Heppu 3/2021 by Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

3/2021

LAURA ARIKKA PARANTAA MAAILMAA KESKUSTELU KERRALLAAN S. 6

MUKANA RETKILIITE!

hep p u o n Pä ä k aup unk i s eudun Pa rt i o la i s et ry :n jäs enleht i

sisältö 4 5 6 10 11 12 14 16 18 19 26

sivuT 14-15 Meripartio-ohjelma kulkee käsikkäin partio-ohjelman kanssa. KUVA Esko Raikunen

PÄÄTOIMITTAJAT Hanna Hämäläinen Liinu Yli-Hongisto TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Junkkari GRAAFINEN SUUNNITTELU Eeva Kangas TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTIOSOITE: heppumedia@partio.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy Forssa ISSN 1239-1298 Aikakausmedia ry:n jäsen

Maailma paremmaksi keskustelu kerrallaan Partiokannus: Ylpeästi vantaalainen jo 50 vuotta Ohjenuora kestävämpään partioon Ko-Gi-konkarit kertovat kokemuksensa Partiotoimintaa vesillä Kaksin kaunihimpi Teema: alueleirit Retkiliite Piiri pyörii: Ilmoitukset ja mainokset

ILMESTYMISAIKATAULU

KUVAT, VIDEOT, KUVITUKSET

LIITTEEN KUVAT, VIDEOT,

4/2021

17.11.2021

Filip Eller, Hanna “Beagle”

KUVITUKSET

1/2022

21.2.2022

Hämäläinen, Alex Inkiläinen,

Niko Hellsten, Hanna “Beagle”

2/2022

23.5.2022

Noora Kankare, Hanna Kim-

Hämäläinen, Alex Inkiläinen,

monen, Emma Lahtinen, Veera

Hanna Kimmonen, Mari Elisa

OSOITTEENMUUTOKSET

Melvasalo, Susanna “Suski”

Kuusniemi, Susanna “Suski”

Tehdään itse partion

Mikander, Aleksi Murtojärvi,

Mikander, Emma Lahtinen,

asiointipalvelussa:

Lauri Niemi, Lila Puntila, Antti

Petteri Ojala, Jaakko Parm,

asiointi.partio.fi.

Raikunen, Esko Raikunen,

Anniina Perätalo

Jouko Raudasoja, Meeri RasiTEKIJÄT Anna Colussi, Aino Hokkanen,

virta, Shutterstock.com, Miika Veikkolainen, Anis Virrantaus

Hanna “Beagle” Hämäläi-

KANNEN KUVA

nen, Rebekka Kanerva, Matti

Hanna Kimmonen

PEFC/02-31-162

“Masa” Mannonen, Rosa Mäkinen, Iris Pajunen, Onni

RETKILIITE, TEKIJÄT

Pusa, Ville Väisänen, Liinu

Ia Poikulainen, Elina “Ellu”

Yli-Hongisto

Karvinen, Johanna Junkkari

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Levikki 10 500 kpl

Kolumni: Johtajisto luo lippukunnan toiminnan raamit

HIILIN E

Jäsenlehti Heppu

Kesäleirit ja ilmiö

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

Vantaalaisuus ei varmaan ole sen kummempaa kuin espoolaisuus tai helsinkiläisyys, mutta kun asiaa katsotaan Vantaan puolelta, se on ehdottomasti niitä parempaa. – JOPPE RANTA, SIVU 10

Hyvää huomenta, partio! KUVA Hanna Kimmonen

unnelma kesän lippukuntaleireillä oli

Toisaalta on hyvä hetki uudelle. Kun monet

uninen. Ruokahuutojen sanat olivat

asiat pitää aloittaa enemmän tai vähemmän

hukassa, eikä kukaan oikein muistanut,

alusta, voi miettiä, miten ne oikeastaan kan-

miten lipunnostossa kuuluikaan toimia. Leiri-

nattaa tehdä. Olisiko vihdoin aika luopua siitä

läiset eivät tunteneet toisiaan, ja suurin osa oli

yhdestä perinteestä, joka oli kaikille enemmän

venähtänyt kymmenen senttiä pituutta sitten

taakka kuin ilo? Tai aloittaa uusi perinne, josta

viime näkemän.

aina on haaveiltu?

KUVA Hanna “Beag Hämälä le” inen

Vaikka normaalimpaan toimintaan palaami-

Liikaa stressiä ei silti kannata ottaa. Heräi-

nen oli odotettua ja ihanaa, pitkästä koronahor-

lyvaiheessa voi juoda aamukahveja rauhassa ja

roksesta herääminen ei ollut helppoa. Ja jos He-

palautella mieleen, mistä lähipartiossa oikein

pun kristallipallo ennustaa oikein, sama heräily

olikaan kyse. Opetella uudelleen, jos tarvitsee.

jatkuu vielä läpi syksyn. Samalla lailla kuin etä-

Pääasia on, että tarttuu toimeen ja tekee.

partio piti luoda kokonaan tyhjästä pandemian alussa, tilanteen helpottaessa uudelleen pitääkin keksiä lähipartio. Jotta toiminta saadaan taas käyntiin, on huomioitava monia asioita: Miten uudet jäsenet saadaan osaksi porukkaa, kun päästään taas kokoontumaan yhdessä? Miten muistutetaan mieliin vanhat perinteet? Miten lippukunnan tutut ta-

Liinu Yli-Hongisto päätoimittaja

Hanna “Beagle” Hämäläinen päätoimittaja

pahtumat saadaan taas järjestettyä tauon jälkeen?

KUVA Susanna “Suski” Mikander

Partion uudet muodot

len harrastanut partiota pienestä su-

fatbike-ajeluun. Omalla kokeilulistalla vielä lop-

denpennusta lähtien erittäin tukevasti

pukesään tai syksyn alkuun olisi SUP-lautailu.

maapartiolaisena. Oman lippukunnan

Olisiko esimerkiksi näissä lajeissa jotain, mis-

valintaan vaikuttivat pitkälti omat vanhemmat

tä voisi muotoilla partiotoimintaa? Entä uudet

ja asuinpaikka. Oikeastaan vasta viimeisten

asuinalueet? Löytyisikö esimerkiksi Pasilasta tai

muutaman vuoden aikana olen päässyt tutus-

kasvavasta Kivenlahdesta jotain uutta trendiä,

tumaan muihinkin partion harrastamisen muo-

josta ammentaa?

toihin.

Tämän lehden sivuilta 14–15 löytyy juttu me-

Monesti partiotoiminnan muoto valikoituu

ripartiosta, joka on ainakin itselleni hieman

olemassa olevien alueiden mahdollisuuksien

tuntemattomampi partiotoiminnan muoto. Sen

ja tukiresurssien mukaan. Jos meri ja suotuisat

takia lupaan lukea jutun huolella ja tutustua ve-

rantautumispaikat ovat lähellä, on meripartion

sistöissä tapahtuvaan partiotoimintaan parem-

aloittaminen helpompaa. Haluaisin kuitenkin

min. Mitä uutta sinä lupaat partiossa kokeilla?

haastaa meitä partiolaisia ajattelemaan rohkeasti uusia harrastamisen muotoja sen mukaan, mistä ihmiset ovat tällä hetkellä kiinnostuneita ja mitä uusilta asuinalueilta löytyy. Viime aikoina monet kaverini ovat hurah-

Matti “Masa” Mannonen piirinjohtaja

taneet muun muassa kaupunkiveneilyyn sekä

KESÄLEIRIT

ilmiö

Kuluneena kesänä partiolaiset ympäri Suomen pääsivät leireilemään, vaikka suurempia leirejä jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi. Kurkataan, millainen tunnelma kolmen päpalaisen lippukunnan leireillä oli! TEKSTI Rosa Mäkinen KUVAT Hanna Kimmonen, Alex Inkiläinen Jutun kuvat ovat kuvituskuvia, eivätkä liity esiteltyihin leireihin.

Tapiolan Metsänkävijät: Kesäkiesi

Vuoren Valppaat: Gisnep

Viherlaakson Peurat: Jurtta

23.–27.7. Tapiolan Metsänkävijät

Vuoren Valppaiden Disney-teemainen

Viherlaakson Peurojen lippukun-

kokoontuivat leireilemään Kesäkiesi-

kesäleiri Gisnep pidettiin Evolla

taleiri Jurtta järjestettiin 21.–25.7.

nimiselle leirille. Leiri järjestettiin

16.–25.7. Leirillä kaikki ohjelmanu-

Nuuksion Korvenkolkalla. Koska

Karkkilan Partiotuen omistamassa

merot liittyivät johonkin Disney-

aikataulu oli tiukka, leiri saatiin

Scout Farm -leirikeskuksessa Tamme-

elokuvaan, kuten Toy Storyyn tai

pystyyn vain 12 tunnin suunnitte-

lassa. Nimen mukaisesti leirin teema-

Disney-prinsessoihin.

lulla.

na olivat erilaiset kulkupelit. “Leiri huipentui rallikilpailuun,

Leirinjohtajat Renja Tilander ja

“Halusimme minimoida johtajien

Emma Gonzalez kertovat, että Toy

stressin, joten leiri suunniteltiin

jossa leirivartiot eli tallit kisasivat

Story -ohjelmassa leiriläiset pääsivät

viidessä suunnittelukokouksessa

toisiaan vastaan itse rakennetuilla

esimerkiksi suunnittelemaan uusia

koko johtajiston kesken”, leirinjoh-

pahviautoilla”, leirinjohtaja Emma

leluja ja kalastelemaan kumiankkoja

taja Sara Mäkinen kertoo.

Lahtinen kertoo. Lisäksi leiriläiset

kourapelissä. Prinsessapäivänä taas

pääsivät haikilla matkustamaan ym-

tehtiin jätesäkeistä mekkoja ja syötiin

muassa uimaan, saunomaan ja ki-

päri Suomea road tripin eli automat-

piirakkaa, kuten Lumikki. Vaikka

sailemaan Suurmestari-ohjelmasta

kan muodossa.

viikko oli kylmä, leiri sujui hienosti.

innoituksensa saaneissa haasteissa.

Itse leirillä lapset pääsivät muun

> Kesän alueleirien tunnelmiin pääset hyppäämään tämän lehden sivulla 18! <

Lähetä juttuvinkki 4

Tekikö sinun lippukuntasi jotain niin hienoa, että tahtoisit muidenkin tietävän siitä? Tunnetko partiolaisen, jonka tarina olisi lehtijutun arvoinen? Tai oletko aina odottanut, että Heppu tajuaisi uutisoida lempiaiheestasi? Hepussa julkaistaan säännöllisesti juttuja lukijoiden vinkkaamista aiheista. Lähetä siis toimitukselle juttuvinkki! Vinkin voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen heppumedia@partio.fi.

Kolumni

Jokaisen johtajan jaksaminen ja motivaatio täytyy hyväksyä.

Johtajisto luo lippukunnan toiminnan raamit

änä syksynä en johda ryhmää. Päätin sen jo viime talvena, sillä tiesin tämän vuoden olevan kiireinen ylioppilaskirjoitusten takia. Oikeastaan en olisi halunnut johtaa sudenpentulaumaa viime

vuonnakaan, enkä pystynytkään. Jo viime lokakuussa jouduin jäämään akelan pestistä tauolle talveksi, kun en halunnut uhrata kirjoituksissa menestymistä loppuunpalamiselle. Haastavan koronavuoden jälkeen johtajiston resurssit voivat olla hyvin vähäiset, mutta uuden kauden pesteihin pitäisi löytää tekijöitä. Seuraavakin vuosi näyttää pandemian kannalta vielä epävarmalta, ja se voi nostaa kynnystä uuden pestin ottamiseen. Tässä kohtaa vuotta onkin suuri riski langeta jo etukäteen uupumuksen sudenkuoppaan, varsinkin, jos johtajistossa on rajallisesti aktiivijohtajia. Pestistä kieltäytyminen ei vain ole aina niin yksinkertaista kuin sen pitäisi olla. Omassa lippukunnassani huomaan, että samalle joukolle johtajia kertyy pidempi lista pestejä, enemmän vastuuta. Itse olen myös tällainen “no kai minä sitten, jos kukaan muu ei” -tyyppi. Pitääkö aina olla valmiina ja tarttua toimeen, uupumuksenkin uhalla? Lippukunta ei kuitenkaan ole kone, jonka suorituskyky ja teho ovat vakio. Monilla lippukunnilla on vakiintuneita toimintatapoja esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen sekä uusien jäsenten hankkimiseen. Näihin perinteisiin koskeminen voi tuntua vaikealta, mutta välillä se voi olla tarpeen. Jos jokavuotiselle lippukunnan pt-kisalle ei millään meinaa löytyä johtajaa, ei ole kenenkään velvollisuus vastentahtoisesti uhrautua ja ottaa pestiä vastaan. Kisa jää järjestämättä, mutta se ei ole epäonnistuminen. Yksittäisten juttujen puuttuminen ei kaada maailmaa, eikä lippukuntaa. Jokaisen johtajan jaksaminen ja motivaatio täytyy hyväksyä. Vaikka yksi jaksaisikin tasapainotella viiden pestin kanssa, toinen ei välttämättä pysty siihen. Innostus pysyy yllä, jos ei tarvitse tehdä liikaa. Siksi toiminnan tavoitteet tulee asettaa johtajiston resurssien tasolle, sillä johtajisto on lippukunnan toiminnan lähde. Rebekka “Raksu” Kanerva Kirjoittaja on teini, joka tasapainoilee viiden lippukuntapestin, lukion ja ilmastoaktivismin välillä. KUVA Filip Eller

KUVITUS Shutterstock

Maailma paremmaksi keskustelu kerrallaan Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka on

partiotoiminnassa. nuoruudessaan ollut aktiivisesti mukana Hän iloitsee siitä, että pääsee nykyisessä työssään tekemään

yhteistyötä partiolaisten kanssa. TEKSTI Aino Hokkanen KUVAT Veera Melvasalo, haastateltavan arkisto

Uskon, että en olisi tässä työssä ilman sitä kaikkea, mitä partiossa on tullut opittua ja koettua.

aura Arikan luotsaaman Erätauko-säätiön

“Onhan se haastavaa, kun lähdetään luomaan täysin

kunnianhimoisena tavoitteena on yhdessä

uutta toimijaa. Täytyy kokeilla vähän eri juttuja ja laittaa

muiden toimijoiden kanssa tehdä Suomesta

paljon työtunteja siihen, että saadaan asiat rullaamaan.”

maailman parhaiten keskusteleva kansa. Käy-

Laura kertoo olevansa varsin tyytyväinen nykyiseen työ-

tännössä se tarkoittaa pyrkimystä vahvistaa

hönsä. Hän on jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut de-

rakentavaa dialogia yhteiskunnassa järjestä-

mokratiasta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

mällä erilaisia tilaisuuksia ja koulutuksia yhdessä säätiön yhteistyökumppanien kanssa.

Erätauko-säätiön toiminnassa keskeinen työkalu on

“Nämä ovat niitä aiheita, jotka minua erityisesti kiinnostavat, ja toivon että näiden teemojen parissa saan jatkossakin tehdä töitä.”

Erätauko-menetelmä. Se on Sitran eli Suomen itsenäisyy-

Vapaa-ajalla Laura rentoutuu viettämällä aikaa oman

den juhlarahaston luoma puolirakenteellinen keskustelu-

perheen ja läheisten kanssa. Toinen keino työstä irti pää-

menetelmä, jonka tarkoituksena on, että erilaiset ihmiset

semiseen on luonnossa liikkuminen, vuodenajasta riip-

voisivat tasavertaisesti ja rakentavasti käydä keskustelua

pumatta.

yhteiskunnallisista aiheista. Olennaista on, että keskuste-

“Esimerkiksi kesäisin purjehdimme perheen kanssa ja

luihin kutsutaan mukaan myös ne ihmiset, jotka yleensä

olemme merellä niin paljon kuin vain mahdollista. Se on

saattaisivat jäädä niiden ulkopuolelle.

tosi terapeuttista ja palauttavaa”, Laura kertoo.

Olen tosi kiitollinen partiolle, ja nyt on hienoa päästä tekemään jotakin, missä ehkä voi antaa myös takaisin.

Johtamistehtäviä ja mieleenpainuvia leirikokemuksia Lauran lapsuudessa partio oli suuressa roolissa. Kaarinasta kotoisin olevan Lauran molemmat vanhemmat ja isovanhemmat ovat partiolaisia, ja itse hän aloitti partion 8-vuotiaana Rantakaarinat-lippukunnan sudenpennuissa.

Erätauko-keskusteluissa kaikki osallistujat sitoutuvat

Nuoruusvuosinaan Laura toimi Rantakaarinoissa lippu-

rakentavan keskustelun pelisääntöihin, mikä luo pohjaa

kunnanjohtajana ja hoiti myös omalla alueellaan erilaisia

tasavertaiselle ja rakentavalle dialogille. Lisäksi keskuste-

vastuu- ja johtamistehtäviä. Kansainvälinen partioliike ja

luissa on yleensä ohjaaja, joka vetää keskustelua eteenpäin. Myös partiolaiset pääsevät hyödyntämään Erätaukomenetelmää toiminnassaan, sillä Suomen Partiolaiset ja Erätauko-säätiö sopivat syksyllä 2020 kahden vuoden yhteistyöstä, joka mahdollistaa menetelmän käyttöönoton partiotoiminnan eri tasoilla.

Työtä paremman keskustelukulttuurin puolesta Laurasta parasta hänen työssään on sen monipuolisuus. Säätiön toimitusjohtajana Lauralla on päävastuu työn johtamisesta ja koordinoinnista, minkä lisäksi hän kouluttaa, perehdyttää ja käy puhumassa Erätauko-säätiön toiminnasta. “Erätauko on melko pieni organisaatio, ja meillä jokainen tekee monenlaisia töitä. Minun vastuulleni kuuluu kaikki säätiön taustatoiminta taloushallinnosta viestintään, joten työnkuvani on todella monipuolinen.” Erityisen innostavaa on ollut täysin uuden toimijan perustaminen. Erätauko-säätiö on toiminut nyt kaksi vuotta, ja vaikka Erätauko-menetelmä itsessään oli olemassa jo säätiötä perustaessa, matkan varrella säätiön toimintaperiaatteet ja käytännöt on täytynyt luoda alusta asti. Puhtaalta pöydältä aloittaminen on ollut myös haastavinta.

Kuvassa Laura on Italian Rowerwaylla vuonna 2006 yhdessä sveitsiläisen partiokaverinsa Sabinen kanssa.

Partiossa opittua Kysyimme Lauralta, mitä kaikkea vuodet partiossa ovat hänelle opettaneet. YHDESSÄ TEKEMINEN ”Yhdessä saadaan enemmän aikaiseksi. Jokainen pystyy olemaan monessa asiassa lahjakas, kehittymään ja oppimaan. Ei haittaa vaikkei olisi täydellinen, sillä porukalla voi kokeilla kaikenlaisia uusia juttuja. Kokemukset ovat myöskin usein parhaita jaettuna.” NOUSUJOHTEISUUDEN TUKEMINEN ”Kuten partiossa, meillä Erätauko-säätiössä pyritään tukemaan jokaisen ihmisen nousujohteisuutta ja taitojen kehittymistä. Se on tosi tärkeää myös työelämässä.” PARTIOLAISTEN AJATUS SIITÄ, ETTÄ MAAILMA JÄTETÄÄN PAREMMAKSI PAIKAKSI. ”Tämä ollut vahva eettinen ohjenuora omassa elämässäni. On aika mieletön juttu, että kansainvälisen partioliikkeen kautta 40 miljoonaa ihmistä pyrkii toiminnallaan rakentamaan parempaa maailmaa.” EPÄONNISTUMISTEN SIETÄMINEN. ”Aina asiat eivät onnistu, ja sitä täytyy vaan oppia sietämään. Omina partiovuosinani puhuttiin, että partio ei ole learning by doing vaan learning by failing. Siinä on jotakin, mikä edelleen kannattelee työelämässä.”

maailmanjärjestöt tulivat tutuksi, kun Laura oli mukana

“Olen tosi kiitollinen partiolle, ja nyt on hienoa päästä

Suomen Partiolaisten kansainvälisten yhteyksien valio-

tekemään jotakin, missä ehkä voi antaa myös takaisin.”

kunnassa ja myöhemmin WAGGGSin luottamushenkilönä Euroopan alueella.

Muutama vuosi sitten Laura oli miehensä kanssa käymässä partioleirillä ja muisti, millainen poikkeuk-

Lauralla on partiovuosistaan paljon rakkaita muistoja.

sellinen fiilis leiritodellisuudessa tulee. Hän toivoisi-

Hän kertoo saaneensa partion kautta monia ystäviä ja ka-

kin, että vielä jossain vaiheessa arjessa olisi aikaa myös

vereita, joiden kanssa on tullut koettua paljon. Erityisesti

partiolle.

mieleen on jäänyt vuonna 2004 järjestetty suurleiri Tarus.

“Olen nauttinut eniten juuri leirikokemuksista ja

“Leiri oli omanlaisensa kokemus monen päivän satei-

muista yhteisistä projekteista. Pidän uusien asioiden

neen. Samalla se hitsasi meistä Kaarinan alueen partio-

oppimisesta, ja leirit sekä tapahtumat ovat olleet oivia

laisista omanikäisten tiivistä johtajaporukkaa, ja pidimme

paikkoja uuden kokeilemiseen.”

pitkään yhteyttä leirin jälkeenkin.”

Hepun lukijoille Laura haluaa välittää tsempit ja kii-

Tällä hetkellä Laura ei ole aktiivisesti mukana partio-

tokset poikkeuksellisen ja rankan korona-ajan keskel-

toiminnassa. Hän kertoo kuitenkin nauttivansa siitä, että

lä jaksamisesta. Hän kertoo arvostavansa suuresti sitä

on töiden kautta päässyt tekemään yhteistyötä partiolais-

tärkeää työtä, jota jokainen johtaja tekee mahdollista-

ten kanssa.

essaan lapsille ja nuorille partioharrastuksen.

Pa rt io ka nn us :

ylpeästi vantaalainen jo 50 vuotta Vantaan aluejärjestö Partiokannuksella on tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuosi. Järjestö kehittää ja järjestää paikallista partiotoimintaa. Kannuksen entinen puheenjohtaja Joppe Ranta jakaa ajatuksiaan vantaalaisuudesta ja kaupunkipartiosta. TEKSTI Iris Pajunen KUVA Hanna “Beagle” Hämäläinen

”V

antaalaisuus ei varmaan

“Baden-Powell mielsi

lippukunnan

ole sen kummempaa kuin

hyväksi kooksi 30 poikaa. Emmehän me

espoolaisuus tai helsinki-

voi pitäytyä tuollaisessa ajattelussa, vaan

läisyys, mutta kun asiaa

meidän tulee uudistua. Baden-Powell oli-

katsotaan Vantaan puolelta, se on eh-

si varmasti ajatellut samoin. Hänkin oli

dottomasti niitä parempaa.”

edelläkävijä perustaessaan kokonaisen uuden liikkeen, partion.”

Näin naurahtaa Partiokannuksen entinen puheenjohtaja, retkeilytoimittaja ja

Muistoja ja muutoksia

-tuottaja Joppe Ranta, 57. “Olen Tikkurilasta eli vantaalainen,

Jopen mukaan suunta on oikea, mikäli ny-

tarkkaan ottaen itävantaalainen. Meillä-

kypartio on hyvää niille, jotka sitä tekevät.

hän on Itä- ja Länsi-Vantaa, joiden välillä

Partiokannuksenkin toiminta on muuttu-

leikkimielisesti kilpaillaan, olipa kysees-

nut vuosikymmenten saatossa, mutta te-

sä partio, taksi tai joukkoliikenne.”

kemisen meininki on edelleen sama. Jopen

Partiokannus tukee vantaalaisia lippu-

paras Partiokannus-muisto on järjestön

kuntia ja järjestää erilaisia tapahtumia ja

Englannin-matkojen aloittaminen ja ve-

koulutuksia.

täminen.

PäPan vaikutuspiirissä toimivien pai-

“Ensimmäisellä vierailulla Brownsean

kallisten aluejärjestöjen tarpeellisuus on

saarella yritin hoitaa asioita paikallisen

herättänyt keskustelua. Joppe pitää omaa aluejärjestöä pitkine perinteineen hyvänä asiana: “Koetaan, että vantaalaisuus on ma-

Järjestö hyödyttää parhaimmillaan koko pääkaupunkiseudun partioyhteisöä.

kielissä. Takanani seisoi 20 ihmistä, joista jokainen puhui parempaa englantia, mutta klaarasin tilanteen silti. Kaikki olivat minun laillani todella innoissaan siitä, että olimme

geeta, ja tehdään sen tähden Kannuksen nimissä. Järjestö hyödyttää parhaimmil-

“Kaupunkipartio on partiota, ei sitä

laan koko pääkaupunkiseudun partioyh-

tarvitse eritellä. Partiomaisuus on teke-

teisöä, kuten piirin toiminta alueita.”

misessä, ei puitteissa.” Joppe toimi Partiokannuksessa aktiivi-

vartijan kanssa. Olin ja olen edelleen huono

päässeet saarelle, partion alkulähteelle.” Lisää hauskoja muistoja on kerätty Partiokannuksen digitaalisena julkaistavaan historiikkiin. Muita juhlallisuuksia viete-

“Partiomaisuus on tekemisessä, ei puitteissa.”

sesti 1990-luvulla. Sen jälkeisinä vuosikymmeninä partio on muuttunut paljon ja

“Odottelen kovasti kutsua joihinkin

Jopen mukaan pääkaupunkiseudulla par-

kansainvälistynyt sitäkin enemmän. Jopen

kekkereihin, joissa saa syödä, tavata par-

tiota osataan tehdä siellä, missä ollaan. Ei

mukaan suomalaisen partion vahvuus on

tiotuttuja ja juhlistaa 50-vuotista van-

tarvita rakennettua leirintäaluetta, vaan

vastuun saaminen jo nuorena. Näin nuor-

taalaista partiotoimintaa”, Joppe päättää

puistokin kelpaa.

ten ääni kuuluu ja partio kehittyy.

haastattelun.

tään koronatilanteen mukaisesti.

Ohjenuora kestävämpään partioon Jo sudenpennusta saakka partioihanteiden avulla opitaan, kuinka luontoa tulee rakastaa ja kunnioittaa. Se kertoo, kuinka tärkeää kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hidastaminen ovat partiolaisille. Kestävästi partiossa –tunnus helpottaa lippukuntia toteuttamaan näitä arvoja. TEKSTI Rosa Mäkinen KUVA Aleksi Murtojärvi KUVITUS Lila Puntila

estävästi partiossa -tunnusta voi

nassamme. Ne huomioidaan esimerkiksi

kiksi kasvisruoan lisääntyminen on yksi

hakea mikä tahansa partiolippu-

tapahtumien ja toiminnan suunnittelun

suurimmista tunnuksen mukana tulevis-

kunta Suomessa. Sen peruspe-

eri vaiheissa”, lippukunnanjohtaja Noora

ta muutoksista, mutta kritiikkiä on tullut

riaatteena on auttaa lippukuntia

Kankare kertoo.

siitäkin yllättävän vähän.

pää. Tunnukseen kuuluu kahdeksan osa-

Kriteerit tunnuksen runkona

tona tai koulussa, eikä se ole nykylapsille

aluetta: liikkuminen, kierrätys, kolot ja

Jokainen tunnuksen osa-alue sisältää

niin vieras asia kuin se vanhemmalle su-

kämpät, hankinnat, ruoka, kasvatus, ul-

useamman kriteerin, joista vähintään

kupolvelle on ehkä ollut”, Noora lisää.

komaanprojektit sekä esteiden madaltami-

25:n täytyy vakituisesti toteutua tunnusta

Lippukunnanjohtaja kertoo, että esi-

nen. Tunnus on ollut käytössä vuoden 2021

hakevan lippukunnan toiminnassa. Kes-

merkiksi veneeseen liittyvissä hankin-

alusta. Tämän lehden mennessä painoon

tävästi partiossa -tunnuksen osa-aluei-

noissa on joskus mentävä saatavuus ja

sen on saanut yhteensä 27 lippukuntaa,

ta ja kriteerejä on laadittu yhteistyössä

hinta edellä. Nooran mukaan merellä kui-

joista seitsemän on Pääkaupunkiseudun

WWF:n kanssa, ja ne pohjautuvat YK:n

tenkin käytetään esimerkiksi biohajoavia

Partiolaisista. Niiden joukossa on esimer-

kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kor-

pesuaineita ja vältetään ruokahävikkiä

kiksi meripartiolippukunta Korven Kouk-

ven Koukkaajissa ympäristöystävällisyys

hankkimalla pidempään säilyviä ruoka-

kaajat, joka sai tunnuksen viime keväänä.

näkyy etenkin ruokailussa, liikkumisessa

aineita.

muokkaamaan toiminnastaan kestäväm-

“Olemme ottaneet kestävän kehityksen periaatteita jo pitkään huomioon toimin-

“Moni on tottunut kasvisruokaan jo ko-

sekä muissa hankinnoissa.

Tunnus on todennäköisesti monille lip-

“Yksi keskeisistä asioista on esimer-

pukunnille jatke jo valmiiksi kestävään

kiksi kasvisruoan suosiminen kaikissa

partiotoimintaan. Se voi silti nostaa esille

tapahtumissa, ja se näkyy meillä myös

uusia tapoja, miten kehittää oman lippu-

suositun

Vegeretki-kasvisruokablogin

kunnan toimintaa kestävämmäksi. Tun-

kirjoittamisessa”, Noora mainitsee. Hän

nus voi myös kannustaa etenkin tietoiseen

myös kertoo, että lippukunnalla on kämp-

ympäristöystävällisempään muutokseen.

pä luonnonsuojelualueella, jossa lapsille tulee opetettua, ettei kemikaaleja saa päästää luontoon.

Tunnusta hakiessa Noora kannustaa avaramielisyyteen: “Ennakkoluulottomuudella pääsee pit-

Vastarintaa tunnuksen mukana tule-

källe! Kannattaa kokeilla rohkeasti uusia

viin muutoksiin on tullut Nooran mukaan

ideoita eikä vain ajatella, että jostain ei

vähemmän kuin voisi kuvitella. Esimer-

pidettäisi.”

Lue Korven Koukkaajien Vegeretki-blogia: www.vegeretki.fi

> Retkiliitteestä sivuilta 19–25 löydät konkreettisia vinkkejä Kestävästi partiossa –tunnuksen toteuttamiseen

Oivalsin, että päivän hyvässä työssä ja muille avuksi olemisessa on kyse nimenomaan oma-aloitteisuudesta ja kyvystä kuunnella muita.

Ko-Gi-konkarit kertovat kokemuksensa Millainen on kurssi, jonka päätteeksi osallistuja saa ”nappulat” ja jolle voi osallistua jokainen kaksi vuotta pestissä toiminut yli 22-vuotias partiojohtaja? Kurssilla kouluttajana toimiva Laura Grönlund sekä kurssin käyneet Aku Haapanen ja Jussi Tiihonen vastaavat kysymyksiin. TEKSTI Ville Väisänen KUVAT Emma Lahtinen ja haastateltavien arkisto

K 12

olmiapila-Gilwell-kurssi eli partio-

Kolmiapila-Gilwell eli Ko-Gi kestää noin

johtajajatkokurssi käydään partio-

vuoden ja sisältää paljon opetusta: 63 lähi-

johtajaperuskurssin jälkeen, ja se

opetustuntia ja oman kehittämistehtävän.

kuten piiristä, lippukunnasta, kotikunnasta tai oman lippukunnan taustayhteisöstä.

on eräs partion vanhimmista kurs-

Laajan koulutuksen järjestää valtakunnal-

seista. Kuka tahansa 22 vuotta täyttänyt

lisesti Suomen Partiolaiset. Kurssin ke-

Yllättävää oli kurssin henkilökohtaisuus

partiojohtaja voi lähteä kurssille hakemaan

hittämistä ohjaa WOSM eli Partioliikkeen

Jussi Tiihonen, Vuoren Valppaiden pestijoh-

uusia ideoita partiojohtamiseensa. Kurssin

Maailmanjärjestö.

taja, kävi Ko-Gi-kurssin kaksi vuotta sitten.

tavoitteena on perehdyttää osallistujia par-

Kurssin hinta voi nousta hieman kurssi-

tiotoiminnan tavoitteisiin ja menetelmiin

muodosta riippuen korkeaksi: yli 400 eu-

Kurssille hän lähti osin kavereiden suosi-

sekä kehittää osallistujien omaa partiojoh-

roon. Kurssimaksuun on kuitenkin mah-

“Läheiset partioystäväni suosittelivat

tajuutta ja suomalaista partiotoimintaa.

dollista hakea avustusta useilta tahoilta,

minulle kurssia. Lähdin kurssille osittain

tuksesta, osin velvollisuudentunnosta.

velvollisuudentunnosta, että kyllähän tä-

mastikin palauttamaan haahuilevan moti-

Suomen tehdään partiokasvatusta. Se on

mäkin kurssi on omalla partiopolulla käy-

vaation”, Aku pohtii.

ollut monen kurssin jälkeen tuleen pestin

tävä”, Jussi kertoo. Jussin yllätti kurssisisältöjen henkilökohtaisuus:

Tärkeintä kurssilla ei Akun mukaan ollut oppia olemaan pelkästään johtaja, vaan myös johdettava:

kannalta hyvä huomio”, Laura kertoo. Lauran mukaan kurssi tarjosi mahdollisuuden reflektoida omaa partioharras-

“Ko-Gilla käytiin paljon läpi itsensä joh-

“Iso osa oppimastani kiteytyy kurssin-

tustaan ja johtajuuttaan. Pohdinta antoi

tamisen teemoja. Toisiin kurssilaisiin tu-

johtajani Minna Karhusen sanoihin ’Partio

hänelle uutta intoa partioon aikana, jolloin

tustuttaessa mentiin heti syvään päätyyn.

ei kasvata pelkästään hyviä johtajia, vaan

hän myös mietti partion lopettamista.

Siinä oppi, että kun uskaltautuu kertomaan

myös erinomaisia johdettavia’. Oivalsin, että

Partiota voi Lauran mukaan pohtia mui-

omia henkilökohtaisia kokemuksiaan, voi

päivän hyvässä työssä ja muille avuksi ole-

den kurssilaisten kanssa. Palautteissa pi-

saada moninkertaisesti takaisin.”

misessa on kyse nimenomaan oma-aloittei-

detyksi asiaksi nousee monesti kurssilla

suudesta ja kyvystä kuunnella muita.”

saatava henkilökohtainen ohjaus ja oma

Pientä kritiikkiä Jussi antaa kurssin leirijaksolle. “Muuten erinomaisella kurssilla yllätti, kuinka vähän kurssilaisena oikeastaan

Kritiikkiä saa kurssin maine, joka voi jollekulle muodostua jopa Ko-Gille osal-

vartio, jonka kanssa voi keskustella ja jakaa kokemuksia.

listumisen esteeksi.

tiesi siitä, mitä päivän tai viikon aikana tapahtuu ja missä vaiheissa. Olen tottunut olemaan retkenjohtajana, ja siten minulle on yleensä selvää, milloin mitäkin tapahtuu. Toisaalta opin tästä, että retkillä on hyvä laittaa suunnitelmat myös osallistujien nähtäväksi.” Jussi kannustaa kaikkia partiolaisia käymään Ko-Gin, kun siihen on mahdollisuus. Mikään kiire kurssille PJ-peruskurssin jälkeen ei kuitenkaan hänen mukaansa ole. “Meidän kurssillamme ikähaarukka oli laaja, ja uskon jokaisen saaneen itselleen

Tämä kurssi on kuitenkin joka sentin väärti.

Jussi

laura

riittämiin kotiin kannettavaa.” Jussi myös vinkkaa, että kalliin kurssimaksun maksamiseen voi hakea tukea:

“Minusta Ko-Gilla on huono maine jo-

“Ko-Gi on normaalia partiokurssia kal-

nain partioliikkeen korkeakouluna. On-

liimpi, mutta rahallista tukea voi kysyä

neksi tätä puretaan koko ajan, mutta ’le-

Suomen Partiolaisilta, omalta piiriltä sekä

genda’ kurssin ympärillä voi silti olla este

lippukunnasta. Tämä kurssi on kuitenkin

osallistumiselle”, Aku kertoo.

joka sentin väärti.”

aku

Kaikkia kurssin suorittamista pohtivia Aku kannustaa osallistumaan.

Uutta intoa ja lämpimiä muistoja

“Suosittelen Ko-Gille menemistä to-

“Henkilökohtaisen luotsauksen mah-

Ilvesveikkojen lippukunnanjohtaja Aku

della lämpimästi. Etenkin leiriosuus on

dollisuuteen liittyvät myös kurssin suu-

Haapasta Ko-Gin suorittaminen ja sen jäl-

eräs elämäni parhaista muistoista. Uskon

rimmat laatuhaasteet. Sopivien luotsipa-

keen saatavat merkit olivat kiinnostaneet

myös, että tämän tunteen jakaa moni muu

rien ja ohjaajien löytyminen kaikille on

pienestä pitäen.

kurssin käynyt”, Aku vinkkaa.

välillä vaikeaa, sillä pääasiassa kurssilla

“Ihmettelin nuorempana kummallis-

työskennellään ennestään tuntemattomi-

ta vaaleanpunaista huivia, nahkanyöris-

Erinomainen reittivalinta partiopolulle

sä roikkuvia puisia nappuloita ja hienoja

Suomen Partiolaisten Ko-Gi-ryhmän jä-

lintumerkkejä kurssin käyneiden partio-

senellä Laura Grönlundilla on kokemusta

paitojen hihoissa. Uteliaisuus pakotti ot-

kurssista sekä osallistujan että kurssi-

“Jos itsensä kehittäminen kiinnostaa,

tamaan selvää”, Aku kertoo.

johtajan näkökulmasta. Hän kävi kurssin

mukaan vain. Koska kurssiin kuuluu toi-

heti, kun se iän puolesta oli mahdollista.

mintaosa, olisi hyvä, jos ennen kurssia

Suoraan pesteissä hyödynnettäviä asioita

toimisi jossain pestissä, mutta se ei ole

Laura oppi kurssilla melko vähän.

pakollista. Partio ja partiojohtajuus ovat

Lisäksi Aku haki kurssilta uutta intoa partioon. “Jos partio ei maistunut ennen kurssia ihan puulta, niin melkein. Partioliikkeen

“Havaitsin kurssilla, miten erilaisilla

syvään päätyyn sukeltaminen auttoi var-

tavoilla lippukunnissa ja piireissä ympäri

en kanssa”, Laura kertoo. Laura kannustaa Ko-Gia pohtivaa partiolaista osallistumaan kurssille:

matka, ja sille matkalle Ko-Gi on oiva reittivalinta.”

Partiotoimin

Vesillä tapahtuvaa partiotoimintaa kutsutaan meripartioksi. Meripa

sekä merellä että järvellä. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä 12

TEKSTI Hanna “Beagle” Hämäläinen KUVAT Noora Kankare, Antti Raikunen KUVITUS Jouko Raudaso

eripartio-ohjelmaa on järjestetty Suomessa

Ei vain merenkulkua

partion perustamisesta lähtien. Ensimmäisenä

Meripartio-ohjelma kulkee käsikkäin muun partio-oh-

meripartiolippukuntana pidetään ruotsinkielis-

jelman kanssa. Eri ikäkausille löytyy merkkejä ja aktivi-

tä Sjöscoutkåren Vikingarna -lippukuntaa, joka

teetteja vesillä tapahtuvaan partiotoimintaan liittyen, ja

perustettiin vuonna 1917 Helsingissä. Järville meripartio

ikäkauden aktiviteetit on mukautettu toimintaryhmän

rantautui vuonna 1922.

ikään ja kehitykseen sopivaksi. Sudenpentujen toiminnan

Suomessa meripartiolaisia on Kuksan mukaan noin

tavoitteena on kehittyä turvalliseksi matkustajaksi par-

6500 lähes 70 eri lippukunnassa. Aluksia lippukunnilla on

tioaluksella, kun taas vaeltajien tavoitteena on kehittyä

yhteensä noin 200. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jol-

osaksi partioaluksen päällystöä.

liin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin.

Sudenpennuilla, seikkailijoilla, tarpojilla ja samoajilla

Aluksia on paljon verrattuna esimerkiksi muihin Euroopan

meripartio-ohjelma nivoutuu osaksi partio-ohjelmaa ak-

maihin. Monessa maassa meripartiotoiminta pyörii yhden

tiviteettien ja merkkien lomassa. Talvikaudella veneily ja

keskusjärjestön omistaman, isomman aluksen ympärillä

purjehdus jäävät usein tauolle, kun useimmat veneet nos-

eikä ole jalkautunut käytännön toiminnaksi lippukuntiin,

tetaan telakalle. Talvisin voidaan kuitenkin huoltaa ve-

kuten Suomessa.

nettä, harjoitella solmuja ja kerrata veneilyn teoriaa, jotta

Juttua varten haastateltu Emilia Pöyry on ollut mukana

Jokainen koloilta ei kuitenkaan pyöri veneen tai pur-

Näsijärven Kipinöissä, minkä lisäksi hän toimii Hämeen

jehtimisen ympärillä. Meripartiossa on myös partiolaisia,

Partiopiirin meripartio-ohjaajana. Vaikka Emilian mo-

jotka eivät pidä veneilystä, ja ohjelmaa järjestetään siten,

lemmat lippukunnat sijaitsevat järven eikä meren ran-

että kaikille riittää tekemistä.

nalla, sanoo hän silti olevansa “100% meripartiolainen”. “Vaikka puhutaan koko ajan meripartiosta, täytyy

“Olen itsekin istunut lukemattomat kerrat kipinävuorossa tai pystyttänyt telttoja leirialueelle – sitähän se partio on.”

muistaa, että termissä on niin sana meri kuin partiokin.

Kokemuksen karttuessa meripartiolainen voi koulut-

Ohjelma koostuu partio-ohjelmasta ja täysin samoista

tautua ja toimia koulutusten myötä veneellä eri tehtävissä.

aktiviteeteista kuin maapartiolaisillakin, mutta lisänä on

“Meripartio-ohjelman perustana toimii se, että partio-

muutamia meripartioon liittyviä.” Emilialle meripartio on tarjonnut paljon hienoja kokemuksia, joista hän ei olisi pienenä partiota aloittaessa uskonut ikinä kokevansa. “Olen päässyt järvien lisäksi seilaamaan Itämerelle, Vä-

taidot eivät ruostu talven aikana.

meripartiotoiminnassa lippukunnissaan Ekin Partiossa ja

lainen oppii alkuun olemaan veneessä turvallinen matkustaja ja vuosien ja taitojen karttuessa aktiivinen miehistön jäsen ja lopulta jopa aluksen päällikkö”, Emilia kuvailee. “Koulutus meripartiossa on nousujohteista eikä tekeminen lopu aikuisiälläkään, sillä on aina uutta opittavaa.”

limerelle sekä Atlantin rannalle, ja kaikilla näillä purjeh-

Emilia muistuttaa myös, ettei meripartiota aloittaessa ei

duksilla on ollut partiolaisia mukana. Purjehdustaitojen

tarvitse osata mitään purjehduksesta tai veneilystä – tai-

lisäksi vastuun kasvaessa johtamistaidot kehittyvät, sillä

toja opitaan tekemällä. Tärkeämpänä hän pitää kiinnos-

vene on varsin erilainen maasto johtajana toimimiselle.”

tusta aihetta kohtaan.

ntaa vesillä

artiotoimintaa järjestetään kaikissa partiopiireissä

2 meripartiotoimintaa järjestävää lippukuntaa.

oja

Meripartiota aloittaessa ei tarvitse osata mitään purjehduksesta tai veneilystä

“Kaikilla meillä on joskus ollut sama lähtötaso, ja partio-ohjelma tarjoaa hyvän pohjan kouluttamiseen, vaikka innostus tulisi vasta aikuisiällä.” Meripartio-ohjelmaa voi toteuttaa, vaikkei lippukunta järjestäisi muuten meripartiotoimintaa tai omistaisi venettä. Esimerkkinä Emilia nostaa sudenpentujen Vesillä liikkuja -jäljen, jossa paljon lauman retkellä tai koloillassa tehtäviä aktiviteetteja. “Veneilemään halutessaan voi olla yhteydessä alueella toimivaan meripartiolippukuntaan tai purjehdusseuraan ja saada tätä kautta kouluttajia ja kokemuksia vesillä liikkumisesta. Samoajilla on aktiviteettina meripelastus, ja sen voisi tehdä yhteistyössä vaikka paikallisten meri- tai järvipelastajien kanssa”, Emilia vinkkaa.

Meripartiolaisen koulutuspolku Veneenohjaajakurssi (VOK) on usein piirin järjestämä. Koostuu teoriaosuudesta ja käytännön osasta. Kurssi on suunnattu 15 vuotta täyttäneille meripartiolaisille tai purjehdustaitoisille meripartiotoiminnasta kiinnostuneille. Förstikurssi on VOKin jälkeinen askel koulutuspolussa, ja sen aikana tutustutaan oman lippukunnan alukseen ja käytäntöihin. Kipparikurssi antaa hyvät eväät meripartioaluksen päällikkönä toimimiselle. Kurssilla opetellaan muun muassa navigointia, alusturvallisuutta ja johtamista aluksella. Kurssi on suunnattu vaeltajille ja aikuisille. Kipparikurssi 2 laajentaa osaamista avomeriveneilyyn. Kurssin käyneet toimivat kouluttajina Kipparikurssi 1:llä. Lisäksi järjestetään pelastautumiskurssi, jossa pääsee oppimaan turvallisuudesta vesillä ja testaamaan omia rajojaan esimerkiksi pelastuslautassa nukkumisella.

Kaksin kaunihimpi Minkälaista yhteistyötä tehdään päpalaisissa sisaruslippukunnissa? Haastattelimme Kelotyttöjä ja Kelovartijoita sekä Rekolan Metsäveikkoja ja Rekolan Metsäsiskoja heidän välisestään yhteistyöstä. TEKSTI Anna Colussi KUVITUS Meeri Rasivirta KUVAT Haastateltavien arkisto

isaruslippukunnilla tarkoite-

distänyt meitä ja Kelovartijoita. Viikkotoi-

Monet niistä ovat yhdistyneet sisaruslip-

taan tyttö- ja poikalippukun-

minnan tasolla teemme harvoin yhteis-

pukuntansa tai jonkin uuden lippukun-

tia, jotka toimivat yhdessä.

työtä, mutta meillä on ollut joitain isompia

nan kanssa. Meidän lippukuntamme ovat

PäPan alueella on useita sisa-

yhteisiä projekteja.

kuitenkin vielä pysyneet erillisinä, mikä

ruslippukuntia, jotka tekevät

on ehkä erikoisempaa kuin yhdistyminen

keskenään hyvin erilaista yh-

Miika: Yhteistyön määrä ja laatu varmas-

olisi ollut. Yhdistymistä on kyllä pohdittu,

teistyötä. Joissain lippukun-

ti vaihtelevat ajoittain. Selvintä yhteistyö

mutta en tiedä, kuinka vakavasti. Emme ole

nissa yhteistyö on hyvinkin tiivistä, toisis-

kuitenkin lienee kämpän merkeissä, jota

kokeneet yhdistymistä kovin tärkeäksi, sil-

sa yhteys on löyhempi.

lippukuntamme käyttävät ja huoltavat

lä yhteistyön mahdollisuus on niin lähellä,

sekä yhdessä että erikseen. Kolojen vie-

kun kolot ovat vierekkäin. Aina voi auttaa

rekkäisyys mahdollistaa ryhmien välis-

toista, jos sille on tarve.

Mona Kling

tä yhteistyötä kokouksissa, esimerkiksi

lippukunnanjohtaja, Kelotytöt

johtajavaihtoa. Silloin voidaan hyödyntää

Mona: Meille ei ole koskaan muodostunut

Miika Raki

osaamista, jota itseltä saattaa puuttua, ja

sellaisia rooleja, että toiset tekisivät aina tie-

toisaalta tarjota toisille omaa osaamista.

tyt asiat. Se on mielestäni hyvä, sillä en ha-

lippukunnanjohtaja, Kelovartijat Mona: Kolomme ovat olleet jo vuosia vie-

lua, että tyttö- ja poikalippukunnille syntyy

rekkäin. Pari vuotta sitten lippukuntaam-

Mona: Lippukunnillamme on sama aloitus-

erilaiset mallit siitä, mitä kumpikin tekee.

me yhdistyi toinen lippukunta Hakasiskot,

vuosi, ja olemme tehneet yhteistyötä siitä

jolla oli yhteinen kämppä Kelovartijoiden

lähtien. Perustamisen aikaan 1960-luvulla

Miika: Kokemukseni mukaan työt ovat ja-

kanssa. Siitä lähtien myös kämppä on yh-

oli enemmän tyttö- ja poikalippukuntia.

kautuneet melko luontevasti sen mukaan,

mitä kukakin on halunnut. Toki isom-

Janne: Metsäveikot on perustettu vuonna

Hanna: Yhteistyö mahdollistaa paljon, sil-

massa kuvassa roolittumista on varmasti

1947 ja Metsäsiskot viisi vuotta sen jäl-

lä sekä tekijöitä että muita resursseja on

tapahtunut.

keen vuonna 1952. Yhdessä tekeminen on

enemmän. Yhdessä tekeminen on kaikkien

ollut tiivistä aina perustamisvuosista läh-

kannalta lähtökohtaisesti hyvä asia.

Mona: Muutimme hiljattain uuteen ko-

tien. Alkuvuosina yhteistyötä tehtiin eri-

loon, mikä sujui todella kitkattomasti.

laisten leirien yhteydessä ja myöhemmin

Janne: Molemmilla lippukunnilla on omat

Yhteistyö muutossa tuntui todella hel-

myös partio-osastoittain.

hallituksensa, mutta muuten vastuut toi-

polta, mistä tuli sellainen fiilis, että ehkä

minnassa jakautuvat monipuolisesti. Osa

voisimme tehdä muutenkin isompia pro-

Hanna: Yhteistyötä on tehty käytännössä

johtajistosta kokee hallinnon välillä ras-

jekteja yhdessä. Epäonnistumisena voi-

aina perustamisesta lähtien.

kaaksi, koska kaikki pitää tehdä tuplana.

si ehkä ajatella, että emme tee enempää

Lippukunnanjohtajien välinen työnjako ja

yhteistyötä. Olemme unohtuneet välillä

Janne: Oman lippukuntaurani aikana olen

kommunikaatio ovat sujuvan yhteistyön

tekemään omia juttuja enemmän kuin te-

nähnyt erinomaista tukemista puolin ja

edellytys – tässä tulee väistämättä välillä

kemään yhdessä.

toisin. Usein silloin, kun toisella lippu-

haasteita vastaan, mikä on täysin luon-

kunnalla on vaikeampaa, antaa toinen

nollista.

Miika: Yhteistyö on mahdollistanut sel-

vastaavasti tukea ja kantaa vastuuta. Vah-

laisia kokemuksia, joita ei muuten pääsisi

va kunnioitus lippukuntien välillä on edel-

Hanna: Toisinaan haasteita aiheuttaa

kokemaan. Toki yhteistyö tuo mukanaan

lytys Rekolan loistavalle yhteishengelle.

tiedonkulun ja kommunikaation vaikeus

myös haasteita, kun pitää sovittaa use-

Hienona esimerkkinä yhteistyöstä toimii

hallitusten välillä. Samojen asioiden ja

ampia näkemyksiä ja ajatuksia yhteen. Se

Rekolan 24h-letunpaiston maailmanen-

päätösten tekeminen kahdesti turhauttaa

vaatii työtä, mutta tulos palkitsee lopulta.

nätykset. 1980-luvulla pääsimme Guin-

satunnaisesti, mikä saattaa myös heijas-

nessin ennätystenkirjaan asti!

tua joidenkin pestien täyttämiseen.

Janne Lehtimäki

lippukunnanjohtaja, Rekolan Metsäveikot

Hanna Kimmonen

ohjelmajohtaja, Rekolan Metsäsiskot Janne: Teemme lähes kaiken toimintamme yhteistyössä Metsäsiskojen kanssa. Meillä on ryhmiä, joissa on sekä lapsia että johtajia molemmista lippukunnista. Myös isommat retket ja leirit ovat aina yhteisiä. Ulkopuolinen ei välttämättä huo-

Silloin, kun toisella lippukunnalla on vaikeampaa, toinen antaa tukea ja kantaa vastuuta.

maisi eroa sekalippukuntaan verrattuna.

m o na

Hanna: Teemme Metsäveikkojen kanssa paljon yhdessä, käytännössä lähestulkoon kaiken yhdistyksen virallisia kokouksia lukuun ottamatta. Nekin toteutetaan kuitenkin yhteistyössä. Tällä hetkellä suurin osa toimintaryhmistä on sekaryhmiä, joissa on jäseninä sekä Metsäsiskoja että Metsäveikkoja.

janne

h a n na

Alueleirit kokosivat tänäkin kesänä lippukuntia yhteen! Miltä näytti Galaksilla, Avaralla ja Ketulla? KOONTI Onni Pusa ja Hanna “Beagle” Hämäläinen KUVAT Lauri Niemi, Miika Veikkolainen ja Anis Virrantaus KUVITUS Jouko Raudasoja

ksilla alueleiri Gala issä suin Itä-Helsingin my hy at iv seeras leiriläiset po vat vuoroaan ti ot od ja a kioskijonoss en pariin. in leiriherkkuj päästä galaks aalla järjestetyllä am Kouvolan Saar i ja fiilis oli katossa! os su ä sä leirillä

Haikilla rastihenkilöt pääsivä t melomaan järven poukamaa varmistaessaan lasten turvallisuude n. PohjoisHelsingin alueleiri Avaralla rinkkalautat pääsivät lasten testiin ja kanootin kyytiin pääsi myös pelastusr engas.

partiolippuelä-Helsingin isan Et sa us ku sä Ke vi vät yhdessä Lo kunnat leireili u-leirillä. Keittiön tt Rönnäisissä Ke leirin sydän, jossa an kuvattiin olev nittajat täyttivät leiriuo m t se oi nk ri au at vatsat. läisten kurniv

Ota PäPan sosiaalisen median kanavat seurantaan ja muista käyttää kuvissasi hashtageja # partioscout ja #päpa

Instagram – @ partiokuuluukaikille | SnapChat – @ partiolaiffii Twitter – @ partiokuuluu | Youtube – Partio kuuluu kaikille Facebook – @ PääkaupunkiseudunPartiolaiset

piiriLIITE KUVA Alex Inkiläinen

sivut 19–25

E T I I L I K T E R > Checklist: Päätä ajankohta Varaa retkipaikka ja mieti liikkuminen retkipaikalle Tee retkikirje ja mainosta retkeä (muista Kuksa-tapahtuma) Suunnittele ohjelma

Varmista turvallisuus Tarkista ilmoittautumiset t) Suunnittele ruokalista (huomioi allergia it Pakkaa varusteet ja ohjelmamateriaal Osta ruoat Nauti retkestä!

esti vähintään minnassaan vakiintune ukunta, joka täyttää toi lipp da tavoitteisiin, saa sen voi n ityk kse keh nnu jaavat YK:n kestävän Kestävästi partiossa -tu sen eri osa-alueet poh aan huoleen nuk vav Tun . kas riä n rte itee -kr nuo a 25 Kestävästi partiossa tehokkaammin vastat e mm voi in Nä . ellä isella kestävyyd n 2030 mennessä. ja painoarvo on ekolog aaliustavoitteita vuotee tukea partion hiilineutr ä sek a imiseksi partioretkillä. est oks mio uut huo ilmastonm logisen kestävyyden eko jä kke vin en ese kiliitte Olemme nostaneet ret ästi partiossa -logosta. Tunnistat vinkit Kestäv

n e n i m e k l u k R e t k i pa i ka t ja

iirtymä kohteeseen voi olla osa retkeä! Kulkekaa retkikohteeseen pyörillä ja bongatkaa samalla lintuja. Muistakaa pakata mukaan pyörän pumppu, renkaan paikkaussarja sekä riittävästi juotavaa. Vanhemmat ikäkaudet voivat myös tehdä nahkaliljan ja kävellä kohteeseen. Rakkolaastarit ovat ehdoton pakkausvaltti, samoin taskuihin kannattaa varata suklaata tai muuta mieltä kohottavaa evästä.

Nahkaliljoja on kolmea eri tasoa: vihreä 40 km, punainen 50 km ja harmaa 60 km. Aikaa kaikissa liljoissa on maksimissaan 24 tuntia ja vaatimuksena noin 8 kg painoinen reppu tai rinkka. Lue lisää: https://fi.scoutwiki.org/ Nahkalilja.

Mikäli kävelette kohteeseen, muistakaa suunnitella paluukyydit, sillä paluumatka kävellen ei ehkä enää houkuta. Pääkaupunkiseudulla on myös useita retkikohteita, joihin pääsee julkisilla liikennevälineillä. Alla pari esimerkkiä kohteista, joihin on helppo kulkea, ja joissa on yöpymismahdollisuus. Nuuksion rannalla on Pääkaupunkiseudun Partiolaisten telttailualue ja tulipaikka, jonka voi vuokrata. Rannan varaaja on ensisijainen nuotiopaikan käyttäjä ja etuoikeutettu rannan nukkumapaikkoihin. Paikalla on puita ja wc (puuliiterin ja wc:n avaimet ovat saatavilla vain varaajille). Alueella on myös

Kaikkien piirin kämppien ja maastokohteiden varaukset tapahtuvat osoitteessa varaus. partiokampat.fi

sauna, jonka voi varata erikseen. Bussi 245A pysähtyy noin 15 minuutin kävelymatkan päähän kohteesta. Sipoonkorven kansallispuistosta löytyy useita valmiita reittejä, joista lyhimmät sopivat hyvin myös sudenpentujen ensimmäiselle yöretkelle. Alueella on myös yksi esteetön reitti. Reitti on mäkinen, joten esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvalle suositellaan saattajaa. Leiriytyminen on sallittua Kalkkiruukin ja Ängesbölen telttailupaikoilla. Eri reittien lähtöpaikoille pääsee autolla ja kävelymatkan päähän julkisilla liikennevälineillä. Jos valitsette retkikohteen, johon ei pääse pyörällä tai julkisella liikenteellä, voitte kysyä partiolaisten vanhempia avuksi kuljetuksiin. Jos käytätte kimppakyytejä, muistakaa, että tieliikennelaki velvoittaa kaikki alle 135 cm pituiset lapset istumaan istuinkorokkeella.

VALITKAA RETKIKOHDE, JOHON PÄÄSEE KULKEMAAN LIHASVOIMIN TAI JULKISILLA LIIKENNEVÄLINEILLÄ. JOS KULJETTE AUTOLLA, SUOSIKAA KIMPPAKYYTEJÄ.

KUVA Mari Elisa Kuusniemi

Majoitteet

kämpässä kaverin Kokemattomille retkeilijöille jo yö pois kotoa ja nukkuminen partio män retkeilykokemusta kanssa kylki kyljessä voi olla jännittävä seikkailu. Mutta mitä enem sia majoitteita. karttuu, sitä enemmän on myös mahdollisuuksia kokeilla erilai

> Kämppä

Lippukunnilla ja partiopiireillä on omia leiripaikkoja, joissa sijaitsevia majoitusrakennuksia kutsutaan kämpiksi. Kämpillä nukutaan tyypillisesti lavereilla, mutta joillain kämpillä voi myös olla sängyt. Retkelle lähtiessä kannattaa varmistaa, onko kämpässä sähköt, tuleeko sisään juokseva vesi ja onko kohteessa patjoja vai tarvitaanko makuualustat.

> Vaellusteltta

Vaellusteltat voivat olla esimerkiksi kupoli- tai tunnelimallisia. Vaellusteltan etu on sen keveys, jolloin sen saa helposti kuljetettua esimerkiksi rinkassa retkipaikalle. Pienikokoiselle teltalle on myös helpompi löytää tasainen paikka maastosta. Vaellusteltat ovat tyypillisesti mitoitettuja 1–4 hengelle.

> Laavu

Laavu on rakennelma, jossa on kolme seinää ja katto. Laavuista puhuttaessa voidaan tarkoittaa kankaista telttamaista laavua tai kiinteää puusta tehtyä rakennelmaa. Koska laavun etuseinä on avoin, voi makoillessa ihastella samalla tähtitaivasta. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että suositun reitin varrella olevassa kiinteässä laavussa voikin olla jo joku, kun saavut paikalle!

> Niger

Nigerit ovat suosittuja, koska yhteen telttaan mahtuu jopa 6–8 henkeä nukkumaan. Kokonsa vuoksi Niger ei sovellu vaelluksille mukaan, mutta ryhmän retkillä tai kesäleirillä teltta ajaa asiansa oikein hyvin.

> Puolijoukkueteltta

Puolijoukkueteltat on tarkoitettu tyypillisesti 10–15 hengelle. Puolijoukkueteltan etu on sen käytettävyys myös talvipakkasilla, sillä telttaa lämmitetään kamiinalla. Toisaalta teltan kuljetus vaatii aina auton, ja epätasaisessa maastossa voi olla hankalaa löytää riittävän laajaa, tasaista kohtaa.

> Riippumatto

Riippumatto on kevyt pakata rinkkaan, ja useimmissa paikoissa on helppo löytää sopivat puut kiinnitykseen. Suomen kesässä nukkuessa hyttysverkko ja sadesuoja eli tarppi ovat ehdottomat varusteet, kuten myös puiden runkoja suojaavat puunhalaajat. Nuorempien ikäkausien retkillä riippumatto voi olla turhan jännittävä paikka yöpyä, mutta päivälevolla ne ovat kaikkien mieleen!

KUVAT Hanna Kimmonen, Susanna “Suski” Mikander, Hanna “Beagle” Hämäläinen

Ensiaputodistus e vuotta on voimassa kolm . tä äs äiv suoritusp rkistaa ta i Nyt on hyvä hetk assaolo. im vo en ks oman todistu aessa piirin Ilmoittaudu tarvitt ille: EA1- tai EA2 -kurss at. päpa.fi/tapahtum

Piirin Erätaito 0 -kurssilla opetellaan peruserätaitoja, kuten nuotion sytyttämistä ja kompassin käyttöä, sekä opetellaan itse laittamaan retkiruokaa. Jos siis taitosi ovat ruosteessa tai olet vasta aloittamassa partiotaivaltasi, osallistu puolen päivän mittaiselle kurssille, jonka jälkeen ryhmän vieminen retkelle ei jännitä!

KUVAT Niko Hellsten,

aiken toiminnan tulee noudattaa Suomen Partiolaisten turvallisuusohjeita. Turvallisuusohjeet määrittävät muun muassa sen, minkälaista osaamista retkenjohtajalta vaaditaan: retkenjohtajalla tulee olla omaa kokemusta vastaavasta retkitoiminnasta sekä EA1 tai vastaavat taidot. Sudenpentujen ja seikkailijoiden retkellä retkenjohtajan tulee olla vähintään 18-vuotias. Mikäli retkenjohtajia on kaksi, voi toinen olla 15-vuotias. Tarpojien ja samoajien retkillä 15-vuotias vartionjohtaja voi myös toimia retkenjohtajana, mikäli hänellä on riittävä aikuinen tuki. Vaeltajavartiot voivat retkeillä keskenään. Partiovakuutus on voimassa toimintasuunnitelman mukaisilla retkillä. Hyvä tapa onkin merkitä retket ryhmän toimintasuunnitelmaan jo ennen kauden alkua. Lisäksi lippukunnassa on oltava tieto ryhmien retkistä: tarkista omasta lippukunnastasi, miten ja kenelle teillä ilmoitetaan retkistä. Retken ilmoittautuminen kannattaa aina tehdä Kuksan kautta. Näin varmistetaan, että jokaisella osallistujalla on lupa osallistua ja retken johtaja saa kaikkien yhteystiedot sekä erityisruokavaliot helposti yhdestä paikasta. Muista osallistujien tietoja käsitellessäsi myös tietosuoja! Tulostetut osallistujalistat tulee tuhota retken jälkeen, eikä esimerkiksi retken osallistujien terveystietoja saa kertoa muille kuin niille tahoille, joille tiedot ovat oleellisia (esimerkiksi erityisruokavaliot muonituksesta vastaavalle henkilölle). Käykää ryhmän kanssa retken säännöt läpi etukäteen ja pohtikaa kokouksessa yhdessä, miten eksymistilanteissa tulee toimia. Mikäli olet epävarma suunnistustaidoistasi, valitse kohde, jossa on valmiiksi merkityt reitit. Muista silti aina ottaa mukaan myös kartta ja kompassi! Retkillä sattuu ja tapahtuu. Retkellä tuleekin aina olla mukana ensiapupakkaus, ja puhelimeen on hyvä ladata 112-sovellus etukäteen.

Partion turvallisuusohjeet: bit.ly/ partion_turvallisuus

Emma Lahtinen

Turvallisuus

kkauslista

Retkikirje ja pa

tte retkestä ja aiemmin viesti Mitä selkeämmin pääsuummin huoltajat koteihin, sitä miel , että atkaan. Muistakaa tävät lapsensa m paa parilla ei ole aikaisem kaikilla vanhemm retkillä ä siten tietoa, mitä tiokokemusta eik istautua. niihin tulee valm tehdään ja miten

Osoitteesta www.päpa.fi/ lippukunnan-vies tinta löydät valmiin retkik irjepohjan ja pakkauslistan. Lataa tiedosto kone ellesi ja muokkaa siitä omall e retkellesi sopiva. Retken pakk ausli on tehty myös monik stasta ielinen versio.

illaiset essä selkeästi, m Kerro siis retkikirje ko sisällä an ä on, eli nukuta olosuhteet retkell ieluumm itaanko mukaan vai ulkona ja tarv . Jos sta akuupussi ja -alu min lakanat vai m rusteita, on illa ei ole omia va kaikilla osallistuj a. Mikäli ä niitä saa lainattu hyvä kertoa, mist ta, että omat astiat, muistu retkelle tarvitaan ja että kernkaiseen kassiin ne tulee pakata ka ät ole sama i posliinikupit eiv takäyttöastiat ta voi myös retkiastiat. Monille asia kuin kunnon onolla hu n että retkillä ollaa tulla yllätyksenä, kki ei ta vä ja että vettä hylki säälläkin ulkona vaatä aa. Myös ”lämmin aja sadeasun asem . ioita eri ihmisille eri as tetta” tarkoittaa

Mitä ilman et lähde retkelle?

KUVAT Jaakko Parm, Alex Inkiläinen, Anniina Perätalo, Petteri Ojala

Aija Parm, Myyrpartio

KUKSA JA TUPLA-PATUKKA

Kuksasta juotu kahvi on paras kahvi, ja Tuplan puolikkaalla voi ilahdutta retkikaveria jälkkärikahvilla tai ”pelastaa” väsyneen kulkijan.

Perttu Alanne, Järvihaukat

TOHVELIT JA KAJARI

KAIKKIA VARUSTEITA EI KANNATA OSTAA ITSE, ETENKIN JOS NIILLE ON VAIN HARVOIN KÄYTTÖÄ. - LIPPUKUNNALLA VOI OLLA ESIMERKIKSI LAINATTAVIA RETKIKEITTIMIÄ, TELTTOJA JA MAKUUPUSSEJA - PIIRIN ERÄTAITOTOIMIKUNTA YLLÄPITÄÄ RETKEILYVÄLINELAINAAMOA: BIT.LY/VARUSTAMO - ERI KAUPUNGEILLA ON USEIN OMAT LAINAUSPALVELUNSA - TARKISTA MYÖS NETISTÄ LÖYTYVÄT KAIKILLE AVOIMET LAINAUSPALVELUT, ESIM. RETKIRENT

Tohveleissa on parasta, kun ei tuu kylmä, ja villasukat menee aina likaiseks, jos on jotain ruokaa yms. lattialla. Kajari on pakollinen tunnelman luoja.

Inari Tiainen, Koudat

TYYNY, KAHVIKUPPI JA YLIMÄÄRÄINEN KUIVA SUKKAPARI Rakastan yöunia ja en elä ilman kahvia. Kuiva sukkapari on MUST.

Petteri Ojala, Haagan Eräveikot

KAMERA

Luonnossa tulee aina ikuistamisen arvoisia hetkiä.

Ohjelma > Ideoita retkiohjelmaksi:

- Pääkaupunkiseudulla on lukuisia luontopolkuja ja kiintorasteja, joiden käyttö on ilmaista. Karttoja on netistä ladattavissa pilvin pimein. - Pimeäleikit ovat aina hitti! Metsään voi esimerkiksi piilottaa heijastimia, joita retkeläiset etsivät taskulamppujen kanssa. - Retkellä kannattaa opetella erilaisia luontotaitoja: kalastakaa, sienestäkää tai opetelkaa tunnistamaan syötäviä kasveja. - Tehkää näytelmiä tai kirjoittakaa tarinoita, joita esitätte iltanuotiolla. - Nikkaroikaa: esimerkiksi ötökkähotellien tarvikkeet löytyvät suureksi osaksi luonnosta: www.partio.fi/ partiomedia/tee-se-itse-otokkahotelli. - Myös ruuanlaitto on osa ohjelmaa: tehkää ruuat itse retkikeittimellä tai nuotion ääressä. Muista kuitenkin tarkistaa metsäpalovaroitukset.

PARTIO-OHJELMAAN KUULUU PALJON YMPÄRISTÖAIHEISIA AKTIVITEETTEJA. KATSO ESIMERKIKSI PANDA-MERKKI SEKÄ #MEIDÄNMERI. MYÖS ESIMERKIKSI WWF:N YMPÄRISTÖKASVATUKSEN MATERIAALEISTA LÖYTYY PALJON PARTIOON SOPIVAA TEKEMISTÄ: WWF.FI/OPETTAJILLE/.

Retken aikataulu Lauantai

klo 9.00 Lähtö kolon pihalta klo 9.30 Perillä. Teltat pystyyn, alu eeseen tutustumi sta ja tutustumisleikk ejä klo 11.30 Lounaa n valmistus retkik eittimellä: Italianp ata klo 13.00 Erätai tojen harjoittelua klo 16.30 Päivä llisen valmistus ret kikeittimellä: kasvistortillat klo 18.00 Mahd ollisuus saunomise en tai vapaa-aika a klo 19.30 Nuotion sytytys ja iltaohjel maa. Iltapala: nuotioban aanit klo 22.00 Hiljaisu us

Sunnuntai

klo 8.00 Herät ys ja lipunnosto klo 8.30 Aamu palan valmistus: kaurapuuro klo 9.30 Retkioly mpialaiset klo 11.00 Lounaa n valmistus retkik eittimellä: nakkikeitto (ja ka urarieskat) klo 12.30 Tavaro iden pakkaus ja alu een siivous klo 13.15 Retke n päätös ja lipunlas ku klo 13.30 Lähtö kotimatkalle klo 14.00 Paluu kolon pihalle

Pyydä lasten si vanhempia avuk emmat nh va ka ik ohjelmaan. Va lliseen nö än tua sä eivät voisi sitou ee ht lä , an ta in viikkotoim mielellään moni varmasti riksi tai ta es m nuotio uimavalvojaksi i. kertaluonteisest sy! ky et s Et tiedä, jo

KUVA Emma Lahtinen

iikonlopun retkelle ei kannata suunnitella liikaa ohjelmaa, sillä esimerkiksi ruuanlaitto ja tiskaaminen vievät metsäolosuhteissa yllättävän paljon aikaa. Mikään ei pilaa retkitunnelmaa yhtä tehokkaasti kuin kiire ja turha hötkyily! Suunnittele siis mieluummin aavistuksen väljä retkiohjelma, jolloin tyhjää tilaa voi täyttää nuotiolla istuskelulla tai vaikka spontaanilla uintireissulla. Suurin osa lapsista tykkää myös, kun saa viettää aikaa omassa teltassa retkiherkkuja syöden.

R uo k a

Mitä luonnosta löytyvillä aineksilla voidaan kokata? Tubettaja Karoliina Tuominen näyttää tuoreella videollaan parhaat vinkkinsä luonnon antimilla kokkaamiseen sekä reseptin herkullisiin nokkoslettuihin sa laattipedillä. Käy katsomassa vid eo ”Annetaan kehitty ä” Karoliinan YouTub ekanavalta.

aikkien ikäkausien ohjelmaan kuuluu retkiruoanlaittoon liittyviä aktiviteetteja. Retkeläisten osallistaminen vähentää muonituksen painetta, ja samalla lippukunnassa kasvatetaan tulevaisuuden muonittajia! Jo sudenpennusta alkaen kannattaa opetella yksinkertaisten ruokien laittamista retkikeittimellä sekä omien astioiden tiskaaminen retkiolosuhteissa. Ruoan menekkiin vaikuttavat ruokailijoiden ikä, sukupuoli, päivän aktiivisuustaso sekä edellisestä ruokailusta kulunut aika. Ruoka myös maistuu ulkoilmassa paremmalta, joten kriittisinkin ruokailija saattaa retkellä yllättää!

Italianpata retkikeittimellä 4 hlö Vaikeustaso: todella helppo

Ainekset: - pussillinen valmista Italianpata- sekoitusta (esim. Blå Band) - 400 g jauhelihaa - vettä Italianpata-pussin ohjeen mukaan Tee näin: - Ruskista jauheliha. - Lisää vesi ja Italianpata-sekoitus (katso pussista tarkemmat ohjeet).

Kasvistortillat retkikeittimellä

4 hlö Vaikeustaso: helppo Ainekset: - 8 tortillalettua - 1–2 dl soijarouhetta / Härkis-rouhetta - 1 prk valkosipuli tomaattimurskaa - 1 pss tacomausteseos - 1–2 dl vettä - 2 rkl öljyä - Muutama lehti salaattia - 2 tomaattia - ½ kurkku - 150 g juustoraastetta - Salsakastiketta - (Suolaa ja mustapippuria) Tee näin: - Laita öljy kattilan pohjalle. - Lisää tomaattimurska, soija- tai Härkis-rouhe ja vesi. Kiehauta ja sekoita samalla.

- - - -

Sekoita joukkoon tacomausteseos. Anna kastikkeen kypsyä noin 10 minuuttia hiljaisella tulella. Lisää tarvittaessa vettä, suolaa ja pippuria. Paloittele kastikkeen kypsyessä kurkut, tomaatit ja salaatit. Lämmitä tortillaletut retkikeittimen paistinpannulla. Kun kastike on valmis ja letut lämpimät, täytä letut salaatti- aineksilla, kastikkeella, salsalla ja juustoraasteella.

Nuotiobanaanit

10 hlö Vaikeustaso: todella helppo Ainekset: - 10 banaania - levy maitosuklaata (esim. Fazerin sininen) Tee näin: - Viillä banaanin kuoreen viilto. - Pilko suklaat ja laita suklaat banaanin kuoreen. - Paista hiilloksen reunalla tai nuotioritilällä, kunnes suklaa on sulanut ja banaanin kuori tummunut.

Kaurapuuro

(valitsemasi kokoinen annos)* Vaikeustaso: todella helppo Ainekset: - kaurahiutaleita noin 1 dl / ruokailija - vettä noin 2 dl / ruokailija - suolaa maun mukaan - tarjoiluun esim. mehukeittoa, hilloa tms.

Tee näin: - Kiehauta vesi. - Lisää suola ja kaurahiutaleet. - Keitä, kunnes koostumus on sopiva. - Tarjoile valitsemiesi höysteiden kera.

- - -

* mikäli haluatte tarjota kaurarieskoja lounaalla, tee puuroa suosiolla isompi satsi!

RIESKAT KAURAPUUROSTA Ainekset - noin 2 dl keitettyä kaurapuuroa - 2,5 dl jauhoja - 1 kananmuna - ½ tl suolaa - voita tai öljyä

Nakkikeitto

(ja kaurarieskat*) 4 hlö Vaikeustaso: Helppo NAKKIKEITTO Ainekset - 1 pkt (350–500 g) nakkeja - 1 rkl rypsiöljyä - noin 400 g perunaa - noin 400 g vihanneksia (porkkanaa, lanttua, selleriä, purjoa) - 1,2 l vettä - 1 lihaliemikuutio - 2 laakerinlehteä - 10 maustepippuria - persiljaa - (suolaa) Tee näin: - Kuori ja kuutioi perunat, porkkanat ja muut juurekset. Hienonna persilja. - Kuumenna vesi kiehuvaksi. - Lisää lihaliemikuutio, laakerin lehdet, maustepippurit, perunat ja muut juurekset veteen. Anna kiehua noin 15 minuuttia. - Kuori ja paloittele nakit. Ruskista ne kevyesti paistinpannulla ja

lisää keittoon. Kuumenna keitto ja tarkista juuresten kypsyys. Lisää valmiin keiton pinnalle hienonnettua persiljaa. Lisää suolaa tarvittaessa.

Tee näin: - Sekoita jäähtyneen kaurapuuron joukkoon jauhot, kananmuna ja suola. - Tee taikinasta nokareita ja taputtele nokareet matalaksi jauhoisin käsin. - Paista rieskoja matalalla lämmöllä pienessä määrässä voita tai öljyä.

ITALIANPADAN JAUHELIHAN VOI KORVATA ESIMERKIKSI SOIJAROUHEELLA TAI MIFUJAUHIKSELLA, JA NAKKIKEITTO VALMISTUU VAIKKA SOIJANAKEISTA. RETKELLE KANNATTAA OTTAA MUKAAN TYHJIÄ MUOVIPURKKEJA, JOTTA YLIJÄÄVÄÄ RUOKAA EI TARVITSE HEITTÄÄ ROSKIIN.

PIIRI PYÖRII

AJANKOHTAISET JA ILMOITUKSET

KATSO KAIKKI TAPAHTUMAT JA KURSSIT PÄPA.FI/TAPAHTUMAT

HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU Anna palautetta tästä lehdestä. Vastaa kyselyyn: HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU bit.ly/heppukysely321 HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU

Hei lukija!

KAJO 8. FINNJAMBOREE 15.-23.7.2022

PIIRI PYÖRII

AJANKOHTAISET JA

Avustuksia partiotoiminnan toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen vuodelle 2022 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry ja Helsingfors Svenska Scouter rf julistavat haettaviksi UrlusSäätiön avustukset lippukuntien toimintaedellytyksien parantamiseen ja kehittämiseen Apurahaa voivat hakea Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n ja Helsingfors Svenska Scouter rf:n lippukuntarekistereihin merkityt lippukunnat ja lippukuntien taustayhteisöt. Apurahoja voidaan myöntää lippukunnan toimintaedellytysten parantamiseen, kuten kämpän tai veneen korjauksiin tai näihin liittyviin kehityshankkeisiin. Anomuksesta tulee ilmetä tarkka yksilöinti itse tuettavasta hankkeesta ja sen vaikutuksesta lippukunnan toimintaan sekä hankkeen rahoitussuunnitelma. Yksittäistä hanketta tuetaan maksimissaan 5 000 eurolla. Apurahaa haetaan vapaamuotoisella anomuksella, jonka pitää olla Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n toimistolla (Töölönkatu 55, 00250 Helsinki) perjantaina 19.11.2021 kello 16.00 mennessä (ko. päivän postileimalla toimitettu hakemus huomioidaan). Kuoreen tunnus Urlus-Säätiön apuraha. Halutessaan anomuksen voi toimittaa myös sähköpostitse aleksi.harmokivi@partio.fi. Urlus-Säätiön avustus lippukunnille on luotu säätiön toiveesta. Piiri ja HeSS kokoavat avustushakemukset ja toimittavat ne kootusti Urlus-Säätiölle, joka tekee päätöksen tuettavista hankkeista. Toimintamallin myötä lippukunnat eivät enää voi hakea avustusta suoraan Urlus-Säätiöltä.

Kajo on Suomen Partiolaisten järjestämä kahdeksas suurleiri eli Finnjamboree, joka kerää tuhansia ja tuhansia partiolaisia Hämeenlinnaan, Evon metsiin niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Kajon kohderyhmää ovat kaikki partiolaiset tarpojaikäisestä ylöspäin (tarpoja, samoaja, vaeltaja, aikuinen) ja saman ikäryhmän evp:t (ei vielä partiolaiset)

Ilmoittautuminen Kajolle 1.12.2021-2.2.2022!

Olet etsimämme henkilö, jos olet yli 15-vuotias partiolainen, joka on kiinnostunut lehden tekemisestä ja kirjoittamisesta. Tarjoamme näköalapaikan koko piirin toimintaan ja mahdollisuuden päästä oppimaan uutta partiojournalismin saloista. Jos pesti voisi kiinnostaa sinua tai tahdot kysyä lisää, laita sähköpostia osoitteeseen heppumedia@partio.fi

Seuraava Heppu ilmestyy 17.11.2021

Kaikki avoimet piiripestit löydät osoitteesta www.päpa.fi/pestit

Kajon leirimaksu on 250 € ja se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

> Ilmoitusaineistojen DL: 11.10.2021

... Heppu etsii uusia toimittajia! ...

A ILMOITUKSET KATSO KAIKKI TAPAHTUMAT JA KURSSIT PÄPA.FI/TAPAHTUMAT PIIRI PYÖRII

TE RVETU LOA PI I RI N KOKOU KSE E N TI ISTAI NA 26.10. 2021

AJANKOHTAISET JA ILMOITUKSET KATSO KAIKKI TAPAHT

ONNITTELEMME PJ-VALTAKIRJAN SAANEITA

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n sääntömääräinen piirin kokous järjestetään

tiistaina 26.10.2021 klo 18:00 Folkhälsan-talon Ossian-salissa (Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki). Valtakirjojen tarkistus ja kahvitarjoilu alkavat klo 17:00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sääntömuutosesitys ja valitaan yksi varajäsen piirineuvostoon.

Santeri Berg

Kilon Kipinät

Arttu Brax

Töölön Nuotioveikot

Fanny Gers Käpytytöt Niklas Granroth Ilvesveikot Pinja Haggren Otavaeltajat Arno Holmström

Vuoren Valppaat

Pia Hyttinen

Huuhkajaportin Vartijat

Rebekka Kanerva Hespartto Tessa Koivunotko Mesikämmenet Jenna Koskinen

Saharan Sissit

Kokouskutsu ja esityslista lähetetään kaikkiin lippukuntiin 12.10.2021 mennessä.

Sade Kuusimäki

Laajasalon Siniset

Katariina Kuusisto

Mankkaan Eräsudet

Materiaalit löytyvät viimeistään 12.10.2021 myös osoitteesta:

Emma Lahtinen

Tapiolan Metsänkävijät

Arttu Lahtinen

Viikin Vesikot

Antti Lignell

Kulosaaren Meripartiolaiset

http://bit.ly/piirinkokous21

Tervetuloa!

Senna Luntama

Laajalahden Eräveikot

Petrina Miettinen

Olarinmäen Samoojat

Katja Muranen

Viikin Vesikot

Mikko Niinimäki

Kurkisuon Rusakot

Jesse Nowak

Maahiset ry

Heidi Ojala

Leppävaaran Korvenkävijät

Oona Paananen

Kivenlahden Piilevät

Sara Pakarinen Huipunvaltaajat

AVUSTUKSIA PARTIOTOIMINTAAN HELSINGIN PARTIOPOIKAIN KANNATUSYHDISTYS RY JULISTAA HAETTAVAKSI

Lippukuntien apurahat Apurahaa voivat hakea Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n lippukuntarekisteriin merkityt lippukunnat. Apurahaa myönnetään ensisijaisesti leiri- ja retkikaluston hankkimiseen ja kunnostamiseen. Mahdollisuuksien mukaan tuemme myös lippukuntien omien retkikohteiden, kämppien ja veneiden kunnostusta. Anomuksessa tulee yksilöidä suunniteltu avustuskohde ja sen vaikutus lippukunnan toimintaan. Lisäksi anomuksessa tulee esittää hankinnan rahoitussuunnitelma ja lippukunnan pankkiyhteystiedot ja mahdollisesti apurahan maksussa käytettävä viitenumero. Vapaamuotoiset anomukset pyydetään 31.10.2021 mennessä sähköpostilla Helsingin Partiopoikain Kannatusyhdistyksen sihteerille Mikko Sirkiälle osoitteeseen mikko.sirkia@gmail.com.

Aino Pekkinen

Olarinmäen Samoojat

Katariina Pekkonen

Tapiolan Metsänkävijät

Kaisa Pesola

Viikin Vesikot

Senja Rapila Karhunvartijat Tuuli Rasimus

Tapiolan Metsänkävijät

Leena Rautakorpi

Rekolan Metsäsiskot

Sara-Maria Rönkkö Leppäpirkot Elina Saarikoski

Maahiset ry

Tommi Salo

Vuosaaren Vesipääskyt

Emmi Sarkola

Olarinmäen Samoojat

Eemil Soisalo

Korven Koukkaajat

Nelli Tarkka

Vuoren Valppaat

Pablo Tikkanen Ilvesveikot Tuomas Tokola

Huuhkajaportin Vartijat

Veeti Varjo

Helsingin Metsänkävijät

Niina Vartio

Laajasalon Siniset

Ira Wallenius

Korson Honkapartio

Mirja Österman Kaskipartio

ADVENTTIKALENTERIEN MYYNTI ALKAA JÄLLEEN LOKAKUUSSA!

Kannusta kiinnostuneet ostajat verkkokaupan äärelle ja pyydä heitä osoittamaan tukensa juuri teidän lippukunnalle! Nettikaupasta myydyistä kalentereista lippukunta saa myös oman osuutensa, joka on 4,50 € jokaista myytyä kalenteria kohti. Kalenterin hinta on 10 euroa (+ postikulut verkosta ostettuna). Lisätietoa kampanjasta saat lippukuntasi joulukampanjapäälliköltä ja piirin adventtikalenterityöntekijältä.

Vinkit ja ideat adventtikalenterien myyjille

ADVE N TT I KALE N T E R I . F I/MYYJ I LLE

KALENTERIN KUVITUKSET Christel Rönns

MUISTA MYÖS KALENTERIN VERKKOKAUPPA: ADVE N TT I KALE N T E R I . F I