Kiljava 60 vuotta historiikki by Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Tekij채t: Martti Immonen, Johanna Junkkari, Antti Kohonen ja Ville Salo. Kuvat: Leirikes채n ja P채채kaupunkiseudun Partiolaisten kuva-arkistot Taitto: Eeva Kangas

artiolaiset ovat jo 1950-luvulta alkaen retkeilleet ja leireilleet Kiljavalla, jossa on myös koulutettu useita partiojohtajasukupolvia. Ainutlaatuinen toimintakeskus ei ole jäänyt pelkästään partiolaisten etuoikeudeksi, sillä myös suuri joukko partioon kuulumattomia lapsia ja nuoria on saanut kokea leirielämää Kiljavan maastoissa. Alkuaan myrskylyhdyin valaistu ja kamiinalla lämmitetty metsäkämppä on muuttunut nykyaikaisen leirikeskuksen sydämeksi – Kiljavan ainutlaatuinen tunnelma ja rauha ovat kuitenkin yhä aistittavissa.

Leirivalkeiden haaveista tuli totta Kiljava kasvoi Kytäjän hirsistä

Tuumasta toimeen

Valkeilla istuessa ja tarinoidessa kes-

Keväällä 1955 raivattiin tie Märkiön

kusteluihin pulpahti jo 1940-luvun

rantaan ja koulutuskeskuksen raken-

loppupuolella usein haave omasta

nustyöt käynnistyivät nopeasti. Kämp-

aidosta partiokämpästä. Välillä haa-

pä saatiin muutaman kirvesmiehen ja

ve hautautui, mutta kasvoi samalla

talkooväen voimin harjakorkeuteen jo

kämpästä koulutuskeskukseksi, jossa

kesän 1955 aikana. Nopea rakentami-

partioperinnettä voitaisiin siirtää sukupolvelta toiselle. Haaveet muuttuivat todeksi 1950-luvun puolivälissä. Suomen Partiopoikajärjestön entinen puheenjohtaja Aake Pesonen oli tutustunut Kytäjän kartanon omistajaan, arkkitehti Väinö Vähäkallioon, lippukuntansa kesäleirillä vuonna 1928. Tällä leirillä Vähäkallion pojat Aarne ja Kai liittyivät partioon. Pesosen läheiseksi ystäväksi tullut Kai Vähäkallio kaatui talvisodassa. Ilmeisesti Pesonen vaikutti ratkaisevasti siihen, että Väinö Vähäkallio antoi

nen oli mahdollista, koska Vähäkallio

Helsingin Partiopoikapiirille vuon-

lahjoitti Kytäjän vanhan seuraintalon

na 1954 kahden miljoonan markan

hirret partiolaisille rakennustarpeik-

lahjoituksen, jonka turvin piiri osti

si. Ylijääneistä hirsistä rakennettiin

Vähäkallion vävyltä Tapani Aspia-

vielä saman kesän aikana Korsusau-

lalta viiden hehtaarin maa-alueen

na järven rantaan. Alueen avajaisia ja

Kiljavannummelta,

kämpän vihkiäisiä vietettiin 25.9.1955

itäpuolelta.

Märkiö-järven

yli kahdensadan vieraan voimin.

Alueen rakentamis- ja raivaustyöt jatkuivat talkoilla. Vuonna 1958 ra-

ja voudinasunto valmistui hieman myöhemmin.

kennettiin Heikki Castrénin piirus-

tusten mukaisesti keittiö- ja varasto-

Ruuhi järvestä, kello VR:ltä

rakennus, ja kämppä sai lautavuorin

Kiljava on muuttanut ja muuttaa il-

suojakseen. Seuraavana vuonna vie-

mettään jatkuvasti. Merkkipäivät ja

tettiin uuden sairastupa- ja toimisto-

käyttäjät jättävät jälkensä sekä sisus-

rakennuksen harjannostajaisia.

tukseen että alueelle. Kämppien si-

Yläkämpäksi nimetty rakennus

sustus on pääasiassa muistoesineitä,

otettiin käyttöön keväällä 1960. Sa-

merkkejä, huiveja ja löytöjä, jotka ku-

maisena kesänä alueelle saatiin säh-

vaavat käyttäjiä. Esimerkiksi Alakäm-

köt, mikä paransi oleellisesti Kiljavan

pän kattoon ripustetun ruuhen ovat

käyttömahdollisuuksia. 1960-luvun

vaeltajat löytäneet Löytlammista.

alussa alakämppään asennettiin öl-

Alueen kellotorniin ostettiin VR:ltä

jylämmitys sekä vesi- ja viemärijär-

vanha veturin kello, jotta kaikki alu-

jestelmä. Alueelle rakennettiin uusi

eella olijat kuulisivat varmasti sen ää-

liiteri- ja varastorakennus. Uusi,

nen. Amerikkalaista alkuperää oleva

kovasti kaivattu, miehistösauna val-

kello kilkattaa viidestä kymmeneen

mistui vuonna 1963. Uusi toimisto-

kertaan päivässä edelleen myös Lei-

rikesän leireillä merkiksi ohjelman alkamisesta, ruokailusta tai saunavuorosta. Väinö Vähäkallion muistomerkki paljastettiin lippuaukealla syyskuussa 1966. Tekijä, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, kuvaa muistomerkin symboliikkaa seuraavasti: ”Jykevä kalliopaasi kertoo suuresta Kytäjän kartanosta, josta versoo uutta elämää, uusia suuntia kohti tulevaisuutta”. Poika- ja tyttöpiirien yhdistyminen vuonna 1975 näkyi viimeistään Kiljavan 30-vuotisjuhlissa tyttöjen run-

niteettirakennus sai väistyä uuden

saana osallistumisena juhliin.

yhdistetyn keittiö- ja saniteettirakennuksen tieltä. Alakämpän keittiö

Laajennuksia, uudistamista ja kunnostusta

ja toimisto purettiin remontin yhte-

Vuonna 1976 Alakämpän uhkaava

kokous-, koulutus- ja majoituskäyt-

tulipalonalku saatiin onneksi sam-

töön soveltuvaksi.

ydessä ja tila muutettiin paremmin

mumaan ajoissa, ja vain muutama

Sanin lämmitys päätettiin ratkaista

hirsi vaurioitui. Uimarantaa ruopat-

tuomalla leirikeskukseen nykyaikai-

tiin 1970-luvun lopulta, ja aikaiseksi

nen maalämpöjärjestelmä, joka kerää

saatiin hyväpohjainen uimaranta. Sa-

Märkiö-järven pohjasta energiaa läpi

moihin aikoihin alueelle raivattiin len-

vuoden käyttöveden lämmittämiseen.

topallo- ja jalkapallokentät ja saunalle

Lämmintä vettä riittääkin tällä hetkel-

johtava polku valaistiin. Vuonna 2014

lä Sanin lisäksi saunaan pesuvedeksi

pallokentälle hankittiin uudet valot, ja

ja alakämpän uusitun osan lattialäm-

samalla koko leirikeskuksen alueen

mitykseen.

ulkovalaistus uusittiin.

Keväällä 2014 yläkämpän pienestä

Vanha liiteri- ja varastorakennus

makuusalista purettiin laverit pois ja

laajennettiin ajanmukaiseksi sani-

huoneeseen rakennettiin nykyaikai-

teettirakennukseksi vuonna 1980.

nen keittiö ja oleskelutila. Entisestä

Saniin saatiin myös tekniset tilat, joi-

keittiöstä tehtiin wc, mitä rakennuk-

hin sijoitettiin oma painevesilaitos.

sessa ei aikaisemmin ollut.

Alakämppä ja saniteettitilat remon-

Partionummelle pystytettiin elo-

toitiin vuosina 2012–2013. Vanha sa-

kuussa 2015 Matkunsuon länsi-

rannalle Hinskalan Yhteismetsältä

Kiljavannummi liitettiin Natura

lahjoituksena saatu käsin veistetty

2000 -ohjelmaan 1990-luvun lopul-

hirsikämppä, joka nimettiin Kiljavan

la. Samanaikaisesti Kiljavalle laadit-

Metsätuvaksi. Tupa on tyyliltään La-

tiin oma ympäristösuunnitelma, jota

pin autiokämppien tapainen. Siellä

toteuttamalla pahoin kuluneita alu-

on laveripenkit ja kamiina lämmi-

eita on ennallistettu, leirialueita kun-

tystä varten. Tupaa on suunniteltu

nostettu ja Märkiön ympäri kiertävä

käytettäviksi esimerkiksi yöhaikkien

ulkoilupolkuverkosto on rakennettu.

tukikohtana.

Osana ohjelmaa voidaan pitää myös koulutuskeskuksen liittämistä kun-

Kiljavannummesta Partionummeksi

nalliseen vesi- ja viemäriverkkoon vuonna 2001.

Vuonna 1997 Kiljava laajeni 15 heh-

Vuonna 2006 Kiljavan leirikes-

taarin lisämaan hankinnalla. Keskuk-

kuksen maa-alue laajeni jälleen, kun

sen kokonaispinta-alaksi muodostui

Pääkaupunkiseudun Partiosäätiö osti

silloin noin 25 hehtaaria.

Aspialan perikunnalta noin 300 heh-

taarin alueen. Alue nimettiin Partionummeksi. Matkunsuon 113 hehtaarin kokoinen alue rauhoitettiin tammikuussa 2011. Rauhoituksella haluttiin saada kuriin suon kulutus ja turvata partiolaisten retkeilykäyttö. Suon laitamilla kulkee kunnan virkistysreittejä opaskyltteineen. Toiveena on, että hieman piilossa oleva Matkunlampi säästyisi luonnontilaisena. Maastoltaan

Kiljava

soveltuu

erinomaisesti leirikäyttöön, sillä hiekkapohjainen honkanummi kuivuu nopeasti. Lisäksi alueen moni-ilmeinen luonto ja jääkauden vetäytymisvaiheessa

muodostu-

neet Kiljavannummen harjut, siirtolohkareet ja kivimuodostelmat tarjoavat hienoja luontoelämyksiä. Kiljavan maasto on toisaalta herkkää kulumiselle, mikä on huomioitu alueen suunnittelussa: liikkuminen alueella on ohjattu poluille ja telttailuun käytettyjä alueita on ajan saatossa vaihdettu. Vuonna

2014

Partionummen

maastoleirien toiminnan tukemiseksi aloitettiin kahden puuvajaja huussirakennuksen rakennustyöt. Märkiö-järven eteläpäässä sijaitsevan leirilohko I:n rakennustyöt saatiin valmiiksi ennen talven tuloa. Matkunsuon länsilaidalla olevan leirilohko II:n rakennustyöt jatkuivat vielä kesällä 2015.

Avointa sosiaalista leiritoimintaa

elsingin Partiopoikapiiri järjesti 1950-luvun alussa yleisiä poikaleirejä Pyhäjärven

pitäjässä lähellä Karkkilan kauppalaa. Sosiaaliset poikaleirit siirtyivät Kiljavalle jo vuonna 1956. Nämä Stadin kundin kesäleirinä tunnetut leirit kävivät kuitenkin vuosien saatossa raskaiksi piirin taloudelle, jolloin leirien jatkuvuuden turvaamiseksi oltiin yhteydessä muun muassa Helsingin lastensuojeluviranomaisiin.

Tytöt leirille – Leirikesän syntyhetket Paavo Holopainen ja Eero Nerelli järjestivät kesällä 1972 omalla vastuul-

laan uudenlaisen leirin, jolle pääsivät

piiriltä noin kahden hehtaarin maa-

myös tytöt mukaan. Samalla leiriläis-

alueen, jolle rakennettiin arkkitehti

ten ikärajoiksi muodostui 7–12 vuotta

Tapani Leppälän suunnittelema sata-

ja leirimaksu nostettiin vastaamaan

paikkainen majoitusrakennus Kassu.

kuluja. Kiljavan leirikesäksi muuttu-

Vuonna 1991 valmistunut rakennus

neen toiminnan ohjelmaan otettiin

toimii leirien aikana majoitus-, ohjel-

myös erikoisohjelmia mukaan. Kil-

ma- ja toimistorakennuksena. Muina

javan leirikesä vakiinnutti nopeasti

aikoina Kassu on suuren kokonsa

asemansa yhtenä suurimmista Hel-

vuoksi oivallinen muun muassa par-

singin lastensuojeluviraston käyttä-

tiokurssien ja isompien lippukuntien

mistä leirikohteista. Yhteistoiminta

viikonloppuretkien järjestämiseen.

laajeni vuosikymmenen puolivälissä.

Leirikesä ry lahjoitti vuoden 2013 lo-

Leirikesä ry perustettiin vuonna

pussa maa-alueen rakennuksineen

1981 vastaamaan leirien järjestä-

takaisin partiolaisille, Pääkaupunki-

misestä. Vuonna 1988 yhdistys osti

seudun Partiosäätiölle.

Suomen suurin avoin lastenleiri

laajuudessaan yksi Suomen suurimmista.

Vuosien saatossa Leirikesä on kas-

Leirikesän leirit ovat nykyisin suu-

vanut Suomen suurimmaksi kaikille

rin osa Kiljavan alueen kaikesta toi-

avoimien lastenleirien järjestäjäksi.

minnasta. Leiriviikkoja on vuosittain

Leirikesän toiminta on laajentunut

9–11. Leiriläisistä noin 60 prosenttia

myös Kiljavalla pidettäviin talvileirei-

tulee pääkaupunkiseudulta, ja lo-

hin sekä vuosina 1998–2013 Bengtså-

putkin enimmäkseen Etelä-Suomen

rin leirisaaressa Hangossa järjestettyi-

alueelta. Leirikesä ry työllistää kesä-

hin kesäleireihin.

töihin vuosittain noin sata nuorta,

Nykyään Leirikesän leireillä nukutaan

kolmella

teltta-alueella:

joista suurella osalla on partiotausta. Pelkästään Kiljavan leirien osallis-

rannan

tujamäärä on ollut 90-luvun puoli-

tuntumassa Mennimaassa, karussa

välistä alkaen vuosittain lähes 2000

maastossa Kassun takana Mekal-

lasta. Vuonna 2011 leireille osallistui

mossa ja metsän siimeksessä Hiisi-

yhteensä 2341 lasta ja nuorta. Suu-

lässä. Muuhun kesäleiriin integroitu

rimmilla leiriviikoilla on ohjaajien

kehitysvammaisten leiritoiminta on

lisäksi noin 220 lasta.

jalkapallokentän

takana,

Korvaamatonta tukea vuosien mittaan

iljavan rakentaminen oli ta-

päättänyt luovuttaa neljä miljoonaa

loudellisesti raskas hanke

markkaa itsenäiseksi Kai, Eeva ja

partiopiirille ja se joutuikin

Aarne Vähäkallion Muistosäätiö -ni-

karsimaan kulujaan, jotta alue saatiin

Säätiön tarkoituksena on tukea ja

jälleen Väinö Vähäkalliolta, joka tes-

ylläpitää Pääkaupunkiseudun Par-

tamentissaan vuonna 1956 määräsi

tiosäätiön omistaman partiolaisten

huomattaman summan Kiljavan par-

koulutuskeskuksen ja retkeilymajan

tiokämpän ylläpitoon. Vuonna 1958

kunnossapitoa. Säätiö on myöntänyt

Vähäkallio perusti edesmenneitten

varoja rakennusten ja laitteiden käyt-

lastensa nimeä kantavan säätiön, jon-

tökuluihin sekä uusien rakennusten

ka säädekirjassa lukee:

ja laitteiden rakentamiseen vuosit-

Haluten vaalia ja kunnioittaa las-

miseksi säätiöksi.

käyttökuntoon. Apu tilanteeseen tuli

tain noin 60 000 euroa.

teni Kai, Eeva ja Aarne Vähäkalli-

Leirikeskuksen pitkäaikainen ja

on muistoa sekä tukea ja ylläpitää

kova käyttö vaativat myös korjaus-

Helsingin

ry:n

toimenpiteitä, ja niinpä kaikki alueen

koulutuskeskuksen toimintaa, olen

rakennukset peruskorjattiin 1990-lu-

Partiopoikapiiri

vun puolivälissä. Mahdollisuuden

Väinö Vähäkallion ja hänen lastensa

tähän mittavaan projektiin antoivat

tarina sekä Vähäkallion Muistosääti-

taloudellisella tuellaan Raha-auto-

ön synty ja tarkoitus. Seinätaulut ovat

maattiyhdistys, Vähäkallion muis-

nähtävissä Uuden Sanin ruokalassa.

tosäätiö ja Helsingin Partiopoikain

Vähäkallion Muistosäätiön lisäksi Sa-

kannatusyhdistys. Myös vuonna 1991

nin rakennushanketta tukivat Helsin-

valmistunut majoitusrakennus Kas-

gin Partiopoikain Kannatusyhdistys ja

su rakennettiin Raha-automaattiyh-

Urlus-Säätiö.

distyksen tuella.

Partiotoimintaa jo pitkään tukenut

Kai, Eeva ja Aarne Vähäkallion

Urlus-Säätiö tuki rahallisesti alakäm-

muistosäätiö ja Helsingin Partiopoi-

pän remontoimista. Kiljavan uudis-

kain

avustivat

tettu Alakämppä otettiin juhlallisuuk-

Pääkaupunkiseudun Partiosäätiötä

sien saattelemana käyttöön 23.9.2013.

Partionummen hankinnan rahoitta-

Alakämpän uusi kokoustila nimettiin

misessa vuonna 2006.

Urlus-Säätiön mukaan Urlukseksi.

Kannatusyhdistys

käyttöön

Avajaisissa oli Pääkaupunkiseudun

22.5.2013. Juhlallisuuksien aikana

Uusi

Sani

otettiin

Partiolaisten toimivan johdon lisäksi

paljastettiin rakennushanketta tuke-

paikalla Urlus-Säätiön edustajia sekä

neen Kai, Eeva ja Aarne Vähäkallion

Helsingin Partiopoikain Kannatus-

Muistosäätiön toteuttama historiikki-

yhdistyksen,

hanke. Hankkeen tuloksena valmis-

Partiosäätiön ja Kai, Eeva ja Aarne

tui neljä seinätaulua, joissa esitellään

Vähäkallion Muistosäätiön edustajat.

Pääkaupunkiseudun

Leiritoimintaa 1955–2015 Kiljava vuosi vuodelta 1955 Tontti ja Alakämpän hirret saadaan lahjoituksena

1980 Saniteettirakennus valmistuu

2006 Leirikeskuksen ympäriltä hankitaan noin 300 ha maata. Partionummi

1956

1958

1960

Vähäkallion muistosäätiö perustetaan

Yläkämppä rakennetaan ja sähköt vedetään alueelle

1981

1985

1991

Leirikesä ry perustetaan

Hankitaan 4,3 hehtaaria lisää maata

2011

2013

Poikaleirit siirtyvät Kilmulasta Kiljavalle

Matkunsuo haetaan luonnonsuojelualueeksi

Uusi moderni keittiö- ja saniteettirakennus sekä uusittu Alakämppä otetaan käyttöön

Leirikesä ry rakennuttaa uudisrakennus Kassun

2013 Leirikesä ry lahjoittaa Pääkaupunkiseudun Partiosäätiölle Kesäranta-nimisen kiinteistön, jolla Kassu sijaitsee

1963

1965

1966

Varasto ja miehistösauna rakennetaan

Pallokenttä valmistuu

Vähäkallion muistomerkki paljastetaan

1995

1997

2001

Kiljava 40 vuotta

2014 Partionummen kahden puuvajaja huussirakennuksen rakennustyöt alkavat Märkiö-järven eteläpäähän ja Matkunsuon länsipuolelle

Hankitaan 15 hehtaaria lisää maata

2015 Matkunsuon länsilaidalle rakennetaan lahjoituksena saatu Metsätupa jo valmistuneen puuvajaja huussirakennuksen läheisyyteen

Leirikeskus liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon

1972 Kiljavan Leirikesä alkaa, tytöt mukaan

2005 Kiljava 50 vuotta

2015

Kassun peruskorjaus aloitetaan

Kiljava 60 vuotta