Heppu 4_2014

nr0 4/14 ”Partiossa karttuvista työelämätaidoista on erityisen paljon hyötyä tilanteissa, jotka edellyttävät luovaa ja ripeää ongelmanratkaisua”, Patrick ”Pata” Degerman, s. 8

Kurkkaus kesän leireille SIVU 4

KevAtregatta Meripartiolaiset ottivat toisistaan mittaa

SIVU 8

Partiomestari Sarja valtaa tv-ruudut heti syksyn alussa

SIVU 6-7

Jamboree Valmistautuminen Japanin-leirille käynnissä

KUVA MIKKO ROININEN

SIVU 12–13

PÄÄTOIMITTAJAT Anna Haavikko, puh. 044 545 9049, anna.haavikko@papa.partio.net Eeva Riivari, puh. 050 305 4732, eeva.riivari@papa.partio.net TOIMITUSSIHTEERI Johanna Junkkari puh. (09) 8865 1215 johanna.junkkari@partio.fi

KUVA PETTERI LOIVANNE

HEPPU nr0 4/14

TAITTO Eeva Kangas, puh. 044 098 7666 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Joosef Abokhter, Anu ”Nunu” Autio, Nina Etelävuori, Anna Haavikko, Laura Hakoköngäs, Markus Helaniemi, Mikko Jalo, Liisa Jortikka, Johanna Junkkari, Hilla Kankaanpää, Siiri Kihlström, Anna Kolehmainen, Inna-Pirjetta Lahti, Ilari Laitinen, Siiri Launis, Jenni Malila, Akseli Meskanen, Sara Miesmaa, Anna Munsterhjelm, Leo Norilo, Mikko Oinas, Eeva Riivari, Katriina Saransaari, Christian Still, Robert Sundman, Hanna Virtanen, Jenni Väisänen VALOKUVAT JA KUVITUKSET Anna Enbuske, Anna Haavikko, Harri Halmejäri, Anne Hiljanen, Joonas Hirn, Suvi Immonen, Emil Ingberg, Vilma Issakainen, Mikko Jalo, Johanna Junkkari, Mikko Kivekäs, Lauri Koistinen, Lauri Kouvo, Antti Kurkinen, Petteri Loivanne, Jenni Malila, Ada Mare, Tuomas Puurtinen, Jouko Raudasoja, Mikko Roininen, Joonas Salli, Tuomas Sauliala, Christian Still, Paula Tammivuori, Annelien Vandereyken TOIMITUS Partioasema – Scoutstationen Töölönkatu 55, 00250 Helsinki heppu@lista.papa.partio.fi OSOITTEENMUUTOKSET Suomen Partiolaiset, puh. (09) 8865 1136 PAINOS 20 000 kpl PAINO Botnia Print Oy Ab ISSN: 1239-1298 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti HEPPU ILMESTYMISAIKATAULU nro DL Ilmestyy 5/14 2.10. 23.10.

6/14 20.11. 11.12.

AINEISTON TOIMITTAMINEN Vain ennakkoon sovitut ja DL-päivään mennessä lähetetyt jutut voidaan varmasti julkaista lehdessä. Ilmoitusten lähettämisestä löydät ohjeet piirin nettisivuilta, kohdasta Viestintä > Heppu. Jos olet epävarma aineiston lähettämisestä, ota yhteyttä taittajaan.

Jutut ja mielipidekirjoitukset: heppu@lista.papa.partio.fi Ilmoitukset: eeva.kangas@partio.fi

Toimiston aukioloajat: arkisin 9 –16 , torstaisin 9 –18 Toimistosihteeri: Marika Toivonen puh (09) 8865 1200 Taloussihteeri Hanna Johansson Järjestösihteeri, EPT, Tarja Vartiainen Tiedottaja Johanna Junkkari Aluepäällikkö Anna Kolehmainen Järjestösihteeri, Partiokannus, Linda Manner Järjestösihteeri Hanna Hietikko Koulutussihteeri Ville Jokinen Toiminnanjohtaja Tapani Tulkki Talous- ja hallintopäällikkö Ville Salo Vapaaehtoistyön koordinaattori Elina Heinonen Järjestöpäällikkö Riikka Nenonen

Graafikko Eeva Kangas Kiinteistövastaava Martti Immonen Verksamhetsledare, HeSS, Eva Björkestam Toiminnanjohtaja, Leirikesä, Anna-Kaisa Pohjola Leirikesä, toimisto

(09) 8865 1211 (09) 8865 1212 (09) 8865 1215 (09) 8865 1216 (09) 8865 1217 (09) 8865 1223 (09) 8865 1218 0400 933 966 (09) 8865 1250

Leiriraportit SIVU 12-13

Kesaleiri on ihmisen parasta aikaa!

KUVA MIKKO JALO

PIIRIN TOIMISTO Partioasema – Scoutstationen Töölönkatu 55, 00250 Helsinki p. (09) 8865 1200, faksi (09) 8865 1233 papa.toimisto@partio.fi, purkki.partio.fi ja www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi

(09) 8865 1222 (09) 8865 1213 0440 987 666 (09) 8865 1251 (09) 8865 1221 (09) 8865 1280

Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@partio.fi Piirihallituksen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi > Yhteystiedot

Tee-se-its ka arnala e iva

Suu r ju h l as karkeloit sa iin

SIVU 19

SIVU 24

KUVA LAURI KOUVO

”Mikään muu taho kuin partio ei opeta maamme lapsille ja nuorille vaikuttamistaitoja.” Katleena Kortesuo, s. 16

Paakirjoitukset

SIVU 3

Pääkirjoitukset Eeva Riivari ja Anna Munsterhjelm

SIVU 4-5

Kevätregatassa kisailtiin, Vammaisuuskin kuuluu partioon ja kuvakisan satoa

SIVU 6-7

Rakentaa ystävyyttä yli maiden rajojen Virkkujen matkassa jamboreelle

SIVU 8

Partio on hauskanpitoa myös tosi-teeveessä

SIVU 11

Mikä ryhmälle nimeksi?

SIVU 1 2 -1 3

Kesäleiriraportit: Mahti’14, Väiski ja Villi Länsi

SIVU 1 4 -1 5

Eskarit hullaantuivat partioon Tuikku-Tyttöjen leirimatka Saksaan

SIVU 1 6 -1 7

Partio SuomiAreenalla ja Hiipivä Haamu Leirikesiä jo 60 vuotta

SIVU 1 8 -1 9

Leiririemua päiväleireillä ja johtajan haku päällä Tee-se-itse kaarnalaivat ja suklaabanaanit

SIVU 21

Gallup ja kolumni

SIVU 22-23

Tapahtumakalenteri Ilmoitukset

SIVU 24

Kuvasivu: Suurjuhla

KANNEN KUVA Maahiset-lippukunnan nuoret toivot Jäämeren rannalla.

KUVA Mikko Jalo

Toimittajaesittely Olen aikaisemmin häärännyt Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen internetportaali HattuMedian parissa, pääosin tehden radiohommia ja kuvannut hieman videoita. Kun mahdollisuus päästä Heppuun toimittajaksi aukesi, tartuin heti kiinni. Olen kirjoittajana tarkka, mikä näkyy huolellisuutena kieliopissa.

CHRISTIAN STILL, Ikä: 17 vuotta Partiolippukunta Kuksat

”Kasvattajaseurani” eli lippukuntani on Kuksat. Olen aloittanut partiourani Käpylässä pari vuotta sitten, eli en ole kovin kokenut partiolainen. Vielä.

Uuden syksyn lupauksia

U

uden vuoden lupaukset pitäisi tehdä tammikuun sijaan syksyn alussa. Joulun jälkeinen vuoden vaihtuminen liittyy oikeasti vain kalenterin numeroihin. Tosiasiassa uuteen vuoteen siirrytään syksyn alussa, kun tuoreet, isoreppuiset koululaiset vaeltavat pulpettiensa ääreen ja pienimmät sudenpennut totuttelevat huiviin kaulassa.

Syksyllä kaikki tuntuu uudelta. Harrastuspaletin voi laittaa uusiksi, lopettaa kuivaksi osoittautuneen aikuisbaletin ja ilmoittautua maratonkouluun. Opiskelijat ja koululaiset aloittavat koulutyön puhtaalta pöydältä, ilman, että opettajan kirjaan olisi ehtinyt kertyä myöhästymismerkintöjä. Feeniks-linnun tuhkasta nouseva tipu voi päättää, millaisin siivin matka jatkuu.

Elokuussa tasan 16 vuotta sitten aloitin sen ainoan harrastuksen, jota en ole yhdenkään syksyn muutosinspiraatiossa vaihtanut pois – partion. Kun astelin ensimmäiselle partiokerralle, lakkasin kertaheitolla olemasta tyttö, jolle ei koskaan tapahdu mitään. Ensimmäisen partiokokouksen jälkeen olen ylittänyt tulvivaa erämaajokea, järjestänyt isoja ja pieniä tapahtumia ja herännyt lukemattomia kertoja parhaiden ystävien vierestä aamukasteisesta teltasta.

Tämä lehti on jaettu kaikkien pääkaupunkiseudulla koulunsa aloittavien koteihin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nähdä palanen partiotoimintaa. Harrastuksen voi aloittaa paitsi nuori koululainen, myös hänen vanhempansa. Olisiko vapaaehtoistyön aloittaminen partion parissa Sinun uuden syksyn lupauksesi vuodelle 2014?

KUVA ANNA HAAVIKKO

Sisalto

Eeva Riivari päätoimittaja

Miten sä itse tekisit tämän?

P

artiossa ja maailmassa on monta epäreilua, ärsyttävää asiaa. Retkellä ei rymytä tarpeeksi. Lippukunnanjohtaja johtaa väärään suuntaan ja väärällä tavalla. Nuoret eivät pääse päättämään, kun konkarit eivät malta luopua saavuttamistaan eduista.

Tässä maassa on se hyvä puoli, että vääryyksistä saa valittaa. Voi purnata kavereille, avautua Facebookissa tai vaikka kirjoittaa lehteen. Sen saa tehdä, olipa sitten partiossa tai ei.

Mutta yhden asian pitäisi erottaa meidät partiolaiset muista: me emme jätä Valitusta yksin, vaan luomme sille kaveriksi Vaihtoehdon – siis ajatuksen siitä, miten homman voisi hoitaa paremmin. Voisiko retken iltaohjelman korvata lipunryöstöllä? Voisinko minä ryhtyä lippukunnanjohtajaksi seuraavaksi? Voisinko itse asettua ehdolle vaaleissa ja päästä siten päätöksentekijäksi?

Ilman vaihtoehtoa valittaminen pitäisi kieltää lailla. Niin tekevät vain tyypit, jotka tahtovat lytätä muiden tekemisiä ja osoittaa siten ylemmyyttään. Tai sellaiset, jotka uskovat olevansa itse parhaita mihin tahansa tehtävään, mutta eivät kuitenkaan uskalla tai viitsi niihin tarttua.

Onhan valittaminen paljon vaivattomampaa!

Ilman vaihtoehtoa valittaminen ei ole myöskään ihmiselle hyväksi. Ärsytys nimittäin kerää sisäämme sappea ja katkeruutta, jotka todennäköisesti aiheuttavat myös finnejä, otsaryppyjä ja muutenkin huonon olon. Senkin takia kannattaa keksiä ja ehdottaa ongelmaan parempia ratkaisuja: samalla katoaa katkera mieli.

Vaihtoehtojen ei tarvitse olla täydellisiä, eikä keskeneräisten ideoiden esittämistä tarvitse pelätä. Oikeaa ratkaisua tärkeämpää on halu ratkoa. Ehkä lipunryöstö ei olekaan muiden mielestä mahtavin iltahuvi, mutta kun ehdotat sitä ääneen, joku toinen saattaa keksiä lajin, josta kaikki tykkäävät. Ehkä se kivikaudella syntynyt päättäjä ei vain ole tullut ajatelleeksi, että nuorempiakin kiinnostaa valta ja vastuu, ja on siksi velvollisuudentunnosta jatkanut tehtävässään.

Tänä syksynä pääset valittamaan ja luomaan vaihtoehtoja esimerkiksi lippukunnan tai piirin kokouksessa, kun tuleville vuosille valitaan uusia partiopäättäjiä. Seurakuntavaalit käydään marraskuussa ja eduskuntavaalit maaliskuussa. On siis aikamoisen hyvä hetki miettiä, kuinka asiat voisi tehdä paremmin – ja kuka ne voisi tehdä paremmin. Ehkä sinä itse?

Anna Munsterhjelm piirinjohtaja anna.munsterhjelm@partio.fi Twitter: @annamun

Kevätregatassa kisailtiin Meripartio on partiotoimintaa, jota on höystetty purjehduksilla, melonnalla, jollailulla ja moottoriveneilyllä. Meripartiossa nuoret opettelevat muun muassa navigointia, purjeiden käsittelyä, veneilysääntöjä sekä toimimista osana vahtijärjestelmää ja toimivaa joukkuetta. Pääkaupunkiseutulaiset meripartiolaiset ottavat toisistaan mittaa jokavuotisessa purjehduskilpailu Kevätregatassa. Tänä vuonna ”Kevätrege” järjestettiin 24.–25.5. Viikonlopun aikana 12–15-vuotiaat tarpojat mittelivät purjehduskilpailussa. Sunnuntaina myös 10–12-vuotiaat seikkailijoille oli tarjolla ohjelmaa, esimerkiksi merimerkkirata, jossa miniatyyriveneitä puhallettiin oikeaa reittiä vesialtaan läpi.

TEKSTI EEVA RIIVARI KUVA JOONAS HIRN

4 • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Vammaisuuskin kuuluu partioon

Vinkki ryhmänjohtajalle:

Huhtikuussa Partioviikolla järjestetyn SuperSupe-tapahtuman yhdellä toimintarastilla 7–9-vuotiaat sudenpennut pääsivät tutustumaan sisupartioon. Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman, pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Rastia tekemässä ollut sisutoimikunnan puheenjohtaja Anu ”Nunu” Autio kertoo päivän tunnelmista.

Katso www.toimintavinkit.fi -sivuilta 7–9-vuotiaille sudenpennuille ja 10–12-vuotiaille seikkailijoille vinkkejä sisutaitomerkin suorittamiseksi.

TEKSTI ANU ”NUNU” AUTIO KUVAT ADA MARE JA MIKKO JALO

T

oimintarastin järjesti Pääkaupunkiseudun Partiolaisten sisutoimikunta, jonka lisäksi näkövammainen nuori ohjaaja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:stä oli paikalla leikittämässä sudenpentuja.

Keskustelun aloittajina rastilla toimivat pistekirjoitusaakkoset ja viittomavihkot. Monet lapset tunsivat ennestään viittomia, etenkin sormiaakkosia. Vammaisuus käsitteenä oli osallistujille tuttu ilmiö, vaikka sisupartio olikin valtaosalle uusi asia. Lapset eivät vierastaneet vammaisuutta teemana, vaan moni innostui puhumaan aiheesta.

Keskustelua erilaisuudesta

SuperSupen toimintarasteilla oli monenlaisia aktiviteetteja, joita yhdisti maailma-teema.

Päivän aikana kävi useampaan otteeseen ilmi, että vammaisuus tai erilaiset kommunikointikeinot kuuluvat myös joidenkin sudenpentujen arkeen. Mieleeni jäi tilanne, jossa eräs tyttö kertoi ensin reippaasti, että hänen pikkuveljensä viittoo. Kaverin kysyttyä miksi, tyttö meni vaitonaiseksi ja vastasi tiukasti ”no siksi”. Tulkitsin, että asia oli hänelle ehkä vaikea selittää. Kysyin, viittooko pikkuveli, koska hänen on vaikea kuulla tai vaikea puhua. Tyttö vastasi, että veljen on vaikea puhua. Totesin, että aivan, joidenkin ihmisten on vaikea puhua ja siksi he käyttävät viittomia. Aikuisten mutkaton suhtautuminen vammaisuuteen viestittää lapsille, että erilaisuudesta voi kertoa avoimesti.

On tärkeää, että partiossa puhutaan erilaisuudesta ja tuodaan esiin, että myös vammaiset lapset ja nuoret harrastavat partiota. Kenellä tahansa partioryhmän jäsenellä saattaa olla isosisko, serkku tai vanhempi, jolla on jokin

vamma. Asiasta puhuminen antaa lapselle mahdollisuuden tuoda tämä esiin ja kertoa omista kokemuksistaan. Keskeistä on, että asiaa käsitellään myönteisessä hengessä, ei säälien tai häpeillen. Vammaisuus on ihmisen ominaisuus.

Partio kuuluu kaikille Pääkaupunkiseudun Partiolaisten sisutoimikunta antaa lippukunnille vammaisuuteen ja mahdollisiin haastaviin tilanteisiin liittyvää koulutusta ja tarjoaa uusille sisupartiolaisten ryhmille kummin tueksi. Tällä hetkellä lapsia ja nuoria on jonossa saadakseen paikan sisupartioryhmästä.

Sisutoimikunta halusi toimintarastinsa kautta osoittaa, että esimerkiksi toimintarastin leikit sopivat sisupartiolaisille siinä missä muillekin sudenpennuille. Toimikunnan tavoitteena on lisätä sisupartioryhmien määrää, jotta jonossakin olevat saisivat mahdollisuuden partiokokemuksiin ja yhdenvertaiseen harrastamiseen. H

Toimintarastin leikit saivat sudenpennut liikkeelle.

Hepun

kuvakisan satoa Kevään toisessa Hepussa aloitettu kuvakisa on jälleen poikinut Instagramiin kelpo otoksia. Tässä numerossa kisan aiheena olivat kesäleirit.

hq

#partioscout @piai

#part

ioscou t #lap land @xoxo _suvi

Kuvakisaa ei jatketa enää tulevissa numeroissa, Hepun toimitus kiittää kaikkia osallistuneita. Jatkossakin parhaat partiokuvat kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #partioscout, ja Heppu julkaisee mielellään parhaat otokset. Lähetäthän sähköpostia päätoimittajille Eeva Riivarille ja Anna Haavikolle (osoite: etunimi.sukunimi@papa.partio.net), jos kamerassa polttelee hienoa kuvamateriaalia. H TEKSTI EEVA RIIVARI

#partiosc out #lompolo 14 @maa hisetry

HEPPU 4 / 2014 • 5

Kuva vasemmalla: Kuten Suomessakin, belgialaisilla lippukunnilla on omat symbolinsa: esimerkiksi oma lippu ja tunnus.

HEPPULyhyet

Kuva alla: Partiosta löytää elinikäisiä ystäviä.

Ilmailupainotteista partiotoimintaa Malmille MALMIN LENTOKENTÄN yhteyteen on suunnitteilla ilmailuun painottuva lippukunta, jota käynnistämään ja eri ikäkausien ilmailuaktiviteetteja suunnittelemaan etsitään nyt nuoria ja aikuisia. Lippukunta perustetaan vielä tämän vuoden aikana, mikäli ilmailusta ja lippukunnan toiminnan käynnistämisestä kiinnostuneita saadaan kasaan riittävästi. Lippukunnan viikkotoiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2015 alussa.

Kiinnostuitko? Lisätietoja saa järjestösihteeri Hanna Hietikolta, hanna.hietikko@partio.fi tai (09) 8865 1223.

Parempilippukunta.fi – eväitä lippukunnan menestykseen UUDENKARHEA parempilippukunta.fi on kaikille Suomen lippukunnille suunnattu sivusto, josta löydät vinkkejä parempaan lippukuntatoimintaan. Sen tavoitteena on antaa lippukunnille eväitä ja saada partiotoiminnasta entistä elinvoimaisempaa. Sivusto kokoaa yhteen kokemuksia, toimintavinkkejä, tarinoita ja ohjeita eri puolilta Suomea, lippukuntatasolta lippukuntatasolle. Perustana ja esikuvana sivustolle toimii Pääkaupunkiseudun Partiolaisten marraskuussa 2011 perustama Partio kuuluu kaikille -blogi, josta ennen elokuuta 2014 julkaistut jutut ovat peräisin.

Rakentaa ystävyyttä yli maiden rajojen Partiotoimintaa on kuutta valtiota lukuun ottamatta kaikkialla maailmassa. Suomessa partiolaisia on huikeat 65 000. Tämäkin on maailman mittakaavassa melko vähän, sillä esimerkiksi Intiassa partiolaisia on yli neljä miljoonaa. Partion päämäärä ja idea ovat samoja kaikkialla, vaikka tavat vaihtelevat eri maissa. Neljä kuukautta Helsingissä viettänyt 21-vuotias belgialainen toimintaterapiaa opiskeleva Annelien Vandenreyken kertoo partion eroista ja yhtäläisyyksistä Belgian ja Suomen välillä.

TEKSTI LIISA JORTIKKA KUVAT ANNELIEN VANDEREYKEN JA ANNELIENIN ARKISTO

Lähde ehdolle seurakuntavaaleihin SEURAKUNTAVAALIT järjestetään marraskuussa 2014.

Vaaleissa valitaan kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen jäsenet seuraavalle nelivuotiskaudelle. Isolla osalla lippukuntia taustayhteisönä toimii seurakunta, joten partiolaisena seurakunnan luottamustehtävässä pääset osaltasi tukemaan seurakuntasi partiotoiminnan toimintaedellytyksiä. Vaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9. Partioehdokkaiden esittelyt kootaan valtakunnalliselle sivustolle partioehdokkaat.fi. Muistathan siis ilmoittaa myös piirin toimistolle, mikäli olet partiolaisena ehdokkaana vaaleissa.

Lisätiedot Pääkaupunkiseudun Partiolaisten järjestöpäällikkö Riikka Nenonen, riikka.nenonen@partio.fi tai (09) 8865 1213

Lasten Päivän Säätiöltä tukea partioharrastukseen LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ lahjoittaa vuonna 2014 Suojelijan Rahastostaan 70 kappaletta 300 euron suuruisia stipendejä Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:lle (SP-FS).

Stipendit on tarkoitettu alle 29-vuotiaille partiolaisille tai partioharrastuksen aloittaville henkilöille. Stipendi myönnetään henkilölle, jolla ei ole taloudellisesti mahdollista hankkia tarvittavia varusteita tai osallistua partion perustoimintaan, kuten leireille ja retkille. Yksi stipendi on 300 euroa rahaa tai vaihtoehtoisesti valmis, samanarvoinen varustepaketti. Stipendien hakuaika on 1.9.–15.10.2014. Hakemuslomakkeen ja lisätietoa löydät osoitteesta www.partio.fi/lps-stipendihakemus

Maailman suurimman partioleirin eli jamboreen alkuun on alle vuosi aikaa. Heppu seuraa Oulunkylän Virkkujen Telttahirviöt-vartion Alina Rynön ja Neea Löyttyniemen valmistautumista leirille.

TEKSTI JOOSEF ABOKHTER KUVA MIKKO ROININEN

Japanilaispartiolaisten tunnelmia ennen päätösseremonian alkamista Japanin partiolaisten kotimaan jamboreella kesällä 2013.

6 • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Pasilan viittomakielisessä ryhmässä on tilaa Paidan pitäminen joka kokouksessa on tärkeää, sillä siitä näkee, että on partiossa. Pidämme myös partiohuiveja, mutta paita on oikeastaan tärkeämpi kuin huivi. Suomessa partiopaitaa ei taideta käyttää kuin juhlatilaisuuksissa.

”V

iikoittaisissa tapaamisissa eli kokouksissa meillä on toimintaa, kuten leikkejä metsässä ja kaupungissa. Toisin kuin täällä Suomessa, emme yleensä suunnittele yhdessä, mitä syömme retkillä tai mitä yhteisiä tavaroita pakkaamme mukaan. Tämän tavan haluaisin viedä mukanani Belgiaan, sillä on hyödyllistä, että tällaisia asioita mietitään yhdessä. Kokouksia suunnitellessa johtajat kysyvät, millaisia juttuja ryhmä haluaisi tehdä, kuten täällä Suomessakin.

Eroavaisuutena on tosin, ettemme yleensä suunnittele koko ryhmän voimin, mitä syömme retkillä tai mitä yhteisiä tavaroita pakkaamme mukaan. Tämän tavan haluaisin viedä mukanani Belgiaan, sillä on hyödyllistä, että käytännön järjestelyitä mietitään yhdessä.

tavalla kuin Suomessa, merkit laitetaan partiopaitaan, joka meillä on beigen värinen. Paidan pitäminen joka kokouksessa on tärkeää, sillä siitä näkee, että on partiossa. Pidämme myös partiohuiveja, mutta paita on oikeastaan tärkeämpi kuin huivi.

Suomessa partiopaitaa ei taideta käyttää kuin juhlatilaisuuksissa.

Kuka tekee ohjelman?

Mikä ihmeen leiriköksä?

Kaikki ryhmät Belgiassa keskittyvät samaan ohjelmateemaan joka vuosi, ja tästä teemasta saa yhden merkin. Samalla

Järjestämme kesäleirin joka vuosi elokuun alussa. Se kestää seitsemän päivää nuoremmille ryhmille ja 10 päivää

N

Ai milloin teillä on kokous?

Suurin yllätys minulle suomalaisessa partiossa olivat harrastusajat. Belgiassa kokoukset ovat sunnuntaisin kahdesta viiteen. Kaikki paikallisyhdistyksen eli lippukunnan ryhmät kokoustavat samaan aikaan, toisin kuin Suomessa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa olemme koko kaikki samassa tilassa, mutta muuten ryhmät hajaantuvat ja pitävät omia kokouksiaan.

eljän vuoden välein järjestettävä leiri peittoaa kansainvälisyydessään kesäolympialaisia lukuunottamatta tapahtuman kuin tapahtuman. Vuonna 2015 Japanissa järjestettävälle jamboreelle kokoontuu noin 30 000 partiolaista yli sadasta eri maasta.

Tytöt odottavat reissulta ”superhienoa ohjelmaa” ja maittavaa ruokaa. Leirikirjeet kolahtivat juuri postilaatikosta sisään ja Suomen jamboree-joukkueen ensimmäistä tapaamista odotetaan suurella innolla. Alina pohtii myös pienimuotoista bloggaamista matkan ajan: ”Blogiteksteistä emme ole Neean kanssa keskustelleet, mutta jos meillä riittää intoa, jamboree-blogi saattaa syntyä”.

vanhemmille. Rakennamme itse pöydät leiripaikalle ja nukumme teltoissa. Vain pienimmille tehdään ruoka leireillä, eli yli 11-vuotiaat tekevät ruuat itse ja kokkaavat myös johtajille. Leirillä kaikki ryhmät suorittavat omia ohjelmiaan samalla tavalla kuin kokouksissakin, vain yhtenä päivänä koko porukka on yhdessä. Syksyisin ja keväisin meillä on viikonloppuretki omalle ryhmälle. Tällöin nukumme sisällä.

Siis 15-vuotiaita johtajia?

Belgialaisessa lippukunnassa ryhmäkoot ovat suurempia kuin Suomessa. Vain nuorimpien ryhmässä tytöt ja pojat ovat yhdessä, eli tyttöjen ja poikien yhteistä toimintaa on melko vähän. Belgiassa johtajaksi voi tulla vasta yli 17-vuotiaana, ja siksi minulle olikin yllätys, kun tulin suomalaiseen lippukuntaan, jossa 15- ja 16-vuotiailla oli omia ryhmiä johdettavana. Oli todella kivaa tutustua suomalaiseen lippukuntaan ja tavata uusia eriikäisiä partiolaisia!” H

Jamboree kuuluu kaikille Leirin korkean hinnan vuoksi tytöt ovat päättäneet myydä keksejä kattaakseen osan kuluista. Jamboreelle osallistumisen hintalappua selittää se, että rikkaammista maista tulevat leiriläiset maksavat enemmän kuin kehittyvistä maista kotoisin olevat. ”Korkea hinta tuntuu tietysti itsestä ikävältä, mutta on lohduttavaa ajatella mahdollistavansa köyhemmästä maasta tulevan jamboreen,” Alina toteaa viisaasti.

Alinan ja Neean varainhankinnan etenemistä ja tutustumista Suomen muuhun jamboreejoukkueeseen seurataan haukkana Hepun seuraavissa numeroissa – kannattaa pysyä kartalla, miten matka kohti Japania etenee. H

JAMBOREELLE LÄHTIJÄ! Pääkaupunkiseudun Partiolaisten rahastosta voi nyt anoa stipendiä jamboreelle osoitteesta: http://purkki.partio.fi/piiri-palvelee/ansiomerkit-jaavustukset/stipendit tai käymällä PäPan toimistolla. Lisätietoja löytyy linkin takaa.

ILVESVEIKKOJEN KOLOLLA Pasilassa kokoontuu viittomakielisten lasten ryhmä. 7–10-vuotiaiden sudenpentujen ryhmä on toiminut vuoden verran viittomakielentaitoisten johtajien johdolla. Ryhmässä on nyt tilaa muutamalle innokkaalle lapselle! Toiminnasta voi lukea lisää Ilvesveikkojen nettisivuilta www.ilvesveikot.fi tai kysyä suoraan ryhmänjohtaja Janica Kärpänojalta janica93@luukku.com tai 045 313 0880

Partio tutuksi Terkulla TERVETULOA PARTIOON -KURSSIT, tuttavallisemmin Terkut, on tarkoitettu kaikille partiosta kiinnostuneille. Mukaan mahtuvat niin uudet kuin partioon palaavat aikuiset. Kolmen tunnin mittaisessa perehdytyksessä käydään läpi partion perusperiaatteet ja tutustutaan muihin uusiin aikuisiin partiolaisiin. Syksyn Tervetuloa partioon -kurssit: 11.9. klo 18–21, 4.10. klo 10–13, 4.11. klo 18–21 ja 9.12. klo 18–21 Ilmoittautuminen ja lisätiedot: vapaaehtoistyön koordinaattori Elina Heinonen, elina.heinonen@partio.fi tai (09) 8865 1222.

PIIRI

Palvelee

Aluetiimit <3 lippukunnat PÄPAN noin 130 lippukuntaa on jaettu 14 alueeseen. Alueet ovat sekä viralliset vaalipiirit että toiminnalliset ”osastot”, jotka muodostavatkin keskenään varsin erilaisia hoodeja.

Alueen tyypit treffailevat toisiaan säännöllisesti vertaistuen merkeissä ja järjestävät yhdessä siistejä tapahtumia.

Jokaisen alueen lippukuntien avainjohtajilla, eli lippukunnanjohtajalla, ohjelmavastaavalla ja koulutusvastaavalla, on tukenaan aluetiimi, joka jeesaa lippukuntia niin käytännön asioissa, partio-ohjelman toteutumisessa kuin johtajuuteen ja johtajakoulutukseenkin liittyvissä aiheissa.

Aluetiimissä toimii (ainakin teoriassa – vielä olisi tilaa muutamalle innokkaalle lippukunta-asioiden tuntijalle, että messiin vain sieltä Hepun takaa!) neljä henkilöä, ohjaajaa.

Alueohjaaja, tuo vanha tuttu jamppatermi jo vuosien takaa, tukee lippukunnanjohtajaa erityisesti johtamispestissään. Koska tämä ei ole mikään pieni palanen kakkua, on alueohjaajia tiimissä kaksi. He tapaavat lippukunnanjohtajia yksin ja kimpoissa ja ohjaavat näitä tähtipelaajia kohti parastaan. Lisäksi tiimiin kuuluu alueellinen ohjelmaohjaaja, jonka hommaa on varmistella, tuupata ja kannustaa partioohjelman toteutumista omalla alueella. Tähän hänellä on menetelminään niin alueellinen yhteistyö kuin lippukunnan ohjaaminen partio-ohjelman särmäämisessä. Tiimissä häärii myös alueellinen koulutusohjaaja, joka tsemppailee lippukuntien johtajistoa kouluttautumaan ja muutenkin plänäilemään partioelämäänsä siihen malliin, että oman pestin saappaat ovat sopivat.

Tämä kaikki kuulostaa aika fänsiltä. Todellisuus on siis sitä, että jokaisella näistä lippukuntien tärkeistä on sekä oma, nimetty ohjaaja että samassa jamassa tallaavia, joiden kanssa tavataan, kahvitellaan, funtsitaan ja tehdään juttuja yhdessä ja kouluttaudutaan kukin siihen hommaan, mitä tahtoo tehdä partiossa just nyt. Lippukunnan vetäminen ei välttämättä justiinsa tähtitiedettä ole, mutta kyllä siinä on niin monta huomioitavaa juttua, että yhdessä tehden päästään paljon pidemmälle. Tuloksena aluetiimien työstä on kolme mehevästi innostunutta avainjohtajaa joka lippukunnassa, tyyppejä jotka tietävät mitä tekevät seuraavaksi, ja joiden käsissä lippukunta voi paksusti.

Anna Kolehmainen, aluepäällikkö

HEPPU 4 / 2014 • 7

Kuvassa säntää Piraatit-vartio, joka edustaa Partiomestari-kilpailussa pääkaupunkiseutua.

Kemiönsaaren VPK oli mukana telttapalon sammutustehtävässä ja vaatetti kilpailijat asiaankuuluvasti.

Pressusta ja rinkasta rakennetulla lautalla pääsee kätevästi vesistön yli.

Partio on hauskanpitoa

ja itsensä ylittämistä myös tosi-teeveessä Viikko Kemiönsaaren Partiomestari-leirissä oli täynnä ainutkertaisia elämyksiä, suuria tunteita ja uuden oppimista. Kisavartiot kohtasivat viikon aikana 13 haastetta, joista syntyi seitsemänosainen tv-sarja Yle TV2:lle. Ensimmäinen jakso nähdään telkkarissa jo pian, maanantaina 1.9. klo 16.30.

TEKSTI INNA-PIRJETTA LAHTI JA SARA MIESMAA KUVA VILMA ISSAKAINEN

”P

ääsimme kokemaan elämyksiä, joista emme aiemmin olleet osanneet edes haaveilla”, iloitsivat kilpailijat kisaviikon jälkeen. Finaalin jälkeen valtavassa yhteishalauksessa oltiin sitä mieltä, että takana on ainutkertainen, jopa elämän paras kokemus. ”Kaikki kisassa mukana olleet ovat voittajia!” todettiin yhteen ääneen.

mm-suunnistaja Mårten Boströmiltä. Lisäjännitystä vauhdikkaaseen ylitystehtävään loi mereltä nouseva myrsky, ja viikon loppupuolella kisaajat pääsivät ylittämään itsensä myös yläilmoissa Turun Flowparkissa. Eikä tänä vuonna liikuttu ainoastaan metsässä: tarjolla oli haasteita myös kaupungissa ja internetissä!

Nuoret pystyvät mihin vain, kun saavat mahdollisuuden Sarjan kuvauksissa partiomestarit ylittivät itsensä, pelkonsa ja taitonsa, kun kymmenen 12–15-vuotiaista tarpojista koostuvaa kisavartiota ratkoi tiivistä yhteistyötä vaativia tehtäviä maalla, merellä ja kaupungissa. Tv-sarja näyttää, mihin nuoret todella pystyvät, kun heille annetaan mahdollisuus.

Yksi Partiomestari-kilpailun vaativimmista tehtävistä oli Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettu meripelastustehtävä, jonka suorituksessa mukana nähdään myös Suomen suurin pelastushelikopteri Super Puma. ”Nuorena opitut oikeanlaiset toimintatavat hätätilanteissa kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Matti Lallukka.

Meripelastusseikkailun jälkeen vartiot valmistivat nuotioruokaa Junior Master Chef -voittaja Erika Björkskogin opastuksella ja saivat vinkkejä suunnistustehtävään Metsäruoka-tehtävässä kilpailijat kokkasivat gourmetsapuskaa retkiolosuhteissa.

8 • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Partiossa opituista taidoista hyötyä myös työelämässä Partiomestari esittelee katsojille partioharrastuksen kekseliäiden, tässä ajassa olevien tehtävien muodossa.

Suomen Partiolaisten tekemä jäsentutkimus paljastaa, että partiossa opitut taidot, joita myös Partiomestarikisassa mitataan, ovat kovassa käytössä myös työelämässä. ”Partiossa karttuvista työelämätaidoista on erityisen paljon hyötyä tilanteissa, jotka edellyttävät luovaa ja ripeää ongelmanratkaisua”, kertoo yrityksissä usein luennoiva löytöretkeilijä Patrick ”Pata” Degerman. Pata toimii Partiomestari-kisan toisena Partioässänä yhdessä partiojohtaja Anniina Rantalan kanssa.

Yhteistyötaidot korostuvat paitsi kisavartioiden sisällä myös vartioiden keskinäisissä tekemisissä. Kisaviikon päätteeksi puhelinnumeroita vaihdeltiin, kavereiden nimmareita kerättiin oma kisapaita täyteen ja yhteistä tapaamista suunniteltiin ainakin kahden vuoden päästä koittavalle Suomen Partiolaisten suurleirille.

Kohta tv-katsojallekin selviää, miten nuoret kisaviikon haasteista selvisivät. Varmaa ainakin on, että viime vuoden tapaan nuoret todistavat tv-katsojille myös tällä kaudella, että partio on ennen kaikkea yhdessä tekemistä, hauskanpitoa, kokemuksellista oppimista ja luonnosta nauttimista nykyelämän taitoja kehittäen! H

Fakta Lisätietoja ja tunnelmia Partiomestari tv-ohjelmasarjasta: www.partiomestari.fi Facebook: www.facebook. com/partiomestari2014 Instagram: www.instagram.com/partiomestari Partiomestari Yle TV2:lla maanantaisin 1.9. alkaen klo 16.30 ja uusinnat lauantaisin klo 10.00

Kids limericK

Tosi kevyt lasten kuoritakki.

Täysi suoja sateelta ja tuulelta.

*) Ei koske partiotuotteita.

(84,95)

Partion jäsenkortilla

-10%

(84,95)

Kids WhirlWind Lasten pirteä softshell-takki syystuuliin.

myös alennetuista tuotteista*

Partioasut ja -merkit omasta kauPastasi!

Scandinavian Outdoor on partiolaisten 100 % omistama ketju. Tuotto käytetään partiotoiminnan tukemiseen.

(24,90)

lighT my Fire meal KiT 2.0

Retkiaterioinnin täyssetti. Mukana lautanen, siivilä, lusikkahaarukka, muki ja kaksi pikkurasiaa!

(34,95)

Fox 40 TechmaTic PrinTed Fleece

Lapsen selkään sopiva 40-litrainen rinkka.

Kevyt microfleece. Sopiva jokasään välitakki.

Solumuovinen makuualusta.

(24,90)

ara

(99,-) Kosteutta sietävä kolmen vuodenajan junnupussi.

VerKKOKauppa: Scandinavian Outdoor on partiolaisten omistama myymäläketju.

Kaupoistamme saat partioasujen ja –varusteiden lisäksi kunnon tamineet kaikkeen ulkoiluun!

Huomio lippukunta!

Onko toiveissanne kevätretki tai muu hauska seikkailu? Tulkaa mukaan Tele Finlandin tarjoamaan varainhankintaan!

Me kehitimme yhdessä harrastavien lasten vanhempien kanssa uudenlaisen ja helpon varainhankintatavan ilman riskejä, raskasta myyntityötä tai vähimmäistilausmääriä.

Sen avulla ikäryhmänne tai vaikkapa koko lippukuntanne voi kerätä helposti satoja euroja toimintanne tueksi.

ä Kerästi o help

a j o t sa ! a j o eur

Tartu siis toimeen!

varainhankinta.tele.fi

U

seissa lippukunnissa ryhmät nimetään johdonmukaisesti esimerkiksi suomalaisten eläinten mukaan. Vartiovuoren Poikien ryhmät kantavat muun muassa seuraavia nimiä: Majavat, Metsot ja Kyyt. ”Perinne kumpuaa partion perustajan, lordi Baden-Powellin ohjeistuksesta, jonka hän laati Partiopojan kirjaan. Nykytiedon mukaan lippukuntamme ryhmien nimeämisessä ei ole tehty suurempia poikkeuksia koko lippukunnan historian aikana”, Vartiovuoren Poikien lippukunnanjohtaja Vesa Eskelinen kertoo.

Pullaninjoja ja Mikropossuja

Mikä ryhmälle nimeksi?

Partion paikallisyhdistyksissä, lippukunnissa, on erilaisia käytäntöjä ryhmien nimien valinnassa.

Jotkut noudattavat ikiaikaisia perinteitä, toiset valitsevat nimet yhteisesti päätetyn teeman ympäriltä ja osassa lippukunnista nimistä päätetään äänestämällä.

TEKSTI JA KUVA MIKKO JALO

PAPERI- Partio

Monet lippukunnat ovat kehittäneet itse jonkin teeman, joka toistuu nimissä. Esimerkiksi Viherlaakson Peurojen ryhmät kantavat sorkkaeläinten nimiä, kuten Gaselli tai Poro, ja Kivenlahden Piilevien kololla kokoontuu mereneläviä, esimerkiksi Leväliiga ja Meduusat.

Kaikilla lippukunnilla ei ole nimeämiskoodistoa lainkaan, vaan lapset päättävät nimet äänestämällä. Esimerkiksi Maahisista löytyy Pullaninjatvartio ja Mikropossut-joukkue. ”Itse kuuluin aikanaan Hammaspeikkoihin, ja olenkin sitä mieltä, että vapaasti valittu nimi tuo hauskuutta partioon”, Maahisten lippukunnanjohtaja Sini Koivula iloitsee. Entä jos äänestys päättyy tasapeliin? ”Silloin yhdistämme ehdotukset”, kertoo Meritähtien lippukunnanjohtaja Taru Kankainen. Meritähdistä löytyykin ainakin kaksi fuusionimeä: Toffeeterhot ja Tahmasalamat.

Mitä mieltä tarkkoja nimeämisohjeita noudattavissa lippukunnissa ollaan Stiiknafuuliat-vartioista tai Terästatit-joukkueista? ”Joskus on hyvä olla liberaali, mutta perinteiden muuttamista täytyy punnita harkiten.

Olen perinteisten nimien kannattaja”, Vesa Eskelinen kommentoi.

Hei me vaikutetaan!

Monista lippukunnista kerrotaan, että vapaalla nimeämisellä on viihdyttävyyden lisäksi toinenkin funktio: se opettaa lapsille vaikuttamista jo pienestä pitäen. Nimien vapaa ehdottaminen ja mieluisimman vaihtoehdon äänestäminen ovat ruohonjuuritason demokratiaa. Myös partio-ohjelmassa kehotetaan ryhmiä päättämään nimi yhdessä.

Nimi voi myös kertoa jotain ryhmäläisistä. ”Kai meidän sudarit on vielä pieniä palleroita”, pohtii Vuokkojen Pallerot-lauman johtaja Milena Holstein. H

TOIM ITUS VALIT SI PIIRIN VILLE IMMÄT NIME T 1. Pöltötöt ja Ruilaavat Basinat, Haukkavuoren Haltiat, Espoo 2. Ninjaprinsessat, Huipunvaltaajat, Helsinki 3. Mordorin Hermannit, Kauka-Kuutit, Espoo 4. Ugasiilit, Pohjois-Espoon Kalahaukat, Espoo 5. Sitruunasammakot, Kartanopartio, Vantaa

Jouko raudasoja

HEPPU 4 / 2014 • 11

Väiskin avajaisissa nähdyssä Superkyky2014-kilpailussa miteltiin erityistaidoista.

Väiski

Johtajan Väiski Espoon Partiotuen Väiski 2014 -leiri kokosi espoolaiset ja kauniaislaiset partiolaiset Tammisaaren Skutvikeniin 28.7.–6.8.2014.

Leiri järjestetään noin joka neljäs vuosi. Heppu tutkaili, millainen kokemus yli 2 000 osallistujan leirille osallistuminen on vanhemman leiriläisen silmin.

TEKSTI EEVA RIIVARI KUVAT ANTTI KURKINEN

: e l l i e r i e l n ä s e k s u t s i k r Ku i s n ä L i l l i V a j ti ´14 Väiski, Mah

Väiski suunniteltiin, toteutettiin ja rakennettiin lähes täysin vapaaehtoisvoimin. Yli 15-vuotiaat leiriläiset toimivat leirillä johtajatehtävissä, eli osallistuivat leirin pyörittämiseen. Väiskin kaltaisilla suurilla leireillä on tarjolla hommia laidasta laitaan: ruoanlaittoa, turvallisuustiimiä ja tietenkin ohjelman toteuttamista.

Leiri pystytetään raksalla Johtajan leiri alkaa monesti jo ennen kuin leiribussit nostavat kytkintä.

Väiskin rakennusleirin aikana Skutvikeniin rakennettiin saunat, suihkut, keittiöt, ohjelmalaaksot ja -lavat parinsadan rakentajan voimin. Lisäksi huollon joukko järjesti leiriin sähkölinjat, bajamajat ja vesiverkoston. Leiriä edeltävä ”raksaleiri” on joidenkin johtajien mielestä leirin paras osa, sillä leiri vasta siintää edessä ja päivät täyttyvät puuhastelusta omien kavereiden kanssa.

Niin leiri- kuin rakentelupäivätkin ovat monille työmuurahaisille pitkiä, joten johtajien jaksamisesta oli huolehdittu monin tavoin. 15–18-vuotiaille nuoremmille johtajille, eli samoajille, oli tarjolla omaa ohjelmaa. He esimerkiksi osallistuivat nuorempien tavoin haikille. Yli 18-vuotiaille järjestettiin muun muassa urheilu-aktiviteetteja aamujoogasta SUP-lautailuun. Tarjolla oli myös ruokaan liittyvää ohjelmaa, kuten streetfood-kilpailu sekä kahvi- ja teekoulu.

Super-Eki houkutteli Tietenkin Väiskillä oli myös suurleirien suosikki – johtajakahvila, SuperEki. Kahvila aukesi illansuussa ja tarjosi iltavirkuille ohjelmaa yömyöhään saakka. Super-Ekin kutsuvan tanssilattian lisäksi johtajia hemmoteltiin spaosastolla, jonka kelluva sauna oli johtajien käytössä kahvilan aukioloaikoina.

Johtajan leiri ei aina pääty siihen, kun bussit karauttavat leiripaikalta kohti kotia. Rakennusleirin pikkuveli purkuleiri alkaa, kun leiriläiset on pakattu linja-autoihin. Oikeastaan leirin teko jatkuu purkuleirin jälkeenkin vielä palautekokouksissa, joissa pohditaan, miten seuraavasta leiristä tehtäisiin vielä hienompi kokemus.

Suurten leirien yhteiset iltaohjelmat tarjoavat elämyksiä.

Mikä kesäleiri?

- Yleensä noin viikon mittainen partion kesäleiri on monille partiovuoden huipennus.

- Kesäleiri voi olla vain yhden paikallisyhdistyksen eli lippukunnan järjestämä, mutta myös useiden lippukuntien leirit ovat suosittuja.

- Kesään 2014 mahtui useita suurempia leirejä: Espoon Partiotuen järjestämä Väiski kokosi yhteen espoolaiset ja kauniaislaiset, Partiokannuksen Mahti’14-leirille pääsivät vantaalaiset ja helsinkiläiset lippukunnat puolestaan leireilivät tahoillaan.

- Leireillä on usein yksi vierailupäivä, jolloin leiriläisten sukulaiset ja ystävät pääsevät katsastamaan leiriolot ja täydentämään tyhjentyneitä karkkivarastoja.

- Toinen kesäleirien vakio-ohjelma on haikki eli lyhyt vaellus, jonka aikana leiriläiset yöpyvät poissa leiristä ja suorittavat tehtäviä matkan varrella.

Väiskin infrastruktuuriin oli panostettu – leirillä oli poikkeuksellisesti lämmin suihkuvesi.

Mahti´14

Ote sudenpennun leiripäiväkirjasta:

Lauantai

Huippu Mahti-leiri!

Äiti ajoi minut Energia Areenalle. Busseja ei vielä näkynyt, mutta kaikki kaverit olivat siellä! Monta isoa bussia tuli kohta. Leirin alkaminen jännitti kauheasti.

Perillä leirissä jaksoin ihan itse kantaa rinkan omaan savuuni. Jokaisella on leirillä aina oma savu, jossa saa asua tuttujen kanssa. Sain pinkin leirihuivin ja keltaisen rannekkeen. Illalla oli avajaiset, joissa sain istua tosi kivan Saara-johtajan vieressä. Näin mahtieläimet ja leikin Leipuri Hiivaa! Illalla Saara luki meille sadun, ja nukahdin kesken kaiken.

Partiokannuksen Mahti’14-leiri kokosi vantaalaiset lippukunnat 26.7. – 2.8.

Padasjoelle. Heppu onnistui saamaan käsiinsä 8-vuotiaan Sinna Sudenpennun leirillä kirjoitetun päiväkirjan, joka kertoo Mahdista pienen leiriläisen silmin.

Sunnuntai Mentiin ensin aamupalalle. Sitten oli lipunnosto. Sieltä lähdettiin suoraan Hirvilaaksoon. Bongasin lintuja kiikareilla! Rotkon ylitys kivien päällä oli jännää. Löysin metsästä kohtia, missä oli käynyt valkosipuliperhonen.

Syötiin tortilloja jauhelihalla, lempiruokaani! Kehäratalaaksossa juostiin kaikilla Vantaan juna-asemilla.

Yhdellä asemalla pelattiin lentopalloa. Tein myös paperiveneen, jonka aion viedä rinkassa kotiin. Illalla laulettiin Aalouettea. Tarzan-esitys oli sairaan hauska.

TEKSTI ILARI LAITINEN, KATRIINA SARANSAARI KUVA ANNE HILJANEN

Maanantai Heräsin aamulla teltan toiselta laidalta. En tiedä, miten olin sinne päätynyt, epäilen Liisan siirtäneen minua yöllä. Liisa väittää, että on muka nukkunut koko yön. Tein

Lammaslaaksossa superhienon pinssin koulukuvasta ja ylisöpön apinavauvapinssin. Painoin Mahti-logon ja kädenkuvan yöpaitaan. Vesilaaksossa uitiin ja pommitettiin johtajaa märillä pesusienillä! Vesi oli tosi lämmintä ja mulla oli Milla uintiparina. Hän osti leirikanttiini Mahtilasta mansikoita, itse ostin kolme tikkaria. Illalla tein inkkaripäähineen, johon tuli monta sulkaa.

Tiistai Haikilla tehtiin jousipyssy. Onnistuin ampumaan nuolella vesipallon! Me löydettiin matkalta kuollut sammakko ja haudattiin se. Olisin halunnut pitää hautajaiset, mutta Niko-johtaja ei antanut. Harmi, ettei löydetty aarretta. Se oli joutunut krokotiilin suuhun. Leirissä tehtiin trangialla makkarasapuskaa. Mulla olikin jo supernälkä! Aikuisia tuli katsomaan meitä. Kuulin jälkeenpäin, että ne olivat jotain VIP-vieraita. Illalla oli keskijäiset, joissa meille sudenpennuille sanottiin näkemiin.

Keskiviikko Aamulla oli taas lipunnosto. Sen jälkeen alkoi hiljainen ohjelma, jossa näin itkijätädin. Oli tosi vaikeaa olla hiljaa koko ajan, enkä ole aiemmin nähnyt mitään sellaista.

Siivottiin, se ei ollut yhtään kivaa, mutta puhdasta tuli!

Söin huippuhyvää hernekeittoa ja jälkkäriksi lettuja! Äiti, isi ja pikkusisko tulivat hakemaan. Näytin heille savuni ja telttani. Isi osti koko perheelle jäätelöt! Olipa kiva leiri!

Itsetehty jousipyssy olalla kelpaa harjoitella intiaanihuutoja.

Matka maailman ympäri –Pyhtäällä Länsi-Helsingin lippukuntien yhteinen kesäleiri Villi Länsi järjestettiin 24.–31.7. Pyhtäällä sijaitsevassa Munapirtin saaressa pidetyllä leirillä oli osallistujia Mustista Veljistä, Kirisiskoista, Vuoren Valppaista, Suosirreistä, Haagan Eräveikoista, Haagan Sirkuista, Susiveikoista, Huipunvaltaajista sekä Navigatoresista. Kun lähes vuoden kestäneen suunnitteluprosessin jälkeen varsinainen leiri alkoi, 256 osallistujaa kerääntyi Flakanäsin kauniille rannalle, jonka yhteyteen telttakylät pystytettiin.

Leirin merellinen sijainti mahdollisti meripartiolippukuntien saapumisen omilla veneillään.

TEKSTI HILLA KANKAANPÄÄ, MIKKO OINAS, SIIRI LAUNIS JA LEO NORILO KUVA EMIL INBERG

Leirin teemana oli maailma. Jokaiselle leiripäivälle oli valittu teemaksi jokin maanosa, joka näkyi ohjelman lisäksi myös ruokailuissa. Ensimmäisenä kokonaisena päivänä teemana oli Pohjois-Amerikka. Leiriläiset pääsivät harjoittelemaan lasson käyttöä, toteemin tekemistä sekä sotahuutoja.

Viinikumi-nigirit valmisteilla Aurinkoinen lauantai oli aasialaisten kulttuurien päivä, jonka aikana leiriläiset pääsivät tekemään omat syömäpuikot, tölkkilyhdyt ja karkkisushia.

Lisäksi Aasia-päivään oli järjestetty partioversio takavuosien Hullut japanilaiset -tv-ohjelmasta, jossa kilpailijat yrittävät suoriutua hullunkurisista radoista vallatakseen Takeshin linnan.

Sunnuntaiaamu valkeni odotusta täynnä, sillä vuorossa oli vierailupäivä. Leiriläiset vartoivat sukulaisten ja kavereiden tapaamista, vaikka se valitettavasti tarkoitti nuorimpien leiriläisten, sudenpentujen, leirin päättymistä. Ennen vierailijoiden saapumista leiristä tehtiin edustuskuntoinen ja sudenpennuille jaettiin partiopaitaan kiinnitettävät leirimerkit. Päivän ohjelmaan kuului lipunnosto, leirinjohdon tervehdys, hernekeittoa, ohjelmapisteitä sekä leiriin tutustumista.

Patikoiden auringonlaskuun

Villi Länsi

Vierailupäivän bussien poistuttua leirialueelta alkoi seikkailijoiden ja tarpojien keskuudessa kulkea monenlaista huhua tulevasta haikista eli lyhyestä vaelluksesta. Joidenkin mukaan haikkia ei tultaisi lainkaan järjestämään, toiset taas olivat

Hellepäähine ehkäisee auringonpistosta kuumalla säällä.

vakuuttuneita, että tämä tulisi olemaan partion historian vaikein ja raskain. Totuus oli tällä kertaa jostain näiden kahden huhun väliltä. Jalkapatikan aikana leiriläiset pääsivät suorittamaan rastitehtäviä, joista opittiin kaikenlaista kadonneiden etsinnästä sekä ensiavusta aina makunystyröiden toimintaan.

Haikkia seuranneet leiripäivät olivat tutun kaavan mukaisia – tiistaina oli Intia-teemainen päivä, johon kuului kasti-roolipeli ja perinteikkään holijuhlan viettoa vesisodan muodossa. Keskiviikkona aamupäivän teemana oli Afrikka ja loppupäivä käytettiin pakkaamiseen ja leirialueen siivoamiseen. Torstaina leiriläiset lähtivät kotiin väsyneinä mutta iloisina. Leiri-ikäväisimmät johtajat jäivät saareen vielä perjantaihin saakka purkamaan loput leirirakennelmat.

PARTIOKANNUS Tiedottaa

Itä, Länsi, Vantaa. Viesti kauas kantaa - VANTAA

Hyvää syyskauden alkua!

M

ahti-leirillä oli ilo nähdä vantaalaiset partiolaiset touhuamassa yhdessä. Toivottavasti syksyllä nähdään taas Kannuksen ohjelmissa ja yhteistyö jatkuu. Tulevana toimintakautena vantaalaiset voivat osallistua perinteisiin Kannuksen ohjelmiin ja suunnitella uusia tuulia strategian parissa. Aikuisille tarjotaan viihdettä myös yhteistyössä espoolaisten kanssa.

Aikuinen partiolainen on kerennyt partiourallaan kerryttämään itselle paljon vastuita ja velvollisuuksia.

Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mikä tekee partiosta juuri sinulle hauskan harrastuksen. Onhan oman ryhmäsi toimintasuunnitelmassa uusia elämyksiä myös johtajalle?

Entä miltä oma toimintasuunnitelmasi näyttää? Partiota voi välillä harrasta ihan aikuisten kesken osallistuen isompiin valmiisiin tapahtumiin tai vaikka järjestäen lippukunnan oman aikuistapahtuman.

Omassa lippukunnassani aikuistoimintaa suunnitellaan rennosti netissä. Yksi keksii järjestää melontaa, toinen juustojenmaistelua. Joku jo toiminnasta pudonnutkin saattaa innostua osallistumaan, joka sitten napataan taas mukaan harrastukseen.

Toivotan kaikille oikein hauskaa partiokautta!

Jenni Väisänen Aikuistoimintavastaava, Partiokannus ry

Tämän kuvan

Syksy tuo tullessaan parhaat tapahtumat

haluaisin nähdä

Johtajapäivät

20.–21.9.

Tulossa ennätysmäärä vieraita EA1 Tanskasta ja muista pohjoismai19.–21.9. sista ystävyyskaupungeista! Tule Pohjoismaiset johtajasinäkin, vielä ehdit ilmoittaudu Elinalle (elina.hiltunen@papa. päivät Suomessa partio.net) 7.9. mennessä.

5.10.

SuSen Loikka 10.–12.10.

ROK-kurssin 1. osa Susen Loikka – Yleisön pyynnöstä: 24.–26.10.

Vantaankin supekisa ROK-kurssin 2. osa syksyllä, jess! Seikkailijat 22.10. messiin myös.

Syyskokous 8.11.

Laten Laukka Laten Laukka – Seikkailijoille 15.–16.11. harjoitussarja ja EA2 tarpojille tositoimia 15.–16.11.

Samoaja-treffit 21.11.

Samoaja-treffit – 24 tuntia Gaala samoajahubaa!

6.12.

Itsenäisyyspäivän lipunnosto Gaala ja seppeleenlasku – Glamouria ja kimalletta Vantaan koko partiokermalle

Tämä on yhte istyötä!

Rekolan Metsä veikot näyttä ä mallia Mahdi lla.

Mahtava Mahti Partiokannuksen alueleiri Mahti 14 keräsi lähes 600 leiriläistä Palotarukselle heinäelokuun taitteessa. Leirillä seikkailtiin mahtieläinten omissa laaksoissa, joissa päästiin muun muassa kiikaroimaan lintuja, painamaan leirilogo paitaan ja ostamaan jeneillä kasvomaalausta. Yhteisissä ohjelmissa seurattiin mahtieläinten matkaa, joka päättyi Ketun rakettien kyydissä kuuhun! Mahti synnytti Vantaalla oikean leiribuumin, joten seuraavia leirejä suunnittelemaan siis!

Tämän Hepun sivuilta voit lukea lisää Mahdista, ja mahtikuvia löydät Mahdin facebooksivulta https://www.facebook.com/mahti14.

PARTIOKANNUS, Töölönkatu 55, 00250 Helsinki, puh. (09) 8865 1217, fax (09) 8865 1233, partiokannus@partio.fi, www.partiokannus.fi TULE MUKAAN PARTIOTOIMINTAAN! MIKÄLI ET LÖYDÄ LÄHINTÄ LIPPUKUNTAA VANTAALLA – KERRO MILTÄ ALUEELTA ETSIT TOIMINTAA JA LÄHETÄ VIESTI OSOITTEESEEN PARTIOKANNUS@PARTIO.FI

Esikoululaiset valtasivat Kampin Narinkkatorin partiolaisten Yrjönpäivän-tapahtumassa.

Eskarit

hullaantuivat partioon Esikoululaisten Partioviikko -kampanjaan osallistui tänä vuonna yli 3 100 esikoululaista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Kampanjan aikana esikoululaiset harjoittelivat ensiapua, kohottivat ryhmähenkeä, opettelivat kierrätystä, havainnoivat luontoa sekä käsittelivät moninaisuutta partioon pohjautuvien pelien ja leikkien kautta.

TEKSTI HANNA VIRTANEN KUVAT JOHANNA JUNKKARI

P

ääkaupunkiseudun Partiolaisten tarjoama materiaalipaketti esikoululaisten partioviikon mahdollistamiseksi oli maksuton ja suomenkielinen. Paketti sisälsi opettajalle ohjeet useaan erilaiseen partioteemapäivään, joista jokainen ryhmä sai räätälöidä mieleisensä. Mukana tulivat myös ohjeet helposti toteutettaviin partioperinteisiin sekä ryhmätyötaitoja kehittäviin peleihin, leikkeihin ja lauluihin. Esikoululaiset keräsivät tarroja omiin partiotaitokortteihinsa, ja kampanjan päätteeksi jokainen sai itselleen parasta partioainesta -kangasmerkin. Esikoulut tutustuivat materiaalien avulla partioon joko itselleen sopivana ajankohtana huhti–toukokuussa tai valtakunnallisella Partioviikolla 21.–27.4.

Koko paketti hyötykäyttöön Pyhä Yrjö johdatti esikoululaiset toiminnallisen tarinan kautta partion maailmaan.

14 • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Olarin päiväkodin esikouluryhmän opettaja Hellevi Karakorpi kertoo, että heidän päiväkodissaan eskaripaketista tykättiin paljon: ”Lapset pitivät kaikesta, mutta erityisesti

partiohuivit, tarrat ja leikit olivat suosittuja”. Päiväkodissa oli kokemusta paketista jo aikaisemmilta vuosilta ja Karakorpi kertoo heidän ehtineen hyödyntää materiaalin kokonaan. Päiväkodin henkilökunnasta löytyy useampi vanha partiolainen, joten innostusta paketin käyttöön ei tarvinnut hakea. ”Kehitysehdotuksia pakettiin meillä ei silti ole antaa, sillä teillä näyttää riittävän ideoita!” nauraa Karakorpi.

Partiopäivässä mukana myös koulun rehtori Varsinaisen partiopäivän Olarin päiväkodin ja Päivänkehrän koulun esikoululaiset pitivät huhtikuussa Partioviikolla.

Päivä alkoi lipunnostolla, johon osallistui myös Päivänkehrän koulun rehtori. Päivän aikana esikoululaiset kiersivät toimintapisteillä, joita 6.-luokkalaiset olivat suunnitelleet ja järjestäneet. ”Päivä sujui todella hyvin, ja ainakin yksi lapsi aikoo aloittaa partion tämän jälkeen”, kertoo Hellevi Karakorpi. H

Tuikku-Tytöillä on kaulassaan Suomen Partiolaisten edustushuivit tavallisten lippukuntahuivien sijaan.

Ensimmäisen leiripäivän jännitystä Frankfurtin juna-asemalla.

Piikkipyllyötököitä ja söpöjä poikia – leirimatkalla Saksassa Noin vuosi sitten Tuikku-Tyttöjen johtajisto sai päähänsä ajatuksen leirimatkasta ulkomaille. Edellisestä reissusta Englantiin oli ehtinyt kulua silloin jo kahdeksan vuotta, eli aivan liian kauan. Saksa valikoitui lopulta kohdemaaksi etuinaan sopivan läheinen sijainti, edullisuus ja tuntemattomuus – kukaan ei oikein tiennyt, mitä on saksalainen partio. Tuikku-Tyttöjen leiripäiväkirja kertoo, miten matka sujui.

TEKSTI SIIRI KIHLSTRÖM KUVA SUVI IMMONEN

E

lokuun ensimmäisen päivän aamuna kello 4.20 kaksitoista Tuikku-Tyttöä aloitti matkansa Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Etelä-Saksaa ja uusia kokemuksia.

Kuria kierrätykseen Reissun ensimmäiset viisi päivää vietimme yhden saksalaisen partiojärjestön, VCP:n, leirikeskuksessa Bucher Bergissä. Matka sinne oli pitkä, junaa vaihdoimme viisi kertaa. Ensimmäisenä iltana uni tulikin nopeasti. Viiden päivän aikana pääsimme toden teolla tutustumaan saksalaisuuteen. Kukkulan päältä oli hyvät maisemat ja henkilökunta mukavaa. Monet asiat toisaalta kummastuttivat.

Huomasimme varsin nopeasti, että saksalainen järjestelmällisyys ja tiukka aikataulutus ovat pelkkiä stereotypioita. Saksalaiset suhtautuivat kierrätykseen tiukasti, mutta kummallisesti. Leirin roskakatokselle sai viedä roskat lajiteltaviksi ainoastaan tiettyyn aikaan, jottei kukaan lajittelisi roskia väärin.

Fakta Saksassa on partiolaisia useissa eri partiojärjestöissä ja -liitoissa yhteensä noin 260 000, joista 185 000 kuuluu jompaankumpaan partiolaisten maailmanjärjestöön (WOSM ja WAGGGS) VCP eli Verband Christlicher Pfadfinderinnen und Pfadfinder on toiseksi isoin partiojärjestö Saksassa 50 000 jäsenellään

Kuitenkin meidän käskettiin laittamaan kartonkinen maitopurkki muoviroskien sekaan.

Ötököitä matkamuistona Pääsimme alkureissullamme uimaan luonnonvesiuima-altaalle, tasapainoilemaan köysiradalla, melomaan sekä ennen kaikkea tutustumaan muihin Bucher Bergissä leireilleisiin (poikiin) ja viettämään aikaa yhdessä. Sade yllätti meidät usein, mutta se ei haitannut. Yksi reissun kohokohdista oli päivä läheisessä Nürnbergin suurkaupungissa, eli shoppailu.

Koska Saksassa ei käytetä maavaatteita telttojen pohjina, tulivat lisäksi metsän ötökät hyvin tutuiksi.

Erityisesti eräitä piikkipyllyksi nimettyjä öttimöntiäisiä löytyi meidän kaikkien tavaroista lähes päivittäin.

Puhuimme jo niiden Suomen-valloituksesta!

Saksalaiseen leireilyyn kuuluvat vahvasti rakentelu, kitaran soitto, laulaminen ja leirien pitkä kesto.

Meidän naapureinamme Bucher Bergissä oli lippukuntia ja muita ryhmiä, joista kaikki leireilivät vähintään viikon. Suomalaisiin leireihin verrattuna etenkin nuorimmat partiolaiset viettivät leireillä pitkän ajan.

tekemään muun muassa henna-tatuointeja ja falafelia. Ei siis ohjelmalaaksoja ja kaikille yhteistä ohjelmaa, kuten suomalaisilla suurleireillä, vaan työpajoja.

Ja haikki! Saksalaisella haikilla eli lyhyellä vaelluksella ei kuitenkaan ollut paljoakaan yhteistä suomalaisen version kanssa – paitsi kävely. Ja sitä tehtiin paljon, eväinä leipä, juusto, makkara ja kuivia myslipatukoita.

Kyllä maistui pitsa juna-asemalla, kun suoraan haikilta lähdettiin kohti kotia.

Saksan-matkalla huomasimme, miten toisaalta samanlaista mutta kuitenkin niin erilaista partio voi olla niinkin lähellä kuin Keski-Euroopassa. Koimme saksalaista leirielämää telttakahviloineen, ylitimme itsemme haikilla, maistoimme uusia ruokia ja siinä sivussa tutustuimme yhä paremmin toisiimme. Mahtava reissu kaiken kaikkiaan – ja seuraava vähän nopeammin kuin kahdeksan vuoden päästä!” H

REISSUN HAUSKOJA JUTTUJA • Saksan pikkukaupunkien kaupat menevät lauantaisin kiinni jo puoli yhdeltä • Moottoritiesillan alla on hyvä olla sadetta paossa melontaretkellä • Junamatkaa kertyi noin 800 kilometriä • Suurin huolenaiheemme reissun puoli- välissä oli, että saadaanko Volldampfilla päivitettyä Facebookia • Saksalaisten aikaiset herätykset ja myöhäiset nukkumaanmenot • Otamme seuraavalle ulkomaan- matkalle oman nigerin mukaan

Leiriportin esikuvana Burj Khalifa?

Reissun toinen puolisko vietettiin samaisen VCPjärjestön Saksan jamboreella, Volldampfilla. 3700 hengen telttameri oli unohtumaton, ja leiri mahtava kokemus. Kaiken kaikkiaan Volldampf oli hyvin erilainen leiri kuin suomalaiset leirit. Leiri jakaantui kahdeksaan alaleiriin, joilla kaikilla oli oma nimensä ja ohjelmansa. Alaleirit jakaantuivat edelleen savuihin.

Meidän alaleirimme oli Explorers Club, tutkimusmatkailijoiden seura, ja pääosa leiriohjelmastamme vietettiin savuissa tapahtuvissa työpajoissa. Jokainen savu oli yksi maa, johon pääsi tutustumaan. Esimerkiksi meidän savumme oli Saudi-Arabia, jossa pääsi

Saksalaisen leirin teltoissa seisomiskorkeus oli sopivampi kuin suomalaisissa puolijoukkueteltoissa.

HEPPU 4 / 2014 • 15

Partion järjestämä debatti veti yleisöä Porin kaupungintalon pihalle.

Suomenlahtivuosi näkyy Hiipparissa

”Nuotion ääressä tulisi jutella yhteiskunnallisista asioista” SuomiAreenalle ensimmäistä kertaa osallistuneet partiolaiset näyttivät, että partiossakin voi oppia johtajuutta ja vaikuttamista.

TEKSTI ROBERT SUNDMAN KUVAT JOONAS SALLI

P

artio oli näyttävästi mukana heinäkuun SuomiAreenalla, joka kokoaa vuosittain Poriin valtakunnan mielenkiintoisimmat puhujat ja päätöksentekijät keskustelemaan päivänpolttavista kysymyksistä. Vajaan viikon ajan huivikaulaisia nuoria saattoi bongata niin Kansalaistorille pystytetyltä PopUp-kololta kuin ympäri kaupunkia levittyneistä keskustelutilaisuuksista.

Partion SuomiAreena-debyytin pääasiallisena tarkoituksena oli näyttää, että myös partion kautta voi vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan – ja oppia, miten vaikuttaminen tehdään. Suomen Partiolaiset tarjosi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille 15–22-vuotiaille partiolaisille kevään ajan kestävän y-trainee -koulutuksen, jonka aikana syvennyttiin nuorisopolitiikan ja päätöksentekojärjestelmän kiemuroihin muun muassa eduskuntavierailun muodossa. Y-traineet osallistuivat areenaviikolla partion ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kaupungissa tapahtuvaan muuhun toimintaan.

Partion omassa keskustelutilaisuudessa puitiin työelämää ja johtajuutta. ”Arvojohtajuuden aika – muuttuuko mikään?” -debattiin osallistuivat entinen pääministeri ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, kehitysministeri Pekka Haavisto, STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle, EK:n asiantuntija Tuuli Mäkelä ja Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen.

Partiolaisnäkemystä keskusteluun toi Lahden nuorisovaltuuston puheenjohtaja Kimi Uosukainen, joka totesi partion antaneen hänelle paljon, etenkin johtajuuden näkökulmasta. ”Partiossa omia arvojaan ja johtamistaan pääsee jatkuvasti peilaamaan ja arvioimaan käytännön tilanteissa – esimerkiksi, kun 18-vuotiaana valitaan johtamaan 50 hengen viikonloppuleiriä. Tällaista mahdollisuutta ei työelämä minun ikäiselleni tarjoa, vaan kokemukset on haettava partiosta”, Uosukainen totesi.

Partion mahdollisuuksia ja roolia nykyajan yhteiskunnassa arvioi myös viestintäkouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo. Omassa SuomiAreena- puheenvuorossaan Kortesuo korosti, että partiolle todellakin on tilausta myös nykyaikana. ”Jotta partio toteuttaa perustehtäväänsä myös tässä ajassa, nuotion ääressä tulisi jutella yhteiskunnallisista asioista, niitä politisoimatta. Mikään muu taho ei opeta maamme lapsille ja nuorille vaikuttamistaitoja.” H

16 • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Jokasyksyinen salapoliisi- ja kaupunkituntemuskilpailu tarjoaa tänä vuonna upeita rastipaikkoja ja meritunnelmaa. Hiipivä Haamu valtaa Helsingin marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina, kun Suomen suurimman vuosittaisen partiokilpailun osallistujat pääsevät kokemaan vuoden mielenkiintoisimman rastiradan.

TEKSTI MARKUS HELANIEMI

K

ilpailupäivän aamuna elokuvasalin valot pimenevät ja erikoinen lyhytelokuva alkaa. “Hiippari on aika erilainen partiokokemus”, Hiipivän Haamun kisanjohtaja Hedu Salmikivi Ilvesveikoista kertoo. “Aika harvoin huivi kaulassa kierretään erikoisia paikkoja Stadissa ja selvitetään juonen kiemuroita.” Salmikivi on toista kertaa johtamassa kisaa, jonka kanssa hän on ollut tekemisissä jo vuodesta 1996 lähtien.

Juoni hämmentää vuodesta toiseen

Partio pystytti Kansalaistorille pop-up -kolon SuomiAreenan ajaksi.

Debatissa pohdittiin muun muassa sitä, onko johtaminen sukupolvikysymys.

Pop-up -kololla tutustuttiin partioon esimerkiksi älypelien kautta.

Hiipivä Haamu tempaa kilpailijat mysteeriin. Kilpailu etenee niin, että partiolaiset etsivät vihjeiden avulla rastipaikkoja, joilla kullakin paljastetaan palanen yllätyksellisestä ja kiemuraisesta juonesta. Kisan päätteeksi kilpailijoiden täytyy osata kirjata paperille päivän aikana muodostunut kuva siitä, mitä tarinassa on tapahtunut. Hiipivään Haamuun liittyvät olennaisesti ennakkotehtävät, joissa kysytään lähes mahdottomalta vaikuttavia kysymyksiä, jotka usein liittyvät Helsingin historiaan.

Hiipivän Haamun kisateemassa näkyy tänä vuonna vietettävä Suomenlahti-vuosi, joka kokoaa Suomen, Viron ja Venäjän asiantuntijat, päättäjät ja kansalaiset yhteistyöhön terveen ja turvallisen Suomenlahden puolesta.

“Suomenlahti on kaikille pääkaupunkiseutulaisille läheinen ja tärkeä. Ilvesveikot ja Hiipivä Haamu haluavat olla mukana juhlimassa kotimertamme ja muistuttamassa Suomenlahden tärkeydestä”, Salmikivi kertoo. Suomenlahti näkyy kisan juonessa ja rastipaikoissa, mutta niistä Salmikivi ei tietenkään kerro vielä mitään.

Tutut elementit tallella Ajankohtaisesta teemasta huolimatta ”Hiipparin” perusosat ovat tallessa. “Alkuvideota tai aitoa Hiippari-tunnelmaa ei tietenkään olla viemässä mihinkään, mutta keksimme varmasti myös jotain uutta”, Salmikivi lupaa.

Kisanjohtaja on tyytyväinen tämän vuoden kisajärjestelyihin. “Olen etenkin innoissani tämän vuoden rastipaikoista. Tarjolla on tosi makeita mestoja, joihin ei muuten ehkä pääsisi.”

Ilvesveikot on järjestänyt kaupunkipartiokisan jo vuodesta 1947. Nykyään Hiippari elää tietysti digiaikaa. “Kisaan ilmoittaudutaan netissä nettipankki Holvin järjestämän palvelun kautta. Samalla onnistuu näppärästi kisamaksun maksaminen”, Salmikivi kertoo. H >> Salapoliisi ja -kaupunkituntemuskisa Hiipivä Haamu Helsingin kaduilla su 2.11. Hinta 40€/vartio. Ilmoittautuminen aukeaa 8.9. osoitteessa hh.ilvesveikot.fi

Leirien telttaelämä on erinomainen tapa tutustua nopeasti uusiin kavereihin.

Leirikesiä jo 60 vuotta

Lisää tietoa Leirikesästä www.leiri.fi ja facebook.com / leirikesa

Vuonna 1954 Marilyn Monroe meni toista kertaa naimisiin ja Leirikesä ry:n edeltäjä järjesti ensimmäiset kesäleirinsä. Tänä vuonna Monroen kuolemasta tulee kuluneeksi 52 vuotta ja Leirikesä on Suomen suurin kaikille avoimien leirien järjestäjä.

Vuosittain Leirikesän leireille osallistuu noin 1600–2000 lasta.

TEKSTI NINA ETELÄVUORI KUVAT ANTTI KURKINEN

H

elsingin Partiopoikapiirin järjestämät Stadin kundin kesäleirit aloittivat Leirikesän toiminnan vuonna 1954.

Kesäleirit pyörähtivät käyntiin partiolaisten siivittämänä, ja yhä edelleen Leirikesän taustayhteisönä toimii partio, vaikka leirit eivät partiotoimintaa olekaan. ”Leirikesää voidaan pitää Pääkaupunkiseudun Partiolaisten pikkusiskona; se on itsenäinen yhdistys, joka nojaa Pääkaupunkiseudun Partiolaisiin”, kertoo Leirikesän toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Pohjola.

Leireillä panostetaan ohjelmaan, joka on värikästä sekä hyvin suunniteltua ja valmisteltua. Ohjelmassa on kaikkea show-esityksistä perinteisiin iltanuotioihin, minkä lisäksi leirialueella voi boulderoida ja meloa. Jokainen päivä ja leirijakso ovat erilaisia lukuunottamatta muutamaa toistuvaa elementtiä, kuten uintia, saunomista ja teemapäiviä. Esimerkkinä unohtumattomasta ohjelmasta toimii kylmä sota -teemainen päivä, joka järjestettiin eräällä leirillä kesällä 2013. Aamulla herättyään leiriläiset löysivät Nurmijärven Kiljavan pihalta muurin, joka päivän lopuksi päästiin kaatamaan, kun itä ja länsi olivat saaneet erimielisyytensä selvitettyä.

Töitä nuorisolle

Elinkautisista jokakesäisiin

Kesällä 2014 Leirikesä järjesti Kiljavalla kesäleirejä yhdeksän viikon ajan. Pääasiassa osallistujat ovat alakouluikäisiä, eli 7–12-vuotiaita.

Kesän aikana järjestetään myös yksi leiri pelkästään yläkouluikäisille. Tämän lisäksi ”yläikäiset” leiriläiset ovat tervetulleita tavallisille leireille brontoiksi, leiriläisten isosiskoiksi ja -veljiksi.

Bronttoiän ylittäneillä on mahdollisuus hakea leireille töihin: Esimerkiksi keittiöavuksi palkataan nuoria, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta.

Leirikesä on tärkeä nuorten työllistäjä – 85-jäsenisen henkilökunnan keski-ikä kesällä 2014 oli vain 21,46 vuotta.

Leirit ovat kaikille avoimia. Tavoitteena on, että kaikkien lasten olisi mahdollista osallistua toimintaan taloudellisesta tilanteesta, sosiaaliluokasta tai terveydentilasta huolimatta.

Esimerkiksi yli 60 prosenttia leiriläisistä saa Raha-automaattiyhdistykseltä tukea leirimaksuihinsa. Myös kehitysvammaiset ovat enemmän kuin tervetulleita leireille. Kiljavan Leirikesän kehitysvammaisille suunnattu toiminta on yksi Suomen laajimmista. Erityishuolta tarvitsevia oli vuonna 2014 viidellä leirillä sekä tulevana talvena yhdellä leirillä.

Vaihtuvien leirijaksojen myötä olisikin mahdollista käydä useammalla leirillä kesän aikana. Suuri osa leiriläisistä viettää Kiljavalla erilaisista leirijaksoista huolimatta yhden leirin kesässä. Leiriläisistä yli puolet kuitenkin palaa leirille seuraavanakin vuonna. Leirinjohtoon 60-luvulla kuulunut Pekka Liimatainen kertoo, että hänen aikanaan enemmistöä leiriläisiä kutsuttiin hymyillen elinkautisiksi, sillä nämä viettivät leireillä koko kesän.

Mieleenpainuvimmat muistot leireistä syntyvät yksinkertaisista asioista huolimatta siitä, että ohjelmaa löytyy aivan laidasta laitaan. ”Parasta on ollut uudet ja vanhat kaverit, joiden kanssa sekoilla”, kuuluu yksimielisesti kalkkunalaatikkoa syövästä leiriläisjoukosta.

Leirikesän toiminta on muuttunut paljon vuosien mukana, mutta vähintään yhtä paljon on pysynyt samana: leireillä edelleen uidaan, saunotaan sekä harjoitellaan jatkuvaa yhdessä oloa ja tekemistä. Leirikesän pyöreiden vuosien juhliin osallistunut 60-luvulla leirinjohtajana toiminut Rauno Lehtinen ihmetteleekin, kuinka on mahdollista, että yhtä aikaa homma näyttää aivan erilaiselta, mutta on juuri samaa kuin yli puoli vuosisataa sitten. H

Korikiipeily on jokakesäinen suosikkiohjelma.

HEPPU 4 / 2014 • 17

Johtajan haku päällä Miltä tuntuisi johtaa yli 10 000 partiolaisen joukkoa? Paikka Pääkaupunkiseudun Partiolaisten (PäPa) ruorissa on jälleen auki, kun lokakuun jäsenkokouksessa äänestetään hallituksen puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta. Heppu virittäytyi vaalitunnelmaan haastattelemalla Anna Munsterhjelmiä, joka on luotsannut PäPaa vuodesta 2012.

TEKSTI EEVA RIIVARI

Miksi alun perin halusit piirinjohtajaksi?

Halusin muuttaa partiota paremmaksi.

Ensinnäkään partion ulkoinen kuva ei vastannut todellisuutta, tahdoin siis parantaa partion brändiä. Toiseksi halusin muuttaa partion johtamiskulttuuria avoimemmaksi, esimerkiksi viestiä jäsenistölle ja kuunnella lippukuntia huomattavasti enemmän. Pidän tärkeänä, että partiossa johtaminen nähdään kovan tason johtamisena – vapaaehtoisten johtaminen itsekin vapaaehtoisena on usein vaikeampaa kuin vaikka työelämässä.

Millaisia ominaisuuksia piirinjohtaja tarvitsee?

Pestiä täytyy oikeasti haluta. Piirinjohtajaksi ei voi ryhtyä, jos ei ole paloa

Info

tehdä tätä hommaa. Lisäksi täytyy olla näkemys pääkaupunkiseutulaisen partion nykytilasta ja tulevaisuudesta, muuten homma jää pyörimään paikallaan. On tärkeää, että ruoriin astuvalla on ajatus siitä, mihin suuntaan partiota kannattaa viedä. Toki pestiin ryhtyvällä tulisi olla myös johtamiskokemusta, ihan keltanokka ei pärjäisi. Viimeinen, ehkä vähän tylsältä kuulostava ominaisuus on ahkeruus.

Piirinjohtajan pöydällä on melkoisesti hommaa, joten työtä ei saa pelätä.

Mitkä ovat olleet kautesi kohokohtia?

Partiossa aikaansaatu kasvu on kyllä ykkönen. Oli mieletöntä nähdä ja kokea, kuinka koko jengi lähti mukaan kasvattamaan partion harrastajamää-

rää. Kaikki panivat itsensä täysillä likoon. Teimme myös oikeita asioita, koska saavutimme tuloksia. Jäsenmäärä on noussut kolmessa vuodessa melkein 20 prosenttia!

heenjohtajan alla on valtava koneisto ja monet asiat pyörisivät ihan ilman puheenjohtajaakin. Tätä ei tietenkään lippukunnassa ole. Siispä kaikki kunnia lippukunnanjohtajille!

Ryhdyit Helsingin Merilokkien lippukunnanjohtajaksi piirinjohtajan kautesi aikana. Miten piirin johtaminen eroaa lippukunnan johtamisesta?

Millainen tunnelma on, kun et enää ole asettumassa ehdolle?

Lippukunnan johtaminen on ollut piirinjohtajalle opettavaista. Olen itse nähnyt, kuinka työläs lippukunnanjohtajan pesti on, ja kuinka pitkä matka lippukunnasta on piiriin. Lippukunnanjohtajana en aina muista tai yksinkertaisesti jaksa pyytää apua piiristä.

Lisäksi lippukunnassa hirveän moni asia riippuu johtajasta. PäPassa pu-

PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISTEN VAALIT 2014 Vaalitoimikunta päivittää tietoa vaaleista ja ehdokkaista vaalisivustolle ja vaalien Facebook-sivulle.

Pysy menossa mukana!

Eteenpäin katsova, sillä olen ehdolla Suomen Partiolaisten puheenjohtajaksi. Olemme Dingovartion eli piirihallituksen kanssa tehneet paljon työtä PäPassa, ja mielestäni nyt saa jo sanoa, että piiri on vähän parempi meidän jäljiltämme. Ei toki valmis, mutta sellainen, että pestin voi jättää levollisin mielin seuraaville. Hyvät fiilikset! H

- Vaalisivut: purkki.partio.fi/piirinkokous2014 - Vaalien Facebook-sivu: facebook.com/PaPaVaalit - Vaalien virallinen hashtag: #päpavaalit

Kuvassa Anna Munsterhjelm yhdessä entisen piirineuvoston puheenjohtajan, Jaakko Weuron kanssa.

Nikkarointi luke puuhiin, ja tu utui monen leiriläisen le mpiotoksista ol ikin syytä ol la ylpeä!

ileivän hittilajeista oli näkk Yksi olympialaisten i. ks ise oto en mu nakertaminen Suom

Leiririemua ja partioperinteitä päiväleireillä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten päiväleireillä kesäkuussa seikkaili yhteensä 330 lasta. Leirien aikana suoritettiin sudenpentuaktiviteetteja ja tutustuttiin partioon – tietysti tekemällä oppien.

TEKSTI JA KUVAT ANNA HAAVIKKO

18 • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

P

äiväleirejä järjestettiin pääkaupunkiseudulla viidessä eri paikassa: Kivikossa, Vuosaaressa, Pasilassa, Espoon keskuksessa ja Tikkurilassa. Valtaosa osallistujista oli ei-vielä-partiolaisia.

Leiripäivät sisälsivät paljon partioleireiltä ja kokouksista tuttua ohjelmaa ja elementtejä. Kuhunkin leiriviikkoon kuului nikkarointi- sekä retkipäivä. Nikkarointipäivänä tavallisimmat työkalut tulivat tutuiksi leiriläisten päästessä nakuttamaan linnunpönttöjä, veneitä, naulakoita ja tauluja. Retkipäivinä tutustuttiin esimerkiksi Haltialan kotieläintilaan,

Fakta Nuuksioon sekä Kallahden rantoihin meloen ja uiden. Muina päivinä leiriläiset pääsivät leikkimään ja suorittamaan sudenpentuohjelman aktiviteetteja leirialueella sekä sen läheisyydessä.

Erityisesti lounaan valmistaminen trangialla, nikkarointi ja retket olivat leiriläisten mieleen. Itse valmistettu lounas sai myös ohikulkijoiden mielenkiinnon heräämään. Ruonlaiton ohessa moni kyselikin, mitä kaikkea partiossa pääsee tekemään. Osa taas innostui muistelemaan omia partiomuistojaan, joita leiriläisetkin kuuntelivat mielellään. H

PARTIOLAISTEN PÄIVÄLEIRIT - Kesäkuussa järjestettiin toista kertaa partiolaisten päiväleirejä 8–10-vuotiaille lapsille.

Leiripaikat olivat Kivikko, Vuosaari, Pasila, Tikkurila ja Espoon keskus.

- Leireillä suoritettiin sudenpentuohjelman mukaisia aktiviteetteja.

- Yhteensä 330 lasta osallistui leireille ja valtaosa heistä oli eivielä-partiolaisia.

Uusien taitojen harjoittelu on partiokokousten, -retkien ja -leirien suola. Tämän sivun ohjeilla voit kotioloissa opetella tekemään kaarnalaivoja ja suklaabanaaneja, jos seuraavan partiotapahtuman alkuun tuntuu olevan liian pitkä aika.

o on sallittu.

Etsi mukava eväspaikka, jossa tulentek ellä kuivasta halosta ohuita puusuika Panosta hyviin sytykkeisiin. Pilko kirve saat joilla , inen tama ohut lastu, kieh leita. Veistele lisäksi halon syrjään muu iolla, varmista, että nuotion pohja nuot t tule teet Jos n. mää tulen helposti leviä mutusvettä. on turvallinen. Varaa aina viereen sam aan itset vain banaania, suklaata ja suor Suklaabanaanit syntyvät helposti: tarv änrähjä ussa reiss an hiem olla saa ani nuotiossa kypsentäessäsi foliota. Bana tapauksessa. Suklaaksi voit valita mitä tynyt, sillä se tummuu nuotiolla joka tahansa lempisuklaatasi. ä kylkeen suklaapalan syvyinen ja pitk Viillä esimerkiksi puukolla banaanin itPalo . pois valu aa sukl een, jottei sula viilto. Muista jättää päät kunnolla ump joko ä tehd voit ksen enny Kyps sisään. tele suklaa ja asettele palay banaanin a, Jos aiot kypsentää banaanin nuotioss lä. pääl n ritilä tai a ioss nuot aan suor kannattaa se kääriä folioon. a, että suklaa ehtii sulaa. Mitä Malta kypsentää herkkua edes sen aika . si ja makeammaksi banaani muuttuu kauemmin odotat, sen pehmeämmäk Nauti heti lämpimänä.

TEKS TI JA KUVAT JENN I MALI LA

Etsi maasta noin vaaksan mittainen kaar napala. Muistathan, ettei elävästä puusta saa irrottaa kaarnaa. Veistä kaar nasta puikulan muotoinen. Jotkut koulukunnat ovat sitä mieltä, että teräv äkärkinen vene etenee nopeimmin.

Kun olet löytänyt kaarnalle täydellisen muod on, koverra puukon kärjellä maston paikka. Reiästä kannattaa tehdä vain juuri ja juuri sopiva, jotta masto pysyy tukevasti paikoillaan.

Etsi tikku mastoksi ja valitse siihen purje . Suosituimpia purjemateriaaleja ovat lehdet ja koivun tuohi. Useimmin purje kiinnitetään työntämällä masto purjemateriaalin läpi.

Lopuksi masto purjeineen kiinnitetään kaar naan. Tässä vaiheessa aloittelija voi käyttää liimaa, mutta kokeneemmat kaarnaveneilijät pyrkivät veistämään maston reiän juuri sopivaksi, jolloin kiinn itys voidaan tehdä liimaa käyttämättä.

Kun kaarnavene on valmis, nopeuskilpailu voi alkaa.

TEKS TI EEVA RIIVA RI KUVA MIKKO JALO

Kuvan veneen purje on pudonnut pois kisan tuoksinnassa.

HEPPU 4 / 2014 • 19

”Meillä oli kokkisota, ja kävimme ostamassa tarvittavat vermeet lähikaupasta. Kun pääsimme kololle, meille sanottiin, että meidän pitää kokata ulkona. Samalla kun revimme keppiä puusta paistinlastaksi, me onnistuimme mystisesti kaatamaan kanat kolon eteen.

Pelastetusta ruoasta ei tullut ollenkaan pahaa.”

GALLUP K U VAT T E K S T I JA T IL L NS C H R IS T IA

Viivi Laine, 14 vuotta, Partiolippukunta Kuksat

”Oli hauskaa, kun eräs vanha johtajamme tuli pitämään maalauskokousta, jossa saatiin tehdä fiilispohjalta mitä vaan. Maalasin kuvan siitä, mitä olin tehnyt sinä päivänä. Jotenkin ihmeellisesti se oli täynnä kalmareita ja nimesin sen suunnilleen Monimuotoiseksi DaVinciksi.

Kaverin teoksen nimeksi tuli Prässätty Purjo.”

Parasta partiossa

Sade Rastenberger, 14 vuotta, Partiolippukunta Kuksat

Tällä kertaa Heppu kysyi gallupissa, mitä vastaajat tekivät partiouransa siisteimmässä viikoittaisessa kokouksessa.

”Joulun alla menimme partiojohtajan luo leipomaan sinisiä korvapuusteja, joista tuli ihanan makuisia.

Juttelimme koko ryhmän kanssa kaikesta, mitä tulee tapahtumaan ja mitä kaikille kuuluu. Leikimme myös leikkiä, jossa tarkoituksena oli arvata, mikä hahmo itselle on annettu otsassa olevaan lappuun. Tarkoituksena oli ymmärtää, minkälaisia ennakkoluuloja tiettyjä ihmistyyppejä kohtaan on. Kaikin puolin kokous oli lämmin, pullantuoksuinen ilta yhdessä ryhmän kanssa!”

Sissi Puranen, 15 vuotta, Partiolippukunta Kuksat

Partiolaiset estivät suurbändin keikan ja muita tarinoita Partiopiiri Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry täyttää ensi vuonna 40 vuotta.

Perinteisen historiikin sijaan piirin toiminnasta kerätään nuotiotarinoita; legendoja, joista puhutaan ja jotka puhuttavat.

PäPa on kohta nelikymppinen !

TEKSTI AKSELI MESKANEN KUVA PAULA TAMMIVUOREN ARKISTO

V

uonna 1985 maailman tuolloin suosituin rock-yhtye, Guns ’n’ Roses, suunnitteli ensimmäistä keikkaansa Suomeen.

Bändin suosio vastasi nykypäivän Lady Gagaa ja Justin Bieberiä, vaikkei kosmetiikkaosastolta löytynytkään Gunnareiden nimikkotuoksua.

Muutaman viikon Suomen keikka-intoilun jälkeen lehdissä ilmestyi lyhyt ja tyrmäävä uutinen: ”Guns’n’Roses peruuttanut tulonsa tuntemattomasta syystä”. Mikäli toimittajalla olisi ollut enemmän taustatietoa, otsikoksi olisi voinut muodostua: ”Partiolaiset estivät maailman suurimman bändin keikan ”.

Tarinoita kansien väliin ensi syksyksi Partiossa tunnetusti sattuu ja tapahtuu. Monesti kaikki kääntyy kuitenkin parhain päin, vaikka taustalla on saatettu olla jopa pienen katastrofin partaalla. ”Nyt etsimme hauskoja, opettavaisia onnistumistarinoita esimerkiksi siitä, kuinka pienestä läpänheitosta kasvoikin ihan oikea tapahtumaketju ja onnistuminen”, kertoo piirin historiikin parissa työskentelevä Akseli Meskanen.

Tarinoita piirin toiminnasta kerätään yhteen kuluvan vuoden aikana. Suunnitteilla on järjestää tarinaniskemisiltoja piiritoimistolla, haastaa piirin suurimmissa tapahtumissa osallistujia

täyttämään juttuvinkkipankkia sekä käydä keskustelua legendaarisista nuotiotarinoista myös sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on saada julkaistua tarinoista kirja piirin 40-vuotisjuhliin, jotka järjestetään syksyllä 2015.

Haasteita matkan varrella ”Haastavaa on, että luottamushenkilöt, jotka vastaavat tapahtumista ja tietävät tarkoista käänteistä, vaihtuvat lähes kokonaan alle kymmenen vuoden jänteellä. Monet aiemmat luottamushenkilöt tarinoineen ovat saattaneet vaihtaa paikkakuntaa ja kadota aktiivisesta partiotoiminnasta”, kertoo Akseli Meskanen.

Meskasen lempitarinoihin kuuluu esimerkiksi legenda Guns’n’Rosesin peruuntuneesta keikasta. Hän osaa kertoa, että partiolaiset olivat todella osasyy siihen, että Gunnarit jättivät Suomen vierailun väliin. Taustalla oli tuplabuukkaus Helsingin jäähallissa, joka oli 1980-luvulla käytän-

nössä ainoa suurempi paikka järjestää konsertteja sääsuojassa. Sattumoisin yhtyeen ainoana mahdollisena keikkapäivänä halli oli jo varattu partiolaisten paraatipäivää varten. Partiolaisia painostettiin perumaan paraati, mutta sopimuksesta pidettiin kiinni. Gunnarit eivät pysähtyneet Suomessa ja 8 000 partiolaista saivat paraatinsa suunnitelmien mukaisesti. H Kuva on vuoden 1989 Espoon Punanen -partiotaitokisoista – tiedätkö juuri sinä, mitä historiikkiin kirjaamisen arvoista siellä tapahtui?

Kolumni

LAURA HAKOKÖNGÄS KANSALAISTOIMINNAN JOHTAJA HELSINGIN DIAKONISSALAITOS

Minä olen, koska sinä olet

A

frikkalaisen elämänfilosofian mukaan ihminen on ihminen vain yhteydessä toisiin ihmisiin. Ngunikielen käsite ”ubuntu” tarkoittaa, että olen ihminen, koska tarvitsen sinua ollakseni minä. Ja sinä tarvitset minua.

Tästä on kyse Pääkaupunkiseudun Partiolaisten ja Helsingin Diakonissalaitoksen valtakunnallisella Partioviikolla käynnistämässä yhteistyössä. Tavoitteena on tuoda mielekäs yhteinen tekeminen yhä useamman ihmisen ulottuville ja tuottaa sellaisten ihmisten kohtaamisia, jotka eivät muuten ehkä arjessaan törmäisi toisiinsa.

Partiolaiset tunnetaan valmiudestaan tehdä hyvää ja olla avuksi muille. Lähes 150 vuotta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä auttanut Diakonissalaitos puolestaan rakentaa välittämisen kansanliikettä. Diakonissalaitoksen eri yhteisöissä toimii sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rinnalla jo yli 500 eri-ikäistä kaupunkilaista, joille välittäminen ja toisten ihmisten kanssa toimiminen on tärkeää. Nyt Diakonissalaitos tarjoaa myös partiolaisille tilaisuuksia ideoida ja toteuttaa vapaaehtoistyötä, kansalaistoimintaa ja hyviä tekoja.

Partiolaiset tarjoavat kaikille pääkaupunkiseudun lippukunnille, partiolaisryhmille ja ei-vielä-partiolaisille mahdollisuuden lisätä omaa ja muiden hyvinvointia esimerkiksi järjestämällä tempauksia Diakonissalaitoksen asiakkaina olevien senioreiden, nuorten, lasten, monikulttuuristen ryhmien tai entisten asunnottomien kanssa. Tasavertaisessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa ja ihan tavallisessa yhteisessä tekemisessä erilaiset ihmiset oppivat toisiltaan nykypäivän kansalaistaitoja, vaikkapa sitä kuinka olla muistisairaan tai päihteidenkäyttäjän kanssa.

Miksi tämä on merkittävää? Siksi, että ihmisen onnellisuus ei synny pelkästään toimivista palveluista ja yhteiskunnan tuen saatavuudesta. Myös Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa ihmiset tarvitsevat yhteyttä toisiin ihmisiin. Filosofi Aristoteleen sanoin onnellinen elämä toteutuu silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon hän kuuluu. Kukaan kansalainen ei kuulu pelkästään itselleen vaan häntä voidaan kannustaa edistämään yhteistä hyvinvointia. Yhteisön hyväksi toimiminen lisää onnellisuutta.

Palkitsevinta yhteisessä tekemisessä on tietenkin juuri siitä saatava hyvä mieli. Kehitteillä oleva Välittämisen taitomerkki jää hihaasi konkreettiseksi muistoksi hyvän tekemisestä ja kiitokseksi nykypäivän kansalaistaitojen taitajalle. Oletko valmis onnellisuuteen? Ubuntu – tervetuloa välittämisen kansanliikkeeseen!

PS Voit tutustua Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan moniin mahdollisuuksiin osoitteessa www.hdl.fi/fi/vapaaehtoistoiminta

HEPPU 4 / 2014 • 21

HEPPUIlmoitukset

kisat • piirin tapahtumat • kurssit • tapahtumakalenteri • syntyneet • vihityt • muut ilmoitukset

Vain ennakkoon sovitut ja DL-päivään mennessä lähetetyt ILMOITUKSET voidaan varmasti julkaista lehdessä. Ohjeet ilmoitusten lähettämisestä löydät Purkista, purkki.partio.fi > Viestintä > Heppu. Jos olet epävarma aineiston lähettämisestä, ota yhteyttä taittajaan.

tapahtumakalenteri

2014 SYYSKUU 5.9.

Partiokouluttajailta 5.–7.9.

Luottisten syyssemma 7.9.

Piirineuvosto III 11.9.

Tervetuloa partioon -kurssi

Ajankohtaista

16.9.

Päiväsuunnistuskisat

24.9.

EA 1 kaupunki-ilta

19.9.

Järjestyksenvalvojakurssi 1. osa

25.9.

Kiipeilytys

20.9.

Leikkipäivä

26.9.

Järjestyksenvalvojakurssi 1. osa

20.–21.9.

EA 1 (Kannus) 20.–21.9.

PUNKKU (EPT) 22.9.

EA 1 kaupunki-ilta

13.9.

Alkusammutuskoulutus

23.9.

Partiokouluttaja-kurssin ennakkoilta

13.9. Pelastussuunnitelmakoulutus

24.9.

Monimuoto PJ-PK 4 ilta

15.9. Stipendien ja ansiomerkkien haku-DL

24.9.

PJ-PK 5 kaupunki-ilta

?

Muista Hepun seuraava DL-päivä: 2.10.2014!

RETKIPÄIVÄ 30.8.

Lauantaina 30.8. vietetään jälleen Retkipäivää.

Ideoi retki, pakkaa eväät reppuun ja nappaa perhe tai kaverit mukaasi retkelle lähiluontoon tai kauemmas. Ilmoita retkesi Retkipäivän nettisivuille, www.retkipaiva.fi.

26.–28.9.

Johtajapäivät (Kannus) 29.9.

EA 1 kaupunki-ilta

Voit ilmoittaa retkesi yksityisenä retkenä tai kaikille halukkaille avoimena retkenä. Retkipäivän nettisivuilta löytyy myös runsaasti retkivinkkejä.

29.9.

Yösuunnistuskisat 30.9.

Uusien ja perusteilla olevien lippukuntien tapaaminen

MITÄ SINUN LIPPUKUNNASSASI ON TAPAHTUNUT VIIME AIKOINA? Lähetä Hepun toimitukselle kuva ja lyhyt teksti osoitteeseen heppu@lista.papa.partio.fi

TERVETULOA PIIRIN KOKOUKSEEN SUNNUNTAINA 19.10.2014 SOKOS HOTEL PRESIDENTTIIN

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n sääntömääräinen piirin kokous järjestetään sunnuntaina 19.10.2014 klo 14.00 Sokos Hotel Presidentissä (Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki). Varsinaista kokousta ennen on klo 12.30 alkaen brunssitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten valitaan piirineuvoston puheenjohtaja ja jäsenet, sekä piirinjohtaja ja piirin varajohtaja kausille 2015–2016.

Piirin kokous hyväksyy myös piirin strategian kaudelle 2015–2018. Kokousmateriaali, tarkempi aineisto ja illan ohjelma lähetetään kaikille lippukunnille lippukuntapostissa 7/14, joka ilmestyy 18.9., ja se on ladattavissa Purkista osoitteesta www.purkki.partio.fi/piirinkokous viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta.

Tervetuloa mukaan vaikuttamaan ja osallistumaan!

22 • PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

NYT

*

HEPUN TOIMITUS OTTAA MIELELLÄÄN PALAUTETTA VASTAAN. Lähetä terveisesi päätoimittajille osoitteeseen heppu@lista.papa.partio.fi

PARTIOTAITOJEN TALVIMESTARUUSKISAT SAMOAJILLE, VAELTAJILLE JA AIKUISILLE SALOSSA 4.–5.10.2014.

Lisätietoja kisasta http://leiriveikot.com/raulinriimit/ Parhaiten Päpan kevät yökisoissa 2014 pärjänneet PäPa:laiset vartiot, jotka lähtevät SM-kisoihin, saavat piirin matka-avustuksen maksimissaan 100 euroa osallistuessaan yhteiskuljetukseen, sekä ilmaisen osallistumismaksun.

Grüss Gott lippukunnanjohtaja, ohjelmavastaava ja koulutusvastaava!

LPK 2030 tulee taas 18.-19.10.

Pistä kalenteriisi vuoden tärkein tapahtuma juuri sinulle. Tarkkaile postiasi.

ILMOITTAUTUMINEN viimeistään 18.9.2014. Ilmoittautumisessa on mainittava vartion nimi, lippukunta, lippukunnan lyhenne, sarja, äidinkieli, vartionjohtajan nimi, postiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero ja sitova ilmoittautuminen yhteiskuljetukseen.

PÄPA JÄRJESTÄÄ YHTEISKULJETUKSEN Helsingistä hintaan 30–60 euroa/henkilö riippuen lähtijöiden määrästä.

Lähtö lauantai-aamuna aikaisin Kiasman tilausajopysäkiltä.

Paluu samaan paikkaan sunnuntaina noin kello 18. Tarkka lähtöaika ilmoitetaan myöhemmin. Kilpailumaksu on 90 e/vartio.

Kilpailumaksu, yhteiskuljetus ja muonitukset laskutetaan suoraan lippukunnalta. Ilmoittautuminen yhteiskuljetukseen sähköpostilla papa.toimisto@partio.fi.

LISÄTIETOJA yhteiskuljetuksesta ja vastauksia kisasta Teemu.Penttila@papa.partio.net tai 0500 444 939.

Koko Pääkaupunkiseudun yhteinen talvileiri tulee, tsekkaa Helmi-liite seuraavan Hepun välistä!

Aika: leiri: ti 17.2. – la 21.2.2015 sudenpentujen leiri: ke 18.2. – pe 20.2.2015 Hinta: Sudenpennut 60€ Muut 100€ purkki.partio.fi/helmi

PäPan talvileiri 2015

HEPPU 4 / 2014 • 23

huivi paraatikuntoon

Arman Alizad toimi Suurjuhlan suojelijana.

Sudenpennut odottamassa innolla päivän ohjelmaa.

Partion Suurjuhlaa vietettiin kesällä

paraatin tunnelma a

Suomen Partiolaisten Suurjuhla järjestettiin 7.–8.6. Kouvolassa.

Tapahtuma järjestetään noin kuuden vuoden välein. Tällä kertaa juhlahumuun osallistui 8 000 partiolaista, joista noin tuhat oli pääkaupunkiseudulta. Lauantaina eri ikäkaudet osallistuivat omiin, yhteiskunta- ja kansainvälisyysteemaisiin, ohjelmiinsa. Tapahtumarikas päivä päättyi yhteiseen iltajuhlaan. Sunnuntaina osallistujat kokoontuivat Kouvolan keskustassa pidettyyn paraatiin, minkä jälkeen lippukunnilla oli vielä mahdollisuus käydä Tykkimäellä huvittelemassa.

TEKSTI EEVA RIIVARI KUVAT MIKKO ROININEN, LAURI KOISTINEN, TUOMAS PUURTINEN, ANNA ENBUSKE, LAURI KOUVO, TUOMAS SAULIALA, MIKKO KIVEKÄS, HARRI HALMEJÄRVI

partiopaidalla tai ilman

väriä asfalttiin Espoolaiset Viherlaakson Peurat mukana pääjuhlan tunnelmissa.

palloja, palloja!

Ei juhlaa ilman elävää musiikkia.

Lauantai-iltana yli 15-vuotiaat jatkoivat juhlimista nuorempien mentyä nukkumaan.