen.

Henriikalla on myös lyhyt mutta antoisa partiotausta: Hän oli Kouvolan Keloversojen jäsen parin vuoden ajan lukioikäisenä. Nykyään hän muistelee partiokokemuksiaan lämmöllä.

Punaista huulipunaa

Tarina pitsasta kuvaa hyvin Henriikan suhtautumista retkeilyyn. Hän nauttii kaavojen rikkomisesta ja tekee mielellään asioita, joiden ei yleensä mielletä kuuluvan retkeilyyn. Metsään voi laittaa vaikka punaista huulipunaa, jos siltä tuntuu.

”Suomalaiseen eräperinteeseen ja retkeilykulttuuriin kuuluu, että mennään askeettisesti kärsimään. Haluaisin olla rikkomassa sitä”, Henriikka toteaa.

Henriikka kertoo pitävänsä etenkin erilaisista teemaretkistä. Ennen joulua hän järjesti pikkujouluretken ystävilleen. Laavu koristeltiin jouluvaloin, kaikilla oli tonttulakit, syötiin riisipuuroa ja juotiin glögiä.

Elämysretkeily. Sellaisella sanalla Henriikan retkeilyfilosofiaa voisi osuvan tuntuisesti kuvata, vaikkei hän varsinaisesti itse sitä käytäkään.

Henriikka kokee, että elämyksellisten elementtien avulla voi korostaa retkellä vietettyjen hetkien ainutlaatuisuutta. Hän ei kuitenkaan pyri luomaan elämyksiä väkisin, vaan elämysretkeily on pikemminkin luonteva osa laajempaa elämänasennetta.

”Minulle iso arvo elämässä on, että on kivaa, yllätyksellistä ja vaihtelevaa”, Henriikka pohtii.

Hyvät hetket peittävät huonot alleen

Henriikan retkeilystä tekee poikkeuksellista se, että se on usein osa hänen työtään. Instagramseuraajalta tai blogin lukijalta voi jäädä huomaamatta, että retkillä menee huomattavasti aikaa esimerkiksi kuvaamiseen.

Henriikka kuitenkin kokee, että retkistä on mahdollista nauttia myös työnteon lomassa. Hän pyrkii tekemään sisältöä itselleen mielekkäistä asioista. Työstä saa motivaatiota nähdä vaivaa sellaisten asioiden eteen, joita muutenkin tekisi mielellään.

Henriikkaa kuunnellessa tulee helposti sellainen vaikutelma, että hänellä on retkillä aina kivaa. Se ei kuitenkaan ole totta. Myös Henriikan retkillä on huonoja hetkiä.

”Välillä ihmiset odottavat retkiltä, että koko ajan on ihan mahtavaa. Mutta jos on vaikka talviretkellä useamman yön, ei joka hetki välttämättä ole superkiva. Hyvät hetket kuitenkin peittävät huonot alleen.”

Toisaalta Henriikka pohtii, että joskus haastavat kokemukset ovat myös osa retkeilyn elämyksellisyyttä. Ne voivat korostaa hyviä hetkiä, luoda tunnetta itsensä voittamisesta tai tiivistää ryhmädynamiikkaa.

Yksinkertaisuus voi olla elämys

Henriikan mukaan elämyksellisyys ei välttämättä tarkoita yltäkylläisyyttä. Joskus elämykset voivat syntyä nimenomaan yksinkertaisuudesta – siitä, että mukana on vain tarvittava ja voi keskittyä hetkeen.

Elämysretkeily ei siis vaadi erityisiä resursseja, kuten rahaa tai hienoja varusteita.

Henriikan elämysretkeilyä kuitenkin helpottaa samanhenkinen retkiseura, joka on valmis heittäytymään mukaan suunnitelmiin. Lisäksi elämysretkien suunnittelu vaatii jonkin verran aikaa ja luovuutta. Siitäkään ei ole haittaa, jos sattuu olemaan luonteeltaan innostuja.

Tärkeää on myös joustavuus ja kyky muuttaa suunnitelmia tarvittaessa.

”Jos tulee kuraa taivaalta, ei välttämättä kannata mennä lukemaan kirjaa makuupussissa taivasalle. Silloin voi miettiä, voisiko vaikka äänikirjakävely kuorivaatteissa toimia paremmin”, Henriikka nauraa.

Eikä elämysretkeilyn tarvitse olla kaikkien juttu – joillekin perinteinen kaava sopii paremmin. Myös Henriikan retkien tunnelmaan vaikuttaa, kenen kanssa hän on liikenteessä.

”Tunne seurasi ja itsesi”, hän tiivistää.

Kohti elämyksellisempiä retkiä

Mitä sitten kannattaisi tehdä, jos haluaisi retkistään vähän ihanampia, muttei oikein tiedä, mistä aloittaisi? Henriikka ehdottaa elämyksiä haikailevalle retkeilijälle kolmea tavoitetta vuodelle 2023.

Kohta yksi: kokeile uutta, elämyksellistä retkiruokaa. Kohta kaksi: Järjestä retki jollain teemalla. Lähde esimerkiksi ystävänpäiväretkelle tai kirjoitusretriitille. Kohta kolme: Yllätä ystävä. Elämyksissä ihaninta on usein se, että niitä saa luoda muille.

Kolmesta kohdasta voi toteuttaa kaikki tai vaikkapa vain yhden. Pääasia on, että muodostaa selkeitä tavoitteita, jotka eivät ole liian suuria.

”Haaveet jäävät helposti haaveiksi, jos niitä ei mieti tiedostaen. Minäkin tunnistan itsessäni sen, että ajattelen ryhtyväni vaikka avantouimariksi. Sitten en kuitenkaan koskaan mene avantoon”, Henriikka naurahtaa.

Lisäksi Henriikka haluaa painottaa, että luonnon kunnioittaminen ja suojeleminen on aina tärkeintä – myös elämyksiä etsiessä.

”Retkeily on mennyt yksilökeskeisempään suuntaan. Ihmiset helposti ajattelevat, että luonto on meitä varten, vaikka eihän se ole niin yksiselitteistä”, Henriikka pohtii.

”Elämyksellisyys ei toivottavasti tarkoita mitään kertakäyttöistä ja vastuutonta.”

Ystäväkirja

PARAS RETKIRUOKA: Aamupuuro, johon on kerätty luonnosta esimerkiksi marjoja.

PARAS RETKIKOHDE: Kaikki, missä en ole ennen käynyt.

LEMPIVUODENAIKANI

RETKEILYLLE: Syksy.

VARUSTE, JOTA ILMAN

EN LÄHDE RETKELLE: Kahvi.

VIIMEISIN RETKENI: Tunturiseikkailut Ylläksen alueella.

RETKI, JOSTA

HAAVEILEN: Arktinen purjehdus.

Partioristikko

Testaa partiotietämyksesi ristikolla! Sanastosta löytyy kaikkea partiohistorian juurilta nykypäivään asti. Ristikko sopii sekä vasta liittyneelle partiolaiselle että vanhalle konkarille. Kaverille kilauttaminen tai lippukunnanjohtajan hihasta vetäminen on täysin sallittua.

TEKSTI Anna Colussi

Missäensimmäinenjärjestettiin Finnjamboree?

vihjeet

VAAKA:

1. Täällä voit ilmoittautua tapahtumaan tai juoda sillä vaikka kahvia.

2. Tällainen on jokaisella partiolaisella kaulassa.

3. Tämä paikka sijaitsee osoitteessa Töölönkatu 55.

4. Ensimmäinen Finnjamboree järjestettiin täällä.

5. Tämän järjestö järjestää partiotaitokisat Punkun, Pinkin ja Vihreen.

6. 2022-23 ohjelmapainotuksessa keskitytään tähän teemaan.

7. Tällaiselta partiolaiselta voit löytää sammakon huivista tai partiopaidasta.

8. Tässä saaressa järjestettiin kaikkien aikojen ensimmäinen partioleiri vuonna 1907.

9. Pölystään tunnettu leirintäalue.

10. Kukka, joka on WOSM:n tunnuksessa.

11. Ikäkausi, jonka tunnusväri on keltainen.

12. Kesäleiri, jonka leiribiisi oli nimeltään ”Elän Unelmaa”.

PYSTY:

13. Vietetään 22. helmikuuta.

14. Koristesolmu, jonka voit nähdä monen partiolaisen huivissa.

15. Hän oli maailman partiotyttöliikkeen ylijohtaja.

16. Kukka, joka on WAGGGS:in tunnuksessa.

17. Tämän kurssin suorittaneet kantavat kaulassaan ”nappuloita”.

18. Suomen Partiolaisten ohjelmapainotus vuosille 2022-23.

19. Järjestö, jonka tavoitteisiin 2022-23 ohjelma- painotus liittyy.

20. Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirileiri 2018.

21. Vaeltajaikäkauden ihanne.

1. kuksa, 2. partiohuivi, 3.passa, 4. Koli, 5. EPT, 6. kestävä kehitys, 7. sisupartiolainen, 8. Brownsea, 9. Evo, 10. Lilja, 11. Sudenpentu, 12. Saraste, 13. Muistelemispäivä, 14. Osmonsolmu, 15. Lady Olave, 16. Apila, 17. KOGI, 18. Sanoista tekoihin, 19. Yhdistyneet Kansakunnat, 20. Kliffa, 21. Etsiä elämän totuutta

Kestävästi partiossa -tunnus

vihreä aktiviteettivinkki lippukunnan kevää seen

Kestävä kehitys on partion ydinarvoja. Oman lippukunnan ekoystävällisyyttä voi nyt arvioida ja osoittaa Kestävästi partiossa -tunnuksella. Tunnus keskittyy tietoisiin arjen valintoihin ja yhdessä tekemiseen.

Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

Kestävän kehityksen avulla turvaamme itsellemme ja meidän jälkeemme tuleville sukupolville mahdollisimman hyvät elämisen mahdollisuudet.” Näin kestävästä kehityksestä kirjoitettiin Hepun numerossa 3/2021.

Edistääkseen kestävää kehitystä partiossa Suomen Partiolaiset lanseerasi

Kestävästi partiossa -tunnuksen WWF:n avustuksella vuonna 2021. Projekti oli osa

”Partio 110-vuotta Suomessa” -juhlavuotta. Joulukuussa 2022 jo 95 lippukun-

taa oli saanut tunnuksen. Tunnuksen nettisivuilta löytyy lista sen saavuttaneista lippukunnista ja Excel-taulukko, joka helpottaa kriteerien toteutumisen seuraamista.

Hankkeessa on lisäksi mukana energiayhtiö Ilmatar, joka on partion yhteistyökumppani ja Kestävästi partiossatunnuksen kummiyritys. Ilmatar tarjosi uuden Kestävästi partiossa –rahaston alkupanoksen. Rahasto mahdollistaa lippukunnille rahoitusta projekteihin, jotka pienentävät lippukunnan hiilijalanjälkeä ja muita ympäristöhaittoja. Kestävästi partiossa -tunnus ei ole edellytys tuen hakemiselle. Tuki voi esimerkiksi auttaa

Miten sinä voit vaikuttaa oman lippukuntasi kestävyyteen?

• Kulkekaa retkille ja leireille yhteis- kuljetuksilla, kimppakyydillä tai julkisilla liikennevälineillä.

• Pyrkikää noudattamaan lippu- kunnan tapahtumissa kasvis- painotteista ruokavaliota.

• Harjoittakaa

ympäristövastuullisentoiminnassanne

arjen toiminta- tapoja, esimerkiksi tavaroista huolehtimista ja julkisen liikenteen käyttämistä.

• Vähentäkää tapahtumissa syntyvää ruokahävikkiä.

• Pyrkikää kierrättämään kololla, retkillä ja leireillä mahdollisimman paljon.

• Kertokaa jäsenille jäsenmaksuvapautukseen.mahdollisuudesta

Olisiko teidänkin lippukunnan aika katsoa, montako kriteeriä saatte tällä hetkellä täytettyä? Pohtikaa tänä vuonna yhdessä keinoja Kestävästi partiossa -tunnuksen saavuttamiseen!

lippukuntia tunnuksen kriteerien täyttämisessä.

Tunnuksen voi saada mikä tahansa lippukunta, joka täyttää vakiintuneessa toiminnassaan vähintään 25 kriteeriä. Tunnuksen kriteerit on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: kasvatus, ruoka, hankinnat, kierrätys, kolot ja kämpät, liikkuminen, partiomatkailu ja esteiden madaltaminen. Kriteerit huomioivat Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteista taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Tunnuksen painotus on kuitenkin enimmäkseen ekologisessa kestävyydessä, mikä edistää partion hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

TEKSTI Alexandra Leivo-Lemström KUVA Mari Lehtisalo

millainen on partion ja Puolustusvoimien suhde?

Monen mielikuvissa partiotoiminnalla ja asepalveluksella, tuttavallisemmin intillä, on paljon yhteistä. Käsitys ei ole sattumaa, sillä partioliikkeen alkutaivalta leimasivat vahvat militaristiset vaikutteet. Onko nykypartio intin siviilissä harrastettava versio?

Voisiko Puolustusvoimilla olla jotakin opittavaa partiolaisilta?

Niko Tamminen, 22, on pitkänlinjan partiolainen ja ammatiltaan Maavoimien edustusorkesterin eli Rakuunasoittokunnan klarinetisti. Partiossa Niko on muun muassa ollut Partioneuvostossa ja pesteissä Kajolla, Johtajatulilla sekä samoajaleiri IHQU:lla. Tällä hetkellä hän on Suomen Partiolaisten hallituksessa viestinnästä ja markkinoinnista vastaava jäsen. Puolustusvoimista kokemusta on töiden ja asepalveluksen puolesta.

”Koska olin ollut pitkään partiossa, lähdin hakemaan intistä uudenlaisia kokemuksia ja päädyin Varusmiessoittokun-

taan. Partiossa pääsee kumminkin ryynäämään sinne metsään niin paljon kuin vain ehtii.”

Kysyimme Nikolta, onko partiossa ja intissä jotakin samaa.

”Organisaatioina Puolustusvoimat ja Suomen Partiolaiset hahmottuvat melko samalla tavalla. Armeijalla on maa-, meri- ja ilmavoimat, partiossa taas merija ilmapartiolaiset. Samankaltaista on myös huutokulttuuri ja univormuihin pukeutuminen. Esimerkkejä löytyy, kun alkaa miettimään”, Niko pohtii.

Samankaltaisuuksia on lisäksi partiolaisen ja varushenkilön tehtävissä.

”Partiossa tehdään paljon samantapaisia juttuja kuin intissä. Esimerkiksi valvotaan kämppäviikonloppuna pitkiä aikoja samoajien kesken ja haastetaan itseä vaikeissa oloissa partiotaitokisoissa.”

Samanlaista ja erilaista

Partiossa ja intissä on Nikon mukaan paljon samaa. Molemmissa pääsee metsään ja haastamaan itseään. Eroavuuksia on kuitenkin paljon.

”Jos verrataan partiota ja inttiä, partiossa käsitys johtamisesta ja tarpeellisista taidoista on laajempi. Joustaminen parantaa myös jaksamista. Varushenkilönä

TEKSTI Ville Väisänen

KUVAT Oskari Mannelin, Susanna Oksanen, Aleksi Murtojärvi

on paljon raskaampaa kuin partiossa”, Niko kertoo.

Myös tehtävissä ja asemoitumisessa on eroja partion ja Puolustusvoimien välillä.

”Partiossa hyvin vastuullisetkin pestit päättyvät arvomerkkien riisumiseen ja jalustalta laskeutumiseen. Puolustusvoimissa sotilasarvo jää, vaikka tehtävä päättyy. Partiossa voi tosi nuorena johtaa paljon vanhempia ja kokeneempia ihmisiä, mikä ei Puolustusvoimissa ole niin yleistä.”

Voisivatko Puolustusvoimat omaksua partiosta joitakin toimintatapoja?

”Partiossa osaamme sparrata toisiamme pestikeskusteluissa ja muutenkin. Intissä olisi hyvä ottaa mallia partiolaisten hallitsemasta oman johtajuuden reflektoinnista ja arvioinnista.”

Militaristinen partio?

Nikon mielestä asuinpaikka vaikuttaa siihen, koetaanko partio militaristisena harrastuksena. Kaupungeissa lippukunnat voivat profiloitua eri tavoilla enemmän tai vähemmän sotilaallisiksi. Maalla lippukuntia on vähemmän, joten niiden arvot tapaavat olla keskenään samankaltaisempia. Pääkaupunkiseudulla mielikuvia militaristisuudesta ovat vähentäneet karnevalistiset partioparaatit.

”Osassa Suomea partioparaatit vaikuttavat ensinäkemältä sotilaallisilta. Vaikka yhtäläisyyksiä partio- ja sotilasparaatien välillä on, ei särmänä paraatissa marssiminen välttämättä ole merkki militarismista.”

Nikon mielestä Puolustusvoimilla ja partiolla on pohjimmiltaan sama tavoite.

”Partio on vähän sellainen maailmanrauhaa tavoitteleva hippiliike. Puolustusvoimia nyt tuskin voi sanoa hippiliikkeeksi, mutta rauhaa sielläkin lähtökohtaisesti tavoitellaan. Ero on toki se, että Puolustusvoimat puolustaa maata tarvittaessa aseellisesti.”

”Partio valmistaa erinomaisesti moneen – myös inttiin”

Partiossa pääsee kokemaan asioita, joista on paljon hyötyä elämässä, mutta myös asepalveluksen aikana. Esimerkiksi teltassa nukkumista ja luonnossa liikkumista pääsee harjoittelemaan sekä partiossa että intissä.

”Partio valmistaa moneen paikkaan ja erinomaisesti myös inttiin”, Niko sanoo.

Nikon mielestä on kuitenkin huolestuttavaa, että monien mielissä partiotaidot yhdistyvät voimakkaasti nimenomaan sotimiseen.

”Retkeilytaidot eivät ole ainoastaan sotilaiden perustaitoja. Partio osoittaa, että puolijoukkueteltta ei tarkoita pelkästään sotilaita ryhmittyneenä puolustukseen, vaan myös kahtakymmentä sudenpentua nauttimassa elämänsä ensimmäisestä metsäyöstä. Mielestäni se on hienoa.”

”Toivon kovasti, että teltta ei koskaan yhdistyisi pelkkään inttiin. Ihmisen koko luontosuhde on täysin erilainen, jos ensimmäiset luontokokemukset tulevat asepalveluksesta”, Niko summaa.

Partiossa pääsee ryynäämään sinne metsään niin paljon kuin vain ehtii.

PARTION JA

PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTYÖSOPIMUS

– Puolustusvoimat tukee partiolaisia suurtapahtumissa.

– Partio ja Puolustusvoimat jakavat keskenään pedagogista osaamista.

– Järjestöt edistävät yhdessä partiossa ja armeijassa opittavien taitojen tunnustamista työelämässä.

– Partiolla on pitkäaikaiset yhteistyösopimukset myös muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon, WWF:n ja Scandinavian Outdoorin kanssa.

talviuinnin maailmaan!

Toiselle kauhistuttava ajatus jääkylmästä vedestä talven pakkasilla on toiselle henkireikä. Moni on hurahtanut talviuintiin esimerkiksi sen virkistävän vaikutuksen ansiosta. Myös uinnin jälkeisen hyvän olon ja rauhallisen tunnelman uintipaikalla kerrotaan olevan talviuinnin parhaita puolia.

Mikä ihmeen talviuinti?

Talviuinnilla tarkoitetaan alle kymmenasteisessa vedessä uimista. Kun vedet jäätyvät, talviuinnista tulee avantouintia. Koska vesistöt eivät välttämättä aina jäädy koko Suomessa, käytämme tässä jutussa laajempaa talviuinnin käsitettä.

LÄHDE Suomenlatu.fi

leisemmin avantouintina tunnettu kylmässä vedessä uiminen on melko suosittu harrastus Suomessa. Aktiivisesti sitä harrastaa jopa 100 000 ihmistä. Talviuinti ei kuitenkaan välttämättä sovi jokaiselle. Jos sinulla on perussairauksia, on hyvä varmistaa sopiiko talviuinti sinulle.

Suomessa on jo vuodesta 1989 järjestetty avantouinnin SM-kilpailuja, joissa uidaan 25 metrin matka. Vuonna 2000 järjestettiin myös ensimmäiset avantouinnin MM-kilpailut. Näihin kilpailijat valitaan kotimaidensa kansallisissa mestaruuskilpailuissa.

Pulahdus hyytävään veteen aloittaa päivän

Eeva Helle Lauttasaaren Luotsitytöistä on harrastanut talviuintia vuoden. Hän päätyi kylmään veteen kavereiden ehdotuksesta.

”Kun riittävän moni hehkutti avantoa, alkoi tuntua, että pakkohan sitä on kokeilla!” Eeva kertoo.

Hän aloitti uimisen pikkuhiljaa syksyllä noin 11-asteisessa vedessä. Lopulta joulukuussa 2021 hän uskaltautui avantoon. Nyt talviuinnista on muodostunut jo jonkinlainen tapa.

”Nykyään otan usein uimatossut ja muut vermeet mukaan reissuille ja retkille siltä varalta, että tulee hyvä tilaisuus pulahtaa sielläkin”, Eeva täsmentää.

Useimmiten Eeva käy pulahtamassa aamuisin. Se on hänen mielestään hyvä aloitus päivälle.

”Pääsee heti luonnon äärelle ja aistimaan, minkälainen päivä on tulossa”, Eeva kuvailee.

Hän kuvailee hetkiä veden äärellä ihanina. Talvella hangessa näkyy eläinten jälkiä ja keväällä voi seurata lintujen palaamista vesistöihin.

TEKSTI Rosa Mäkinen KUVAT Eeva Helle, Terhi Tistelgren, Laura Kuiri KUVITUS Jouko Raudasoja

ihan mieletöntä!

”Taivas on auringon noustessa usein hienon värinen ja tunnelma avannossa mieletön”, Eeva hehkuttaa.

Vaikka talviuintiin on alkanut jo tottua, välillä se hirvittää Eevaakin. Etenkin herätessä, peiton alla ajatus avannosta ei aina houkuta.

”Mutta sitten kun menee veteen, muistaa taas, että ainiin kyllähän se kroppa ja mieli tähän tottuvat”, Eeva kertoo. Nykyään myös ensimmäisiä kertoja vaivannut paniikin tunne on kadonnut.

”Kun vedessä on rauhassa hetken, se tuntuu todella mukavalta. Että tässä minä olen ja pystyn olemaan, ihan mieletöntä!” hän kuvailee.

Talviuintia Nurmijärvellä

Nurmijärven Latu ja Polku ry:n (NurLa) toimintaan kuuluu myös mahdollisuus talviuintiin. Yhdistyksessä vapaaehtoisina

toimivat Terhi Tistelgren, Laura Kuiri ja Noora Halme ovat kaikki aktiivisia talviuimareita. He ovat järjestäneet partiolaisillekin tutun Kiljavan leirikeskuksen saunalla Tutustu talviuintiin -iltoja.

NurLa järjestää Kiljavan saunalla kolme kertaa viikossa yleisiä talviuintivuoroja, jolloin kuka tahansa voi käydä pulahtamassa osallistumismaksua vastaan.

Tutustu talviuintiin -illassa taas käydään läpi talviuintia perusteellisemmin. Seuraava ilta on suunnitteilla tammi-helmikuulle.

Myös Terhi päätyi avantoon kaverin suosituksesta noin viisi vuotta sitten.

”Hurahdin ihan kertaheitolla. Sen jälkeen kävin melkein joka päivä uimassa”, Terhi kertoo. Hän houkutteli myös Nooran ja Lauran mukaansa.

”Vedestä tykkään, mutta kylmä vesi ei ole aiemmin ollut minun juttuni”, Laura selittää. Hän kertoo kuinka ei välttämättä käynyt edes kesäisin järvessä uimassa. Harrastus on kuitenkin jäänyt.

”Yritän käydä mahdollisimman paljon uimassa, eli noin kerran viikossa”, Laura kertoo.

Talviuinti on myös sosiaalinen tapahtuma. Terhi, Laura ja Noora kertovat, että tunnelma on avoin ja ihmiset tasa-arvoisia keskenään. Uintipaikalla suomalaiset

”Itselläni ainakin unenlaatu sekä stressinsietokyky ovat parantuneet”, Terhi listaa.

Kurjan päivän jälkeen kylmä vesi saa unohtamaan arjen murheet ja pää nollautuu.

”On sellainen kokonaisvaltainen hyvä olo, kun lähtee talviuintipaikalta kotiin”, Terhi lisää.

Laura mainitsee palelemisen vähentyneen.

”Olin aikaisemmin kauhea vilukissa, eli sormet ja varpaat jäätyivät helposti”, Laura kertoo.

Yleinen kylmänsietokyky on myös Nooran mukaan parantunut.

”Jos minulla on kylmä, muut tietävät, että nyt on oikeasti kylmä”, hän naurahtaa.

Vinkkejä talviuintiin

Eeva, Terhi, Laura ja Noora antavat vinkkinsä talviuintiin.

ENNEN UINTIA:

• Lämmittele lihakset pienellä verryttelyllä.

• Syö jotakin, sillä tyhjä vatsa saattaa lisätä kylmyyden tunnetta.

• Laita päähän pipo ja ota mukaan tossut sekä halutessasi talviuintiin sopivat hanskat.

UINNIN AIKANA:

• Muista juoda vettä pulahdusten välissä.

• Veteen mennessä ja siellä ollessa kiinnitä huomiota hengittämiseen. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos.

• Vältä liian rajuja lämpötilan muutoksia. Anna kehon viilentyä kulkemalla rauhassa uimapaikalle.

• Älä mene yksin avantoon, vaan ota kaveri mukaan.

UINNIN JÄLKEEN:

ovat poikkeuksellisen sosiaalisia, siellä ei ”jurnuteta”. Sekasaunassa juttu lentää mukavasti. Parasta talviuinnissa on heidän mukaansa kuitenkin hyvä olo ja yöunet pulahduksen jälkeen.

Kun uimassa käy säännöllisesti, talviuinnilla on tutkitusti paljon erilaisia hyötyjä terveyden kannalta. Terhi, Laura ja Noora ovat kaikki huomanneet samankaltaisia vaikutuksia talviuinnista. He kuitenkin painottavat, että ne ovat hyvin yksilöllisiä.

• Jos käytettävissä ei ole saunaa, mukaan voi ottaa kuumalla vedellä täytetyn vesipullon. Pullo auttaa pitämään sormet lämpiminä tai sitä voi halailla.

• Ilman pukuhuonetta tai sisätiloja pulahdellessa pukeutumishetkeä helpottaa pyyhe, jonka päälle voi astua paljailla jaloilla.

• Muista pukeutua lämpimästi ja juoda jotakin lämmintä.

> Lisätietoja löydät osoitteesta suomenlatu.fi

Tässä minä olen ja pystyn olemaan,

terhi, laura ja noora

Partio kasvattaa aktiivisia kansalaisia

Tänä keväänä järjestetään jälleen neljän vuoden välein pidettävät eduskuntavaalit, joissa äänestetään eduskuntaan 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat päättävät

esimerkiksi Suomen budjetista ja lakiesityksistä. Heppu haastatteli Suomen

Partiolaisten yhteiskuntasuhteista vastaavana hallituksen jäsenenä vuosina

2019-2022 toiminutta Mirva Matikkaa partion ja politiikan suhteesta.

Millainen on partiotaustasi?

Viimeiset neljä vuotta olen ollut Suomen Partiolaisten yhteiskuntasuhteista vastaava hallituksen jäsen. Sitä ennen olen toiminut lippukunnassani lippukunnanjohtajana, pestijohtajana, kalustonhoitajana ja monissa muissa pesteissä. Kotilippukuntani on Louhen-Tytöt Turussa.

Millaista on ollut toimia pestissäsi?

On ollut todella hienoa. Hallituspesti Suomen Partiolaisissa on ollut hyvin antoisa, vaikka korona toi omat haasteensa. Sidosryhmätyöhön ja vaikuttamiseen kuuluu vahvasti muihin ihmisiin tutustuminen, mutta pandemia vähensi livetapaamisia. Pestini on ollut hyvä näköalapaikka siihen, millaista vaikuttamista Suomessa tehdään nuorten asioiden puolesta. Lisäksi olen päässyt käymään monissa paikoissa, esimerkiksi eduskunnassa, joihin ei olisi muuten tullut mentyä.

Millaista vaikuttamistyötä olet päässyt tekemään?

Olen päässyt tapaamaan useita vaikutusvaltaisia ihmisiä, kuten kansanedustajia ja ministereitä. Istun partiomandaatilla Valtion nuorisoneuvostossa. Se on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin. Lisäksi olen saanut julkaistua mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa sunnuntaina, mikä on harvinaista.

TEKSTI Eero Lilja KUVAT Anna Enbuske, partio-ohjelma.fi

Olen ollut mukana tekemässä hiilineutraalia partiota. Sitä on edistetty esimerkiksi kannanotoilla ja lausunnoilla. Partion sisällä olen päässyt tekemään Hiilineutraali partio -suunnitelmaa ja osallistumaan partion kasvisruokalinjaa valmisteleviin keskusteluihin.

Mikä on ollut erityisen mieleenpainuva kokemus pestissäsi?

Tällä hallituskaudella keskusteluun nousi mahdollinen Evon kansallispuiston toteuttaminen. Siinä partiolle tarjoutui todella upea vaikuttamismahdollisuus.

Edunvalvonta on parhaiten onnistunutta, kun se ei herätä turhaa huomiota.

Olimme alusta alkaen päättävissä pöydissä puhumassa kansallispuistohankkeen mahdollisista toteutustavoista ja leirintäalueen tärkeydestä partiolaisille. Tällä hetkellä hanke on valitettavasti jäissä, mutta partion kädenjälki näkyy vahvasti tehdyssä pohjatyössä.

Toinen iso asia oli Veikkauksen voittovarojen siirtäminen osaksi partiotoiminnan kiinteää butjettia Veikkauksen tuloksesta riippumatta. Tämä on merkittävä edunvalvonnallinen asia nuorisokentällä.

Asia saattaa kuulostaa tylsältä, mutta se on todella tärkeää meidän toimintaedel-

lytyksiemme kannalta. Suomen Partiolaiset saa valtiolta paljon tukea ja jakaa sitä piireille.

Tekemäsi vaikuttamistyö on tärkeää. Miksi se ei kuitenkaan usein näy ulospäin tavallisille partiolaisille?

Edunvalvonta on parhaiten onnistunutta, kun se ei herätä turhaa huomiota. Ongelmallista olisi, mikäli partiota haittaaviin päätöksiin reagoitaisiin vasta kohujen jälkeen. Yhteiskuntasuhteet ovat hieman epäkiitollista työtä, sillä paras voitto on sellainen, jota kukaan ei huomaa. Teemme esimerkiksi paljon torjuntavoittoja.

Asiat, joihin lippukunnat pystyvät itse vaikuttamaan, ovat paljon konkreettisempia ja lähempänä tavallista partiolaista. Esimerkkinä varainhankintakeinot. On täysin hyväksyttävää, ettei ymmärrä Oikeus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallia. Lippukunnan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että paikallisyhdistyksenä sillä on valtaa. Lippukunta voi ottaa kantaa lähiseudun tapahtumiin ja olla mukana vaikuttamistyössä.

Miksi partio kannustaa vaikuttamaan?

Koko partioliikkeen päämäärä on kasvattaa yhteiskunnallisesti aktiivisia, oman paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäseniä. Demokratiassa poliittinen järjestelmä linkittyy tähän vahvasti. Kannustaminen ei tarkoita, että pitäisi

lähteä politiikkaan, vaan vaikuttamistyötä voi tehdä myös muuta kautta. Mikäli partiolainen näkee epäkohdan, eikä halua puuttua tai korjata siä, emme ole onnistuneet kasvatustyössämme.

Esimerkiksi kunnanvaltuutetut eivät ole tietoisia kaikesta, mitä kunnan alueella tapahtuu. Mikäli haluaa huolehtia oman lippukunnan asemasta ja toiminnan rahoituksesta, partion olemassaolosta täytyy pitää ääntä. Mitä useampi tietää, kuinka hienoa toimintaa lippukunnassa tai piirissä tehdään, sitä helpommin asiat paranevat. Jos me emme ole itse mukana päätöksenteossa, joku muu tekee päätökset puolestamme.

Miten kevään eduskuntavaalit näkyvät partiossa?

Meillä on esimerkiksi käytössä Vaalipöllömerkki, jonka avulla vaaleja voi käsitellä myös niiden ikäkausien kanssa, jotka eivät vielä pääse itse äänestämään. Merkin kautta voi helposti puhua vaaleista, demokratiasta ja niiden tärkeydestä.

Partiollakin on tietysti vaalien suhteen tavoitteita, joita se pyrkii edistämään. Ulkopuolisille tämä näkyy järjestäminämme tapahtumina sekä teemoina, joista puhumme. Kannustan kaikkia menemään vaaliteltoille, ottamaan mukaan Suomen Partiolaisten tavoitteet ja kysymään, mitä mieltä ehdokkaat niistä ovat. Tämä nostaa esiin partiolaisten agendaa ja jättää päättäjille muistijäljen.

"Koko partioliikkeen päämäärä kansainvälisen yhteisön jäseniä."

on kasvattaa yhteiskunnallisesti aktiivisia, oman paikallisen, kansallisen ja

Päpan suuri Kolokysely 2023

Maaliskuun korvilla lippukuntien johtokolmikoiden sähköpostiin kilahtaa historian toinen kolokysely. Lue tästä, mistä on kyse!

TEKSTI Minea Jokivuolle KUVA Alex Inkiläinen

> Mitä?

PäPan oma kaupunkikehitystoimikunta, eli tuttavallisemmin kake, on keväällä 2019 perustettu tehotiimi. Tehtävänämme on vaikuttaa siihen, että partiolla on koloiksi soveltuvia tiloja pääkaupunkiseudulla riittävästi myös kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päästä. Jotta tällaista tulevaisuuteen katsovaa toimintaa voisi tehdä, meidän on tärkeä pysyä kärryillä lippukuntien nykyisten kolojen tilanteesta ja mahdollisista muutoksista.

> Miksi?

PäPan ensimmäinen kolokysely toteutettiin keväällä 2018 tarkoituksena kartoittaa lippukuntien kolotilanteita ja aloittaa

laajemman kehityksen seuranta. Pääkaupunkiseudulla eletään kiivasta uudis- ja tiivisrakentamisen vaihetta, jossa partiokoloiksi soveltuville tiloille on paljon ottajia. Samaan aikaan monessa seurakunnassa on jouduttu karsimaan kuluja, mikä näkyy väistämättä myös kolotilojen saatavuudessa. Toisaalta uudet koulurakennukset sähkölukkoineen ja taloyhtiöiden yhteiskäyttötilat tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös lippukunnille. Me kaupunkikehitystoimikunnassa haluamme pysyä perillä siitä, miten nämä muutokset mahdollisesti vaikuttavat toimintaan lippukunnissa. Tietoa keräämällä voimme tukea lippukuntia ja vaikuttaa siihen, että partiolaisilla on riittävästi tarkoituksen-

mukaisia tiloja kokoontua. Kirjaamalla oman lippukuntasi tiedot kyselyyn varmistat, että kyselyn pohjalta tekemämme analyysi on paikkansapitävää. Näin tiedämme varmasti, millaista tukea lippukunnat kaipaavat. Käytämme analyysimme pohjana myös lippukuntien vuosiselosteista saatavia tietoja koloista, mutta tällä PäPan omalla kyselyllä tarkennamme vielä lippukuntien tilannetta nimenomaan pääkaupunkiseudulla.

> Miten?

Kysely julkaistaan maaliskuun korvilla ja lähetetään lippukuntien johtokolmikoiden sähköposteihin. Sopikaa lippukunnassa, kuka vastaa kyselyyn tai ottakaa vastaaminen hallituksen tai johtajiston kokouksen asialistalle ja vastatkaa yhdessä! Vastausaikaa tulee olemaan kyselyn julkaisun jälkeen neljä viikkoa. Vastausten keräämisen jälkeen me kakessa analysoimme vastaukset. Analyysin pohjalta pystymme varmistamaan, että toimikuntamme toiminta edistää aidosti lippukuntien asiaa. Lisäksi kyselyn tulokset julkaistaan ja niistä pääsee keskustelemaan aluetapaamisissa loppuvuodesta 2023. Julkaistavista tuloksista ei ole mahdollista tunnistaa yksittäisiä lippukuntia.

Lisätietoja kaken toiminnasta ja tulevasta kolokyselystä saa mielellään kysyä!

Ota yhteyttä: minea.jokivuolle@partio.fi

Mukavaa partiokevättä toivottaen, kaupunkikehitystoimikunta

piiriLIITE

sivut 19–25

Moni työnantaja osaa arvostaa partion kautta hankittuja työelämätaitoja.

Lippukunnille oman alueen piirineuvokset ovat paras tapa vaikuttaa piirin päätöksentekoon.

PAPERIPARTIO TUTUKSI

Kokouspullaa ja työelämätaitoja

Vuodenvaihde tarkoittaa monille yhdistyksille hallinnon uudelleenjärjestäytymistä. Monissa lippukunnissa ja piirissä on meneillään uusien hallituksien perehdytys ja tuoreisiin pesteihin tutustuminen.

Moni partiolainen aloittaa vapaaehtoistyöuransa ryhmänjohtajana, ja jo muutaman vuoden kuluttua itsensä voi löytää lippukunnan hallituksesta. Yhtenä päivänä taas huomaakin heräävänsä lippukunnanjohtajana.

Yhdistystoiminta vetää monet mukaansa. Välillä voikin tuntua haastavalta selittää kavereille, miksi kokouksissa istuminen, yhdistyslain tavaaminen, tilinpäätösten laatiminen ja toimintasuunnitelman työstäminen kiinnostavat ja vievät ison loven vapaaajasta. Ja jostakin syystä siitä vielä nauttii.

Vinkit pesteissä hankitun osaamisen osoittamiseen

• Listaa pestit, joita olet tehnyt partiossa.

• Mieti, mitä konkreettisia tehtäviä pesteihin on kuulunut.

• Listaa asioita, joita olet oppinut pesteissäsi.

• Sanoita osaamisesi kielelle, jota ei-partiolainen voi ymmärtää.

• Listaa koulutukset ja kurssit, joita olet partion kautta käynyt.

• Pyydä pestiesihenkilöä suosittelijaksesi.

Partiossa tehtävä hallintotyöskentely, kavereiden kesken paperipartio, antaa monelle ensimmäisen kosketuksen kokouskäytäntöihin ja organisaatiokoukeroihin. Vaikka suussasulava kokouspulla varmasti houkutteleekin monia, se ei ole ainoa etu, jonka partiokokoukset tarjoavat.

Moni työnantaja osaa arvostaa partion kautta hankittuja työelämätaitoja. Tämä on työnhakutilanteessa valttikortti. Uskalla siis tarttua toimeen, ottaa vastuuta ja haastaa itseäsi! Kokeile vaikka lippukunnassa uutta pestiä tai tutustu piirin avoimiin pesteihin.

Olethan käynyt pestikeskustelun uuteen pestiisi?

KUVA Toivo Laiho

työelämätaitoja

Partiosanasto tutuksi

ONKO PAPERIPARTIO- JA HALLINTOSANASTO SULLE TUTTUA?

TSEKKAA ALTA YLEISIMMÄT LYHENTEET JA NIIDEN MERKITYKSET.

EPT = Espoon Partiotuki. Espoon Partiotuki ry on espoolaisten ja kauniaislaisten partiolippukuntien aluejärjestö. EPT:n alueella toimii 43 lippukuntaa. EPT:n alueen lippukunnissa on lähes 5000 jäsentä.

Kannus = Partiokannus. Partiokannus ry on aluejärjestö, jonka jäseniksi voivat liittyä vantaalaiset partiolippukunnat. Partiokannus tukee vantaalaisia lippukuntia ja kehittää alueen partiotoimintaa.

Pine = Piirineuvosto. Piirineuvoston muodostavat partiojohtajat, jotka valitaan piirin kokouksessa aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan edustamaan lippukuntia piirin päätöksenteossa. Piirineuvostossa on enintään 29 jäsentä ja puheenjohtaja. Piirineuvosto päättää mm. piirihallituksen henkilövalinnoista (poislukien puheenjohtajat), piirin budjetin ja toimintasuunnitelman hyväksymisestä, piirin jäsenmaksusta ja piirin isoista projekteista, kuten piirileireistä.

PN = Partioneuvosto. Suomen Partiolaisten partioneuvosto tarkoittaa yhdistyslain valtuutettuja. Partioneuvosto vastaa, että Suomen Partiolaisten toiminnan ja talouden suunnittelu ja kehittäminen edistävät partion strategiaa 2021–2026 tavoitteineen. Partioneuvostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 24 jäsentä. Partioneuvoston toimikausi on kaksi vuotta.

Piha = Piirihallitus. Piirihallitus vastaa piirin toiminnan johtamisesta käytännössä. Piirihallitus hoitaa käytännön asiat piirineuvoston keskittyessä pidemmän aikavälin linjauksiin. Piirihallituksen jäsenet johtavat piirin eri toiminnanaloja apunaan omat ryhmänsä. Hallituksen jäsenten ja ryhmien alaisuudessa toimivat kaikki piirin toimikunnat,

jotka järjestävät muun muassa kursseja ja tapahtumia.

PäPa = Pääkaupunkiseudun Partiolaiset. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella toimivien noin 120 partiolippukunnan muodostama piirijärjestö, jonka tehtävänä on tukea lippukuntien toimintaa muun muassa koulutusta järjestämällä.

SPH = Suomen Partiolaisten hallitus. Suomen Partiolaisten hallitus vastaa järjestön johtamisesta ja kehittämisestä, kuten toiminnan ja talouden suunnittelusta ja arvioinnista. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenet vastaavat Suomen Partiolaisten toiminnanalojen ja valiokuntien työskentelyn johtamisesta hallituksen puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan kanssa.

LÄHTEET Suomen Partiolaisten, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten, Espoon Partiotuen ja Partiokannuksen verkkosivut

Tiesitkö, että PäPa on ainoa piiri, jolla on oma piirineuvosto?

Piiripestit mennessäänveivät

Pääkaupunkiseudun Partiolaisten hallitus 2023–2024 aloitti tammikuussa toimikautensa. Viestinnästä ja markkinoinnista vastaava hallituksen jäsen Perttu Alanne, Järvihaukat, kuvaa tunnelmiaan jännittyneiksi, mutta innostuneiksi.

”Hallituksen jäseneksi lähteminen on minulle hyppy tuntemattomaan. Pesti on varmasti antoisa, mielenkiintoinen ja tarjoaa uusia haasteita, mutta samalla minua jännittää. Koskaan ei voi olla varma, mitä tuleman pitää uudessa pestissä”, Perttu kertoo.

Vuodesta 2010 lähtien partiota harrastanut Perttu on kokenut hallintopartiolainen. Lippukunnan toiminnasta piirin pyörteisiin Perttu päätyi piirileiri Kliffan samoajaohjelman kautta. Kliffan jälkeen Perttua pyydettiin mukaan sometoimikuntaan, missä innostus piiripesteihin viimeistään heräsi.

”Somea tehdessä pääsin kurkistamaan piiritoiminnan maailmaan, mikä imaisi mukaansa. Piirihommissa on mukavaa tehdä yhdessä hyvällä porukalla ja kehittää omia taitoja jatkuvasti. Kliffan jälkeen uskalsinkin hypätä mukaan IHQU-leirin leiritoimikuntaan”, Perttu täsmentää.

Uuden hallituksen jäsenten taustat ovat moninaisia. Kattava edustus eriikäisiä pääkaupunkiseutulaisia partiolaisia johtaa piirin toimintaa seuraavat kaksi vuotta. Moni hallituksen jäsen aloittaa hallituspestissä muutamien lippukunta- ja piiripestien jälkeen, mutta joukosta löytyy myös partiopolkunsa alkutaipaleella olevia.

”Olen oppinut partiopestieni myötä paljon erilaisia työelämätaitoja, jota pääsen hyödyntämään työssäni lähes joka päivä.” Löydät

”Uskon, että jännittämisestä huolimatta pesti tulee varmasti opettamaan paljon. Tykkään partion hallinnollisemmissa pesteissä siitä, että niissä pääsee oppimaan tekemällä yhdessä, eikä vaadita esimerkiksi opiskelujen kautta hankittua vahvaa osaamispohjaa”, Perttu sanoo.

Perttu kiittelee myös erilaisten partiopestien tarjoamasta työkokemuksesta.

”Vaikka en työssäni tee varsinaisesti viestinnän ja markkinoinnin tehtäviä, olen oppinut partiopestieni myötä paljon erilaisia työelämätaitoja, jota pääsen hyödyntämään työssäni lähes joka päivä. Näin nuorena en varmasti pääsisi työelämässä kantamaan näin suurta vastuuta.”

KUVAT Toivo Laiho

KUVA Susanna Oksanen

Vinkkejä lippukunnan hallintoon

Lippukunnan hallituksia ja niiden erilaisia toimintatapoja on varmasti yhtä monta kuin on lippukuntiakin. Yhteistä niille on kuitenkin yhdistystoiminnan toimintaperiaatteet ja yhdistyslaki.

Suomessa, yhdistysten luvatussa maassa, järjestötoiminta on tehty melko helpoksi, mutta yhdistysten toiminnalle on yleisesti sovittuja ohjeita, lakeja ja säädöksiä.

Jokainen yhdistys voi toteuttaa toimintaansa melko vapaasti, mutta niiden hallintoa ohjaavat vahvasti yhdistyslain vaatimat asiat. Myös taustayhteisöt, kuten seurakunta tai kaupunki, saattavat asettaa toiminnalle erilaisia tavoitteita, jotka vaativat raportointia. Yhdistyksen, eli partiossa lippukunnan, hallituksen tärkein tehtävä onkin johtaa lippukuntaa. Hallitus varmistaa, että yhdistyksen toiminta on toimintasuunnitelman mukaista, ja rahatkin käytetään fiksusti.

Lippukunnan hallinnon pyörittäminen ei kuitenkaan ole rakettitiedettä. Nappaa alla olevat vinkit talteen, ja tee lippukuntasi hallinnosta asteen verran hauskempaa, selkeämpää ja helpompaa.

1. SELKEÄT ROOLIT

Monissa lippukunnissa hallitus muodostuu tiettyjen pestien tekijöistä, kuten ohjelmajohtajasta, kämppäisännästä ja ikäkausivastaavasta. Jokaisella hallituksen jäsenellä ei kuitenkaan välttämättä ole selkeää pestiä. Hallitustyöskentelyä helpottaa, jos kaikille on selvää, mikä on kenenkin rooli ja kuka on vastuussa mistäkin asiasta. Puheenjohtajan ei esimerkiksi tarvitse olla vastuussa kaikista valmisteluista.

2. YHTEISET PELISÄÄNNÖT

Kun roolijako on selvillä, on hyvä sopia yhdessä pelisäännöt toiminnalle: missä tiedostoja säilytetään, milloin kokouksista sovitaan, missä kanavassa käydään kokousten välillä keskustelua ja kuinka tiedonsiirto tapahtuu? Muista, että hallituksen jäsenet saattavat olla keskenään erilaisissa elämäntilanteissa. On siis hyvä keskustella myös

siitä, millaisella aikajänteellä viesteihin voi odottaa vastauksia tai milloin työskentely parhaiten sopii.

3. VARMISTAKAA YHTEISET TAVOITTEET

Koko lippukunnan tavoitteet on useimmiten määritelty toimintasuunnitelmassa. Hallitus voi kuitenkin asettaa myös omalle toiminnalleen tavoitteita. Tämä helpottaa yhteistyön tekemistä ja varmistaa, että toiminnalla on yhteinen päämäärä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vastuunjaon selkeyttäminen, kokouseväiden hiilijalanjäljen pienentäminen tai kokousten keston hillitseminen.

4. VALMISTELKAA KOKOUKSET

Jotta hallituksen kokoukset pysyisivät aisoissa, kannattaa ne valmistella hyvin. Yleensä päävastuu tästä on puheenjohtajalla ja sihteerillä. Myös muilta hallituslaisilta voi kuitenkin pyytää apua valmisteluihin. Kun materiaaleihin on pystynyt tutustumaan ennakkoon, jää kokouksissa aikaa keskusteluille ja paremmille päätöksille.

5. KOULUTTAUTUKAA

PäPa järjestää hyviä koulutuksia erityisiin pesteihin liittyen ja myös uusille hallituksen jäsenille. Etenkin tuoreille hallituslaisille, jotka saattavat olla iältään hyvinkin nuoria, koulutukset saattavat olla erittäin antoisia. Vaikka hallitustyöskentely olisi itselle jo tuttua, voi koulutuksista saada motivaatiota ja uusia ahaa-elämyksiä omaan toimintaan.

6. TEHKÄÄ YHDESSÄ

Monissa lippukunnissa saatetaan helposti jättää paljon vastuuta lippukunnanjohtajalle. Partiossa parasta on kuitenkin yhdessä tekemisen meininki ja tuki, jota muut ihmiset tarjoavat. Tehkää yhdessä ja sopikaa vaikka “valmistelupuuhis”, missä jokainen voi valmistella vastuualuettaan kokoukseen liittyen.

7. HOUKUTTELE JENGI PAIKALLE

Etäosallistuminen kokouksiin on monissa yhdistyksissä jo sääntöjen puolesta mahdollista. Viime vuonna voimaan astuneen lakimuutoksen myötä etäosallistuminen on myös mahdollista niissä yhdistyksissä, joissa säännöt eivät erikseen kiellä etäosallistumista.

Etäily tuo toki joustavuutta ja helpotusta toimintaan, mutta on tärkeää muistaa, että livetapaamisia eivät korvaa kasvot ruudulla ja pätkivä nettiyhteys. Kannattaakin siis sopia, että kokoukset tapahtuvat paikan päällä esimerkiksi kerran kvartaalissa tai joka toinen kerta. Tällöin voidaan myös työstää paremmin herkkiä asioita, joiden läpikäynti hybridisti tai ruudun ääressä voi olla haastavampaa.

8. PANOSTA RYHMÄYTYMISEEN

Ryhmäytyminen on kaikkien tiimien a ja o. Yhteistyö on hedelmällistä, kun hallituksen jäsenet ovat tuttuja keskenään, osaavat tulkita toisiaan ja tietävät jokaisen heikkoudet ja vahvuudet. Vaikka kokouksissa pääsee tutustumaan muihin, kannattaa tiimin kesken tehdä välillä muutakin kuin pyörittää papereita. Irroittautukaa välillä pöytäkirjoista ja lähtekää yhdessä nuotioillalliselle metsään, porukalla keilaamaan tai kämpälle rentoutumaan.

Uuden hallituksen muistilista

- Päivitä tiedot lippukunnan nimenkirjoit- tajista Patentti- ja rekisterihallitukselle.

- Päivitä pestit Kuksaan ja varmista, että lippukunnan pestilista on ajan tasalla.

- Varmista, että kaikilla on tarvittavat oikeudet järjestelmiin, joita pestin hoitami- seen tarvitsee.

- Ilmoita mahdollisista henkilömuutoksis- ta tarvittaville tahoille, kuten kaupungille ja seurakunnalle.

- Tiedota huoltajia henkilömuutoksista.

Kuka PäPassa oikein päättää?

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset on Suomen suurin partiopiiri. Isosta jäsenmäärästä johtuen päätöksenteko piirissä on jaettu monelle eri tasolle. Näin voidaan varmistaa, että myös lippukuntien ääni saadaan kuuluviin suuressa organisaatiossa. Näin piiri pystyy tukemaan lippukuntien toimintaa mahdollisimman hyvin.

Piirin tehtävänä on tukea ja mahdollistaa pääkaupunkiseudun lippukuntien toimintaa. Piiri muun muassa markkinoi partiota, järjestää tapahtumia ja kouluttaa. Piirin päätöksenteko ja sen koukerot saattavat aiheuttaa ensisilmäyksellä hämmennystä. Loppupeleissä kyseessä on kuitenkin melko yksinkertainen himmeli, jonka avulla pyritään varmistamaan, että jokaisella partiolaisella olisi hyvä paikka harrastaa ja tehdä vapaaehtoistyötä.

Piirin kokouksessa lippukunnat pääsevät vaikuttamaan. Kokouksessa valitaan seuraavalle toimikaudelle piirinjohtaja ja varajohtaja sekä piirineuvosto. Kokouksessa voidaan käsitellä myös muita hallituksen ja jäsenten esittämiä asioita, kuten sääntömuutoksia.

Piirin kokouksessa äänivaltaisia ovat Pääkaupunkiseudun Partiolaisiin kuuluvat lippukunnat sekä partiojohtajan valtakirjan omaavat jäsenet. Jokaisella jäsenmaksun maksaneella partiojohtajalla on käytössään yksi ääni ja lippukuntien äänimäärä porrastuu suhteessa jäsenmäärään.

Piirinjohtaja

Varajohtaja

Piirinjohtaja ja varajohtaja johtavat piirihallitusta ja sen kautta koko piiriä. He varmistavat yhdessä, että piirihallituksella on parhaat edellytykset luotsata toiminnanalojaan. He huolehtivat, että eri aloilla tekeminen on yhtenäistä ja tavoitteellista.

Piirihallitus

Hallitus vastaa piirin toiminnan johtamisesta käytännössä. Kukin hallituksen jäsen on vastuussa omasta toiminnanalastaan yhdessä ryhmänsä puheenjohtajien kanssa. Hallitus hoitaa piirin käytännön asioita lyhyemmällä tähtäimellä. Asialistoille kuuluu esimerkiksi partiovuoden aikana järjestettävien tapahtumien suunnittelua, viestintää ja markkinointia sekä vapaaehtoisten kouluttamista.

Toiminnanalat piirihallituksessa:

Kasvun tuki

Moninaisuus

Vapaaehtoistuki

Lippukuntatuki

Koulutus

Viestintä ja markkinointi

Yhteiskuntasuhteet

Partio-ohjelma

Kasvatus

Aluejärjestöt

Partiokannus ry Espoon Partiotuki ry Lippukunnat

Piirineuvosto

PäPan piirineuvosto muodostuu jokaisen pääkaupunkiseutulaisen alueen edustajista. Neuvokset edustavat omaa aluettaan, kuten Länsi-Vantaata, Tammea tai Keski-Helsinkiä. He varmistavat, että piirin päätöksenteossa kuullaan myös lippukuntia. Piirineuvosto päättää asioista, joita piirin kokoukselle ei ole säännöissä määrätty. Tällaisia ovat esimerkiksi hallituksen jäsenten valinta, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen sekä jäsenmaksun suuruus.

Lippukunnille oman alueen piirineuvokset ovat paras tapa vaikuttaa piirin päätöksentekoon. Jokaisessa piirineuvoston kokouksessa kuullaan lippukuntien kuulumisia ja pohditaan

KUVAT Susanna Oksanen, Alex Inkiläinen, Hanna Kimmonen

Päätöksiä monella tasolla

Tule mukaan

Hepun huipputiimiin!

TOIMITUS ON AVOIN KAIKILLE LEHDENTEOSTA KIINNOSTUNEILLE.

Lisätiedot päätoimittajilta iris.pajunen@partio.fi & tilda.sotka@partio.fi

Heppu 2/2023

ilmestyy 22.5.2023

> Ilmoitusaineistojen DL: 10.4.2023

Varaa partiokämppä tai -kurssikeskus

Kaikki ovat tervetulleita!

Vapaaksi jääneitä aikoja voi varata kuka tahansa myös partion ulkopuolelta. Vapaita aikoja on varsinkin arkena ja juhlapyhinä, jolloin kohteet eivät ole partiokäytössä. Myös vapaiksi jääneet viikonloput ovat kaikkien käytössä!

Tutustu kaikkiin kohteisiin ja löydä itsellesi sopivin partiokämppä, -kurssikeskus tai retki- ja leirialue. Lisätiedot ja varaukset www.partiokämpät.fi sekä varaus.partiokampat.fi

Timo Pääskynkivi, puh. 050 511 2606, timo.paaskynkivi@partio.fi

Tutustu kevään tapahtumaja kurssitarjontaan ja ilmoittaudu 28.2. mennessä!

www.päpa.fi/ilmoporras

LEGENDAARINEN EXPLO TULEE TAAS 20.–22.10.2023!

OTA SEURANTAAN TAPAHTUMAN INSTAGRAM @SAMOAJAEXPLO.

PESTIHAKU ON AUKI JA LISÄTIETOJA

TAPAHTUMASTA JULKAISTAAN PIAN.

KUVA Kristian Jokinen

Hei lukija!

Anna palautetta tästä lehdestä.

Vastaa kyselyyn: Bit.ly/heppukysely123

Avustuksia partiotoimintaan

- Helsingin Partiopoikain

Kannatusyhdistys ry julistaa haettavaksi

LIPPUKUNTIEN APURAHAT

Apurahaa voivat hakea Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n lippukuntarekisteriin merkityt lippukunnat. Apurahaa myönnetään ensisijaisesti leiri- ja retkikaluston hankkimiseen ja kunnostamiseen.

Mahdollisuuksien mukaan tuemme myös lippukuntien omien retkikohteiden, kolojen, kämppien ja veneiden kunnostusta. Anomuksessa tulee yksilöidä suunniteltu avustuskohde ja sen vaikutus lippukunnan toimintaan.

Lisäksi anomuksessa tulee esittää hankinnan rahoitussuunnitelma, lippukunnan pankkiyhteystiedot ja mahdollisesti apurahan maksussa käytettävä viitenumero.

Peikkari tulee jälleen!

Pitkäjärven Vaeltajat järjestää yhden yön kestävän matalan kynnyksen partiotaitokilpailun 27.-28.5.!

Itä-Peikkari on tarkoitettu tarpojaikäisille ja vanhemmille. Vartioiden kokoa ei ole rajattu ja kaikki kisaavat samassa vaaleanpunaisessa sarjassa.

Kilpailu alkaa Kivenlahden metroasemalta (tarkempi sijainti tarkentuu osallistujille lähempänä kisaa)

Ilmoittautuminen aukeaa kuksassa 15.1. ja on auki 30.4. asti

Lisätietoa osoitteesta peikkari.fi sekä kilpailunjohtajilta;

Elsa Tuomala elsa.tuomala@pitkajarvenvaeltajat.fi 0401407270

Kristian Karjalainen kristian.karjalainen@pitkajarvenvaeltajat.fi 0401715516

Vapaamuotoiset anomukset pyydetään 31.3.2023 mennessä sähköpostilla

Helsingin Partiopoikain

Kannatusyhdistykselle, c/o Mikko Sirkiä osoitteeseen mikko.sirkia@gmail.com.

kivallakäydäänretkellä

Lähde mukaan kivalle kesäleirille!

Hei johtaja, onko ryhmääsi tulossa

uusia lapsia, tässä olisi hyvä tapa tutustua leireilyyn!

uidaan ja ongitaan

Partiolaisten päiväleirit pääkaupunkiseudulla sekä yöleirit Kiljavalla ja Tuusulassa.

Leireillä on paikkoja 7–12 v. alakoululaisille ja 13–15 v. yläkoululaisille.

opetellaan taitoja

saadaan ystäviä :)

leikitään pelataanja

Katso hinnat ja sijainnit.Varaa paikkasi nyt!